Ravustustuloksia Pyhäjärveltä ja Näsijärveltä vuodelta 2013

Transkriptio

1 Ravustustuloksia Pyhäjärveltä ja Näsijärveltä vuodelta Ravustuslupien myynti Tampereen kaupungin omistamille yksityisvesialueille Pyhäjärvellä ja Näsijärvellä oli vuonna 2012 myynnissä yhteensä mertalupaa. Näsijärvelle oli myynnissä 1200 mertalupaa, joista meni kaupaksi 963 kappaletta. Pyhäjärvelle oli myynnissä 800 mertalupaa, joista myytiin 247 kappaletta. Näsijärvellä täpläravulle ei ollut määritelty alamittaa. Pyhäjärvellä kaupungin vesialueilla täpläravun alamittasuositus oli 11 cm vuonna Alamittasuositus johtui kesällä 2012 käynnistyneestä tutkimushankkeesta, jossa Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos (Rktl) pyrkii selvittämään rapukannan epäsuotuisan kehityksen syitä. Rktl:n tutkimushankkeen takia saaliskirjanpitolomake uudistettiin vuonna Tässä yhteenvedossa on kuitenkin esitetty ravustustulokset vanhan saalislomakkeen mukaisesti, jolloin tuloksia voidaan paremmin vertailla aiempien vuosien ravustustuloksiin. Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos hyödyntää omassa tutkimuksessaan tarkemmin eri kokoluokittain kerättyä saalistietoa. Tutkimustulokset ohjaavat ravustusmääräysten valmistelua. Mertaluvan hinta vuonna 2013 oli 5. Yhteen ruokakuntaan myytiin enintään 20 mertalupaa. Seuraavan sivun ensimmäisessä taulukossa on esitetty ravustuslupien myyntimäärät vuosina Pyhäjärvelle osti ravustuslupia yhteensä 35 ravustajaa, joista 9 palautti saalislomakkeen. Näsijärvellä ravustajia oli 112, joista saalislomakkeen palautti 19. Yhteenvedossa esitettävät tiedot on laskettu saalislomakkeen palauttaneiden ravustajien ilmoittamien tietojen pohjalta, eivätkä ne täytä tilastollisen tarkastelun kriteerejä. Tulokset osoittavat kuitenkin suunnan rapusaaliiden kehityksestä. 1

2 2. Ravustusvolyymi Pyhäjärvellä ravustettiin vilkkaimmin ravustuskauden alusta syyskuun alkuun asti. Näsijärvellä ravustettiin ahkerimmin myös ravustuskauden alusta syyskuun puoliväliin asti. Pyhäjärvessä oli mertoja enimmillään 33 kpl/vrk. Näsijärvessä oli mertoja enimmillään 173 kpl/vrk. 2

3 3. Rapusaalis Tässä luvussa on tarkasteltu ravustuslomakkeiden palauttaneiden henkilöiden rapusaalista. Tuloksissa on kuvattu rapusaalista aiempien vuosien tapaan kokonaissaaliin osalta sekä yli 10 cm ja alle 10 cm rapujen osalta. Uudistetun saalislomakkeen eri kokoluokkia koskevat saalistiedot on siten näissä tuloksissa yhdistetty kahdeksi luokaksi: alle 10 cm ja yli 10 cm. Lisäksi tulokset perustuvat ilmoitettuihin rapujen määriin merroissa. Saalislomakkeen palauttaneiden ravustajien merroissa olleiden rapujen kokonaismäärä vuonna 2013 oli Pyhäjärvellä 786 kpl ja Näsijärvellä kpl. Seuraavan sivun ensimmäisessä taulukossa on esitetty eri vuosien saalismäärät lomakkeen palauttaneiden osalta. Vuotuiset luvut eivät ole taulukossa keskenään vertailukelpoisia johtuen saalislomakkeen palauttaneiden määrän vaihtelusta eri vuosina. Kokonaissaaliin kehityksen suuntaan voidaan kuitenkin arvioida seuraavan sivun toisesta taulukosta Kokonaisrapusaalis suhteutettuna myytyihin mertalupiin, jossa saalislomakkeen palauttaneiden ilmoittamat saalismäärät on suhteutettu myytyihin mertalupiin. Tämän taulukon luvut ovat laskennallisia, ja niissä oletetaan, että ravustuslomakkeen palauttaneiden ravustusaktiivisuus ja ravustussaalis ovat keskimäärin samanlaisia kuin kaikkien luvan ostaneiden. Tämän tarkastelun perusteella Pyhäjärven kokonaissaalis oli vuonna 2013 melko alhainen. Saalismäärä lähes puolittui vuoden 2012 lukemista. Vuosina vain vuonna 2005 laskennallinen kokonaissaalis on ollut alhaisempi kuin viime ravustuskaudella. Näsijärvellä kokonaissaalis ravustuskaudella 2013 kohentui hieman viime vuodesta, mutta oli edelleen pienehkö erityisesti vuosiin verrattuna. Saalislomakkeen palauttaneiden ilmoitusten mukaan Pyhäjärvellä yli 10 cm rapujen osuus kokonaissaaliista oli 48 % vuonna Yli 10 cm rapujen mertakohtainen saalismäärä vuorokaudessa nousi hieman viime vuodesta ollen 0,4 rapua/merta/vrk (2012 0,36 ). Alle 10 cm rapujen mertakohtainen määrä laski Pyhäjärvellä edelliseen vuoteen nähden hieman ollen 0,42 rapua/merta/vrk. Näsijärvellä yli 10 cm rapujen osuus ilmoitetusta kokonaissaaliista oli 53 %, mikä on korkeampi kuin saadut tulokset. Yli 10 cm rapujen mertakohtainen vuorokausikohtainen saalismäärä lähes kaksinkertaistui edelliseen vuoteen verrattuna, kun yli 10 cm rapuja saatiin yhdellä merralla vuorokauden aikana 1,67 kpl. Pienten rapujen mertakohtainen määrä pysyi viime vuoden tasolla, joka oli edelleen huomattavasti alhaisempi verrattuna vuosiin ollen 1,46 rapua/merta/vrk. Vuosina pienten rapujen mertakohtainen määrä on vaihdellut 3,32 5,55 kpl/merta/vrk. Tarkat luvut ilmoitetuista saalismääristä viimeiseltä kymmeneltä vuodelta selviävät seuraavan sivun taulukoista. Saalistietoja on kerätty vuodesta 1998 alkaen. Tämä yhteenveto on järjestyksessään 16. 3

4 RAPUSAALIS (MUKANA ALLE 10 CM), HUOM SAALISLOMAKKEEN PALAUTTANEIDEN KOKONAISSAALIS, ERI VUODET EIVÄT OLE VERTAILUKELPOISIA KESKENÄÄN Pyhäjärvi Näsijärvi KOKONAISSAALIS SUHTEUTETTUNA MYYTYIHIN MERTALUPIIN Pyhäjärvi Näsijärvi YLI 10 CM RAPUJA / MERTA / VUOROKAUSI Pyhäjärvi 0,68 0,38 0,22 0,54 1,57 1,62 0,83 0,92 0,42 0,36 0,4 Näsijärvi 1,24 1 0,46 0,81 1,99 2 1,89 1,07 1,15 0,97 1,67 ALLE 10 CN RAPUJA / MERTA / VUOROKAUSI Pyhäjärvi 0,41 0,08 0,19 0,95 1,66 1,53 1,72 1,6 0,43 0,52 0,42 Näsijärvi 1,47 0,5 0,49 2,86 5,05 3,63 5,55 3,32 3,55 1,54 1,46 ALLE 10 CM RAPUJEN OSUUS (%) Pyhäjärvi 37 % 17 % 46 % 64 % 51 % 48 % 67 % 63 % 50 % 59 % 52 % Näsijärvi 54 % 33 % 51 % 78 % 72 % 64 % 75 % 76 % 75 % 61 % 47 % YHDEN RAVUSTAJAN KESKIMÄÄRÄINEN SAALIS Pyhäjärvi Näsijärvi

5 Seuraavista kaavioista voi tarkastella yksityiskohtaisemmin saalislomakkeen palauttaneiden ravustajien vuoden 2013 rapusaalista. Ensimmäiset kaksi kaaviota kuvaavat Pyhäjärven rapusaalista sekä Pyhäjärvessä pyynnissä olleiden mertojen ja saadun rapusaaliin suhdetta. Näsijärveltä on esitetty vastaavat kaaviokuvat seuraavalla sivulla. Pyhäjärvellä rapuja saatiin tasaisesti ravustuskauden alusta syyskuun alkupuolelle asti, jolloin myös ravustettiin aktiivisimmin, mikä on havaittavissa jälkimmäisestä kaaviosta. Saalismäärät olivat pienehköjä koko ravustuskauden ajan. Saaliin määrä ja pyynnissä olleiden mertojen määrä pääasiassa noudattelee toisiaan. 5

6 Näsijärvellä rapuja saatiin parhaiten elokuun puolivälin ja syyskuun alun välisenä aikana. Ravustuskauden alusta syyskuun alkuun asti saalista saatiin hyvin verrattuna mertojen määrään. Vaikkakin mertojen määrä ja saaliin määrä pääasiassa noudattelee toisiaan. Ravustuskauden lopussa saalis koostui pääasiassa yli 10 cm ravuista. 6

7 Seuraavissa kaavioissa on esitetty keskimääräiset viiden vuorokauden mertakohtaiset saaliit pituudeltaan yli 10 cm rapujen osalta. Ensimmäinen kaavio kuvaa Pyhäjärvellä tapahtunutta saaliskehitystä viimeisten viiden vuoden aikana. Seuraavan sivun kaaviossa on nähtävissä Näsijärven saaliskehitys. Tämän tarkastelun perusteella Pyhäjärvellä mertakohtaiset vuorokausisaaliit olivat aivan ravustuskauden alussa ja syyskuun loppupuolella alhaisia. Hyviä saalismääriä verrattuna neljän edellisvuoden tuloksiin saatiin syyskuun alkupuolella ja lokakuun puolivälissä. 7

8 Näsijärvellä mertakohtainen rapusaalis oli hyvä verrattuna kolmeen edellisvuoteen. Parhaat saalismäärät ajoittuivat elokuulle ja lokakuulle, jolloin saalismäärä oli huomattava verrattuna kolmeen edellisvuoteen. 8