Kyyveden Suovunselän hoitotarve koekalastus- ja vesianalyysitietojen perusteella

Transkriptio

1 Ympäristösuunnittelija Reijo Lähteenmäki Etelä-Savon ELY Mikkeli Kyyveden Suovunselän hoitotarve koekalastus- ja vesianalyysitietojen perusteella Yleistä Kyyvesi kuntoon hankkeen tarkoituksena on vesistön kunnostus ja hoito Kymijoen - Suomenlahden vesienhoitosuunnitelman periaatteiden ja suuntaviivojen mukaan. Paikallisen suunnittelutyön tueksi on Kyyvedeltä kerätty erilaisia tietoja. Kalakantaa ja kalaston koostumusta selvitellään alueella kolmen vuoden aikana tehtävillä koeverkkopyynneillä. Kyyveden Suovun-, Hirvi- ja Pöydänpäänselän alueella toteutettiin koekalastus elokuussa Koekalastuksen tulokset Menetelmä Kalastuksessa on käytetty yleiskatsausverkkoja, joissa verkkoharvuudet ovat vaihdellet välillä 5,5 55mm. Verkot ovat 1,5 m korkeita ja niiden keskipituus on 30 metriä. Verkot on laskettu pyyntiin iltapäivällä ja nostettu aamulla. Tulokset on käsitelty kalalajikohtaisesti verkkoharvuuksittain. Suovunselän alueella verkkoja oli pyynnissä 17 kpl. Seuraavissa taulukoissa on esitetty Suovunselästä saatu kalasaalista. Taulukko 1 kalalajit koeverkoissa. Laji Kok.saalis Yks.saalis Kok.saalis Yks.saalis Keskip. gr gr/verkko kpl kpl/verkko gr ahven , ,4 34,9 särki , ,6 10,5 lahna , ,2 84,1 kiiski ,9 37 2,2 5,5 salakka , ,0 9,9 hauki ,5 4 0,2 202,0 säyne ,5 2 0,1 718,0 Yhteensä , ,8 Kalastuksessa Suovusta tavattiin seitsemän kalalajia. Kokonaisuutena yleiskatsausverkko antaa vääristyneen kuvan mm. hauen esiintymisen osalta. Toinen kalalaji, jonka kohdalla vääristymää syntyy, on lahna.

2 Yksikkösaalis yli 1,7 kg/verkko ilmentää runsaita kalakantoja. Muiden kuin petokalojen keskipainot olivat varsin vähäisiä. Muiden, kuin petoahventen keskipaino oli 14,0 g, särki 10,5 g, lahna 84,1 g, kiiski, 5,5 g ja salakka 9,9 g. Alueella esiintyvät kalakannat ovat siis pääosin pienikokoisten yksilöiden muodostamia. Taulukko 2 petokalojen osuus kalasaaliissa Petokaloja gr kpl % painosta % lukumäärästä Yht ,2 4,0 Ahven ,5 3,7 Hauki ,7 0,3 Kuha 0 0 0,0 0,0 Koekalastuksen mukaan petokalaston pääosan muodostavat isokokoiset ahvenet. Petoahventen keskipaino oli runsaat 125,4 g. Petoahvenia oli 67,3% koko ahvensaaliista(painon mukaan) ja 18,7 % (lukumäärän mukaan). Petokalastosta ahvenen osuus oli koepyynnissä yli 88 % (painon mukaan) ja yli 92 % lukumäärästä. Kuhia ei verkkoon Suovulla tarttunut. Haukia oli kokonaissaaliista 2,7 %. Petokalojen osuus koko kalasaaliista on painon mukaan arvioituna 23,2 % ja lukumäärän mukaan 4,0 %. Taulukko 3 särkikalat saaliissa Särkikaloja gr kpl % painosta % lukumäärästä Yht ,2 77,4 Lahna ,7 7,9 Salakka ,8 26,7 Särki ,9 42,6 Sorva 0 0 0,0 0,0 Pasuri 0 0 0,0 0,0 ruutana 0 0 0,0 0,0 säyne ,8 0,1 Särkikaloja oli saaliissa 66,2 % painon mukaan ja 77,4 % lukumäärän mukaan arvioituna. Särkeä oli särkikaloista 19,9 % painosta ja 42,6 % lukumäärästä. Lahnan osuus koko kalasaaliissa oli 29,7 % painosta ja 7,9 % lukumäärästä. Lahnan osuus särkikalastossa oli 44,8 % painosta ja 10,2 % lukumäärästä. Lahna on merkittävä laji vesiössä, koska sen suorittama pohjan "pöllyttäminen" lisää ravinteiden kulkeutumista veteen. Lahnan todellinen osuus kalastossa on varmasti

3 suurempi. Koepyynti yleiskatsausverkolla antaa lajin osalta vääristyneen kuvan kannan vahvuudesta. Salakan osuus koko kalasaaliissa oli 11,8 % painosta ja 26,7 % lukumäärästä. Salakan osuus särkikalastossa oli 17,8 % painosta ja 34,5 % lukumäärästä. Yksilökoon ollessa pieni, on salakan merkitys petoahventen ravintona oletettavasti melkoinen. Säynettä oli saalissa 4,8 % painon mukaan arvioituna ja 0,1 % lukumäärästä. Särkikalastossa säyneen osuus oli 7,2 % painosta ja 0,19 % lukumäärästä. Säyneen yksilökoko on kalastuksessa yli 700 g. Kuva 1 verkkoharvuuksien pyytävyys Saaliista 51,6 % (paino) ja 90% (lukumäärä) on saatu 10 15,5 mm verkkoharvuuksilla. Harvuus 19,5 mm on pyytänyt 3,4 % (paino) ja 1,6 % (lukumäärä) saaliista. Harvuusväli mm on pyytänyt 33,6 % (paino) ja 7,2 % (lukumäärä) saaliista. Harvuudet 45 ja 55 mm ovat pyytäneet 11,4 % (paino) ja 1,1 % (lukumäärä) saaliista. Koekalastus antoi kaikkiaan viitteitä alueella esiintyvistä runsaista ja pienikokoisista yksilöistä koostuvista kalakannoista. Pienikokoisemmille petokaloille (ahven)

4 soveltuvaa ravintokalaa on alueella runsaasti. Seuraav1ssa taulukoissa on esitetty eri kalalajien saalisosuudet koeverkoissa. Taulukko 4 kalalajit eri verkkoharvuuksissa Verkkoharvuudet 5,5 mm, 6,25 mm sekä 8 mm ovat olleet täysin pyytämättömiä harvuuksia. Todennäköisesti tämä kertoo erittäin runsaasta predaatiosta, joka kohdistuu pieniin kalanpoikasiin. Harvuudet 10-15,5 mm Ahven , ,0 Särki , ,8 Lahna 885 6,3 41 3,4 Salakka , ,6 Kiiski 186 1,3 36 3,0 Hauki 38 0,3 2 0, , ,0 Ko. harvuuksissa särjen saalisosuus on lähes 38 %, ahvenen noin 29 % ja salakan runsaat 25 %. Lahnan osuus on yli 6 %, kiisken runsaat 1 % ja hauen 0,3 %. Harvuus 19,5 mm Ahven , ,5 Särki 45 4,9 1 4,5 Lahna , , , ,0 Tämä harvuus pyytää lähinnä ahventa (yli 50 %) ja lahnaa (yli 44 %). Särkeä on saalissa vain noin 5 %, vaikka ko. harvuus on hyvin särjen pyyntiin soveltuva. Ahventen keskikoko jää juuri alle 50 g, mitä pidetään petokalakoon rajana. Harvuudet mm Ahven , ,4 Särki 644 7,1 5 5,2 Lahna , ,4 Kiiski 17 0,2 1 1,0 Hauki 770 8,5 2 2, , ,0

5 Myös näissä harvuuksissa ahven ( yli 44 % ) ja lahna ( noin 40 % ) ovat runsaimpina edustettuna. Muiden kalojen osuudet jäävät alle 10 %. Nämä harvuudet pyytävät petoahvenia (keskikoko yli 90 g) ja myös pieniä haukia. Harvuudet mm Ahven 582 9,6 2 13,3 Särki 45 0,7 1 6,7 Lahna , ,7 Säyne ,6 2 13, , ,0 Verkkoharvuudet mm:n välillä kalastavat sekä painon mukaan että lukumääräisesti eniten lahnaa. Särkikaloista säyneen osuus on toisella sijalla. Harvuudet kalastavat lisäksi gramman ahvenia. Seuraavassa taulukossa on esitetty tunnuslukuja a-klorofyllin ja kokonaisfosforin osalta kasvukausilta 2009 ja 2010 Suovunselältä. Taulukko 5 a- klorofyllin ja kokonaisfosforin suhde pvm a-klorofylli ug/l 33,9 29,0 84,6 83,0 22,0 37,0 kok -P ug/l 57 58,0 74,0 72,0 64,0 76,0 suhdeluku 0,59 0,50 1,14 1,15 0,34 0,49 suhdeluku kasvukaudella 0,85 0,42 Tehokalastus- tai hoitopyyntitarvetta arvioidaan mm. a- klorofyyllin ja kokonaisfosforin suhteen perusteella. Mikäli ko. suhdeluku on yli 0,4 on vesistöllä tehopyynnin tarvetta. Suovunselällä laskettu suhdeluku on kasvukaudella 2009 ollut 0,85 ja kasvukaudella 2010 luku oli 0,42. Suovunselkää kuormittavat mm. valuma-alueen maa- ja metsätalous. Lisäksi Haukivuoren asemankylältä valuu hulevesiä vesistöön.

6 Hoitotarpeen arviointi Koekalastustietojen perusteella arvioiden Kyyveden Suovunselällä on erittäin selkeä tarve vähempiarvoisen kalaston tehopyyntiin. Vesianalyysien perusteella tehty tarkastelu tukee tätä arviota. Arvion pohjana ovat seuraavat tunnusluvut ja raja-arvot: Havaittu Raja-arvo Yksikkösaalis on yli 1,7 kg/verkko. Yli 1,5 kg/ verkko Särkikaloja saaliissa yli 66 % painon mukaan. Yli 60 % Petokalojen osuus kalasaaliista on (paino) 23,2 %. Alle 20 % A-klorofyylin ja P:n suhdeluku on 0,42 0,85. 0,40 Raja-arvoista ylittyy selkeästi kolme. Petokalojen osuus on yli raja-arvon, mutta verkkopyynnin valikoivuus mm. hauen ja lahnan osalta ei anna oikeaa kuvaa tästä tunnusluvusta. Petokalaston pääosan muodostaa ahven tämän koekalastuksen perusteella arvioiden. Kyyvesi kuntoon - hankkeen ohjausryhmä on linjannut tehopyynnin järjestämisen erityisen tärkeäksi mm. Suovun ja Hirviselän alueille. Suunnitteilla on pyydysrakennuskurssi, jonka avulla toteutetaan alueen teho- ja hoitopyyntihankkeet.