Ravintoketjukunnostus vesien ja kalakantojen hoidossa

Transkriptio

1 Ravintoketjukunnostus vesien ja kalakantojen hoidossa Jukka Ruuhijärvi RKTL Mikko Olin ja Tommi Malinen, HY ympäristötieteen laitos Vesistökunnostusverkoston seminaari Iisalmi

2 Ravintoketjukunnostuksen teoriaa ja termejä Ravintoketjukunnostus vai ravintoverkkokunnostus? Food web management, biomanipulation Rehevöityneiden järvien hoitokeino Hoitokalastus tärkein menetelmä Kutsutaan myös teho- tai poistokalastukseksi Tavoitteena alun perin levähaittojen vähentäminen ja veden kirkastuminen Muokkaamalla ravintoketjua Vähentämällä kalojen aiheuttamaa järven sisäistä ravinnekuormitusta Tyypillisiä kohteita rehevöityneet pienet tai keskikokoiset järvet, joiden sisäinen kuormitus on runsasta

3 Ravintoketjukunnostuksen periaate Rehevöityminen johtaa särkikalojen runsastumiseen, joka alkaa voimistaa rehevöitymisen haittoja Eläinplanktonia syöviä kaloja vähentämällä voidaan lisätä kasviplanktoniin kohdistuvaa laidunnusta Petokalojen runsastuminen vaikuttaa samoin ja vakauttaa kalakantojen rakenteen tasapainoisemmaksi Kalojen väheneminen voi myös pienentää sisäistä kuormitusta ja hidastaa ravinteiden kiertoa Kalasaaliin mukana poistuu ravinteita, tuoreesta kalasta,7 % on fosforia Vaikutukset edellyttävät, että suurin osa planktoninsyöjäkaloista saadaan pyydetyksi muutamassa vuodessa N P

4 Hoitokalastuksen menetelmät Nuottaus syksyllä tai talvella Syksyllä syvänteiden penkoille kertyvien särkikalaparvien kiertonuottaus usein tehokkain menetelmä Rysät tehokkaimpia keväisin Katiskat, kevättalvi ja kevät Troolaus, jos kalat kertyvät syvänteiden väliveteen Joki- ja ojapyynti syksyllä (matalat järvet) Pienillä järvillä voidaan onnistua talkoillakin, suurilla vaatii ammattilaisia

5 Hoitokalastuksen saalistavoitteet Jos vedenlaatua pyritään parantamaan, pitäisi valtaosa (>75 %) särkikaloista saada pyydetyksi 3-5 vuotta tehopyyntiä, sen jälkeen voi riittää ylläpitävä kalastus Aluksi kalojen lisääntyminen tehostuu ja poistettava kalamäärä korvautuu nopeasti Kalamäärän arviointi on vaikeaa Käytetty yksikkösaaliin alenemaa, kaikuluotausta, populaationalyysia ja verkkokoekalastusta Veden fosforipitoisuudella ja kalamäärällä on myös yhteys, kalamäärä yleensä kasvaa rehevyyden kasvaessa (esim. kokonaisfosfori 5 mg kuutiometrissä- tavoitesaalis 1-15 kg/ha)

6 Esimerkkejä hoitokalastusjärvistä Lahden Vesijärvi Köyliönjärvi Säkylän Pyhäjärvi Tuusulanjärvi Äimäjärvi Lehijärvi Hiidenvesi Enäjärvi Pusulanjärvi Suomessa kokeiltiin enimmäkseen kaikkein rehevöityneimpiin järviin

7 Vesijärven ympäristömuutosten vaikutus kalastoon ja kalastukseen Useampi järven lasku Vaikuttaneet eniten matalilla alueilla Kymijoen ja Vääksynjoen padot Lahden kaupungin ja teollisuuden jätevedet (vuoteen 1976) Hajakuormitus 197-luvulla Enonselkä pahoin saastunut, muukin järvi rehevöitynyt Särkeä, kuoretta, lahna kitukasvuista, muikku vähissä Pyydysten limoittumista, kalasairauksia, makuhaittoja

8 Saalis tonnia Enonselän kymmenen vuoden Enonselän hoitokalastus Troolisaaliit 118 tonnia (keskimäärin 78 kg/ha vuodessa) vuosina särkeä 52 tonnia (51 %) - kuoretta 282 tonnia (28 %) - ahventa 112 tonnia (11 %) Nuotta- ja rysäsaaliit tonnia vuodessa Kotitarve- ja virkistyskalastuksen saaliit 2-25 tonnia vuodessa kunnostus Troolaus Särki Kuore 8 6 Ahven 4 2 Lahna Vesi kirkastui ja levähaitat vähenivät 1992, tilanne pysyi hyvänä 199-luvun lopulle

9 Kannan runsaus yks/ha Yksikkösaalis Kannan runsaus yks/ha Enonselän hoitokalastuksen vaikutukset särkeen ja kuoreeseen Särki yksikkösaalis Kuore VPA VPA Kaikuluotaus Kaikuluotaus Kalastusteho oli riittävä, särki- ja kuorekannat pienenivät selvästi

10 kg Enonselän hoitokalastussaaliit muut kuore ahven lahna salakka särki 3 Vaikutusten ylläpito hoitokalastuksella Enonselän koeverkkojen yksikkösaaliit (g/verkko) Hoitokalastus ei ollut riittävää Särki runsastui 2-luvulla, ei kuitenkaan entisiin määriin Kalaston rakenne parempi, ahven ja kuha runsastuivat myös muut kalat kuore kuha ahven muut särkikkalat särki Veden laatu alkoi heikentyä uudelleen 2-luvulla

11 Rehevöityneiden järvien hoitokalastuksen vaikutukset (HOKA-projekti) Hoitokalastustavoite ja -saaliit Tavoite asetettiin Vesijärven Enonselän vuosien tehokalastuksen kokemusten perusteella 2 kg hehtaarilta kolmessa vuodessa Saavutettiin tai ylitettiin puolessa kohteista yhteensä Etujärvi 1,2 1,6 1,7 1,4 1,4 7,3 Takajärvi,6,8 2,,8 1,4 5,7 Otalampi, 1,3 1,3 1,6 1, 5,2 Rusutjärvi, 12, 15,2,, 27,2 Pusulanjärvi 9,2 13,2 9,6 13,5 4, 49,5 Enäjärvi 63,4 11,8 23,8 25, 25, 148,9 Tuusulanjärvi 72,7 6,9 17,3 24,4 32,9 298,1 Lehijärvi,,9 19,6 42,6 28,7 91,9 Äimäjärvi 27, 66, 55,4 5,9 11,1 21,4 Hiidenvesi 12,5 42,4 13,7 89,4 4,5 378,4 YHTEENSÄ 276,6 21,9 339,5 249,6 146, 1222,5

12 Kg / ha 1 Kpl / ha Hoitokalastussaaliin lajijakauma Muut Kiiski Ahven Kuore Lahna Pasuri Salakka Särki 1 Kpl/ha Taka Etu Ota Rus Pus Enä Tuu Lehi Äimä1 Äimä2 Hiisi1 Hiisi2 Hiisi

13 Yksikkösaalismuutos (g/verkko) Yksikkösaalismuutos (lkm/verkko) Kalayhteisövasteet Kokonaissaaliin muutos Kokonaissaalis (paino) 15 1 Kokonaissaalis (lkm) Mannin-Whitneyn U-testi P < P = ns VäHOKA TeHOKA VäHOKA TeHOKA - Kokonaissaaliin paino pieneni tehokkaasti kalastetuilla ja kasvoi vähemmän kalastetuilla järvillä - Kokonaissaaliin lkm kasvoi lähes kaikilla järvillä

14 Yksikkösaalismuutos (g/verkko) Kalayhteisövasteet Särkikalasaaliin muutos P <.1 Särkik. >15 cm Särkik cm P =.1 VäHOKA TeHOKA VäHOKA TeHOKA 2 1 Särkik. <1 cm P = ns - Isot särkikalat vähenivät, pienet runsastuivat - Voimakas poikastuotanto kokorakennemuutos -1 VäHOKA TeHOKA

15 Yksikkösaalismuutos (g/verkko) Kalayhteisövasteet Ahvensaaliin muutos Ahven <1 cm Ahven 1-15 cm VäHOKA TeHOKA VäHOKA TeHOKA VäHOKA Ahven >15 cm TeHOKA - Ahvensaaliissa ei selvää runsastumista

16 Kalayhteisövasteet Kuhasaaliin muutos Yksikkösaalismuutos (g/verkko) 1 Kuha VäHOKA TeHOKA - Kuhasaaliissa ei vasteita HOKAan

17 Biom. muutos (mg/l) Biom. muutos (mg/l) Kasviplanktonvasteet 15 Kokonaisbiomassa 5 Sinilevät P < P < VäHOKA TeHOKA VäHOKA TeHOKA - Kokonaisleväbiomassa pieneni useimmilla TeHOKA järvillä - Vaste oli selvin sinilevillä

18 Kukinnan kesto ja ajoittuminen 6 mg/l Tuusulanjärvi kg/ha Enäjärvi

19 Suhdemuutos (TN:TP) Pitoisuusmuutos (µg/l) Pitoisuusmuutos (µg/l) Ravinnevasteet Kontr. Kokonaisfosfori (TP) VäHOKA TeHOKA Kontr. Kokonaistyppi (TN) VäHOKA TeHOKA TN:TP TN:TP -suhde, heinä-elokuu Kontr. VäHOKA TeHOKA TP ja TN pienenivät vasta kun HOKA-saalis >4 kg ha -1 TN nousussa muilla paitsi TeHOKA järvillä Loppukesän TN:TP suhde?

20 Biomassan muutos (µg C/l) Pituuden muutos (mm) Eläinplanktonvasteet Vesikirppubiomassa P < Vesikirppujen koko P =.13 VäHOKA TeHOKA VäHOKA TeHOKA - Vesikirppujen biomassa kasvoi TeHOKA järvissä - Vesikirppujen keskikoko ei kasvanut TeHOKA järvissä

21 Näkösyvyyden vaste Kontr. Näkösyvyys P = ns VäHOKA TeHOKA Näkösyvyydessä ei selvää vastetta sameus ei johdu leväsamennuksesta?

22 Johtopäätökset ja pohdinta HOKA-saalis useimmiten liian pieni (>>2 kg/ha/3 v) Sinilevät vähenivät selvästi: eläinplanktonin laidunnus vai ravinteiden saatavuus? Näkösyvyys ei kasvanut ei vesikasvien runsastumista? ei pitkäaikaisia vaikutuksia? Osa HOKA-järvistä hankalia kunnostaa: vaikeuksia hoitokalastuksessa, savi- tai humussamennus, ulkoinen kuormitus, alttius tuulelle, limalevä. Kohteet on valittava huolella! Joillakin järvillä kalastuksen täytynee olla jatkuvaa?

23 Kg yhteensä Tuusulanjärven hoitokalastus 714 tonnia (119 kg/ha) saalista 15 vuodessa 12 Ahven Kuha Kiiski Kuore Särki Salakka 1 Pasuri Lahna Sorva Muut YHT

24 Kpl / verkko Kg / verkko Koekalastusten saaliit vain runsastuivat vuoteen 23 Voimakas poikastuotanto Kalojen kasvu nopeutui Tuusulanjärven koekalastukset Särkikalojen valta-asema on säilynyt Pasuri ja särki vuorottelevat runsaimpina lajeina Ahven on runsastunut ajoittain, mutta taantunut erityisesti v. 28 Kuhakanta säilynyt hyvänä Vähenivätkö kalat? Ahven Kuha Kiiski Kuore Särki Salakka Pasuri Lahna Sorva Muut

25 Kasviplanktonbiomassa mg l Vuosi a-klorofylli µg l -1 Vähenivätkö levähaitat? Kokonaisbiomassa a-klorofyllin keskiarvo Sinileväbiomassa Trendiviiva (klorofylli)

26 näkösyvyys m Kirkastuiko vesi? Tuusulanjärvi 3 2,5 2 1,5 1,5

27 Daphnian pituus, mm Vesikirppuja, yks/l Selittääkö eläinplankton levien määrää? Tuusulanjärvi muut Chydorus Bosmina Suurimmat vesikirpputiheydet tehokkaan hoitokalastuksen jälkeen vuosina 1999 ja 2 1 Daphnia 1,4 1,2 1,,8,6,4, Daphnia-vesikirppujen koko suurimmillaan v. 2 ja 24 ja HOKA-saalis ennen ko kasvukausia > 1 kg/ha Vasta > 1 kg/ha HOKA-saalis voi vaikuttaa? ja silloinkin mm. kasvukauden sääolot ovat avainasemassa?

28 Särkikalojen vasteita hoitokalastukseen on tutkittu myös populaatioanalyysilla Perustuu eri-ikäisten kalojen osuuksien muutokseen saaliissa Voidaan arvioida kalakannan koko takautuvasti Lahna runsastui Särkikanta vakaampi

29 Hoitokalastuksen vaikutus Kalakantojen tuotto vaihtelee vuosittain Lämmin kesä tuottaa moninkertaisesti kylmään verrattuna Hoitokalastuksen teho on vaihdellut voimakkaasti, saalis ei aina riipu kalojen määrästä särkikalakantoihin Tuusulanjärven särki-, lahna- ja pasurikantojen vuotuiset biomassat kasvukauden lopussa (tumma + vaalea pylväs) ja vuoden lopussa, kun syysnuottauksen saalis ja luonnollinen kuolevuus on huomioitu (tumma pylväs).

30 Minne hoitokalastus soveltuu? Parhaat onnistumisedellytykset järvissä, joiden ulkoinen kuormitus ei ole enää liian suuri, mutta sisäinen kuormitus pitää rehevyyttä yllä Runsaat särkikalakannat vallitsevat ravintoverkkoa Matalat järvet, joiden vesi voi kirkastua ja uposkasvillisuus levitä

31 Äimäjärven matalat alueet olivat 23-6 vesiruton valtaamia, edullinen, kirkasvetinen elinympäristö nuorille ahvenille ja hauille Rantavedet samenivat jälleen 27-8

32 Missä ja milloin hoitokalastus ei auta? Jos ulkoinen kuormitus on voimakasta ja jatkuvaa Savisameissa ja syvissä järvissä Lyhytviipymäisissä järvissä Tällaisissakin järvissä voidaan säännöllisesti hoitokalastamalla pitää yllä hieman parempaa tilaa ja parantaa kalataloutta

33 Hoitokalastus ja kalavesien hoito Monissa järvissä hoitokalastuksen päätavoite on kalatalouden kohentaminen Rehevöityminen ja petokaloja valikoiva kalastus suosivat särkikaloja, joiden osuus kalastosta kasvaa Särkikaloja hoitokalastamalla voidaan nuorentaa niiden kantoja, jolloin petokaloille on tarjolla enemmän ravintoa Ravintokilpailun väheneminen suosii ahventa, jonka kasvu yleensä paranee Tyypillisiä kohteita suurehkot rehevöitymisen vaivaamat järvet Vesijärvi, Säkylän Pyhäjärvi, Lokka ja Porttipahta Kalakantojen tasapainon turvaamiseen riittää kohtuullisempi saalis kuin vedenlaadun paranemista tavoiteltaessa Petokalojen kalastuksen ohjaus (solmuvälit, alamitat) myös tärkeää Särkikalojen käyttö ravinnoksi etenee, vaikka vitkaan Toivon mukaan johtaa siihen, että myös särkikalat palaavat arvokkaaksi ravinnoksi ja halutuksi kalansaaliiksi

34 Vesijärven kalatalous 2-luvulla Vesijärvi 2-projekti 22-6 Tavoitteena laajentaa hoitokalastus koko järven alueelle Pysäyttää veden laadun heikkeneminen Nosti hoitokalastussaaliin noin 2 tonniin vuodessa vuosina 23-5 Edisti talkookalastusta ja särjen ammattikalastusta Pohjusti solmuvälisäätelyn levittämistä koko järvelle Lisäsi petokalojen osuutta kalastossa

35 Hoitokalastus on pääasiassa kuntien rahoittamaa, Vesijärvisäätiön kautta Lahna, särki, salakka tärkeimmät kohdelajit Isommat lahnat liian suuria petokaloille Petokalat vapautetaan nuotasta Enimmäkseen ammattikalastajien työtä, syysnuottaus, vuosittainen tarjouskilpailu Talkoo- ja kunnallinen kalastus lisäksi Särkeä pyydetään nykyään lisäksi kevättalvisin katiskoilla purkitettavaksi

36 Vesijärven hoitokalastussaaliit muu järvi Enonselkä 5

37 Vesijärvisäätiö ja Vesijärviohjelma Hoitokalastus on saatu vakiinnutetuksi Solmuvälisäätely ja kuhan alamitta 42 cm koko järvelle 28 Kokonaissaalis Vesijärvestä on vähintään 3 tonnia vuodessa (hoitokalastus ja muu kalastus), noin 3 kg/ha Kg Muut Kuore Ahven Lahna Salakka Särki

38 Lkm % Paino % Lkm % Paino % Vaikutusten seuranta koekalastuksilla Kalaryhmien osuudet Kajaanselkä Enonselkä Muut Särkikalat Ahvenkalat Petokalojen osuus Kajaanselkä Enonselkä Kajaanselkä Enonselkä Kajaanselkä Enonselkä

39 Vesijärven kuhasaaliit kg 3 2 Anglers Other basins Enonselkä kg/ha Enonselkä Other basins Anglers Saaliit parantuneet kalastuksen ohjauksen ansiosta Hehtaarisaalis yhä korkeampi Enonselällä Uistelijoiden osuus saaliista on noussut (9 % 22, 17% 21) 211 ja 212 kuhasaaliit laskusuunnassa Syynä heikot vuosiluokat 27-8 ja liian tehokas kalastus

40 Petokalojen osuus on kasvanut, mutta hoitokalastusta tarvitaan vielä

41 kg Säkylän Pyhäjärven ammattikalastus Kalansaalis muikku ja siika muut kiiski kuore särki ahven vuosi Muiden lajien kalastusta on tuettu, kun muikku on vähissä

42 Merkitys ravinteiden poistajana Laskennallisesti merkittävä, esim. Pyhäjärvessä 26 % ulkoisesta kuormasta Kalat eivät ole mukana fosforianalyysissa, suoraa vaikutusta veden pitoisuuksiin ei ole Käytetty myös Itämeren poistokalastuksen perusteena, tuskin vaikuttaa meren pitoisuuksiin Ainakaan ei syytä käyttää kuormituksen viherpesuna

43 Kehitystarpeita Kalastuslaki uudistuu, mahdollisuuksien pitäisi parantua, mutta kuinka käynee? Sosiaalinen kestävyys joskus ongelma, tarvittaisiin hyviä esimerkkejä ja ohjeita, kuinka hoitokalastus hoidetaan sovussa Ammattikalastuksen roolin selkeyttäminen, hoitokalastuksen liittäminen osaksi normaalia ammattikalastusta Särkikalojen hyötykäyttö, syödään sitä mitä vesistöt tuottavat

44 Kiitokset mielenkiinnosta