Muoto.. Luentorunko Olemisen mieli. Mitä tarkoittaa oleminen? Mitä tarkoittaa oleminen? Olla-verbin merkitykset

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Muoto.. Luentorunko Olemisen mieli. Mitä tarkoittaa oleminen? Mitä tarkoittaa oleminen? Olla-verbin merkitykset"

Transkriptio

1 Luentorunko Olemisen mieli 2. Olevan kategoriat 3. Yksilöoliot ja ominaisuudet 4. Yleinen-yksityinen vs abstrakti-konkreettinen 5. Universalia-kiista 6. Realismi 7. Realismin muodot 8. Realismin ongelmat..nominalismi (15.4.) Muoto.. Ontologiaa voidaan lähestyä molemmista suunnista: 1) Muodon kautta, esim. Järjellä (rationalismi) Esimerkkinä kohta olemisen käsitteen (ollaverbin merkitys) selvittäminen. 2) Sisällön kautta. Tulevassa lähestytään olevaa lähinnä sisällön kautta: mitä olevan lajeja on? Olemisen mieli Heidegger: Sisältölähtöinen ontologia (Aristoteleen tapa lähteä suoraan olevista) on peittänyt perustavimmat kysymykset: Muotolähtöinen: Mitä tarkoittaa oleminen? Mikä on olemisen mieli? Miksi jotain on pikemmin kuin ei ole? Pitäisi palata takaisin Parmenideeseen Mitä tarkoittaa oleminen? Onko olemisen käsitteellä sisältöä? Onko oleminen (olemassaolo) ominaisuus? Ominaisuuksilla on vastaominaisuuksia, ja eiolemassaolo ei voi olla minkään ominaisuus Oleminen on kiinnittynyt nykyhetkeen toisin kuin ominaisuudet Aristoteles: Olemassa olevilla on ominaisuuksia mutta olemassaolo ei itse ole ominaisuus Olemassaolo sisältyy jo kaikkeen. Sen sanominen ei yleensä ole informatiivista Mitä tarkoittaa oleminen? Olemassaolon klassinen ongelma: Miten siitä, mitä ei ole, voidaan sanoa, ettei se ole, koska sen, mistä pitäisi voida sanoa jotain, pitää olla olemassa? Parmenides: Vain oleva on, ei-oleva ei ole. Oleva on yksi, siitä erillistä olevaa ei ole Olla-verbin merkitykset Oleminen ja olemassaoleminen (Russell) Subsistointi ja eksistointi (keskiajan filosofit) S.A. Kivinen: 7 merkitystä tai käyttöä olla-verbillä: 1. kopula (predikaatio): kissa on musta 2. subsumptio (luokkainkluusio): kissa on eläin 3. identiteetti: iltatähti on aamutähti 4. olemassaolo: on kissoja 5. konstituutio: kissa on solujen joukko 6. representaatio: tuo on kissa (osoitettaessa kissaa valokuvassa) 7. konveijaus (intensionaalinen versio 2:sta): kissuus on eläimyyttä 8. sijainti: kissa on pöydällä 1

2 Sisältölähtöinen kysymys: Mitä olevia on? Mitä olevan lajeja on, mistä perusluokista se koostuu? Konkreettiset oliot alkeishiukkaset luonnontieteiden kuvaamat oliot arkipäivän asiat teknologiset esineet olioiden ominaisuuksia olioiden välisiä suhteita abstrakteja olioita tapahtumia mahdollisuuksia sieluainesta yhteiskunnallisia instituutioita taruolentoja ym.? Okkamin partaveitsi Wilhelm Okkamilaisen ( ?) ontologinen partaveitsiperiaate: meidän tulee tulla toimeen mahdollisimman vähäisellä määrällä luokkia. Partaveitsi on teoreettisen yksinkertaisuuden periaate. Okkamilainen: tarvitaan vain yksi kategoria, konkreettiset yksilöoliot Monismi Pluralismi? Okkamin partaveitsen parhaiten toteuttavat teoriat ovat monistisia: perusluokkia on vain yksi Materialismi: on konkreettisia, materiaalisia olioita Fysikalismi: on vain fysiikan kuvaamia ilmiöitä Fenomenalismi/idealismi: on vain havainto- /sieluainesta yksilöoliot abstraktit oliot? yleisoliot? Yleisoliot (universaalit) vs Yksilöoliot abstraktit oliot vs. konkreettiset oliot Abstraktit ja konkreettiset oliot Konkreettisuus = ajallis-avaruudellisesti sijoittunut Vain yksi konkreettinen olio voi sijaita samassa ajallis-avaruudellisessa paikassa. Abstraktius(< ab + trahere = vetää pois ) = ei ajallis-avaruudellista sijaintia mahdollisuus usean sijaita samassa avaruusajallisessa paikassa. 2

3 Abstraktit ja konkreettiset oliot Konkreettisen olion kanssa voi esiintyä abstrakteja olioita samalla kertaa mutta ei muita konkreettisia olioita Konkreettinen abstrakti materiaalinen immateriaalinen: Fenomenalismissa konkreettinen voi olla immateriaalinen Abstraktit ja konkreettiset oliot Esimerkki: Kissa on konkreettinen yksilöolio, jolla on avaruus-ajallinen sijainti Kissan ominaisuus mustuus on abstrakti ominaisuus Abstrakti ominaisuus sileäkarvaisuus voi olla samaan aikaan samassa paikassa kuin mustuus Lisäkysymys, onko mustuus jollain tavalla yhteinen kaikille mustille olioille, kuuluu universalia-kiistaan Ominaisuudet: universalia-kiista Universalia-kiista koskee ykseys moneudessa ongelmaa (The One over the Many) Yhteinen lähtökohta on samankaltaisuus, samaksi tunnistettava ykseys moneudessa Eri olioissa näyttää olevan jotain samaa. Jotkut oliojoukot ovat keskenään enemmän samanlaisia toistensa kanssa kuin toiset oliojoukot Mihin samaksi tunnistaminen perustuu? Ominaisuudet Ykseyttä moneudessa edustavat ominaisuudet Myös suhteet ja luokat voivat edustaa ykseyttä moneudessa, Tulevassa keskitytään ominaisuuksiin Ominaisuuksia voi jakaa monella tapaa: Derivatiiviset/ei-derivatiiviset Relationaaliset/ei-relationaaliset Aktuaaliset/dispositionaaliset/modaaliset Primaariset/sekundaariset Toteutuneet/ei-toteutuneet ominaisuudet Välttämättömät/satunnaiset ominaisuudet (substanssin ongelma) Ym. Universalia-kiista: kysymykset ja kannat 1. Onko mustuus sama monella mustalla oliolla? 2. Vai onko niin, että mustuutta itsessään ei ole, ainoastaan mustia konkreettisia yksilöolioita olioita? 3. Vai onko mustuus itsessään olemassa, mutta jokaisella oliolla on oma abstrakti mustuutensa 4. Vai ainoastaan mustuutta ja muita ominaisuuksia ominaisuuksia ja niiden yhdistelmiä? Universalia-kiista: realismi Realismi: Kaikki mustat oliot jakavat saman olemassa olevan universaalin mustuus Universaalit tai yleisoliot ovat toistuvia, ne voivat toteutua useissa yksilöolioissa tai muissa universaaleissa Yksilöoliot eivät voi toteutua useasti, ainoastaan toteuttaa mustuus toteutuu 3

4 Realismin sisältö Universaalit muodostavat yleisyytensä perusteella hierarkioita. Yksipaikkaiset universaalit (ominaisuudet) monipaikkaiset universaalit (relaatiot, relationaaliset ominaisuudet). Vaativat monta yksilöoliota toteuttamaan. Samankaltaisuus = yhden ja saman ominaisuuden jakaminen Realismin motivaatio 1) Ontologiset syyt: Tervejärkisyys Toimimme olettaen niiden olemassaolon Onko tapamme toimia vailla ontologista perustetta? 2) Semanttiset syyt: - Kielenkäyttö (ja ajattelu), jossa käytetään substantiivisia ominaisuustermejä Semanttiset syyt Realisti: tavallinen ominaisuustermejä ( mustuus ) sisältävä kielenkäyttö voidaan selittää vain olettamalla universaaleja Myös ne väitelauseet, joissa subjektiin liitetään ominaisuuksia (subjekti attribuutti -yhdistelmä/ subjekti kopula predikatiivi) Semanttiset syyt: esimerkki Otetaan lause Tuo kissa on musta Mihin perustuvat sen merkityksellisyys ja totuusarvo? Lauseen subjekti kissa on yksilöolion nimi ja viittaa siihen. Predikatiivi musta on universaalin nimi ja viittaa siihen. Semanttiset syyt: substantiivitertmit Kuitenkaan predikatiivit eivät varsinaisesti nimeä universaalia: Lauseessa Kissa on ketterä, ketterä ei ole universaalin nimi, sen nimi on ketteryys Predikaatit eivät nimeä, vaan ilmaisevat universaalin. Ketterä viittaa tiettyyn olioon tai oliojoukkoon ja samalla ilmaisee universaalin ketteryys Semanttiset syyt: substantiiviset ominaisuustermit Kissa on ketterä voidaan kääntää lauseeksi Kissa toteuttaa ketteryyden Kaikki lauseet voidaan kääntää samalla tavalla: a on F a toteuttaa F:yyden Substantiivimuotoiset ominaisuutta tarkoittavat sanat ovat universaalien nimiä ja viittaavat niihin 4

5 Semanttiset syyt: substantiiviset ominaisuustermit Ketteryys, mustuus, kissa (eläinlajina) voivat olla lauseiden subjekteja ja objekteja Jopa lauseet, joissa ominaisuustermejä ei esiinny, saattavat viitata tiettyyn universaaliin ominaisuuteen: Nämä asiat jakavat useita piirteitä keskenään Realisti: tällaisten lauseiden viittauskohteet on oltava (olemassa olevia) universaaleja Rajoitettu realismi? Miten yksilöoliot ja yleiset ominaisuudet ovat yhteydessä toisiinsa? Muodon ja sisällön ongelma Toteuttamisen käsite on hämärä ja osoittautunut ongelmalliseksi. Todistamisen taakka on aina realistilla, jos nominalisti onnistuu tuottamaan teorian ominaisuustermien käytöstä Toteutuminen Universaalit voivat toteuttaa muita universaaleja ja jopa itsensä: värittömyys on ominaisuus, jonka värittömyys itse toteuttaa Universaali joko toteuttaa itsensä tai ei toteuta Saadaan universaali itsetoteuttamattomuus Jos tämä universaali toteuttaa itsensä, se toteuttaa itsetoteuttavuuden ja itsetoteuttamattomuuden ristiriita Jos se puolestaan ei toteuta itseään, se toteuttaa jälleen itsetoteuttavuuden ja itsetoteuttamattomuuden ristiriita Dilemma Toteutuminen (<Platonin Parmenides-dialogi) Voidaan ajatella, että ykseyden toteutuminen moneudessa vaatii (tapahtumaluokka-) universaalin toteutuminen ollakseen mahdollinen/ymmärrettävä Toteutumisen tapaukset vaativat tullakseen ymmärrettäviksi toteutumisen toteutumisen (toteutuminen 2 ) universaalin, tämä taas toteutumisen 3 päättymätön regressi Toteutuminen ei itse voi olla suhde lainkaan? Mikä se sitten on? side (tie, nexus)? Tyydyttävää selitystä ei ole esitetty Rajoitettu realismi? Ongelma koskee realismin rajoittamatonta muotoa. Realismia voi rajata: toteutuminen itse ei ole universaali, joka vaatii toteutumista. Realismin rajoittamiseksi näyttäisi olevan muitakin syitä. Rajoitettu realismi? Vastaako kaikkia ominaisuustermejä universaali? Pitäisikö vain osalle ominaisuustermeistä hyväksyä oma universaali? Esimerkki: termi balleriina nimeää lajiuniversaalin balleriina Se näyttää sisältävän universaalit naispuolinen ja balettitanssija Voidaanko balleriina palauttaa ominaisuuksien naispuolinen ja balettitanssija yhdistelmäksi? 5

6 Rajoitettu/rajoittamaton realismi Primitiiviset ominaisuudet vs. derivatiiviset ominaisuudet Rajoittaminen ja primitiivisten ominaisuuksien nimeäminen on hankalaa: empirismi? tieteellisesti? Toteutumattomat universaalit: Universalia ante res Universalia ante res (= U. ennen asioita/olioita): universaalien olemassaolo ei riipu partikulaareista olioista. Platonilla ideoilla oli oma riippumaton (ja todellisempi) olemassaolonsa. Terminologiaa: partikulaarit oliot voivat olla osallisina näistä ominaisuuksista. Universalia ante res: ongelmia 1) terveen järjen vastaisuus 2) ominaisuuksien ja olioiden suhde (kopulan regressiongelma) 3) joudutaan olettamaan paljaita partikulaareja (substraatteja) 4) joudutaan olettamaan oma maailma, jossa toteutumattomat universaalit asuvat Universalia in rebus Universalia in rebus -kannan (= U. asioissa/olioissa) mukaan ykseyttä moneudessa on olemassa, mutta vain yhteydessä yksittäisiin partikulaareihin, terminologia: oliot toteuttavat universaaleja. Aristoteles: yksilöoliot eli substanssit koostuvat materian ja muodon yhdistelmästä. (Armstrong: universaaleja on vain niiden ja konkreettisten olioiden muodostamissa asiaintiloissa.) Universalia in rebus: ongelmia Ongelmat: 1) toteutumattomat ominaisuudet 2) Dilemma: 1. toteuttaminen on kaksipaikkainen relaatio: päättymätön regressi 2. ei-suhdemaista sidettä ei kyetä selittämään Universalia sine rebus? Russell & Blanshard: ei ole yksilöolioita, vain universaaleja Universalia sine rebus ( U. ilman asioita/olioita ) Yksilöoliot ovat vain universaalien erilaisia yhdistelmiä Substantiivisten ominaisuustermien käyttö motivoi yhtä lailla tätä kantaa, mutta yksilöoliotermit pitäisi kääntää substantiivisiksi ominaisuustermeiksi! 6

Olemisen mieli. Luentorunko Mitä tarkoittaa oleminen? Mitä tarkoittaa oleminen? Mitä tarkoittaa oleminen? Olla-verbin merkitykset

Olemisen mieli. Luentorunko Mitä tarkoittaa oleminen? Mitä tarkoittaa oleminen? Mitä tarkoittaa oleminen? Olla-verbin merkitykset Luentorunko 13.11.2007 1. Olemisen mieli 2. Olevan kategoriat 3. Yksilöoliot ja ominaisuudet 4. Yleinen-yksityinen vs abstrakti-konkreettinen 5. Universalia-kiista 6. Realismi 7. Realismin muodot 8. Realismin

Lisätiedot

Rajoitettu/rajoittamaton realismi. Luentorunko Rajoitettu/rajoittamaton realismi

Rajoitettu/rajoittamaton realismi. Luentorunko Rajoitettu/rajoittamaton realismi Luentorunko 20.11.2007 1. Realismin ongelmat 2. Nominalismi 3. Trooppiteoria 4. Realismi ja nominalismi: lyhyt tiivistys 5. Teoriat konkreettisista yksilöolioista..(27.11.2007) Rajoitettu/rajoittamaton

Lisätiedot

Nominalismi: motivaatio. Luentorunko Karu nominalismi. Nominalismin muodot. Karu nominalismi: ominaisuustermit. Karu (strutsi-)nominalismi

Nominalismi: motivaatio. Luentorunko Karu nominalismi. Nominalismin muodot. Karu nominalismi: ominaisuustermit. Karu (strutsi-)nominalismi Luentorunko 1542009 1 Nominalismi 2 Trooppiteoria 3 Teoriat Nominalismi: motivaatio Universaaleilla ei ole yhtä selviä identiteettikriteereitä kuin yksilöolioilla Realismi on ongelmallinen Nominalismi

Lisätiedot

Konkreettiset yksilöoliot. Luentorunko Teoriat konkreettisista yksilöolioista. Teoriat konkreettisista yksilöolioista

Konkreettiset yksilöoliot. Luentorunko Teoriat konkreettisista yksilöolioista. Teoriat konkreettisista yksilöolioista Luentorunko 27112007 1 Teoriat konkreettisista 2 3 Ryvästeoria 4 Substanssiteoria 5 Essentialismi ja ajassa pysyvyys Mieli ruumis -ongelma (04122007) Konkreettiset Konkreettiset : Konkreettinen = avaruus-ajallinen,

Lisätiedot

2. Olio-ohjelmoinnin perusteita 2.1

2. Olio-ohjelmoinnin perusteita 2.1 2. Olio-ohjelmoinnin perusteita 2.1 Sisällys Esitellään peruskäsitteitä yleisellä tasolla: Luokat ja oliot. Käsitteet, luokat ja oliot. Attribuutit, olion tila ja identiteetti. Metodit ja viestit. Olioperustainen

Lisätiedot

Universaalien ongelmat. luento 4: Asiaintilat FT Markku Keinänen Turun yliopisto

Universaalien ongelmat. luento 4: Asiaintilat FT Markku Keinänen Turun yliopisto Universaalien ongelmat luento 4: Asiaintilat 19.11 FT Markku Keinänen Turun yliopisto Asiaintilat Asiaintilat (eli faktat) ovat 1800-luvun lopussa tehty radikaali ontologinen innovaatio; asiaintila S on

Lisätiedot

2. Olio-ohjelmoinnin perusteita 2.1

2. Olio-ohjelmoinnin perusteita 2.1 2. Olio-ohjelmoinnin perusteita 2.1 Sisällys Luokat ja oliot. Käsitteet, luokat ja oliot. Attribuutit, olion tila ja identiteetti. Metodit ja viestit. 2.2 Luokat ja oliot Olio-ohjelmoinnin keskeisimpiä

Lisätiedot

Kurssitiedot. Ontologia ja tietoteoria. Filosofian kysymykset. Luentorunko Ontologian ja tietoteorian status. Filosofian erityisalat

Kurssitiedot. Ontologia ja tietoteoria. Filosofian kysymykset. Luentorunko Ontologian ja tietoteorian status. Filosofian erityisalat Ontologia ja tietoteoria FILP340 (6 op/4 ov) luennot + oheismateriaali 31.10.-4.12.2007 (18 h) Pessi Lyyra Ontologia ja tietoteoria Yksilöoliot ja ominaisuudet Mieli ruumis-ongelma Persoonuuden/substanssin

Lisätiedot

Ominaisuuksien ontologia. FT Markku Keinänen Turun yliopisto markku.keinanen[at]utu.fi

Ominaisuuksien ontologia. FT Markku Keinänen Turun yliopisto markku.keinanen[at]utu.fi Ominaisuuksien ontologia tieteessä FT Markku Keinänen Turun yliopisto markku.keinanen[at]utu.fi Rakenne 1. Miksi ominaisuuksia oletetaan? 2. Erilaiset ominaisuusontologiat 3. Tiede ja ominaisuuksien ontologia

Lisätiedot

Kurssitiedot. Ontologia ja tietoteoria. Suoritusmuodot. Kurssin tavoitteet. Filosofian kysymykset. Luentorunko

Kurssitiedot. Ontologia ja tietoteoria. Suoritusmuodot. Kurssin tavoitteet. Filosofian kysymykset. Luentorunko Ontologia ja tietoteoria FILP340 (4 op) luennot + oheismateriaali 18.3.-29.4.2009 (18 h) Pessi Lyyra Ontologia ja tietoteoria Yksilöoliot ja ominaisuudet Mieli ruumis-ongelma Persoonuuden/substanssin ongelma

Lisätiedot

Luentorunko Järki aisoihin. Empirismi. Piispa George Berkeley. Empirismi, ideat ja järki. Rationalismin kritiikki

Luentorunko Järki aisoihin. Empirismi. Piispa George Berkeley. Empirismi, ideat ja järki. Rationalismin kritiikki Luentorunko 6.11.2007 1. Tietoteoria jatkuu..empirismi 2. Kant 3. Tietoteorian haaste metafysiikalle 4. Ontologian oikeutus 5. Muoto, sisältö ja kategoriat Yksilöoliot ja ominaisuudet (13.11.2007) Järki

Lisätiedot

Predikaattilogiikkaa

Predikaattilogiikkaa Predikaattilogiikkaa UKUTEORIA JA TO- DISTAMINEN, MAA11 Kertausta ogiikan tehtävä: ogiikka tutkii ajattelun ja päättelyn sääntöjä ja muodollisten päättelyiden oikeellisuutta, ja pyrkii erottamaan oikeat

Lisätiedot

Tenttikysymykset. + UML-kaavioiden mallintamistehtävät

Tenttikysymykset. + UML-kaavioiden mallintamistehtävät Tenttikysymykset 1. Selitä mitä asioita kuuluu tietojärjestelmän käsitteeseen. 2. Selitä kapseloinnin ja tiedon suojauksen periaatteet oliolähestymistavassa ja mitä hyötyä näistä periaatteista on. 3. Selitä

Lisätiedot

Verbin valenssi määrää, minkälaisia argumentteja ja komplementteja verbi odottaa saavansa millaisissa lauseissa verbi voi esiintyä.

Verbin valenssi määrää, minkälaisia argumentteja ja komplementteja verbi odottaa saavansa millaisissa lauseissa verbi voi esiintyä. Valenssista Valenssi saksalaisessa ja venäläisessä kieliopintutkimuksessa käytetty nimitys, joka tavallisesti tarkoittaa verbin ominaisuutta: sitä, kuinka monta ja millaisia nomineja obligatorisesti ja

Lisätiedot

Rajapinnasta ei voida muodostaa olioita. Voidaan käyttää tunnuksen tyyppinä. Rajapinta on kuitenkin abstraktia luokkaa selvästi abstraktimpi tyyppi.

Rajapinnasta ei voida muodostaa olioita. Voidaan käyttää tunnuksen tyyppinä. Rajapinta on kuitenkin abstraktia luokkaa selvästi abstraktimpi tyyppi. 11. Rajapinnat 11.1 Sisällys Johdanto. Abstrakti luokka vai rajapinta? Rajapintojen hyötyjä. Kuinka rajapinnat määritellään ja otetaan käyttöön? Eläin, nisäkäs, kissa ja rajapinta. Moniperiytyminen rajapintojen

Lisätiedot

Kielellisten merkitysten tilastollinen ja psykologinen luonne: Kognitiivisia ja filosofisia näkökulmia. Timo Honkela.

Kielellisten merkitysten tilastollinen ja psykologinen luonne: Kognitiivisia ja filosofisia näkökulmia. Timo Honkela. Kielellisten merkitysten tilastollinen ja psykologinen luonne: Kognitiivisia ja filosofisia näkökulmia Timo Honkela timo.honkela@helsinki.fi Helsingin yliopisto 29.3.2017 Merkityksen teoriasta Minkälaisista

Lisätiedot

Kant Arvostelmia. Informaatioajan Filosofian kurssin essee. Otto Opiskelija 65041E

Kant Arvostelmia. Informaatioajan Filosofian kurssin essee. Otto Opiskelija 65041E Kant Arvostelmia Informaatioajan Filosofian kurssin essee Otto Opiskelija 65041E David Humen radikaalit näkemykset kausaaliudesta ja siitä johdetut ajatukset metafysiikan olemuksesta (tai pikemminkin olemattomuudesta)

Lisätiedot

Joskus yleistäminen voi tapahtua monen ominaisuuden pohjalta. Myös tällöin voi tulla moniperintätilanteita.

Joskus yleistäminen voi tapahtua monen ominaisuuden pohjalta. Myös tällöin voi tulla moniperintätilanteita. Moniperintä 2 Joskus yleistäminen voi tapahtua monen ominaisuuden pohjalta. Myös tällöin voi tulla moniperintätilanteita. Oliomallinnus TITE.2040 Hannu K. Niinimäki 1 Delegointi 1 Moniperinnän toteuttaminen

Lisätiedot

Luento 3: Volitionismi ja yrittämisteoriat

Luento 3: Volitionismi ja yrittämisteoriat Luento 3: Volitionismi ja yrittämisteoriat Tässä käsiteltäviä teorioita yhdistää ajatus siitä, että intentionaalisia tekoja luonnehtii yhteys nk. volitioon (volition) tai yrittämiseen (trying), joka ei

Lisätiedot

Tieteenfilosofia 2/4. Heikki J. Koskinen, FT, Dos. Helsingin yliopisto / Suomen Akatemia

Tieteenfilosofia 2/4. Heikki J. Koskinen, FT, Dos. Helsingin yliopisto / Suomen Akatemia Tieteenfilosofia 2/4 Heikki J. Koskinen, FT, Dos. Helsingin yliopisto / Suomen Akatemia 1 Viisauden sanoja Aristoteleelta Aristoteles (De int. 1.): Ääneen puhutut sanat ovat sielullisten vaikutusten symboleja

Lisätiedot

Sisällys. 11. Rajapinnat. Johdanto. Johdanto

Sisällys. 11. Rajapinnat. Johdanto. Johdanto Sisällys 11. ajapinnat. bstrakti luokka vai rajapinta? ajapintojen hyötyjä. Kuinka rajapinnat määritellään ja otetaan käyttöön? Eläin, nisäkäs, kissa ja rajapinta. Moniperiytyminen rajapintojen avulla.

Lisätiedot

1. Filosofian luonne. FILOSOFIA 1 KURSSIRUNKO FILOSOFIAN PERUSKURSSI/Kama CC-BY-SA Kaisa-Mari Majamäki (lupa käyttää tekijän nimellä varustettuna)

1. Filosofian luonne. FILOSOFIA 1 KURSSIRUNKO FILOSOFIAN PERUSKURSSI/Kama CC-BY-SA Kaisa-Mari Majamäki (lupa käyttää tekijän nimellä varustettuna) FILOSOFIA 1 KURSSIRUNKO FILOSOFIAN PERUSKURSSI/Kama CC-BY-SA Kaisa-Mari Majamäki (lupa käyttää tekijän nimellä varustettuna) 1. Filosofian luonne MITÄ FILOSOFIA ON? - Filosofia = viisauden rakkaus Ensimmäinen

Lisätiedot

1. HYVIN PERUSTELTU 2. TOSI 3. USKOMUS

1. HYVIN PERUSTELTU 2. TOSI 3. USKOMUS Tietoteoria klassinen tiedonmääritelmä tietoa on 1. HYVIN PERUSTELTU 2. TOSI 3. USKOMUS esim. väitteeni Ulkona sataa on tietoa joss: 1. Minulla on perusteluja sille (Olen katsonut ulos) 2. Se on tosi (Ulkona

Lisätiedot

Etiikan mahdollisuudesta tieteenä. Henrik Rydenfelt Helsingin yliopisto

Etiikan mahdollisuudesta tieteenä. Henrik Rydenfelt Helsingin yliopisto Etiikan mahdollisuudesta tieteenä Henrik Rydenfelt Helsingin yliopisto Etiikka tieteenä? Filosofit ja ei-filosofit eivät pidä etiikkaa tieteenä Tiede tutkii sitä, miten asiat ovat, ei miten asioiden tulisi

Lisätiedot

Mitä on Filosofia? Informaatioverkostojen koulutusohjelman filosofiankurssin ensimmäinen luento

Mitä on Filosofia? Informaatioverkostojen koulutusohjelman filosofiankurssin ensimmäinen luento Mitä on Filosofia? Informaatioverkostojen koulutusohjelman filosofiankurssin ensimmäinen luento Filosofian kurssi 2008 Tavoitteet Havaita filosofian läsnäolo arjessa Haastaa nykyinen maailmankuva Saada

Lisätiedot

Kieli merkitys ja logiikka

Kieli merkitys ja logiikka Luento 9 Kieli merkitys ja logiikka Luento 9: Merkitys ja logiikka, kertaus Luku 10 loppuun (ei kausatiiveja) Ekstensio, intensio ja käsitteet Primitiivisten ilmaisujen merkitys Käsitteellis-intentionaaliset

Lisätiedot

Tieteenfilosofia 4/4. Heikki J. Koskinen, FT, Dos. Helsingin yliopisto / Suomen Akatemia

Tieteenfilosofia 4/4. Heikki J. Koskinen, FT, Dos. Helsingin yliopisto / Suomen Akatemia Tieteenfilosofia 4/4 Heikki J. Koskinen, FT, Dos. Helsingin yliopisto / Suomen Akatemia 1 Tieteellinen selittäminen Tieteellisen tutkimuksen perustehtävä on maailmaa koskevan uuden ja totuudenmukaisen

Lisätiedot

luonnonilmiölauseessa paikan tai ajan ilmaus täyttää subjektin paikan: tunnekausatiivilauseissa subjektin paikan perii partitiivimuotoinen kokija:

luonnonilmiölauseessa paikan tai ajan ilmaus täyttää subjektin paikan: tunnekausatiivilauseissa subjektin paikan perii partitiivimuotoinen kokija: Sanajärjestys ja subjektin paikka subjektittomat lauseet jättävät subjektin normaalin, finiittiverbiä edeltävän paikan tyhjäksi ellipsi- ja pronominin poisjättötapauksissa paikka jää tyhjäksi: Ø Lähdemme

Lisätiedot

o Tutkii olevaisen olemusta, todellisuuden yleisimpiä periaatteita, rakennetta ja luonnetta.

o Tutkii olevaisen olemusta, todellisuuden yleisimpiä periaatteita, rakennetta ja luonnetta. YK10 FILOSOFIAN LUENNOT, osa 2. 4. METAFYSIIKKA o Metafysiikka (kr. meta ta fysika) o Ensimmäinen filosofia, "oppi olevasta olevana" (Aristoteles) o Tutkii olevaisen olemusta, todellisuuden yleisimpiä

Lisätiedot

Tietokantojen suunnittelu, relaatiokantojen perusteita

Tietokantojen suunnittelu, relaatiokantojen perusteita Tietokantojen suunnittelu, relaatiokantojen perusteita A277, Tietokannat Teemu Saarelainen teemu.saarelainen@kyamk.fi Lähteet: Leon Atkinson: core MySQL Ari Hovi: SQL-opas TTY:n tietokantojen perusteet-kurssin

Lisätiedot

Mieli ja ruumis. Luentorunko Mieli-ruumis -ongelma. Ongelman historiallinen tausta. Ongelman historiallinen tausta

Mieli ja ruumis. Luentorunko Mieli-ruumis -ongelma. Ongelman historiallinen tausta. Ongelman historiallinen tausta Luentorunko 4.12.2007 1. Mieli ruumis-ongelma: taustaa ja yleistä ihmettelyä 2. Peruskannat: monismi dualismi pluralismi/idealismi materialismi 3. Mitä mieli tarkoittaa? 4. Ensimmäisen ja kolmannen persoonan

Lisätiedot

Aika empiirisenä käsitteenä. FT Matias Slavov Filosofian yliopistonopettaja Jyväskylän yliopisto

Aika empiirisenä käsitteenä. FT Matias Slavov Filosofian yliopistonopettaja Jyväskylän yliopisto Aika empiirisenä käsitteenä FT Matias Slavov Filosofian yliopistonopettaja Jyväskylän yliopisto Luonnonfilosofian seuran kokous 7.3.2017 Esitelmän kysymys ja tavoite: Pääkysymys: Onko aika empiirinen käsite?

Lisätiedot

Sisällönkuvailun tulevaisuus: YSA vai YSO?

Sisällönkuvailun tulevaisuus: YSA vai YSO? Sisällönkuvailun tulevaisuus: YSA vai YSO? Eeva Kärki Kansalliskirjasto 22.1.2009 YSA YSO YSA YSO: eroja Selvitettävää Osoitteita Agenda 1 Tesaurukset ja ontologiat molemmat ovat käsitejärjestelmän kuvauksia

Lisätiedot

Lausekkeiden rakenteesta (osa 2) & omistusliitteistä

Lausekkeiden rakenteesta (osa 2) & omistusliitteistä Lausekkeiden rakenteesta (osa 2) & omistusliitteistä Adjektiivi- ja adverbilausekkeet AP ja AdvP: paljon yhteistä monet AP:t voi jopa suoraan muuttaa AdvP:ksi -sti-johtimella: Ihan mahdottoman kaunis Ihan

Lisätiedot

SP 11: METODOLOGIAN TYÖPAJA Kevät Yliopistonlehtori, dosentti Inga Jasinskaja-Lahti

SP 11: METODOLOGIAN TYÖPAJA Kevät Yliopistonlehtori, dosentti Inga Jasinskaja-Lahti SP 11: METODOLOGIAN TYÖPAJA Kevät 2010 Yliopistonlehtori, dosentti Inga Jasinskaja-Lahti Työpajan tavoitteet 1. Johdattaa sosiaalipsykologian metodologisiin peruskysymyksiin, niiden pohtimiseen ja niistä

Lisätiedot

HELIA 1 (17) Outi Virkki Tiedonhallinta

HELIA 1 (17) Outi Virkki Tiedonhallinta HELIA 1 (17) Luento 4.1 Looginen suunnittelu... 2 Relaatiomalli... 3 Peruskäsitteet... 4 Relaatio... 6 Relaatiokaava (Relation schema)... 6 Attribuutti ja arvojoukko... 7 Monikko... 8 Avaimet... 10 Avain

Lisätiedot

HAVAINTO LÄhde: Vilkka 2006, Tutki ja havainnoi. Helsinki: Tammi.

HAVAINTO LÄhde: Vilkka 2006, Tutki ja havainnoi. Helsinki: Tammi. HAVAINTO LÄhde: Vilkka 2006, Tutki ja havainnoi. Helsinki: Tammi. 1 MIKÄ ON HAVAINTO? Merkki (sana, lause, ajatus, ominaisuus, toiminta, teko, suhde) + sen merkitys (huom. myös kvantitatiivisessa, vrt.

Lisätiedot

Kieli merkitys ja logiikka

Kieli merkitys ja logiikka Luento 8 Kieli merkitys ja logiikka Luento 8: Merkitys ja logiikka Luku 10: Luennon 7 kertaus: propositiologiikka predikaattilogiikka Kvanttorit ja looginen muoto Määritelmät, analyyttisyys ja synteettisyys

Lisätiedot

adverbiaali on lauseenjäsen, joka ilmaisee aikaa, paikkaa, tapaa määrää, syytä, keinoa tai jotakin muuta seikkaa.

adverbiaali on lauseenjäsen, joka ilmaisee aikaa, paikkaa, tapaa määrää, syytä, keinoa tai jotakin muuta seikkaa. Adverbiaali adverbiaali on lauseenjäsen, joka ilmaisee aikaa, paikkaa, tapaa määrää, syytä, keinoa tai jotakin muuta seikkaa. Tänään (aika) koulussa (paikka) puhuttiin varovasti (tapa) vähän (määrä) vahingossa

Lisätiedot

Luento 12: XML ja metatieto

Luento 12: XML ja metatieto Luento 12: XML ja metatieto AS-0.110 XML-kuvauskielten perusteet Janne Kalliola XML ja metatieto Metatieto rakenne sanasto Resource Description Framework graafikuvaus XML Semanttinen Web agentit 2 1 Metatieto

Lisätiedot

Mikä on tieteenfilosofinen positioni ja miten se vaikuttaa tutkimukseeni?

Mikä on tieteenfilosofinen positioni ja miten se vaikuttaa tutkimukseeni? Mikä on tieteenfilosofinen positioni ja miten se vaikuttaa tutkimukseeni? Jyväskylä 31.5.2017 Petteri Niemi Relativismi ja Sosiaalinen konstruktivismi Relativismi (Swoyer 2010) Relativismi on näkemysten

Lisätiedot

Eettisten teorioiden tasot

Eettisten teorioiden tasot Eettisten teorioiden tasot ETENE 7.12.2010 Olli Loukola Käytännöllinen filosofia, Politiikan & talouden tutkimuksen laitos, Helsingin yliopisto 1 MORAALIN OSA-ALUEET eli moraali sosiaalisena instituutiona

Lisätiedot

Vastaesimerkki. Luentorunko Perusteltuus. Rationalismi. Menetelmällinen epäily. Tarkkaamattomuussokeus ja muutossokeus

Vastaesimerkki. Luentorunko Perusteltuus. Rationalismi. Menetelmällinen epäily. Tarkkaamattomuussokeus ja muutossokeus Luentorunko 25.3.2009 1. Tietoteoria jatkuu..empirismi 2. Kant 3. Tietoteorian haaste metafysiikalle 4. Ontologian oikeutus 5. Muoto, sisältö ja kategoriat Yksilöoliot ja ominaisuudet (2.4.2009) Vastaesimerkki

Lisätiedot

Semanttisen tietämyksenhallinnan mahdollisuudet sosiaalityön tiedonmuodostuksessa

Semanttisen tietämyksenhallinnan mahdollisuudet sosiaalityön tiedonmuodostuksessa Semanttisen tietämyksenhallinnan mahdollisuudet sosiaalityön tiedonmuodostuksessa Sosiaalityön tutkimuksen päivät 15.2.2007 Antero Lehmuskoski erikoissuunnittelija, Stakes Tuloksellisuuden vaatimus Työn

Lisätiedot

Laajennettu tiedonkäsitys ja tiedon erilaiset muodot

Laajennettu tiedonkäsitys ja tiedon erilaiset muodot Laajennettu tiedonkäsitys ja tiedon erilaiset muodot Totuudesta väitellään Perinteinen käsitys Tutkimuksella tavoitellaan a. On kuitenkin erilaisia käsityksiä. Klassinen tiedon määritelmä esitetään Platonin

Lisätiedot

FILOSOFIAN KUOHUVAT VUODET KATSAUS 1900-LUVUN ALUN FILOSOFIAAN SIRKKU IKONEN

FILOSOFIAN KUOHUVAT VUODET KATSAUS 1900-LUVUN ALUN FILOSOFIAAN SIRKKU IKONEN FILOSOFIAN KUOHUVAT VUODET KATSAUS 1900-LUVUN ALUN FILOSOFIAAN SIRKKU IKONEN 27.10. Miten tietoisuus rakentuu? Husserlin fenomenologiaa 3.11. Elämänfilosofian nousu ja tuho 10.11. Mitä on inhimillinen

Lisätiedot

Tiedon esittäminen ja päättely. Kognitiivinen mallintaminen I. Merkitys. Merkitys. Kognitiivinen mallintaminen I, kevät /13/07

Tiedon esittäminen ja päättely. Kognitiivinen mallintaminen I. Merkitys. Merkitys. Kognitiivinen mallintaminen I, kevät /13/07 Tiedon esittäminen ja päättely Kognitiivinen mallintaminen I Symbolinen mallintaminen 3. luento Tiedon esittäminen ja päättely Merkitys: kompositionaalisuus Malliteoria Loogisen päättelyn malleja Tiedon

Lisätiedot

Kieli merkitys ja logiikka. 4: Luovuus, assosiationismi. Luovuus ja assosiationismi. Kielen luovuus. Descartes ja dualismi

Kieli merkitys ja logiikka. 4: Luovuus, assosiationismi. Luovuus ja assosiationismi. Kielen luovuus. Descartes ja dualismi Luovuus ja assosiationismi Kieli merkitys ja logiikka 4: Luovuus, assosiationismi Käsittelemme ensin assosiationismin kokonaan, sen jälkeen siirrymme kombinatoriseen luovuuteen ja konstituenttimalleihin

Lisätiedot

YRJÖ REENPÄÄ JA PSYKOFYYSINEN ONGELMA

YRJÖ REENPÄÄ JA PSYKOFYYSINEN ONGELMA YRJÖ REENPÄÄ JA PSYKOFYYSINEN ONGELMA Pentti Alanen KUKA OLI YRJÖ REENPÄÄ Syntyi 18.7.1894, kuoli 18.12.1976 Fysiologian professori 1927-1962 HY Aistinfysiologian tutkija, filosofi Fenomenologiaan nojautuva

Lisätiedot

Metametafysiikkaa kategorioilla ja ilman

Metametafysiikkaa kategorioilla ja ilman Metametafysiikkaa kategorioilla ja ilman JANI HAKKARAINEN Metametafysiikka on analyyttisen filosofian erityinen osa-alue, joka on artikuloitunut aivan hiljattain. Siinä tarkastellaan metafysiikan luonnetta,

Lisätiedot

adverbiaali on lauseenjäsen, joka ilmaisee aikaa, paikkaa, tapaa määrää, syytä, keinoa tai jotakin muuta seikkaa.

adverbiaali on lauseenjäsen, joka ilmaisee aikaa, paikkaa, tapaa määrää, syytä, keinoa tai jotakin muuta seikkaa. Adverbiaali adverbiaali on lauseenjäsen, joka ilmaisee aikaa, paikkaa, tapaa määrää, syytä, keinoa tai jotakin muuta seikkaa. Tänään (aika) koulussa (paikka) puhuttiin varovasti (tapa) vähän (määrä) vahingossa

Lisätiedot

SUMERI 2. HY ma 10-12,

SUMERI 2. HY ma 10-12, SUMERI 2 HY ma 10-12, 3.9. 11.12.2017 Päivityksiä Kolmannen persoonan omistusliitteet tulisi lukea a-né hänen (ennen a-ni) bé sen, niiden (ennen bi) Evidenssiä: Omistusliitettä {be} ei koskaan kirjoiteta

Lisätiedot

Fredin ja Eskon sanomat

Fredin ja Eskon sanomat Fredin ja Eskon sanomat Lehden on kirjoittannut Fredi ja Esko Kuvat: Curly ry Tampereen teatteri Tampereen teatteri on Tampereella toinen suuri toimiva teatteri. Teatteri on perustettu 1904. Tampereen

Lisätiedot

Luentorunko Mieli-ruumis -ongelma. Mieli-ruumis -ongelma. Mieli ruumis-ongelman versioita. Ongelman historiallinen tausta

Luentorunko Mieli-ruumis -ongelma. Mieli-ruumis -ongelma. Mieli ruumis-ongelman versioita. Ongelman historiallinen tausta Luentorunko 29.4.2009 ieli-ruumis -ongelma 1. ieli ruumis-ongelma: taustaa ja yleistä ihmettelyä 2. Peruskannat: monismi dualismi pluralismi/idealismi materialismi 3. itä mieli tarkoittaa? 4. Ensimmäisen

Lisätiedot

LUKU II HOMOLOGIA-ALGEBRAA. 1. Joukko-oppia

LUKU II HOMOLOGIA-ALGEBRAA. 1. Joukko-oppia LUKU II HOMOLOGIA-ALGEBRAA 1. Joukko-oppia Matematiikalle on tyypillistä erilaisten objektien tarkastelu. Tarkastelu kohdistuu objektien tai näiden muodostamien joukkojen välisiin suhteisiin, mutta objektien

Lisätiedot

Ihmistieteet vs. luonnontieteet: Ihmistieteet vs. luonnontieteet: inhimillinen toiminta. Tieteiden erot ja ihmistieteiden suhde luonnontieteisiin

Ihmistieteet vs. luonnontieteet: Ihmistieteet vs. luonnontieteet: inhimillinen toiminta. Tieteiden erot ja ihmistieteiden suhde luonnontieteisiin Tieteiden erot ja ihmistieteiden suhde luonnontieteisiin Johdatus yhteiskuntatieteiden filosofiaan 7. Luento 4.2. Ihmistieteet vs. luonnontieteet: inhimillinen toiminta Inhimillinen toiminta on intentionaalista

Lisätiedot

Kognitiiivinenmallintaminen1. Tiedon esittäminen, logiikkaa

Kognitiiivinenmallintaminen1. Tiedon esittäminen, logiikkaa Kognitiiivinenmallintaminen1 Tiedon esittäminen, logiikkaa Mitenihmisaivotesittävättietoa? Language of Thought (LOT) hypoteesi(fodor). Mentaaliset representaatiot ovat jotain kielen tapaista(niillä on

Lisätiedot

TIETOINEN HAVAINTO, TIETOINEN HAVAINNOINTI JA TULKINTA SEKÄ HAVAINNOLLISTAMINEN

TIETOINEN HAVAINTO, TIETOINEN HAVAINNOINTI JA TULKINTA SEKÄ HAVAINNOLLISTAMINEN TIETOINEN HAVAINTO, TIETOINEN HAVAINNOINTI JA TULKINTA SEKÄ HAVAINNOLLISTAMINEN Hanna Vilkka Mikä on havainto? - merkki (sana, lause, ajatus, ominaisuus, toiminta, teko, suhde) + sen merkitys (huom. myös

Lisätiedot

Ruma merkitys. Tommi Nieminen. XLII Kielitieteen päivät. Kielitieteen epäilyttävin välttämätön käsite. tommi.nieminen@uef.fi. Itä-Suomen yliopisto ...

Ruma merkitys. Tommi Nieminen. XLII Kielitieteen päivät. Kielitieteen epäilyttävin välttämätön käsite. tommi.nieminen@uef.fi. Itä-Suomen yliopisto ... Ruma merkitys Kielitieteen epäilyttävin välttämätön käsite Tommi Nieminen tomminieminen@ueffi Itä-Suomen yliopisto XLII Kielitieteen päivät 21 23 toukokuuta 2015, Vaasa Merkitys, subst lingvistisen merkityksen

Lisätiedot

Sijoista ja kieliopillisista funktioista

Sijoista ja kieliopillisista funktioista Sijoista ja kieliopillisista funktioista Sijajärjestelmästä Suomessa 15 sijaa kieliopilliset ja muut, semanttiset, obliikvisijat tjs. kieliopilliset sijat : nominatiivi (pallo, hattu) genetiivi (pallon,

Lisätiedot

Lukumummit ja -vaarit Sanavaraston kartuttamista kaunokirjallisuuden avulla

Lukumummit ja -vaarit Sanavaraston kartuttamista kaunokirjallisuuden avulla Kuka lukisi minut seminaari, Tampere 10.11.2017 Hanna Pöyliö, Niilo Mäki Instituutti Lukumummit ja -vaarit Sanavaraston kartuttamista kaunokirjallisuuden avulla @lukumummit 1 Hyvä sanastoharjoitus Sanasto

Lisätiedot

3. Käsiteanalyysi ja käsitekaavio

3. Käsiteanalyysi ja käsitekaavio 3. Käsiteanalyysi ja käsitekaavio lehtori Pasi Ranne Metropolia ammattikorkeakoulu E-mail: pasi.ranne@metropolia.fi sivu 1 Käsiteanalyysi Selvitetään mitä tietokantaan pitää tallentaa Lähtökohtana käyttäjien

Lisätiedot

Maailmankansalaisen etiikka

Maailmankansalaisen etiikka Maailmankansalaisen etiikka Olli Hakala Maailmankansalaisena Suomessa -hankkeen avausseminaari Opetushallituksessa 4.2.2011 Maailmankansalaisen etiikka Peruskysymykset: Mitä on maailmankansalaisuus? Mitä

Lisätiedot

Arvot ja toiminnan identiteetti / luonne. Michael Rossing, kehittämis- ja viestintäpäällikkö 14.9.2015

Arvot ja toiminnan identiteetti / luonne. Michael Rossing, kehittämis- ja viestintäpäällikkö 14.9.2015 Arvot ja toiminnan identiteetti / luonne Michael Rossing, kehittämis- ja viestintäpäällikkö 14.9.2015 Arvoprosessin selkäranka? Arvoprosessi on perinteisesti ennen kaikkea prosessi! Prosessilla on oltava

Lisätiedot

Käyttöliittymä. Ihmisen ja tuotteen välinen rajapinta. ei rajoitu pelkästään tietokoneisiin

Käyttöliittymä. Ihmisen ja tuotteen välinen rajapinta. ei rajoitu pelkästään tietokoneisiin Käyttöliittymä Ihmisen ja tuotteen välinen rajapinta ei rajoitu pelkästään tietokoneisiin Tasot: 1. Teknis-fysiologis-ergonimen 2. Käsitteellis-havainnoillinen 3. Toiminnallis-kontekstuaalinen, käyttötilanne

Lisätiedot

T-79.144 Syksy 2003 Logiikka tietotekniikassa: perusteet Laskuharjoitus 8 (opetusmoniste, kappaleet 2.3-3.4) 28 31.10.2003

T-79.144 Syksy 2003 Logiikka tietotekniikassa: perusteet Laskuharjoitus 8 (opetusmoniste, kappaleet 2.3-3.4) 28 31.10.2003 T-79.144 Syksy 2003 Logiikka tietotekniikassa: perusteet Laskuharjoitus 8 (opetusmoniste, kappaleet 2.3-3.4) 28 31.10.2003 1. Olkoon R kaksipaikkainen predikaattisymboli, jonka tulkintana on relaatio R

Lisätiedot

Tenttikysymykset. + UML- kaavioiden mallintamistehtävät

Tenttikysymykset. + UML- kaavioiden mallintamistehtävät Tenttikysymykset 1. Selitä mitä asioita kuuluu tietojärjestelmän käsitteeseen. 2. Selitä kapseloinnin ja tiedon suojauksen periaatteet oliolähestymistavassa ja mitä hyötyä näistä periaatteista on. 3. Selitä

Lisätiedot

Lataa Olemisen porteilla - Kari Enqvist. Lataa

Lataa Olemisen porteilla - Kari Enqvist. Lataa Lataa Olemisen porteilla - Kari Enqvist Lataa Kirjailija: Kari Enqvist ISBN: 9789510369531 Sivumäärä: 297 Formaatti: PDF Tiedoston koko: 28.99 Mb Mitä on aine, mitä henki ja mitä tarkoittaa olemassaolo?

Lisätiedot

Henkilöiden olemassaolo ja samuus

Henkilöiden olemassaolo ja samuus Henkilöiden olemassaolo ja samuus Metafysiikka 2 Teemu Siipola (014 272 374) 7. huhtikuuta 2016 Sisältö 1 Johdanto 3 2 Olemassaolo 4 3 Samuus ja sumeus 12 4 Pysyvyys 17 5 Henkilöt 23 5.1 Samuuskriteerit

Lisätiedot

Ihmis- ja oppimiskäsitykset taideopetuksessa. Kevät 2012 Eeva Anttila eeva.anttila@teak.fi

Ihmis- ja oppimiskäsitykset taideopetuksessa. Kevät 2012 Eeva Anttila eeva.anttila@teak.fi Ihmis- ja oppimiskäsitykset taideopetuksessa Kevät 2012 Eeva Anttila eeva.anttila@teak.fi Kurssin tarkoituksesta ja tavoitteista Kurssilla avataan ja pohditaan keskeisimpiä oppimiseen liittyviä käsitteitä

Lisätiedot

Sisällys. Mitä on periytyminen? Yksittäis- ja moniperiytyminen. Oliot ja perityt luokat. Periytymisen käyttö. 8.2

Sisällys. Mitä on periytyminen? Yksittäis- ja moniperiytyminen. Oliot ja perityt luokat. Periytymisen käyttö. 8.2 8. Periytyminen 8.1 Sisällys Mitä on periytyminen? Yksittäis- ja moniperiytyminen. Oliot ja perityt luokat. Periytymisen käyttö. 8.2 Mitä on periytyminen? Periytyminen (inheritance) tarkoittaa luokan piirteiden

Lisätiedot

FI3 Tiedon ja todellisuuden filosofia LOGIIKKA. 1.1 Logiikan ymmärtämiseksi on tärkeää osata erottaa muoto ja sisältö toisistaan:

FI3 Tiedon ja todellisuuden filosofia LOGIIKKA. 1.1 Logiikan ymmärtämiseksi on tärkeää osata erottaa muoto ja sisältö toisistaan: LOGIIKKA 1 Mitä logiikka on? päättelyn tiede o oppi muodollisesti pätevästä päättelystä 1.1 Logiikan ymmärtämiseksi on tärkeää osata erottaa muoto ja sisältö toisistaan: sisältö, merkitys: onko jokin premissi

Lisätiedot

Metametafysiikkaa kategorioilla ja ilman

Metametafysiikkaa kategorioilla ja ilman Metametafysiikkaa kategorioilla ja ilman Jani Hakkarainen Tampereen yliopisto Metametafysiikka on analyyttisen filosofian erityinen osa-alue, joka on artikuloitunut aivan hiljattain. Siinä tarkastellaan

Lisätiedot

Kohti suomalaista semanttista webiä

Kohti suomalaista semanttista webiä Kohti suomalaista semanttista webiä 16.11.2005 Museoalan ontologia MAO Paikka- ja toimijaontologiat MuseoSuomi-portaalissa MAO Museoalan asiasanaston (MASA) termit n. 6000 Tekstiilialan termit (esineet,

Lisätiedot

Tieteenfilosofia 1/4. Heikki J. Koskinen, FT, Dos. Helsingin yliopisto / Suomen Akatemia

Tieteenfilosofia 1/4. Heikki J. Koskinen, FT, Dos. Helsingin yliopisto / Suomen Akatemia Tieteenfilosofia 1/4 Heikki J. Koskinen, FT, Dos. Helsingin yliopisto / Suomen Akatemia 1 Tästä kurssista Molempina päivinä ohjelma on rakenteeltaan samanlainen: 1. luento-osio 9:15 10:40 keskusteluosio

Lisätiedot

Todistus: Aiemmin esitetyn mukaan jos A ja A ovat rekursiivisesti lueteltavia, niin A on rekursiivinen.

Todistus: Aiemmin esitetyn mukaan jos A ja A ovat rekursiivisesti lueteltavia, niin A on rekursiivinen. Lause: Tyhjyysongelma ei ole osittain ratkeava; ts. kieli ei ole rekursiivisesti lueteltava. L e = { w { 0, 1 } L(M w ) = } Todistus: Aiemmin esitetyn mukaan jos A ja A ovat rekursiivisesti lueteltavia,

Lisätiedot

Metafysiikka Kokemuksen tavoittamattomissa olevien todellisuuden piirteiden tutkimista

Metafysiikka Kokemuksen tavoittamattomissa olevien todellisuuden piirteiden tutkimista Filosofia 3 Tiedon ja todellisuuden filosofia Kurssin sisältö Maailma ja olemassaolo olemassaolo ja sen tutkiminen oliot ja ominaisuudet Kieli ja totuus kieli, totuus ja merkitys päättely Kurssin sisältö

Lisätiedot

3. Predikaattilogiikka

3. Predikaattilogiikka 3. Predikaattilogiikka Muuttuja mukana lauseessa. Ei yksikäsitteistä totuusarvoa. Muuttujan kiinnittäminen määrän ilmaisulla voi antaa yksikäsitteisen totuusarvon. Esimerkki. Lauseella x 3 8 = 0 ei ole

Lisätiedot

Metafysiikka elää ja voi hyvin S. Albert Kivinen

Metafysiikka elää ja voi hyvin S. Albert Kivinen Metafysiikka elää ja voi hyvin S. Albert Kivinen Riku Juti: Johdatus metafysiikkaan. Gaudeamus. Helsinki 2001, 395 s. Sopivasti vuosituhannen vaihtumisen merkeissä saimme ensimmäisen suomenkielisen metafysiikan

Lisätiedot

HELIA 1 (14) Outi Virkki Käyttöliittymät ja ohjlmiston suunnittelu

HELIA 1 (14) Outi Virkki Käyttöliittymät ja ohjlmiston suunnittelu HELIA 1 (14) Luento 7 Käyttöliittymäolio... 2 Olioajattelun perusteet... 3 Tavoitteet... 3 Peruskäsitteet... 4 Olio / Olioinstanssi / Olion esiintymä... 4 Ominaisuudet... 4 Toiminnot... 4 Olioluokka /

Lisätiedot

Mitä on periytyminen?

Mitä on periytyminen? 8. Periytyminen 8.1 Sisällys Mitä on periytyminen? Yksittäis- ja moniperiytyminen. Oliot ja perityt luokat. Filosofinen ja käytännönläheinen näkökulma periytymiseen. Periytymisen soveltaminen. 8.2 Mitä

Lisätiedot

ÄIDINKIELI JA TEATTERIT

ÄIDINKIELI JA TEATTERIT ÄIDINKIELI JA TEATTERIT Tekijät: Lotta Aaltonen ja Nea Rasinen Kuvat: Curly ry Joensuun kaupunginteatteri on samalla Pohjois-Karjalan alueteatteri, jota ylläpitää Pohjois-Karjalan Teatteriyhdistys. Teatterissa

Lisätiedot

Yhteiskuntafilosofia. - alueet ja päämäärät. Olli Loukola / käytännöllisen filosofian laitos / HY

Yhteiskuntafilosofia. - alueet ja päämäärät. Olli Loukola / käytännöllisen filosofian laitos / HY Yhteiskuntafilosofia - alueet ja päämäärät Olli Loukola / käytännöllisen filosofian laitos / HY 1 Yhteiskunnan tutkimuksen ja ajattelun alueet (A) yhteiskuntatiede (political science') (B) yhteiskuntafilosofia

Lisätiedot

Tässä lehdessä pääset kertaamaan Lohdutus-jakson asioita.

Tässä lehdessä pääset kertaamaan Lohdutus-jakson asioita. Tässä lehdessä pääset kertaamaan Lohdutus-jakson asioita. Turun kaupunginteatteri ja Hämeenlinnan teatteri. LOHDUTUS 2 KIELIOPIT ja TEATTERIT (virke, päälause, sivulause, päälauseiden yhdistäminen, päälauseen

Lisätiedot

FI 3. Metafysiikka ja tieto-oppi

FI 3. Metafysiikka ja tieto-oppi FI 3 Metafysiikka ja tieto-oppi Tieto ja maailma s.7-16 Tiedon ja maailman suhde voidaan selittää tieteen, taiteen tai uskontojen avulla Tieto ei perustu uskoon tai arvaukseen Tieteellinen tieto pyrkii

Lisätiedot

5. Paikallissijat/obliikvisijat

5. Paikallissijat/obliikvisijat 5. Paikallissijat/obliikvisijat 5/1 1. Paikallissijat tai obliikvisijat erottuvat nom-part-gen -ryhmän päätteistä siinä, että jälkimmäiset osoittavat ensisijaisesti olion, edelliset sijat taas ei-ajallisen

Lisätiedot

MONISTE 2 Kirjoittanut Elina Katainen

MONISTE 2 Kirjoittanut Elina Katainen MONISTE 2 Kirjoittanut Elina Katainen TILASTOLLISTEN MUUTTUJIEN TYYPIT 1 Mitta-asteikot Tilastolliset muuttujat voidaan jakaa kahteen päätyyppiin: kategorisiin ja numeerisiin muuttujiin. Tämän lisäksi

Lisätiedot

OMINAISUUDET JA SUBSTANSSI Teoriayhdistelmien arviointia

OMINAISUUDET JA SUBSTANSSI Teoriayhdistelmien arviointia OMINAISUUDET JA SUBSTANSSI Teoriayhdistelmien arviointia Konsta Vilkman Maisterintutkielma Filosofia Yhteiskuntatieteiden ja filosofian laitos Humanistis- yhteiskuntatieteellinen tiedekunta Jyväskylän

Lisätiedot

Kieli merkitys ja logiikka

Kieli merkitys ja logiikka Luento 7 Kieli merkitys ja logiikka Luennot 7 ja 8: sivut 237-274 Luento 7: Merkitys ja kieli Merkitys ja kieli Merkitys ja kieli Kompositionaalisuus Propositiologiikka Kieli ja tulkinta Predikaattilogiikka

Lisätiedot

Suhteellisuusteorian vajavuudesta

Suhteellisuusteorian vajavuudesta Suhteellisuusteorian vajavuudesta Isa-Av ain Totuuden talosta House of Truth http://www.houseoftruth.education Sisältö 1 Newtonin lait 2 2 Supermassiiviset mustat aukot 2 3 Suhteellisuusteorian perusta

Lisätiedot

Antti-Jussi Lakanen Ohjelmointi 1, C# / kevät 2011

Antti-Jussi Lakanen Ohjelmointi 1, C# / kevät 2011 Antti-Jussi Lakanen Ohjelmointi 1, C# / kevät 2011 Yleistä olioista ja OOP:sta OOP, eng. Object Oriented Programming C#:ssa oliot luodaan käyttämällä (olio)luokkia Olio tarkoittaa yksinkertaisesti ohjelman

Lisätiedot

Ohjelmistotekniikan menetelmät, luokkamallin laatiminen

Ohjelmistotekniikan menetelmät, luokkamallin laatiminen 582101 - Ohjelmistotekniikan menetelmät, luokkamallin laatiminen 1 Lähestymistapoja Kokonaisvaltainen lähestymistapa (top-down) etsitään kerralla koko kohdealuetta kuvaavaa mallia hankalaa, jos kohdealue

Lisätiedot

Heilurin heilahdusaika (yläkoulun fysiikka) suunnitelma

Heilurin heilahdusaika (yläkoulun fysiikka) suunnitelma Pasi Nieminen, Markus Hähkiöniemi, Jouni Viiri sekä toteutukseen osallistuneet opettajat Heilurin heilahdusaika (yläkoulun fysiikka) suunnitelma Tässä perinteistä työtä lähestytään rohkaisten oppilaita

Lisätiedot

TIEA241 Automaatit ja kieliopit, syksy Antti-Juhani Kaijanaho. 8. syyskuuta 2016

TIEA241 Automaatit ja kieliopit, syksy Antti-Juhani Kaijanaho. 8. syyskuuta 2016 TIEA241 Automaatit ja kieliopit, syksy 2016 Antti-Juhani Kaijanaho TIETOTEKNIIKAN LAITOS 8. syyskuuta 2016 Sisällys a https://tim.jyu.fi/view/kurssit/tie/ tiea241/2016/videoiden%20hakemisto Matemaattisen

Lisätiedot

3/1. 3. Partitiivi. (1) Tätä kirjaa on jo saatavissa. Kaappi on mäntyä. (2) Jää helisee lasissa. Hänellä on rauta kädessään.

3/1. 3. Partitiivi. (1) Tätä kirjaa on jo saatavissa. Kaappi on mäntyä. (2) Jää helisee lasissa. Hänellä on rauta kädessään. 3/1 3. Partitiivi Kognitiivinen esitys. Kognitiivisessa esityksessä huomio kohdistuu sijojen merkityksiin eli millaista entiteettiä se osoittaa. Predikaatio hahmottaa aina jonkin entiteetin suhteessa johonkin

Lisätiedot

Taulukot. Jukka Harju, Jukka Juslin 2006 1

Taulukot. Jukka Harju, Jukka Juslin 2006 1 Taulukot Jukka Harju, Jukka Juslin 2006 1 Taulukot Taulukot ovat olioita, jotka auttavat organisoimaan suuria määriä tietoa. Käsittelylistalla on: Taulukon tekeminen ja käyttö Rajojen tarkastus ja kapasiteetti

Lisätiedot

12. Monimuotoisuus 12.1

12. Monimuotoisuus 12.1 12. Monimuotoisuus 12.1 Sisällys Johdanto. Periytymismekanismi määrittää alityypityksen. Viitteiden sijoitus ja vertailu. Staattinen ja dynaaminen luokka. Myöhäinen ja aikainen sidonta. Parametrinvälitys

Lisätiedot

Käytännön ideoita verkostotyöhön & toimintatutkimuksellinen ote verkostojen kehittämiseen. Timo Järvensivu, KTT Aalto-yliopiston kauppakorkeakoulu

Käytännön ideoita verkostotyöhön & toimintatutkimuksellinen ote verkostojen kehittämiseen. Timo Järvensivu, KTT Aalto-yliopiston kauppakorkeakoulu Käytännön ideoita verkostotyöhön & toimintatutkimuksellinen ote verkostojen kehittämiseen Timo Järvensivu, KTT Aalto-yliopiston kauppakorkeakoulu Toimintatutkimus? Toimintatutkimus on sosiaalinen prosessi,

Lisätiedot

Ilpo Halonen 2005. 1.3 Päätelmistä ja niiden pätevyydestä. Luonnehdintoja logiikasta 1. Johdatus logiikkaan. Luonnehdintoja logiikasta 2

Ilpo Halonen 2005. 1.3 Päätelmistä ja niiden pätevyydestä. Luonnehdintoja logiikasta 1. Johdatus logiikkaan. Luonnehdintoja logiikasta 2 uonnehdintoja logiikasta 1 Johdatus logiikkaan Ilpo Halonen Syksy 2005 ilpo.halonen@helsinki.fi Filosofian laitos Humanistinen tiedekunta "ogiikka on itse asiassa tiede, johon sisältyy runsaasti mielenkiintoisia

Lisätiedot