Hiidenveden kunnostus ja hoitokalastus

Transkriptio

1 Hiidenveden kunnostus ja hoitokalastus Voiko Hiidenvettä kunnostaa hoitokalastamalla? Millainen hoitokalastus sopisi Hiidenvedelle? SYKE TARKKA kaukokartoitustuotteet Avoin tieto Ilkka Sammalkorpi Suomen ympäristökeskus SYKE Vesikeskus Hiidenvesi-ilta Nummela

2 Kaikki hoitokalastuksen vaikutuksia ja potentiaalia käsittelevät yhteenvedot painottavat aina myös ulkoisen kuormituksen vähentämisen merkitystä, hoitokalastus nähdään vesiensuojelua tukevana tärkeänä toimenpiteenä, ei sen vaihtoehtona. Hiidenvedellä voi myös voimakkaalla savisamennuksella olla vaikutuksia, jotka rajoittavat hoitokalastuksen mahdollisuutta parantaa veden laatua. 2

3 Ravintoketjukunnostus voi vähentää sinileväkukintoja ja parantaa kalaston tilaa Tarpeellinen rehevissä, sinileväkukintojen vaivaamissa järvissä, joissa on tiheä särkikalavaltainen kalasto ja klorofyllin ja kokonaisfosforin pitoisuuksien suhde on 0.4 tai suurempi Kohdelajien ja petokalojen osuuden arviointi koekalastuksella Kannattavinta kun ulkoinen kuormitus ei ole liian suuri Riittävä saalis ravinnepitoisuuteen ja pinta-alaan nähden on rehevyystasosta riippuen yleensä kg/ha Ei ole kertaluonteinen toimenpide, seuranta ja ylläpito tarpeen Hoitokalastuksen perusteluja tärkeä sinileväkukintojen vähentämisen keino parantaa veden laatua, kalaston rakennetta ja luonnon monimuotoisuutta järven kalataloudellinen arvo paranee pienissä järvissä mahdollisuus talkootyöhön ja haasteita kustannuksien kattaminen ja pitkäjänteisyys nuottaus ja suurien järvien hoitokalastus teetettävä ammattikalastajilla suurten poistopyyntisaaliiden jatkokäyttö on suunniteltavaa ennen aloittamista

4 Tutkittu ja toimiva keino oikeissa kohteisa, mutta jatkuvaa hoitoa ei kertaluonteinen manööveri 2008 Tanskan rehevissä järvissä fosfori ja klorofylli vähenivät > jopa >50 %, vaikutus pisimmillään 6-10 v Ruotsin tiedeakatemian teettämä: kv yhteenveto 123 järven tutkimuksista: vaikuttaa rehevienkin ja lyhytviipymäisten järvien kasviplanktoniin ja parantaa näkösyvyyttä Belgia: tehokas kalastus vähentää hyvinkin rehevien lampien sinileviä, kun uposkasvit pääsevät levittäytymään 4 Ludwig Triest, Iris Stiers, Stijn Van Onsem

5 Millainen hoitokalastus sopisi Hiidenvedelle? Ongelmia ja reunaehtoja? Kalasto Veden laatu/kuormitus Mahdollisuuksia? Voiko Hiidenvettä kunnostaa hoitokalastamalla??

6 Voiko Hiidenvettä kunnostaa hoitokalastamalla? Kalasto Kalaston ekologinen luokittelu (Vesienhoito/2016 koekalastus): Kiihkelyksenselkä Hyvän ekologisen tilan kalasto, parantunut 2010-l Särkikaloja 56 % Ei tarvetta hoitokalastaa Valtalaji kuore ei jää hyvin koeverkkoihin Kuvat: Koekalastusraportti 2016 Sauli Sairanen/Luonnonvarakeskus LUKE

7 Kiihkelyksenselkä Sulkahyttynen on syvännealueen avainlaji hoitokalastus ei ainakaan auta, voi olla haitaksi Mahdollisesti rehevien alueiden särkikalojen hoitokalastusta täydentävää nuottausta, jos niitä parveutuu syvänteelle syksyllä tai talvella??

8 Lake 227 Klassinen lannoituskoe ja paljon muutakin Pientä kalaa Sulkahyttynen Schindler ym PNAS 105 no. 32: ESITYKSEN PITÄJÄ, SYKE Typensitojasinilevät I Typpi:fosfori-suhde (N:P) 12 piilevävaltainen kasviplankton II N:P 5 sinilevien määrä kasvoi, typpeä sitovia lajeja (valkoinen) III vain fosforia: typpeä sitoville sinileville (asteikon valkoinen osa) valta-asema, muut levät IV Biomanipulaatio: Daphniaa 1996 sinilevien biomassa romahti V Kalaton järvi: sulkahyttysen toukat saalistivat Daphniat ja typpeä sitovat sinilevät palasivat, levälajisto kuitenkin aiempaa monipuolisempi 8

9 Voiko Hiidenvettä kunnostaa hoitokalastamalla? Kalasto Kalaston ekologinen luokittelu (Vesienhoito/2016 koekalastus): Mustionselkä-Kirkonselkä Kalasto edustaa välttävää ekologista tilaa Isot yksikkösaaliit särkikaloja 72 % painosta Sulkava, pasuri, lahna, kuha Aihetta vähentää särkikaloja hoitokalastamalla Kuvat: Koekalastusraportti 2016 Sauli Sairanen/Luonnonvarakeskus LUKE

10 CPUE g/koeverkko % särkikaloja painosta Koekalastus, fosfori, hyvän ekologisen tilan taso Kiihkelyksenselkä (K): painoyksikkösaalis ja särkikala % edustavat hyvää tilaa Mustionselkä (M): paljon kalaa, etenkin särkikalaa ravinnetasoon nähden, välttävä Kokonaisfosfori µg/l Ympyrät suomalaisten järvien hoitokalastussaaliita Kokonaisfosfori µg/l THE NAME OF THE PRESENTER, SYKE

11 Klorofylli-a µg/l Klorofylli-a/kokonaisfosfori-suhdeluku Kiihkelyksenselällä molemmat arvot hyvää ekologista tilaa ja suhdeluku alle 0.4, jolloin vesikirpuilla vielä on vaikutusta levämäärään Mustionselällä Kirkkojärvellä korkeampi suhdeluku voi liittyä koekalastuksen osoittamaan suureen kalatiheyteen tai savisameuteen Small Pienet herbivores vesikirput 0.6 Chl/TP 0.4 Chl/TP Large Isot herbivores vesikirput 30 Data: SYKE *Mazumder 1994 CJAFS Sarvala et al Verh.int.Ver.Limnol Kokonaisfosfori TP µg/l Pitoisuuden noustessa haaste kasvaa! 11

12 Pohjoiset osa-alueet Veden laatu ja kuormitus Koekalastus 2016: kalaston tila välttävä kalataloudellista tarvetta hoitokalastaa Korkean kuormituksen ja ravinnepitoisuuden takia kalastuksen oltava erittäin tehokasta Valtalajien (pasuri, lahna) tai veden sameuden takia kalojen parveutuminen syksyllä voi olla heikkoa tai vaikeasti ennustettavaa (mahdollisesti tai talvella syvänteiden reunalla?) Vedenlaatuodotukset pidettävä maltillisina

13 Vesiensuojelu Hoitokalastus Vähentää järven veden ravinnepitoisuutta ja sedimentin ravinnepoolin kasvua Pienempi kevään piileväkukinta vähentää kesällä tapahtuvaa fosforin vapautumista Ulkoinen kuormitus ja rehevöityminen voimistavat särkikalakantoja Kiintoaineen huuhtoutuminen voimistaa umpeenkasvua Särkikalojen vähentäminen hyödyttää ahventa Saaliin mukana poistuva fosfori on aina lopullisesti pois järvestä Tukee ravinteiden kierron, vesienhoidon ja sinisen biotalouden tavoitteita Kustannustehokkuus? Vaikutuksen pysyvyys? Ei enää biomanipulaatiohankkeita

14 Korkean kuormituksen ja veden ravinnepitoisuuden reunaehtoja Voimakkaan ravinnekuormituksen vallitessa(ulkoinen ja/tai sisäinen), kun ravinnetaso on korkea (kokonaisfosfori yli 100 µg/l kuten Hiidenveden matalilla, rehevillä alueilla) Saaliiden on oltava riittävän suuria, koska biologinen tuotanto on koko ajan voimakasta Voimakkaallakin hoitokalastuksella on vain lyhytaikainen vaikutus, ellei pyynnin teho (ja petokalojen vaikutus?) riitä rajoittamaan särkikalakantojen palautumista 14

15 Viurilanlahden Natura-alue hopearuutana >600 kg/ha ei vesilintuja, kokonaisfosfori TP >600 µg/l, Näkösyvyys <10cm, ei uposkasveja, klorofylli-a 430 µg/l, Halikonlahti Ei vesilintuja Nopea palautuminen, 2-3 v! 300 vesilintua Tehokalastettu allas 08/2011: vesilintuja 300 yks., fosforia 450 µg/l, Näkösyvyys >80 cm (pohjaan), paljon uposkasveja, klorofylli-a <20 µg/l

16 Removed max kg/ha/a Biomanipulation is not a one time intervention Two phases, two effort levels: effective removal (impact) and maintenance Lower catches needed in the maintaining fishing (Vesijärvi, Finjasjön, Tuusulanjärvi) or in maintaining a good status (Pyhäjärvi) Fishing shall never be totally terminated. Management level recommended Impact in restoration No impact Management level Tot P µg P/l

17 Millainen hoitokalastus sopisi Hiidenvedelle? Keskittyminen rehevimmille alueille (n. 800 ha?) Lähtökohtana koekalastuksen osoittama välttävä kalaston tila Hanke ulkoisen rahoituksen hoitokalastuksena ei enää mahdollinen Riittävä saalistaso jos/kun toiminta aloitetaan, voimakas alku ( 200 kg/ha) ja pitkän ajan keskiarvo kg/ha/v (arveluita!) Onko vesialueiden omistajilla mielenkiintoa ja tahtotilaa? Määrät, yli 100 t ja pitkän aikavälin 40 t/v pääosin ammattikalastusta ja saaliin myyntiä raaka-aineeksi, >10 cm mittainen särkikala on kysyttyä raaka-ainetta elintarviketuotannossa kylmäketju! Alkuvaiheessa on varauduttava teettämään urakointia, kun kalojen koko on pieni eikä saaliilla ole kaupallista arvoa Ei suuria odotuksia veden laadun suhteen 17

18 Kiitos mielenkiinnosta! Myös nuorien kalojen vähentäminen on tarpeellista. Kuvassa 1.5 t (1.2 miljoonaa yks.) nuottasaalis Tuusulanjärvellä kolmantena hoitokalastusvuotena 1.2 M YOY fish in L. Tuusulanjärvi 1999