Sisällys. Johdanto Palkkaus 12

Transkriptio

1 HENKILÖSTÖTIEDOT 21

2

3 Sisällys Johdanto 1 1. Henkilöstön määrää, rakenne ja palvelussuhteen laatu Henkilöstönmäärä Koko- ja osa-aikainen henkilöstö Vakinainen ja määräaikainen henkilöstö Henkilöstön ikä- ja sukupuolirakenne Henkilöstön vaihtuvuus Koulutustaso ja henkilöstön kehittäminen Palkkaus Työhyvinvointi Poissaolot Sairauspoissaolot Perhepoliittiset poissaolot Työtapaturmat 2 Liitteet Liite 1. Humanistisen tiedekunnan henkilöstömäärä ja -rakenne Liite 2. Kasvatustieteiden tiedekunnan henkilöstömäärä ja -rakenne Liite 3. Luonnontieteellisen tiedekunnan henkilöstönmäärä ja -rakenne Liite 4. Lääketieteellisen tiedekunnan henkilöstönmäärä ja -rakenne Liite 5. Taloustieteiden tiedekunnan henkilöstönmäärä ja -rakenne Liite 6. Teknillisen tiedekunnan henkilöstömäärä ja -rakenne

4

5 Johdanto Oulun yliopiston henkilöstöjohtamisen ja kehittämisen lähtökohdat on määritelty yliopiston henkilöstöpoliittisessa toimintaohjelmassa, joka on hyväksytty hallituksessa vuonna 28. Toimintaohjelma sisältää yhteiset tavoitteet ja toimintaperiaatteet yliopiston henkilöstöhallinnolle. Ohjelman tarkoituksena on ohjata yliopistoyhteisöä toimimaan niin, että Oulun yliopisto menestyy ja on työntekijöilleen hyvä työpaikka. Henkilöstöpolitiikan keskeisiä osa alueita ovat henkilöstösuunnittelu, henkilöstön valinta ja sijoittuminen, henkilöstöjohtaminen ja hyvinvointi, osaaminen ja sen uusintamainen sekä palkkaus ja palkitseminen. Keskisiä henkilöstöpoliittisia asioita ovat myös tasa arvo ja yhdenvertaisuus sekä työsuojelu ja yhteistoiminta. Henkilöstöpalvelut kokoaa vuosittain henkilöstömäärää ja rakennetta koskevia tietoja käytettäväksi toiminnan ja talouden suunnittelussa, kokonaisstrategiassa ja henkilöstöpoliittisessa toimenpideohjelmassa sekä tasa arvosuunnitelmassa määriteltyjen toimintalinjojen ja tavoitteiden toteutumisen seuraamiseen. Tietoja on kerätty vuodesta 2 lukien. Kuluneen vuoden tietojen lisäksi esitetään henkilöstömääriä ja rakennetta koskevia tietoja pääsääntöisesti neljältä kulunutta vuotta edeltävältä vuodelta. Tiedot kootaan pääsääntöisesti vuoden viimeisen päivän tilanteen mukaisina Oulun yliopiston käyttämästä henkilötietojärjestelmästä. Lisäksi lähteenä on käytetty KOTA tietokantaa, joka on opetus ja kulttuuriministeriön korkeakoulu ja tiedeosaston ylläpitämä. KOTA tietokanta sisältää yliopistojen (tiede ja taidekorkeakoulut) toimintaa kuvaavia tilastotietoja vuodesta 1981 alkaen. Henkilöryhmäjakona käytetään pääsääntöisesti yliopiston henkilötietokannoissa olevia jaotteluja. Opetushenkilöstöön on laskettu professorit, yliopistonlehtorit (lehtorit), osastohammaslääkärit, apulaisopettajat, yliassistentit, assistentit ja päätoimiset tuntiopettajat. Tutkijat, tohtoritutkija, yliopistotutkijat ja tutkijakoulutettavat on laskettu tutkimushenkilöstöön. Muuhun henkilöstöön kuuluvat opetuksen ja tutkimuksen tukihenkilöstö, kirjastohenkilöstö, atk henkilöstö, hallinto ja toimistohenkilöstö, huolto ja kiinteistöhenkilöstö sekä apulaisosastohammaslääkärit ja harjoittelijat. 1

6 1. Henkilöstön määrää, rakenne ja palvelussuhteen laatu 1.1. Henkilöstönmäärä Oulun yliopistossa työskenteli keskimäärinn vuonna henkilöä. Vähennystä edelliseen vuoden keskiarvoon on 178 henkilöä. Keskiarvo on laskettu jakamalla vuodenn jokaisen kuukau yliopiston henkilöstön kokonaismäärä oli 2972 henkilöä. Uusi yliopistolaki muutti virkasuhteisen henkilöstön palvelussuhteenn työsuhteiseksi. Vuoden 21 alusta työsuhde tehtiin kaikille yli 3 työntekijälle. Kuva 1. Henkilöstön määrä henkilöinä, henkilötyövuosina ja keskimääräinenn henkilömäärä (vuodet 28 21) den viimeisenä päivänä yliopistoon palvelussuhteessa olevien määrä 12. Vuoden lopussa Henkilöstön määrä (lkm) Henkilöstön määrä (ka) Henkilöstön määrä ( htv) Henkilöstön määrä (lkm) Henkilöstön määrä (htv) Henkilöstön määrä (ka)) Kuva 2. Henkilöstön määrä kunkin kalenterikuukauden viimeisenä päivänää

7 Helmikuussa 21 yliopiston hallitus teki päätöksen yliopiston rahoitusalijäämän edellyttämistä talouden tasapainottamistoimenpiteistä. Tasapainottamisohjelmassaan hallitus arvioi henkilöstön vähennystarpeeksi 18 htv. Yliopisto kävi yhteistoimintaneuvottelut Neuvottelut koskivat yliopiston kaikkien yksiköiden tukitehtävissä työskenteleviä sekä Kajaanin yliopistokeskuksen, kasvatustieteiden tiedekunnan, tietojenkäsittelytieteiden laitoksen ja kielikeskuksen koko henkilöstöä. Neuvottelujen piirissä oli 16 henkilöä. Toimenpiteet ja henkilöstöratkaisut toteutuvat vuosina Henkilöstövähennykset ovat kohdistuneet pääosin muuhun kuin opetus- ja tutkimushenkilöstöön, selkeimmin opetuksen ja tutkimuksen tukihenkilöstöön (mm. laboratoriohenkilöstö) sekä hallinto- ja toimistohenkilöstöön. Taulukko 1. Keskimääräisen henkilöstön muutos vuodesta 29 vuoteen % Muutos 1 Humanistinen tiedekunta 142 1, Kasvatustieteiden tiedekunta , Luonnontieteellinen tiedekunta , Lääketieteellinen tiedekunta 452 9, Taloustieteiden tiedekunta 87 7, Teknillinen tiedekunta 719 3, Tiedekunnat yhteensä , Erillislaitokset ja vastaavat 53 11, Hallintopalvelut 21 16, 25-4 Palvelupisteet Yhteensä 345 5, Taulukko 2. Henkilötyövuodet henkilöstöryhmittäin Opetus- tutkimushenkilöstö Muu henkilöstö Harjoittelukoulut HTV ilman sivutoimista tuntiopetusta Vuonna 21 henkilötyövuosiin sisältyy sivutoimista tuntiopetusta 71 henkilötyövuotta. Laskentaperusteena on vuonna 21 käytetty sivutoimisena tuntiopetuksena tehtyjen tuntien määrä jaettuna 42. Aikaisempina vuosina laskentaperusteena on käytetty tuntiopetuksen palkkausmenot jaettuna assistentin vuosipalkalla. Laskentaperusteen muutos perustuu opetus ja kulttuuriministeriön muuttuneeseen ohjeeseen. Opetus- ja tutkimushenkilöstön määrällisiin muutoksiin on vaikuttanut vuoden 28 alusta käyttöönotettu neliportainen tehtävärakenne, joka perustuu tohtorikoulutettavan, tutkijatohtorin, yliopistotutkijan ja professorin nimikkeisiin. Tiedekunnissa uudet nimikkeet on otettu käyttöön henkilöstösuunnitelmien mukaisesti. Muun muassa assistentin tehtäviä on muutettu tohtorikoulu- 3

8 tettavan tehtäviksi ja yliassistenttien tutkijatohtorin tehtäviksi ja samalla tehtävät ovat siirtyneet opetushenkilöstöstä tutkimushenkilöstöön.. Siirtymäaikaa oli kolme vuotta, v vuoden 21 loppuun. Kuva 3. Henkilöstön lukumäärä henkilöstöryhmittäin Professorit Opettajat, tutkijat ja tutkijakoulutettavat 1) ) Opetuksen ja tutkimuksen tukihenkilöstö 2) ) Muut tukipalvelut 3) Professorit Opettajat, tutkijat ja tutkijakoulutettavat 1) Opetuksen ja tutkimuksen tukihenkilöstö 2) Muut tukipalvelut 3) ) tutkijat (eri nimikkeitä), tohtorikoulutettavat, lehtorit, osastohammaslääkärit, apulaisopettajat, yliassistentit, assis tentit, päätoimiset tuntiopettajat, harjoittelukoulujen opettajat 2) esim. laboratoriopäällikkö, preparaattori, opetushoitaja, konservaattori, jne. 3) kirjastohenkilökunta, atk henkilökunta, hallinto jaa toimistohenkilökunta, projektisihteeri, huolto ja kiinteistön huolto henkilökunta, apulaisosastohammaslääkäri Henkilöstön alueellinen sijoittuminenn Alueyksiköissä Kajaanissa, Sodankylässä, Oulun Eteläisen instituutin vaikutusalueella (Nivala, Yli- Alueyksiöissä henkilöstön määrä on ollut laskusuunnassa viime vuosina. Vuonnaa 29 alueyksi- köissä työskenteli noin 29 henkilöä. Kuva 4. Henkilöstön alueellinen sijoittuminen vieska, Oulainen ja Pyhäjärvi) jaa Kuusamossa työskenteli vuoden lopussa yhteensä 249 henkilöä. 1% 2% 5% Kajaani Sodankylä 92% Oulun eteläisen instituutti Oulu lisäksi Kuusamossa 6 henkilöä, osuus henkilöstöstä < 1 % 4

9 Kuva 5. Ulkomaalainen henkilöstö kotimaan mukaan 61% 13% 8% 8% 1% Kiina Intia Saksa Venäjä Muut Ulkomaalaisten osuus henkilöstöstä on ollut kasvusuunnassa. Vuoden 21 lopussa Oulun yliopistossa työskenteli 216 ulkomaalista henkilöä, edellisen vuoden lopussa heitä oli Koko- ja osa-aikainen henkilöstö Pääosa yliopiston henkilöstöstä työskentelee kokoaikaisessa palvelussuhteessa. Vuonna 21 osa aikaisessa palvelussuhteessa oli 3111 henkilöä eli 1,5 % henkilöstöstä. Heistä osaaikaeläkkeellä vuoden 21 lopussa oli 333 (v ) ja osatyökyvyttömyyseläkkeellä 16 (v ) henkilöä. Suurin osa osa aikaisista on perhevapaan jatkoksi lyhennettyä työpäivää te keviä työntekijöitä. Kuva 6. Koko- ja osa-aikainen henkilöstö Koko ja osa aikainen henkilöstö Kokoaikaiset Osa aikaiset Kokoaikaiset Osa-aikaiset Yhteensä

10 1.2. Vakinainen ja määräaikainen henkilöstö Henkilöstöpoliittisena periaatteena on, ettää ydintehtävät hoidetaann vakinaisessaa palvelussuhtees- määräaikaisten palvelussuhteiden määrä onn seurausta yliopistotehtävien erityisluonteesta: tutki- sa olevalla henkilöstöllä ja vakinaisen henkilöstön osuutta lisätään. Keskimääräistä suurempi mus-, opetus- ja jatkokoulutus. Määräaikaisen henkilöstön osuus on hiukan noussut edelliseen vuoteen verrattuna, 59,8 % koko henkilöstöstä (v ,6 %). MääräaikaisuuM us ei poikkeaa mer- kittävästi yliopistojen keskimääräisestä määräaikaisten osuudesta (55( %). Systemaattista yksiköi- den ja tiedekuntienn henkilöstösuunnitelmiinn perustuvaaa tehtävien vakinaistamisv sta jatketaan.. Vuoja 21 denvaihteessa 21 vakinaistettiin 33 tehtävää, joista 12 opetus- ja tutkimushenkilöstön tukihenkilöstön tehtävää. Kuva 7. Vakinainen ja määräaikainen henkilöstö Vakinaiset Määräaikaiset Vakinaiset Määräaikaiset Kuva 8. Määräaikaiset palvelussuhteet määräaikaisuuden perusteen mukaan Sijaisuudet 35% 6% 6% 4% 12% Avoimia tehtäviä hoitavat Määräaikaisesti täytettävä tehtävää 37% Tutkijat Tutkijakoulutettavat Muutt määräaikaiset 6

11 Kuva 9. Vakinainen ja määräaikainen henkilöstö sukupuolen mukaan Vakinaiset (N) Vakinaiset (M) Määräaikaiset (N) Määräaikaiset (M) Vakinaiset (N) Vakinaiset (M) Määräaikaiset (N) Määräaikaiset (M)) Yhteensä Henkilöstön ikä ja sukupuolirakenne Yliopiston henkilöstön keski-ikä laski edelliseen vuoteen verrattuna. Kuluneenaa vuonna keski-ikä oli 41,8 vuotta (42,1). Henkilöstöstä 55,88 % sijoittuu ikäryhmään ikävuotta. Suurimmat ikäryhmät ovat ja 3 34-vuotiaat. Näissä ikäryhmissä on yhteensä 32,77 % henkilöstöstä. 6 vuotta täyttäneitä on 241 (8,1 %). Tiedekunnat poikkeavat ikä- jaa sukupuolirakenteeltaan toistaan. Luonnontieteellisessä ja teknilli- joissa sessä tiedekunnissa on henkilöstö keski-iältään nuorinta. Samalla nee ovat myös tiedekuntia, miehiä on enemmän kuin naisia. Luonnontieteellisessä tiedekunnassa henkilöstön keski-ikä on 39,9 vuotta ja teknillisessä tiedekunnassa se on 4,4 vuotta. Iäkkäintä henkilöstö on kasvatustie- teiden (46,7) ja humanistisessaa tiedekunnassa (44,1). Näissä tiedekunnissa henkilöstöstä enem- mistö on naisia. 7

12 Kuva 1. Henkilöstön ikärakenne sukupuolen mukaan Miehet Naiset Taulukko 3. Henkilöstön keski-ikä henkilöstöryhmittäin Professorit Yliopistonlehtorit, lehtorit Osastonhammaslääkärit Kliiniset opettajat, apulasiopettajat Yliopisto-opettajat, pt. tuntiopettajat Yliassistentit, yliopistotutkijat Tohtorikoulutettavat, assistentit Tohtorikoulutettavat (tutkijakoulut) Tutkimushenkilökunta Tutkijatohtorit Tukihenkilökunta (opetus- ja tutkimus) Kirjastohenkilökunta Atk-henkilökunta Hallinto- ja toimistohenkilökunta Huolto- ja kiinteistöhenkilökunta Harjoittelijat Keski-ikä vuonna 27 52,8 48, 52,8 42,4 4,4 43,8 4,4 29,3 35,1 39,7 49,2 44,3 45,2 5,3 25,2 Keski-ikä Keski-ikä Keski-ikä vuonna vuonna vuonna ,6 53,45 53,5 49, 49,44 49,7 52,6 54,85 56,2 43,2 42,84 43,4 4,2 42,64 43,2 44,8 45,94 44,7 4,2 42,64 43,2 29,6 3,23 3,2 35,2 35,33 35,7 38,6 39,83 4, 41, 41,34 41,7 49,6 5,45 51,2 44,5 45,84 46,9 46,6 46,64 47,4 5,7 51,65 52,3 25,8 23,92 25,2 8

13 Yliopiston henkilöstöstä on naisia 48,2 % jaa miehiä 51,8 %, vähiten naisia n on professoreissa ja j atkhenkilöstössä. Hallinto- ja toimistotehtävissä sekä kirjasto henkilökunnassa naisia on yli 7 %. Kuva 11. Opetus- ja tutkimushenkilöstö sukupuolen mukaan Naiset Miehet Naiset Miehet Kuva 12. Muu henkilöstöö sukupuolen mukaan Miehet Naiset Miehet Naiset

14 Taulukko 4. Henkilöstö henkilöstöryhmän ja sukupuolen mukaan Yhteensä Naiset 21 professorit yliopistonlehtorit ja lehtorit yliopisto-opettajat ja pt. tuntiop. yliassistentit tutkijat, yliopistotutkijat, tukijatohtorit kliiniset ja opettajat apulaisopettajat assistentit ja tohtorikoulutettavat osastonhammaslääkärit opetuksen ja tutkimuksen tukihenkilöstö kirjastohenkilöstö atk-henkilöstö hallinto- ja toimistohenkilöstö huolto- ja kiinteistöhenkilöstö harjoittelijat yhteensä , , , , , , , , 5, , , , , , ,2 % , % 2,1 % 53,5 % 5,7 % 61,5 % 64,3 % 24,1 % 32,2 % 37,4 % 4,8 % 66,7 % 7, % 47,4 % 48,7 % 33,3 % 4, % 47,6 % 48, % 77,1 % 73,7 % 18, % 2, % 76,5 % 76,8 % 28,6 % 33,3 % 34,8 % 54,5 % 49,2 % 49,8 % 1.5. Henkilöstön vaihtuvuus Vuoden 21 aikana yliopistoon otettiin palvelussuhteeseen 476 henkilöä. Professorin tehtävään otettiin11. Lahjoitus- ja yhteisrahoitusprofessoreita oli 15. Lukumäärät ovat edellisten vuosien tasolla. Kansainvälisiä FiDiPro-professoreitaa oli vuonna 21 kahdeksan (8), heistä kuusi sijoittui teknilliseen tiedekuntaan ja yksi Thule instituuttiin ja luonnontieteelliseen tiedekuntaan. Eläkkeelle on jäänyt vuonna 21 yhteensää 59 henkilöä, joista vanhuuseläkkeelle 48, työkyvyttö- 21. Eläkkeelle jäätiin keskimäärin 63,6 vuoden iässä. myyseläkkeelle 1 ja varhennetulle vanhuuseläkkeelle 1. Osa-aikaeläkepäätöksiää tehtiin13 vuonna Kuva 13. Eläkkeelle vuoden 21 aikana siirtyneett eläkemuodon mukaan 2% 17% vanhuuseläkee työkyvyttömyyseläke 81% varhennettu vanhuuseläkee 1

15 Vuoteen 215 mennessä 65 vuoden iän saavuttaa 228 henkilöä. Mukana M ovat myös määräaikai- sessa palvelussuhteessa olevat henkilöt: professoreista noin 22 %,, muusta opetus- ja tutkimus- kunnasta noin 4 % ja muusta henkilökunnasta noin 1 %. Kuva 14. Vuoteen 215 mennessä 655 iän saavuttavien lukumäärä Professorit 25 Muut opettajat 2 Tutkijatt 15 Muu henkilöstö Professorit 7 Muut opettajat 3 Tutkijat 1 Muu henkilöstö 7 Yhteensä Yhteensä Koulutustasoo ja henkilöstön kehittäminen Koko henkilöstön koulutustasoindeksi vuonna 21 oli 6,, edellisenä vuonna 5,9. Miehillä koulu- tustasoindeksi (6,2) on hiukan suurempi kuin naisilla (6,). Koulutustasoero selittyy yliopiston tehtävärakenteella. Tutkijakoulutuksen saaneiden osuuss (29 %) on edelliseen vuoteen verrattuna kasvanut 2,4 prosenttiyksikköä. Taulukko 5. Koulutustasoindeksi Koulutusaste Tutkijakoulutus Ylempi korkea-aste Alempi korkea-aste Alin korkea-aste Keskiaste Tutkinnon suorittaneet Yleissivistävä/Perusaste Yhteensä Mies Nainen Yhteensä % 29, 33,4 4,5 6,8 19,1 93, 7, 1, Koulutusindeksin laskeminen: Eri koulutusasteen omaavien henkilöiden lukumäärät kerrotaan k koulutustasoindeksillä (1,5-8 yleissivistävä koulutus - tutkijakoulutustaso). Saatu tulo jaetaan henkilöiden kokonaislukumäk äärällä. 11

16 Henkilöstön kehittäminen Henkilöstön työsuhteistaminen, yliopistolaki ja yliopistojen uusi työehtosopimus ovat vaatineet uutta ohjeistusta ja koulutusta. Esimiehiä ja henkilöstöasioiden hoitajia on koulutettu ja koko henkilöstöä informoitu muutoksista. Osaamisen kehittämisen käytäntöjä uudistettiin tehostamalla vastuualuerajat ylittävää henkilöstökoulutuksen suunnittelua sekä koulutusportaalin käyttöä, päivittämällä henkilöstökoulutuksen pelisääntöjä ja uudistamalla kehityskeskusteluaineistoa. Tavoitteena on muun muassa aktivoida esimiehiä tunnistamaan kehityskeskusteluissa aiempaa systemaattisemmin henkilöstönsä koulutustarpeita ja välittämään koulutustoiveita hallintopalveluihin henkilöstökoulutuksen suunnittelua varten. Vuonna 21 järjestettiin johtamisen ja esimiestyön kehittämiseksi koulutustilaisuuksia eri aiheista: Henkilöstövoimavarojen johtaminen osana toiminnanohjausta, Esimiehenä yliopistossa sekä Hyvinvointi kehityskeskustelujen painopisteenä. Henkilöstöjohtamisen valmiuksia kehitettiin myös akateemisen johtamisen konsultaation keinoin. Talousosaamisen tueksi järjestettiin Talous osana yliopiston johtamista -koulutus sekä SAP-talousraportointikoulutus. Koulutustilaisuuksiin osallistui noin 3 henkilöä. Palvelupisteiden toiminnan kehittämiseksi järjestettiin Henkilöstövoimavarojen hallinta koulutus, jossa olivat mukana kaikki ne 3 henkilöä, jotka toimivat henkilöstöprosesseissa palvelupisteissä. Talous-, henkilöstö- ja opintohallinnon henkilöstölle tarjottiin kielikoulutusta, johon osallistui n. 6 henkilöä. Atk-työvälinekoulutuksia järjestettiin eri ohjelmista (MS Office-ohjelmat sekä Dreamweaver, Illustrator, InDesign, Photoshop, SPSS) ja eritasoisina yhteensä 16 ja niissä oli osallistujia n. 16. Tutkimus- ja innovaatiopalvelut järjestivät yhteensä 9 koulutus- tai informaatiotilaisuutta muun muassa eri tutkimusrahoituksista. InnoMajakan puitteissa järjestettiin koulutusta sopimusneuvotteluista ja hankinnoista tutkimushankkeissa, tekijänoikeuksista koulutuksessa ja tutkimuksessa sekä teknologian hyödyntämisestä ja suojaamisesta EU-hankkeessa. Yksikön koulutustilaisuuksiin osallistui n. 34 henkilöä. Opetus- ja opiskelijapalveluiden osaamisen kehittämisen painopisteenä oli Oodin ja Optiman käytön tehostaminen. Koulutustilaisuuksia järjestettiin 19 ja niihin osallistui n. 38 henkilöä. Yliopistopedagogisten opintojen organisointi siirtyi hallintopalveluista kasvatustieteiden tiedekunnan vastuulle. 2. Palkkaus Kokonaispalkkausmenot henkilötyövuotta kohti ovat lisääntyneet 6,4 % edellisestä vuodesta. Keskimääräinen palkkausmeno henkilötyövuotta kohti kertomusvuonna oli euroa. Taulukko 6. Palkkausmenot Palkkausmenot 1 *) Palkkausmenot /htv

17 Palkkausjärjestelmä Keväällä 21 solmitussa työehtosopimuksessa tehtiin joitakin muutoksia palkkausjärjestelmään. Sen mukaan henkilökohtainen suoriutuminen arvioidaan kahden vuoden välein ja tehtävän vaati- vuus arvioidaan vain kun kyseessä on uusi tehtävä tai tehtävässä onn tapahtunutt olennainen muu- tos. Vuonna 21 ei ollut yleistä arviointikierrosta. Vaativuus ja suoritustasot Tehtävien arviointeja varten yliopistossa on arviointiryhmät erikseen opetus- ja tutkimushenki- löstölle, muulle henkilöstölle jaa harjoittelukoulujen opetushenkilöstölle. Opetus- ja tutkimushen- kilöstön sekä muun henkilöstön arviointiryhmät ovat kokoontunee et kerran kuussa ja harjoittelu- koulujen arviointiryhmä tarvittaessa. Arviointiryhmät ovat työssäänn olleet suhteellisen yksimieli- siä. Opetus- ja tutkimushenkilöstönn vaativuustasojen keskiarvo oli 4,6 (v. 29 4,65) ja henkilökoh- luvut taisen palkan prosenttiosuus 25,2 % (v ,3 % ). Muun henkilöstön osalta vastaavatt olivat vaativuustasojen keskiarvo 7,12 (v. 29 6,98) ja henkilökohtaisen palkan prosenttiosuus oli 27,3 % (v ,3 %. Takuupalkkaisten osuus on vähentynyt selkeästi molemmissa arvioin- tijärjestelmissä, takuupalkalla oli 6-8 %. Kuva 15. Opetus ja tutkimushenkilöstön sijoittu Kuva 16. Opetus ja tutkimushenkilöstön sijoittuminen vaativuustasoille minen suoritustasoille OV1 1% % 7% 6% 2% 6% 11% 12% 14% 14% 19% 1% OV2 OV3 OV4 OV5 OV6 OV7 % 5% 17% % 28% % 1% % 5% % 11% 32% OS1 OS2 OS3 OS4 OS5 OS6 OV8 OS7 OV9 OS8 OV1 OS OV11 13

18 OV1 OV2 OV3 OV4 OV5 OV6 OV7 OV8 OV9 OV1 OV11 OS1 OS2O OS3 OS4 OS5 OS6 OS7 OS8OS Mies Nainen Mies Nainen Kuva 19. Tukihenkilöstön sijoittuminenn vaativuustasoille Kuva 17. Opetus ja tutkimushenkilöstön sijoittu Kuva 18. Opetus ja tutkimushenkilöstön sijoittu minen vaativuustasoille minen suoritustasoille Kuva 2. Tukihenkilöstön sijoittuminen suoritustasoille 7% 11% 17% % 1% 1% 3% 1% 7% 11% 2% 1% 11% MV2 MV3 MV4 MV5 MV6 MV7 MV8 MV9 MV1 MV11 24% % % % 4% 37% 1% % 2% 5% 26% MS1 MS2 MS3 MS4 MS5 MS6 MS7 MS8 MS9 MV12 14

19 Kuva 21. Tukihenkilöstön sijoittuminenn vaativuus- tasoille Kuva 22. Tukihenkilöstön sijoittuminen suoritustasoille MV2 MV3 MV4 MV5 MV6 MV7 MV8 Mies MV9 MV1 Nainen MV11 MV12 MV13 MV14 MS1 MS2 MS3 MS4 Mies MS5 MS6 MS7 MS8 MS9 Nainen 3. Työhyvinvointi Työhyvinvoinnin perustana ovat johtamiskäytännöt, noudatettava henkilöstöpolitiikka, toiminnann edellyttämä henkilöstön määrä ja rakennee sekä panostaminen toiminnan ja henkilöstön kehittämiseen. Yliopiston hyvinvointisuunnitelma valmistui vuonna 21. Sen painopisteinä ovat johtamisen kehittä- minenn ja työyhteisöjen hyvinvointi. Vuoden 21 toimintaa sävytti YT-prosessi, jota varten yliopistoon perustettiin muutostukiryhmä suunnittelemaan ja koordinoimaan YT-prosessin edellyttämiä koulutus-, konsultaatio- ym. tukitoimia. Irtisanomistehtävään joutuneille esimiehille järjestettiin valmennusta haastavann tilanteen hallintaan se- kä tilaisuus irtisanomiskokemusten jälkipuintiin. Työsuhteen päättymisen kokeneille henkilöille koot- tiin tukimateriaalia ja järjestettiin informaatiotilaisuus yhteistyössää työvoimahallinnon ja henkilöstöjär- jestöjen kanssa. Lisäksi tarjottiin keskustelumahdollisuuksia elämäntilanteen jaa etenemisvaihtoehtojen jäsentämiseen. Työhyvinvointia ja työssä jaksamista on edistetty henkilöstökoulutuksella, erityisesti yliopiston henki- löstölle suunnatuilla liikuntaohjelmilla ja tukemalla kulttuuripalve eluihin osallistumista ja järjestämällää yhteisiä tilaisuuksia koko henkilöstölle. Työhyvinvoinnin tukemiseen yliopisto sai 16 euron määrärahan Vakuutusyhtiö Varmalta. Maini- tun rahoituksen saaminen edellytti yliopistolta hankesuunnitelmann laatimisen.. Suunnitelma tehtiin ke- vään 21 aikana työhyvinvointisuunnitelman pohjalta ja toteutus aloitettiin välittömästi. Kuntoutus Henkilöstölle on järjestetty kuntoutusta sekä työterveyshuollon varhaiskuntoutusryhminä (vire ryhmät) että ammattiperusteisina kuntoutusryhminä (assistenttien n, amanuenssien, lehtoreiden ja tutki- joiden kuntoutusryhmä, esimiesten kuntoutusryhmä, laboratoriotyöntekijöiden kuntoutusryhmä ja vi- rastomestareiden kuntoutusryhmä) työterveyshuollon toimintasuunnitelmann mukaisesti.. Kelan ra- hoittamia, yliopistolle räätälöityjä kuntoutusryhmiä haetaan vuosittain. Kuntoutuksessa oli 52 henkilöä 15

20 vuonna 21. Kuntoutusjakson pituus vaihtelee yleensä 2 35 päivään. Lisäksi työkokeilussa vuoden 21 aikana oli 7 henkilöä. Kuntoutukseen halukkaiden määrä laski vuoden 21 aikana, jolloin kuntoutus muuttui uuden työehtosopimuksen mukaisesti palkattomaksi. Työsuojelu Työsuojelun toimenpiteissä on edetty toimintaohjelman mukaisesti. Työsuojelutoiminnan kehittämishaasteita ovat henkilöstön jaksaminen, turvalliset työolot ja työsuojelunäkökohtien huomioiminen työtilojen kehittämisessä. Työturvallisuuslain edellyttämää riskien arviointia tehdään työterveyshuollon työpaikkaselvitysten yhteydessä. Työtapaturmien seurannan ohella käytössä on läheltä piti - tilanteiden rekisteröintijärjestelmä. Henkilöstöjärjestöjen kanssa neuvoteltiin uusi työsuojelun yhteistyösopimus. Tasa-arvo- ja yhdenvertaisuus työ Henkilöstöryhmien välisten sukupuolierojen korjaamiseksi yliopiston tasa-arvotoimikunta on tasaarvosuunnitelmaan kirjannut toimenpiteet naisten ja miesten tasa-arvon edistämiseksi yliopistossa. Keskeisinä kehittämiskohteina suunnitelmassa ovat olleet tasa-arvoisen yliopistokulttuurin edistäminen, tasa-arvotyön mieltäminen osaksi esimiestyötä, naisten ja miesten tasa-arvoisen tutkijan uran edistäminen, perhe-elämän ja työn onnistunut yhdistäminen, vaikuttaminen opinto-ohjauksella koulutusalavalintoihin sekä tasa-arvon varmistaminen palkkausratkaisuissa. Yliopiston tasa-arvotoimikunnan lisäksi tiedekunnissa toimivat omat tasa-arvotyöryhmät, jotka levittävä tasa- ja yhdenvertaisuustyötä yksiköihin. Tiedekuntien tasa-arvoryhmille asetettiin vuodelle 21 tavoitteeksi tehdä omat nettisivut. Tavoitteeseen päästiin lukuun ottamatta luonnontieteellistä ja lääketieteellistä tiedekuntaa. Vuoden 21 aikana on käynnistetty yliopiston tasa-arvosuunnitelman uudistaminen. Tiedekuntien tasa-arvotyöryhmät ovat evästäneet yliopistotasa-arvotoimikuntaa tasaarvosuunnitelman uudistamiseksi. Muu hyvinvointi Yliopistossa toimii opiskelijoiden hyvinvointiryhmä. Ryhmässä ovat edustettuina ylioppilaskunta, YTHS ja yliopiston eri yksiköt. Ryhmän tehtävänä on kehittää opiskelijoiden hyvinvointiin vaikuttavia asioita. Ryhmä on ollut vaikuttamassa laajasti opiskelijoiden hyvinvointiin. Merkittävänä kehittämiskohteena on ollut esteettömyys yliopistoyhteisössä. Tilojen käytettävyyden ohella on kiinnitetty huomiota ns. näkymättömien esteiden poistamiseen. Näitä ovat mm. erilaiset oppimisen ongelmiin liittyvät erityiskysymykset ja mielenterveyteen liittyvät esteet. Yliopistolle on nimetty yhteyshenkilö, jonka tehtävänä on koordinoida esteettömyyteen vaikuttavia asioita Poissaolot Sairauspoissaolot Sairauspoissaolojen määrän arviointia yliopistoissa vaikeuttaa erityisesti kokonaistyöajassa olevan opetus- ja tutkimushenkilöstön mahdollisuus järjestää työnsä lyhyiden sairaustapausten aikana ilman varsinaisia poissaoloja. Elokuun alussa vuonna 21 kokonaistyöajan piiriin siirtyivät kaikki opetus- ja tutkimushenkilöstön arviointijärjestelmässä arvioitava mm. tutkijat, tohtorikoulutettavat ja tutkijatohtorit. Tämä selittänee osaltaan vuoden 21 sairauspoissaolopäivien vähentymistä. 16

21 Kuva 23. Sairauspoissaolopäivien määrä henkilötyövuotta kohti ,3 4, 5, 4,7 3, Pääosa sairauspoissaoloista ovat lyhyitä 1-3 päivän poissaoloja. Niiden osuus on edellisten vuosien ta- 31,3 % oli sairauspoissaoloja vähintään yksi päivä. Yli kaksi kuukautta kestäviä sairauspoissaoloja oli al- soa ja oli 72,8 % sairaustapauksista (v ,1 %). Kuluneen vuoden aikana yliopiston henkilöstöstä le,5 % sairaustapauksista. Kuva 24. Sairauspoissaolojen syyt Tuki ja liikuntaelinsairaudet Mielenterveyden häiriöt Infektiot Verenkierto ja aineenvaihduntasairaudet Muut tapaturmat Muut % 1% 2% 3% 4% Eniten pitkiä sairauspoissaoloja aiheuttavat mielenterveyden häiriöt, tuki- ja liikuntaelinten sairaudet sekä hengityselinten sairaudett (infektiot). Tilastotiedo sairauspoissaolojen syistä perustuvat työterve- myös muut yshuollon toimittajan Terveystalo Työterveys Oy:n antamiin lukuihin. Sairauslomia antavatt kuin työterveyshuollon lääkärit, ne eivät sisälly alla oleviin tietoihin. 17

22 Kuva 25. Työterveyshuollossa käyntien % -osuudet käynninsyyn mukaan Tuki T ja liikuntaelinoireet Mielenterveyso oireet Muut käynnit Sydän ja verisuonioireet Hengitystieoireet Tuki- ja liikuntaelinoireet Sydän ja verisuonioireet Mielenterveysoireet Hengitystieoireet Muut käynnit 26 17,7 8 1,1 14,9 49, ,3 9,4 9,5 14, ,5 8,1 12,2 15,3 45,9 19,1 11,3 7,6 14,5 3,5 15,7 7,8 6,2 16,5 45,64 Työterveyshuollossa sairauskäyntejä aiheuttavat eniten tuki- ja liikuntaelin-- Mielenterveysoireisiin perustuvien käyntien määrä on edelliseen vuoteen verrattuna laskenut. Vuonna 21 terveydenhuollossa sairauskäyntejä oli kaiken kaikkiaan n. 6 käyntiä, käyntejä on ol- lut vähemmän kuin edellisenä vuonna (v. 29 noin 6 7). sekä hengitystieoireet. Muita merkittäviää syitä ovat mielentervey ysoireet sekä sydän- ja verisuonioireet. Terveystarkastusten ja vastaavien käyntien yhteydessä työterveyshuolto kartoittaa yliopistolaisten hy- vinvointia työkykyindeksien avulla. a Vuoden 21 aikana tehdyissää tarkastuksissa (274) hyvä tai erin- omainen työkykyy on ollut 74 % tarkastuksiin osallistuneista (vuonna 29 82,8 %), kohtalainen 2 % henkilöstöstä (vuonna %). Yliopiston henkilöstön työkykyindeksi ei sanottavasti poikkea muusta työikäisestä väestöstä. Työkyvyttömyyseläkkeelle jäi vuonna 21 yliopistosta 1 henkilöä. Työterveyshuollon kustannukset vuonna 21 henkilötyövuotta kohti olivat 49 euroa (v.( ). Terveydenhuollon kokonaiskustannukset olivat euroa, josta KELA korvaa 5-6 %:iin. Työterveyshuollon sopimus Terveystalo Työterveys Oy:n kanssa on voimassa a vuoden 212 loppuun Perhepoliittiset poissaolot Perhepoliittisilla poissaoloilla tarkoitetaann äitiys, isyys, vanhempainvapaita ja hoitovapaita. Poissa lisääntyneett hoitovapaat ja osittaiset hoitovapaat. olopäivät ovat lisääntyneet jonkin j verran edelliseen vuoteen verrattuna. Eniten ovat 18

23 Kuva 26. Perhepoliittiset poissaolot Päiviä Tapaukset (lkm) Päiviä Tapaukset (lkm) Kuva 27. Perhepoliittiset poissaolot lajin mukaan Tilapäinen hoitovapaa (pv) Isyysvapaa (pv) Osittainen hoitovapaa (pv) Äitiys ja vanheimpainvapaa (pv) Hoitovapaa (pv) Tilapäinen hoitovapaa (pv) Äitiys- ja vanheimpainvapaa (pv) Isyysvapaa (pv) Hoitovapaa (pv) Osittainen hoitovapaa (pv)

24 Työtapaturmat Keskimäärin työntekijöille sattuu vuosittain noin 7 työtapaturmaa. Vuonna 21 työtapaturmien määrä laski selvästi edellisiin vuosiin verrattuna. Tyypillisimpiä tapaturmia ovat työntekijän putoami set /kaatumisen tai henkilön äkillinen fyysinen kuormittuminen, jotka ovat aiheuttaneet nyrjähdyk siä, sijoiltaanmenoja ja luunmurtumia. Vuonna 21 tapaturmat eivät aiheuttaneet pitkiä poissaolo on ja ja tapaturmistaa aiheutuneiden poissaolojen määrä laski yli 4 päivällä. Eniten työtapaturmia sattunut luonnontieteellisessä (16) ja teknillisessä (1) tiedekunnissa. Kuva 28. Työtapaturmien lukumäärä vuosina Työtapaturmat Kuva 29. Työssä ja työmatkalla sattuneet tapaturmat vuosina Työssä Työmatkalla

25 Kuva 3. Työtapaturmien aiheuttamat poissaolot vuosina Poissaolopäivät

26 Kuva 5. Koko ja osa aikainen henkilöstöö (lkm) Humanistisen tiedekunnan henkilöstömäärä ja rakenne Liite1 Kuva 1. Henkilöstö henkilötyövuosina Kuva 2. Henkilöstö lkm ja keskimäärin 29 1 Kuva 3. Henkilöstö henkilöstöryhmittäin (lkm) Kuva 4. Vakinainen ja määräaikainen henkilöstö (lkm) Kuva 6. Henkilöstön ikärakenne 21 (lkm) 1

27 Humanistisen tiedekunnan henkilöstömäärä ja rakenne Liite1 Kuva 7. Henkilöstön sukupuolirakenne (lkm) Kuva 8. Opetus ja tutkimushenkilöstö sukupuolen mukaan (lkm) Kuva 9. Muu henkilöstö sukupuolen mukaan (lkm) Kuva 1. Sairauspoissaolot (pv/htv) Kuva 11. Opetus ja tutkimushenkilöstönn sijoittuminenn vaativuustasoille (lkm) Kuva 12. Muun henkilöstön sijoittuminen vaativuustasoille (lkm) 2

28 Kasvatustieteiden tiedekunnan henkilöstömäärää ja rakennee Liite 2 Kuva 1. Henkilöstö henkilötyövuosina Kuva 2. Henkilöstön (lkm) ja keskimäärin Kuva 3. Henkilöstö henkilöstöryhmittäin (lkm) Kuva 4. Vakinainen ja määräaikainen henkilöstö (lkm) Kuva 5. Koko ja osa aikainen henkilöstöö (lkm) Kuva 6. Henkilöstön ikärakenne (lkm) 1

29 Kasvatustieteiden tiedekunnan henkilöstömäärää ja rakennee Liite 2 Kuva 7. Henkilöstön sukupuolirakenne (lkm)( Kuva 8. Opetus ja tutkimushenkilöstö sukupuolen mukaan (lkm) Kuva 9. Muu henkilöstö sukupuolen mukaan (lkm) Kuva 1. Sairauspoissaolot (pv/htv) Kuva 11. Opetus ja tutkimushenkilöstön sijoittuminen vaativuustasoille (lkm) Kuva 12. Muun henkilöstön sijoittuminen vaativuustasoille (lkm) 2

30 Luonnontieteellisen tiedekunnan henkilöstömäärä ja rakenne Liite 3. Kuva 1. Henkilöstö henkilötyövuosina Kuva 2. Henkilöstö (lkm) ja keskimäärin 29 1 Kuva 3. Henkilöstö henkilöstöryhmittäin (lkm) Kuva 5. Vakinainen ja määräaikainen henkilöstö (lkm) Kuva 5. Koko ja osa aikainen henkilöstöö (lkm) Kuva 6. Henkilöstön ikärakenne 21 (lkm) 1

31 Luonnontieteellisen tiedekunnan henkilöstömäärä ja rakenne Liite 3. Kuva 7. Henkilöstön sukupuolirakenne (lkm)( Kuva 8. Opetus ja tutkimushenkilöstö sukupuolen mukaan (lkm) Kuva 9. Muu henkilöstö sukupuolen mukaan (lkm) Kuva 1. Sairauspoissaolot (pv/htv) Kuva 11. Opetus ja tutkimushenkilöstön sijoittuminen vaativuustasoille (lkm) Kuva 12. Muun henkilöstön sijoittuminen vaativuustasoille (lkm) 2

32 Lääketieteellisen tiedekunnan henkilöstömäärä ja rakenne Liite 4. Kuva 1. Henkilöstö henkilötyövuosina Kuva 2. Henkilöstön (lkm) ja keskimäärin Kuva 3. Henkilöstö henkilöstöryhmittäin (lkm) Kuva 4. Vakinainen ja määräaikainen henkilöstö (lkm) Kuva 5. Koko ja osa aikainen henkilöstöö (lkm) Kuva 6. Henkilöstön ikärakenne (lkm) 1

33 Lääketieteellisen tiedekunnan henkilöstömäärä ja rakenne Liite 4. Kuva 7. Sukupuolirakenne (lkm) Kuva 8. Opetus ja tutkimushenkilöstö sukupuolen mukaan (lkm) Kuva 9. Muu henkilöstö sukupuolen mukaan (lkm) Kuva 1. Sairauspoissaolot (pv/htv) Kuva 11. Opetus ja tutkimushenkilöstön sijoittuminen vaativuustasoille (lkm) Kuva 12. Muun henkilöstön sijoittuminen vaativuustasoille (lkm) 2

34 Taloustieteiden tiedekunnan henkilöstönmäärä ja rakennee Liite 5. Kuva 1. Henkilöstö henkilötyövuosina Kuva 2. Henkilöstön lkm ja keskimäärin Kuva 3. Henkilöstö henkilöstöryhmittäin (lkm) Kuva 4. Vakinainen ja määräaikainen henkilöstö (lkm) Kuva 5. Koko ja osa aikainen henkilöstöö (lkm) Kuva 6. Henkilöstön ikärakenne (lkm)

35 Taloustieteiden tiedekunnan henkilöstönmäärä ja rakennee Liite 5. Kuva 7. Henkilöstön sukupuolijakauma (lkm) Kuva 8.Opetus mukaan ja tutkimushenkilöstö sukupuolen (lkm) Kuva 9. Muu henkilöstö sukupuolen mukaan (lkm) Kuva 1. Sairauspoissaolot (pv/htv) Kuva 11. Opetus ja tutkimushenkilöstön sijoittuminen vaativuustasoille (lkm) Kuva 12. Muun henkilöstön sijoittuminen vaativuustasoille (lkm)

36 Teknillisen tiedekunnann henkilöstömäärä ja rakenne Liite 6. Kuva 1. Henkilöstö henkilötyövuosina Kuva 2. Henkilöstö (lkm) ja keskimäärin Kuva 3. Henkilöstö henkilöstöryhmittäin (lkm) Kuva 4. Vakinainen ja määräaikainen henkilöstö (lkm) Kuva 5. Koko ja osa aikainen henkilöstöö (lkm) Kuva 6. henkilöstön ikärakenne (lkm)

37 Teknillisen tiedekunnann henkilöstömäärä ja rakenne Liite 6. Kuva 7. Henkilöstön sukupuoli rakenne (lkm) Kuva 8. Opetus ja tutkimushenkilöstö sukupuolen mukaan (lkm) Kuva 9. Henkilöstön sukupuolirakenne (lkm)( Kuva 1. Sairauspoissaolot (pv/htv) Kuva 11. Opetus ja tutkimushenkilöstön sijoittuminen vaativuustasoille (lkm) Kuva 12. Muun henkilöstön sijoittuminen vaativuustasoille (lkm)