Tuusulanjärven verkkokoekalastukset vuonna 2008

Transkriptio

1 Tuusulanjärven verkkokoekalastukset vuonna Jukka Ruuhijärvi ja Sami Vesala Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos, Evon riistan- ja kalantutkimus, 197, Evo 1. Johdanto Verkkokoekalastusten tavoitteena on ollut tutkia hoitokalastuksen vaikutuksia Tuusulanjärven kalastoon. Tutkimukset olivat osana HOKA -hanketta vuosina (Olin ja Ruuhijärvi ). Vuosina - koekalastukset on tehty Keski- Uudenmaan vesiensuojelun kuntayhtymän tilauksesta. Tässä raportissa esitetään vuoden koekalastusten tulokset sekä verrataan niitä edeltävien vuosien tuloksiin (Olin ja Ruuhijärvi, Vesala ym., Vesala ja Ruuhijärvi ).. Aineisto ja menetelmät.1. Verkkokoekalastukset Pyyntivälineenä kalastuksissa oli NORDIC yleiskatsausverkko (ykv: m x 3 m), jossa samassa verkossa on,5 m:n kaistaleina 1 eri solmuväliä (5;,5; ; 1; ; 15,5; 19,5; ; 9; 35; 3 ja 55 mm). Solmuvälit kasvavat kertoimen mukaan, ja tällä pyritään siihen, että verkon pyydystystehokkuus säilyisi mahdollisimman samana eri kokoisille kaloille. Aineiston keruussa käytettiin ositettua satunnaisotantaa (kuva 1). Tuusulanjärvi jaettiin alle 3 m:n, 3- m:n, yli m:n syvyysvyöhykkeisiin. Matalimmassa vyöhykkeessä käytettiin vain pohjaverkkoja, syvemmillä vyöhykkeillä käytettiin lisäksi pinta-, tai pinta- ja välivesiverkkoja. Näin menetellen kalastosta saadaan mahdollisimman kattava ja valikoimaton otos. Pyyntiponnistus suhteutettiin järven pinta-alaan ja syvyyteen: Tuusulanjärvellä kalastettiin heinä-elokuussa viitenä yönä yhteensä 55 ykv:lla. Pyyntiaika oli n. 1 tuntia iltakahdeksasta aamukahdeksaan. Saalis käsiteltiin verkko- ja solmuvälikohtaisesti. Kalat lajiteltiin, laskettiin, punnittin ja niiden pituus mitattiin yhden cm tarkkuudella. Tulokset esitetään pääasiassa yhden verkon keskimääräisenä saaliina eli yksikkösaaliina. 1

2 3m m 3 19,5, , ,5m TL TL TL TL TL <3 m Syvyysvyöhykkeet 3- m > m <3 m 3- m > m Satunnaisesti valitut pyyntipaikat Kuva 1. Verkkokoekalastusten pyyntimenetelmä: ositettu satunnaisotanta NORDIC yleiskatsausverkoilla. 3. Tulokset ja niiden tarkastelu 3.1. Tuusulanjärven kokonaisyksikkösaalis Kokonaisyksikkösaalis vuonna oli 31 g ja 1 kpl/verkko (taulukko 1). Saaliit olivat selvästi pienempiä kuin edeltävinä vuosina -luvulla (kuva 3). Sekä särkiettä ahvenkalojen saaliit olivat edellisvuosia pienemmät (kuva 5). Ahvenkalojen suhteellinen osuus erityisesti kalojen lukumäärästä laski selvästi verrattuna vuoteen 7 (kuva ). Sekä kuhan että ahvenen poikasia saatiin hyvin niukasti. Pasuri oli sekä painoltaan että lukumäärältään koekalastussaaliin runsain laji vuonna. Pasurin ohella salakka ja kuore olivat ainoat lajit, joiden saaliit eivät laskeneet edellisvuoteen verrattuna. Erityisen selvästi laski ahvensaalis (kuva ). 3.. Tuusulanjärven lajikohtaiset saaliit Ahvensaalis romahti murto-osaan viime vuosien tasosta (kuva ). Sekä poikaset että suuremmat ahvenet olivat vuonna Tuusulanjärvessä hyvin vähissä (kuva 7). Ahvensaalis oli koko vuosien 199- koekalastushistorian alhaisin. Kuhasaalis laski jonkin verran edellisvuodesta, mutta oli kuitenkin viime vuosien keskimääräistä tasoa (kuva ). Kuhan poikasia saatiin hyvin niukasti, isompia kuhia tavanomainen saalis (kuva 7).

3 Haukisaalis nousi taas viimevuosien normaalille tasolleen, kiiskisaalis puolestaan laski selvästi. Kuoreen saalis nousi myös selvästi ja oli suurin sitten vuoden. Pääosa kuoreista oli cm pituisia toista kesäänsä eläviä yksilöitä (kuva 7). Särjen painosaalis laski selvästi vuodesta 7 ja oli alhaisin sitten vuoden 199. Lukumääräsaalis oli myös hyvin alhainen. Saaliista suurin osa oli 7-1 cm pituisia, toista ja kolmatta kesäänsä eläviä kaloja. Vuosiluokan särjenpoikaset jäivät viileän kesän vuoksi pienikokoisiksi eivätkä kasvaneet kunnolla verkkoihin jäävään kokoon. Salakkasaalis pysyi suurin piirtein vuoden 7 tasolla. Pääosa saaliista koostui -1 cm pituisista vuosiluokkien ja 7 kaloista (kuva 7). Pasurisaalis pysyi edellisvuoden tasolla. Pasuri oli selvästi koekalastussaaliin runsain laji. Kokojakauma painottui pieniin alle 1 cm yksilöihin. Lahnasaalis oli lähes puolet pienempi kuin vuonna 7. Lahnankin poikasia saatiin niukasti edeltäviin vuosiin verrattuna (kuva 7). Sorvasaaliin lasku jatkui edellisvuoden tapaan, painosaalis puolittui ja lukumääräsaalis laski noin kolmanneksella vuoteen 7 verrattuna. -luvun keskimääräiseen tasoon verrattuna sorva oli koekalastussaaliissa vuonna harvalukuinen. Suutarisaalis putosi murto-osaan edellisvuotisesta. Ruutanoita ei saatu vuonna lainkaan, ei myöskään toutaimia tai siikoja. Taulukko 1. Tuusulanjärven koekalastuksen saaliit vuonna Laji Kokonais- Yksikkösaalis Biomassa- Kokonais- Yksikkösaalis Lukumääräsaalis (g) g/verkko osuus % saalis (kpl) kpl/verkko osuus % Ahven 7 131,1,3 19 3,5,1 Kuha 37, 1, 1,5 1, Kiiski 1 3,,,,5 Hauki 355 3,7,1 5,1,1 Kuore 19 39,9 1,3, 5,1 Siika,,,, Särki 39 55,5 1, 7 1,3 5,1 Salakka 11, 3,9 7 13,5, Pasuri , 5, 57 1, 9, Lahna 15 7,3 7,5 91,9 5, Toutain,,,, Sorva ,3, 3,, Suutari 3,3 1,,1 Ruutana,,,, Karppi,,,, Yhteensä , 1, 97 1,1 1, Ahvenkalat ,5 17, 55 1,,1 Särkikalat ,9 79, 5 15,5,7 Ahven >15 cm 5 1,9 3,5 5,,5 Petokalat 35 5, 1,1 19 3,5,1 3

4 , Tuusulanjärvi Kg/verkko Kpl/verkko 1, 1 1, 1,,, Ahven Kuha Kiiski Hauki Kuore Siika Särki Salakka Pasuri Lahna Toutain Sorva Suutari Ruutana Kuva. Tuusulanjärven vuoden koekalastusten keskimääräinen yksikkösaalis lajeittain. Hajontajanat kuvaavat keskiarvon keskivirhettä (se). 7,, Tuusulanjärvi 199- Kg/verkko Kpl/verkko 7 5, 5, 3, 3, 1, 1, Kuva 3. Tuusulanjärven keskimääräiset kokonaisyksikkösaaliit vuosina Hajontajanat kuvaavat keskiarvon keskivirhettä (se).

5 , Ahven 1 Särki,5 5, 1,, 15 1, 1,,5 5, , ,5 Pasuri 5 Lahna,,, , 1, 1,5 5, 5, , , Kuha Kiiski,5, 3, 1,,15 1, 1,1,5, , ,1 Kuore 5, Salakka,,15 3, 3,,1, 1,5 1, , Kuva. Tuusulanjärven verkkokoekalastusten tärkeimpien saalislajien lajikohtaiset yksikkösaaliit vuosina 199 ja 199- Painoyksikkösaaliit on esitetty pylväinä (kg/verkko) ja lukumääräyksikkösaaliit viivalla (kpl/verkko). Huomaa eri asteikot eri lajien kuvaajissa. 5

6 , 5, Ahvenkalat Kg/verkko Kpl/verkko 5, 3, 3, 1, 1, , 5, Särkikalat Kg/verkko Kpl/verkko 5, 3, 3, 1, 1, Kuva 5. Ahvenkalojen ja särkikalojen keskimääräiset yksikkösaaliit Tuusulanjärven verkkokoekalastuksissa vuosina 199-.

7 1 Paino 19, 1,7 1,9 1,,1,1 1, 19,3,7,5 3, 17, 79, 75, 7,9 79,7 73,9 7,1, 79, 7, 7, 7, 79, Kg% Ahvenkalat Kg% Särkikalat Lukumäärä 3, 5,1 3, 1, 9, 9, 31, 5, 3,, 5,,1 7, 3,3,9 7, 5,7 5,7 7, 73,,3 59, 73,3,7 Ahvenkalat Särkikalat Kuva. Ahvenkalojen ja särkikalojen suhteelliset osuudet kokonaissaaliista Tuusulanjärvessä vuosina Ylhäällä osuus painoyksikkösaaliista ja alhaalla lukumääräyksikkösaaliista. 7

8 1,,,, 3, Ahven,,, Kuva 7. jatkoa Kuva 7. jatkoa < > 1,,,,, 15,3 19,7 Ahven 7, < > 1,, Ahven,,,, < > 3,,5, 1,,5, 3,,5, 1,,5,,53 Kuha,37 < > 3,1 Kuha 7 < > 3,,5, 1,,5, Kuha < > Kuva 7. Tärkeimpien saalislajien pituusjakaumat Tuusulanjärvellä heinäelokuussa vuosina -. Pylväät kuvaavat kunkin kokoluokan (kokonaispituus cm) yksikkösaalista (kpl/verkko). Katkaistujen pylväiden viereen on merkitty niiden todellinen korkeus.

9 1 Salakka 1 Kuore Salakka 7 1 Kuore Salakka 1 Kuore , 5, Särki < > 5 Särki < > 5 Särki < > Kuva 7. jatkoa 9

10 1 Pasuri 1 1 < > Pasuri 7 1 < > 1 1, Pasuri < > 3,,5, 1,,5, 3,,5, 1,,5, 3,,5, 1,,5, Lahna 7 < >3 Lahna < >3 Lahna < >3 Kuva 7. jatkoa 1

11 . Tulosten tarkastelu Tuusulanjärven koekalastusten yksikkösaalis pieneni selvästi vuodesta 7 ja oli alhaisin sitten vuoden 199. Selvin yksittäinen syy saaliiden laskuun oli ahvensaaliin romahdusmainen lasku. Myös särkisaalis laski, se oli vain noin puolet viime vuosien keskimääräisestä tasosta. Pasuri oli selvästi runsain laji eikä sen määrä vähentynyt edellisvuodesta. Useimpien lajien poikasten saaliit jäivät vähäisiksi. Tähän voi olla syynä poikasten heikko kasvu kylmänä kesänä, mutta tietysti kalojen lisääntyminenkin on voinut epäonnistua. Tuusulanjärven kalasto on parin viime vuoden aikana muuttunut rakenteeltaan selvästi. Sateisten kesien 7 ja vuoksi vesi on ollut sameaa, mikä on erityisesti ahvenen menestymiselle haitallista. Samoin vesikasvillisuudessa viihtyvät särkikalat, sorva, suutari ja ruutana ovat vähentyneet. Sameassa vedessä hyvin menestyvät pasuri, kuha ja kuore ovat säilyttäneet asemansa paremmin. Yksikkösaaliiden pienentymisestä huolimatta Tuusulanjärven ekologinen tila kalaston perusteella on edelleen välttävä. Luokitusta laskee ennen kaikkea särkikalavaltaisuus. Tuusulanjärven kalaston määrä on mitä ilmeisimmin pienentynyt pari viime vuotta. Kalaston rakenne on kuitenkin samalla heikentynyt. Pasurista on tullut valtalaji ja ahvenkalojen osuus kalastosta on laskenut. Viime vuosien hoitokalastus on ollut tehotonta, eikä sitä ole pystytty kohdistamaan pasuriin. Samea vesi vähentää särkikalojen syysparveutumista ja pienentää sen vuoksi nuottasaaliita. Kirjallisuus Olin, M. ja Rask, M Tuusulanjärven koeverkkokalastukset elokuussa 199: RKTL, Evon kalantutkimus ja vesiviljely. Moniste. s. Olin, M., Ruuhijärvi, J.. Tuusulanjärven ja Rusutjärven verkkokoekalastukset vuosina Kala- ja riistaraportteja 1:17-7. Olin, M., Ruuhijärvi, J. (toim.). Rehevöityneiden järvien hoitokalastuksen vaikutukset - Vuosiraportti 1. Kala- ja riistaraportteja :3-73. Vesala, S. ja Ruuhijärvi, J. : Tuusulanjärven verkkokoekalastukset vuonna 7. RKTL, Evon riistan- ja kalantutkimus. Moniste 15 s. Vesala, S., Ruuhijärvi, J., Olin, M.. Tuusulanjärven ja Rusutjärven verkkokoekalastukset vuosina -3. Teoksessa: Olin, M., Ruuhijärvi, J. (toim.). Tuusulanjärven ja Rusutjärven ravintoketjukunnostuksen kalatutkimuksia vuosina - 3. Kala- ja riistaraportteja 3:-. 11