Kestävän kalastuksen periaate kalakantojen hoidossa (KESKALA) -hankkeen toimintakertomus vuodelta 2010

Transkriptio

1 Mikko Olin, Satu Estlander, Teemu Karhunen, Mikael Lösönen, Olli Saari, Joni Tiainen, Hannu Lehtonen ja Mika Vinni... Ympäristötieteiden laitos, Helsingin yliopisto Kestävän kalastuksen periaate kalakantojen hoidossa (KESKALA) -hankkeen toimintakertomus vuodelta Tiivistelmä Vuonna Evon kohdejärvillä jatkettiin alkanutta hauki- ja ahvenkantojen säätelyä. Haukikantaa säädeltiin kahdella eri tavalla: välimittasäätelyllä (- cm, Hauki- ja ) ja alamittasäätelyllä (Maja- ja ). Ahvenkantaa säädeltiin Isolla Valkjärvellä: IVA_m puolella ylämittana oli cm, IVA_a puolella mittarajoitusta ei ollut. Tavoitteena oli poistaa puolet kalastuksen kohteena olevasta osakannasta. Lisäksi kohdejärvillä ja näiden vertailujärvillä seurattiin kalastoa, pohjaeläimiä, eläinplanktonia ja veden laatua. Ahventen ravinnonkäyttöä 7- selvitettiin mahanäytteiden avulla. Ahvenen ja särjen kilpailua sekä predaatiouhan ja lämpötilan vaikutusta tähän tutkittiin akvaariokokeilla. Pääjärvellä ja Katumajärvellä tehtiin kalastustiedustelut ja kuhanpoikasten merkintää; Pääjärvellä lisäksi aikuisten kuhien nuolimerkintää ja verkkokoekalastukset. Merkintä-takaisinpyynnin perusteella kevään ahventiheys kohdejärvillä vaihteli välillä - 9 kpl/ha (IVA_m-) ja haukitiheys välillä - kpl/ha (-). Ahvenen tiheysarvio kasvoi moninkertaiseksi IVA_a puolella runsaan vuosiluokan tultua kutukypsäksi. Hauen alamittasäätelyn järvillä arvioitu biomassa pieneni, mutta välimittasäätelyn järvillä se kasvoi. Poistopyynnin tavoitesaaliit saatiin täytettyä Isolla Valkjärvellä, Haukijärvellä ja Majajärvellä. Hoka- ja Haarajärvellä tavoitteesta jäätiin n. %. Ahvenen yksikkösaalis verkkokoekalastuksissa oli välillä - kpl (Iso Mustajärvi - IVA_a) ja 7 7 g / verkko (Iso Mustajärvi - Valkea-Kotinen). Vastaavat särkisaaliit olivat - kpl (IVA - ) ja -9 g / verkko (IVA - ). Ahvenkalastuksen aiheuttama pienten ahventen runsastuminen näkyy eläinplanktonin keskikoon pienenemisenä varsiinkin IVA_a puolella, jossa ylämittarajoitusta ei ollut. Vedenlaatunäytteitä otettiin -, mittauksia YSI-sondilla tehtiin - ja näkösyvyyttä mitattiin -7 kertaa / järvi. oli kohdejärvistä ravinteisin ja näkösyvyydeltään pienin. Kesä oli tutkimusjakson lämpimin, minkä johdosta hapellinen vesikerros oli melko ohut. Kokeellisten tutkimusten perusteella veden väri vähensi selvästi ahvenen syömän ravinnon määrää, mutta ei vaikuttanut särjen saalistustehokkuuteen. Hauen predaatiouhka vähensi sekä särjen että ahvenen syömistä, mutta vain kirkkaassa vedessä. Ahvennaaraat söivät koiraita tehokkaammin kirkkaassa vedessä, mutta vähensivät syöntitehoaan koiraita enemmän tummassa vedessä. Esikokeina tehdyissä lämpötilakäsittelyissä koiraiden syöntiteho kasvoi veden lämpötilan kohotessa, mutta naaraiden syöntiteho sitä vastoin kääntyi laskuun, kun ahvenen optimilämpötila ylittyi. KESKALA-hankkeen aineistosta painettiin tieteellistä artikkelia ja Pro gradu -tutkielmaa. Hanketta esiteltiin kansainvälisillä ja kotimaisilla foorumeilla. Hankkeen kokonaiskustannukset vuonna 9 olivat n. 7. Muun kuin Bergsrådet Bror Serlachius Stiftelsen rahoituksen osuus oli %.

2 Sisällysluettelo. Tausta ja tavoitteet.... Tutkimustoiminta.... Kalastotutkimukset..... Merkintä-takaisinpyynti..... Poistopyynti..... Verkkokoekalastukset..... Ravintotutkimukset, ahvenen ravinnonkäyttö Pohjaeläimet Isolla Valkjärvellä.... Eläinplankton.... Veden laatu.... Kokeelliset tutkimukset Pääjärven ja Katumajärven tutkimukset Tutkimustulokset.... Kalastotutkimukset..... Merkintä-takaisinpyynti..... Verkkokoekalastukset.... Eläinplankton..... Lajisto..... Kokojakaumat.... Veden laatu Kokeelliset tutkimukset - ahvenen ja särjen ravintokilpailu..... Saalistusuhka ja lajien väliset vaikutukset..... Sukupuolten väliset erot ahvenella.... Julkaisut ja tiedottaminen.... Kulut ja osallistujat...

3 . Tausta ja tavoitteet Kestävän kalastuksen periaate kalakantojen hoidossa -hanke (KESKALA -) käynnistettiin Helsingin yliopiston Bio- ja ympäristötieteen laitoksella ja pääasiassa Bergsrådet Bror Serlachius Stiftelsen rahoittamana kesäkuun alussa. Hankkeen yleistavoitteena on määrittää keskeisimmät kalayhteisön tilaan vaikuttavat tekijät ja kehittää tämän tiedon pohjalta kalastuksen ja kalavesien hoidon strategia, joka ohjaa kalastusta kalavarojen kestävän käytön periaatteiden mukaisesti ja kehittää kalakantojen rakennetta myös kalastuksen kannalta hyvään suuntaan (kalantuotanto ohjautuu petokaloihin, saaliissa runsaasti suurikokoisia petokaloja, sivusaalis pieni). Kyseessä on kokonaisvaltainen kalojen elinympäristöä ja kalastusta koskeva tutkimus, jossa kiinnitetään huomiota erityisesti biologisesti kestävän kalastuksen toteuttamisen periaatteisiin hauki-, ahven- ja kuhakantojen hyvän tuotannon ja luontaisen lisääntymisen geneettisen monimuotoisuuden turvaamisessa. Vuonna kohdejärvillä (kuva ) jatkettiin vuonna alkanutta haukikantojen ( järveä) ja ahvenkantojen (kahtia jaettu Iso Valkjärvi) säätelyä erityyppisillä kalastustavoilla. Samalla seurattiin kalakannan ominaisuuksia (tiheys, rakenne, tuotanto ja ravinnonkäyttö), kalojen ravintoeläinyhteisöjen (pohjaeläimet ja eläinplankton) kokoa ja rakennetta, sekä tehtiin vedenlaatututkimuksia (a klorofylli, ravinteet ja fysikaalis-kemialliset ominaisuudet). Kenttätyöt tehtiin Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitoksen Evon Riistan- ja kalantutkimuksen (RKTL), Helsingin yliopiston Ympäristötieteiden laitoksen ja Lammin Biologisen aseman (BA) yhteistyönä. Kuva. KESKALA-hankkeen Evon kohdejärvet ja niiden sijainti.. Tutkimustoiminta. Kalastotutkimukset.. Merkintä-takaisinpyynti Merkintä-takaisinpyynnin tarkoituksena oli seurata muutoksia ahven ja haukikannan koossa ja rakenteessa. Merkintä aloitettiin heti jäiden lähdettyä (7.-9..) pyytämällä kaloja katiskoilla ja vannerysillä (taulukko ). Pääosa katiskoista oli Evolla valmistettuja (pistehitsattu ja kuumasinkitty verkko, silmäkoko,7 x,7 mm ja langanvahvuus,9 mm). Havaskatiskoita (mallit Lokka ja Teho) oli yhteensä. Rysät olivat Kivikankaan valmistamia luokkirysiä (pituus, m, pyyntikorkeus: 9 cm, solmuväli - mm, kpl vanteita, Ø - cm, kpl nieluja). Ahventen pyyntiä jatkettiin kunnes saatiin riittävän tarkka tiheysarvio (9 %:n luottamusvälit alle % tiheysarviosta). Haukia pyydettiin merkittäväksi rysä- ja katiskapyynnin lisäksi pitkin kesää uistinpyynnillä muun tutkimustoiminnan ohessa.

4 Taulukko. Ahventen ja haukien merkintä-takaisinpyynnin ajoittuminen, pyyntiponnistus ja merkittyjen kalojen määrä vuonna. Merkittyjen (T-bar) haukien määrässä on mukana koko vuoden uudet merkityt (viikot 7-). Järvi Pvm Katiska, kpl Katiska, pyyntivrk Katiska, pyyntivrk/ha Vannerysät, kpl Merkityt ahvenet, kpl Merkityt ahvenet kpl/ha Merkityt hauet, kpl IVA_a , 7 IVA_m , , , , , Yhteensä , - Merkinnässä ahvenilta, särjiltä ja pieniltä hauilta (< cm) leikattiin vasemman vatsaevän kärjestä n. ¼ pois. Yli cm hauet merkittiin yksilöllisellä T-bar -merkillä merkintäputkessa. Kaikki merkityt ahvenet ja särjet mitattiin senttimetrin sekä hauet millimetrin tarkkuudella järvi- ja päivämääräkohtaisesti. Hauilta otettiin lisäksi suomunäyte kylkiviivan ja peräaukon väliltä. Uusia haukimerkkejä (T-bar) kiinnitettiin yhteensä kappaletta (- kpl, Hauki-). DNA-näytteitä (vatsaevän kärki) kerättiin IVAn ahvenilta ( x kpl) sekä Hauki-, Maja-, Hoka ja Haarajärven hauilta (- kpl) yhteensä 7 kpl. Nämä näytteet analysoidaan myöhemmin, kun useamman vuoden aineisto on koossa. Saalis merkittiin pöytäkirjoihin ja tallennettiin tietokoneelle. Kokonaissaaliit, pyydyskohtaiset saaliit, sekä merkittyjen ja merkitsemättömien osuudet laskettiin. Tiheysarviot laskettiin ahvenelle ( 7 cm) Schnabel -menetelmällä, sekä särjelle ( cm) ja hauelle ( cm) Petersenin (Chapman - muunnos) -menetelmällä. Alle cm pituiset hauet jätettiin pois laskelmista, koska tämänkokoisia haukia saatiin takaisinpyynnissä hyvin vähän. Yksilöllisen merkinnän ansiosta haukikannan tiheysarviot oli mahdollista tehdä kevään, sekä Hoka- ja Haarajärven osalta syksyn poistopyynnin saaliista. Vuosina -9 merkittyjen kokonaismäärästä vähennettiin % arvioidun vuosikuolleisuuden sekä merkkien irtoamisen huomioimiseksi. Myös poistosaalis huomioitiin syksyn arviota laskettaessa... Poistopyynti Hauen kalastuksessa vertailtiin alamitta- ja välimittasäätelyä. Välimittasäätelyssä kalojen annetaan kutea vähintään kerran (alamitta cm) ja suurimmat, geneettiseltä perimältään parhaimmat yksilöt rauhoitetaan kalastukselta (ylämitta cm). Alamittasäätelyssä pyynti kohdistuu kaikkiin sukukypsyyden saavuttaneisiin yksilöihin (alamitta cm, taulukko ). Pyyntiponnistukseksi sekä alamittaettä välimitta-kalastuksessa asetettiin puolet pyynnin kohteena olevan osakannan biomassasta. Hauen kalastussäätelyä toteutettiin neljällä järvellä, joista kahdella oli suhteellisen suuri haukitiheys (Maja- ja, n. yks./ha) ja kahdella suhteellisen pieni haukitiheys (Hauki- ja, n. yks./ha). Suuren tiheyden järvillä toisella toteutettiin välimitta- () ja toisella alamitta-kalastusta (). Pienen tiheyden järvistä Haukijärvellä toteutettiin välimitta ja Hokajärvellä alamitta -kalastusta. Pyyntiponnistus tarkistetaan vuosittain. Pyynnin kohteena olevan kannan osan biomassaksi arvioitiin kevään kanta-arvion perusteella Hauki-, Maja, Hoka- ja Haarajärvellä (), (), () ja kg (9 kg/ha). Arvioitujen biomassojen ja kokojakaumien perusteella asetetut saalistavoitteet näkyvät taulukossa. Hauet poistettiin pääasiassa keväällä MTpyynnin ohessa sekä myöhemmin kesällä uistinpyynnillä ja verkoilla.

5 Ahvenen kohdalla Ison Valkjärven IVA_m-puolella käytettiin ylämittasäätelyä, jossa, cm ahvenet vapautettiin (taulukko ). IVA_a -puolella kokorajoitusta ei ollut. Kalastuksen kohteena olevan osakannan biomassaksi arvioitiin 7.. IVA_a -puolella kg ( kg/ha, koko biomassa) ja IVA_m -puolella kg ( kg/ha, < cm biomassa). Näiden perusteella arvioidut saalistavoitteet näkyvät taulukossa. Ahventen poistopyynti tehtiin heti MT-pyynnin jälkeen keväällä, katiskoilla ja verkoilla pyrkien saamaan mahdollisimman tasaisesti kumpaakin sukupuolta. Taulukko. Hauen kalastuksen koejärjestelyt (alamitta / välimittasäätely) ja saalistavoitteet järvittäin vuonna. Saalistavoite on % kohteena olevan osakannan biomassasta (kevään arvio). Käsittely Alamitta Ylämitta Järvi, saalistavoite (kg) Alamitta -,, Välimitta,, 9 Taulukko. Ahvenen kalastuksen koejärjestelyt (ylämitta / ei kokorajoitusta) Isolla Valkjärvellä. Saalistavoite on % kohteena olevan osakannan biomassasta (kevään arvio). Käsittely Ylämitta Allas Saalistavoite (kg) Ylämitta - IVA_a Ei kokorajoitusta IVA_m.. Verkkokoekalastukset Verkkokoekalastusten tarkoituksena oli tutkia kalaston suhteellista runsautta ja rakennetta loppukesällä. Nordic-verkkokoekalastukset tehtiin joka toinen viikko krt/järvi välisenä aikana. Pyyntiaika oli n. h (illasta aamuun). Koekalastuksissa käytettiin ositettua satunnaisotantaa: järvet jaettiin kolmeen syvyysvyöhykkeeseen (litoraali <m, >m pinta ja pohja), joiden sisällä pyyntipaikat arvottiin. Pyyntiponnistus suhteutettiin järven kokoon ja syvyyteen (taulukko ). Saalis lajiteltiin, mitattiin ( cm:n luokat), punnittiin, merkittiin pöytäkirjoihin ja tallennettiin tietokoneelle. Aineistosta laskettiin kokonais- ja lajikohtaiset yksikkösaaliit (lkm tai g /verkko) kullekin järvelle. Taulukko. Verkkokoekalastuksen pyyntiponnistus (verkkoyöt) kohdejärvillä. Osassa järviä verkkoja ei laskettu > m:n syvyyteen pohjalle hapettomuuden vuoksi. <m >m Järvi pohja pinta pohja yhteensä Iso Mustajärvi - 9 Valkea-Kotinen - IVA_a 7 IVA_m yhteensä 7.. Ravintotutkimukset, ahvenen ravinnonkäyttö 7- Ravintotutkimuksissa selvitetään eri kalalajien käyttämän ravinnon määrä ja laatu, jotta voidaan arvioida ravinnonkulutus sekä saalistuksen vaikutus ravintoeläimiin. Ahvenen ja särjen ravintonäytteet otettiin kohdejärviltä kolme kertaa verkkopyynnin yhteydessä. Saalis pakastettiin myöhempää analysointia varten. Teemu Karhusen pro gradu -työnä vuosien 7- verkkokoekalastusaineis-

6 tojen ahvenista määritettiin mahansisältö ja osasta ahvenista otettiin lihaksesta stabiili-isotooppi näyte. Tulosten analysointi on vielä kesken ja ne esitetään myöhemmin... Pohjaeläimet Isolla Valkjärvellä Pohjaeläinnäytteenoton tarkoituksena on selvittää kaloille käytettävissä olevan ravinnon määrää ja laatua sekä niissä tapahtuvia muutoksia ahvenkalastuksen edetessä. Pohjaeläinnäytteitä otettiin putkinoutimella (Kajak) viikoilla, ja järven molemmilta puolilta, m syvyydestä kolmesta eri pisteestä ( nostoa / näyte). Näytteet siivilöitiin, mm siivilän (sankoseula) läpi pakastusrasioihin myöhempää poimintaa varten. Näytteiden määritykset sekä biomassa-arviot valmistuvat aikana.. Eläinplankton Eläinplanktonnäytteet otettiin kertaa heinä-elokuussa (Hauki-, Maja-, Hoka-, ) ja kertaa kesä-syyskuussa (Iso Valkjärvi) sekä litoraalista että pelagiaalista (taulukko ). Järvien syvännepisteistä otettiin haavilla ( µm) yksi nosto ja litoraalista nostoa. Näytteet huuhdottiin purkkeihin ja kestävöitiin (formaliini). Näytteistä määritettiin lajit, lajien pituudet mitattiin ( yksilöä / laji / näyte) ja määritettiin eläinplanktonryhmien hiilibiomassat. Taulukko. Eläinplanktonnäytteenotto kohdejärvillä (viikot (vain IVA), 7, 9, ja ). Paikka IVA_a IVA_m Yhteensä Näytteet litoraali syvänne yhteensä. Veden laatu Vedenlaatuseurannan tarkoituksena on selvittää kalojen elinympäristössä olevaa luontaista vaihtelua ja siinä mahdollisesti tapahtuvia muutoksia tutkimuksen edetessä. RKTL ja BA seurasivat kohdejärvien veden laatua kevättalvella ja syystäyskierron aikaan ( näyte/järvi/ajankohta). Näytteet otettiin kevättalvella syvännepisteestä (pinta- ja pohjanäyte) ja syksyllä rantavedestä (vakiopaikka). Näytteistä määritettiin alkaliniteetti, sähkönjohtavuus, väriluku ja ph, sekä kokonaistyppi (TN), kokonaisfosfori (TP), K, Na, Ca, Mg, Mn, Fe ja happipitoisuudet (jälkimmäinen vain kevättalvella). Kasvukauden aikainen (touko-syyskuu) näytteenotto tapahtui Ympäristötieteen laitoksen toimesta ja siihen sisältyivät TP, TN ja klorofylli-a näytteet ja näkösyvyyden mittaukset syvännepisteestä (taulukko 7). Happi-, ph ja lämpötilaprofiili (YSI -sondi) määritettiin kertaa heinä-elokuussa (taulukko 7). TP, TN ja klorofylli-a -näytteet analysoitiin Ympäristötieteen laitoksen laboratoriossa. Typpinäytteiden analysoinnissa tapahtui virhe, jonka vuoksi tuloksia ei voida käyttää. Lämpötila-loggereita oli tänä vuonna käytössä laitteiden puutteen vuoksi koko avovesikauden vain IVA_m -puolella ja elokuun lopulta lokakuulle kaikilla kohdejärvillä.

7 Taulukko 7. Kasvukaudenaikainen vedenlaatuseuranta kohdejärvillä (havaintokerrat) sisältäen vesinäytteenoton, sondauksen ja näkösyvyysmittaukset. Järvi Ravinnenäytteet Sondaus Näkösyvyys Iso Mustajärvi IVA_a 7 IVA_m 7 Yhteensä. Kokeelliset tutkimukset Veden värin vaikutusta koiras- ja naarasahventen syöntitehoon sekä saalistusuhan vaikutusta kirkkaassa ja tummassa vedessä ahveneen ja särkeen tutkittiin kokeellisesti. Lisäksi tehtiin esikoe, jossa selvitettiin veden lämpötilan kohoamisen vaikutusta ahventen syöntitehoon. Tutkimukset liittyvät Satu Estlanderin väitöskirjatyöhön. Kokeet tehtiin sekä kirkkaassa vedessä (väriluku < mg Pt/l) että tummassa humusvedessä ( mg Pt/l) tilavuudeltaan l koeyksiköissä ( kpl) laboratoriotiloissa. Valotaso säädettiin fotosynteettisten lamppujen avulla vastaamaan iltahämärää. Saaliseläiminä kokeissa käytettiin sulkasääsken toukkia (Chaoborus flavicans). Puhtailla ahvenparvilla tehdyissä saalistuskokeissa kalatiheys oli naarasta + koirasta / koe, särki-ahven sekaparvissa kalatiheys oli ahventa + särkeä/ koe (taulukko ). Kokeiden lukumäärä yhteensä oli, sillä jokaisesta käsittelyistä tehtiin tai rinnakkaista koetta. Taulukko. Saalistuskokeiden lukumäärät ahvenella ja särjellä vuonna. *esikoe, kokeita yhteensä Kirkas vesi Tumma vesi ei uhkaa saalistusuhka ei uhkaa saalistusuhka lämpötila A Puhdas ahvenparvi lämpötila A Puhdas särkiparvi lämpötila A Sekaparvi lämpötila B* Puhdas ahvenparvi lämpötila C* Puhdas ahvenparvi lämpötila D* Puhdas ahvenparvi - - yhteensä 9 9 Saalistuskokeissa käytetyt kalat siirrettiin koeyksiköihin vähintään tuntia ennen kokeen alkua. Koe alkoi, kun kpl sulkasääskentoukkaa laskettiin koeyksikköön. Kokeen kesto oli min., jonka jälkeen kalat pyydystettiin koeyksiköistä, mitattiin, punnittiin ja niiden syömät sulkasääskentoukat laskettiin.. Pääjärven ja Katumajärven tutkimukset Pääjärven kalastustiedustelu lähetettiin talouteen myydyistä kalastusluvista koottujen osoitetietojen perusteella (viime vuonna 7 talouteen). Katumajärvellä tiedustelu lähetettiin talouteen (edellisvuonna talouteen). Tiedustelut koskivat vuoden 9 kalastusta ja siinä kysyttiin mm. pyyntiponnistusta eri pyyntivälineillä, saaliin määrää lajeittain kiloina ja kappaleina, sekä mielipiteitä kalastuksen säätelykeinoista. Tulokset näistä tiedusteluista esitetään myöhemmin. 7

8 Pääjärvellä merkittiin istutettavat kuhanpoikaset alitsariini-värjäyksellä. Poikasvärjäyksiä on tehty vuodesta 7. Tavoitteena on tutkia istutuksista peräisin olevien kuhien määrää suhteessa luontaiseen lisääntymiseen. Lisäksi Pääjärvellä merkittiin kuhaa (- cm) enintään kertaa palautettavalla nuolimerkillä (selkäevän ruotojen väliin asetettava koodillinen muovilanka). Kuhat pyydettiin jigillä, merkittiin ja vapautettiin mahdollisimman nopeasti. Tavoitteena on tutkia paitsi itse menetelmää, myös eri pyydysten ja kalastajaryhmien saalisosuutta tiedustelun tueksi sekä alamittaisina tai muuten palautettujen kuhien selviämistä pyynnin rasituksista. Tähän mennessä merkittyjen kuhien (yhteensä merkittyä) palautuksia on tullut vain muutama. Pääjärvellä tehtiin standardinmukainen verkkokoekalastus, jonka tulokset on erillisessä raportissa toimitettu ministeriölle sen rahoittaman kuhatutkimuksen (MMM:n yhteistutkimushanke: Kuhan kalastuksen ohjaus ja sen ekologiset, taloudelliset ja sosiaaliset vaikutukset sisävesillä -) puitteissa.. Tutkimustulokset. Kalastotutkimukset.. Merkintä-takaisinpyynti Vuonna ahvenen kokonaissaalis merkintä-takaisinpyynnissä vaihteli välillä 7- kpl IVA_m-) ja ahvenia merkittiin -99 kpl (IVA_m-). Merkittyjen kalojen osuus saaliissa oli pyynnin loppuvaiheessa -7 % (kuva ). Majajärvellä merkittyjen osuus vaihteli paljon ja pyyntiä jouduttiin jatkamaan pitkään. Isolla Valkjärvellä poistopyynti alkoi.., mikä näkyy IVA_a puolella merkittyjen kokonaismäärän vähenemisenä. Saaliin lkm tai merkittyjen kokonaismäärä Merkittyjen osuus (%) Päivämäärä

9 Kuva. Ahvenen ( 7 cm) pvm-kohtainen lkm-saalis ja merkittyjen osuus saaliissa, sekä merkittyjen kokonaismäärä järvessä (kertymä) keväällä. Lukumäärä / ha Kuva. Ahvenkannan tiheysarvio (lukumäärä / ha) kohdejärvillä merkintä-takaisinpyynnillä arvioituna (Schnabelin menetelmä) vuosina -. Yläkuvassa koiraiden ja alakuvassa naaraiden arviot ja niiden 9% luottamusvälit. Arvioitu ahventiheys (koirastiheys x ) vuonna oli suurin Majajärvellä, 9 yksilöä hehtaarilla (kuva ). Tiheysarvio oli lähes samalla korkealla tasolla kuin edellisinä vuosina, ja Majajärven ahvenkanta on runsastunut voimakkaasti vuoden 7 jälkeen. Naaraidenkin arvioitu säilyi edellisvuosia korkeammalla tasolla. Haukikannan alentuminen poistopyynnin vuoksi lienee myös edesauttanut ahvenkannan runsastumista. Runsaimmat pituusluokat (kuva ) olivat 9 ja cm, jotka koostunevat vuosiluokkien - yksilöistä. Seuraavaksi suurin ahventiheysarvio ( yks./ha) oli Ison Valkjärven IVA_a -puolella. Arvio yli kolminkertaistui edellisvuodesta (kuva ), mikä johtuu runsaan vuosiluokan (kuva ) rekrytoitumisesta kutukantaan. IVA_m -puolella tiheysarvio oli huomattavasti pienempi ( yks./ha) ja laski hieman edellisvuodesta. Vuosiluokka on kasvanut hitaammin kuin IVA_a -puolella ja sitä saatiin vähemmän saaliiksi katiskapyynnissä. Voimakkaampi myös isoihin yksilöihin kohdistuva kalastus IVA_a -puolella lienee vapauttanut enemmän resursseja ja pienentänyt vuosiluokkaan kohdistuvaa saalistuspainetta. Hoka- ja Haarajärvellä tiheysarvio jonkin verran kasvoi edellisvuodesta, Haukijärvellä pieneni (kuva ). Hokajärvellä pituusjakauma painottui aiempaa selvästi pienempiin yksilöihin. 9

10 Osuus kokonaissaaliista (%) Pituus (cm) Kuva. Ahvenen pituusjakauma (%) merkintä-takaisinpyynnin saaliissa vuonna (ei sisällä uudelleen pyydettyjä). Naaraat ja koiraat (sis. juveniilit) merkitty eri rasterein. Mitattujen kokonaismäärä on ilmoitettu.

11 Osuus kokonaissaaliista (%) Kuva. jatkoa. Pituus (cm) Vuonna koko kauden kokonaishaukisaalis ( cm) merkintä-takaisinpyynnissä vaihteli välillä - kpl (Hauki-). Merkittyjen osuus oli kevään ja kesän takaisinpyynneissä vaihteli välillä - % (IVA_a -, taulukko 9). Vuoden haukitiheysarvio (kpl / ha, cm yksilöt, Petersenin menetelmä) oli suurin Haarajärvellä syksyllä ( yks. / ha), mutta arvio oli melko epätarkka (kuva ). Kevään tarkempi tiheysarvio Haarajärvellä oli samalla tasolla kuin 9. Sen sijaan arvioitu Haarajärven cm haukien biomassa keväällä ( kg/ha) oli huomattavasti korkeampi kuin keväällä 9 ( kg / ha). Runsaiden vuosiluokkien - hauet ovat kasvaneet suuremmiksi ja pyydystettyjen haukien keskipaino kasvoi, kilosta,7 kiloon. Kevään 9 pituusjakaumien (kuva ) perusteella - cm on noussut runsaimmaksi kokoluokaksi. Ylämitan cm vaikutuksesta saaliissa on edelleen ko. mitan täyttäviä yksilöitä. Haukijärven tiheysarvio oli vuonna samalla tasolla kuin aikaisempina vuosina. Sen sijaan kevään biomassaarvio oli suurempi kuin kertaakaan aiemmin 9 kg/ha. Alamittasäätelyn ( cm) järvistä Majajärvellä sekä kevään että loppukesän tiheysarviot kasvoivat edellisvuodesta (kuva ). Sen sijaan biomassa-arvio oli aikaisempia vuosia alempi vain 7 kg/ha. Majajärven pituusjakauma painottui aikaisempia vuosia selvemmin pieniin yksilöihin, vaikkakin saaliiksi saatiin ja poistettiin myös yksi 9, cm pituinen hauki (kuva ). Hokajärvellä sekä kevään, että syksyn tiheysarviot pienenivät hieman vastaavista 9 arvoista (kuva ). Biomassa-arvio säilyi edellisvuoden tasolla kg/ha. Yli cm yksilöiden osuus pituusjakaumassa pieneni edelleen. Isolla Valkjärvellä IVA_a puoliskolla cm haukikannan kooksi arvioitiin keväällä 9 yksilöä (cl9%: -noest). IVA_m puolella vastaava arvio oli 9 yksilöä (cl9%: 9-). Molemmissa tapauksissa arvio oli melko epätarkka, eikä IVA_a tapauksessa luottamusvälin ylärajaa voitu laskea. Ahvenen poistopyynnin sivusaaliina kertyi vuonna jonkin verran pieniä haukia (kuva ), jotka

12 kuitenkin pystyttiin valtaosin vapauttamaan. Haukia jouduttiin poistamaan yhteensä (, kg) ja (, kg) yksilöä IVA_a ja IVA_m puolilta. Taulukko 9. Hauen ( cm) merkintä-takaisinpyynnin saalis vuonna. Saalis=ajankohdan kokonaissaalis, M%=merkittyjen osuus kokonaissaaliista, Mtot=merkittyjen kokonaismäärä takaisinpyynnin alkaessa (vuotuinen kuolleisuus (+irronneet merkit) arvioitiin %:ks), kevät = viikot 7-, syksy = viikot -. Haukija Majajärveltä myös kesäkausi (viikot -) sisällytettiin syysarvioon saaliin vähyyden vuoksi. Järvi Aika Saalis M% Mtot IVA_a kevät, 9 IVA_m kevät 9, Hauki kevät 7,9 kesä-syksy, Maja kevät 7, kesä-syksy,9 Hoka kevät 9, syksy 9, Haara kevät 7 9, syksy,9 Kpl/ha s 7kv 7ks kv s 9kv 9s kv ks s 7kv 7ks kv s 9kv 9s kv ks s 7kv 7ks kv s 9kv 9s kv s s 7kv 7ks kv s 9kv 9s kv s Hauki Maja Hoka Haara Kuva. Kohdejärvien haukikannan ( cm) tiheysarvio (kpl/ha) sekä arvioiden 9% luottamusvälit merkintätakaisinpyynnin perusteella (Petersenin menetelmä). s=syksy (viikot -), kv=kevät (viikot -9), ks=kesä (viikot -). Hokajärvelle ei voitu laskea arviota kesän 7, eikä Haukijärvelle syksyn takaisinpyyntien perusteella.

13 n = n = n = n = n = n = Osuus kokonaissaaliista (%) 9 n = n = n = n = IVA_a n = IVA_m n = IVA_a 9 n = % IVA_m 9 n = IVA_a n = Pituusluokka (cm) IVA_m n = Kuva. Haukien pituusjakauma (%, cm pituusluokat) kohdejärvillä - (IVA -). Aineistossa on kaikki kenttäkauden aikana pyydetyt haukiyksilöt (kukin kertaalleen). Jakauma kuvaa kevään tilannetta (viikot -). Tämän jälkeen pyydettyjen haukien pituudesta on poistettu kasvuaineiston perusteella arvioitu lisäkasvu.

14 n = n = Osuus kokonaissaaliista (%) 7 n = n = n = n = n = n = n = Pituusluokka (cm) n = Kuva. jatkoa... Poistopyynti Kevään biomassa-arvion (Majajärvellä syksyn) perusteella asetetusta saalistavoitteesta (,9 kg) jäätiin, kg Haukijärvellä (välimittasäätely, - cm), mutta sivusaaliina saatiin tämän lisäksi yksi ylämittainen, kg hauki (kuva 7). Majajärvellä (alamittasäätely, >cm) saalistavoite ylittyi hieman:./.9 kg. Hokajärvellä (alamittasäätely) ja Haarajärvellä (välimittasäätely) saalistavoitteesta jäätiin noin %:,/,9 kg ja 7,/.7 kg. Lukumäärinä poistosaalis oli,, ja yksilöä em. järvijärjestyksessä. Lisäksi sivusaaliina saatiin - haukea mittarajoitusten ulkopuolelta (kuva 7). Kuten aikaisemminkin vuonna Haarajärvellä valtaosa poistetuista hauista oli juuri alamitan täyttäviä ja muilla järvillä poistettujen haukien pituudet jakautuivat tasaisemmin eri kokoluokkiin (kuva 7). Hehtaarikohtaisesti Hauki-, Maja-, Hoka- ja Haarajärveltä poistettiin vuonna yhteensä,9,,,, ja. kg/ha, kun kaikki poistetut hauet huomioidaan. Saaliskertymä vuodesta on em. järvillä,,,,, ja, kg/ha.

15 Lukumäärä kpl kg Paino (kg) Pituus (cm) Kuva 7. Poistettujen haukien pituusjakaumat ( cm senttiluokat) sekä ala- ja ylämitta (katkoviiva) kohdejärvillä. Ahvenen poistopyynti aloitettiin Isolla Valkjärvellä keväällä heti merkintä-takaisinpyynnin jälkeen.. alkaen. Pyynti päättyi IVA_a puolella.. ja IVA_m -puolella.. Poistopyynnin saalis oli, kg IVA_m -puolella (ylämittasäätely) ja, kg IVA_a -puolella (ei mittarajoitusta) ja asetetut saalistavoitteet (, ja,9 kg) täytettiin. Muun tutkimustoiminnan ohessa IVA_a puolelta kalastettiin vielä, ja IVA_m puolelta, kg ahvenia. Lukumääräisesti kokonaissaalis oli kpl IVA_a -puolella ja 9 kpl IVA_m -puolella. Asetettu ylämitta onnistuttiin pitämään hyvin, IVA_m -puolen kokonaissaaliissa oli > cm ahvenia % (7 kpl) (kuva ) ja ylämittaista ahventa vapautettiin. Myös IVA_a puolella > cm ahvenien osuus oli pieni (%, kpl) johtuen ko. kokoluokan vähäisestä määrästä. Poistosaaliin lukumäärästä oli naaraita IVA_a puolella % ja IVA_m -puolella %, joten vuonna toteutettu kalastus poisti melko tasaisesti molempia sukupuolia. Naaraaiden osus oli edelleen selvästi korkeampi kuin poistopyynnin alkaessa. Hehtaarikohtaisesti poistopyynnin saalis vuonna oli yhteensä 9 kpl ja, kg IVA_a puolella ja kpl ja, kg/ha IVA_m puolella. Poistopyynnin saaliskertymä vuosina - on IVA_a puolella 79 kpl ja,7 kg/ha, IVA_m puolella kpl ja, kg / ha.

16 Lukumäärä 7 IVA_a naaras, kpl koiras, kpl Yhteensä kg IVA_m,,, , Pituusluokka (cm) Kuva. Poistettujen ahventen pituusjakaumat sukupuolittain Isolla Valkjärvellä vuonna. IVA_m puolella ahventen ylämitta oli cm (katkoviiva)... Verkkokoekalastukset Verkkokoekalastusten kokonaisyksikkösaaliit vuonna vaihtelivat välillä 7-7 g ja - kpl/verkko (kuva 9). Painoltaan suurin kokonaisyksikkösaalis saatiin Valkea Kotiselta ja pienin Isolta Mustajärveltä. Lukumääräisesti pienin verkkoyksikkösaalis saatiin myös Isolta Mustajärveltä ja suurin IVA_a puolelta. Verrattuna vuoteen 9 kokonaisyksikkösaaliin paino kasvoi Haukijärvellä, Hokajärvellä, IVA_a puolella ja Valkea Kotisella. Majajärvellä ja Isolla Mustajärvellä saalis pieneni selvästi (kuva 9). Haarajärvellä ja IVA_m puolella kokonaisyksikkösaaliin paino säilyi lähes ennallaan. Kokonaisyksikkösaaliin lukumäärä pieneni Maja-, Haara- ja Isolla Mustajärvellä, mutta kasvoi muilla järvillä. Haukijärvellä saaliin kasvu johtui lähinnä haukisaaliin kasvusta, mutta myös ahvenen sinänsä pieni yksikkösaalis kasvoi selvästi, särjen vain hieman. Haukijärven ahvensaaliin kasvu lienee lähinnä pyydystettävyyden paranemista, sillä lähes kaikkien kokoluokkien saalis kasvoi (kuva ), kun merkintä-takaisinpyynnin tiheysarvio pieneni edellisvuodesta (kuva ). Kuitenkin myös pienten (- cm) ahventen yksikkösaalis oli poikkeuksellisen suuri, joten vuosiluokka vaikuttaa vahvalta. Haukijärven särjen painosaalis kasvoi, mutta lukumääräsaalis pieneni, eikä uusi vuosiluokkia näytä rekrytoituneen saaliiseen (kuva ). Majajärvellä sekä ahven- että särkisaalis pienenivät edellisvuodesta. Hokajärven saaliissa kasvoivat sekä ahvenen että särjen määrät (kuva 9). Ahvenen kokojakauma poikkesi selvästi viime vuodesta, mutta oli hyvin samankaltainen vuoden kokojakauman kanssa, jolloin 9- cm oli vallitseva kokoluokka (kuva ). Ahvenen pyydystettävyys vuonna 9 verkkokoekalastuksen aikaan on ollut jostain syystä Hokajärvellä heikko. Merkintä-takaisinpyynnin perusteella ahventiheys kasvoi 9- vain hieman. Särkisaaliin kasvu johtuu lähinnä aikaisempien vuosiluokkien biomassan kasvusta, uusia ei näytä rekrytoituneen saaliiseen (kuva ). Haarajärven saaliissa ahven runsastui ja särki vähentyi. Ahvensaaliin kasvu johtuu 9- cm kokoluokan

17 kasvaneesta saaliista, mutta myös pieniä (- cm) ahvenia oli paljon, mikä viittaa vahvaan vuosiluokkaan. Särkisaaliiseen ei ole rekrytoitunut uusia vuosiluokkia. Isolla Valkjärvellä ahvenen verkkosaaliin paino ja lukumäärä kasvoivat varsinkin IVA_a puolella (kuva 9). IVA_a puolella kokoluokkia 7- cm oli runsaasti ja pituusjakauman huippu levisi viime vuoteen (7- cm) verrattuna (kuva ). IVA_m puolella pituusjakauman huippu oli terävämpi ja siirtyi kuudesta kahdeksan cm kohdalle. Poistopyynnin kohdentuminen alle cm ahveniin IVA_m -puolella ei vuonna näkynyt verkkokoekalastusten kokojakaumissa: cm yksilöiden yhteenlaskettu saalis oli IVA_m -puolella, ja IVA_a puolella, yks./verkko. Vertailujärvistä Isolla Mustajärvellä ahvensaalis pieneni (kuva 9) ja koostui lähinnä - cm ahvenista (kuva ). Myös pieniä ( cm) ahvenia oli jonkin verran. Särkisaalis oli alle puolet edellisvuotisesta ja tutkimusvuosien pienin. Viime vuonna näytti siltä, että uusi vuosiluokka olisi tulossa kunnolla pyyntikokoiseksi, mutta näin ei käynyt. Isompien särkien saalis romahti lähes kaikissa kokoluokissa. Valkea-Kotisella ahvensaalis kasvoi lähes kaikkien kokoluokkien osalta ja tälläkin järvellä ahvenen pyydystettävyys näyttää jostain syystä olleen 9 heikko. g/verkkoyö 9 Särkilahna Suutari Sorva Lahna Salakka Särki Muikku Made Siika Hauki Ahven IVA_autio IVA_mökki Iso M VaKo kpl/verkkoyö IVA_autio IVA_mökki Iso M VaKo Kuva 9. Verkkokoekalastusten lajikohtaiset paino- ja lukumääräsaaliit (g ja kpl / verkko) tutkimusjärvillä -. Hajonnat kuvaavat kokonaissaaliin 9% luottamusväliä. Isolla Mustajärvellä ei kalastettu vuonna. 7

18 Ahven Ahven , Ahven Ahven Ahven 7 Ahven 7 Osuus kokonaissaaliista (%) 9 7 Ahven 9 7 Ahven Ahven 9 Ahven Ahven Ahven Pituus (cm) Kuva. Ahvenen pituusjakauma (kpl/verkko) verkkokoekalastussaaliissa tutkimusjärvillä vuosina -.

19 Ahven Ahven Ahven Ahven Ahven 7 Ahven 7 Osuus kokonaissaaliista (%) 9 7 Ahven 9 7 Ahven Ahven 9 Ahven Ahven Ahven Pituus (cm) Kuva. jatkoa 9

20 IVA, autio Ahven, IVA, mökki Ahven , IVA, autio Ahven IVA, mökki Ahven IVA, autio Ahven 7 IVA, mökki Ahven 7 Osuus kokonaissaaliista (%) 9 7,7 IVA, autio Ahven 9 7 IVA, mökki Ahven , IVA, autio Ahven 9, IVA, mökki Ahven IVA, autio Ahven 7,9 IVA, mökki Ahven Pituus (cm) Kuva. jatkoa

21 Valkea-Kotinen Ahven 9 7 Iso Mustajärvi Ahven,.9 Valkea-Kotinen Ahven , Iso Mustajärvi Ahven 7 Valkea-Kotinen Ahven 7 Osuus kokonaissaaliista (%) 9 7 Iso Mustajärvi Ahven 9 7 Valkea-Kotinen Ahven Iso Mustajärvi Ahven 9 Valkea-Kotinen Ahven Iso Mustajärvi Ahven Valkea-Kotinen Ahven Pituus (cm) Kuva. jatkoa

22 Särki Särki Särki Särki Särki 7 Särki 7 Osuus kokonaissaaliista (%) Särki Särki Särki 9 Särki Särki Pituus (cm) Särki Kuva. Särjen pituusjakauma (kpl/verkko) verkkokoekalastussaaliissa tutkimusjärvillä vuosina -.

23 Särki Särki Särki Särki Iso Mustajärvi Särki Osuus kokonaisaaliista (%) Särki Särki Särki Särki Iso Mustajärvi Särki 7 Iso Mustajärvi Särki Särki Särki Iso Mustajärvi Särki Särki Särki Iso Mustajärvi Särki Kuva. jatkoa. Huomaa Ison Mustajärven poikkeava skaala y-akselilla.

24 . Eläinplankton.. Lajisto Hankajalkaiset olivat eläinplanktonin biomassan perusteella tärkein ryhmä Hokajärvessä (kuva ). Calanoida -hankajalkaisten osuus väheni edelliseen vuoteen 9 verrattuna. Hokajärven eläinplanktonissa muut cladocerat (esim. Limnosida sp. ja Ceriodaphnia sp.) ja Bosmina -suvun vesikirppujen biomassan suhteellinen osuus kasvoi vuodesta 9. Haarajärven eläinplanktonin biomassasta suurimman osuuden muodostivat hankajalkaiset, mutta osuus oli pienempi kuin vuonna 9 (kuva ). Myös Haarajärvellä Bosmina-suvun vesikirppujen suhteellinen osuus eläinplanktonin biomassasta kasvoi edellisestä vuodesta. Haukijärvelläkin hankajalkaiset olivat tärkein ryhmä eläinplanktonin biomassasta (kuva ), mutta Calanoida-hankajalkaisten osuus oli suurempi kuin muissa järvissä. Vesikirpuista Bosmina -suvun vesikirppujen osuus lisääntyi hieman ja Daphnia -suvun vesikirppujen osuus vähentyi vuoteen 9 verrattuna. Majajärven eläinplanktonin suurimman osuuden biomassasta muodostivat vesikirput. Vuoteen 9 verrattuna erityisesti Cyclopoida -hankajalkaisten osuus pienentyi huomattavasti (kuva ). Vesikirppujen ryhmästä muut cladocerat, kuten pelagiset lajit Ceriodaphnia sp. ja Limnosida sp., runsastuivat Majajärvessä vuosiin -9 verrattuna. Myös Bosmina -suvun vesikirppujen osuus kasvoi edellisvuoteen verrattuna. % % % % % % % % % % % % % % % % % 7 9 % % % % % 7 9 % % % IVA autio % IVA mökki % % % % % % % % % % Cyclopoida Calanoida Cladocera muut Daphnia spp. Bosmina spp. Kuva. Eläinplanktonin lajiston biomassaosuudet Hoka-, Haara-, Hauki-, Maja ja Iso Valkjärvessä vuosina -.

25 Iso Valkjärven IVA_a puolella vesikirppujen ryhmä oli merkittävin eläinplanktonin biomassasta kuten edellisinäkin vuosina (kuva ). Yleisin vesikirppulaji oli Ceriodaphnia quadrangula. Bosmina ja Daphnia -sukujen vesikirppujen suhteellinen osuus lisääntyi eläinplanktonin biomassassa vuodesta 9. IVA_m puolella vesikirput olivat edelleen tärkein ryhmä eläinplanktonin biomassasta. Ceriodaphnia-suvun vesikirput vähentyivät verrattuna aiempiin vuosiin ja vastaavasti Daphnia-suvun vesikirput runsastuivat voimakkaasti (kuva )... Kokojakaumat Eläinplanktoniin kohdistuvaa saalistuspainetta voidaan arvioida vesikirppujen kokojakaumien perusteella. Mitä pienempiä vesikirput keskimäärin ovat, sitä suurempi saalistuspaine niihin kohdistuu. Vesikirput olivat keskimäärin suurimpia Majajärvessä ( µm) ja pienimpiä Haarajärvessä ( µm) koko näytteenottokaudella. Vesikirppujen keskikoko kasvoi Hoka- ja Majajärvessä vuodesta 9 (kuva ). Lukuun ottamatta vuotta, Majajärven vesikirppujen keskikoko on kasvanut tasaisesti. Haukijärven vesikirppujen keskikoko on pienentynyt vuodesta lähtien, mutta keskikoko on edelleen suurempi kuin Hoka- ja Haarajärvessä (kuva ). Selkein muutos vesikirppujen keskikoossa on tapahtunut Haarajärvessä, jossa keskikoko on pienentynyt jatkuvasti vuodesta 7. Vesikirpun kuoren pituus (µm) 7 9 Kuva. Vesikirppujen keskikoko Hoka-, Haara, Hauki- ja Majajärvessä vuosina -. Isolla Valkjärvellä tehdyt kalastussäätelyt näyttävät heijastuvan eläinplanktonin koossa ja pituusjakaumissa. IVA_a puolella, jossa pienikokoinen ahven on huomattavasti runsastunut alkaen, vesikirppujen keskikoko on hieman pienentynyt (kuva ). Sen sijaan IVA_m puolella, jossa pieni ahven on runsastunut vähemmän, vesikirppujen keskikoko on jonkin verran kasvanut. Vesikirppujen keskimääräinen koko oli IVA_a puolella suurempi kuin IVA_m puolella ennen säätelyn aloittamista, mutta vuonna IVA_m puolen vesikirput olivat jo hieman suurempia.

26 Vesikirpun kuoren pituus (µm) 7 9 IVA A IVA M Kuva. Vesikirppujen keskimääräinen koko Iso Valkjärven eri puolilla vuosina 7. 7 IVA autio Title IVA mökki Title 9 Title Title Kuva. Vesikirppujen pituusjakaumat Iso Valkjärven eri puolilla vuosina 7-.

27 IVA_a puolen vesikirppujen pituusjakaumassa ei tapahtunut merkittävää muutosta edellisvuoteen verrattuna (kuva ). IVA_m puolella suurikokoisten vesikirppuyksilöiden määrä lisääntyi huomattavasti vuodesta 9 (kuva ), joka selittynee Daphnia -vesikirppujen runsastumisella. Daphnia - suvun vesikirput, joita planktivoriset kalat suosivat ravinnossaan, katosivat pienen ahvenen runsastuttua lähes kokonaan eläinplanktonnäytteistä vuonna (kuva ). Ennen säätelyn aloittamista Daphnia -vesikirppuja oli hieman enemmän IVA_a puolella. Vuoden näytteissä Daphnia - vesikirppuja oli selvästi enemmän IVA_m puolella, vaikka niiden biomassa runsastui myös IVA_a puolella (kuva ). IVA A, EKK IVA M, KK Säätelyn aloitus µg C l Kuva. Daphnia-vesikirppujen keskimääräinen biomassa ennen kalastussäätelyä (EKK = ei kestävä kalastus, KK = kestävä kalastus, cm ylämitta) ja säätelyn jälkeen vuosina 7- Iso Valkjärven eri puolilla.. Veden laatu Kesä oli hyvin lämmin ja melko vähäsateinen. Heinä-elokuun vedenlaatuseurantojen pintaveden lämpötilan keskiarvo oli Hauki-, Maja-, Hoka- ja Haarajärvellä 9,, 9,,, ja, C, mikä oli jokaisella järvellä korkeampi aikaisempina vuosina ja - C vuosien 7-9 keskiarvoa korkeampi. Kasvukauden keskimääräinen kokonaisfosforipitoisuus vuonna oli suurin Haukijärvellä ( µg /l) ja pienin Hokajärvellä ( µg /l, kuva 7). Haukijärvellä pitoisuus pieneni hieman edellisvuodesta, mutta oli silti aikaisempiin vuosiin verrattuna korkealla tasolla. Myös vuonna majava yritti rakentaa Haukijärveen patoa ja aika ajoin saikin veden pintaa hieman nostettua. Kokonaisfosforipitoisuus pieneni kaikilla muilla järvillä Haara- ja Isoa Valkjärveä lukuun ottamatta. Vuoden typpinäytteiden analysoinnissa oli ongelmia eikä luotettavia tuloksia saatu. 7

28 TP ( g/l) Kuva 7. Kokonaisfosforipitoisuus kohdejärvillä vuosina - kasvukauden aikana (kesä) ja sen ulkopuolella (talvi). Kasvukauden havaintojen keskiarvo (kesä ka) on lukuarvona harmaan palkin päällä.

29 Klorofylli-a -pitoisuus oli vuonna suurin Majajärvellä ja pienin IVA_a -puolella (kuva ). Majajärvellä havaittiin suuri klorofyllipiikki ( g/l)... Klorofylli-a pitoisuus kasvoi vuodesta 9 Maja- ja Haarajärvellä. Pitoisuus pieneni varsinkin Haukijärvellä. Kirkkaimmalla Isolla Valkjärvellä keskimääräinen näkösyvyys pieneni kummallakin puolella (kuva ). Muillakin järvillä näkösyvyys pieneni Hokajärveä lukuun ottamatta (vain havaintoa). oli edellisvuosien tapaan näkösyvyydeltään pienin järvi. Klorofylli-a ( g/l) Näkösyvyys (cm) Kuva. Klorofylli-a -pitoisuus (chl-a) ja näkösyvyys (ns) kohdejärvillä kasvukauden aikana -9. Harmaa palkki kuvaa klorofylli-a:n ja musta palkki näkösyvyyden kasvukauden havaintojen keskiarvoa (arvot palkkien yläpuolella). Ison Valkjärven näkösyvyyden asteikko on eri kuin muilla järvillä. 9

30 Lämpötila (ºC) Happipitoisuus (mg/l) Syvyys (m) Kuva 9. Lämpötila- ja happiprofiilit näytteenottokerroittain kohdejärvillä.

31 Lämpötila (ºC) Happipitoisuus (mg/l) Syvyys (m) Kuva 9. Jatkoa. Kesäaikainen lämpötilakerrostuneisuus oli edellisvuosien tapaan voimakasta ja alusveden vähähappisuutta havaittiin kaikilla kohdejärvillä Haarajärveä lukuun ottamatta (kuva 9). Hapellisen veden kerros oli yleisesti jonkin verran ohuempi kuin edellisenä vuonna. Laaja-alaisinta vähähappisuus oli Haukijärvellä.., jolloin happea oli < mg/l jo, m syvyydessä. Hokajärvellä < mg O /l - raja oli ylimmillään,, Isossa Mustajärvessä, ja Majajärvessä, m:ssä sekä Ison Valkjärven IVA_a puolella, ja IVA_m puolella, m:ssä. Haarajärvellä oli loppukesällä happiminimi harppauskerroksen alaosassa kuten edellisvuosinakin, mutta happea oli aina vähintään, mg /l.. Kokeelliset tutkimukset - ahvenen ja särjen ravintokilpailu.. Saalistusuhka ja lajien väliset vaikutukset Ahvenet söivät särkiä tehokkaammin erityisesti kirkkaassa vedessä tehdyissä kokeissa. Veden värillä oli voimakas kielteinen vaikutus ahventen syöntitehokkuuteen (kuva ), mutta särkien syöntitehoon veden värillä ei ollut merkittävää vaikutusta. Hauen saalistusuhka vähensi sekä särjen että ahvenen syömistä kirkkaassa vedessä (kuva ). Tummassa vedessä hauen saalistusuhalla ei ollut merkittävää vaikutusta kummankaan lajin syöntitehoon, kun kalat olivat puhtaissa parvissa. Sitä vastoin sekaparvissa syöneet ahvenet ja särjet vähensivät syöntitehoaan saalistajan uhatessa. Puhtaat parvet Sekaparvet Syötyjen toukkien lukumäärä Kirkas vesi Tumma vesi Kirkas vesi Tumma vesi Kirkas vesi Tumma vesi Kirkas vesi Ei uhkaa Saalistusuhka Tumma vesi AHVEN SÄRKI AHVEN SÄRKI Kuva. Saalistusuhan vaikutus ahventen ja särkien syöntitehoon kirkkaassa ja tummassa vedessä, kun kalalajit saalistivat puhtaissa parvissa ja sekaparvissa.

32 .. Sukupuolten väliset erot ahvenella Ahvennaaraat söivät koiraita tehokkaammin kirkkaassa vedessä. Tummassa vedessä ahventen syöntiteho vähentyi yleisesti, mutta naarailla koiraita enemmän (kuva ). Saalistusuhalla tai sekaparvipuhdasparvi käsittelyissä ei havaittu merkittäviä eroa koiraiden ja naaraiden syöntitehon välillä. Kuva. Naaras ja koiras ahventen syöntiteho kirkkaassa ja tummassa vedessä. Esikokeina tehdyissä lämpötilakäsittelyissä havaittiin ero sukupuolten välillä (kuva ). Koiraiden syöntiteho lisääntyi jatkuvasti veden lämpötilan kohotessa. Naaraiden syöntiteho sitä vastoin kääntyi laskuun, kun ahvenen nk. optimilämpötila ( ºC) ylittyi. SYÖDYT TOUKAT Naaraat Koiraat ºC ºC ºC ºC Kuva. Naaras ja koiras ahventen syöntiteho kirkkaassa vedessä eri lämpötiloissa.

33 . Julkaisut ja tiedottaminen KESKALA -hankkeen aineistoista painettiin vuonna kolme tieteellistä artikkelia ja yksi hyväksyttiin painettavaksi: Estlander, S., Nurminen, L., Olin, M., Vinni, M., Immonen, S., Rask, M., Ruuhijärvi, J., Horppila, J. & Lehtonen, H.. Diet shifts and food selection of perch (Perca fluviatilis L.) and roach (Rutilus rutilus ((L.)) in humic lakes of varying water colour. Journal of Fish Biology 77: -. Horppila, J., Olin, M., Vinni, M., Estlander, S., Nurminen, L., Rask, M., Ruuhijärvi, J. & Lehtonen H.. Perch production in forest lakes: the contribution of abiotic and biotic factors. Ecology of Freshwater Fish 9: 7 Olin, M., Vinni, M., Lehtonen, H., Rask, M., Ruuhijärvi, J., Saulamo, K. & Ala-Opas, P.. Environmental factors regulate the effects of roach Rutilus rutilus and pike Esox lucius on perch Perca fluviatilis populations in small boreal forest lakes. Journal of Fish Biology 7: Horppila, J., Estlander, S., Olin, M., Pihlajamäki, J., Vinni, M. & Nurminen, L.. Gender-dependent effects of water quality and conspecific density on the feeding rate of fish - factors behind sexual growth dimorphism. Oikos (painossa). Arvioitavaksi lähetettiin tieteellistä artikkelia Olin, M., Jutila, J., Lehtonen, H., Vinni, M., Ruuhijärvi, J., Estlander, S. & Rask, M. The importance of maternal characteristics on the reproductive success of perch (Perca fluviatilis L.) In small forest lakes implications for fisheries management. Fisheries Management and Ecology. Estlander, S., Horppila, J., Olin, M., Vinni, M., Lehtonen, H., Rask, M. & Nurminen, L. Troubled by the Humics Effects of water colour and interspecific competition on the feeding efficiency of planktivorous perch. Boreal Environment research Matti Kotakorven Pro gradu -tutkielma valmistui: Kotakorpi, M.. Haukiemon (Esox lucius L.) koon vaikutus mädin ja poikasten laatuun. Jyväskylän yliopisto, Bio- ja ympäristötieteiden laitos, Akvaattiset tieteet. KESKALA-hanketta ja sen tuloksia esiteltiin kansainvälisessä kalabiologian konferenssissa (9th international congress on the biology of fish,.-9.7.) Barcelonassa ( kahden esitelmän voimin: Gender-dependent effects of water quality and intraspecific food competition on the feeding rate of fish factors behind sexual growth dimorphism ja The egg and fry properties of northern pike in relation to maternal characteristics, sekä pohjoismaisessa kalatutkijatapaamisessa (NOFF, Lammin biol. asema.-..): Pikeperch fisheries management - ecological, economical and social aspects. Lisäksi hankkeeseen liittyviä esityksiä oli Kotkan kalamarkkinoilla (..), Kalastuslain kokonaisuudistuksen kuulemistilaisuudessa (Helsinki.9.), Keski-Suomen alueellisessa kalastusaluepäivässä (Jämsä..) ja Pohjanmaan vapaa-ajankalastajapiirin neuvottelupäivässä ( esitystä, Kurikka..). KESKALA -hankkeeseen liittyviä uutisia oli Helsingin Sanomien tiedeuutisissa.., Hämeen Sanomissa 9.. ja.., Keski-Hämeessä.., Metsästys ja kalastus -lehdessä (9/), Uutisrysässä (Hämeen ELY-keskuksen kalatalousryhmän tiedotuslehti /),Yliopisto-lehdessä 7.9. sekä Helsingin Yliopiston verkkouutisissa.. Järvivesien tummuminen vie ahvennaaraiden ruokahalun -uutista on lainattu useasti myös muualla, mm. STT:n uutisissa. Hanketta ja siihen liittyviä asioita on tuotu esille televisiossa: Luonto lähellä (..) ja radiossa: YLE:n ykkösaamu (..), Satakunnan radio (..) ja Radio Häme (.)

34 . Osallistujat Vuonna KESKALA-hankkeeseen osallistui henkilöä, ja kenttätöihin lisäksi aputyövoimaa Evolta - henkeä tarvittaessa (taulukko ). Taulukko. KESKALA-hankkeeseen osallistuneet tutkijat vuonna. Lisäksi kenttätöihin osallistui aputyövoimaa (kesäharjoittelijoita, työntekijöitä) Evolta. Henkilö Laitos Tehtävä Prof. Hannu Lehtonen HY, Ympäristötieteiden laitos Hankkeen johto, suunnittelu, julkaiseminen, koekalastukset MMT Mikko Olin HY, Ympäristötieteiden laitos Hankkeen koordinointi, suunnittelu, julkaiseminen, koekalastukset MMyo Mika Vinni HY, Ympäristötieteiden laitos Ravinto- ja kasvu, pohjael., kenttätyöt, suunnitt., julkaiseminen FM Satu Estlander HY, Ympäristötieteiden laitos Väitöskirja (Fishes of the darkness - Water colour-regulated competitive interactions in humic lakes) Fil. yo. Mikael Lösönen HY, Ympäristötieteiden laitos Pro-gradu (hauen predaatiouhan ja veden värin vaikutus ahvenen ja särjen ravintokilpailuun) Fil. yo. Teemu Karhunen HY, Ympäristötieteiden laitos Pro-gradu (Ahvenen ravinnonkäytön vaihtelu ja siihen vaikuttavat tekijät pienissä metsäjärvissä) Prof. Jukka Horppila HY, Ympäristötieteiden laitos Suunnittelu, julkaiseminen MMT Leena Nurminen HY, Ympäristötieteiden laitos Suunnittelu, julk., akvaariokokeet Fil. yo. Olli Saari HY, Ympäristötieteiden laitos MT- ja poistopyynti, haukiravinto FM Joni Tiainen HY, Ympäristötieteiden laitos MT- ja poistopyynti, tallentaminen FM Jukka Ruuhijärvi RKTL, Evon riistan- ja kalantutkimus Suunnittelu, julkaiseminen Dos. Martti Rask RKTL, Evon riistan- ja kalantutkimus Suunnittelu, julkaiseminen FM Pasi Ala-Opas RKTL, Evon riistan- ja kalantutkimus Kalastustiedustelut, koekalastus Prof. Lauri Arvola HY, Lammin biologinen asema Suunnittelu