Metafysiikka Kokemuksen tavoittamattomissa olevien todellisuuden piirteiden tutkimista

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Metafysiikka Kokemuksen tavoittamattomissa olevien todellisuuden piirteiden tutkimista"

Transkriptio

1 Filosofia 3 Tiedon ja todellisuuden filosofia Kurssin sisältö Maailma ja olemassaolo olemassaolo ja sen tutkiminen oliot ja ominaisuudet Kieli ja totuus kieli, totuus ja merkitys päättely Kurssin sisältö Tieto ja todellisuus epäily, varmuus ja tiedon mahdollisuus miten tieto tavoittaa todellisuuden Tiede ja tutkimus tieteen lajit ja menetelmät tiede yhteiskunnassa Kurssin arvostelu Numeroarvostelu: 4-10 Huomioon otetaan: esitelmä tuntiaktiivisuus ja suhtautuminen koe selvittämättömät poissaolot voivat johtaa suorituksen hylkäämiseen Määrittele omin sanoin mitä on totuus Mikä on olevan perusrakenne, eli substanssi? Metafysiikka Kokemuksen tavoittamattomissa olevien todellisuuden piirteiden tutkimista jaetaan

2 ontologiaan, joka tutkii olemisen ja olemassaolon käsitteitä sekä olevaisen perimmäistä laatua: Oppi olevaisesta sinänsä ja kosmologiaan, eli oppiin maailman rakenteesta ja siihen sisältyvästä tapahtumisesta Aikoinaan metafysiikan piiriin on luettu myös teologia ja psykologia Tyypillisiä, vuosisatojen ajan pohdittuja kysymyksiä ovat: kysymys todellisuuden aineellisuudesta (materialismi) ja henkisyydestä (idealismi) Metafysiikka-nimitys johtuu siitä, että Aristoteleen kirjoitusten kerääjät asettivat "fysiikan jälkeen" (kreik. ta meta ta fysika) kirjoituksia, joiden Aristoteles itse sanoi koskevan ns. ensimmäistä filosofiaa Uudemmassa tieteessä metafysiikkaa on usein arvosteltu ankarasti: Sitä on moitittu "hämäräksi" filosofiaksi Sen on katsottu perustuvan vain käsitesekaannuksiin On myös ajateltu, että empiirinen tutkimus kykenee ennenpitkää ratkaisemaan met.fys. ongelmat Toisaalta kritiikki ei ole itsekään aina kyennyt selviytymään ilman joitain metafyysisen luonteisia kannanottoja Minkä on osaltaan katsottu osoittavan, että metafysiikalla on oma välttämätön paikkansa ajattelussa Metafysiikan suurin ongelma Tutkimuskohde aistien tavoittamattomissa väitetään että:

3 - empiirinen eli kokemusperäinen tiedonhankinta mahdotonta - johtopäätökset uskoa, eivät tietoa alleviivaa, s 10: Sellaista, joka on, eli mitä tahansa olevaa Kutsutaan filosofiassa olioksi tai entiteetiksi Usein puhutaan myös objekteista Varhaisin filosofia Kreikan filosofian synty Ensimmäiset filosofit olivat luonnontutkijoita - heidän ensimmäiset kysymyksensä olivat: Mitä on maailma ja olevaisuus? - mistä se on muodostunut? - miten se on saanut alkunsa? - mikä pitää sitä käynnissä? Kaikki maailmassa muutoksen tilassa, eli kaikki virtaa Olevaisen perustana yksi substanssi, vesi Ennusti auringonpimennyksen 585 ekr. Paljon muuta hänestä ei tiedetä Thaleen käsitys maailmasta ANAKSIMENES (N. 600 ekr.) olevaisen perusta on ilma sielu on ilmaa ilma voi a) tihentyä: (ilma vesi maa kivi) tai b) ohentua: (ilma tuli) HERAKLEITOS ( ekr.) Kaikki virtaa", kaikki muuttuu Substanssina tuli (Jumala on ikuinen alkutuli) Logos = maailmanjärjestys, järki; kaaoksen vastakohta ja se kaava, jonka mukaan kaikki tapahtuu Logos pitää kaikkea yllä DEMOKRITOS (SYNT. N. 460 ekr.) Olevan perustana atomit atomit jakamattomia, kovia, läpäisemättömiä, jatkuvassa putoamisliikkeessä

4 atomien törmäyksistä syntyvät aistimukset atomeja: 1) sieluatomit (hienorak.), 2) aineatomit elämä = sieluatomit yhtyvät aineatomeihin kuoleminen = atomit katoavat Olemassaolo-odotuksien kriittistä tarkastelua Anselm Canterburylainen s Canterburyn arkkipiispa Skolastikko Ontologinen Jumalan olemassaolon todistus: Ontologinen todistus Jumalaa suurempaa oliota ei voida ajatella On kaksi mahdollisuutta: Hän on olemassa mielikuvituksessa Hän on olemassa todellisuudessa Olio joka on olemassa sekä todellisuudessa että mielikuvituksessa on suurempi kuin olio joka on olemassa vain mielikuvituksessa Suurin kuviteltavissa oleva olio on täydellinen Täydellisyyteen kuuluu olemassaolo Johtopäätös: Jumala on olemassa Mikä ongelma päättelyketjussa on? I Jumalaa suurempaa oliota ei voida ajatella II On kaksi mahdollisuutta: Hän on olemassa mielikuvituksessa Hän on olemassa todellisuudessa III Olio joka on olemassa sekä todellisuudessa että mielikuvituksessa on suurempi kuin olio joka on olemassa vain mielikuvituksessa IV Suurin kuviteltavissa oleva olio on täydellinen V Täydellisyyteen kuuluu olemassaolo VI Johtopäätös: Jumala on olemassa Mikä ongelma päättelyketjussa on? On ongelmallista esittää olemassaolo olion ominaisuudeksi, kuten vaikkapa väri Olemassaolo voisi olla ennemminkin olion ominaisuuksien muodostama kokonaisuus Jos Anselmin päättely pitää paikkansa, sen avulla voidaan todistaa minkä tahansa täydellisen asian olemassaolo: Kumpi selitys on parempi? Miksi pilvet kulkevat taivaalla?

5 A:Jumala laittoi pilvet taivaalle, jotta saataisiin sadetta ja varjoa. Pilvet kulkevat näkymättömien enkelien kuljettamina B: Pilvien muodostuminen ja liikkuminen voidaan selittää termodynamiikan laeilla Kumpi selitys on parempi? Miksi valonnopeus on m/s? A: Niin vain on B: Maailmankaikkeuden Luoja sääti niin Vilhelm Ockham Englantilainen fransiskaanimunkki Skolastikko Ockhamin partaveitsi Leikkaa pois turhat olemassaolo-oletukset Ontologisen säästäväisyyden periaate: Mikäli kaksi erilaista selitystä selittää ilmiön yhtä hyvin tai yhtä huonosti On valittava ontologisesti yksinkertaisempi selitys ( = se jossa on vähemmän selittäviä tekijöitä) Olisiko Ockhamin partaveitsi hyvä väline arkiajattelussa? Mikä on ihmisen keskeisin ominaisuus, joka erottaa hänet muista tuntemistamme oloista? Aristoteles: Ihminen on rationaalinen eläin Olevan tasot, alleviivaa s Ihmisten olemassaolo näyttää poikkeavan useimpien muiden maailmassa olevien olioiden olemassaolosta Ihminen on ajatteleva, tietävä ja tunteva tietoinen ympäröivästä todellisuudesta tietoinen itsestään ja olemassaolostaan Mikä on niin varma asia, että sitä ei voi epäillä? René Descartes ~ Renatus Cartesius ( ) Ranskalainen filosofi, matemaa-tikko ja luonnontieteilijä Descartesin filosofialla oli 1600-luvun Euroopassa lähes ehdoton auktoriteettiasema

6 Descartes: Mikä on täysin varmaa?, (s.94-96) Voin epäillä miltei kaikkea, sillä voinhan ajatella, että oma ruumiini ja ympärilläni olevat asiat ovat vain näkemääni unta Vaikka epäilenkin kaikkea, en kuitenkaan voi epäillä sitä seikkaa, että epäilen Samalla kun ajattelen, että kaikki ajatukseni ovat kuvittelua ja harhaa, oivallan heti, että minä, joka ajattelen, olen välttämättömästi myös olemassa: cogito, ergo sum, ajattelen, siis olen. Mikä heikkous tai ongelma päättelyketjussa on? Voin epäillä miltei kaikkea, sillä voinhan ajatella, että oma ruumiini ja ympärilläni olevat asiat ovat vain näkemääni unta Vaikka epäilenkin kaikkea, en kuitenkaan voi epäillä sitä seikkaa, että epäilen Samalla kun ajattelen, että kaikki ajatukseni ovat kuvittelua ja harhaa, oivallan heti, että minä, joka ajattelen, olen välttämättömästi myös olemassa: cogito, ergo sum, ajattelen, siis olen. Descartes: Ajatellessani kaikkivaltiaan, äärettömän ja ikuisen olion ajatusta - huomaan ehdottoman varmasti, etten minä äärellisenä olentona olisi voinut itse keksiä tällaista ajatusta,- vaan minua täydellisemmän olennon on täytynyt sijoittaa se mieleeni Ehdottoman varmasti käsitän siis, että minun lisäkseni on olemassa ainakin yksi olento, nimittäin Jumala Descartes: Onko kaikki sittenkin huijausta? Mutta vielä on se mahdollisuus, että kaikki mielteeni ovat pahan hengen aiheuttamaa kuvittelua Täydellinen ja kaikkivaltias Jumala ei voisi kuitenkaan sallia sellaista petosta, sillä se olisi epätäydellisyyttä Miten keho ja ajattelu liittyvät toisiinsa? Mieli ja ruumis -ongelma Filosofinen ongelma 1600-luvulta lähtien Descartes ajatteli ruumiin ja sielun erillisiksi substansseiksi oli vaikeata ajatella selkeästi ja täsmällisesti, miten ne voivat vaikuttaa toisiinsa Descartesin mielestä yhdistävänä linkkinä toimi käpyrauhanen, mutta hän ei yrittänyt lähemmin kuvata sen toimintaa Nykyajan mielenfilosofia, s. 19 Ihmismieli, etenkin tietoisuus pyritään palauttamaan aineellisen maailman piiriin

7 Oma tietoisuus on kuitenkin ihmiselle olemassa HENKISENÄ ILMIÖNÄ Tämä ristiriita tekee mieli-ruumis-ongelman yhä polttavaksi Reduktionismi Palauttaa selitettävän ilmiön alemman tason ilmiöön Ontologisen reduktionismin mukaan ylemmän tason kokonaisuus on vain alemman tason ilmiöiden summa Reduktionistinen materialismi katsoo, että kaikkeus on täysin palautettavissa alkeishiukkasiin, eikä ilmiöiden taustalla ole mitään muuta Ratkaisuehdotuksia mieli-ruumis ongelmaan Materialismi: Eliminoiva materialismi: On vain ainetta ja sen ilmiöitä. Mieli ja tajunta ovat epätodellisia ilmiöitä/ongelmia Tietoisuuden luonnetta ei vielä kokonaan ymmärretä Tiede tulee poistamaan nämä ongelmat, kuten se poisti esim. pahat henget sairauksien aiheuttajina Reduktiivinen (=palauttava) materialismi: Suosii Ockhamin partaveistä Mieli on todellinen Sen tapahtumat voidaan palauttaa aineen ilmiöiksi, eli mieli on ainetta Emergentti materialismi: Mieli nousee aineellisesta maailmasta Mutta sitä ei voida palauttaa aineellisen maailman ilmiöihin Mieli on jotakin enemmän Holistinen näkemys: kokonaisuus on enemmän kuin osiensa summa ---- Ongelma: miten osien vuorovaikutuksesta voi syntyä kokonaisuus, joka ei palaudu osikseen? Riippuuko tajunnan ulkopuolinen todellisuus meistä, vai onko se itsenäinen? Millä tavoin aineelliset kappaleet koskettavat tietoisuutta tai ilmentyvät sille? Olevan tasot, s sir Karl Popper , s ja 127 Englantilais-itävaltalainen tieteenfilosofi Falsifikaatioperiaate: Vain sellainen tieteellinen teoria joka voidaan tarvittaessa osoittaa vääräksi, on pätevä Esim. astrologia, freudilaisuus ja marxismi eivät ole Popperin mukaan päteviä Popper hylkäsi reduktionismin 3 maailman teoriallaan: Popperin kolme maailmaa Kuinka monta todellisuutta on olemassa? Popperin kolme maailmaa, alleviivaa s :

8 Todellisuus voidaan jakaa kolmeen suhteellisen itsenäiseen alueeseen: Maailma 1. Fysikaalinen, aineellinen todellisuus, eli Materiaalinen maailma Oliot alkeishiukkasista ja arjen esineistä galakseihin Maailma 2. Subjektiivinen tajunta eli ihmismieli, Mentaalinen maailma Ajatukset, tunteet ja tahtomukset Suhteellisen itsenäinen = autonominen materiaaliseen perustaan, eli maailmaan 1. nähden Maailma 3 Ihmisen luoma ja ylläpitämä kulttuuri Tieteelliset teoriat, taideteokset, luvut ja yhteiskunnalliset institutiot Kulttuurinen maailma Suhteellinen itsenäinen, eli autonominen materiaaliseen perustaan eli maailmaan 1 nähden s : Ontologiassa on usein kyse olioluokkien ja -tasojen selvittämisestä On selvitettävä voidaanko ongelmallinen taso leikata pois Ockhamin partaveitsellä, eli voidaanko se palauttaa tutumpaan tasoon Ontologinen idealismi, s 21. Idealismin eri suuntaukset kieltäytyvät hyväksymästä aineellista maailmaa ainoaksi tosiolevaksi Idealismi olettaa vastakohtana materialismille, että todellisuus on luonteeltaan ei-aineellista (käsitteellistä, henkistä, sielullista) ei-aineellista todellisuutta ei ainakaan kokonaan voi palauttaa aineelliseen todellisuuteen Solipsismi, s. 21 Maailma on ihmisen omien kokemusten summa vain itsestään tietoinen minä on olemassa, kaikki on ainoastaan sen mielikuvia tai ajatuksia Maailmoja 1. tai 3. ei itsenäisesti olemassa Solipsismia ei kukaan ole varsinaisesti kannattanut, mutta se on tietoteoreettisissa tarkasteluissa esitetty erääksi mahdolliseksi näkemykseksi Fenomenalismi, s. 21 Pohjautuu osin Immanuel Kantin ajatteluun

9 Oleminen on havaituksi tulemista Esiintymät tai ilmiöt, fenomeenit ovat todellisuutta koskevan tiedon ainoana perustana Maailmoja 1. tai 3. ei itsenäisesti olemassa Hegel: Objektiivinen idealismi, s. 21 Todellisuutta ei voi samaistaa yksityisen subjektin ajatteluun tai kokemuksiin Todellisuus on yksilöllisistä minuuksista riippumattoman absoluuttisen maailmanhengen historiallista kehittymistä s. 21: Hegelin perintönä ontologinen idealismi eli kukoistuskautta 1800-luvulla Eriasteiset materialismin muodot ovat kuitenkin nykyisin suositumpia Dualismi, s Arkiajattelun yleisin metafyysinen oletus Olevan muodostaa kaksi toisistaan riippumatonta, mutta keskenään vuorovaikutuksessa olevaa tekijää 1. Aine ja ruumis 2. Henki ja sielu Materialismin mukaan näkemys ei ole uskottava, koska erillisten maailmojen 1. ja 2. vuorovaikutusta on vaikea ymmärtää Miten luvut ovat olemassa? Ihmisten keksimä tapa todellisuuden ilmiöiden käsittelyyn Osa kulttuuria Matematiikka on loogisen päättelyn eräs muoto Fibonaccin lukujono ajatuksena on laskea yhteen kaksi edellistä lukua, ja näin saada seuraavan luvun arvo ensimmäiset kymmenen lukua järjestyksessä ovat 0, 1, 1, 2, 3, 5, 8, 13, 21, 34, 55 Fibonaccin lukujono Fibonaccin jono on kiinnostava sikäli, että sen kahden perättäisen luvun suhde lähestyy kultaista leikkausta Koska Fibonacci-tyyppisesti eteneviä korkoa korolle-summautuvia prosesseja löytyy paljon biologisesta luonnosta, löytyy sieltä myös paljon kultaista leikkausta vastaavia suhteita PYTHAGORAS (N. 500 ekr.) Matemaatikko: a²+b²=c²

10 Perusti Etelä-Italiaan veljeskunnan, jossa tiukat säännöt Olevaisen perustana ovat luvut (jotka itsenäisiä olioita) Sielu puhdistuu matematiikan harrastamisen kautta Sielunvaellusoppi vegetaristi Ykseys vai moneus, s. 27: Monismi = oppi ykseydestä maailma koostuu vain yhdestä oliosta tai yhdenlaisista olioista idealismi ja materialismi ovat monistisia Pluralismi Todellisuus on ykseyteen palautumaton moneus --> Popperin kolme maailmaa ovat kaikki olemassa Benedictus de Spinoza ( ) Descartes oli olettanut, että todellisuuden ytimen muodostaa aine eli ulottuvuus ja henki eli ajattelu - kaksi toisiinsa palautumatonta substanssia Tämä oli Spinozan mielestä liian vaikeatajuinen ajatus Spinoza: On vain yksi ääretön substanssi, joka on oman itsensä syy mutta jolla on äärettömän monia olomuotoja Ulottuvuus ja ajattelu ovat ne olomuodot, jotka voimme tajuta Substanssi on Jumala, eli luonto Gottfried Wilhelm Leibniz ( ) Pluralismi/monismi: Vastusti Spinozan monismia Maailma muodostuu äärettömästä määrästä aineettomia, jakamattomia perusyksiköitä eli monadeja Leibniz oli siis tavallaan pluralisti Toisaalta teoria on monistinen, koska monadit ovat kaikki samanlaisia Ks. Leibnitzin laki s. 40 Mitä aika on? Ihmisen keksimä tapa todellisuuden ilmiöiden käsittelyyn Tapahtumien looginen järjestys Ajassa voidaan havaita liikettä ja tapahtumia Suhteellisuusteorian mukaan aika on olevan neljäs ulottuvuus Mitä aika on?

11 Ihmisten apuväline todellisuuden ymmärtämiseen Eräs avaruuden ulottuvuus suhteellisuusteorian mukaan Tapa jäsentää asioiden tapahtuminen loogiseen järjestykseen Immanuel Kant, aika ja avaruus, s. 29: Aika ja avaruus eivät ole olemassa havainnoivan subjektin, eli ihmisen ulkopuolella Ihmismieli sijoittaa ne havainnoimaansa maailmaan kokemuksen välttämättöminä ennakkoehtoina Kokemusta ei voi olla mistään, ellei kokemuksia sijoiteta ajallis-avaruudelliseeen tilanteeseen Ontologinen realismi, s. 29: Kant on väärässä Aika ja avaruus ovat todellisuuden omia rakenteita Niitä voidaan tutkia riippumatta ihmisen tietokyvyn rakenteesta Voiko tulevaa muuttaa menneeseen palaamalla? Mahdollisten tai rinnakkaisten maailmojen teoria, s.36 Miten taivaankappaleet vaikuttavat ihmisen elämään? Miksi säätä on vaikea ennustaa? Onko tuleva ennalta määräytynyt? Sattuma vai välttämättömyys?, s > Determinismi Kaikki tapahtuminen on ennalta määrättyä Mikään ei voisi tapahtua toisin Syyn ja vaikutuksen suhde, eli kausaliteetti on ehdoton Esim. klassisen fysiikan maailmankuva on tämä Uskonnoissa tämä näkemys tunnetaan fatalismina tai predestinaationa Voiko pieni ötökkä saada aikaan asioita, jotka vaikuttavat koko maailman tulevaisuuteen? Kaaosteoria on deterministinen: esim säätilan muutokset ovat aiempien syiden määräämiä, mutta lukuisien muuttujien vuoksi vaikeita ennustettavia, s. 33 In-determinismi Tapahtuminen ei noudata poikkeuksetonta lakia, eikä ole ehdotonta Esim. 1: Kvanttifysiikka: alkeishiukkasen käytös voidaan tuntea tai ennustaa vain tilastollisen todennäköisyyden perusteella Esim. 2: Vapaa tahto ihmisten ja eläinten toiminnassa

12 Onko ihminen vapaa? Vapautta rajoittavat: Sosiaaliset normit ja odotukset Luonnonlait Lainsäädäntö Ympäristön olosuhteet Perustarpeet: ravinto, asunto jne. Moraali Fobiat, ennakkoluulot Geenit Tietämättömyys Muiden ihmisten huomioonotto Muiden toiminta Tahdonvapauden kritiikkiä: 1. Predestinaatio-oppi: Jumala on ennalta säätänyt mitä ihminen elämänsä aikana tulee tekemään 2. Ihminen toimii taloudellisten ja sosiaalisten valtarakenteiden alistamana 3. Epäsosiaalisen käytöksen syynä voi olla sairaus s. 37: Universaaliongelma Mitä vihreä on? Onko vihreä itsenäisesti olemassa, eli onko eri esineiden vihreä samaa ainetta? Miten voimme tietää näkevätkö kaikki muutkin vihreätä, silloin kun minä näen vihreätä? Universaaliongelma Onko maailmassa vain yksilöitä? Vai onko myös useille yksilöille yhteisiä piirteitä, eli universaaleja olemassa?... Miten selitetään, että sama ominaisuus, esim. väri voi olla samanaikaisesti useilla eri yksilöillä?

13 Kasvi on todellinen, mutta onko maailmassa myös vihreyttä? Onko vihreä väri yksi ja sama ominaisuus, joka on kasvin lehdissä ja monessa muussakin oliossa? Vai ovatko käsitteet vain ihmisen tapoja nimiä todellisuuden luokitteluun? 1. Käsiterealismi Ideat/käsitteet ovat itsenäisesti olemassa olevia olioita (kanta peräisin Platonilta) 2. Nominalismi Esim. Aristoteles: Käsitteet sopimuksen luonteisia nimiä, sanoja, eli vain kielen piiriin kuuluvia ilmiöitä, joita eivät vastaa mitkään olemassa olevat oliot Platonin ideaoppi Luolavertaus: aistimaailman ilmiöt vain heijastumia ideamaailmasta Platonin ideaoppi Maailmassa ei ole täydellistä kolmiota tai hevosta yms., sillä maailma on koko ajan muutoksen tilassa Alati muuttuvasta ei ole mahdollista muodosta pysyvää tietoa Ideaoppi Tiedon kohteena on yliaistillinen ideoiden maailma Ennen syntymää epätäydelliseen muuttuvaan maailmaan, sielu on havainnut ideoita täydellisessä, muuttumattomassa ideoiden maailmassa Ymmärrys ja järki perustuu näiden ideoiden mieleenpalauttamiseen Nykyään ei ilmeisesti ole filosofeja, jotka kannattaisivat platonilaista kahden rinnakkaisen maailman teoriaa Sitä pidetään todellisuuden turhana monimutkaistamisena (Ockhamin partaveitsi) Ideamaailma on uskon, ei tiedon asia Geometrian suhteen platonilaistyyppinen näkemys on kuitenkin vallalla: Maailmassa ei ole olemassa täydellisiä geometrisiä kappaleita, ne ovat vain ideoita kuvitteellisessa todellisuudessa Niitä voidaan vain vajavaisesti jäljitellä ihmisen tekemissä piirroksissa tai esineissä

14 Onko maailma suunnilleen samanlainen huomenna kuin tänään? Jos mielestäsi on, niin miten voit sen tietää? David Hume ( ) Valistuksen aikakauden merkittävin englantilainen filosofi Tietoteoriassaan Hume jatkoi ajatusaiheita, jotka olivat kehittyneet John Locken ja George Berkeleyn kokemusperäisissä filosofioissa Humen lähtökohtana on se elämysten eroavuus, joka vallitsee vaikutelman ja mielteen välillä Esim. kivun tunteen vaikutelma on voimakkaampi ja eloisampi elämys kuin se mielle, jonka tajunta tuosta tunteesta muodostaa Kaikki todet lauseet koskevat joko mielteiden suhteita tai tosiasioita, esim. matemaattisia totuuksia: Tosiseikkoja koskevat lauseet ilmaisevat joko a) välitöntä kokemusta, esim: tunnen kipua tai b) ovat epäsuoria, esim: tunnen kipua, KOSKA tuli polttaa minua - Hume oli kiinnostunut viimeksi mainituista Tosiseikkoja koskevat lauseet näyttävät perustuvan syy vaikutussuhteeseen (kausaalisuhde) Vain tämän suhteen ansiosta meidän on mahdollista ennakoida, mitä jostakin tapahtumasta seuraa Kokemus on opettanut, että tietyt tapahtumat esiintyvät aina peräkkäin, esim. X:ää seuraa aina Y

15 Sanomme silloin, että X on Y:n syy ja Y on X:n vaikutus Filosofiassa oli aiemmin ajateltu, että Y seuraa X:ää 100% varmuudella Hume osoitti, ettei näin ole, koska ei olisi ristiriitaista, että X tapahtuisi ja Y jäisi tapahtumatta Näemme valkoisen biljardipallon osuvan punaiseen ja punaisen menevän pussiin Ajattelemme, että ensimmäinen tapahtuma aiheutti toisen Aiheutumisella tarkoitamme, että seuraus oli välttämätön Emme kuitenkaan näe tätä välttämättömyyttä Näemme vain kuinka pallot osuvat toisiinsa ja jälkimmäinen pallo menee pussiin Ei ole mahdotonta että punainen pallo pysyisi paikallaan ja valkoinen kimpoaisi takaisin Uskomme välttämättömyyteen on vain tapa, jonka olemme omaksuneet, kun olemme lukuisia kertoja havainneet kuinka jokin tapahtuma johtaa toiseen Kokemus ei sisällä välttämätöntä yhteyttä X:n ja Y:n välillä Kokea voimme vain yksittäisten ilmiöiden peräkkäisyyden, emme minkäänlaista syysuhdetta Mikään vaikutelma ei vastaa syysuhteen miellettä (se on vain ihmismielen luomus), joten se on vailla perusteita tietoisuuden ulkopuolisessa maailmassa Kaikki kokemuspäätelmät edellyttävät tulevaisuuden vastaavan menneisyyttä siten, että samoja syitä seuraavat samat vaikutukset Tätä edellytystä ei voi johtaa kokemuksesta Ei ole ristiriitaista ajatella, että luonnonkulku muuttuisi Meillä ei ole mitään perustetta tietää tulevaisuudesta Mikään ei oikeuta kokemukseen perustuvaa yleistystä, induktiota Tämän kritiikin ansiosta tulee empirismin pääperiaate, kokemus, ongelmalliseksi David Hume ( ) Kokea voimme vain yksittäisiä ilmiöitä Mikään aistivaikutelma ei vastaa syysuhteen miellettä. Se on vain mielen luomus

16 Mikään ei oikeuta kokemukseen perustuvaa yleistystä, induktiota Meillä ei ole mitään perustetta tietää tulevasta Arkielämässä suuri osa järjenkäyttöämme, eli tapahtumien ennakoiminen aikaisemman kokemuksen perusteella, ei ole perusteltua tietoa, vaan uskoa Voimakkaimmin Humeen reagoi Kant, joka sai herätteen kriittis- filosofiseen menetelmäänsä: Immanuel Kant ( ) Immanuel Kant ( ) Tieto syntyy havainnossa Havainnot syntyvät olioiden sinänsä vaikutuksesta Oliot sinänsä kuuluvat perimmäisen todellisuuden piiriin, jonne tietomme ei ulotu tiedon varsinainen kohde on ilmiöiden maailma (ihmisen omassa tietoisuudessa) Ihmismieli sijoittaa havaitsemisen yhteydessä ilmiöihin Kant 1.ajan ja 2.avaruuden sekä 3.kausaliteetin eli syyn ja seurauksen suhteen Siksi olioita sinänsä ei voi kokea Ihmismieleen on asennettu aksioomia geometristen, matemaattisten ja loogisten ongelmien varalle = apriorinen tieto (ennen kokemusta) vastakohta: a posteriori (tieto kokemuksen jälkeen, eli empiirinen tieto) NATURALISMI, s. 54: Suosituin kanta nytkytieteessä Luonnontiede ratkaisee olemassaolokysymykset, jos ne ylipäänsä voidaan ratkaista Olemassaoloa koskevia kysymyksiä ei voi ratkaista havainnosta riippumatta a priori - vaan a posteriori, empiirisien tutkimuksen pohjalta Nykytiede pyrkii ja pystyy vastaamaan lähinnä kysymykseen MITEN? - ei juurikaan kysymyksen

17 MIKSI? Wilfrid Sellars ( ), s. 54: Vain maailmaa PARHAITEN selittävät tieteelliset teoriat voivat viime kädessä kertoa mitä on ja mitä ei ole olemassa Tiede on olevaisen mitta Tieteestä riippumatonta filosofista metafysiikkaa tai ontologiaa ei tarvita s. 55: Heidegger ja oleminen Martin Heidegger Martin Heidegger , s.55: Pääteos Oleminen ja aika Fundamentaaliontologinen kuvaus ihmisen olemisesta: ontologiaa ei tule pitää pelkästään kielen analyysina ontologian ongelmia ei voida ratkaista tieteen keinoin Heidegger vastusti Platonista ja Aristoteleestä lähtevää länsimaisen ajattelun traditiota Antiikin ajoista lähtien oli Heideggerin mukaan unohdettu ajatella olemista sinänsä Filosofian historia on ollut ajautumista yhä kauemmas olemisen todellisesta merkityksestä Descartesin ja Kantin filosofiat luovat maailmasta erillisen subjektin käsitteen, jonka ajattelun ja tiedon kohteena ovat objektit 1900-luvun tieteellis-tekninen ajattelu on tämän kehityksen päätepiste Syy tähän asiaan on tieteeseen ja filosofiaan sisältyvä teoreettinen ajattelu, pyrkimys tarkkailla maailmaa objektiivisesti On ogelmallista, että tieteelliselle tutkimukselle ominaista tapaa käsitellä tutkittavaa olevaa aletaan pitää ensisijaisena keinona ymmärtää oleminen myös tieteellisen tutkimuksen ulkopuolella Kun subjekti nähdään objektiksi käsitetystä maailmasta erillisenä, ainoastaan omasta tietoisuudestaan varmana oliona, syntyy joukko ongelmia: kysymykset ajatuksen ja todellisuuden vastaavuudesta kysymykset ulkomaailman olemassaolon varmuudesta Jos alkuperäinen, olemista koskeva kysymys muistettaisiin, katoaisivat ongelmat s. 56: Vain inhimillisen olemassaolon kautta voimme tarkastella olemisen merkitystä entiteetti, joka jokainen meistä on itse = Dasein, tuollaolo (näin hän vältti käsitteitä subjekti, olio ja sielu ) Olemisen ja ajan analyysi kuvaa

18 elämän mielekkyysrakenteen, josta käytetään kokonaisnimeä huoli (Sorge) kolmitahoista ajallista rakennetta: mielekkäänä eletty nykyisyys (Gegenwart) mahdollistuu vain siten, että elämällä on lähtökohtaisesti historiallisena suhde omaan menneisyyteensä tai olleisuuteensa (Gewesenheit) ja sitä määrittää olennaisesti sen avoimista mahdollisuuksista muodostuva tulevaisuus (Zukunft) Olemisesta ja ajasta ilmestyi vain ensimmäinen puolisko, joka käsittää Daseinin eksistentiaalisen analytiikan Ilmestymättä jäivät: systemaattisen osan varsinainen huipentuma, jossa kysymys olemisen mielestä oli määrä vastata ajallisuuden pohjalta suunniteltu laaja historiallinen osa lisäys, s. 56: Heideggerin kesken jääneen työn tavoitteena oli löytää filosofian harjoittamiselle uusi alku Kysymys olemisesta, olemisen mielestä, joka filosofian historiassa oli unohtunut, olisi voinut tarjota tien tähän uuteen alkuun Heideggerin mielestä oli tarpeellista pohtia, mitä oleminen ylipäätään on ja mitä merkitsee se, että jotakin on Mikä on ihmisen ja eläimen viestinnän merkittävin ero? Kieli 1) puhuttu ja 2) kirjoitettu kieli: puhuttu sana ja kirjaimet ovat symboleita niiden yhteys edustamaansa asiaan on yleinen ja sopimuksenvarainen Kieli mahdollistanut ihmisellä monimutkaisten psyykkisten toimintojen, kuten kielellisen muistin ja ajattelun kehittymisen tärkein ihmistä ja eläintä erottava tekijä Milloin tietää osaavansa vieraan kielen? Kieli ja olemassaolo s. 60 Millaisesta asiasta ei voi puhua? Ludvig Wittgenstein ( ) s Itävaltalais-englantilainen filosofi Pääteos Tractatus Logico-Philosophicus (1921) Esipuheessa sanotaan filosofian ongelmat ratkaistun olennaisilta osiltaan lopullisesti

19 Tarkoitus on vapauttaa lukija pohtimasta filosofisia ongelmia, kuten tekijä oli vapauttanut itsensä Viimeinen Tractatuksen lause toteaa: "Mistä ei voi puhua, siitä on vaiettava." Sitä, mistä ei voida puhua, ei voida myöskään ajatella ja päinvastoin Tässä rajanvedossa on filosofian varsinainen tehtävä: kaiken filosofian tulisi olla "kielen kritiikkiä, eli se ei voi sanoa mitään maailmasta Kieli on todellisuuden kuva Jotta kieli voisi ilmaista jotakin todellisuudesta, sillä ja todellisuudella on oltava yhteinen rakenne Koska niillä sitä ei ole, kieli on epätäydellinen ja puutteellinen Kieli pystyy kuvaamaan tosiasioita, mutta ei suhdettaan tosiasioihin Tämä suhde näyttäytyy kielessä, mutta sitä ei voida sanoin ilmaista Wittgenstein: Filosofia on ollut suurimmalta osaltaan erehdystä Ratkaisemattomat filosofian ongelmat ovat vain käsitesekaannusta s. 60 Siitä mistä ei voi puhua, on vaiettava luvun analyyttisessä filosofiassa filosofia on nähty käsitteiden ja niiden välisten suhteiden selvittelyn välineenä Olemassaolo-ongelmat muuttuvat siten kieltä ja käsitteitä koskeviksi merkitysongelmiksi Ontologiasta siirrytään siis kielifilosofiaan s. 61 Tractatus: Maailma ei ole olioiden vaan tosiseikkojen kokonaisuus, jota kielen lauseet heijastavat Lauseet ovat asiantilojen kuvia Todet lauseet kuvaavat maailmassa vallitsevia asiantiloja eli tosiseikkoja Epätosien lauseiden kuvaamat asiantilat eivät vallitse maailmassa Kielen ja maailman suhteesta ei voida puhua, koska tähän suhteeseen viittaavat lauseet eivät ole minkään asiantilojen kuvia Ludvig Wittgenstein ( ) s Myöhemmällä iällä Wittgenstein lievensi ja osittain jopa vesitti näkökantaansa, s.62: Lauseet eivät ole asiantilojen kuvia, vaan kielellä on monia tehtäviä, jotka pohjautuvat ihmisen

20 luonnollisiin toimintatapoihin Filosofian ei pidä pyrkiä selittämään tai oikeuttamaan kielenkäyttöä Filosofian tehtävä on kuvailla miten kieltä käytetään Looginen empirismi, s. 62: luvun nk. Wienin piiri puolustivat tiukkaa kriteeriä mielekkään ja mielettömän kielenkäytön erottamiseksi toisistaan Moriz Schlick ja Rudolf Carnap: mielekkäitä ovat vain havaittavissa olevia tapahtumia koskevat tässä ja nyt -väitteet, kuten havaitsen punaista tai edellä mainituista rakentuvat monimutkaisemmat väitteet Kaikkien mielekkäiden väitteiden tulee olla osoitettavissa tosiksi välittömien havaintojen avulla = verifikaatioteesi Looginen empirismi tuomitsee esim teologian ja metafysiikan huuhaaksi - mutta jos tälle tielle lähdetään, niin rehellisyyden nimissä samoin pitäisi tehdä monelle muullekin tieteenalalle esim. kavanttifysiikalle s. 63 Verifikaatioteesi Vain sellaiset väitteet ovat tiedollisesti mielekkäitä, jotka koostuvat yksinkertaisista havainnoista tai jotka saadaan tällaisista väitteistä loogisesti johtamalla Sovella verifikaatioteesi itseensä. Onko se mielekäs väite? - ongelmistaan huolimatta teesi on edelleen hyvin vaikutusvaltainen tieteellinen periaate: s. 64: Maailmaa koskevat kysymykset siirtyvät kieltä koskeviksi: materialismin ja idealismin välinen perinteienen kiista ei koskekaan sitä, muodostuuko maailma materiaalisista vai henkisistä olioista, vaan sitä onko psykologisia tiloja koskeva kieli palautettavissa fysikaalisiin objekteihin viittaavaan kieleen vai ei Väitelause Ilmaisee jotakin maailmassa vallitsevaa asiantilaa Väitelause on tosi, jos väite todella vallitsee eli on voimassa oleva fakta Muutoin väite on epätosi = totuuden korrespondenssiteoria, s Mikä seuraavista lauseista on tosi tai epätosi?

21 a) Voi hitto! b) Onkohan hänellä poikaystävää? c) Kimi Räikkönen oli F-1 maailmanmestari d) Älä yritä kiinnittää hänen huomiotaan! Tautologia Miksi valitsemallasi lauseella on totuusarvo ja muilla ei? Lauseita, jotka ovat tosia tai epätosia riippumatta maailmassa vallitsevista tosiasioista Esim: Ulkona sataa tai ei sada Ristiriita Lause, joka on vallitsevasta asiantilasta riippumatta aina epätosi esim: Nyt pihassa sataa ja ei sada Valehtelijan paradoksi Kreetalainen mies sanoo: Kaikki kreetalaiset valehtelevat aina! Moderni versio: Tämä lause on epätosi Kylän parturi Kylän parturi leikkaa kaikkien niiden kyläläisten parrat, jotka eivät itse leikkaa partojaan. Leikkaako hän oman partansa? Alfred Tarski ( ) s : Puolalaissyntyinen loogikko Semanttinen totuusmääritelmä -teoria, jonka taustalla semanttiset paradoksit, eli luonnollisen kielen kummalliset, sisäisesti ristiriitaisilta vaikuttavat ilmiöt Luonnollinen kieli sallii ristiriitaan johtavien lauseiden muodostamisen Paradoksista selviytymiseksi on erotettava objektikieli ja metakieli Kun puhutaan totuudesta, tarkoitetaan tutkimuksen kohteena olevan kielen, eli objektikielen lauseiden totuutta Objektikielen totuudesta voidaan puhua vain metakielessä Objektikieltä tutkitaan siten metakielessä Metakielen lauseet ilmaisevat vastaavussuhteita objektikielen lauseiden ja maailmassa valitsevien asiantilojen välillä Semantiikka Tutkii merkin tai merkkiyhdistelmän yleistä suhdetta siihen (todelliseen tai epätodelliseen) asiaan tai olioon, joka on sen merkitys Keskeinen osa taiteen tutkimusta, mutta liittyy myös kielifilosofiaan

22 Semantiikka Ensimmäinen järjestelmällinen esitys oli Rudolf Carnapin teos Introduction to Semantics (1942) Kehittynyt voimakkaasti etenkin 1960-luvulta lähtien Perustaa ovat luoneet mm. Charles S. Peircen merkkiteoria ja Ferdinand de Saussuren teoria kielestä Esimerkki. yksittäisen merkin voi selittää vain toisten merkkien avulla tämä on päättymätön prosessi: 1. etsi jonkin sanan merkitys sanakirjasta 2. se on ilmaistu toisilla sanoilla 3. etsi niiden merkitykset ---> taas uusia sanoja, joiden merkityksen voi ilmaista taas uusilla sanoilla Yhteiskunnallinen näkökulma semantiikkaan: Merkkien ja merkitysten järjestelmä on historiallisen kehityksen tulos Valta ja politiikka ovat sen muotoutumisen keskeisiä tekijöitä Kielen ulkoiset valtarakenteet määrävät pitkälle sen, millaiseksi merkkijärjestelmä kuvaa todellisuuden ja miten sen yksitäiset merkit ymmärretään esim. sukupuolikysymykset Mikä on työntekijän ammatti? Fiktiivinen väite Klonkku putosi Tuomiovuoren syvyyksiin sormuksen kanssa Pitää paikkansa J.R.R. Tolkienin romaanissa, mutta ei todellisessa maailmassa Mitkä television ohjelmat ovat faktaa ja mitkä fiktiota? faktaa: Tosi-tv: Idols, selviytyjät, Madventures Uutiset Dokumentit Sää Keskusteluohjelmat Sisustusohjelmat TV-shop Duudsonit BB Urheilu Täsmällinen käsite

23 Käsite on täsmällinen, jos tiedämme mihin se viittaa, eli mitä se tarkoittaa Määrittele koira Sudesta polveutunut nelijalkainen ihmisen kesyttämä kotieläin Määrittele ihminen Aristoteles: Ihminen on rationaalinen eläin Sivistyssanoja käytetään kun halutaan ilmaista jokin asia mahdollisimman täsmällisesti multilateraali integraatio diskurssi diskriminaatio negatiivinen positiivinen objektiivinen subjektiivinen Logiikkas. s > Logiikka Oppi pätevästä päättelystä Tärkeä osa kielifilosofiaa Uranuurtaja alalla oli Aristoteles Kehittyi keskiajan skolastiikassa hyvin pitkälle Uutta edistystä vasta 1800-luvun lopulla Monimutkaisimmillaan lauseiden ja sanojen välisten suhteiden selvittely lähestyy ulkoiselta muodoltaan matematiikkaa: Muutama käytännön esimerkki siitä mihin logiikkaa oikeasti tarvitaan: Matematiikka on loogista: jos lasket väärin, toimit epäloogisesti Epälooginen lause voi olla käsittämätön: Jos kaikki Itämeren 9 rantavaltiota leikkaisivat päästöjään mereen 4%, sen kokonaisravinnekuormitus alenisi 36% Kaikki suvaitsemattomat on vaiennettava

24 Muutama käytännön esimerkki siitä mihin logiikkaa oikeasti tarvitaan: Tietokoneohjelmointi pohjautuu erityisesti logiikkaaan: if -then Jotkut filosofit ovat ajatelleet, että Jumalan kaikkivaltiuden ainut rajoitus on se, että hän ei voi toimia vastoin logiikkaa Gottfried Wilhelm Leibniz ja logiikka Leibniz yritti luoda päättelykalkyylia Eli logiikkaan pohjautuvaa menetelmää, jolla oltaisiin voitu ikäänkuin laskea kuka on oikeassa Näin olisi ratkaistu kaikki riidat ja vältetty sodat Leinitzin ratkaiseva virhe: Lauseet ja maailmassa vallitsevat tosiasiat eivät välttämättä vastaa toisiaan Päättelykalkyylilla olisi voitu ehkä laskea kenen lause on tosi, mutta entä lauseen suhde maailmaan? ZENON ELEALAINEN (N ekr.) Akilles ja kilpikonna juoksevat kilpaa Akilles antaa konnalle tasoitusta ja antaa sen juosta ensin juoksuradan puoliväliin Saavuttaakseen kilpikonnan, Akilleksen pitää edetä paikalle, jossa kilpikonna oli Akilleksen juoksun alkaessa Sillä aikaa on kilpikonna hitaudestaan huolimatta ehtinyt jonkin matkaa eteenpäin Juoksijan on siis jatkettava paikkaan, jossa kilpikonna on nyt Sinne päästyään Akilles joutuu toteamaan, että otus on jälleen edennyt ja on siis yhä edellä Näin jatkuu rajattomasti Miten Akilles siis koskaan voi saavuttaa kilpikonnaa? ½+ ¼+ +1/16+1/32+1/64+1/128+1/256 +1/ /1024+1/2048+1/4096+1/8192+1/ /32768 = 1, ei ääretön Esim. 1 metri voidaan jakaa siis äärettömän pieniin osiin ja niiden summa on 1 Aristoteleen syllogistista (muodollisesti pätevää) logiikkaa: Päätelmiä: 1. Musti on koira. 2. Koirat ovat kuolevaisia. siis Musti on kuolevainen

25 Mielenkiinnon kohteena ei aina ole väitteiden sisällöllinen totuus vaan päättelyiden looginen muoto : 1. Enkeli Gabriel on henkiolento 2. Henkiolennot ovat kuolemattomia 3. Gabriel on kuolematon Päättely on loogiselta muodoltaan oikea, mutta enkeli Gabriel on uskon asia, ei tiedon 1. Kissat ovat eläimiä 2. Kaikki koirat ovat eläimiä 3. Kaikki kissat ovat koiria Premissit 1. ja 2. ovat tosia, mutta johtopäätös on väärä Deduktio, eli loogisesti pätevä päättely s. 88: Päättely, jossa johtopäätös seuraa välttämättömästi premisseistä Jos premissit ovat tosia, myös johtopäätös on tosi Esimerkki Deduktio: 1. Pekka on ihminen 2. Ihmiset ovat kuolevaisia 3. Pekka on kuolevainen Induktio, s. 88: Yksittäisten tapausten perusteella tehty yleistys Koska ei voida tutkia kaikkia tapauksia (esim. tulevaisuudessa ilmeneviä), ei induktio voi antaa varmaa tulosta* Esim: Kaikki tähän mennessä havaitut korpit ovat olleet mustia. --> Kaikki korpit ovat mustia.

26 Loogisen päättelyn harjoittelua: Loogisesti pätevä vai ei: 1. Mikään planeetta ei ole juustoa 2. Jokin planeetta on kaasupallo 3. Jokin kaasupallo ei ole juustoa pätevä Loogisesti pätevä vai ei: 1. Jos Uranus on juustoa, se ei ole kaasupallo 2. Uranus ei ole juustoa 3. Uranus on kaasupallo Ei Loogisesti pätevä vai ei: 1. Jos Uranus on juustoa, se ei ole kaasupallo 2. Uranus on kaasupallo 3. Uranus ei ole juustoa Pätevä Kuka kuoli ensimmäiseksi, kuka viimeiseksi? a)marx kuoli ennen Nietscheä b)kant kuoli ennen Schoppenhaueria c)nietsche kuoli Schoppenhauerin jälkeen d)kant kuoli ennen Marxia Kant<Schoppenhauer<Marx<Nietsche Onko Platon idealisti? a) Jos Platon ei ole idealisti, Demokritos on b) Tasan toinen Hegelistä ja Demokritoksesta on idealisti

27 c) Joku idealistieista on materialisti tai Hegel on idealisti d) Kukaan idealisti ei ole materialisti Platon on idealisti Onko osa logiikasta matematiikkaa? a) Logiikka on hauskaa ja luotettavaa b) Se logiikka, joka ei kuulu filosofiaan, on matematiikkaa c) Jos kaikki logiikka kuuluu filosofiaan, kuu on juustoa d) Kuu ei ole juustoa tai logiikka on epäluotettavaa A:sta ja D:stä seuraa, että kuu ei ole juustoa. Tällöin C:stä seuraa, että kaikki logiikka ei kuulu filosofiaan, jolloin se on B:n perusteella matematiikkaa Tieto ja sen hankkiminen Määrittele tieto: Havaintoihin perustuva, muilta opittu, itsenäisesti ajateltu ja päätelty, kokemukseen perustuva, maailmassa olemassa oleva tosiasia Tieto ja sen klassinen määritelmä, s.107: Tieto on hyvin perusteltu tosi uskomus Henkilö X tietää, että P jos ja vain jos 1. X uskoo, että P 2. P on tosi 3. X:llä on perusteita sille, että P Edmund Gettier ja Gettier paradoksi, s : Klassinen tiedon määritelmä ei riitä kertomaan mitä tieto on Arkiset intuitiot sanovat, että joissain tapauksissa ei ole syytä kutsua tiedoksi sellaista, mikä määritelmän nojalla on tietoa Jollakulla voi olla tosi, hyvin perusteltu uskomus, joka on tosi vain sattumalta, ei juuri sen perustelun nojalla, jonka uskomuksen subjekti uskoo oikeaksi ks. esimerkki s. 109: tiedon perustelun olisi oltava oikeanlainen Tiede Mitä tiede on? Mikä on tieteen merkitys ihmisen arkielämän kannalta? Tiede, tunnusmerkkejä, s : Järkiperäistä ja järjestelmällistä uuden tiedon hankintaa Käytettävien menetelmien tulee olla objektiivisia Väitteet on julkisesti esitetty ja hyvin perusteltu Tiedettä tulee voida arvioida kriittisesti Tiede edistyy: uusi tieto korvaa jatkuvasti vanhaa

28 Joskus tieteessä tehdään suuriakin virheitä. - Luettele kumottuja tieteellisiä teorioita Litteä maapallo Ihminen ei kestä yli 40 km/h nopeutta Geosentrinen maailmankuva Ukkonen Jumalan vihan ilmaisuna ja muut vastaavat, joissa ilmiöt selitetään henkivoimilla E=mc² Maailman kuuluisin kaava Yksinkertainen, mutta puutteellinen Tieteellinen tieto Kritiikkiä: Wittgenstein: - Ei ole mahdollista määritellä väitteen ja tosiasioiden vastaavuutta Relativismi: - Ehdotonta totuutta ei ole. Jokaisella on oma totuutensa Skeptisismi - Varman tiedon saavuttaminen on mahdotonta ZENON ELEALAINEN (N ekr.) oli skeptikko: Liike on harhaa: Lentävä nuoli ei itse asiassa lennä mihinkään Koska nuoli on jokaisena ajan hetkenä aina tietyssä paikassa se on siis levossa Ääni on harhaa: Kun kapallinen jyviä kaadetaan kalliolle, siitä ei lähde ääntä, koska yhdenkään yksittäisen jyvän putoamisesta kalliolle ei lähde ääntä Skeptikon paradoksi

29 Skeptikko väittää, ettei varmaa tietoa ole Onko tämä väite varma vai ei? Jos se ei ole varma, varmaa tietoa voi olla Jos se on varma, varmaa tietoa on -->Väite kumoaa itse itsensä Suomen skepsis-seura hyväksyy tieteellisen tiedonhankkimisen, mutta arvostelee kritiikittömän rajatiedon ja huuhaan oppeja Empirismi Tieto on ensisijaisesti peräisin kokemuksesta Kokemukset: aistimukset, välittömät havainnot Järjellä on kuitenkin aktiivinen osuus käsitteiden ja johtopäätösten muodostuksessa Empirismi on modernin tieteen pääperiaate Paljonko on 2+2? Mikä on tämän kolmion kulmien summa? Mikä on lyhin tie näiden pisteiden välillä? Kumpi pyramideista on suurempi? korkeampi? vanhempi? Kumpi kuvista on onnistuneempi? miellyttävämpi? Kummassa kuvassa vuoden 1975 Miss Universum on kauniimpi? Mitä eroa on kohdan a) ja b) vastauksilla? Mistä tieto tuli? kohdissa A) käytettiin järkeä kohdissa B) vastaus perustui aistivaikutelmiin, eli kokemukseen Rationalismi

30 Tiedon lähde on ensisijaisesti järki Todellisuus on mahdollinen ymmärtää ja selittää järjen avulla Eräät tiedot ovat synnynnäisiä Esim. Platon, Descartes, Leibniz, Spinoza Kumpaa tämä on, rationalismia vai empirismiä? Kumpi janoista on pidempi? Rationalisteja:Platon ( ekr.): Platoniset kappaleet antiikin elementteihin rinnastettuina. Johannes Keplerin teoksesta»harmonices Munco» 1619 Platonin mukaan materia jo ennen viiden elementin (tuli, ilma, vesi, maa ja eetteri) syntyä muotoutui ideaalisiksi geometriksiksi kappaleiksi, joiden sivut ovat yhtä pitkät, kulmat yhtä suuret ja joiden nurkat ovat pallon sisällä Vain viisi kappaletta täyttää nämä edellytykset Näiden kappaleiden matemaattiset suhteet ja niiden suhteet elementteihin tarjoavat mahdollisuuksia monenlaisiin spekulaatioihin ja rinnastuksiin Spinoza: Todellisuus on absoluuttinen ykseys, jonka attribuutteja maailman kaikki oliot ja näiden ominaisuudet ovat. Luonnossa on vain yksi substanssi, Jumala, josta kaikki, myös Jumala itse, on lähtöisin. Jumala on käsitettävissä vain itsessään, ei minkään päämäärän tai tarkoituksen kautta. Toiseksi, Jumala on paitsi ääretön ajattelu myös äärimmäinen ulottuvuus. ja kolmanneksi, Jumala toimii deterministisesti (välttämättä). Jumala on siis yhtä kuin luonto. Korkein tiedon aste on metafyysinen intuitio, jolloin ihminen tajuaa jotakin todellisuuden absoluuttisesta ykseydestä. Tässä ykseydessä ajattelu ja ulottuvuus ovat molemmat lähtöisin yhdestä ja samasta substanssista, Jumalasta, joka ei voi olla maailman ulkopuolella, mutta joka voidaan kuitenkin käsittää vain ajattelun avulla. 2 tieteellisen päättelyn menetelmää: Deduktio Yleisestä yksityiseen = Ilmiön selittäminen yleisillä periaatteilla, esim. luonnonlaeilla jos premissit, eli alkuoletukset tosia --> johtopäätös tosi Induktio Yksityisestä yleiseen = yleistäminen yksittäistapausten perusteella Tehtävä Laadi

31 a) deduktiivisen b) induktiivisen päättelyn mukaisia esimerkkejä Empiristejä: Francis Bacon ( ), s. 134 Empiirisen tieteen perustaja Ennakko-oletuksista vapaat suunnitelmalliset kokeet ovat tärkeitä tiedon hankkimisessa Kiinnostuksen kohteena oli erityisesti induktiivinen menetelmä Tieteen tavoite on luonnon hallitseminen: Tieto on valtaa! Empiirisen tiedon ja tieteen ongelmia Aistihavainto - Riippuvainen: havaitsijan aistien herkkyydestä psyykkisestä ja fyysisestä tilasta ja terveydestä havaitsijan sijoittumisesta avaruudellisesti Koetilanne: - Tuntemattomat ja hallitsemattomat tekijät virheet - Huolimattomuus - Tulosten tahallinen vääristäminen Psykologia: - Ihmisen tai eläimen käytös muuttuu koetilanteessa - Tutkijaa johdetaan tahallaan harhaan - Haastateltavan muisti reistailee Koetulosten tulkinta: - Onko havaintoja tarpeeksi? - Onko asiaa tutkittu monipuolisesti? - Suhtautuuko tutkija asiaan objektiivisesti?

32 Miten testaisit väitteitä: Kaikki metallit johtavat sähköä Suurituloiset ovat tavallisesti poliittisesti vanhoillisia Kaikki tapahtuu Jumalan tahdosta Hattivatteja on olemassa Atomien ytimet koostuvat protoneista ja neutroneista Tiedonlähteiden luotettavuus Internet Minkälaisia ongelmia liittyy internetistä saatavaan tietoon? Millaisiin sivustoihin voi luottaa? Sanomalehdet Voiko lehtiin luottaa? Miten lehden omistaja / taustataho vaikuttaa sen kirjoitteluun? Millainen vaikutus mainostajilla on uutisointiin? Televisio Minkä kanavan uutiset ovat luotettavimmat? Radio Kumpi on luotettavampi kaupallinen radioasema vai Ylen kanavat? Tietokirjat Millainen kirja on luotettava? Opettajat Millainen opettaja on luotettava/uskottava? Propaganda Ihmisten käsitysten ja asenteiden muokkaamista totuudesta piittaamatta Kaiken propagandan täytyy olla kansanomaista ja asettaa henkinen tasonsa niiden käsityskyvyn mukaan, jotka ovat älyltään kaikkein vaatimattomimpia niistä, joiden puoleen se pyrkii kääntymään". "Käsittäen suurten joukkojen tunnepitoisen aatemaailman" propagandan tulee taidokkaasti toistoa viljellen löytää tie laajojen kansankerrosten "sydämeen" ja siten synnyttää "yleinen vakaumus jonkin tosiseikan todellisuudesta, jonkin tapahtuman välttämättömyydestä, jonkin välttämättömyyden oikeudesta".

33 Adolf Hitler teoksessaan Mein Kampf (Taisteluni, 1925) Lukion kurssit ovat johdantoja eri tieteenaloille seuraavaksi pohdimme koulunkäyntiä: Miten arvioit lukion tiedonkäsitystä? : lukion tiedonkäsitys a) tiedonhankinta: kokemus <----> järki lukion tiedonkäsitys b) tiedon perustelu: kritiikittömyys <----> perustelujen vaatiminen lukion tiedonkäsitys c) tiedon luonne: tieto itsensä vuoksi <----> elämänläheisyys lukion tiedonkäsitys d) tiedon luonne: irrallisuus <----> kokonaisvaltaisuus lukion tiedonkäsitys e) opiskelijan rooli: passiivisuus <----> aktiivisuus lukion tiedonkäsitys f) korostuneisuus: taito <----> tieto Millainen opetus on hyödyllisintä? keskustelu? muistiinpanojen kopioiminen taululta tai piirtoheittimeltä? tietotekniikan käyttö? tehtävien tekeminen? itsenäisten töiden ja esitelmien tekeminen? kuunteleminen? Koulun tärkeimmät aineet Koulun turhimmat oppiaineet Mainitse tieteitä, aineita tai aiheita joita ei lukiossa opeteta, vaikka pitäisi Hypoteettis-deduktiivinen pääteelymalli, s : Ensin 1.) esitetään käytännössä aiempaan tieteelliseen tutkimukseen perustuva HYPOTEESI Siitä 2.) johdetaan deduktiivisesti seurauksia Joita 3.) testataan havaintojärjestelyin

34 Eli tiede on loogista päättelyä Hermeneuttinen kehä, s Ontologinen kuvaus ymmärtämisen etenemisestä spiraalimaisena prosessina Hermeneuttinen kehä, s Kyseessä ei ole umpeutuva kehä, vaan Sulkeutumaton, spiraalimainen prosessi, mikä merkitsee sitä, ettei ymmärtäminen ole koskaan täydellistä Hermeneutiikassa korostetaan, että ennakkoluulot ovat välttämättömiä tutkimusprosessin käynnistymiselle liikkeelle panevina tekijöinä Miksi hermeneuttinen metodi on olennainen menetelmä historiatieteessä? Tiede ja etiikka Saako tieteellisen tiedon tavoittelu tuottaa kärismystä? Tiede ja etiikka Suomessa tutkitaan jonkin verran sotien historiaa ja kehitetään strategiaa ja taktiikkaa. Liittyykö tähän eettisiä ongelmia? Minkä tieteellisen keksinnön ihmiskunta välttämättä tarvitsisi? Mikä on mielestäsi uskottavin selitys tarinoille, joiden mukaan jotkut ihmiset tapaavat yöllä huoneessaan ulkoavaruuden asukkaita ja joutuvat näiden sieppaamaksi? Fi3 koe ti Lue s. 9-72, 88, , Muistiinpanot Alleviivaukset Osallistu esitelmän tekoon aktiivisesti Esitelmä OpenOffice impress Lyhyt esittely filosofin elämästä ja ajattelusta Erityinen huomio seikkaan, joka on mainittu nimen yhteydessä Hanki tekstikatkelma. Lue ja analysoi sitä esityksen yhteydessä

35 Aiheita Demokritos ja atomit Platon ja luola x Aristoteles ja logiikka Tuomas Akvinolainen ja Jumalan olemassaolo Descartes ja Cogito x Spinoza ja luonto Leibniz ja monadit x Locke ja tyhjä taulu x Berkeley ja olemassaolo x Hume ja tiedon rajat x Swedenborg ja matkat taivaaseen x Kant ja kategoriat Hegel ja maailmanhenki Einstein ja aika x Heidegger ja oleminen Wittgenstein ja kielen suhde maailmaan x

Kant Arvostelmia. Informaatioajan Filosofian kurssin essee. Otto Opiskelija 65041E

Kant Arvostelmia. Informaatioajan Filosofian kurssin essee. Otto Opiskelija 65041E Kant Arvostelmia Informaatioajan Filosofian kurssin essee Otto Opiskelija 65041E David Humen radikaalit näkemykset kausaaliudesta ja siitä johdetut ajatukset metafysiikan olemuksesta (tai pikemminkin olemattomuudesta)

Lisätiedot

1. Filosofian luonne. FILOSOFIA 1 KURSSIRUNKO FILOSOFIAN PERUSKURSSI/Kama CC-BY-SA Kaisa-Mari Majamäki (lupa käyttää tekijän nimellä varustettuna)

1. Filosofian luonne. FILOSOFIA 1 KURSSIRUNKO FILOSOFIAN PERUSKURSSI/Kama CC-BY-SA Kaisa-Mari Majamäki (lupa käyttää tekijän nimellä varustettuna) FILOSOFIA 1 KURSSIRUNKO FILOSOFIAN PERUSKURSSI/Kama CC-BY-SA Kaisa-Mari Majamäki (lupa käyttää tekijän nimellä varustettuna) 1. Filosofian luonne MITÄ FILOSOFIA ON? - Filosofia = viisauden rakkaus Ensimmäinen

Lisätiedot

Mitä eroa on ETIIKALLA ja MORAALILLA?

Mitä eroa on ETIIKALLA ja MORAALILLA? ETIIKKA on oppiaine ja tutkimusala, josta käytetään myös nimitystä MORAALIFILOSOFIA. Siinä pohditaan hyvän elämän edellytyksiä ja ihmisen moraaliseen toimintaan liittyviä asioita. Tarkastelussa voidaan

Lisätiedot

Laajennettu tiedonkäsitys ja tiedon erilaiset muodot

Laajennettu tiedonkäsitys ja tiedon erilaiset muodot Laajennettu tiedonkäsitys ja tiedon erilaiset muodot Totuudesta väitellään Perinteinen käsitys Tutkimuksella tavoitellaan a. On kuitenkin erilaisia käsityksiä. Klassinen tiedon määritelmä esitetään Platonin

Lisätiedot

Mitä on Filosofia? Informaatioverkostojen koulutusohjelman filosofiankurssin ensimmäinen luento

Mitä on Filosofia? Informaatioverkostojen koulutusohjelman filosofiankurssin ensimmäinen luento Mitä on Filosofia? Informaatioverkostojen koulutusohjelman filosofiankurssin ensimmäinen luento Filosofian kurssi 2008 Tavoitteet Havaita filosofian läsnäolo arjessa Haastaa nykyinen maailmankuva Saada

Lisätiedot

o Tutkii olevaisen olemusta, todellisuuden yleisimpiä periaatteita, rakennetta ja luonnetta.

o Tutkii olevaisen olemusta, todellisuuden yleisimpiä periaatteita, rakennetta ja luonnetta. YK10 FILOSOFIAN LUENNOT, osa 2. 4. METAFYSIIKKA o Metafysiikka (kr. meta ta fysika) o Ensimmäinen filosofia, "oppi olevasta olevana" (Aristoteles) o Tutkii olevaisen olemusta, todellisuuden yleisimpiä

Lisätiedot

METAFYSIIKAN MIETISKELYJÄ

METAFYSIIKAN MIETISKELYJÄ METAFYSIIKAN MIETISKELYJÄ Onko Aku Ankka olemassa? Asterix? Spiderman? Matrixin Neo? Miten ne ovat olemassa? miten ihminen on olemassa? Miten ihminen määritellään? Pilkkokaa ihminen mielessänne ominaisuuksiin

Lisätiedot

Miina ja Ville etiikkaa etsimässä

Miina ja Ville etiikkaa etsimässä Miina ja Ville etiikkaa etsimässä Elämänkatsomustieto Satu Honkala, Antti Tukonen ja Ritva Tuominen Sisällys Opettajalle...4 Oppilaalle...5 Työtavoista...6 Elämänkatsomustieto oppiaineena...6 1. HYVÄ ELÄMÄ...8

Lisätiedot

Ilpo Halonen 2005. 1.3 Päätelmistä ja niiden pätevyydestä. Luonnehdintoja logiikasta 1. Johdatus logiikkaan. Luonnehdintoja logiikasta 2

Ilpo Halonen 2005. 1.3 Päätelmistä ja niiden pätevyydestä. Luonnehdintoja logiikasta 1. Johdatus logiikkaan. Luonnehdintoja logiikasta 2 uonnehdintoja logiikasta 1 Johdatus logiikkaan Ilpo Halonen Syksy 2005 ilpo.halonen@helsinki.fi Filosofian laitos Humanistinen tiedekunta "ogiikka on itse asiassa tiede, johon sisältyy runsaasti mielenkiintoisia

Lisätiedot

FI1 Johdatus filosofiseen ajatteluun

FI1 Johdatus filosofiseen ajatteluun FI1 Johdatus filosofiseen ajatteluun 1. Mitä filosofia on? 2. Metafysiikka 3. Tietoteoria 4. Etiikka 5. Mitä muuta filosofia on? * Filosofian tutkielma 1. MITÄ FILOSOFIA ON? Filosofia (kr.) = viisauden

Lisätiedot

2. Teologia ja tiede. Tiede ja uskonto

2. Teologia ja tiede. Tiede ja uskonto 2. Teologia ja tiede akateeminen ja kirkollinen teologia perinteinen teologia esim. Augustinus, Luther yliopistot kristillisten hallitsijoiden palveluksessa 13 Tiede ja uskonto uskonto tieteen näkökulmasta

Lisätiedot

Fakta- ja näytenäkökulmat. Pertti Alasuutari Tampereen yliopisto

Fakta- ja näytenäkökulmat. Pertti Alasuutari Tampereen yliopisto Fakta- ja näytenäkökulmat Pertti Alasuutari Tampereen yliopisto Mikä on faktanäkökulma? sosiaalitutkimuksen historia: väestötilastot, kuolleisuus- ja syntyvyystaulut. Myöhemmin kysyttiin ihmisiltä tietoa

Lisätiedot

Ihmis- ja oppimiskäsitykset taideopetuksessa. Kevät 2012 Eeva Anttila eeva.anttila@teak.fi

Ihmis- ja oppimiskäsitykset taideopetuksessa. Kevät 2012 Eeva Anttila eeva.anttila@teak.fi Ihmis- ja oppimiskäsitykset taideopetuksessa Kevät 2012 Eeva Anttila eeva.anttila@teak.fi Kurssin tarkoituksesta ja tavoitteista Kurssilla avataan ja pohditaan keskeisimpiä oppimiseen liittyviä käsitteitä

Lisätiedot

Laadullinen tutkimus. KTT Riku Oksman

Laadullinen tutkimus. KTT Riku Oksman Laadullinen tutkimus KTT Riku Oksman Kurssin tavoitteet oppia ymmärtämään laadullisen tutkimuksen yleisluonnetta oppia soveltamaan keskeisimpiä laadullisia aineiston hankinnan ja analysoinnin menetelmiä

Lisätiedot

Fransiskaanit ja teologia

Fransiskaanit ja teologia Fransiskaanit ja teologia sääntökunnilla yliopistossa omat oppituolinsa opetus omassa konventissa ) omat teologiset traditiot (k. 1245) opetti Pariisissa aluksi sekulaariteologina (=ei-sääntökuntalaisena)

Lisätiedot

LAUSELOGIIKKA (1) Sanalliset ilmaisut ovat usein epätarkkoja. On ilmaisuja, joista voidaan sanoa, että ne ovat tosia tai epätosia, mutta eivät molempia. Ilmaisuja, joihin voidaan liittää totuusarvoja (tosi,

Lisätiedot

Lefkoe Uskomus Prosessin askeleet

Lefkoe Uskomus Prosessin askeleet Lefkoe Uskomus Prosessin askeleet 1. Kysy Asiakkaalta: Tunnista elämästäsi jokin toistuva malli, jota et ole onnistunut muuttamaan tai jokin ei-haluttu käyttäytymismalli tai tunne, tai joku epämiellyttävä

Lisätiedot

Talousmatematiikan perusteet ORMS.1030

Talousmatematiikan perusteet ORMS.1030 orms.1030 Vaasan yliopisto / kevät 2015 Talousmatematiikan perusteet Matti Laaksonen Matemaattiset tieteet, Vaasan yliopisto Vastaanotto to 11-12 huone D110/Tervahovi Sähköposti: matti.laaksonen@uva.fi

Lisätiedot

Pauli Tikka, 20.8.2014 Filosofia- ja tiede- sekä psykologiakäsitteistöä

Pauli Tikka, 20.8.2014 Filosofia- ja tiede- sekä psykologiakäsitteistöä Pauli Tikka, 20.8.2014 Filosofia- ja tiede- sekä psykologiakäsitteistöä Termin nimi Kausaalisuus A posteriori A priori Absoluutti Agentti Analyysi Analyyttinen filosofia Analyyttinen väite Antropomorfismi

Lisätiedot

Jari Keinänen & Tere Vadén TIETÄMISEN HAASTEET

Jari Keinänen & Tere Vadén TIETÄMISEN HAASTEET Jari Keinänen & Tere Vadén TIETÄMISEN HAASTEET OPETTAJAN AINEISTO Jari Keinänen & Atena Kustannus Oy 2011 OPETTAJALLE: Tietämisen haasteet -kirjan opettajan aineisto sisältää dioja ja pohdintatehtäviä

Lisätiedot

Talousmatematiikan perusteet ORMS.1030

Talousmatematiikan perusteet ORMS.1030 kevät 2014 Talousmatematiikan perusteet Matti Laaksonen, (Matemaattiset tieteet / Vaasan yliopisto) Vastaanotto to 11-12 huone D110/Tervahovi Sähköposti: matti.laaksonen@uva.fi Opettajan kotisivu: http://lipas.uwasa.fi/

Lisätiedot

Talousmatematiikan perusteet ORMS.1030

Talousmatematiikan perusteet ORMS.1030 orms.1030 Vaasan avoin yliopisto / kevät 2013 1 Talousmatematiikan perusteet Matti Laaksonen Matemaattiset tieteet Vaasan yliopisto Vastaanotto to 11-12 huone D110/Tervahovi Sähköposti: matti.laaksonen@uva.fi

Lisätiedot

Tiede ja usko KIRKKO JA KAUPUNKI 27.2.1980

Tiede ja usko KIRKKO JA KAUPUNKI 27.2.1980 Tiede ja usko Jokaisen kristityn samoin kuin jokaisen tiedemiehenkin velvollisuus on katsoa totuuteen ja pysyä siinä, julistaa professori Kaarle Kurki-Suonio. Tieteen ja uskon rajankäynti on ollut kahden

Lisätiedot

FI3 Tiedon ja todellisuuden filosofia

FI3 Tiedon ja todellisuuden filosofia FI3 Tiedon ja todellisuuden filosofia 1. Tietoteoria (epistemologia) 2. Tieteenfilosofian perusteet 3. Metafysiikka 1. TIETOTEORIA (EPISTEMOLOGIA) A. Tiedon käsite ja määritelmä Tieto (vrt. tie) vie perille

Lisätiedot

KOPPI-KURSSIN KUVAUS KURSSIN KOODI JA NIMI: OPPIAINE/-AINEET: KURSSIN OPETTAJA: KOULU: JAKSO JA LUKUVUOSI: KURSSIN OPISKELIJAMÄÄRÄ: 15

KOPPI-KURSSIN KUVAUS KURSSIN KOODI JA NIMI: OPPIAINE/-AINEET: KURSSIN OPETTAJA: KOULU: JAKSO JA LUKUVUOSI: KURSSIN OPISKELIJAMÄÄRÄ: 15 KURSSIKUVAUS 1 / 5 KOPPI-KURSSIN KUVAUS KURSSIN KOODI JA NIMI: OPPIAINE/-AINEET: KURSSIN OPETTAJA: KOULU: JAKSO JA LUKUVUOSI: FI1 KURSSIN OPISKELIJAMÄÄRÄ: 15 FILOSOFIA JUSSI SAARELA SALON LUKIO 5. JAKSO/2014-2015

Lisätiedot

+ 3 2 5 } {{ } + 2 2 2 5 2. 2 kertaa jotain

+ 3 2 5 } {{ } + 2 2 2 5 2. 2 kertaa jotain Jaollisuustestejä (matematiikan mestariluokka, 7.11.2009, ohjattujen harjoitusten lopputuloslappu) Huom! Nämä eivät tietenkään ole ainoita jaollisuussääntöjä; ovatpahan vain hyödyllisiä ja ainakin osittain

Lisätiedot

Suomalaisten yritysten kokemuksia Kiinasta liiketoiminta-alueena

Suomalaisten yritysten kokemuksia Kiinasta liiketoiminta-alueena Suomalaisten yritysten kokemuksia Kiinasta liiketoiminta-alueena KTT, KM Arja Rankinen Suomen Liikemiesten Kauppaopisto 4.6.2010 Kulttuurinen näkökulma Kulttuurin perusta Kulttuuri Sosiaalinen käyttäytyminen

Lisätiedot

Fysiikan historia Luento 2

Fysiikan historia Luento 2 Fysiikan historia Luento 2 Ibn al- Haytham (Alhazen), ensimmäinen tiedemies Keskiajan tiede Kiinnostus =iloso=iaa ja luonnontiedettä kohtaan alkoi laantua Rooman vallan kasvaessa Osa vanhasta tiedosta

Lisätiedot

3. Ryhdy kirjoittamaan ja anna kaiken tulla paperille. Vääriä vastauksia ei ole.

3. Ryhdy kirjoittamaan ja anna kaiken tulla paperille. Vääriä vastauksia ei ole. 1 Unelma-asiakas Ohjeet tehtävän tekemiseen 1. Ota ja varaa itsellesi omaa aikaa. Mene esimerkiksi kahvilaan yksin istumaan, ota mukaasi nämä tehtävät, muistivihko ja kynä tai kannettava tietokone. Varaa

Lisätiedot

TIETOINEN HAVAINTO, TIETOINEN HAVAINNOINTI JA TULKINTA SEKÄ HAVAINNOLLISTAMINEN

TIETOINEN HAVAINTO, TIETOINEN HAVAINNOINTI JA TULKINTA SEKÄ HAVAINNOLLISTAMINEN TIETOINEN HAVAINTO, TIETOINEN HAVAINNOINTI JA TULKINTA SEKÄ HAVAINNOLLISTAMINEN Hanna Vilkka Mikä on havainto? - merkki (sana, lause, ajatus, ominaisuus, toiminta, teko, suhde) + sen merkitys (huom. myös

Lisätiedot

Kolminaisuusoppi. Jumala: Isä - Poika - Pyhä Henki

Kolminaisuusoppi. Jumala: Isä - Poika - Pyhä Henki Kolminaisuusoppi Jumala: Isä - Poika - Pyhä Henki KOLMINAISUUSOPPI - KIRKON TÄRKEIN OPPI Kolminaisuusoppia pidetään yhtenä kristinuskon tärkeimmistä opeista. Se erottaa kirkon uskon muista uskonnoista.

Lisätiedot

Matikkaa KA1-kurssilaisille, osa 3: suoran piirtäminen koordinaatistoon

Matikkaa KA1-kurssilaisille, osa 3: suoran piirtäminen koordinaatistoon Matikkaa KA1-kurssilaisille, osa 3: suoran piirtäminen koordinaatistoon KA1-kurssi on ehkä mahdollista läpäistä, vaikkei osaisikaan piirtää suoraa yhtälön perusteella. Mutta muut kansiksen kurssit, no

Lisätiedot

Yhteiskuntafilosofia. - alueet ja päämäärät. Olli Loukola / käytännöllisen filosofian laitos / HY

Yhteiskuntafilosofia. - alueet ja päämäärät. Olli Loukola / käytännöllisen filosofian laitos / HY Yhteiskuntafilosofia - alueet ja päämäärät Olli Loukola / käytännöllisen filosofian laitos / HY 1 Yhteiskunnan tutkimuksen ja ajattelun alueet (A) yhteiskuntatiede (political science') (B) yhteiskuntafilosofia

Lisätiedot

Itseorganisoituvat hermoverkot: Viitekehys mielen ja kielen, aivokuoren ja käsitteiden tarkasteluun

Itseorganisoituvat hermoverkot: Viitekehys mielen ja kielen, aivokuoren ja käsitteiden tarkasteluun Itseorganisoituvat hermoverkot: Viitekehys mielen ja kielen, aivokuoren ja käsitteiden tarkasteluun Timo Honkela Kognitiivisten järjestelmien tutkimusryhmä Adaptiivisen informatiikan tutkimuskeskus Tietojenkäsittelytieteen

Lisätiedot

FILOSOFIA JA USKONTO LÄNSIMAINEN NÄKÖKULMA USKONTOON. Thursday, February 19, 15

FILOSOFIA JA USKONTO LÄNSIMAINEN NÄKÖKULMA USKONTOON. Thursday, February 19, 15 FILOSOFIA JA USKONTO LÄNSIMAINEN NÄKÖKULMA USKONTOON USKONNONFILOSOFIA HY USKONNONFILOSOFIAA OPISKELLAAN JA TUTKITAAN SEURAAVISSA TIETEISSÄ: TEOLOGINEN TIEDEKUNTA (KRISTILLINEN PUOLI) TEOREETTINEN FILOSOFIA

Lisätiedot

7. Luento 9.3. Hyvä ja paha tunne

7. Luento 9.3. Hyvä ja paha tunne 7. Luento 9.3. Hyvä ja paha tunne Hyvä ja paha 19.1.-30.3.2011 Helsingin suomenkielinen työväenopisto FM Jussi Tuovinen Luentoaineisto: http://opi.opisto.hel.fi/yleisluennot/ Hyvä ja paha tunne Pitäisikö

Lisätiedot

Taiteen ja sosiaalityön rajalla. Arja Honkakoski

Taiteen ja sosiaalityön rajalla. Arja Honkakoski Taiteen ja sosiaalityön rajalla Aikuissosiaalityön i i päivät ä 18.-19.1.201119 1 Työryhmä 19.1.2011: Taiteen avaamat mahdollisuudet d sosiaalityössä Arja Honkakoski Mahdollisuus enemmän kuin todellisuus?

Lisätiedot

Tieteellisiä havaintoja kännykällä

Tieteellisiä havaintoja kännykällä Tieteellisiä havaintoja kännykällä Havainto Arkipäivässäkin voi tehdä tieteellisiä havaintoja erilaisista luonnonilmiöistä. Tieteellisiin havaintoihin kuuluu havainnon dokumentointi ja erilaisten mittausten

Lisätiedot

Algoritmit. Ohjelman tekemisen hahmottamisessa käytetään

Algoritmit. Ohjelman tekemisen hahmottamisessa käytetään Ohjelmointi Ohjelmoinnissa koneelle annetaan tarkkoja käskyjä siitä, mitä koneen tulisi tehdä. Ohjelmointikieliä on olemassa useita satoja. Ohjelmoinnissa on oleellista asioiden hyvä suunnittelu etukäteen.

Lisätiedot

Ensimmäinen Johanneksen kirje 4. osa

Ensimmäinen Johanneksen kirje 4. osa Ensimmäinen Johanneksen kirje 4. osa 1 opettaja- Isak Penzev 21.0.3.2013 Jatkamme Johanneksen kirjeen tutkimista. Tämä oppitunti kuuluu opetussarjaan, jossa me tutkimme Uutta testamenttia. Kun me tutkimme

Lisätiedot

Platonin kappaleet. Avainsanat: geometria, matematiikan historia. Luokkataso: 6-9, lukio. Välineet: Polydron-rakennussarja, kynä, paperia.

Platonin kappaleet. Avainsanat: geometria, matematiikan historia. Luokkataso: 6-9, lukio. Välineet: Polydron-rakennussarja, kynä, paperia. Tero Suokas OuLUMA, sivu 1 Platonin kappaleet Avainsanat: geometria, matematiikan historia Luokkataso: 6-9, lukio Välineet: Polydron-rakennussarja, kynä, paperia Tavoitteet: Tehtävässä tutustutaan matematiikan

Lisätiedot

Sokrates. Sokrates. 469 399 eaa. 469 399 ekr

Sokrates. Sokrates. 469 399 eaa. 469 399 ekr Sokrates 469 399 eaa Sokrates 469 399 ekr tunnetaan ennen kaikkea Platonin dialogeista; muut lähteet: Xenefonin kirjoitukset, eräät Aristoteleen lausumat, Aristofanesin farssi Pilvet Sokrates vastusti:

Lisätiedot

Siltaaminen: Piaget Matematiikka Inductive Reasoning OPS Liikennemerkit, Eläinten luokittelu

Siltaaminen: Piaget Matematiikka Inductive Reasoning OPS Liikennemerkit, Eläinten luokittelu Harjoite 2 Tavoiteltava toiminta: Materiaalit: Eteneminen: TUTUSTUTAAN OMINAISUUS- JA Toiminnan tavoite ja kuvaus: SUHDETEHTÄVIEN TUNNISTAMISEEN Kognitiivinen taso: IR: Toiminnallinen taso: Sosiaalinen

Lisätiedot

8. Skolastiikan kritiikki

8. Skolastiikan kritiikki 8. Skolastiikan kritiikki luterilaisen ja katolisen reformaation ristiriidat kehittyivät Lutherin myöhäiskeskiajan teologiaan kohdistuvan kritiikin pohjalta reformoitu traditio omaksui suuren osan luterilaista

Lisätiedot

Jorma Joutsenlahti / 2008

Jorma Joutsenlahti / 2008 Jorma Joutsenlahti opettajankoulutuslaitos, Hämeenlinna Latinan communicare tehdä yleiseksi, jakaa Käsitteiden merkitysten rakentaminen ei ole luokassa kunkin oppilaan yksityinen oma prosessi, vaan luokan

Lisätiedot

Tunneklinikka. Mika Peltola 0443336719 www.tunneklinikka.palvelee.fi

Tunneklinikka. Mika Peltola 0443336719 www.tunneklinikka.palvelee.fi Tunneklinikka Mika Peltola 0443336719 www.tunneklinikka.palvelee.fi Tunnekehoterapia on luontaishoitomenetelmä, joka on kehittynyt erilaisten luontaishoitomenetelmien yhdistämisestä yhdeksi hoitomuodoksi.

Lisätiedot

II Elämän tarkoituksettomuuskokemuksen taustaa

II Elämän tarkoituksettomuuskokemuksen taustaa Sisältö Alkusanat... 11 I Sattuma vai tarkoitus? Elämä on mutta mitä?... 17 Kirjan rakenne ja lukuohje.... 23 Kaksi uudistamisen ja itsekasvatuksen tapaa... 28 Sydämen ajattelu... 31 II Elämän tarkoituksettomuuskokemuksen

Lisätiedot

MITÄ TIETO ON? Ilkka Niiniluoto Helsingin yliopisto Duodecim 2.4.2009

MITÄ TIETO ON? Ilkka Niiniluoto Helsingin yliopisto Duodecim 2.4.2009 MITÄ TIETO ON? Ilkka Niiniluoto Helsingin yliopisto Duodecim 2.4.2009 KIRJALLISUUTTA I.N. Johdatus tieteenfilosofiaan (1980) Tieteellinen päättely ja selittäminen (1983) Tiede, filosofia ja maailmankatsomus

Lisätiedot

Matemaatikot ja tilastotieteilijät

Matemaatikot ja tilastotieteilijät Matemaatikot ja tilastotieteilijät Matematiikka/tilastotiede ammattina Tilastotiede on matematiikan osa-alue, lähinnä todennäköisyyslaskentaa, mutta se on myös itsenäinen tieteenala. Tilastotieteen tutkijat

Lisätiedot

ONKO ONNELLISUUS SEURAUS VAI SYY?

ONKO ONNELLISUUS SEURAUS VAI SYY? ONKO ONNELLISUUS SEURAUS VAI SYY? ONKO ONNELLISUUS JOTAKIN, JONKA VOIMME SAAVUTTAA SAAMALLA ITSELLEMME SEN, MIKÄ TEKISI MEISTÄ ONNELLISIA? TUTKITTUANI ITSEÄNI JA ELÄMÄÄNI OLEN TULLUT TODISTANEEKSI ITSELLENI,

Lisätiedot

3. Arvot luovat perustan

3. Arvot luovat perustan 3. Arvot luovat perustan Filosofia, uskonto, psykologia Integraatio: opintojen ohjaus Tässä jaksossa n Omat arvot, yrityksen arvot n Visio vie tulevaisuuteen Osio 3/1 Filosofia Uskonto 3. Arvot luovat

Lisätiedot

5.12 Elämänkatsomustieto

5.12 Elämänkatsomustieto 5.12 Elämänkatsomustieto Elämänkatsomustieto oppiaineena on perustaltaan monitieteinen. Filosofian ohella se hyödyntää niin ihmis-, yhteiskunta- kuin kulttuuritieteitäkin. Elämänkatsomustiedon opetuksessa

Lisätiedot

Tietokoneohjelmien käyttö laadullisen aineiston analyysin apuna

Tietokoneohjelmien käyttö laadullisen aineiston analyysin apuna Tietokoneohjelmien käyttö laadullisen aineiston analyysin apuna Laadullinen, verbaalinen, tulkinnallinen aineisto kootaan esimerkiksi haastattelemalla, videoimalla, ääneenpuhumalla nauhalle, yms. keinoin.

Lisätiedot

Tukikeskustelukoulutus. Tukikeskustelutyökaluna Olen jotain erityistä (Peter Vermeulen) Sari Kujanpää Psykologi, psykoterapeutti (VET)

Tukikeskustelukoulutus. Tukikeskustelutyökaluna Olen jotain erityistä (Peter Vermeulen) Sari Kujanpää Psykologi, psykoterapeutti (VET) Tukikeskustelukoulutus Tukikeskustelutyökaluna Olen jotain erityistä (Peter Vermeulen) Sari Kujanpää Psykologi, psykoterapeutti (VET) Peter Vermeulen Olen jotakin erityistä Kuinka kertoa lapsille ja nuorille

Lisätiedot

Fysiikan perusteet. SI-järjestelmä. Antti Haarto 21.05.2012. www.turkuamk.fi

Fysiikan perusteet. SI-järjestelmä. Antti Haarto 21.05.2012. www.turkuamk.fi Fysiikan perusteet SI-järjestelmä Antti Haarto 21.05.2012 Fysiikka ja muut luonnontieteet Ihminen on aina pyrkinyt selittämään havaitsemansa ilmiöt Kreikkalaiset filosofit pyrkivät selvittämään ilmiöt

Lisätiedot

Matematiikan tukikurssi

Matematiikan tukikurssi Matematiikan tukikurssi Kurssikerta 1 1 Matemaattisesta päättelystä Matemaattisen analyysin kurssin (kuten minkä tahansa matematiikan kurssin) seuraamista helpottaa huomattavasti, jos opiskelija ymmärtää

Lisätiedot

Filosofia 1. Peruskalvot

Filosofia 1. Peruskalvot Filosofia 1 Peruskalvot 1 Mitä filosofia on? Filosofi (kreikk) = viisauden ystävä (Pythagoras 500-l) Käsitteiden pohdintaa ja määrittelyä Paradigmat = eri tieteiden filosofiset perusoletukset Filosofian

Lisätiedot

FILO. Kokeeseen valmentautuminen. http://www.tammi.fi/filo

FILO. Kokeeseen valmentautuminen. http://www.tammi.fi/filo 1 Juha Eerolainen, Olli Hakala, Arno Kotro ja Hanna Vanhanen FILOSOFIAN AINEREAALIIN VALMISTAUTUMINEN Kokeeseen valmentautuminen Yksi ohje on ylitse muiden: Lue hyvin - ja mielellään paljon! Tärppejä on

Lisätiedot

Nimeni on. Tänään on (pvm). Kellonaika. Haastateltavana on. Haastattelu tapahtuu VSSHP:n lasten ja nuorten oikeuspsykiatrian tutkimusyksikössä.

Nimeni on. Tänään on (pvm). Kellonaika. Haastateltavana on. Haastattelu tapahtuu VSSHP:n lasten ja nuorten oikeuspsykiatrian tutkimusyksikössä. 1 Lapsen nimi: Ikä: Haastattelija: PVM: ALKUNAUHOITUS Nimeni on. Tänään on (pvm). Kellonaika. Haastateltavana on. Haastattelu tapahtuu VSSHP:n lasten ja nuorten oikeuspsykiatrian tutkimusyksikössä. OSA

Lisätiedot

1 Logiikkaa. 1.1 Logiikan symbolit

1 Logiikkaa. 1.1 Logiikan symbolit 1 Logiikkaa Tieteessä ja jokapäiväisessä elämässä joudutaan tekemään päätelmiä. Logiikassa tutkimuskohteena on juuri päättelyt. Sen sijaan päätelmien sisältöön ei niinkäään kiinnitetä huomiota. Päätelmät

Lisätiedot

Johdatus tutkimustyöhön (811393A)

Johdatus tutkimustyöhön (811393A) Johdatus tutkimustyöhön (811393A) 5 op eli 128 h opiskelijan työtä Aloitusluento 1.9.2015 Esittäytyminen Opettaja Opinnot LuK, merkonomi, FM, FL, FT Dosentti JyU, Research Associate NUIG, Visiting Associate

Lisätiedot

KASVATETTAVAN OSALLISTAMINEN JA KASVUN ARVIOINTI

KASVATETTAVAN OSALLISTAMINEN JA KASVUN ARVIOINTI KASVATETTAVAN OSALLISTAMINEN JA KASVUN ARVIOINTI VTT/ Sosiologi Hanna Vilkka Opetusmenetelmät ja opetuksen arviointi -seminaari/ Turun kesäyliopisto 11.12.2010 RAKENTEISTA TOIMIJAAN Oma kasvu merkityksissä,

Lisätiedot

5.2 Ensimmäisen asteen yhtälö

5.2 Ensimmäisen asteen yhtälö 5. Ensimmäisen asteen ytälö 5. Ensimmäisen asteen yhtälö Aloitetaan antamalla nimi yhtälön osille. Nyt annettavat nimet eivät riipu yhtälön tyypistä tai asteesta. Tarkastellaan seuraavaa yhtälöä. Emme

Lisätiedot

IHMISOIKEUSKASVATUS Filosofiaa lapsille -menetelmällä

IHMISOIKEUSKASVATUS Filosofiaa lapsille -menetelmällä Pohdi! Seisot junaradan varrella. Radalla on 40 miestä tekemässä radankorjaustöitä. Äkkiä huomaat junan lähestyvän, mutta olet liian kaukana etkä pysty varoittamaan miehiä, eivätkä he itse huomaa junan

Lisätiedot

Aineen olemuksesta. Jukka Maalampi Fysiikan laitos Jyväskylän yliopisto

Aineen olemuksesta. Jukka Maalampi Fysiikan laitos Jyväskylän yliopisto Aineen olemuksesta Jukka Maalampi Fysiikan laitos Jyväskylän yliopisto Miten käsitys aineen perimmäisestä rakenteesta on kehittynyt aikojen kuluessa? Mitä ajattelemme siitä nyt? Atomistit Loogisen päättelyn

Lisätiedot

Logiikka I 7. harjoituskerran malliratkaisut 19. - 23.3.07 Ratkaisut laati Miikka Silfverberg.

Logiikka I 7. harjoituskerran malliratkaisut 19. - 23.3.07 Ratkaisut laati Miikka Silfverberg. Logiikka I 7. harjoituskerran malliratkaisut 19. - 23.3.07 Ratkaisut laati Miikka Silfverberg. Olkoon L = {Lontoo, P ariisi, P raha, Rooma, Y hteys(x, y)}. Kuvan 3.1. kaupunkiverkko vastaa seuraavaa L-mallia

Lisätiedot

Hei, Tässä lähetän sinulle eilisen esitykseni kalvot! Leo Näreaho

Hei, Tässä lähetän sinulle eilisen esitykseni kalvot! Leo Näreaho 1 Panpsykismi (2010) Keskustelijat Heikki Mäntylä Leo Näreaho Kullervo Rainio 1.12.2010 Leo Näreaho Hei, Tässä lähetän sinulle eilisen esitykseni kalvot! Leo Näreaho 2 3 4 5 6 7 8 9 10 11 1.12.2010 Heikki

Lisätiedot

Aineistoista. Laadulliset menetelmät: miksi tarpeen? Haastattelut, fokusryhmät, havainnointi, historiantutkimus, miksei videointikin

Aineistoista. Laadulliset menetelmät: miksi tarpeen? Haastattelut, fokusryhmät, havainnointi, historiantutkimus, miksei videointikin Aineistoista 11.2.09 IK Laadulliset menetelmät: miksi tarpeen? Haastattelut, fokusryhmät, havainnointi, historiantutkimus, miksei videointikin Muotoilussa kehittyneet menetelmät, lähinnä luotaimet Havainnointi:

Lisätiedot

Sisällys Esipuhe 11 Johdanto 14 Tieteen arvovalta ja tieteellisen keskustelun vapaus 28 Myytti pyyteettömästä tieteentekijästä 36 Tieteen rajat ja rajojen vartijat 39 Kirjan perusjuoni 44 Aukkojen jumala

Lisätiedot

Tutkimaan oppimassa - Tutkivaa Oppimista varhaiskasvatuksessa

Tutkimaan oppimassa - Tutkivaa Oppimista varhaiskasvatuksessa Tutkimaan oppimassa - Tutkivaa Oppimista varhaiskasvatuksessa Professori Lasse Lipponen Helsingin yliopisto opetttajankoulutuslaitos Educamessut 2012 Miksi aurinko on keltainen Miten tuuli voi heiluttaa

Lisätiedot

Kainuun tulevaisuusfoorumi kommenttipuheenvuoro: koulutuksen tulevaisuus. Mikko Saari, sivistystoimialan johtaja, KT (7.5.15)

Kainuun tulevaisuusfoorumi kommenttipuheenvuoro: koulutuksen tulevaisuus. Mikko Saari, sivistystoimialan johtaja, KT (7.5.15) Kainuun tulevaisuusfoorumi kommenttipuheenvuoro: koulutuksen tulevaisuus Mikko Saari, sivistystoimialan johtaja, KT (7.5.15) Aluksi Ainoa tapa ennustaa tulevaisuutta, on keksiä se (Alan Kay) Tulevaisuus

Lisätiedot

PA5 KASVATUSFILOSOFIAN PERUSTEET

PA5 KASVATUSFILOSOFIAN PERUSTEET PA5 KASVATUSFILOSOFIAN PERUSTEET AUDIOLUENTO 2000-02 - 09 Muistiinpanot EDUSERVER s. 29.02.1952 Helsingin yliopisto Avoin yliopisto Aikuiskasvatustiede 15 ov Kasvatusfilosofian per. (2ov) Monimuoto-opetus

Lisätiedot

Tutkiva toiminta luovan ja esittävän kulttuurin kehittämishaasteena. Pirkko Anttila 2006

Tutkiva toiminta luovan ja esittävän kulttuurin kehittämishaasteena. Pirkko Anttila 2006 Tutkiva toiminta luovan ja esittävän kulttuurin kehittämishaasteena Pirkko Anttila 2006 Tutkimus vs. tutkiva toiminta? Research = careful search Sana recercher (ransk.) jaettuna osiinsa on: re = intensiivisesti,

Lisätiedot

Heikki Salomaa. Soveltavien opintojen orientaatiojakson työelämäseminaari

Heikki Salomaa. Soveltavien opintojen orientaatiojakson työelämäseminaari Heikki Salomaa Soveltavien opintojen orientaatiojakson työelämäseminaari Intensiivijakson yhteiset osiot TYÖELÄMÄSEMINAARI Opettaja yliopistonlehtori Heikki Salomaa (8 t) To 5.9. klo 12.15 13.45 AT102

Lisätiedot

Tuloperiaate. Oletetaan, että eräs valintaprosessi voidaan jakaa peräkkäisiin vaiheisiin, joita on k kappaletta

Tuloperiaate. Oletetaan, että eräs valintaprosessi voidaan jakaa peräkkäisiin vaiheisiin, joita on k kappaletta Tuloperiaate Oletetaan, että eräs valintaprosessi voidaan jakaa peräkkäisiin vaiheisiin, joita on k kappaletta ja 1. vaiheessa valinta voidaan tehdä n 1 tavalla,. vaiheessa valinta voidaan tehdä n tavalla,

Lisätiedot

Mitä on laadullinen tutkimus? Pertti Alasuutari Tampereen yliopisto

Mitä on laadullinen tutkimus? Pertti Alasuutari Tampereen yliopisto Mitä on laadullinen tutkimus? Pertti Alasuutari Tampereen yliopisto Määritelmiä Laadullinen tutkimus voidaan määritellä eri tavoin eri lähtökohdista Voidaan esimerkiksi korostaa sen juuria antropologiasta

Lisätiedot

Helene Schjerfbeck (1862 1946) Omakuva, Valoa ja varjoja / Självporträtt, ljus och skugga öljy, 1945, Saltsjöbaden Signe och Ane Gyllenbergs

Helene Schjerfbeck (1862 1946) Omakuva, Valoa ja varjoja / Självporträtt, ljus och skugga öljy, 1945, Saltsjöbaden Signe och Ane Gyllenbergs Helene Schjerfbeck (1862 1946) Omakuva, Valoa ja varjoja / Självporträtt, ljus och skugga öljy, 1945, Saltsjöbaden Signe och Ane Gyllenbergs stiftelse, Helsinki Kielen kärjestä ja juurista André Maury

Lisätiedot

Schulcurriculum Ethik

Schulcurriculum Ethik Schulcurriculum Ethik Klassen 10 bis 12 (Achtung: Lehrplan ist in finnischer Sprache verfasst, da Ethik in Klasse 10 bis 12 auf Finnisch unterrichtet wird.) Deutsche Schule Helsinki Malminkatu 14 00100

Lisätiedot

5.13 FILOSOFIA OPETUKSEN TAVOITTEET

5.13 FILOSOFIA OPETUKSEN TAVOITTEET 5.13 FILOSOFIA Filosofinen ajattelu käsittelee koko todellisuutta, sen monimuotoista hahmottamista sekä ihmisen toimintaa siinä. Filosofian erityisluonne on sen tavassa jäsentää ongelmia käsitteellisesti,

Lisätiedot

Evoluutiopuu. Aluksi. Avainsanat: biomatematiikka, päättely, kombinatoriikka, verkot. Luokkataso: 6.-9. luokka, lukio

Evoluutiopuu. Aluksi. Avainsanat: biomatematiikka, päättely, kombinatoriikka, verkot. Luokkataso: 6.-9. luokka, lukio Evoluutiopuu Avainsanat: biomatematiikka, päättely, kombinatoriikka, verkot Luokkataso: 6.-9. luokka, lukio Välineet: loogiset palat, paperia, kyniä Kuvaus: Tehtävässä tutkitaan bakteerien evoluutiota.

Lisätiedot

Esa Saarinen Filosofia ja systeemiajattelu. Aalto-yliopisto Teknillinen korkeakoulu kevät 2010

Esa Saarinen Filosofia ja systeemiajattelu. Aalto-yliopisto Teknillinen korkeakoulu kevät 2010 Esa Saarinen Filosofia ja systeemiajattelu Aalto-yliopisto Teknillinen korkeakoulu kevät 2010 Filosofia ja systeemiajattelu (3 op, L) Mat-2.1197/TU-53.1150 3.2. Noste 17.2. Mindset 24.2. Kasvu. Vieraana

Lisätiedot

Susanna Anglé. PsT, psykoterapeutti Psykologikeskus ProMente, Turku 20.1.2011

Susanna Anglé. PsT, psykoterapeutti Psykologikeskus ProMente, Turku 20.1.2011 Susanna Anglé PsT, psykoterapeutti Psykologikeskus ProMente, Turku 20.1.2011 I Toiveikkuuden määritelmästä ja merkityksestä Mitä toiveikkuus, toivo, on? Miksi toivo on tärkeää? II Toiveikkuuden ylläpitämisestä

Lisätiedot

Sovittelu. Suomen sovittelufoorumin päämääränä on saattaa sovittelu ratkaisumenetelmäksi ihmissuhdeongelmien ja konfliktien käsittelyssä.

Sovittelu. Suomen sovittelufoorumin päämääränä on saattaa sovittelu ratkaisumenetelmäksi ihmissuhdeongelmien ja konfliktien käsittelyssä. Sovittelu Suomen sovittelufoorumin päämääränä on saattaa sovittelu ratkaisumenetelmäksi ihmissuhdeongelmien ja konfliktien käsittelyssä. SSF / T. Brunila / 2008 1 Kaksi erilaista näkökulmaa Rikosoikeus

Lisätiedot

Etiikka. Hämeen päihdehuollon kuntayhtymä Kehittämispäivä 30.11.2007

Etiikka. Hämeen päihdehuollon kuntayhtymä Kehittämispäivä 30.11.2007 Etiikka Hämeen päihdehuollon kuntayhtymä Kehittämispäivä 30.11.2007 Wittgensteinin määritelmät etiikalle Etiikka on tutkimusta siitä, mikä on hyvää. Etiikka on tutkimusta siitä, mikä on arvokasta. Etiikka

Lisätiedot

MITÄ EETTINEN ENNAKKOARVIOINTI ON? Veikko Launis Lääketieteellinen etiikka Turun yliopisto

MITÄ EETTINEN ENNAKKOARVIOINTI ON? Veikko Launis Lääketieteellinen etiikka Turun yliopisto MITÄ EETTINEN ENNAKKOARVIOINTI ON? Veikko Launis Lääketieteellinen etiikka Turun yliopisto Perusteita ennakkoarvioinnille Ulkoiset syyt: Luottamus tieteeseen säilyy (voimavara) Julkaisutoiminta ja tutkimusyhteistyö

Lisätiedot

LAADULLISEN TUTKIMUKSEN OMINAISLAATU

LAADULLISEN TUTKIMUKSEN OMINAISLAATU LAADULLINEN TUTKIMUS Hanna Vilkka 1 LAADULLISEN TUTKIMUKSEN OMINAISLAATU Hermeneuttinen tieteenihanne: intentionaaliset selitykset, subjektiivisuus, sanallinen/käsitteellinen tarkastelutapa, metodien moneus.

Lisätiedot

Tutkiva Oppiminen Lasse Lipponen

Tutkiva Oppiminen Lasse Lipponen Tutkiva Oppiminen Lasse Lipponen Miksi Tutkivaa oppimista? Kasvatuspsykologian Dosentti Soveltavan kasvatustieteenlaitos Helsingin yliopisto Tarjolla olevan tietomäärän valtava kasvu Muutoksen nopeutuminen

Lisätiedot

Perusopetuksen (vuosiluokat 1-5) elämänkatsomustiedon opetussuunnitelma

Perusopetuksen (vuosiluokat 1-5) elämänkatsomustiedon opetussuunnitelma Perusopetuksen (vuosiluokat 1-5) elämänkatsomustiedon opetussuunnitelma Deutsche Schule Helsinki / Helsingin Saksalainen koulu Malminkatu 14 00100 Helsinki Finnland ELÄMÄNKATSOMUSTIETO Elämänkatsomustieto

Lisätiedot

9. Luento 23.3. Hyvä ja paha asenne itseen

9. Luento 23.3. Hyvä ja paha asenne itseen 9. Luento 23.3. Hyvä ja paha asenne itseen Hyvä ja paha 19.1.-30.3.2011 Helsingin suomenkielinen työväenopisto FM Jussi Tuovinen Luentoaineisto: http://opi.opisto.hel.fi/yleisluennot/ Hyvä ja paha asenne

Lisätiedot

Mistä ei voi puhua? Matti Häyry Filosofian professori Aalto-yliopiston kauppakorkeakoulu matti.hayry@aalto.fi

Mistä ei voi puhua? Matti Häyry Filosofian professori Aalto-yliopiston kauppakorkeakoulu matti.hayry@aalto.fi Mistä ei voi puhua? Matti Häyry Filosofian professori Aalto-yliopiston kauppakorkeakoulu matti.hayry@aalto.fi Etiikan päivä: Hyvä ja paha tieto - Tieteiden talo 12.3.2015 Kolme esimerkkiä Ei kannata? Giubilinin

Lisätiedot

Muotoilumaailman hahmottaminen - Tuotesemantiikka

Muotoilumaailman hahmottaminen - Tuotesemantiikka TUOTESEMANTIIKAN TEORIA kreik. semeion = merkki Tuotesemantiikka kiinnostaa tutkimusmielessä monia erilaisia tuotteiden kanssa tekemisiin joutuvia elämänalueita. Sellaisia ovat esimerkiksi Markkinointi,

Lisätiedot

Esimerkki kaikkialla jatkuvasta muttei missään derivoituvasta funktiosta

Esimerkki kaikkialla jatkuvasta muttei missään derivoituvasta funktiosta Esimerkki kaikkialla jatkuvasta muttei missään derivoituvasta funktiosta Seminaariaine Miikka Rytty Matemaattisten tieteiden laitos Oulun yliopisto 2004 Matemaattista ja historiallista taustaa Tämän kappaleen

Lisätiedot

Peliteoria Strategiapelit ja Nashin tasapaino. Sebastian Siikavirta sebastian.siikavirta@helsinki.fi

Peliteoria Strategiapelit ja Nashin tasapaino. Sebastian Siikavirta sebastian.siikavirta@helsinki.fi Peliteoria Strategiapelit ja Nashin tasapaino Sebastian Siikavirta sebastian.siikavirta@helsinki.fi Helsinki 11.09.2006 Peliteoria Tomi Pasanen HELSINGIN YLIOPISTO Tietojenkäsittelytieteen laitos Sisältö

Lisätiedot

MONISTE 2 Kirjoittanut Elina Katainen

MONISTE 2 Kirjoittanut Elina Katainen MONISTE 2 Kirjoittanut Elina Katainen TILASTOLLISTEN MUUTTUJIEN TYYPIT 1 Mitta-asteikot Tilastolliset muuttujat voidaan jakaa kahteen päätyyppiin: kategorisiin ja numeerisiin muuttujiin. Tämän lisäksi

Lisätiedot

Lastentuntien opettaminen Taso 1

Lastentuntien opettaminen Taso 1 Lastentuntien opettaminen Taso 1 OSA 2: JAKSOT 8-12 LEIKIN MERKITYS JA OHJAAMINEN BAHÀ Ì-LASTENTUNNEILLA Ruhi-instituutti Kirja 3 JAKSO 8 Sanotaan, että leikkiminen on lasten työtä. Itse asiassa leikit

Lisätiedot

Ilmaisun monet muodot

Ilmaisun monet muodot Työkirja monialaisiin oppimiskokonaisuuksiin (ops 2014) Ilmaisun monet muodot Toiminnan lähtökohtana ovat lasten aistimukset, havainnot ja kokemukset. Lapsia kannustetaan kertomaan ideoistaan, työskentelystään

Lisätiedot

Tieteiden välinen kommunikaatio oikeus- ja yhteiskuntatieteiden välillä

Tieteiden välinen kommunikaatio oikeus- ja yhteiskuntatieteiden välillä Tieteiden välinen kommunikaatio oikeus- ja yhteiskuntatieteiden välillä Kaisa Raitio Yhteiskuntapolitiikan laitos Joensuun yliopisto Monitieteisen ympäristötutkimuksen metodit 12.-13.10.2006 SYKE Esityksen

Lisätiedot

Tartu Raamattuun anna Raamatun tarttua! Kyösti F

Tartu Raamattuun anna Raamatun tarttua! Kyösti F Tartu Raamattuun anna Raamatun tarttua! Kyösti F KUINKA RAAMATTU VOISI: 1. Tarttua meihin 2. Pysyä meissä 3. Tuottaa siunausta elämässämme Elämmekö sanasta? Elämän koulu Ei ihminen elä ainoastaan leivästä,

Lisätiedot

Ylioppilastutkintolautakunta S tudentexamensnämnden

Ylioppilastutkintolautakunta S tudentexamensnämnden Ylioppilastutkintolautakunta S tudentexamensnämnden FILOSOFIAN KOE 16.9.2013 HYVÄN VASTAUKSEN PIIRTEITÄ Alla oleva vastausten piirteiden ja sisältöjen luonnehdinta ei sido ylioppilastutkintolautakunnan

Lisätiedot

HENKISTÄ TASAPAINOILUA

HENKISTÄ TASAPAINOILUA HENKISTÄ TASAPAINOILUA www.tasapainoa.fi TASAPAINOA! Kaiken ei tarvitse olla täydellisesti, itse asiassa kaikki ei koskaan ole täydellisesti. Tässä diasarjassa käydään läpi asioita, jotka vaikuttavat siihen,

Lisätiedot