Tuusulanjoen kunnostukseen liittyvä kalastotarkkailu vuonna 2008

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Tuusulanjoen kunnostukseen liittyvä kalastotarkkailu vuonna 2008"

Transkriptio

1 KALA- JA RIISTARAPORTTEJA Ari Saura Tuusulanjoen kunnostukseen liittyvä kalastotarkkailu vuonna 2008 Helsinki huhtikuu 2009

2 SISÄLLYSLUETTELO 1. TAUSTA MENETELMÄT SÄHKÖKALASTUSTULOKSET MYLLYKYLÄN ALAPUOLI MYLLYKYLÄNKOSKI MYLLYKYLÄN YLÄPUOLI JOKIPUISTO HYRYLÄN SÄÄNNÖSTELYPADON KOSKI TULOSTEN TARKASTELU KIRJALLISUUS...14 LIITE 1. SÄHKÖKALASTUSTAULUKOT LIITE 2. TAIMENTEN KOKOJAKAUMAT LIITE 3. KOEALOJEN SIJAINTIKARTAT

3 1. Tausta Vuonna 1997 Uudenmaan ympäristökeskus, Tuusulan kunta ja Keski- Uudenmaan vesiensuojelun kuntayhtymä päättivät keskinäisellä sopimuksella Tuusulanjoen kunnostamisesta. Kunnostuksen tuli parantaa Tuusulanjoen tilaa ja käyttökelpoisuutta, lisätä joen virkistyskäyttöä ja kehittää jokivarren maisemaa. Kunnostussuunnitelma valmistui vuonna Vuonna 2002 kuntayhtymä haki lupaa joen kunnostamiselle, joka toteutettiin vuosina Jokiuomaa kunnostettiin joen yläosassa noin 9 km:n matkalla. Vuonna 2005 kuntayhtymä alkoi myös seurata Tuusulanjoen vedenkorkeuden vaihtelua kunnostusten vaikutusten arvioimiseksi. Vuosina 2004 ja 2008 Keski-Uudenmaan vesiensuojelun kuntayhtymä tilasi Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitokselta (RKTL) Tuusulanjoen kunnostushankkeeseen liittyvän kalastotarkkailun, joka tehtiin vuonna 2004 ennen kunnostustöiden aloittamista ja vuonna 2008 kunnostuksen jälkeen. Tuusulanjoen kunnostuksella pyrittiin parantamaan erityisesti joen virkistyskäyttöä, mutta rakennetut maisema-altaat, pohjakynnykset, uoman ruoppaukset ja kiveämiset vaikuttavat todennäköisesti myös kalojen elinolosuhteisiin. Kalastotarkkailun tavoitteena oli tutkia kunnostuksen vaikutuksia Tuusulanjoen kalaston lajisuhteisiin ja biomassoihin. Kunnostukset voivat vaikuttaa monin tavoin kaloihin. Kunnostustöiden aikainen veden samentuminen saattaa karkottaa kaloja tai aiheuttaa kutupaikkojen liettymistä. Kunnostuksen yhteydessä rakennetut tekokoskityyppiset pohjakynnykset taas hapettavat jokivettä ja toimivat virtapaikoissa kutevien lajien kutupaikkoina ja monien jokilajien poikasalueina. Myös uoman kiveämiset ja soraistukset luovat uusia kutu- ja poikasalueita kaloille sekä uusia elinalueita monille pohjaeläimille, jotka ovat tärkeää ravintoa useille kaloille. Jokiuomaan rakennetut altaat ja levennykset toimivat monien kalalajien talvehtimispaikkoina. Yksi merkittävimmistä Tuusulanjoella esiintyvistä kalalajeista, joihin kunnostusten oletettiin vaikuttavan on taimen. Vuoden 2004 keskeiset tulokset on raportoitu erikseen (Saura 2005). Tässä raportissa esitellään vuoden 2008 tulokset sekä vertaillaan vuosien 2004 ja 2008 tutkimustuloksia keskenään. 3

4 2. Menetelmät Kalastotarkkailu tehtiin sähkökalastusmenetelmällä noudattaen Uudenmaan TE-keskuksen kalatalousyksikön hyväksymää tarkkailuohjelmaa (Vantaanjoen ja Helsingin seudun vesiensuojeluyhdistys ja Keski-Uudenmaan vesiensuojelun kuntayhtymä 2004). Sähkökalastusta käytetään yleisesti virtavesien kalastotutkimuksissa. Kalat taintuvat veteen muodostettavassa tasavirtakentässä, jolloin ne voidaan haavia talteen tutkimuksia varten. Menetelmä toimii lähes kaikilla kalalajeilla. Kalat virkoavat nopeasti sähkökentän tainnuttavasta vaikutuksesta ja ne voidaan tutkimuksen jälkeen vapauttaa takaisin jokeen. Sähkökalastukset pyrittiin tekemään normaalin kesävirtaaman vallitessa, mutta runsaiden kesäsateiden vuoksi Tuusulanjärven pinta oli molempina tutkimusvuosina (2004 ja 2008) korkealla ja Tuusulanjoen virtaama juoksutusten vuoksi poikkeuksellisen suuri. Tämä haittasi koekalastuksia. Molempina vuosina sähkökalastukset saatiin kuitenkin tehdyksi pienentämällä tulvivan joen virtaamaa Hyrylän säännöstelypadon avulla koekalastusten ajaksi. Suuren virtaaman kalastoon aiheuttamat vaikutukset molempina tutkimusvuosina ovat todennäköisesti suuremmat kuin kunnostusten aiheuttamat vaikutukset. Sähkökalastuksissa noudatettiin Vantaanjoen yhteistarkkailu kalasto ja pohjaeläimet -tarkkailuohjelman (Saura ja Könönen 2002) ohjeita. Sähkökalastukset tehtiin molempina vuosina samoilla koealoilla, joita oli viisi kappaletta. Saman koealan pinta-ala voi vaihdella eri vuosina riippuen mm. veden korkeudesta. Vuonna 2004 Myllykylänkoskessa kalastettiin yksi ylimääräinen koeala (ks. kuva 1 ja taulukko 1). Vuonna 2004 sähkökalastukset tehtiin elokuun loppupuolella ja vuonna 2008 syyskuun alkupuolella (ks. taulukko1). Sähkökalastuksissa noudatettiin kahden peräkkäisen poistopyynnin menetelmää (Seber & LeCren 1967). Kahdella peräkkäisellä pyynnillä saatujen kalamäärien perusteella voitiin arvioida kunkin lajin yksilömäärä ja biomassa kyseisellä koealalla. Sähkökalastusten yhteydessä molempien pyyntikertojen kalat kerättiin erillisiin säilytysastioihin, joissa oli vaihtuva vesi. Pyyntien jälkeen kalat nukutettiin MS-222-aineella ja lajiteltiin. Taimenet mitattiin ja punnittiin yksilöllisesti. Muista lajeista laskettiin yksilömäärä ja punnittiin kokonaismassa. Mittausten ja punnitusten jälkeen kalat vapautettiin takaisin koealalleen. Sähkökalastuksissa käytettiin saksalaista Grassl n valmistamaa akkukäyttöistä laitetta (IG200-2D). 4

5 Sähkökalastusta Tuusulajoella Hyrylän säännöstelypadon alapuolisessa koskipaikassa. Tuusulanjoen virtaamaa pienennettiin koekalastusten ajaksi Hyrylän säännöstelypadon avulla. 5

6 3. Sähkökalastustulokset Tutkimusalueen kartta on esitetty kuvassa 1. Vuoden 2004 yksityiskohtaiset tulokset on esitetty aikaisemmin julkaistussa raportissa (Saura 2005). Vuoden 2008 koealakohtaiset tulokset on koottu liitteeseen 1. Kuvassa 2 vuosien 2004 ja 2008 tulokset on esitetty rinnakkain diagrammeina. Koealojen tiedot ja pistekoordinaatit on koottu taulukkoon 1. Koealojen sijaintia kuvaavat tarkemmat kartat on esitetty liitteessä 3. Kuva 1. Kalastotarkkailussa olleiden sähkökalastusalojen sijainti Tuusulanjoessa. Taulukko 1. Kalastoseurannassa olleiden koealojen tiedot. Koealojen alareunojen sijainti on ilmoitettu yhtenäiskoordinaatteina. Koeala nro Koealan nimi pinta-ala (m 2 ) pinta-ala (m 2 ) pvm. v pvm. v N/lat E/lon 1 Myllykylän alapuoli Myllykylänkoski Myllykylän yläpuoli Jokipuisto Hyrylän säännöstelypadon koski Myllykylän alapuoli Koeala sijaitsee rehevässä lehtonotkelmassa noin 300 m Myllykylänkosken alapuolella. Alue on varsin luonnontilainen. Pohja on pääosin tasaista hiekka- ja sorapohjaa, mutta joukossa on muutamia isoja kiviä. Lisäksi uomassa on runsaasti kaatunutta puuainesta ja juurakoita, jotka tekevät siitä melko monipuolisen kalaston viihtyvyyttä ajatellen. Alueen lajisto oli hieman muuttunut, mutta monipuolisempi kuin vuonna 2004, jolloin lajistoon kuuluivat ahven, kivisimppu, sorva ja särki. Vuonna 2008 koealan lajistoon kuuluivat särki, salakka, törö, turpa hauki ja kivisimppu sekä taimen, josta tavattiin 6

7 luonnossa syntyneitä 0+ poikasia. Kokonaistiheys ja biomassa olivat molempina tutkimusvuosina samaa suuruusluokkaa (ks. kuva 2 sekä liite 1). Koekalastusten perusteella ei voida väittää, että kunnostuksilla olisi ollut vaikutusta koealan kalastoon. Näkymä Myllykylän alapuoleiselta koealalta. 3.2 Myllykylänkoski Myllykylänkoski on louhikkoinen, osin kalliopohjainen ja melko jyrkkä muodostuen osittain sortuneista patorakenteista. Kosken niskaa on aikoinaan louhittu syvemmäksi. Alaosassa pohja on tasaista hiekkaa ja savea. Vuonna 2008 kosken kalasto oli monipuolinen. Siellä esiintyi haukea, ahventa, kivisimppua, töröä ja ankeriasta. Lisäksi koealalta saatiin luontaisesta lisääntymisestä peräisin olevia taimen 0+ ja 1+ poikasia. Myös Myllykyläntien alta kalastetulta ylimääräiseltä 150 m 2 :n koealalta saatiin taimenen 0+ poikasia 8 yksilöä ja 1+ poikasia 5 yksilöä. Kalaston yksilötiheydet ja biomassat olivat kohtalaisen suuret, mutta pienemmät kuin vuonna 2004, jolloin alueella esiintyi runsaasti ahventa. Ahvenen runsas esiintyminen saattaa johtua siitä, että vuoden 2004 laajoille peltoalueille nousseet kesätulvat aiheuttivat orgaanisen aineen hajotessa jokiveden happipitoisuuden alenemista ja ahvenet hakeutuivat Myllykylänkoskeen, missä veden hapettuminen on voimakasta. (ks. kuva 2 sekä liitteet 1 ja 2). Tutkimusvuosina vallinneet virtaamaolosuhteet ovat todennäköisesti vaikuttaneet alueen kalastossa havaittuihin muutoksiin enemmän kuin Tuusulanjoen kunnostus. 7

8 Myllykylänkosken koealuetta. Myllykylänkoskessa tavattiin kahta eri ikäryhmää olevia taimenen poikasia Myllykylän yläpuoli Koeala sijaitsee noin 200 m Myllykylänkosken yläpuolella, Alueella joki virtaa jyrkkäreunaisessa, osin kallioon louhitussa lehtokanjonissa. Pohja on tasaista kivikkoa, alaosaltaan matalia särkkiä muodostavaa hiekkaa. Vuonna 2008 alalta tavattiin ahventa, särkeä, töröä, kivisimppua sekä taimenen luonnonpoikasia ja särkeä. Lajimäärä, yksilötiheydet ja biomassat olivat huomattavasti suuremmat kuin vuonna 2004 (ks. kuva 2 ja liitteet 1 ja 2). 8

9 Myllykylän yläpuoleinen koeala sijaitsee syvässä lehtokanjonissa. Myllykylän yläpuolella asusti kookkaita taimenen poikasia. 3.4 Jokipuisto Jokipuiston koeala sijaitse puistomaisessa ympäristössä. Joen pohja on tasaista hiekkaa ja kivikkoa. Kunnostuksen yhteydessä alueen ilmettä on monipuolistettu mm. kiveämällä pohjaa ja rakentamalla uusia uomia ja saarekkeita. 9

10 Vuonna 2008 lajisto oli varsin yksipuolinen. Ahven ja särki olivat vallitsevia lajeja kuten myös vuonna Koealan lajistoon kuuluivat lisäksi hauki ja lahna. Yksilömäärät ja biomassat olivat pienemmät kuin vuonna 2004, mikä johtuu todennäköisesti siitä, että kesän 2004 tulvajuoksutuksissa jokeen on huuhtoutunut paljon Tuusulan järven kalastoa, varsinkin ahvenen yksikesäisiä poikasia. Näin ollen kalastossa tapahtuneet muutokset johtuvat todennäköisesti enemmän Tuusulanjärven juoksutuksista johtuneesta virtaamatilanteesta kuin kunnostusten vaikutuksista. (ks. kuva 2 sekä liite 1). Jokipuiston kunnostettua uomaa. 3.5 Hyrylän säännöstelypadon koski Koeala sijaitsee jyrkässä hiekkareunaisessa lehtonotkelmassa. Pohja on tasaista louhikkoa ja kivikkoa. Vuonna 2008 kalasto oli hyvin monipuolinen koostuen samoista lajeista, joita Tuusulanjärvessäkin tavataan (Vesala ja Ruuhijärvi 2008). Yksilötiheydet ja biomassat olivat suuret molempina tutkimusvuosina, mutta vuonna 2008 ahvenia oli huomattavasti vähemmän kuin vuonna 2004, mikä johtuu todennäköisesti samasta syystä kuin Jokipuiston alueellakin. Ahvenen lisäksi vuonna 2008 koealalta saatiin haukia, lahnoja särkiä, suutareita, ankeriaita sekä kaksi jokirapua (ks. kuva 2 sekä liite 1). Myöskään Hyrylänkoskessa havaittujen kalastomuutosten ei voida osoittaa johtuneen joen kunnostuksesta. 10

11 Hyrylän säännöstelypadon alapuolella sijaitseva koeala. 11

12 Kuva 2. Vuosien 2004 ja 2008 kalatiheydet ja biomassat eri koealoilla. Huomaa, että suuresta vaihtelusta johtuen diagrammien asteikot poikkeavat toisistaan. 12

13 4. Tulosten tarkastelu Tuusulanjoen kunnostusta edeltävä tarkkailu tehtiin vuonna 2004, jolloin runsaiden kesäsateiden aiheuttama virtaama joessa oli poikkeuksellisen suuri. Pelloille nousseet tulvavedet aiheuttivat todennäköisesti orgaanisen aineksen hajoamista ja jokiveden happipitoisuuden alenemista, varsinkin joen ala- ja keskiosassa, jotka virtaavat laajojen peltoalueiden halki. Happipitoisuuden alenemisesta aiheutuneita kalakuolemia ei kuitenkaan havaittu kuten Vantaanjoen pääuomassa (Saura ym. 2005). Vuoden 2004 kesätulvien vuoksi tehdyt poikkeuksellisen suuret Tuusulanjärven juoksutukset aiheuttivat sen, että Tuusulanjärven kaloja huuhtoutui runsaasti myös Tuusulanjokeen. Tämä näkyi mm. ahvenen kesänvanhojen poikasten runsaana esiintymisenä varsinkin joen yläosassa. Myös Tuusulanjärvessä yleisenä esiintyvän kuhan poikasia oli huuhtoutunut jokeen. Vuoden 2004 koekalastukset eivät olisi onnistuneet ilman, että joen virtaamaa olisi pienennetty Hyrylän säännöstelypadon avulla koekalastusten ajaksi. Myös kesä 2008, jolloin tehtiin kunnostusten jälkeinen kalastotarkkailu, kesäsateet olivat poikkeuksellisen runsaat. Tästä syystä koekalastusta jouduttiin siirtämään elokuulta syyskuulle. Koska Tuusulanjärven pinta vielä syyskuussakin oli korkealla ja virtaama joessa suuri, pienennettiin joen virtaamaa jälleen koekalastusten ajaksi Hyrylän säännöstelypadon avulla. Kaikki edellämainitut tapahtumat ovat todennäköisesti vaikuttaneet joessa koekalastusten aikana havaittuun kalastoon enemmän kuin joessa tehdyt kunnostustoimenpiteet. Myöskään lajimäärissä tai yksilötiheyksissä ei voinut osoittaa olevan mitään selvää suuntaa, jonka voisi olettaa johtuvan alueella tehdyistä kunnostuksista. Tuusulanjoen koekalastuksissa saatu kalasto on samankaltainen kuin Vesistöalueen pääuomassa, Vantaanjoessa kuvastaen rehevää, savisameaa, eteläsuomalaista jokivesistöä. Yleisimmät lajit molempina tutkimusvuosina olivat ahven ja särki. Myllykylän alueen koskipaikoilla myös kivisimppu ja törö olivat tavallisia. Tosin vuoden 2004 koekalastusten lajeista törö jostain syystä puuttui kokonaan. Tämä saattoi johtua siitä, että tulvatilanteessa koskipaikkojen virtausnopeudet nousivat törölle liian suuriksi. Vantaanjoen pääuomassa ja Keravanjoessa tulvakesänä 2004 tehdyissä sähkökalastuksissa kivisimppu ja törö olivat koskipaikkojen kaksi yleisintä kalalajia (Saura ym. 2005). Siellä koekalastukset tehtiin kuitenkin ennen tulvahuippua, päinvastoin kuin Tuusulanjoessa. Kunnostuksen jälkeen taimenen luonnonpoikasia tavattiin kaikilta kolmelta Myllykylän alueella sijaitsevalta koealalta. Ennen kunnostusta taimenen luonnonpoikasia oli vain Myllykylänkoskessa (liite 2). Kunnostuksilla ei kuitenkaan ole ollut luultavasti suoraa vaikutusta taimenen lisääntymiseen, koska taimenen 0+ poikaset pysyvät ensimmäisen kesänsä synnyinkoskessaan tai sen läheisyydessä, eikä kyseisillä koskilla kunnostuksia oltu tehty. Mikäli halutaan tutkia uusien pohjakynnysten merkitystä taimenen lisääntymisalueina Tuusulanjoessa, tulisi sähkökalastuksia tehdä tulevina vuosina näillä alueilla. Tuusulanjokeen ei ole tehty taimenen pienpoikasistutuksia, joten koekalastuksissa esiintyneet taimenet ovat luontaisesta lisääntymisestä peräisin. Myös ankeriasta, joka Tuusulanjärveen tehtyjen istututusten ansiosta kuuluu alueen kalastoon tavattiin kunnostuksen jälkeen Hyrylän ja Myllykylän alueelta (liite 1). 13

14 5. Kirjallisuus Saura, A. ja Könönen, K Vantaanjoen yhteistarkkailu. Kalatalous- ja pohjaeläintarkkailuohjelma alkaen vuodesta Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos. Kala- ja riistaraportteja nro s. Saura, A Tuusulanjoen kunnostukseen liittyvä kalastotarkkailu vuonna Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos. Kala- ja riistaraportteja nro s. Saura, A. Könönen, K., Yrjölä R. ja Rinne J Vantaanjoen yhteistarkkailu kalasto vuonna 2004 ja pohjaeläimet vuosina Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos. Kala- ja riistaraportteja nro s. Seber, G.A.F. & LeCren E.D Estimating from catches large relative to population. J. Anim. Ecol. 36, p Vantaanjoen ja Helsingin seudun vesiensuojeluyhdistys ja Keski-Uudenmaan vesiensuojelun kuntayhtymä Tuusulanjoen kunnostus, tarkkailuohjelma. 14 s. Moniste. Vesala, S. & Ruuhijärvi, J Tuusulanjärven verkkokoekalastukset vuonna Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos. 15 s. 14

15 Liite 1. Sähkökalastustaulukot 2008 Tuusulanjoen sähkökalastukset vuonna Kalastuspaikka Tuusulanjoki, Myllykylän alapuoli Päivämäärä Koealan nro 1 Koealan pinta-ala 224 m 2 LAJI SAALIS (KPL) ERI KOKO- KESKI- SAALIS/ SAALIS/ N/ SE (N)/ SE (N)/ 95 %:n BIO- p SE (p) KALASTUSKERROILL NAIS- PAINO KOEALA 100 m2 100 m2 100 m2 100 m2 luott. väli MASSA/ PAINO (g) (g) (N/100 m2) 100 m2 Taimen Hauki Salakka Särki Turpa Törö Kivisimppu Yhteensä Kalastuspaikka Tuusulanjoki, Myllykylänkoski Päivämäärä Koealan nro 2 Koealan pinta-ala 260 m 2 LAJI SAALIS (KPL) ERI KOKO- KESKI- SAALIS/ SAALIS/ N/ SE (N)/ SE (N)/ 95 %:n BIO- p SE (p) KALASTUSKERROILL NAIS- PAINO KOEALA 100 m2 100 m2 100 m2 100 m2 luott. väli MASSA/ PAINO (g) (g) (N/100 m2) 100 m2 Taimen Taimen > Ahven Hauki Törö Kivisimppu Ankerias Yhteensä Kalastuspaikka Tuusulanjoki, Myllykylän yläpuoli Päivämäärä Koealan nro 3 Koealan pinta-ala 206 m 2 LAJI SAALIS (KPL) ERI KOKO- KESKI- SAALIS/ SAALIS/ N/ SE (N)/ SE (N)/ 95 %:n BIO- p SE (p) KALASTUSKERROILL NAIS- PAINO KOEALA 100 m2 100 m2 100 m2 100 m2 luott. väli MASSA/ PAINO (g) (g) (N/100 m2) 100 m2 Taimen > Ahven Särki Turpa Törö Kivisimppu Yhteensä Kalastuspaikka Tuusulanjoki, Hyrylän jokipuisto Päivämäärä Koealan nro 4 Koealan pinta-ala 150 m 2 LAJI SAALIS (KPL) ERI KOKO- KESKI- SAALIS/ SAALIS/ N/ SE (N)/ SE (N)/ 95 %:n BIO- p SE (p) KALASTUSKERROILL NAIS- PAINO KOEALA 100 m2 100 m2 100 m2 100 m2 luott. väli MASSA/ PAINO (g) (g) (N/100 m2) 100 m2 Ahven Hauki Särki Lahna Yhteensä Kalastuspaikka Tuusulanjoki, Hyrylän säänöstelypapäivämäärä Koealan nro 5 Koealan pinta-ala 99 m 2 LAJI SAALIS (KPL) ERI KOKO- KESKI- SAALIS/ SAALIS/ N/ SE (N)/ SE (N)/ 95 %:n BIO- p SE (p) KALASTUSKERROILL NAIS- PAINO KOEALA 100 m2 100 m2 100 m2 100 m2 luott. väli MASSA/ PAINO (g) (g) (N/100 m2) 100 m2 Ahven Hauki Lahna Särki Suutari Ankerias Rapu Yhteensä

16 Liite 2. Taimenten kokojakaumat 2008 Tuusulanjoen koekalastuksissa vuonna 2008 saadut taimenet ja niiden pituusjakauma. Ikäryhmä 0+ > 1+ Paikka pituus (mm) paino (g) pituus (mm) paino (g) Myllykylänkosken alapuoli 85 6 Myllykylänkosken alapuoli Myllykylänkosken alapuoli 89 7 Myllykylänkosken alapuoli 95 9 Myllykylänkosken alapuoli 80 6 Myllykylänkoski Myllykylänkoski Myllykylänkoski Myllykylänkoski Myllykylänkoski Myllykylänkoski Myllykylänkoski 95 8 Myllykylänkoski 97 9 Myllykylänkoski 84 6 Myllykylänkoski 89 8 Myllykylänkoski 88 9 Myllykylänkoski Myllykylänkoski Myllykylänkosken yläpuoli Myllykylänkosken yläpuoli Myllykylänkosken yläpuoli Myllykylänkosken yläpuoli Tuusulanjoen taimenenpoikasten pituusjakauma Tuusulanjoessa syyskuussa yksilöä pituusluokka mm >165 16

17 Liite 3. Koealojen sijaintikartat Hyrylän alueen koealat. Myllykylän alueen koealat. 17

Vantaanjoen latvaosan kalasto- ja ravustoselvitys vuonna 2006

Vantaanjoen latvaosan kalasto- ja ravustoselvitys vuonna 2006 KALA- JA RIISTARAPORTTEJA Ari Saura Vantaanjoen latvaosan kalasto- ja ravustoselvitys vuonna 26 Luonnos Helsinki marraskuu 26 Vantaanjoen latvaosan kalastoselvitys 26 SISÄLLYSLUETTELO 1. TAUSTAA...3 2.

Lisätiedot

KOKEMÄENJOEN SÄHKÖKOEKALASTUKSET HARJAVALLAN VOIMALAITOKSEN ALAPUOLISILLA KOSKI- JA VIRTAPAIKOILLA VUONNA 2010

KOKEMÄENJOEN SÄHKÖKOEKALASTUKSET HARJAVALLAN VOIMALAITOKSEN ALAPUOLISILLA KOSKI- JA VIRTAPAIKOILLA VUONNA 2010 Raportti KOKEMÄENJOEN SÄHKÖKOEKALASTUKSET HARJAVALLAN VOIMALAITOKSEN ALAPUOLISILLA KOSKI- JA VIRTAPAIKOILLA VUONNA 2010 Kimmo Puosi ja Tapio Mäkelä SISÄLTÖ 1 Yleistä sähkökoekalastuksista 2 2 Menetelmät

Lisätiedot

Joutsijoen sähkökoekalastukset vuonna 2013

Joutsijoen sähkökoekalastukset vuonna 2013 Raportti Joutsijoen sähkökoekalastukset vuonna 2013 Kalatalouspalvelu Mäkelä Tmi Kimmo Puosi & Tapio Mäkelä SISÄLTÖ 1 Yleistä sähkökoekalastuksista 2 2 Menetelmät 2 3 Tulokset 3 3.1 Koskin koulu 3 3.1.1

Lisätiedot

Joutsijoen, Kissainojan & Kovelinojan sähkökoekalastukset vuonna 2014

Joutsijoen, Kissainojan & Kovelinojan sähkökoekalastukset vuonna 2014 Raportti Joutsijoen, Kissainojan & Kovelinojan sähkökoekalastukset vuonna 2014 Kalatalouspalvelu Mäkelä Tmi Kimmo Puosi & Tapio Mäkelä SISÄLTÖ 1 Yleistä sähkökoekalastuksista 2 2 Menetelmät 3 3 Tulokset

Lisätiedot

Sähkökoekalastukset vuonna 2014. Kokemäenjoki Harjunpäänjoki Joutsijoki Kovelinoja Kissainoja Loimijoki

Sähkökoekalastukset vuonna 2014. Kokemäenjoki Harjunpäänjoki Joutsijoki Kovelinoja Kissainoja Loimijoki Sähkökoekalastukset vuonna 2014 Kokemäenjoki Harjunpäänjoki Joutsijoki Kovelinoja Kissainoja Loimijoki Kokemäenjoki Sähkökoekalastukset tehtiin elo-, syyskuun aikana Arantilankoskella kalastettiin lisäksi

Lisätiedot

Vantaanjoen latvaosan kalasto- ja ravustoselvitys vuonna 2004

Vantaanjoen latvaosan kalasto- ja ravustoselvitys vuonna 2004 KALA- JA RIISTARAPORTTEJA nro 350 Ari Saura Vantaanjoen latvaosan kalasto- ja ravustoselvitys vuonna 2004 Helsinki 2005 Julkaisija Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos KUVAILULEHTI Julkaisuaika Huhtikuu

Lisätiedot

KOURAJOEN-PALOJOEN JA SEN SUU- RIMMAN SIVU-UOMAN MURRONJOEN KALASTON SELVITTÄMINEN SÄHKÖKALASTUKSILLA VUONNA 2012. Heikki Holsti 2012

KOURAJOEN-PALOJOEN JA SEN SUU- RIMMAN SIVU-UOMAN MURRONJOEN KALASTON SELVITTÄMINEN SÄHKÖKALASTUKSILLA VUONNA 2012. Heikki Holsti 2012 KOURAJOEN-PALOJOEN JA SEN SUU- RIMMAN SIVU-UOMAN MURRONJOEN KALASTON SELVITTÄMINEN SÄHKÖKALASTUKSILLA VUONNA 2012 Heikki Holsti 2012 Kirjenumero 1079/12 SISÄLTÖ 1. JOHDANTO... 1 2. TUTKIMUSALUE... 1 3.

Lisätiedot

HARJUNPÄÄNJOEN SÄHKÖKOEKALASTUKSET LEINEPERIN RUUKIN ALAPUOLISILLA KOSKI- JA VIRTAPAIKOILLA VUONNA 2014

HARJUNPÄÄNJOEN SÄHKÖKOEKALASTUKSET LEINEPERIN RUUKIN ALAPUOLISILLA KOSKI- JA VIRTAPAIKOILLA VUONNA 2014 Raportti HARJUNPÄÄNJOEN SÄHKÖKOEKALASTUKSET LEINEPERIN RUUKIN ALAPUOLISILLA KOSKI- JA VIRTAPAIKOILLA VUONNA 2014 Kalatalouspalvelu Mäkelä Tmi Kimmo Puosi & Tapio Mäkelä SISÄLTÖ 1 Yleistä sähkökoekalastuksista

Lisätiedot

HARJUNPÄÄNJOEN SÄHKÖKOEKALASTUKSET LEINEPERIN RUUKIN ALAPUOLISILLA KOSKI- JA VIRTAPAIKOILLA VUONNA 2013

HARJUNPÄÄNJOEN SÄHKÖKOEKALASTUKSET LEINEPERIN RUUKIN ALAPUOLISILLA KOSKI- JA VIRTAPAIKOILLA VUONNA 2013 Raportti HARJUNPÄÄNJOEN SÄHKÖKOEKALASTUKSET LEINEPERIN RUUKIN ALAPUOLISILLA KOSKI- JA VIRTAPAIKOILLA VUONNA 2013 Kalatalouspalvelu Mäkelä Tmi Kimmo Puosi & Tapio Mäkelä SISÄLTÖ 1 Yleistä sähkökoekalastuksista

Lisätiedot

Raumanjoen sähkökoekalastusraportti 2014. 20.10.2014 Pyhäjärvi-instituutti Jussi Aaltonen

Raumanjoen sähkökoekalastusraportti 2014. 20.10.2014 Pyhäjärvi-instituutti Jussi Aaltonen Raumanjoen sähkökoekalastusraportti 2014 20.10.2014 Pyhäjärvi-instituutti Jussi Aaltonen Raumanjoen sähkökoekalastusraportti 2014 Teksti: Jussi Aaltonen Kuvat: Tero Forsman (ellei toisin mainita) Pyhäjärvi-instituutti

Lisätiedot

VARESJÄRVI KOEKALASTUS

VARESJÄRVI KOEKALASTUS Varsinais-Suomen Kalavesien Hoito Oy Puutarhakatu 19 A 20100 TURKU www.silakka.info VARESJÄRVI KOEKALASTUS 2012 Chris Karppinen Varsinais-suomen kalavesien Hoito Oy 1. Johdanto Maataloustuottajain säätiö

Lisätiedot

KOKEMÄENJOEN SÄHKÖKOEKALASTUKSET HARJAVALLAN VOIMALAITOKSEN ALAPUOLISILLA KOSKI- JA VIRTAPAIKOILLA VUONNA 2014

KOKEMÄENJOEN SÄHKÖKOEKALASTUKSET HARJAVALLAN VOIMALAITOKSEN ALAPUOLISILLA KOSKI- JA VIRTAPAIKOILLA VUONNA 2014 Raportti KOKEMÄENJOEN SÄHKÖKOEKALASTUKSET HARJAVALLAN VOIMALAITOKSEN ALAPUOLISILLA KOSKI- JA VIRTAPAIKOILLA VUONNA 2014 Kalatalouspalvelu Mäkelä Tmi Kimmo Puosi & Tapio Mäkelä 2 SISÄLTÖ 1 Yleistä sähkökoekalastuksista

Lisätiedot

Paimionjoen alaosan sähkökoekalastukset ja nousukalat 2016

Paimionjoen alaosan sähkökoekalastukset ja nousukalat 2016 Olli Ylönen Lounais-Suomen kalastusalue/v-s Kalavesien hoito ry Paimionjoen alaosan sähkökoekalastukset ja nousukalat 2016 V-S Kalavesien hoito ry toteutti Paimionjoki-yhdistyksen tilauksesta koekalastukset

Lisätiedot

S A V O K A R J A L A N Y M P Ä R I S T Ö T U T K I M U S O Y

S A V O K A R J A L A N Y M P Ä R I S T Ö T U T K I M U S O Y S A V O K A R J A L A N Y M P Ä R I S T Ö T U T K I M U S O Y Tiia Grönholm (email) Linnunmaa Oy 24.8.2012 Lähetämme ohessa yhteenvedon Endomines Oy:n Karjalan Kultalinjan YVAan liittyvistä vuoden 2012

Lisätiedot

Pielisen Järvilohi ja Taimen 2008 2010 -hanke

Pielisen Järvilohi ja Taimen 2008 2010 -hanke Liite 4 Pielisen Järvilohi ja Taimen 2008 2010 -hanke Sähkökoekalastusraportti 29.1.2009 Timo Hartikainen SISÄLLYSLUETTELO: 1. Johdanto... 2 2. Pyynnin toteutus... 3 3. Kerätty aineisto... 3 4. Kartta:

Lisätiedot

Mätäjoen sähkökoekalastus syyskuussa 2013

Mätäjoen sähkökoekalastus syyskuussa 2013 Mätäjoen sähkökoekalastus syyskuussa 2013 Ari Saura Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos, Helsinki 2014 Julkaisija: Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos Helsinki 2014 ISBN 978-952-303-127-2 (Verkkojulkaisu)

Lisätiedot

Eurajoen alimpien koskien sähkökalastus syksyllä 2007

Eurajoen alimpien koskien sähkökalastus syksyllä 2007 Eurajoen alimpien koskien sähkökalastus syksyllä 2007 Kala- ja vesitutkimus Oy Ari Haikonen Helsinki 2007 Johdanto Varsinais-Suomen Työvoima- ja elinkeinokeskuksen kalatalousyksikkö tilasi Kala- ja vesitutkimus

Lisätiedot

MANKALAN VOIMALAITOKSEN JA ARRAJÄRVEN SÄÄNNÖSTELYN KALATALOUDELLINEN TARKKAILU VUONNA 2013

MANKALAN VOIMALAITOKSEN JA ARRAJÄRVEN SÄÄNNÖSTELYN KALATALOUDELLINEN TARKKAILU VUONNA 2013 MANKALAN VOIMALAITOKSEN JA ARRAJÄRVEN SÄÄNNÖSTELYN KALATALOUDELLINEN TARKKAILU VUONNA 2013 Kymijoen vesi ja ympäristö ry:n tutkimusraportti no 227/2014 Janne Raunio TIIVISTELMÄ Tämä raportti käsittelee

Lisätiedot

Pappilanmäen kaava-alueen kalakantaselvitys. Kala- ja vesitutkimus Oy Ari Haikonen

Pappilanmäen kaava-alueen kalakantaselvitys. Kala- ja vesitutkimus Oy Ari Haikonen Pappilanmäen kaava-alueen kalakantaselvitys Kala- ja vesitutkimus Oy Ari Haikonen Helsinki 2008 SISÄLLYSLUETTELO 1. Johdanto 2 2. Aineistot ja menetelmät 2 3. Muuralanpuro 4 4. Tulokset 10 5. Tulosten

Lisätiedot

Mätäjoen sähkökoekalastus toukokuussa 2013

Mätäjoen sähkökoekalastus toukokuussa 2013 RKTL:n työraportteja 15/2014 Mätäjoen sähkökoekalastus toukokuussa 2013 Ari Saura Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos, Helsinki 2014 Julkaisija: Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos Helsinki 2014

Lisätiedot

JUJO THERMAL OY:N BISFENOL A SATUNNAISPÄÄSTÖN VAIKUTUKSET EURAJOEN KALATALOUTEEN VUONNA 2011. Heikki Holsti 2011. Kirje nro 879/HH

JUJO THERMAL OY:N BISFENOL A SATUNNAISPÄÄSTÖN VAIKUTUKSET EURAJOEN KALATALOUTEEN VUONNA 2011. Heikki Holsti 2011. Kirje nro 879/HH JUJO THERMAL OY:N BISFENOL A SATUNNAISPÄÄSTÖN VAIKUTUKSET EURAJOEN KALATALOUTEEN VUONNA 2011 Heikki Holsti 2011 Kirje nro 879/HH SISÄLLYSLUETTELO 1 JOHDANTO... 1 2 TARKKAILUALUE... 1 3 SÄHKÖKOEKALASTUS...

Lisätiedot

16WWE0618 11.10.2010. Kainuun Etu Oy. Lohen mäti-istutuskokeiden sähkökoekalastukset v. 2010

16WWE0618 11.10.2010. Kainuun Etu Oy. Lohen mäti-istutuskokeiden sähkökoekalastukset v. 2010 16WWE0618 11.10.2010 Kainuun Etu Oy Lohen mäti-istutuskokeiden sähkökoekalastukset v. 2010 16WWE0598 Lohen mäti-istutuskokeiden sähkökoekalastukset v. 2010 1 Sisältö 1 JOHDANTO... 1 2 SÄHKÖKOEKALASTUKSET...

Lisätiedot

KOKEMÄENJOEN SÄHKÖKOEKALASTUKSET HARJAVALLAN VOIMALAITOKSEN ALAPUOLISILLA KOSKI- JA VIRTAPAIKOILLA VUONNA 2013

KOKEMÄENJOEN SÄHKÖKOEKALASTUKSET HARJAVALLAN VOIMALAITOKSEN ALAPUOLISILLA KOSKI- JA VIRTAPAIKOILLA VUONNA 2013 Raportti KOKEMÄENJOEN SÄHKÖKOEKALASTUKSET HARJAVALLAN VOIMALAITOKSEN ALAPUOLISILLA KOSKI- JA VIRTAPAIKOILLA VUONNA 2013 Kalatalouspalvelu Mäkelä Tmi Kimmo Puosi & Tapio Mäkelä SISÄLTÖ 1 Yleistä sähkökoekalastuksista

Lisätiedot

HARTOLAN KUNNAN JÄTEVEDENPUHDISTAMON KALATALOUDELLINEN VELVOITETARKKAILU VUONNA 2012

HARTOLAN KUNNAN JÄTEVEDENPUHDISTAMON KALATALOUDELLINEN VELVOITETARKKAILU VUONNA 2012 HARTOLAN KUNNAN JÄTEVEDENPUHDISTAMON KALATALOUDELLINEN VELVOITETARKKAILU VUONNA 2012 Kymijoen vesi ja ympäristö ry:n tutkimusraportti no 181/2013 Janne Raunio TIIVISTELMÄ Tämä raportti käsittelee Hartolan

Lisätiedot

VIRTAIN, RUOVEDEN-KUOREVEDEN JA NÄSIJÄRVEN KALASTUSALUEIDEN KUNNOSTETTUJEN VIRTAVESIEN SÄHKÖKALASTUSTUTKIMUS VUONNA 2012. Heikki Holsti 2012

VIRTAIN, RUOVEDEN-KUOREVEDEN JA NÄSIJÄRVEN KALASTUSALUEIDEN KUNNOSTETTUJEN VIRTAVESIEN SÄHKÖKALASTUSTUTKIMUS VUONNA 2012. Heikki Holsti 2012 VIRTAIN, RUOVEDEN-KUOREVEDEN JA NÄSIJÄRVEN KALASTUSALUEIDEN KUNNOSTETTUJEN VIRTAVESIEN SÄHKÖKALASTUSTUTKIMUS VUONNA 2012 Heikki Holsti 2012 Kirjenumero 906/12 SISÄLTÖ 1. JOHDANTO... 1 2. TUTKIMUSALUE...

Lisätiedot

Iso-Lumperoisen verkkokoekalastus 2011

Iso-Lumperoisen verkkokoekalastus 2011 Iso-Lumperoisen verkkokoekalastus 2011 Juha Piilola Saarijärven osakaskunta 2011 Sisältö 1. Aineistot ja menetelmät...3 2. Tulokset ja tulosten tarkastelu saaliista ja lajeittain...4 Ahven...5 Särki...6

Lisätiedot

LEPPÄVEDEN KALASTUSALUE. Hohon- ja Pitkäjoen sähkökalastukset 2012-2014 Keski-Suomen kalatalouskeskus ry Matti Havumäki

LEPPÄVEDEN KALASTUSALUE. Hohon- ja Pitkäjoen sähkökalastukset 2012-2014 Keski-Suomen kalatalouskeskus ry Matti Havumäki LEPPÄVEDEN KALASTUSALUE Hohon- ja Pitkäjoen sähkökalastukset 2012-2014 Keski-Suomen kalatalouskeskus ry Matti Havumäki Jyväskylä 2014 Sisältö 1. JOHDANTO... 1 2. YLEISTÄ... 1 2. MENETELMÄT... 2 3. KOEKALASTUKSET...

Lisätiedot

Hiidenveden verkkokoekalastukset vuonna 2007

Hiidenveden verkkokoekalastukset vuonna 2007 Hiidenveden verkkokoekalastukset vuonna 7 Sami Vesala, Jukka Ruuhijärvi ja Samuli Sairanen Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos, Evon kalantutkimusasema 97, Evo. Johdanto Hiidenveden verkkokoekalastusten

Lisätiedot

Lopen Pääjärven koekalastukset vuonna 2012 Samuli Sairanen, Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos, Joulukuu 2012

Lopen Pääjärven koekalastukset vuonna 2012 Samuli Sairanen, Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos, Joulukuu 2012 Lopen Pääjärven koekalastukset vuonna 212 Samuli Sairanen, Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos, Joulukuu 212 Johdanto Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos (RKTL) koekalasti Hämeenlinnassa, Tammelassa

Lisätiedot

Kokemäenjoen & Harjunpäänjoen sähkökoekalastukset 2011

Kokemäenjoen & Harjunpäänjoen sähkökoekalastukset 2011 Kokemäenjoen & Harjunpäänjoen sähkökoekalastukset 2011 Sähkökoekalastukset suoritettiin elosyyskuun aikana Sähkökoekalastettujen alueiden (8 koealaa) yhteenlaskettu pintaala oli 1664,5 m 2 Koealojen keskikoko

Lisätiedot

Pielisjoelle suunnitellun lyhytaikaissäädön ekologiset vaikutukset

Pielisjoelle suunnitellun lyhytaikaissäädön ekologiset vaikutukset Pielisjoelle suunnitellun lyhytaikaissäädön ekologiset vaikutukset Tapio Sutela, Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos Joensuu 6.6. 2013 1. Taustatietoa Pielisjoesta ja järvilohesta Pielisjoki oli ennen

Lisätiedot

Harjunpäänjoen ja Joutsijoen lohi- ja taimenkanta 2013

Harjunpäänjoen ja Joutsijoen lohi- ja taimenkanta 2013 Harjunpäänjoen ja Joutsijoen lohi- ja taimenkanta 2013 Harjunpäänjoen koealat Koekalastukset tehtiin elokuun 2013 aikana Sähkökoekalastettujen alueiden yhteenlaskettu pinta-ala oli 2431 m 2. Koealojen

Lisätiedot

KOKEMÄENJOEN SÄHKÖKOEKALASTUKSET HARJAVALLAN VOIMALAITOKSEN ALAPUOLISILLA KOSKI- JA VIRTAPAIKOILLA VUONNA 2012

KOKEMÄENJOEN SÄHKÖKOEKALASTUKSET HARJAVALLAN VOIMALAITOKSEN ALAPUOLISILLA KOSKI- JA VIRTAPAIKOILLA VUONNA 2012 Raportti KOKEMÄENJOEN SÄHKÖKOEKALASTUKSET HARJAVALLAN VOIMALAITOKSEN ALAPUOLISILLA KOSKI- JA VIRTAPAIKOILLA VUONNA 2012 Kimmo Puosi & Tapio Mäkelä SISÄLTÖ 1 Yleistä sähkökoekalastuksista 2 2 Menetelmät

Lisätiedot

Pielisen Järvilohi ja Taimen 2008 2010 -hanke. Smolttipyyntiraportti 24.8.2009 Timo Hartikainen

Pielisen Järvilohi ja Taimen 2008 2010 -hanke. Smolttipyyntiraportti 24.8.2009 Timo Hartikainen Pielisen Järvilohi ja Taimen 2008 2010 -hanke Smolttipyyntiraportti 24.8.2009 Timo Hartikainen SISÄLLYSLUETTELO: Sisältö 1. Johdanto... 2 2. Kerätty aineisto... 2 3. Smolttipyynti Lieksanjoella 25.5.-28.6

Lisätiedot

Tuusulanjärven verkkokoekalastukset vuonna 2009

Tuusulanjärven verkkokoekalastukset vuonna 2009 Tuusulanjärven verkkokoekalastukset vuonna 9 Jukka Ruuhijärvi ja Sami Vesala Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos, Evon riistan- ja kalantutkimus, 197, Evo 1. Johdanto Verkkokoekalastusten tavoitteena

Lisätiedot

HARJUNPÄÄNJOEN SÄHKÖKOEKALASTUKSET LEINEPERIN RUUKIN ALAPUOLISILLA KOSKI- JA VIRTAPAIKOILLA VUONNA 2012

HARJUNPÄÄNJOEN SÄHKÖKOEKALASTUKSET LEINEPERIN RUUKIN ALAPUOLISILLA KOSKI- JA VIRTAPAIKOILLA VUONNA 2012 Raportti HARJUNPÄÄNJOEN SÄHKÖKOEKALASTUKSET LEINEPERIN RUUKIN ALAPUOLISILLA KOSKI- JA VIRTAPAIKOILLA VUONNA 2012 Kimmo Puosi & Tapio Mäkelä SISÄLTÖ 1 Yleistä sähkökoekalastuksista 2 2 Menetelmät 2 3 Tulokset

Lisätiedot

Hanhijoen kunnostusinventointi ja sähkökoekalastukset

Hanhijoen kunnostusinventointi ja sähkökoekalastukset Hanhijoen kunnostusinventointi ja sähkökoekalastukset 8.4.2014 Hotelli Ellivuori, Sastamala Kokemäenjoen kalakantojen hoito-ohjelman seurantaryhmän kokous Heikki Holsti Taustatietoja Hanhijoesta - Haaroistensuon

Lisätiedot

Kakskerranjärven koekalastukset vuonna 2013 Samuli Sairanen, Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos, Joulukuu 2013

Kakskerranjärven koekalastukset vuonna 2013 Samuli Sairanen, Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos, Joulukuu 2013 Kakskerranjärven koekalastukset vuonna Samuli Sairanen, Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos, Joulukuu Johdanto Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos (RKTL) koekalasti Turun Kakskerranjärven kesällä.

Lisätiedot

Vihijoen ja Myllyjoen koekalastukset 2016

Vihijoen ja Myllyjoen koekalastukset 2016 KESKI-SUOMEN KALATALOUSKESKUS RY T U T K I M U K S I A / t i e d o n a n t o j a 2 0 1 6 Vihijoen ja Myllyjoen koekalastukset 2016 Keski-Suomen kalatalouskeskus ry Matti Havumäki Jyväskylä 2016 Sisältö

Lisätiedot

Pielisen Järvilohi ja Taimen 2008 2010 -hanke. Smolttipyyntiraportti 13.8.2010 Timo Hartikainen

Pielisen Järvilohi ja Taimen 2008 2010 -hanke. Smolttipyyntiraportti 13.8.2010 Timo Hartikainen Pielisen Järvilohi ja Taimen 2008 2010 -hanke Smolttipyyntiraportti 13.8.2010 Timo Hartikainen SISÄLLYSLUETTELO: Sisältö 1. Johdanto... 2 2. Kerätty aineisto... 3 3. Smolttipyynti Lieksanjoella 21.5. 13.6

Lisätiedot

Paimionjoki-Hankkeen sähkökoekalastukset v Tomi Ranta, Petri Mäkinen ja Marko Puranen

Paimionjoki-Hankkeen sähkökoekalastukset v Tomi Ranta, Petri Mäkinen ja Marko Puranen Paimionjoki-Hankkeen sähkökoekalastukset v. 2016 Tomi Ranta, Petri Mäkinen ja Marko Puranen Hämeen kalatalouskeskuksen raportti nro 12/2016 SISÄLLYS SISÄLLYS... 2 1. JOHDANTO... 3 2. TYÖRYHMÄ JA KÄYTETYT

Lisätiedot

JUUANJOEN VIRTAVESIEN KALATALOUDELLINEN KARTOITUS

JUUANJOEN VIRTAVESIEN KALATALOUDELLINEN KARTOITUS JUUANJOEN VIRTAVESIEN KALATALOUDELLINEN KARTOITUS Manu Vihtonen Pielisen Järvilohi ja Taimen 2008 2010 -hanke 2009 53 9 VEPSÄNJOEN KARTOITETUT KOSKET JA TOIMENPIDESUOSITUKSET 9.1 Ilvolankoski Vepsänjoen

Lisätiedot

HIIDENVEDEN VERKKOKOEKALASTUKSET VUONNA 2010

HIIDENVEDEN VERKKOKOEKALASTUKSET VUONNA 2010 HIIDENVEDEN VERKKOKOEKALASTUKSET VUONNA 1 Samuli Sairanen Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos Evon riistan- ja kalantutkimus Marraskuu 1 1. JOHDANTO Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos (RKTL) koekalasti

Lisätiedot

Järven tilapäinen kuivattaminen kalaveden hoitokeinona Esimerkkinä Haapajärven tyhjennys

Järven tilapäinen kuivattaminen kalaveden hoitokeinona Esimerkkinä Haapajärven tyhjennys Järven tilapäinen kuivattaminen kalaveden hoitokeinona Esimerkkinä Haapajärven tyhjennys Aarno Karels Etelä-Karjalan kalatalouskeskus ry Valtakunnalliset XXIV Kalastusaluepäivät 16.-18.2.2012 Haapajärven

Lisätiedot

Yläneenjoen ja Pyhäjoen sähkökoekalastukset vuonna 2009

Yläneenjoen ja Pyhäjoen sähkökoekalastukset vuonna 2009 Yläneenjoen ja Pyhäjoen sähkökoekalastukset vuonna 2009 Koekalastusraportti Lounais-Suomen kalastusalue 2010 Teksti ja kuvat: Jussi Aaltonen Kannen kuva: Myllyumpaidanojan koskialuetta Lounais-Suomen kalastusalue

Lisätiedot

HARTOLAN KUNNAN JÄTEVEDENPUHDISTAMON KALATALOUDELLINEN VELVOITETARKKAILU VUONNA 2009

HARTOLAN KUNNAN JÄTEVEDENPUHDISTAMON KALATALOUDELLINEN VELVOITETARKKAILU VUONNA 2009 HARTOLAN KUNNAN JÄTEVEDENPUHDISTAMON KALATALOUDELLINEN VELVOITETARKKAILU VUONNA 2009 Kymijoen vesi ja ympäristö ry:n julkaisu no 196/2010 Janne Raunio ISSN 1458-8064 TIIVISTELMÄ Tämä julkaisu käsittelee

Lisätiedot

HARTOLAN KUNNAN JÄTEVEDENPUHDISTAMON KALATALOUDELLINEN VELVOITETARKKAILU VUONNA 2013

HARTOLAN KUNNAN JÄTEVEDENPUHDISTAMON KALATALOUDELLINEN VELVOITETARKKAILU VUONNA 2013 HARTOLAN KUNNAN JÄTEVEDENPUHDISTAMON KALATALOUDELLINEN VELVOITETARKKAILU VUONNA 2013 Kymijoen vesi ja ympäristö ry:n tutkimusraportti no 223/2014 Janne Raunio TIIVISTELMÄ Tämä raportti käsittelee Hartolan

Lisätiedot

Vantaanjoen yhteistarkkailun kalastoseuranta sekä vaelluskalatutkimukset vuonna 2015

Vantaanjoen yhteistarkkailun kalastoseuranta sekä vaelluskalatutkimukset vuonna 2015 Vantaanjoen yhteistarkkailun kalastoseuranta sekä vaelluskalatutkimukset vuonna 2015 Vantaanjoen virtavesikunnostukset ja jätevesiylivuotojen vähentäminen -seminaari 26.4.2016 Ari Haikonen Sauli Vatanen

Lisätiedot

Lietejoen vesistöalueen purojen sähkökoekalastukset v. 2011 16WWE1356 1.9.2011

Lietejoen vesistöalueen purojen sähkökoekalastukset v. 2011 16WWE1356 1.9.2011 Lietejoen vesistöalueen purojen sähkökoekalastukset v. 2011 16WWE1356 1.9.2011 Lietejoen vesistöalueen purojen sähkökoekalastukset v. 2011 1 Sisältö 1 JOHDANTO... 1 2 SÄHKÖKOEKALASTUKSET... 1 2.1 Aineisto

Lisätiedot

Loimijoen sähkökoekalastustulokset vuonna 2010. Heikki Erkinaro & Jarmo Pautamo Apajax Oy. Apajax Oy 1

Loimijoen sähkökoekalastustulokset vuonna 2010. Heikki Erkinaro & Jarmo Pautamo Apajax Oy. Apajax Oy 1 Loimijoen sähkökoekalastustulokset vuonna 2010 Heikki Erkinaro & Jarmo Pautamo Apajax Oy 2011 Apajax Oy 1 Sisällys 1. Johdanto 3 2. Aineisto ja menetelmät 3 3. Tulokset 5 4. Tulosten pohdinta 7 Lähdekirjallisuus

Lisätiedot

MANKALAN VOIMALAITOKSEN JA ARRAJÄRVEN SÄÄNNÖSTELYN KALATALOUDELLINEN TARKKAILU VUONNA 2012

MANKALAN VOIMALAITOKSEN JA ARRAJÄRVEN SÄÄNNÖSTELYN KALATALOUDELLINEN TARKKAILU VUONNA 2012 MANKALAN VOIMALAITOKSEN JA ARRAJÄRVEN SÄÄNNÖSTELYN KALATALOUDELLINEN TARKKAILU VUONNA 2012 Kymijoen vesi ja ympäristö ry:n tutkimusraportti no 209/2013 Janne Raunio TIIVISTELMÄ Tämä raportti käsittelee

Lisätiedot

SUMMANJOEN YLÄOSAN KALATALOUDELLINEN TARKKAILU VUONNA 2009

SUMMANJOEN YLÄOSAN KALATALOUDELLINEN TARKKAILU VUONNA 2009 SUMMANJOEN YLÄOSAN KALATALOUDELLINEN TARKKAILU VUONNA 2009 Kymijoen vesi ja ympäristö ry:n julkaisu no 197/2010 Jussi Mäntynen ISSN 158-806 TIIVISTELMÄ Tässä raportissa käsitellään Summanjoen yläosan sähkökoekalastustulokset

Lisätiedot

Vantaanjoen ja Nuijajoen koskikunnostusten seuranta

Vantaanjoen ja Nuijajoen koskikunnostusten seuranta KALA- JA RIISTARAPORTTEJA nro 255 Ari Saura Pasi Lempinen Kalevi Leinonen Vantaanjoen ja Nuijajoen koskikunnostusten seuranta Helsinki 2002 Julkaisija Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos KUVAILULEHTI

Lisätiedot

Kala- ja vesimonisteita nro 76. Ari Haikonen

Kala- ja vesimonisteita nro 76. Ari Haikonen Kala- ja vesimonisteita nro 76 Ari Haikonen Taimenen vaelluspoikaspyynti Ingarskilajoessa vuonna 212 KUVAILULEHTI Julkaisija: Kala- ja vesitutkimus Oy Julkaisuaika: Kesäkuu 212 Kirjoittaja(t): Ari Haikonen

Lisätiedot

Kala- ja vesimonisteita nro 112. Ari Haikonen ja Oula Tolvanen

Kala- ja vesimonisteita nro 112. Ari Haikonen ja Oula Tolvanen Kala- ja vesimonisteita nro 112 Ari Haikonen ja Oula Tolvanen Vaelluspoikaspyynti Ingarskilanjoessa vuonna 2013 KUVAILULEHTI Julkaisija: Kala- ja vesitutkimus Oy Julkaisuaika: Heinäkuu 2013 Kirjoittajat:

Lisätiedot

KIIKUNJOEN KALATALOUDELLINEN TARKKAILU VUONNA 2005

KIIKUNJOEN KALATALOUDELLINEN TARKKAILU VUONNA 2005 KIIKUNJOEN KALATALOUDELLINEN TARKKAILU VUONNA 2005 Heidi Vatanen ISSN 1458-8064 TIIVISTELMÄ Kiikunjoen kalataloudellisessa tarkkailussa tutkittiin Kiikunjoki-Saveronjoki-Silmunjoki reitillä sijaitsevan

Lisätiedot

Nuutajärven koeverkkokalastus vuonna 2014

Nuutajärven koeverkkokalastus vuonna 2014 Nuutajärven koeverkkokalastus vuonna 2014 Petri Mäkinen, Tomi Ranta ja Atte Mutanen 2014 Hämeen kalatalouskeskus Raportti nro 19/2014 Sisällys 1. JOHDANTO... 3 2. Menetelmät... 3 3. Tulokset... 4 4. Tulosten

Lisätiedot

HARTOLAN KUNNAN JÄTEVEDENPUHDISTAMON KALATALOUDELLINEN VELVOITETARKKAILU VUONNA 2011

HARTOLAN KUNNAN JÄTEVEDENPUHDISTAMON KALATALOUDELLINEN VELVOITETARKKAILU VUONNA 2011 HARTOLAN KUNNAN JÄTEVEDENPUHDISTAMON KALATALOUDELLINEN VELVOITETARKKAILU VUONNA 2011 Kymijoen vesi ja ympäristö ry:n tutkimusraportti no 165/2012 Janne Raunio Kymijoen vesi ja ympäristö ry:n tarkkailuohjelma

Lisätiedot

SORSAJOEN KALATALOUDELLINEN TARKKAILU VUONNA 2005

SORSAJOEN KALATALOUDELLINEN TARKKAILU VUONNA 2005 SORSAJOEN KALATALOUDELLINEN TARKKAILU VUONNA 2005 Heidi Vatanen ISSN 1458-8064 TIIVISTELMÄ Sorsajoen kalataloudellisessa tarkkailuohjelmassa tutkittiin velvoitetarkkailuna valuma-alueella sijaitsevien

Lisätiedot

Jokipuisto TUUSULANJOEN KUNNOSTUSHANKE Velvoitetarkkailun yhteenveto. Jaana Hietala Keski-Uudenmaan vesiensuojelun liikelaitoskuntayhtymä

Jokipuisto TUUSULANJOEN KUNNOSTUSHANKE Velvoitetarkkailun yhteenveto. Jaana Hietala Keski-Uudenmaan vesiensuojelun liikelaitoskuntayhtymä Jokipuisto 9.9.29 TUUSULANJOEN KUNNOSTUSHANKE Velvoitetarkkailun yhteenveto Jaana Hietala Keski-Uudenmaan vesiensuojelun liikelaitoskuntayhtymä 8.12.215 TUUSULANJOEN KUNNOSTUSHANKE Velvoitetarkkailun yhteenveto

Lisätiedot

LOUNAIS-SUOMEN KALASTUSALUE KOEKALASTUSRAPORTTI 1 (8) Terhi Sulonen 6.8.2007

LOUNAIS-SUOMEN KALASTUSALUE KOEKALASTUSRAPORTTI 1 (8) Terhi Sulonen 6.8.2007 LOUNAIS-SUOMEN KALASTUSALUE KOEKALASTUSRAPORTTI 1 (8) UUDENKAUPUNGIN HAAVAISTEN LAHTIEN KOEKALASTUS 2007 Haavaisten vesialue on n. 10 km 2 suuruinen merenlahti Uudessakaupungissa. Koekelastus on osa Haavaisten

Lisätiedot

Maastoraportti taimenen esiintymisestä Emäjoen alajuoksun pienissä joissa ja puroissa

Maastoraportti taimenen esiintymisestä Emäjoen alajuoksun pienissä joissa ja puroissa Maastoraportti taimenen esiintymisestä Emäjoen alajuoksun pienissä joissa ja puroissa Tmi Olli van der Meer 25.9.2011 1. Johdanto Sähkökoekalastuksella haluttiin selvittää taimenen esiintyminen Emä- ja

Lisätiedot

Kyyveden Suovunselän hoitotarve koekalastus- ja vesianalyysitietojen perusteella

Kyyveden Suovunselän hoitotarve koekalastus- ja vesianalyysitietojen perusteella Ympäristösuunnittelija Reijo Lähteenmäki Etelä-Savon ELY Mikkeli 16.11.2010 Kyyveden Suovunselän hoitotarve koekalastus- ja vesianalyysitietojen perusteella Yleistä Kyyvesi kuntoon hankkeen tarkoituksena

Lisätiedot

Tyystiö Nordic verkkokoekalastus 2014

Tyystiö Nordic verkkokoekalastus 2014 Tyystiö Nordic verkkokoekalastus 2014 Jomiset Oy Miska Etholén Johdanto Tyystiö on noin 14 hehtaaria suuri järvi joka sijaitsee Salon kaupungissa, Lounais Suomessa. Salmijärvi-Tyystiö-Kaituri-seura teetti

Lisätiedot

NÄSIJÄRVEN KALASTUSALUEEN TUTKIMUKSIA. Viitapohjan virtavesien sähkökalastukset vuonna 2008. Markku Nieminen

NÄSIJÄRVEN KALASTUSALUEEN TUTKIMUKSIA. Viitapohjan virtavesien sähkökalastukset vuonna 2008. Markku Nieminen NÄSIJÄRVEN KALASTUSALUEEN TUTKIMUKSIA Viitapohjan virtavesien sähkökalastukset vuonna 2008 Markku Nieminen Sähkökalastuksen saalista, vajaa kymmensenttinen kivisimppu, purovesien yleinen asukas. Kansikuva:

Lisätiedot

Karhijärven kalaston nykytila

Karhijärven kalaston nykytila Karhijärven kalaston nykytila Ravintoketjukunnostus rehevien järvien hoidossa -seminaari 21.11.212 Kankaanpää Samuli Sairanen RK, Evon riistan- ja kalantutkimus Tutkimuksen taustaa Koekalastukset liittyvät

Lisätiedot

POLVIJÄRVEN KALASTORAKENTEEN TUTKIMUS SYKSYLLÄ 2008

POLVIJÄRVEN KALASTORAKENTEEN TUTKIMUS SYKSYLLÄ 2008 POHJOIS-KARJALAN AMMATTIKORKEAKOULU Ympäristöteknologian koulutusohjelma AYNS07 POLVIJÄRVEN KALASTORAKENTEEN TUTKIMUS SYKSYLLÄ 2008 Heiskanen Tuulia, Kempas Anita, Räsänen Riika ja Tossavainen Tarmo SISÄLLYSLUETTELO

Lisätiedot

Simpelejärven verkkokoekalastukset

Simpelejärven verkkokoekalastukset Simpelejärven verkkokoekalastukset Jukka Ruuhijärvi, Pasi Ala-Opas ja Katja Kulo Luonnonvarakeskus, sisävesien kalavarat Simpelejärven kuhaseminaari 7.10.2017 Koekalastuksia on tehty kolmella Simpelejärven

Lisätiedot

9M UPM Kymmene Oyj

9M UPM Kymmene Oyj 9M5277 2.3.26 UPM Kymmene Oyj STORSTRÖMMENIN KALATIEN TOIMIVUUS VUONNA 25 Storströmmenin kalatien käyttö ja toimivuus vuonna 25 Sisällys 1. PYYNTI... 1 2. STORSTRÖMMENIN KALATIEN SAALIS 25... 1 3. STORSTRÖMMENIN

Lisätiedot

Tuusulanjärven kalakantojen kehitys järven kunnostuksen vuosina 1996-2012

Tuusulanjärven kalakantojen kehitys järven kunnostuksen vuosina 1996-2012 Tuusulanjärven kalakantojen kehitys järven kunnostuksen vuosina 1996-212 Jukka Ruuhijärvi, Sami Vesala ja Martti Rask Riistan- ja kalantutkimus, Evo Tuusulanjärven tila paremmaksi seminaari Gustavelund,

Lisätiedot

TIEDOTE ORAVAREITIN MELOJILLE!

TIEDOTE ORAVAREITIN MELOJILLE! TIEDOTE ORAVAREITIN MELOJILLE! KOSKIEN ENNALLISTAMISHANKE ETENEE, TAVOITTEENA PALAUTTAA JÄRVITAIMENEN LUONTAINEN LISÄÄNTYMINEN. KOSKIEN MELOTTAVUUS LÄHES ENNALLAAN MUTTA MELONTAVÄYLÄT OVAT MUUTTUNEET.

Lisätiedot

Sanginjoen ekologinen tila

Sanginjoen ekologinen tila Sanginjoen ekologinen tila Tuomas Saarinen, Kati Martinmäki, Heikki Mykrä, Jermi Tertsunen Sanginjoen virkistyskäyttöarvon parantaminen ja ekologinen kunnostus Esityksen sisältö 1. Johdanto 2. Yleistä

Lisätiedot

Harjuskannan tila ja luonnonvaraisen lisääntymisen mahdollisuudet Kokemäenjoessa

Harjuskannan tila ja luonnonvaraisen lisääntymisen mahdollisuudet Kokemäenjoessa Harjuskannan tila ja luonnonvaraisen lisääntymisen mahdollisuudet Kokemäenjoessa Tutkimusalue Kokemäenjoessa TEHDYT TUTKIMUKSET Nykytilan selvittäminen: - kalastustiedustelu - perhokalastajien haastattelu

Lisätiedot

Renkajärven kalasto. Renkajärven suojeluyhdistyksen kokous Jukka Ruuhijärvi, RKTL Evo

Renkajärven kalasto. Renkajärven suojeluyhdistyksen kokous Jukka Ruuhijärvi, RKTL Evo Renkajärven kalasto Renkajärven suojeluyhdistyksen kokous 1.2.2014 Jukka Ruuhijärvi, RKTL Evo Käsiteltäviä asioita Renkajärven ominaispiirteet Renkajärvi kalojen elinympäristönä Koekalastus kesällä 2009

Lisätiedot

Espoon virtavesien sähkökoekalastukset

Espoon virtavesien sähkökoekalastukset Espoon virtavesien sähkökoekalastukset Aki Janatuinen Espoon ympäristökeskus 008 Sisällysluettelo. TAUSTAA... 3. AINEISTO JA MENETELMÄT... 3 3. TULOKSET... 3. VESISTÖKOHTAISET TULOKSET... 3.. Espoonjoen

Lisätiedot

Jäälinjärven Nordic verkkokoekalastus 2016

Jäälinjärven Nordic verkkokoekalastus 2016 Jäälinjärven Nordic verkkokoekalastus 2016 Jomiset Oy Miska Etholén 2016 Sisällysluettelo Jäälinjärven Nordic verkkokoekalastus 2016...1...2 Johdanto...3 Yleistä...3 Koekalastus...3 Saalis...3 Kalojen

Lisätiedot

Luku 8 Miten järvessä voi elää monta kalalajia?

Luku 8 Miten järvessä voi elää monta kalalajia? Luku 8 Miten järvessä voi elää monta kalalajia? 8. Miten järvessä voi elää monta kalalajia? Sisällysluettelo Eri kalalajit viihtyvät järven erilaisissa ympäristöissä. (54A) Suun muoto ja rakenne paljastavat

Lisätiedot

Keski-Uudenmaan vesiensuojelun liikelaitoskuntayhtymä Kultasepänkatu 4 B, Kerava

Keski-Uudenmaan vesiensuojelun liikelaitoskuntayhtymä Kultasepänkatu 4 B, Kerava PÖYTÄKIRJA 2/2017 TUUSULANJÄRVEN KUNNOSTUSTYÖRYHMÄN KOKOUS Aika: Perjantai 7.4.2017 klo 9.00-12.15 Paikka: Keski-Uudenmaan vesiensuojelun liikelaitoskuntayhtymä Kultasepänkatu 4 B, Kerava Osallistujat:

Lisätiedot

Kari Stenholm. Virtavesien hoitoyhdistys ry

Kari Stenholm. Virtavesien hoitoyhdistys ry Kari Stenholm Virtavesien hoitoyhdistys ry Vantaanjoen vesistö -Vantaanjoen 100 km pitkä pääuoma lähtee Hausjärveltä ja laskee mereen Helsingissä -Vantaanjoen vesistön yhteenlaskettu uomapituus on yli

Lisätiedot

TUUSULANJOEN KUNNOSTUKSEN SEURANTA VUOSINA II Väliraportti vedenlaadusta ja virtaamista

TUUSULANJOEN KUNNOSTUKSEN SEURANTA VUOSINA II Väliraportti vedenlaadusta ja virtaamista TUUSULANJOEN KUNNOSTUKSEN SEURANTA VUOSINA 26 29 II Väliraportti vedenlaadusta ja virtaamista Jaana Hietala Keski-Uudenmaan vesiensuojelun kuntayhtymä Joulukuu 29 Kuva: Myllykylän uimaranta 29.5.29, Jaana

Lisätiedot

Heikki Holsti 2014. Kirjenumero 907/14

Heikki Holsti 2014. Kirjenumero 907/14 MYLLYPURON (YLÖJÄRVI) KUNNOSTUSMAHDOLLISUUKSIEN SELVITYS VIRTAVESI- INVENNOINNILLA JA TAIMENEN ESIINTYMINEN SELVITTÄMINEN SÄHKÖKOEKALASTUKSILLA VUONNA 2014 Heikki Holsti 2014 Kirjenumero 907/14 SISÄLTÖ

Lisätiedot

Joen määritelmä. Joella tarkoitetaan virtaavan veden vesistöä. Joen valuma-alue on vähintään 100 km 2.

Joen määritelmä. Joella tarkoitetaan virtaavan veden vesistöä. Joen valuma-alue on vähintään 100 km 2. Joet ja kunnostus Joen määritelmä Joella tarkoitetaan virtaavan veden vesistöä. Joen valuma-alue on vähintään 100 km 2. Valuma-alueella tarkoitetaan aluetta, jolta vedet kerääntyvät samaan vesistöön. Jokiekosysteemin

Lisätiedot

Riittääkö Selkämerellä kalaa myös lähivuosina ja miten kalasto muuttuu?

Riittääkö Selkämerellä kalaa myös lähivuosina ja miten kalasto muuttuu? Riittääkö Selkämerellä kalaa myös lähivuosina ja miten kalasto muuttuu? Lari Veneranta Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos, Vaasa Suuria kaloja ei ole ilman pieniä kaloja Kalojen kutu- ja poikasalueet

Lisätiedot

Ankerias Kokemäenjoen suulla Tutkimukset (2014-)2015

Ankerias Kokemäenjoen suulla Tutkimukset (2014-)2015 Ankerias Kokemäenjoen suulla Tutkimukset (2014-)2015 Jouni Tulonen Mitä Kokemäenjoella tehty tähän mennessä? 1. Kannan hoitosuunnitelman mukainen seuranta -saalis, vaellus, Anguillicola? -toteutettu osana

Lisätiedot

Vesiluonto ja ennallistaminen

Vesiluonto ja ennallistaminen Vesiluonto ja ennallistaminen Evo eteläsuomalaisen metsäluonnon suojelua ja tiedotusta -hanke Tämän diasarjan tekemiseen on saatu EU:n Life-Luonto -rahoitustukea Humuspitoiset järvet ja lammet, karut kirkasvetiset

Lisätiedot

HARTOLAN KUNNAN JÄTEVEDENPUHDISTAMON KALATALOUDELLINEN VELVOITETARKKAILU VUONNA 2010

HARTOLAN KUNNAN JÄTEVEDENPUHDISTAMON KALATALOUDELLINEN VELVOITETARKKAILU VUONNA 2010 HARTOLAN KUNNAN JÄTEVEDENPUHDISTAMON KALATALOUDELLINEN VELVOITETARKKAILU VUONNA 2010 Kymijoen vesi ja ympäristö ry:n tutkimusraportti no 137/2011 Janne Raunio Kymijoen vesi ja ympäristö ry:n tarkkailuohjelma

Lisätiedot

Norilsk Nickel Oy Harjavallan tehtaan nikkelipäästön kalataloudelliset vaikutukset

Norilsk Nickel Oy Harjavallan tehtaan nikkelipäästön kalataloudelliset vaikutukset Norilsk Nickel Oy Harjavallan tehtaan nikkelipäästön kalataloudelliset vaikutukset xxx.xx.2012 Kokemäki Heikki 24.3.2015 Holsti Kokemäki Anna Väisänen, KVVY ry Nikkelipäästö Laiterikko 5.-6.7.2014 Tehtaan

Lisätiedot

Kalataloudelliset kunnostustyöt Karvianjoen vesistöalueella. Leena Rannikko Varsinais-Suomen ELY-keskus Kalatalouspalvelut-ryhmä

Kalataloudelliset kunnostustyöt Karvianjoen vesistöalueella. Leena Rannikko Varsinais-Suomen ELY-keskus Kalatalouspalvelut-ryhmä Kalataloudelliset kunnostustyöt Karvianjoen vesistöalueella Leena Rannikko Varsinais-Suomen ELY-keskus Kalatalouspalvelut-ryhmä 1 Virtakutuiset vaelluskalalajit kärsineet elinympäristössä tapahtuneista

Lisätiedot

9M Vapo Oy. Viitajoen ja Vepsänjoen sähkökoekalastukset v. 2009

9M Vapo Oy. Viitajoen ja Vepsänjoen sähkökoekalastukset v. 2009 9M609214 7.10.2009 Vapo Oy Viitajoen ja Vepsänjoen sähkökoekalastukset v. 2009 9M609214 Viitajoen ja Vepsänjoen sähkökoekalastukset v. 2009 1 Sisältö 1 JOHDANTO... 1 2 SÄHKÖKOEKALASTUKSET... 1 2.1 Aineisto

Lisätiedot

Harri Aulaskari, Uusimaa Regional Environment Centre

Harri Aulaskari, Uusimaa Regional Environment Centre 1 Johdanto Suomessa lähes kaikkia puroja on perattu, oiottu tai muuten muutettu Kaupunkipurojen merkitys on kasvanut kaupunki- ja vihersuunnittelussa viime vuosien aikana 2 Esimerkkikohteet Longinoja,

Lisätiedot

KOKEMÄENJEON VESISTÖALUEEN VIRTAVESIEN JA TAIMENKANTOJEN HOITOTEIMENPITEITÄ VUONNA 2015 TAUSTAA VUONNA 2015 TOTEUTETTUJA TOIMENPITEET 23.10.

KOKEMÄENJEON VESISTÖALUEEN VIRTAVESIEN JA TAIMENKANTOJEN HOITOTEIMENPITEITÄ VUONNA 2015 TAUSTAA VUONNA 2015 TOTEUTETTUJA TOIMENPITEET 23.10. KOKEMÄENJEON VESISTÖALUEEN VIRTAVESIEN JA TAIMENKANTOJEN HOITOTEIMENPITEITÄ VUONNA 2015 TAUSTAA Kokemäenjoen vesistön vesiensuojeluyhdistys ry (KVVY) on tehnyt vuosikymmenten ajan tiivistä yhteistyötä

Lisätiedot

Sipoonjoen suursimpukkaselvitys 2015

Sipoonjoen suursimpukkaselvitys 2015 ALLECO RAPORTTI N:O 12/2015 Sipoonjoen suursimpukkaselvitys 2015 Juha Syväranta ja Jouni Leinikki OTSIKKO: Sipoonjoen suursimpukkaselvitys 2015 PÄIVÄMÄÄRÄ: 22.10.2015 TEKIJÄ(T): Juha Syväranta ja Jouni

Lisätiedot

TOIMIVATKO KALATIET?

TOIMIVATKO KALATIET? Isohaaran uusi kalaporras ei toimi toivotulla tavalla -YLE 3.8.216 TOIMIVATKO KALATIET? Petri Karppinen, tutkija, biologi, FM Kalatiet eivät toimi Kalatiet ovat rahanhaaskausta Kalaportaiden rakentaminen

Lisätiedot

Kourajoen sähkökoekalastukset vuonna 2012

Kourajoen sähkökoekalastukset vuonna 2012 Kourajoen sähkökoekalastukset vuonna 212 xxx.xx.212 Kokemäki Heikki Holsti 21.3.213 Pori, Reposaari Kokemäenjoen kalakantojen hoito-ohjelman seurantaryhmän kokous Heikki Holsti Kourajoen sähkökoekalastusten

Lisätiedot

Kokemuksia hoitokalastuksista eräillä Etelä-Suomen järvillä

Kokemuksia hoitokalastuksista eräillä Etelä-Suomen järvillä Kokemuksia hoitokalastuksista eräillä Etelä-Suomen järvillä Vihdin Enäjärvi Espoon Pitkäjärvi ja Lippajärvi Näillä kolmella järvellä on suunnilleen samankaltainen kuormitushistoria. Alkuun kuitenkin lyhyesti

Lisätiedot

ARTJÄRVEN KUNNAN JÄTEVEDENPUHDISTAMON KALATALOUDELLINEN TARKKAILU VUONNA 2006

ARTJÄRVEN KUNNAN JÄTEVEDENPUHDISTAMON KALATALOUDELLINEN TARKKAILU VUONNA 2006 ARTJÄRVEN KUNNAN JÄTEVEDENPUHDISTAMON KALATALOUDELLINEN TARKKAILU VUONNA 2006 Kymijoen vesi ja ympäristö ry:n julkaisu no 156/2007 Jussi Mäntynen ISSN 1458-8064 TIIVISTELMÄ Tässä julkaisussa on koottuna

Lisätiedot

KAKSKERRANJÄRVEN KALASTON RAKENNE JA KUHAN KASVU VUONNA 2010

KAKSKERRANJÄRVEN KALASTON RAKENNE JA KUHAN KASVU VUONNA 2010 KAKSKERRANJÄRVEN KALASTON RAKENNE JA KUHAN KASVU VUONNA 21 Samuli Sairanen & Jaakko Ahonen Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos Evon riistan- ja kalantutkimus Joulukuu 21 1. JOHDANTO Riista- ja kalatalouden

Lisätiedot

Kunnostusten seuranta ja seurantatutkimukset

Kunnostusten seuranta ja seurantatutkimukset Kunnostusten seuranta ja seurantatutkimukset (Seurantatutkimukset kunnostuskohteiden laadun ylläpitämiseksi) Ari Huusko Jokien perkaus ja kunnostus Suomessa Luonnontilainen joki --- Intensiivijakso 1930-1960

Lisätiedot