Hiidenveden verkkokoekalastukset vuonna 2013 Samuli Sairanen, Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos, Joulukuu 2013
|
|
- Mauno Mäki
- 7 vuotta sitten
- Katselukertoja:
Transkriptio
1 Hiidenveden verkkokoekalastukset vuonna Samuli Sairanen, Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos, Joulukuu Johdanto Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos (RKTL) koekalasti Hiidenveden kesällä. Verkkokoekalastusten tarkoituksena oli selvittää järven kalayhteisön rakenne, sekä kalalajien väliset runsaussuhteet. Tutkimus liittyy EU:n vesipolitiikan puitedirektiiviin (VPD), jonka mukaisesti järvien ekologista tilaa arvioidaan veden laadun lisäksi myös biologisten tekijöiden (kasviplankton, vesikasvit, pohjaeläimet ja kalat) perusteella. VPD:n tavoitteena on pintavesien hyvä ekologinen tila vuoteen mennessä. en seuranta-aineistojen perusteella tehty pintavesien uusi ekologinen luokitus valmistui vuonna. Hiidenvesi on maa- ja metsätalouden hajakuormituksen seurantaohjelman kohdejärvi ja edustaa pintavesityyppiä Rr (Runsasravinteiset järvet). Hiidenveden seurannan syynä on järven rehevöitymiskehitys. Rehevöitymisestä kärsivää Hiidenvettä on kunnostettu vuodesta 99 lähtien Hiidenveden kunnostushankkeessa (esim. Helttunen ). Hiidenveden kalayhteisön rakennetta on aikaisemmin tutkittu verkkokoekalastuksin vuosina 997 HOKA-hankkeessa (Olin ym. 99, Olin & Ruuhijärvi 999,, ja ), sekä vuosina 7 ja VPD:n mukaisessa seurannassa (Vesala ym., Sairanen ). Verkkokoekalastusten lisäksi mm. Hiidenveden ulappa-alueen kalastoa on viime vuosia tutkittu kaikuluotausten ja koetroolausten perustella (Malinen ym., Malinen & Vinni ). Tässä raportissa esitetään kesän verkkokoekalastusten tulokset, sekä verrataan niitä aikaisempien verkkokoekalastusten tuloksiin. Aineisto ja menetelmät Verkkokoekalastukset Hiidenveden verkkokoekalastukset toteutettiin välisenä aikana. Koekalastukset toteutettiin kahdella eri pyyntialueella, jotka olivat Kiihkelyksenselkä (97 ha) ja Mustionselkä ( ha). Pyydyksenä käytettiin m pitkää ja, m korkeaa NORDIC-yleiskatsausverkkoa. Verkko koostuu eri solmuvälistä (, 9.,.,,,,.,,.,, ja 9 mm), siten että jokaista solmuväliä on verkossa, m pituudelta (kuva ). Koekalastukset perustuivat ositettuun satunnaisotantaan, jossa verkkomäärät ovat suhteessa syvyysvyöhykkeiden pinta-aloihin (Kurkilahti & Rask 999). Pyyntipaikkojen satunnaistamista varten pyyntialueet jaettiin ruutuihin ja pyyntipaikat arvottiin etukäteen. Verkot laskettiin pyyntiin illalla ja nostettiin aamulla, jolloin pyyntiaikaa kertyi noin tuntia. Kesän koekalastuksissa Hiidenveden pyyntijärjestelyt olivat samat kuin vuosina 7 ja. Kiihkelyksenselkä oli jaettu neljään eri syvyysvyöhykkeeseen ( m, m, m ja yli m). m syvyysvyöhykkeellä käytettiin ainoastaan pohjaverkkoja. m syvyysvyöhykkeellä kalastettiin pohjaverkkojen lisäksi myös pintaverkoilla ( m tapsit). m syvyysvyöhykkeellä käytettiin pinta- ja pohjaverkkojen lisäksi myös välivesiverkkoja ( m tapsit). Yli m vyöhykkeellä käytettiin pinta- ja pohjaverkkojen lisäksi kahta eri välivesiverkkoa ( m ja m tapsit). Mustionselällä syvyysvyöhykejakoa ei tehty pyyntialueen mataluudesta johtuen ja kalastuksissa käytettiin vain pohjaverkkoja. Kiihkelyksenselällä koekalastukset tehtiin neljänä eri pyyntikertana ja verkkovuorokausia kertyi yhteensä, joten pyynnissä oli verkkoa/yö. Mustionselällä pyyntikertoja oli kaksi ja verkkovuorokausia kertyi yhteensä, joten pyynnissä oli verkkoa/yö. Jakamalla kalastus useammalle eri päivälle voitiin vähentää ympäristötekijöistä esim. säästä johtuvaa vaihtelua saaliissa.
2 Jokaisen verkon saaliista laskettiin eri kalalajien yksilömäärät ja punnittiin yhteispainot gramman tarkkuudella solmuvälikohtaisesti. Lajikohtaisten kokonaissaaliiden perusteella laskettiin yksikkösaaliit ( ja ). Myös kalojen pituus mitattiin yhden cm tarkkuudella lajikohtaisten kokojakaumien laskemista varten. Lisäksi laskettiin erikseen petoahventen ( cm) yksilömäärä ja yhteispaino petokalojen osuuden selvittämistä varten. Kuva. NORDIC-yleiskatsausverkon rakenne ja solmuvälit. Ekologisen tilan luokittelu Hiidenveden ekologista tilaa arvioitiin kalayhteisön rakenteen perusteella. Ekologinen tila laskettiin Kiihkelyksenselälle ja Mustionselälle erikseen sekä koko Hiidenveden osalta. Ekologisen tilan arvioinnissa käytetyt kalayhteisömuuttujat ovat: biomassa (), lukumäärä (), rehevöitymisestä hyötyvien särkikalojen biomassaosuus ja indikaattorilajien esiintyminen (Tammi ym. ). Ekologinen laatusuhde (ELS) saadaan kunkin muuttujan havaitun arvon ja kyseisen järvityypin vertailuarvon suhteesta. Muuttujien ekologisen laatusuhteen arvoista lasketaan keskiarvo, joka kuvaa kalaston perusteella arvioitua järven ekologista tilaa. Ekologisen tilan luokittelu tapahtuu viisiportaisella asteikolla: erinomainen, hyvä, tyydyttävä, välttävä ja huono. Luokittelussa käytetyt vertailuarvot ja luokkarajat on päivitetty vuonna (Aroviita ym. ). Muutosten vaikutuksena kalastoperusteinen luokittelu on hieman tiukempi kuin aikaisemmin. Tulokset Kiihkelyksenselän kokonaisyksikkösaalis ja kalaston rakenne Kiihkelyksenselän kokonaisyksikkösaaliit olivat kesän koekalastuksissa ja (kuva ja taulukko ). Kokonaissaaliin paino oli keskimääräisiä HOKA-hankkeen (997 ) aikaisia selvästi korkeampi, mutta kasvoi vain hieman vuoden tasosta (kuva ). Sen sijaan kokonaissaaliin lukumäärä oli hienoisesta kasvusta huolimatta samaa suuruusluokkaa kuin koko tutkimusjaksolla keskimäärin. Kiihkelyksenselän kesän koekalastussaalis koostui eri kalalajista. Tärkeimmät lajit painosaaliissa olivat särki, pasuri, ahven ja kuha (kuva ja taulukko ). Sen sijaan lukumäärältään runsaimmat lajit olivat ahven, pasuri, särki ja kuore. Särkikalat (särki, salakka, pasuri, lahna, ja sulkava) olivat vallitsevia % osuudella painosaaliista, ahvenkalojen (ahven, kuha ja kiiski) osuuden jäädessä % (kuva ). Sen sijaan lukumääräsaaliissa tilanne oli tasaväkisempi särkikalojen osuuden ollessa 7 % ja ahvenkalojen osuuden jäädessä %. Painosaaliissa ahvenkalojen osuus kasvoi merkittävästi vuoden tasosta ja särkikalojen osuus vastaavasti aleni. Särkikalojen osuus painosaaliista on edellisen kerran ollut yhtä alhainen vuosina Myös
3 lukumääräsaaliissa ahvenkalojen osuus kasvoi hieman vuoden tasosta ja vastaavasti särkikalojen osuus aleni. Petokalojen ( cm ahven, kuha, hauki ja made) osuutta Kiihkelyksenselällä voidaan pitää kohtalaisena, sillä petokalojen osuus painosaaliista oli % ja lukumäärästä % (kuva ). Petokalojen osuudet myös kasvoivat merkittävästi vuoden tasosta. Petokalojen osuus painosaaliista oli tutkimusjakson toiseksi korkein ja lukumääräsaalis oli koko koekalastushistorian suurin Kuva. Kiihkelyksenselän kokonaisyksikkösaaliit vuosina 997, 7, ja. Hajontajanat kuvaavat keskiarvon keskivirhettä (SE). Taulukko. Kiihkelyksenselän kokonaissaaliit, yksikkösaaliit ja prosenttiosuudet kalalajeittain vuonna. Laji Kokonais- Yksikkösaalis Biomassa- Kokonais- Yksikkösaalis Lukumääräsaalis (g) osuus % saalis (kpl) osuus % Ahven 7,9,,,9 Kuha 9,,, 9, Kiiski,,, 7, Hauki,7,,, Kuore 7,,7,, Muikku,9,,, Made,,,, Särki,,, 7, Salakka 7,,,, Pasuri 9 7,, 7 9,, Lahna 9,9,,, Sulkava 9,,,, Yhteensä,, Ahvenkalat 9 79,, 9,9, Särkikalat 79,,,, Ahven cm 997 7,, 7,, Petokalat 7, 7,9,7,
4 Kuva. Eri kalalajien yksikkösaaliit Kiihkelyksenselällä vuonna. Hajontajanat kuvaavat keskiarvon keskivirhettä (SE). Ahvenkalat Särkikalat Muut Ahvenkalat Särkikalat Muut Paino % Lukumäärä % Kuva. Ahven- ja särkikalojen prosenttiosuudet yksikkösaaliin painosta ja lukumäärästä Kiihkelyksenselällä vuosina 997, 7, ja. Paino % Lukumäärä % Kuva. Petokalojen prosenttiosuudet yksikkösaaliin painosta ja lukumäärästä Kiihkelyksenselällä vuosina 997, 7, ja.
5 Kiihkelyksenselän lajikohtaiset saaliit Ahvenen yksikkösaaliit kasvoivat kesän koekalastuksissa merkittävästi ja olivat lähes kaksinkertaisia vuoteen verrattuna (kuva ). Saalis painottui aikaisempien vuosien tapaan nuoriin yksilöihin. Ahvenen vallitsevina kokoluokkina olivat 7 cm pituiset kesän poikaset, sekä cm pituiset yksilöt (kuva 7). Erityisesti ahvenen kesänvanhoja poikasia esiintyi saaliissa runsaammin kuin vuosina 7 ja. Kuhan kohdalla yksikkösaaliit kasvoivat niin ikään merkittävästi vuoden tasosta ja olivat koko tutkimusjakson korkeimmat. Painosaalis oli nelinkertainen ja lukumääräsaalis kaksinkertainen vuoteen verrattuna. Erityisesti cm pituisia kesänvanhoja kuhan poikasia esiintyi saaliissa huomattavasti runsaammin kuin vuosina 7 ja. Myös cm pituisia kuhia tuli saaliiksi edellisvuosia runsaammin. Kiisken kohdalla yksikkösaaliissa ei tapahtunut kovinkaan suuria muutoksia vuoteen verrattuna ja saaliit olivat koko tutkimusjakson keskimääräisellä tasolla. Kiisken kokojakauma oli kaksihuippuinen ja kokojakauman huiput osuivat cm ja cm pituisten kalojen kohdalle. Hauen kohdalla yksikkösaaliit olivat hieman suurempia kuin keskimäärin vuosina Saalis koostui neljästä 7 cm pituisesta hauesta. Vuoden koekalastussaaliissa haukea ei esiintynyt lainkaan. Kuoreen painosaalis aleni hieman vuoden tasosta, sen sijaan lukumääräsaaliissa ei tapahtunut muutoksia vuoteen verrattuna. Kuoreen yksikkösaaliit olivat koko tutkimusjakson keskimääräisellä tasolla. Saalis koostui yksinomaan 7 cm pituisista -vuotiaista ja sitä vanhemmista kuoreista (kuva ). Muikun kohdalla yksikkösaaliit alenivat merkittävästi vuoden tasosta. Sekä paino- että lukumääräsaalis jäivät murto-osaan edellisvuosista ja saalis koostui vain kahdesta kookkaasta cm ja 9 cm pituisesta yksilöstä. Madesaalis aleni niin ikään merkittävästi vuosien 7 ja tasosta. Saalis koostui vain yhdestä cm pituisesta mateesta. HOKA-hankkeen aikana madetta saatiin saaliiksi vain vuonna 997. Särjen yksikkösaaliit jäivät kesän koekalastuksissa lähes puolet pienemmiksi kuin vuonna. Sen sijaan särkikannan kokorakenteessa ei tapahtunut merkittäviä muutoksia. Saalis painottui aiempien vuosien tapaan keskikokoisiin yksilöihin ja valtaosan saaliista muodostivat 9 cm pituiset yksilöt. Salakan painosaalis puolestaan aleni kolmanneksen vuoden tasosta. Sen sijaan lukumääräsaaliissa ei tapahtunut merkittäviä muutoksia. Salakat olivat hieman aiempaa pienikokoisempia, sillä vallitsevana kokoluokkana olivat cm pituiset yksilöt. Pasurin kohdalla yksikkösaaliit kasvoivat merkittävästi vuoden tasosta ja olivat koko tutkimusjakson korkeimmat. Myös pasurikannan kokorakenteessa oli havaittavissa selkeitä muutoksia vuoteen verrattuna. Pasurit olivat aiempaa pienikokoisempia, sillä erityisesti cm pituiset yksilöt olivat runsastuneet. Lahnan yksikkösaaliit kasvoivat niin ikään merkittävästi vuoden tasosta. Sekä paino- että lukumääräsaalis olivat lähes kaksinkertaisia vuoteen verrattuna. Lahnasaalis painottui edellisvuosien tapaan melko pienikokoisiin yksilöihin, sillä valtaosan saaliista muodostivat 7 cm pituiset yksilöt (kuva 9). Sulkavan saaliit alenivat merkittävästi vuoden tasosta ja olivat vuosien 997 keskimääräisellä tasolla. Niukaksi jäänyt saalis koostui cm pituisista sulkavista. en koekalastuksissa Kiihkelyksenselältä saaduista lajeista vuoden saaliista jäi puuttumaan sorva, toutain ja kivisimppu.
6 Ahven Kuha Kiiski Kuore Särki Salakka Pasuri 7 Lahna Sulkava,,,,, , Kuva. Kiihkelyksenselän verkkokoekalastusten tärkeimpien saalislajien lajikohtaiset yksikkösaaliit vuosina 997, 7, ja. Hajontajanat kuvaavat keskiarvon keskivirhettä (SE).
7 7 Kpl/verkko,,,,,,,,,,,,,,,, 9, 9, Ahven > Ahven Kuha,,,,,,, Kiiski > > Ahven > Kuha,,,,,,,,,,,,,, Kiiski 7 9 Kiiski > 7 7,,,,,,,,,, Kuha > Pituusluokka (cm) Kuva 7. Ahvenkalojen kokojakaumat Kiihkelyksenselän koekalastussaaliissa vuosina 7, ja. Katkaistujen pylväiden arvo on osoitettu nuolella.
8 Kpl/verkko,,,,,,,,,,,,,,, Kuore Kuore Kuore, Särki > Särki > Särki > Salakka 7 Pasuri > Salakka Pasuri > Salakka Pasuri > Pituusluokka (cm) Kuva. Kuoreen ja yksilömäärältään runsaimpien särkikalojen kokojakaumat Kiihkelyksenselän koekalastussaaliissa vuosina 7, ja. Katkaistujen pylväiden arvo on osoitettu nuolella.
9 9,,,, Lahna 7,,, > Lahna,,,,, > Lahna,, Kpl/verkko,,,, > Sulkava 7,,,, > Sulkava,,,,, > Sulkava,,, > Pituusluokka (cm) Kuva 9. Lahnan ja sulkavan kokojakaumat Kiihkelyksenselän koekalastussaaliissa vuosina 7, ja.
10 Mustionselän kokonaisyksikkösaalis ja kalaston rakenne Mustionselän kokonaisyksikkösaaliit olivat kesän koekalastuksissa ja (kuva ja taulukko ). Kokonaisyksikkösaaliit kasvoivat edelleen vuoden tasosta ja olivat selvästi korkeampia kuin HOKA-hankkeen (997 ) aikana (kuva ). Kokonaisyksikkösaaliit olivat myös koko tutkimusjakson korkeimmat. Mustionselän kesän koekalastussaalis koostui eri kalalajista sekä särkikalaristeymästä (särkilahna). Tärkeimmät lajit painosaaliissa olivat kuha, sulkava, pasuri ja ahven (kuva ja taulukko ). Lukumäärältään runsaimmat lajit olivat puolestaan pasuri, ahven, kuha ja lahna Kuva. Mustionselän kokonaisyksikkösaaliit vuosina 997, 7, ja. Hajontajanat kuvaavat keskiarvon keskivirhettä (SE). Taulukko. Mustionselän kokonaissaaliit, yksikkösaaliit ja prosenttiosuudet kalalajeittain vuonna. Laji Kokonais- Yksikkösaalis Biomassa- Kokonais- Yksikkösaalis Lukumääräsaalis (g) osuus % saalis (kpl) osuus % Ahven 7 979,, 77,,7 Kuha 9 7,9, 7,9 7, Kiiski 79 9,,,,7 Hauki 9,,,, Kuore,,,, Särki 9,, 7,,9 Salakka 9 99,7,,, Pasuri 7,, 9,, Lahna 97 7,, 7,, Sorva,,,, Sulkava 9, 9, 7,, Särkilahna,,,, Yhteensä ,9 7, Ahvenkalat, 9, 7 9,, Särkikalat,, 7 9,9, Ahven cm 77, 7, 9,7,7 Petokalat 97,, 7,7,
11 Kuva. Eri kalalajien yksikkösaaliit Mustionselällä vuonna. Hajontajanat kuvaavat keskiarvon keskivirhettä (SE). Särkikalat (särki, salakka, pasuri, lahna, sorva, sulkava ja särkilahna) olivat vallitsevia % osuudella painosaaliista, ahvenkalojen (ahven, kuha ja kiiski) osuuden jäädessä % (kuva ). Myös lukumääräsaaliissa särkikalat olivat vallitsevia % osuudella, ahvenkalojen osuuden jäädessä %. Lukumääräsaaliissa ahven- ja särkikalojen osuuksissa ei tapahtunut merkittäviä muutoksia vuosiin 7 ja verrattuna. Sen sijaan painosaaliissa ahvenkalojen osuus kasvoi edelleen vuoden tasosta ja oli koko tutkimusjakson suurin. Vastaavasti särkikalojen osuus painosaaliista oli koko tutkimusjakson alhaisin. Petokalojen ( cm ahven, kuha ja hauki) osuutta Mustionselällä voidaan pitää kohtalaisena, sillä petokalojen osuus painosaaliista oli % ja lukumäärästä 9 % (kuva ). Petokalojen osuus painosaaliista kasvoi merkittävästi vuosien 7 ja tasosta ja oli koko tutkimusjakson korkein. Sen sijaan petokalojen osuus lukumääräsaaliista pysyi vuoden tasolla. Ahvenkalat Särkikalat Muut Ahvenkalat Särkikalat Muut Paino % Lukumäärä % Kuva. Ahven- ja särkikalojen prosenttiosuudet yksikkösaaliin painosta ja lukumäärästä Mustionselällä vuosina 997, 7, ja.
12 Paino % Lukumäärä % Kuva. Petokalojen prosenttiosuudet yksikkösaaliin painosta ja lukumäärästä Mustionselällä vuosina 997, 7, ja. Mustionselän lajikohtaiset saaliit Ahvenen painosaaliissa ei tapahtunut kovinkaan suuria muutoksia vuoteen verrattuna (kuva ). Ahvenen lukumääräsaalis sen sijaan kasvoi hieman vuoden tasosta. Saalis painottui aikaisempien vuosien tapaan nuoriin yksilöihin ja valtaosan ahvensaaliista muodostivat 9 cm pituiset yksilöt (kuva ). Myös ahvenen kesänvanhoja poikasia ( 7 cm) esiintyi saaliissa runsaammin kuin vuosina 7. Kuhan kohdalla painosaalis kasvoi merkittävästi ja oli lähes kolminkertainen vuoteen verrattuna. Sen sijaan lukumääräsaalis kasvoi vain hieman vuoden tasosta. Kuhan vallitsevana kokoluokkana olivat edellisvuosien tapaan cm pituiset kesän poikaset. Toisaalta myös cm pituisia kuhia esiintyi saaliissa huomattavasti runsaammin kuin vuonna. Kiisken painosaalis aleni kolmanneksen vuoden tasosta. Sen sijaan lukumääräsaalis jäi puolet pienemmäksi kuin vuonna. Kiiskisaalis koostui pääosin cm pituisista kaloista. Hauen kohdalla niukaksi jäänyt saalis koostui vain kahdesta 7 cm pituisesta yksilöstä. Haukea on tullut Mustionselän koekalastuksissa aikaisemmin saaliiksi vain vuonna. Kuoreita on esiintynyt Mustionselän koekalastussaaliissa satunnaisesti, edellisen kerran vuonna. Erittäin niukaksi jäänyt kesän kuoresaalis koostui vain kolmesta cm pituisesta yksilöstä. Särkisaaliissa ei tapahtunut kovinkaan suuria muutoksia vuoteen verrattuna. Painosaalis kasvoi kolmanneksen ja lukumääräsaalis aleni hieman vuoteen verrattuna. Sen sijaan särkikannan kokorakenteessa oli tapahtunut muutoksia. Saalis painottui aiempaa kookkaampiin yksilöihin, sillä muita kokoluokkia runsaammin saaliissa esiintyi cm pituisia yksilöitä (kuva ). Salakan kohdalla yksikkösaaliit kasvoivat vain hieman vuoden tasosta. Salakat olivat aiempaa pienikokoisempia, sillä saalis koostui pääosin cm pituisista yksilöistä. Pasurin painosaaliissa ei tapahtunut merkittäviä muutoksia vuoteen verrattuna. Sen sijaan lukumääräsaalis kasvoi hieman vuoden tasosta. Myös pasurikannan kokorakenteessa oli havaittavissa selkeitä muutoksia vuoteen verrattuna. Saalis koostui pääosin cm pituisista pasureista ja ylivoimaisesti vallitsevana kokoluokkana olivat 9 cm pituiset yksilöt. Lahnan kohdalla painosaalis kasvoi vain hieman vuoden tasosta. Sen sijaan lukumääräsaalis oli kaksinkertainen vuoteen verrattuna. Lahnasaalis painottui nuoriin yksilöihin ja viime vuosina näyttääkin syntyneen useita voimakkaita vuosiluokkia, jotka erottuvat kokojakauman huippuina cm, cm ja cm pituisten yksilöiden kohdalla.
13 Sorvan kohdalla saalis jäi erittäin niukaksi ja koostui vain kahdesta 7 cm pituisesta yksilöstä. Sorvaa on esiintynyt koekalastussaaliissa aikaisemmin vain vuosina 7 ja. Sulkavan painosaalis aleni merkittävästi vuoden tasosta. Sen sijaan lukumääräsaaliissa ei tapahtunut suuria muutoksia. Sulkavasaalis koostui pääosin cm pituisista yksilöistä (kuva 7). Vuoden koekalastuksissa havaittiin ensimmäisen kerran särkikalaristeymä (särkilahna), tosin saalis koostui vain neljästä cm pituisesta särkilahnasta. en 997 koekalastuksissa Mustionselältä saaduista lajeista vuoden saaliista jäi puuttumaan toutain. Ahven Kuha Kiiski Särki Salakka Pasuri Lahna Sulkava Kuva. Mustionselän verkkokoekalastusten tärkeimpien saalislajien lajikohtaiset yksikkösaaliit vuosina 997, 7, ja. Hajontajanat kuvaavat keskiarvon keskivirhettä (SE).
14 Kpl/verkko Ahven > Ahven Kuha Kiiski > > Ahven >,, Kuha Kiiski 7 9 Kiiski >, Kuha > Pituusluokka (cm) 7 7 Kuva. Ahvenkalojen kokojakaumat Mustionselän koekalastussaaliissa vuosina 7, ja. Katkaistujen pylväiden arvo on osoitettu nuolella.
15 Kpl/verkko Pasuri > Pasuri > Pasuri,,, > Lahna Lahna Särki > Pituusluokka (cm) > Särki > Lahna > Särki > > Salakka 7 9 Salakka Salakka 7 9 Kuva. Yksilömäärältään runsaimpien särkikalojen kokojakaumat Mustionselän koekalastussaaliissa vuosina 7, ja. Katkaistujen pylväiden arvo on osoitettu nuolella.
16 Kpl/verkko,,,9,,,,,,9,,,,,,9,,, Sulkava > Sulkava > Sulkava > Pituusluokka (cm) 7 Kuva 7. Sulkavan kokojakaumat Mustionselän koekalastussaaliissa vuosina 7, ja. Hiidenveden ekologinen tila Vuonna valmistuneen laajaan biologiseen aineistoon (kasviplankton, vesikasvit, pohjaeläimet ja kalat) perustuvan ekologisen tilan luokittelupäätöksen mukaan Hiidenveden ekologinen tila on tyydyttävä. Kokonaisluokittelun tulos on hyvin yksiselitteinen, sillä kaikkien biologisten muuttujien sekä veden laadun perusteella Hiidenveden ekologinen tila arvioitiin tyydyttäväksi. Aikaisempaan vuoden luokittelupäätökseen verrattuna Hiidenveden ekologisessa tilassa ei ole tapahtunut muutoksia. Kalaston osalta vuoden luokittelupäätös perustuu vuonna tehdyn koekalastuksen tuloksiin, joiden perusteella uusilla vertailuarvoilla laskettuna Kiihkelyksenselän ekologinen tila arvioitiin hyväksi, Mustionselän välttäväksi ja koko Hiidenveden tyydyttäväksi. Nyt saatujen vuoden koekalastustulosten perusteella Kiihkelyksenselän ekologinen tila näyttää hieman parantuneen vuoden jälkeen, mutta tilaluokka on kalaston perusteella arvioituna edelleen hyvä (kuva 7). Tämä johtuu Kiihkelyksenselän kohdalla järvityypin (Rr) vertailuarvoihin nähden melko maltilliseksi jääneistä kokonaisyksikkösaaliista ja särkikalojen biomassaosuudesta, sekä alusveden hyvää tilaa, pohjan laatua ja hyvää happipitoisuutta ilmentävien muikun ja mateen esiintymisestä alueella. Myös Mustionselän ekologinen tila näyttää viime vuosina hieman parantuneen, mutta tilaluokka on kalaston perusteella arvioituna edelleen välttävä. Vaikka särkikalojen biomassaosuus on Mustionselällä viime vuosina selvästi alentunut, ovat kokonaissaaliin biomassa ja lukumäärä edelleen järvityypin (Rr) vertailuarvoihin nähden erittäin suuria. Koko Hiidenvedelle laskettuna ekologinen tila näyttää myös hieman parantuneen vuoden jälkeen, mutta tilaluokka on kalaston perusteella arvioituna edelleen tyydyttävä, mikä johtuu lähinnä Mustionselän erittäin suurista kokonaisyksikkösaaliista. Nyt saadut tulokset tukevat myös luokittelupäätöstä Hiidenveden tyydyttävästä ekologisesta tilasta.
17 7 Ekologinen laatusuhde (ELS),,,,,, Kiihkelyksenselkä Koko Hiidenvesi Mustionselkä 7 Tilaluokka Erinomainen Hyvä Tyydyttävä Välttävä Huono Kuva. Kalaston perusteella Kiihkelyksenselälle, Mustionselälle ja koko Hiidenvedelle erikseen laskettu ekologinen laatusuhde (ELS) ja tilaluokka vuosina 7, ja. Tulosten tarkastelu Hiidenvesi on vedenlaatutietojen perusteella rehevä ja luontaisesti savisamea järvi, joka koostuu neljästä pääaltaasta: Kirkkojärvi, Mustionselkä, Nummelanselkä ja Kiihkelyksenselkä. Vedenlaatu ja rehevyysaste kuitenkin eroavat järven pääaltaiden välillä, mikä heijastuu myös koekalastustuloksiin. Rehevän ja matalan (suurin syvyys, m) Mustionselän kokonaisyksikkösaaliit olivat erittäin suuret, kun taas syvän (suurin syvyys 9 m) ja vedenlaadultaan paremmassa tilassa olevan Kiihkelyksenselän yksikkösaaliit jäivät melko maltillisiksi. Rehevöitymisestä kärsiville järville tyypilliseen tapaan Hiidenveden Kiihkelyksenselän ja Mustionselän kalayhteisöt olivat särkikalavaltaisia. Kiihkelyksenselän kokonaisyksikkösaaliit kasvoivat kesän koekalastuksissa vain hieman vuoden tasosta. Sen sijaan kalalajien välisissä runsaussuhteissa on tapahtunut selkeitä muutoksia viime vuosina. Ahven, kuha ja pasuri ovat runsastuneet merkittävästi viime vuosina kun taas särki on vähentynyt huomattavasti. Tämän seurauksena ahven ja pasuri ovat nykyään lukumääräsaaliissa runsaimmat lajit Kiihkelyksenselällä. Sen sijaan painosaaliissa särki on edelleen tärkein laji, vaikka lajien väliset runsaussuhteet ovat tasoittuneet. Ahvenen ja kuhan runsastumisesta sekä särjen vähentymisestä johtuen myös ahvenkalojen osuus Kiihkelyksenselän painosaaliista kasvoi merkittävästi. Kiihkelyksenselän ulappaalueen verkkosaaliissa esiintyi myös runsaasti kuoretta. Kuoreen osuus saaliissa jäi kuitenkin selvästi pienemmäksi kuin ulappa-alueen kaikuluotaustutkimuksessa, jossa kuore oli ylivoimainen valtalaji (Malinen & Vinni ). Erot tuloksissa johtuvat mm. eroista pyyntimenetelmissä sekä kuoreen heikosta pyydystettävyydestä koeverkoilla. Toisaalta esim. muikun kohdalla tulokset olivat hyvin samankaltaisia ja verkkokoekalastustenkin perusteella arvioituna Kiihkelyksenselän muikkukanta on heikentynyt voimakkaasti. Mustionselän kokonaisyksikkösaaliit kasvoivat niin ikään vuoden tasosta. Painosaaliin kasvu selittyy pääosin kuhan painosaaliin merkittävällä kasvulla. Lukumääräsaaliin kasvu puolestaan johtuu lähinnä ahvenen, pasurin ja lahnan runsastumisesta. Myös kalalajien välisissä runsaussuhteissa on tapahtunut muutoksia viime vuosina. Kuhan painosaaliin kasvusta ja sulkavan painosaaliin alenemisesta johtuen kuha on nykyään painosaaliissa tärkein laji Mustionselällä. Tämän seurauksena myös ahvenkalojen osuus painosaaliissa on kasvanut viime vuosina. Sen sijaan lukumääräsaaliissa pasuri, ahven ja kuha ovat edelleen runsaimmat lajit Mustionselällä.
18 Petokalojen osalta kuha oli merkittävin laji sekä Kiihkelyksenselällä että Mustionselällä, ja petokalojen osuutta painosaaliista voidaan pitää kohtalaisena molemmilla pyyntialueilla. Petokalojen osuus painosaaliista myös kasvoi merkittävästi molemmilla pyyntialueilla vuoden tasosta, johtuen lähinnä kuhan painosaaliiden kasvusta. Myös petomaisten ( cm) ahventen painosaaliin kasvu Kiihkelyksenselällä vaikutti petokalojen osuuksien kasvuun. Vaikka nyt saaliiksi tulikin haukia, ei koekalastusmenetelmä anna kuitenkaan luotettavaa kuvaa haukikannan runsaudesta, sillä hauen pyydystettävyys loppukesästä koeverkoilla on yleensä heikko ja satunnainen. Uudenmaan ELY-keskuksen tekemän vuonna valmistuneen virallisen pintavesien kokonaisluokittelun mukaan Hiidenveden ekologinen tila on tyydyttävä kuten aiemmassa vuoden luokittelupäätöksessäkin. Vuoden kalastoperusteisen luokittelun mukaan Hiidenveden ekologinen tila näyttää hieman parantuneen vuoden jälkeen, mutta tilaluokka on uusilla tiukentuneilla vertailuarvoilla laskettuna edelleen tyydyttävä. Tämä johtuu lähinnä Mustionselän suurista kokonaisyksikkösaaliista, sillä rehevöitymisestä hyötyvien särkikalojen biomassaosuus on viime vuosina alentunut selvästi molemmilla pyyntialueilla. Täytyy kuitenkin muistaa että kalasto on vain yksi neljästä biologisesta tekijästä veden laadun lisäksi, joiden perusteella järven ekologinen tila määritellään. Käynnissä olevan vesienhoidon toimenpideohjelman tavoitteena on että Hiidenvesi saavuttaa nykykäytännön lisäksi tehtävillä toimenpiteillä hyvän ekologisen tilan vuoteen mennessä. Tehtyjen vesiensuojelutoimenpiteiden vaikutukset näkyvät kuitenkin vesistöissä viiveellä. Vaikka Hiidenveden ekologinen tila näyttää nyt saatujen tulosten perusteella hieman parantuneen, ei toimenpideohjelman tilatavoitetta vuoteen mennessä välttämättä kalaston osalta saavuteta. Se edellyttäisi Hiidenveden matalien ja rehevimpien alueiden (Kirkkojärvi ja Mustionselkä) kalabiomassan ja -tiheyden merkittävää alenemista. Vaikka hoitokalastuksella voidaankin vaikuttaa kalaston koostumukseen, ei hoitokalastuksella saavuteta Hiidenveden matalien alueiden (Kirkkojärvi ja Mustionselkä) tilassa pysyviä muutoksia nykytilanteessa, koska alueille tuleva ulkoinen kuormitus on edelleen huomattavasti kriittistä kuormitusta suurempi (Helttunen ). Hiidenveden hyvän ekologisen tilan saavuttamisen kannalta onkin tärkeää kohdistaa toimenpiteet valuma-alueilta tulevan ulkoisen kuormituksen vähentämiseen, kuten Hiidenvesihankkeessa on viime vuosina tehty. Hiidenveden kalayhteisön rakennetta on vesienhoidon seurantaohjelman mukaan edelleen tarkoitus seurata noin kolmen vuoden välein tehtävillä verkkokoekalastuksilla. Seuraavan kerran koekalastuksia tehdään seurantaohjelman mukaan Hiidenvedellä vuonna. Viitteet Aroviita, J., Hellsten, S., Jyväsjärvi, J., Järvenpää, L., Järvinen, M., Karjalainen, S. M., Kauppila, P., Keto, A., Kuoppala, M., Manni, K., Mannio, J., Mitikka, S., Olin, M., Pilke, A., Rask, M., Riihimäki, J., Sutela, T., Vehanen, T. & Vuori, K.-M.. Ohje pintavesien ekologisen ja kemiallisen tilan luokitteluun vuosille päivitetyt arviointiperusteet ja niiden soveltaminen. Suomen ympäristökeskus ja Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos. s. Moniste. Helttunen, S. (toim.). Hiidenveden kunnostus Loppuraportti. Länsi-Uudenmaan vesi ja ympäristö ry. Julkasu /. s. Kurkilahti, M. & Rask, M Verkkokoekalastukset. Teoksessa: Böhling, P. ja Rahikainen, M. (toim.). Kalataloustarkkailu. Periaatteet ja menetelmät. Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos, Helsinki. s.. Malinen, T. & Vinni, M.. Hiidenveden ulappa-alueen kalatiheys, -biomassa ja lajijakauma elokuussa kaikuluotauksen ja koetroolauksen perusteella arvioituna. Tutkimusraportti. Helsingin yliopisto, ympäristötieteiden laitos. s.
19 Malinen, T., Vinni, M., Tuomaala, A. & Antti-Poika, P.. Kalojen ja sulkasääsken toukkien runsaus Hiidenvedellä vuonna 7. Tutkimusraportti. Helsingin yliopisto, bio- ja ympäristötieteiden laitos. s. Olin, M. & Ruuhijärvi, J. (toim.) 999. Rehevöityneiden järvien hoitokalastuksen vaikutukset, vuosiraportti 99. Kala- ja riistaraportteja, s. Olin, M. & Ruuhijärvi, J. (toim.). Rehevöityneiden järvien hoitokalastuksen vaikutukset, vuosiraportti 999. Kala- ja riistaraportteja 9, s. Olin, M. & Ruuhijärvi, J. (toim.). Rehevöityneiden järvien hoitokalastuksen vaikutukset, vuosiraportti. Kala- ja riistaraportteja 7, s. Olin, M. & Ruuhijärvi, J. (toim.). Rehevöityneiden järvien hoitokalastuksen vaikutukset, vuosiraportti. Kala- ja riistaraportteja, s. Olin, M., Ruuhijärvi, J., Rask, M., Villa, L., Savola, P., Sammalkorpi, I. & Poikonen, K. 99. Rehevöityneiden järvien hoitokalastuksen vaikutukset, vuosiraportti 997. Kala- ja riistaraportteja, 99 s. Sairanen, S.. Hiidenveden verkkokoekalastukset vuonna. Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos. Moniste s. Tammi, J., Rask, M. & Olin, M.. Kalayhteisöt järvien ekologisen tilan arvioinnissa ja seurannassa. Alustavan luokittelujärjestelmän perusteet. Kala- ja riistaraportteja. s. Vesala S., Ruuhijärvi J. & Sairanen S.. Hiidenveden verkkokoekalastukset vuonna 7. Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos. Moniste s. 9
Kakskerranjärven koekalastukset vuonna 2013 Samuli Sairanen, Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos, Joulukuu 2013
Kakskerranjärven koekalastukset vuonna Samuli Sairanen, Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos, Joulukuu Johdanto Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos (RKTL) koekalasti Turun Kakskerranjärven kesällä.
LisätiedotHIIDENVEDEN VERKKOKOEKALASTUKSET VUONNA 2010
HIIDENVEDEN VERKKOKOEKALASTUKSET VUONNA 1 Samuli Sairanen Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos Evon riistan- ja kalantutkimus Marraskuu 1 1. JOHDANTO Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos (RKTL) koekalasti
LisätiedotLopen Pääjärven koekalastukset vuonna 2012 Samuli Sairanen, Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos, Joulukuu 2012
Lopen Pääjärven koekalastukset vuonna 212 Samuli Sairanen, Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos, Joulukuu 212 Johdanto Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos (RKTL) koekalasti Hämeenlinnassa, Tammelassa
LisätiedotKarhijärven koekalastukset vuonna 2013 Samuli Sairanen, Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos, Joulukuu 2013
Karhijärven koekalastukset vuonna Samuli Sairanen, Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos, Joulukuu Johdanto Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos (RKTL) koekalasti Lavian Karhijärven kesällä. Verkkokoekalastusten
LisätiedotRappusen koekalastukset vuosina 2009 ja 2017 Katja Kulo Luonnonvarakeskus, huhtikuu 2018
Rappusen koekalastukset vuosina 2009 ja 2017 Katja Kulo Luonnonvarakeskus, huhtikuu 2018 Johdanto Luonnonvarakeskus (LUKE) koekalasti Rantasalmella sijaitsevan Rappusen kesällä 2017. Verkkokoekalastusten
LisätiedotSuuren ja Pienen Raudanveden koekalastukset vuonna 2017
Suuren ja Pienen Raudanveden koekalastukset vuonna 2017 Katja Kulo Luonnonvarakeskus, huhtikuu 2018 Johdanto Luonnonvarakeskus (LUKE) koekalasti Rantasalmella sijaitsevat Suuren ja Pienen Raudanveden kesällä
LisätiedotSomeron Painion verkkokoekalastukset vuonna 2017 Samuli Sairanen, Luonnonvarakeskus, Marraskuu 2017
Someron Painion verkkokoekalastukset vuonna 2017 Samuli Sairanen, Luonnonvarakeskus, Marraskuu 2017 Johdanto Vuonna 2005 voimaan tulleen vesienhoitolain mukaan kalataloushallinto ja Luonnonvarakeskus (aikaisemmin
LisätiedotHiidenveden verkkokoekalastukset vuonna 2007
Hiidenveden verkkokoekalastukset vuonna 7 Sami Vesala, Jukka Ruuhijärvi ja Samuli Sairanen Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos, Evon kalantutkimusasema 97, Evo. Johdanto Hiidenveden verkkokoekalastusten
LisätiedotKAKSKERRANJÄRVEN KALASTON RAKENNE JA KUHAN KASVU VUONNA 2010
KAKSKERRANJÄRVEN KALASTON RAKENNE JA KUHAN KASVU VUONNA 21 Samuli Sairanen & Jaakko Ahonen Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos Evon riistan- ja kalantutkimus Joulukuu 21 1. JOHDANTO Riista- ja kalatalouden
LisätiedotKarhijärven kalaston nykytila
Karhijärven kalaston nykytila Ravintoketjukunnostus rehevien järvien hoidossa -seminaari 21.11.212 Kankaanpää Samuli Sairanen RK, Evon riistan- ja kalantutkimus Tutkimuksen taustaa Koekalastukset liittyvät
LisätiedotTuusulanjärven verkkokoekalastukset vuonna 2008
Tuusulanjärven verkkokoekalastukset vuonna Jukka Ruuhijärvi ja Sami Vesala Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos, Evon riistan- ja kalantutkimus, 197, Evo 1. Johdanto Verkkokoekalastusten tavoitteena
LisätiedotPohjois-Suomen järvien verkkokoekalastukset
RKTL:n työraportteja 47/214 Pohjois-Suomen järvien verkkokoekalastukset vuonna 213 Tekijät: Samuli Sairanen ja Jukka Ruuhijärvi Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos, Helsinki 214 Julkaisija: Riista-
LisätiedotTuusulanjärven verkkokoekalastukset vuonna 2009
Tuusulanjärven verkkokoekalastukset vuonna 9 Jukka Ruuhijärvi ja Sami Vesala Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos, Evon riistan- ja kalantutkimus, 197, Evo 1. Johdanto Verkkokoekalastusten tavoitteena
LisätiedotPohjois-Suomen järvien verkkokoekalastukset vuonna 2011
RKTL:n työraportteja 45/214 Pohjois-Suomen järvien verkkokoekalastukset vuonna 211 Tekijät: Samuli Sairanen ja Jukka Ruuhijärvi Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos, Helsinki 214 Julkaisija: Riista-
LisätiedotKERIMÄEN (SAVONLINNA) RUOKOJÄRVEN KOEVERKKOKALASTUS
SAVO-KARJALAN YMPÄRISTÖTUTKIMUS OY B 5284 PRO RUOKOJÄRVI RY KERIMÄEN (SAVONLINNA) RUOKOJÄRVEN KOEVERKKOKALASTUS 29.-31.8.2017 MIIKA SARPAKUNNAS 5.10.2017 1. KERIMÄEN (SAVONLINNA) RUOKO- JÄRVEN KOEVERKKOKALASTUS
LisätiedotPohjois-Suomen järvien verkkokoekalastukset
RKTL:n työraportteja 48/2014 Pohjois-Suomen järvien verkkokoekalastukset vuonna 2014 Tekijät: Samuli Sairanen ja Jukka Ruuhijärvi Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos, Helsinki 2014 Julkaisija: Riista-
LisätiedotNuutajärven koeverkkokalastus vuonna 2014
Nuutajärven koeverkkokalastus vuonna 2014 Petri Mäkinen, Tomi Ranta ja Atte Mutanen 2014 Hämeen kalatalouskeskus Raportti nro 19/2014 Sisällys 1. JOHDANTO... 3 2. Menetelmät... 3 3. Tulokset... 4 4. Tulosten
LisätiedotKärkjärven verkkokoekalastus Matti Kotakorpi
Kärkjärven verkkokoekalastus 2017 20.12.2017 Matti Kotakorpi 2 (12) Sisällys Johdanto... 3 Verkkokoekalastukset... 3 Aineisto ja menetelmät... 3 Ekologisen tilan luokittelu... 4 Tulokset... 4 Kärkjärven
LisätiedotSAVONLINNAN HIRVASJÄRVEN KOEVERKKOKALASTUS
SAVO-KARJALAN YMPÄRISTÖTUTKIMUS OY B 5278 VESI-EKO OY SAVONLINNAN HIRVASJÄRVEN KOEVERKKOKALASTUS 6.-9.8.2017 MIIKA SARPAKUNNAS 11.9.2017 1. SAVONLINNAN HIRVASJÄRVEN KOE- VERKKOKALASTUS 1.1. Koeverkkokalastuksen
LisätiedotSylvöjärven verkkokoekalastus Matti Kotakorpi
Sylvöjärven verkkokoekalastus 2017 20.12.2017 Matti Kotakorpi 2 (13) Sisällys Johdanto... 3 Verkkokoekalastukset... 3 Aineisto ja menetelmät... 3 Ekologisen tilan luokittelu... 4 Tulokset... 4 Sylvöjärven
LisätiedotIso Soukkajärven verkkokoekalastus 2012
Iso Soukkajärven verkkokoekalastus 212 Marko Paloniemi 3.8.212 2 1. Johdanto Etelä-Pohjanmaan Kalatalouskeskus suoritti verkkokoekalastuksen Alavuden Iso Soukkajärvessä heinäkuussa 212. Koekalastus tehtiin
LisätiedotMitä me tiedämme tai emme tiedä Hiidenveden kalaston tilasta? Tommi Malinen Helsingin yliopisto
Mitä me tiedämme tai emme tiedä Hiidenveden kalaston tilasta? Tommi Malinen Helsingin yliopisto Hiidenveden kalasto 100 vuotta sitten Hellevaaran ja Jääskeläisen aineistot 1913-1928 Kuhakanta runsas, tehokkaan
LisätiedotVARESJÄRVI KOEKALASTUS
Varsinais-Suomen Kalavesien Hoito Oy Puutarhakatu 19 A 20100 TURKU www.silakka.info VARESJÄRVI KOEKALASTUS 2012 Chris Karppinen Varsinais-suomen kalavesien Hoito Oy 1. Johdanto Maataloustuottajain säätiö
LisätiedotHiidenveden ekologisen tilan kehitys Mitä eri biologiset indikaattorit kertovat Hiidenveden tilan kehityksestä?
Hiidenveden ekologisen tilan kehitys Mitä eri biologiset indikaattorit kertovat Hiidenveden tilan kehityksestä? Tutkimuspäällikkö Anne Liljendahl, LUVY ry Hiidenvedellä tehdyt ekologiset tutkimukset 2016-2017
LisätiedotRaportti Pyhä- ja Kuivajärven Nordickoeverkkokalastuksista
Raportti Pyhä- ja Kuivajärven Nordickoeverkkokalastuksista vuonna 2012 Janne Ruokolainen, Petri Mäkinen, Tomi Ranta ja Jani Hakkola 2012 Hämeen kalatalouskeskus Raportti nro 23/2012 JOHDANTO Koekalastukset
LisätiedotLÄNTISEN PIEN-SAIMAAN KALASTON SELVITYS VUONNA 2018
LÄNTISEN PIEN-SAIMAAN KALASTON SELVITYS VUONNA 18 Karels Oy Kalatalous ja ympäristö Aarno Karels tutkija / FT Lappeenranta 14.12.18 - - LÄNTISEN PIEN-SAIMAAN KALASTON SELVITYS VUONNA 18 1. JOHDANTO.. 2
LisätiedotAlasenjärven verkkokoekalastus 2016
Tekninen ja ympäristötoimiala Alasenjärven verkkokoekalastus 2016 Matti Kotakorpi LYP Johdanto Lahden kaupunki on asettanut strategiseksi tavoitteeksi ympäristön tilasta huolehtimisen, ja tavoitteen yhtenä
LisätiedotSaarijärven koekalastus 2014
Saarijärven koekalastus 2014 Johdanto Saarijärvi on keskisuuri, pinta-alaltaan 1020 ha järvi Mikkelin ja Juvan rajalla. Järvin on humuspitoisuudeltaan keskihumuksinen ja sen ekologinen tila on vuonna 2013
LisätiedotNo 2175/17 YLÄMAAN PUKALUS-JÄRVEN KOEVERKKOKALAS- TUS Lappeenrannassa 10 päivänä elokuuta Matti Vaittinen limnologi
No 2175/17 YLÄMAAN PUKALUS-JÄRVEN KOEVERKKOKALAS- TUS 2016 Lappeenrannassa 10 päivänä elokuuta 2017 Matti Vaittinen limnologi SISÄLTÖ FINAS-akkreditointipalvelun akkreditoima testauslaboratorio Puhelin
LisätiedotRuuhi- ja Salajärven verkkokoekalastus Matti Kotakorpi
Ruuhi- ja Salajärven verkkokoekalastus 2018 3.1.2019 Matti Kotakorpi 2 (21) Sisällys Johdanto... 3 Verkkokoekalastukset... 3 Aineisto ja menetelmät... 3 Ekologisen tilan luokittelu... 4 Tulokset... 4 Kokonaisyksikkösaalis
LisätiedotIso-Lumperoisen verkkokoekalastus 2011
Iso-Lumperoisen verkkokoekalastus 2011 Juha Piilola Saarijärven osakaskunta 2011 Sisältö 1. Aineistot ja menetelmät...3 2. Tulokset ja tulosten tarkastelu saaliista ja lajeittain...4 Ahven...5 Särki...6
LisätiedotSimpelejärven verkkokoekalastukset
Simpelejärven verkkokoekalastukset Jukka Ruuhijärvi, Pasi Ala-Opas ja Katja Kulo Luonnonvarakeskus, sisävesien kalavarat Simpelejärven kuhaseminaari 7.10.2017 Koekalastuksia on tehty kolmella Simpelejärven
LisätiedotMitä verkkokoekalastus, kaikuluotaus ja populaatioanalyysi kertovat tehohoitokalastuksen vaikutuksesta Tuusulanjärven kalastoon ?
Mitä verkkokoekalastus, kaikuluotaus ja populaatioanalyysi kertovat tehohoitokalastuksen vaikutuksesta Tuusulanjärven kalastoon 1996-218? Jukka Ruuhijärvi (Luke), Tommi Malinen (HY) ja Martti Rask (HY)
LisätiedotEnäjärven kalasto, seurantaa vuosina Sami Vesala Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos 2014
Enäjärven kalasto, seurantaa vuosina 1997-214 Sami Vesala Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos 214 Taustaa Enäjärvi mukana HOKA-hankkeessa 1998-21 VPD-seurannat 28,211 ja 214 MaaMet-hankkeen seuranta
LisätiedotPasi Ala-Opas, Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos, Evo. Johdanto
30.9.2014 Pasi Ala-Opas, Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos, Evo Johdanto Tammelan järvien ja kalaston tutkimus ja kunnostus -hanke (2012-2014) Tavoitteena selvittää verkkokoekalastuksin kalaston nykytilaa
LisätiedotTuusulanjärven kalakantojen kehitys järven kunnostuksen vuosina 1996-2012
Tuusulanjärven kalakantojen kehitys järven kunnostuksen vuosina 1996-212 Jukka Ruuhijärvi, Sami Vesala ja Martti Rask Riistan- ja kalantutkimus, Evo Tuusulanjärven tila paremmaksi seminaari Gustavelund,
LisätiedotS A V O K A R J A L A N Y M P Ä R I S T Ö T U T K I M U S O Y
S A V O K A R J A L A N Y M P Ä R I S T Ö T U T K I M U S O Y Tiia Grönholm (email) Linnunmaa Oy 24.8.2012 Lähetämme ohessa yhteenvedon Endomines Oy:n Karjalan Kultalinjan YVAan liittyvistä vuoden 2012
LisätiedotRenkajärven kalasto. Renkajärven suojeluyhdistyksen kokous Jukka Ruuhijärvi, RKTL Evo
Renkajärven kalasto Renkajärven suojeluyhdistyksen kokous 1.2.2014 Jukka Ruuhijärvi, RKTL Evo Käsiteltäviä asioita Renkajärven ominaispiirteet Renkajärvi kalojen elinympäristönä Koekalastus kesällä 2009
LisätiedotLOUNAIS-SUOMEN KALASTUSALUE KOEKALASTUSRAPORTTI 1 (8) Terhi Sulonen 6.8.2007
LOUNAIS-SUOMEN KALASTUSALUE KOEKALASTUSRAPORTTI 1 (8) UUDENKAUPUNGIN HAAVAISTEN LAHTIEN KOEKALASTUS 2007 Haavaisten vesialue on n. 10 km 2 suuruinen merenlahti Uudessakaupungissa. Koekelastus on osa Haavaisten
LisätiedotLittoistenjärven kalataloudellinen velvoitetarkkailu vuonna 2017
Tutkimusraportti 214/217 3.11.217 Littoistenjärven kalataloudellinen velvoitetarkkailu vuonna 217 Nab Labs Oy Heikki Alaja Sisällys 1 Johdanto... 1 2 Tarkkailuvesistö... 1 3 Aineisto ja menetelmät...
LisätiedotRutajärven verkkokoekalastus Marko Puranen, Petri Mäkinen, Tomi Ranta ja Atte Mutanen
Rutajärven verkkokoekalastus 217 Marko Puranen, Petri Mäkinen, Tomi Ranta ja Atte Mutanen Hämeen kalatalouskeskuksen raportti nro 6/217 2 Sisällys 1. Johdanto... 3 2. Aineisto ja menetelmät... 3 2.1. Tutkimusjärvi...
LisätiedotKyyveden Suovunselän hoitotarve koekalastus- ja vesianalyysitietojen perusteella
Ympäristösuunnittelija Reijo Lähteenmäki Etelä-Savon ELY Mikkeli 16.11.2010 Kyyveden Suovunselän hoitotarve koekalastus- ja vesianalyysitietojen perusteella Yleistä Kyyvesi kuntoon hankkeen tarkoituksena
LisätiedotTyystiö Nordic verkkokoekalastus 2014
Tyystiö Nordic verkkokoekalastus 2014 Jomiset Oy Miska Etholén Johdanto Tyystiö on noin 14 hehtaaria suuri järvi joka sijaitsee Salon kaupungissa, Lounais Suomessa. Salmijärvi-Tyystiö-Kaituri-seura teetti
LisätiedotLiesjärven verkkokoekalastus Marko Puranen, Petri Mäkinen, Tomi Ranta ja Atte Mutanen
Liesjärven verkkokoekalastus 218 Marko Puranen, Petri Mäkinen, Tomi Ranta ja Atte Mutanen Hämeen kalatalouskeskuksen raportti nro 15/218 2 Sisällys 1. Johdanto... 3 2. Aineisto ja menetelmät... 3 2.1.
LisätiedotKylänjärven verkkokoekalastus Marko Puranen, Petri Mäkinen ja Tomi Ranta
Kylänjärven verkkokoekalastus 216 Marko Puranen, Petri Mäkinen ja Tomi Ranta Hämeen kalatalouskeskuksen raportti nro 2/216 2 Sisällys 1. Johdanto... 3 2. Aineisto ja menetelmät... 3 2.1. Tutkimusjärvi...
LisätiedotKISKON KIRKKOJÄRVEN VERKKOKOEKALASTUS VUONNA 2015
KISKON KIRKKOJÄRVEN VERKKOKOEKALASTUS VUONNA 2015 Olli Ylönen L-S Kalatalouskeskus ry 2015 Puutarhakatu 19 A 20100 Turku 1 1. Johdanto Kirkkojärvi on Kiskonjoen vesistön toiseksi suurin järvi, 717 hehtaaria.
LisätiedotHarvanjärven kunnostus -hanke. Harvanjärven verkkokoekalastusraportti 2012
Harvanjärven kunnostus -hanke Harvanjärven verkkokoekalastusraportti 2012 Olli Saari 19.10.2012 Sisällysluettelo 1. Johdanto... 3 2. Aineisto ja menetelmät... 3 2.1. Harvanjärvi... 3 2.2. Verkkokoekalastuksien
LisätiedotPudasjärven Panumajärven järven koekalastus vuonna 2012
Pudasjärven Panumajärven järven koekalastus vuonna 2012 Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus Raportti Eero Hiltunen 2013 1. Johdanto Oulun Kalatalouskeskus suoritti Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskuksen toimeksiannosta
LisätiedotLehijärven verkkokoekalastus Marko Puranen, Petri Mäkinen, Tomi Ranta ja Atte Mutanen
Lehijärven verkkokoekalastus 217 Marko Puranen, Petri Mäkinen, Tomi Ranta ja Atte Mutanen Hämeen kalatalouskeskuksen raportti nro 5/217 2 Sisällys 1. Johdanto... 3 2. Aineisto ja menetelmät... 3 2.1. Tutkimusjärvi...
LisätiedotPOLVIJÄRVEN KALASTORAKENTEEN TUTKIMUS SYKSYLLÄ 2008
POHJOIS-KARJALAN AMMATTIKORKEAKOULU Ympäristöteknologian koulutusohjelma AYNS07 POLVIJÄRVEN KALASTORAKENTEEN TUTKIMUS SYKSYLLÄ 2008 Heiskanen Tuulia, Kempas Anita, Räsänen Riika ja Tossavainen Tarmo SISÄLLYSLUETTELO
Lisätiedot2(11) TORSAN KOEVERKKOKALASTUS VUONNA 2014. 1. Taustaa
2(11) TORSAN KOEVERKKOKALASTUS VUONNA 2014 1. Taustaa Torsa on toinen keskusjärvi Hiitolanjoen vesistössä Simpelejärven ohella. Torsan pinta-ala on 1375 ha, järven suurin syvyys on 53 m ja keskisyvyys
LisätiedotKyyveden Hirviselän hoitotarve koekalastus- ja vesianalyysitietojen perusteella
Ympäristösuunnittelija Reijo Lähteenmäki Etelä-Savon ELY Mikkeli 19.10.2010, täydennys 16.11.2010 Kyyveden Hirviselän hoitotarve koekalastus- ja vesianalyysitietojen perusteella Yleistä Kyyvesi kuntoon
LisätiedotKARHOISMAJAN VESIREITIN JÄRVIEN KOEKALASTUKSET JA RAVUSTUKSET 2004
1 th Kivinen 18.8.24 Kirje nro 544/SK Karhoismajan vesireittien kunnostusyhdistys ry KARHOISMAJAN VESIREITIN JÄRVIEN KOEKALASTUKSET JA RAVUSTUKSET 24 1. JOHDANTO Koekalastukset ja -ravustukset suoritettiin
LisätiedotVesijärven kalataloudellinen tarkkailu - koekalastukset vuodelta 2017
Vesijärven kalataloudellinen tarkkailu - koekalastukset vuodelta 17 Jukka Ruuhijärvi ja Pasi Ala-Opas Vesijärven kalataloudellinen tarkkailu sekä koekalastukset vuodelta 17 Jukka Ruuhijärvi ja Pasi Ala-Opas
LisätiedotEnäjärven kalasto - vuoden 2003 koekalastusten tulokset Petri Rannikko
Enäjärven kalasto - vuoden 23 koekalastusten tulokset Petri Rannikko Enäjärven hoitokalastushankkeen tulosten arvioimiseksi järven kalaston nykytila selvitettiin koeverkkokalastuksella elokuun alussa 23.
LisätiedotLuonnonvarakeskus, kalatutkimuksia Puruvedellä
Freshabit Puruvesi LIFE14/IPE/FI/023 Luonnonvarakeskus, kalatutkimuksia Puruvedellä Irma Kolari, Esa Hirvonen ja Tapio Keskinen Puruvesi-seminaari 29.7.2017, Ruokkeen lomakylä Luken osahankkeet Freshabit
LisätiedotMonninjärven koekalastus 2016
Monninjärven koekalastus 2016 Johdanto Monninjärvi on pieni, vesialaltaan sadan hehtaarin järvi Pieksämäellä entisen Virtasalmen kunnan alueella. Se on tyypiltään Lyhytviipymäinen järvi, mikä tarkoittaa
LisätiedotSalmenjärven koekalastus 2016
Salmenjärven koekalastus 2016 Johdanto Salmenjärvi on pieni, vesialaltaan 84 hehtaarin järvi Pieksämäellä entisen Virtasalmen kunnan alueella. Se on tyypiltään Lyhytviipymäinen järvi, mikä tarkoittaa että
LisätiedotJäälinjärven Nordic verkkokoekalastus 2016
Jäälinjärven Nordic verkkokoekalastus 2016 Jomiset Oy Miska Etholén 2016 Sisällysluettelo Jäälinjärven Nordic verkkokoekalastus 2016...1...2 Johdanto...3 Yleistä...3 Koekalastus...3 Saalis...3 Kalojen
LisätiedotKoekalastus seitsemällä Tammelan järvellä
S U U N N IT T EL U JA T EK N IIK K A TAMMELAN KUNTA Koekalastus seitsemällä Tammelan järvellä Raportti FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY 30309-P19329 Raportti J. Partanen Sisällysluettelo 1 Johdanto...
LisätiedotKyyveden Hirviselän koekalastus 2016
Kyyveden Hirviselän koekalastus 2016 Johdanto Hirviselkä on Kyyveden pohjoisosaan salmiyhteydessä oleva, 209 hehtaarin vesialue Haukivuorella. Se on erittäin matala, Kyyveden pääallasta rehevämpi ja tummavetisempi
LisätiedotHIIDENVEDEN HOITOKALASTUKSET 2004
Hiidenveden kunnostusprojekti Hiidenveden kalastusalue HIIDENVEDEN HOITOKALASTUKSET 24 Helsinki 11.1.25 Juhani Niinimäki 1 Taustaa Hiidenveden kunnostusohjelmassa vuosille 25-28 (Vesi-Eko Oy 23) todettiin
LisätiedotIso-Syvän koekalastus 2015
Iso-Syvän koekalastus 2015 Johdanto Iso-Syvän järvi on pienehkö, vesialaltaan 120 hehtaarin järvi Pieksämäen Naarajärvellä. Se on tyypiltään matala humusjärvi, mikä tarkoittaa keskisyvyydeltään alle 3
LisätiedotPohjois-Virmasjärven koekalastus vuonna 2015
Pohjois-Virmasjärven koekalastus vuonna 2015 Johdanto Pohjois-Virmas on keskikokoinen, vesialaltaan (ilman Etelä-Virmasta) 767 hehtaarin järvi Pieksämäellä entisen Virtasalmen kunnan alueella. Se on tyypiltään
LisätiedotKokemuksia Tuusulanjärven tehokalastuksesta
Kokemuksia Tuusulanjärven tehokalastuksesta 1997-2014 Jaana Hietala ja Mauri Pekkarinen Keski-Uudenmaan vesiensuojelun liikelaitoskuntayhtymä www.tuusulanjarvi.org Pinta-ala 6,0 km2 Keskisyvyys 3,2 m Maksimisyvyys
LisätiedotKISKON HIRSIJÄRVEN KOEKALASTUS VUONNA 2004
KISKON HIRSIJÄRVEN KOEKALASTUS VUONNA 24 Pekka Mäkiniemi Janne Tarkiainen Petri Rannikko L-S Kalatalouskeskus r.y Hirsijärven koekalastus 24 2 1. JOHDANTO... 3 2. AINEISTO JA MENETELMÄT... 3 2.1. HIRSIJÄRVI...3
LisätiedotKokemuksia hoitokalastuksista eräillä Etelä-Suomen järvillä
Kokemuksia hoitokalastuksista eräillä Etelä-Suomen järvillä Vihdin Enäjärvi Espoon Pitkäjärvi ja Lippajärvi Näillä kolmella järvellä on suunnilleen samankaltainen kuormitushistoria. Alkuun kuitenkin lyhyesti
LisätiedotRYSÄ- JA VERKKOKOEKALASTUS PIRKKALAN VÄHÄJÄRVELLÄ KEVÄÄLLÄ Sami Ojala RAPORTTI nro 639/18
RYSÄ- JA VERKKOKOEKALASTUS PIRKKALAN VÄHÄJÄRVELLÄ KEVÄÄLLÄ 2018 Sami Ojala RAPORTTI 2018 nro 639/18 Rysä- ja verkkokoekalastus Pirkkalan Vähäjärvellä keväällä 2018 Tutkimusraportti nro 639/18, 14.6.2018
LisätiedotKyyveden Suovunselän koekalastus 2015
Kyyveden Suovunselän koekalastus 2015 Johdanto Suovunselkä on Kyyveteen salmiyhteydessä oleva, matala 360 hehtaarin vesialue Haukivuorella. Se on huomattavasti Kyyveden pääallasta rehevämpi ja tummavetisempi,
LisätiedotMANKALAN VOIMALAITOKSEN JA ARRAJÄRVEN SÄÄNNÖSTELYN KALATALOUDELLINEN TARKKAILU VUONNA 2012
MANKALAN VOIMALAITOKSEN JA ARRAJÄRVEN SÄÄNNÖSTELYN KALATALOUDELLINEN TARKKAILU VUONNA 2012 Kymijoen vesi ja ympäristö ry:n tutkimusraportti no 209/2013 Janne Raunio TIIVISTELMÄ Tämä raportti käsittelee
LisätiedotVesienhoidon kalastoseurannat tietoa vesien tilan arviointiin, vesistökunnostuksiin, kalavesien hoitoon ja tutkimukseen
Vesienhoidon kalastoseurannat tietoa vesien tilan arviointiin, vesistökunnostuksiin, kalavesien hoitoon ja tutkimukseen Martti Rask, Teppo Vehanen, Mikko Olin, Jukka Ruuhijärvi, Tapio Sutela Limnologipäivät
LisätiedotPudasjärven Panumajärven verkkokoekalastus vuonna 2013 Raportti
Pudasjärven Panumajärven verkkokoekalastus vuonna 213 Raportti Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus Eero Hiltunen 1. Johdanto Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus suoritti elokuussa 213 Pudasjärven Panumajärvellä verkkokoekalastuksen.
LisätiedotHiidenveden Kirkkojärven ja Mustionselän kalataloudellinen velvoitetarkkailu vuodelta 2010
Hiidenveden Kirkkojärven ja Mustionselän kalataloudellinen velvoitetarkkailu vuodelta 2010 Jorma Valjus Länsi-Uudenmaan VESI ja YMPÄRISTÖ ry Västra Nylands vatten och miljö rf Julkaisu 223/2011 LÄNSI-UUDENMAAN
LisätiedotSalmijärven ja Kaidan verkkokoekalastukset Marko Puranen, Petri Mäkinen ja Tomi Ranta
Salmijärven ja Kaidan verkkokoekalastukset 216 Marko Puranen, Petri Mäkinen ja Tomi Ranta Hämeen kalatalouskeskuksen raportti nro 4/216 2 Sisällys 1. Johdanto... 3 2. Aineisto ja menetelmät... 3 2.1. Salmijärvi...
LisätiedotEsitys Karstulan jätevedenpuhdistamon kalataloudelliseksi tarkkailuohjelmaksi vuosille
Esitys Karstulan jätevedenpuhdistamon kalataloudelliseksi tarkkailuohjelmaksi vuosille 2019-2023 Eurofins Nab Labs Oy Heikki Alaja 6.11.2018 Sisällys 1 Johdanto... 1 2 Tarkkailualue... 1 2.1 Vesistö ja
LisätiedotARTJÄRVEN KUNNAN JÄTEVEDENPUHDISTAMON KALATALOUDELLINEN TARKKAILU VUONNA 2006
ARTJÄRVEN KUNNAN JÄTEVEDENPUHDISTAMON KALATALOUDELLINEN TARKKAILU VUONNA 2006 Kymijoen vesi ja ympäristö ry:n julkaisu no 156/2007 Jussi Mäntynen ISSN 1458-8064 TIIVISTELMÄ Tässä julkaisussa on koottuna
LisätiedotTammelan Kaukjärven, Pehkijärven, Oksjärven, Ruostejärven ja Liesjärven koekalastukset v. 2013
Tammelan Kaukjärven, Pehkijärven, Oksjärven, Ruostejärven ja Liesjärven koekalastukset v. 13 Pasi Ala-Opas ja Jukka Ruuhijärvi Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos, Evo 13 Johdanto Koekalastukset kuuluvat
LisätiedotRehevöityneiden järvien hoitokalastuksen vaikutukset
KALA- JA RIISTARAPORTTEJA nro Mikko Olin ja Jukka Ruuhijärvi (toim.) Rehevöityneiden järvien hoitokalastuksen vaikutukset Vuosiraportti Helsinki Julkaisija Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos KUVAILULEHTI
LisätiedotHAUKIVEDEN KALATALOUDELLINEN TARKKAILU VUONNA 2016
SAVO-KARJALAN YMPÄRISTÖTUTKIMUS OY B 1240.6 STORA ENSO OYJ, VARKAUDEN TEHTAAT VARKAUDEN KAUPUNKI CARELIAN CAVIAR OY HAUKIVEDEN KALATALOUDELLINEN TARKKAILU VUONNA 2016 MIIKA SARPAKUNNAS KUOPIO 30.12.2016
LisätiedotTuusulanjärven ja Rusutjärven ravintoketjukunnostuksen kalatutkimuksia vuosina
KALA- JA RIISTARAPORTTEJA nro 32 Mikko Olin ja Jukka Ruuhijärvi (toim.) Tuusulanjärven ja Rusutjärven ravintoketjukunnostuksen kalatutkimuksia vuosina 2-23 Helsinki 2 Julkaisija Riista- ja kalatalouden
LisätiedotLuonnonvara- ja biotalouden tutkimus 8/2018. Vesijärven kalataloudellinen tarkkailu Jukka Ruuhijärvi, Pasi Ala-Opas ja Katja Kulo
Luonnonvara- ja biotalouden tutkimus 8/218 Vesijärven kalataloudellinen tarkkailu 214 216 Jukka Ruuhijärvi, Pasi Ala-Opas ja Katja Kulo Vesijärven kalataloudellinen tarkkailu 214 216 Jukka Ruuhijärvi,
LisätiedotKANNUSJÄRVEN HOITOKALASTUSSUUNNITELMA
KANNUSJÄRVEN HOITOKALASTUSSUUNNITELMA Kymijoen vesi ja ympäristö ry:n tutkimusraportti no 285/2014 Markku Kuisma SISÄLLYS 1 TAUSTAA 1 1.1 TARPEEN ARVIOINTI 1 1.2 SUUNNITTELUSSA HUOMIOITAVAA 2 2 KANNUSJÄRVEN
LisätiedotKANGASALAN KIRKKOJÄRVEN KALASTOSELVITYS VUONNA Ari Westermark Kirje nro 868/14 AW
KANGASALAN KIRKKOJÄRVEN KALASTOSELVITYS VUONNA 2014 Ari Westermark 2014 Kirje nro 868/14 AW 2 3 SISÄLTÖ 1. VERKKOKOEKALASTUKSEN MENETELMÄT... 1 1.1 Kirkkojärven verkkosaaliit vuonna 2014... 4 1.2 Verkkosaaliin
LisätiedotVoidaanko järvien veden laatua parantaa hoitokalastamalla? Hannu Lehtonen Helsingin yliopisto
Voidaanko järvien veden laatua parantaa hoitokalastamalla? Hannu Lehtonen Helsingin yliopisto Hoitokalastuksen tavoite: Pyritään vähentämään kalojen aiheuttamaa sisäistä kuormitusta ja vaikuttamaan ravintoketjujen
LisätiedotVesijärven kalat. Jännittäviä hetkiä kalastajille! Herkkuja kalaruoan ystäville!
Vesijärven kalat Jännittäviä hetkiä kalastajille! Herkkuja kalaruoan ystäville! Kalat ovat myös tärkeä osa Vesijärven elämää. Ne kuuluvat järven ravintoketjuun ja kertovat omalla tavallaan Vesijärvestä
LisätiedotRÖYTTÄN MERITUULIVOIMA- PUISTON KALATALOUDELLISTEN VAIKUTUSTEN LISÄSELVITYKSET KALOJEN SYÖNNÖSALUEET
Vastaanottaja Rajakiiri Oy Asiakirjatyyppi Lisäselvitys Päivämäärä Marraskuu 2011 RÖYTTÄN MERITUULIVOIMA- PUISTON KALATALOUDELLISTEN VAIKUTUSTEN LISÄSELVITYKSET KALOJEN SYÖNNÖSALUEET RÖYTTÄN MERITUULIVOIMAPUISTON
LisätiedotAnu Suonpää, , Vihdin vesistöpäivä
Anu Suonpää, 8.11.2014, Vihdin vesistöpäivä Järvi Hoi - hanke Järvi Hoi on kansainvälinen hoitokalastuksen kehittelyhanke Suomessa ja Ruotsissa 2012-2014 Hankekumppanit: Hässleholmin kunta, Regito Research
LisätiedotEtelä-Virmasjärven koekalastus 2015
Etelä-Virmasjärven koekalastus 2015 Johdanto Etelä-Virmaksen järvi on salmiyhteydellä Pohjois-Virmakseen oleva matala 423 hehtaarin järvi Pieksämäellä, entisen Virtasalmen kunnan alueella. Etelä-Virmas
LisätiedotRehevöityneidenjärvienhoitokalastuksenvaikutukset
KALA-JARIISTARAPORTTEJAnro7 MikkoOlinjaJukkaRuuhijärvi(toim.) Rehevöityneidenjärvienhoitokalastuksenvaikutukset Vuosiraportti Helsinki Julkaisija Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos KUVAILULEHTI Julkaisuaika
Lisätiedot1. Johdanto TURUN MAARIAN ALTAAN KOEKALASTUS JA RAVUSTUS VUONNA 2009. Aurajokisäätiö/ Maarian allas -hanke 2009
TURUN MAARIAN ALTAAN KOEKALASTUS JA RAVUSTUS VUONNA 29 Aurajokisäätiö/ Maarian allas -hanke 29 Olli Ylönen, Perttu Louhesto Lounais-Suomen kalastusalue 1. Johdanto Maarian allas sijaitsee Turussa. Se on
LisätiedotHoitokalastus ja järven ravintoverkon rakenne Hiidenveden ja Lohjanjärven tutkimustuloksia. Tommi Malinen, Helsingin yliopisto Anu Suonpää, Luvy
Hoitokalastus ja järven ravintoverkon rakenne Hiidenveden ja Lohjanjärven tutkimustuloksia Tommi Malinen, Helsingin yliopisto Anu Suonpää, Luvy Tausta 10 vuoden hoitokalastus ei parantanut Hiidenveden
LisätiedotARRAJÄRVEN HOITOKALASTUSSUUNNITELMA
ARRAJÄRVEN HOITOKALASTUSSUUNNITELMA Kymijoen vesi ja ympäristö ry:n tutkimusraportti no 264/2014 Markku Kuisma SISÄLLYS 1 TAUSTAA... 1 1.1 TARPEEN ARVIOINTI... 1 1.2 SUUNNITTELUSSA HUOMIOITAVAA... 2 2
LisätiedotKalakantojen muutokset Saaristomerellä. Fiskebeståndens förändringar i Skärgårdshavet
Kalakantojen muutokset Saaristomerellä Fiskebeståndens förändringar i Skärgårdshavet Skärgårdshavets biosfärområdets vinterträff 2010 28. 1. 2010 Ari Leskelä Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos Kalakantojen
LisätiedotTUUSJÄRVEN HOITOKALASTUSSUUNNITELMA
TUUSJÄRVEN HOITOKALASTUSSUUNNITELMA Kymijoen vesi ja ympäristö ry:n tutkimusraportti no 275/2014 Markku Kuisma Kymijoen vesi jaympäristö ry SISÄLLYS 1 TAUSTAA 1 1.1 TARPEEN ARVIOINTI 1 1.2 SUUNNITTELUSSA
LisätiedotARTJÄRVEN KUNNAN JÄTEVEDENPUHDISTAMON KALATALOUDELLINEN TARKKAILU VUONNA 2008
ARTJÄRVEN KUNNAN JÄTEVEDENPUHDISTAMON KALATALOUDELLINEN TARKKAILU VUONNA 28 Kymijoen vesi ja ympäristö ry:n julkaisu no 184/29 Janne Raunio & Jussi Mäntynen ISSN 1458-864 TIIVISTELMÄ Tähän julkaisu käsittelee
LisätiedotKymijärven koekalastus ja hoitokalastus vuonna 2012 Matti Kotakorpi, Teemu Lakka ja Jukka Ruuhijärvi
Kymijärven koekalastus ja hoitokalastus vuonna 2012 Matti Kotakorpi, Teemu Lakka ja Jukka Ruuhijärvi Riista- ka kalatalouden tutkimuslaitos, Evo Johdanto Lahden seudun ympäristöpalvelut (LSYP) tilasi selvityksen
LisätiedotKala- ja vesimonisteita nro 164. Ari Haikonen ja Jouni Kervinen
Kala- ja vesimonisteita nro 164 Ari Haikonen ja Jouni Kervinen Kauniaisten Gallträsk-järven koekalastus vuonna 2014 KUVAILULEHTI Julkaisija: Kala- ja vesitutkimus Oy Julkaisuaika: 28.2.2015 Tekijät: Ari
LisätiedotLuku 8 Miten järvessä voi elää monta kalalajia?
Luku 8 Miten järvessä voi elää monta kalalajia? 8. Miten järvessä voi elää monta kalalajia? Sisällysluettelo Eri kalalajit viihtyvät järven erilaisissa ympäristöissä. (54A) Suun muoto ja rakenne paljastavat
LisätiedotHauki-hankkeen toimet 2017 Ari Westermark Kangasala
12.12.2017 Hauki-hankkeen toimet 2017 Ari Westermark Kangasala 12.12.2017 Kokemäenjoen vesistön vesiensuojeluyhdistys ry Kunnostustoimien taustaa Kirkkojärvi pahasti rehevöitynyt (järveen johdettu aikanaan
Lisätiedot