Voidaanko järvien veden laatua parantaa hoitokalastamalla? Hannu Lehtonen Helsingin yliopisto

Transkriptio

1 Voidaanko järvien veden laatua parantaa hoitokalastamalla? Hannu Lehtonen Helsingin yliopisto

2 Hoitokalastuksen tavoite: Pyritään vähentämään kalojen aiheuttamaa sisäistä kuormitusta ja vaikuttamaan ravintoketjujen rakenteeseen. Menetelmä: Kohdistetaan voimakasta kalastusta yleensä runsastuneisiin särkikaloihin, joskus myös kuoreeseen. Käsitteellisesti lähellä hoitokalastusta on termi poistokalastus. Hoitokalastuksessa petokalat vapautetaan ja niiden kantoja pyritään vahvistamaan kalastusrajoituksin ja istutuksin. Poistokalastuksessa myös petokalat pyydetään. Mahdollisia suotuisia vedenlaatuvaikutuksia odotetaan mm. eläinplanktoniin kohdistuvan saalistuksen, kalojen ravinteiden erityksen sekä pohjalle kertyneiden ravinteiden vapautumisen vähenemisellä.

3 TEORIA Petokalakantojen vahvistaminen kalastusrajoituksen ja istutuksin Plankton- ja pohjaeläinsyöjäkalojen tehokas poistaminen Eläinplanktonin määrä kasvaa Kasviplanktonbiomassa pienenee

4 Joskus käy kuitenkin näin Planktonia syövien kalojen tiheys pienenee Selkärangattomat pedot voivat runsastua ja estää eläinplanktonin runsastumisen Eli muutosta ei tapahdukaan

5 Syvyys (m) Hiidenvesi, Kiihkelyksenselkä 0 Pinta Järven pohja Etäisyys (m) Sulkasääsken toukka

6 Selkärangattomat pedot ovat usein avainasemassa, sillä ne Ovat monien kalojen tavoittelemaa ravintoa Voivat merkittävästi säädellä eläinplanktonia jos kalatiheys on alhainen Kielteiset vaikutukset voidaan estää sallimalla tietty kalatiheys! Mutta millainen? Poikkeus: Hapettomat vesikerrokset voivat mahdollistaa sekä selkärangattomien petojen että kalojen yhtäaikaisen esiintymisen suurina tiheyksinä

7 Sulkasääsken 6July toukkia(yks.m -2 ) >20m 10-20m <10m > July Kuoreita (yks.ha-1 ) >

8 Vesikirppujen tuotanto Sulkasääskien ravinnonkulutus Cladoceran production Kuoreiden ravinnonkulutus µg C l -1 d -1 µg C l -1 d MT JK JHA E SOL MT JKJHA E SOL MT JKJ HA E SO L Sulkasääsken toukat ovat eläinplanktonin pääasiallinen säätelijä, vaikka kalatiheys on korkea

9 Syvyys (m) s a (m 2 ha -1 ) kuoreet Sulkasääsken toukat Vanhemmat kuoreet Syvyys Syvyys (m) (m) Syvyys (m) Lt ( o C), happipit. Lt ( o C) (mg/l) Lt ( o C), happipit. (mg/l), sameus (NTU) Lämpöt. Happi sameus happi lt Sulkasääsken toukat eivät vaadi paljoakaan happea päinvastoin kuin esimerkiksi kuoreet 30

10 Sekä kalat että selkärangattomat eläimet vaihtavat oleskelusyvyyttä vuorokaudenajan mukaan Päivä Yö : :15

11 Sulkasääsken toukat käyttävät veden sameutta hyväkseen välttääkseen kalojen saalistuksen Voivat oleskella varsin ylhäällä vesipatsaassa vaikka kalatiheys on suuri Kuluttavat eläinplanktonia erittäin tehokkaasti Näissä olosuhteissa kalabiomassan alentaminen ei vaikuta eläinplanktonia elvyttävästi Valtaosa alueen kaloista on planktonsyöjiä Kalastuksen vaikutukset sisäiseen kuormitukseen vähäiset

12 Hiidenvedellä tehokkaan kalastuksen vaikutukset rajoittuvat nykytilanteessa ravinteiden poistoon Vuotuinen Vuotuinen ulkoinen ulkoinen fosforikuormitus n n kg = kg 0,93 = 0.93 g/m g/m 2 vuodessa 2 a Kunnostus ja hoitosuunnitelman mukainen saalistavoite Kunnostus ja hoitosuunnitelman mukainen saalistavoite ( ) ( ) kg = kg/a kg = kg/v Tonnissa Tonnissa kalaa kalaa on noin on n. 5 5 kg kg fosforia Saaliin Saaliin mukana mukana poistuu poistuu 5 x 143,5 5 x kg P kg = 717,5 P = kg P kg = 0,024 P = g P/m g 2 P/m v. 2 a Saaliin mukana poistuva fosforimäärä vastaa n. 2.6 % ulkoisesta kuormituksesta ja nykyinen P-kuormitus on n. 2 x kriittinen kuormitus. Kalastus ravinteiden poiston vuoksi ei ole mielekästä nykyisessä tilanteessa.

13 Jos valuma-alueelta tulevaa kuormitusta ei saada pienennettyä, rehevöityneestä vedestä ei ole mahdollista saada hoitokalastuksella hyvälaatuista. Tilapäinen muutos on mahdollinen, mutta tilanne palautuu nopeasti ennalleen kalastuksen loputtua. Eri järvien ravintoketjut ovat kuitenkin erilaisia. Se, että ravintoketjukunnostus kohensi veden laatua esimerkiksi Lahden Vesijärvellä, ei tarkoita sitä, että menetelmä toimii kaikilla muillakin järvillä. Ulkoinen kuormitus Ravinteiden poisto Sisäinen kuormitus

14 Särkikalavaltaistuminen on pitkän aikavälin ilmiö. Lajien elinkaari on jopa vuotta. Vanhojen yksilöiden aiheuttama ravintokilpailu estää nuorempia vuosiluokkia yleistymästä. Kookkaisiin yksilöihin kohdistuva hoitokalastus nuorentaa kalakantoja, tehostaa lisääntymistä ja kasvattaa yksilömääriä. Kalojen nuorentuessa myös eläinplanktoniin kohdistuva saalistus lisääntyy. Ilman vahvoja petokalakantoja särkikalojen ylivalta säilyy. Useimmiten suomalaisissa rehevissä vesissä petokalakannat ovat voimakkaasti kalastettuja, eivätkä pysty säätelemään särkikalakantoja.

15 Ensimmäinen mittava särkikalojen tehokalastusprojekti Suomessa toteutettiin Lahden Vesijärvellä vuosina Siellä veden laatu parani, koska ravinnekuormitusta oli onnistuttu pienentämään ennen kalastusta ja järveen kotiutettiin kuha. Verkkokalastuksen solmuväli- ja alamittasäätelyllä kuhakanta vahvistui nopeasti ja alkoi säädellä ulapan kalastoa.

16 Tuusulanjärven (6 km 2 ) kunnostushanke Tuusulanjärven hoitokalastussaaliit (yht kg/ha)

17

18 Biomassa (kg) Tuusulanjärven lahna-, pasuri- ja särkikannat vuosina särki pasuri lahna

19 Kannan koko (yksilöä) Tuusulanjärven lahnakannan yksilömäärän kehitys <

20 Kannan biomassa (kg) Tuusulanjärven lahnakannan biomassan kehitys <

21 Kalastorakenteen pitkäaikaisen muuttamisen hoitokalastuksella voidaan katsoa olevan mahdollista vain vesissä, joissa on vahvat petokalakannat ja ravinnekuormitus on pieni. Esimerkiksi kirkasvetisen norjalaisen Takvatn-järven kääpiöitynyt nieriäkanta oli tiheä ja loisten vaivaama. Järvestä poistettiin tonneittain nieriöitä 1980-luvun alussa. Samalla kiristettiin verkkokalastusrajoituksia kookkaiden kalaa syövien rautujen ja taimenten suojelemiseksi. Nieriöiden kokojakauma muuttui ja isokokoisten petomaisten yksilöiden määrä kasvoi yli 15-kertaiseksi. Hoitokalastuksen ja petokalojen avulla järven uusi kalakantojen tila on säilynyt jo usean nieriäsukupolven ajan.

22 Voidaanko järvien veden laatua parantaa hoitokalastamalla? Vastaus riippuu järvestä ja sen olosuhteista Aluksi on tarpeen selvittää rehevyyden syyt (ulkoinen/sisäinen kuormitus) Mitä voitaisiin tehdä ravinnemäärien pienentämiseksi (kuormituksen pienentäminen, hoitokalastus)? Miltei aina vesien tilan parantamiseen käytetyt varat olisikin parempi ensi vaiheessa kohdistaa ulkoisen kuormituksen alentamiseen. Vasta kun siinä on onnistuttu, voidaan hoitokalastukselta odottaa tuloksia.

23 Kiitos kärsivällisyydestä