Nominalismi: motivaatio. Luentorunko Karu nominalismi. Nominalismin muodot. Karu nominalismi: ominaisuustermit. Karu (strutsi-)nominalismi

Transkriptio

1 Luentorunko Nominalismi 2 Trooppiteoria 3 Teoriat Nominalismi: motivaatio Universaaleilla ei ole yhtä selviä identiteettikriteereitä kuin yksilöolioilla Realismi on ongelmallinen Nominalismi (<nomen lat = nimi) on eliminativistinen teoria ominaisuuksista: universaaleja ei ole, ainoastaan yksilöolioita Nominalismin muodot Nominalismia on eri muotoja, joista tässä käsitellään seuraavia: 1 Karu nominalismi 2 Luokkanominalismi 3 Predikaattinominalismi 4 (Trooppiteoria) Karu nominalismi Todellisuus on karu: on olemassa vain konkreettisia yksilöolioita (alkeishiukkasia, eliöitä, artefaktoja ) Tunnistettavaa samuus palautuu yksilöolioihin Yksilöoliot vain ovat erilaisia ja samanlaisia: mustia, pyöreitä, aineellisia ym Ei tarvitse olettaa universaaleja Karu (strutsi-)nominalismi Se, että yksilöoliot ovat jonkinlaisia, on primitiivinen fakta, jota ei voida selittää Strutsinominalismi työntää päänsä maahan, eikä suostu kohtaamaan samankaltaisuutta Karu nominalismi: ominaisuustermit Kielenkäyttö, jossa subjektiin liitetään ominaisuuksia a on F saa merkityksensä siitä, että a on F F viittaa a:han ja on totta, jos F pätee a:han Entä substantiviiset ominaisuustermit (F:yys)? Ne ovat käännettävissä F:iksi, jotka pätevät yksilöolioihin 1

2 Karu nominalismi: ongelmat 1 Eikö karu nominalismi ole lattea teoria? V: On, mutta se on teoreettisesti hyvä 2 Onko kääntäminen oikeutettu? Esimerkki: Huolimattomuus on pahe Kaikki huolimattomat oliot ovat paheellisia olioita Vaikka huolimattomat oliot ovatkin paheellisia, se ei johdu siitä, että huolimattomien olioiden joukko on paheellisten olioiden osajoukko Pikemmin joukkojen sisäkkäisyys juontaa siitä, että huolimattomuus sisältyy käsitteellisesti paheellisuuteen Karu nominalismi: ongelmat 3 Kääntämistä ei ole onnistuttu systematisoimaan, se etenee tapaus kerrallaan Ontologinen yksinkertaisuus johtaa eksplanatoriseen monimutkaisuuteen 4 Emme voi sanoa monesta asiasta juuri mitään 5 Intuitionvastaisuus: kielletään itsestään selvien asioiden olemassaolo Luokkanominalismi Ominaisuustermeihin viittaaminen on yritetty systematisoida joukon tai luokan käsitteen avulla Luokkanominalismi palauttaa universaalit ominaisuusluokkiin, jotka muodostuvat yksilöoliojoukoista mustuus määrittää tietyn olioiden yksilöoliojoukon, mikä muodostaa luokan Joukot ovat abstrakteja entiteettejä Luokkanominalismi: ongelmat Ongelmat: 1) Joukkojen/luokkien ja ominaisuuksien välinen suhde Miten voidaan erottaa kaksi luokkaa, joiden jäsenet ovat samat (kordaalisuus ja renaalisuus)? 2) Tyhjät joukot ja niiden erottaminen (yksisarviset ja kentaurit) 3) Joukot ilman yhteistä ominaisuutta vs ominaisuuden jakavien olioiden joukko Vastausyritys: luonto erottaa hyväksyttävät joukot? Rajanveto näyttää mahdottomalta Luokat ja samankaltaisuus Lewisin luokkanominalismi Samankaltaisuus: 1) joukkoon kuuluvat oliot ovat samankaltaisuussuhteessa S toisiinsa nähden 2) luokkaan kuuluvat oliot ovat samankaltaisuussuhteessa S tiettyyn mallikappaleeseen nähden Samankaltaisuussuhde ei itse voi olla universaali Samankaltaisuussuhde kaksipaikkaisena suhteena johtaa samaan regressiin kuin toteuttaminen kaksipaikkaisena suhteena S S S David Kellogg Lewisin nominalismi on yhdistelmä luokkanominalismia ja mahdollisten maailmojen merkitysoppia Lewis palauttaa ominaisuudet yksilöoliojoukkoihin, jotka ovat sekä meidän maailmassamme että kaikissa mahdollisissa maailmoissa, jotka ovat kaikki olemassa! Yksisarvisia (ja miten monisarvisia hyvänsä) on olemassa muissa mahdollisissa maailmoissa Ongelmia: on helpompi olettaa universaaleja kuin kokonaisia tuntemattomia maailmoja 2

3 Predikaattinominalismi Realismi selittää kielenkäytön universaaleilla, predikaattinominalismi universaalit kielenkäytöllä Predikaattinominalismi haluaa palauttaa universaalit kielenkäytössä esiintyviin predikaatteihin (tai nimiin, lat nomen nominalismi ) Kielen ominaisuustermit ( mustuus ) eivät viittaa olemassa oleviin ominaisuuksiin, vaan kielessämme esiintyviin termeihin Predikaattinominalismin mukaan kielen ominaisuustermit ovat siis metatason termejä Sanan musta konventionaalinen käyttö lauseissa selittää tunnistettavan moneuden ykseydessä Predikaattinominalismi Ongelmat: predikaattinominalismi sallii yhtäältä liian monia ja toisaalta liian harvoja ominaisuuksia: 1 Spin, oliko olemassa vai ei ennen termiä spin? 2 Epäaidot ominaisuudet: luoko kielenkäyttö aina aidon ominaisuuden? Milloin kyllä ja milloin ei? 3 Samaa tarkoittavat sanat eri kielissä Konseptualismi Muodoltaan kuin predikaattinominalismi, mutta korvaa kielen sanat mielen käsitteillä Ominaisuustermit mielen sisäisiin kategorisointikykyihin, käsitteisiin Mitä käsitteet ovat? Ei välitetä siitä Käsitteen MUSTA käyttö selittää tunnistettavan ykseyden moneudessa Itsenäisiä universaaleja ei ole Konseptualismi: ongelmat Konseptualismin lähestyy realismia? universaaleja on vain mielessä, ei maailmassa Ongelmat vastaavat kuin predikaattinominalismissa paitsi ongelma 4), samaa tarkoittavat sanat eri kielissä Metatason vaativan nominalismin ongelmat Predikaattinominalismi ja konseptualismi ovat alttiita regressiargumentille: miten predikaatit tai käsitteet voivat olla toistettavia? Jos ne vaativat toistettavuutta varten omat predikaatit tai käsitteet, nämä vaativat taas uudet predikaatit tai käsitteet jne ad infinitum Vrt samankaltaisuusnominalismi Jos ne ovat itse universaaleja, nominalismi kaatuu Nominalismin perusongelma Mihin käsitteiden ja sanojen käyttö tai luokkien muodostaminen (samankaltaisuussuhde) perustuvat? Eikö maailmassa pitäisi olla jotain, mihin se perustuu? Mikä muu voi olla kyseessä kuin universaalit ominaisuudet? 3

4 Abstraktit partikulaarit: trooppiteoria Ominaisuuksia on, mutta ne eivät ole yksilöolioiden jakamia yleisiä ominaisuuksia Ne ovat abstrakteja yksilöolioita, yksilöolioiden erityislaji Jokaisella konkreettisella oliolla on omat ominaisuutensa, jotka eivät voi olla millään muulla oliolla Ominaisuusinstanssit (property instances) eli troopit Trooppiteorian muodot Trooppiteoriaa on kaksi muotoa: 1) Locken trooppiteoria: on sekä konkreettisia yksilöolioita että niiden abstrakteja ominaisuuksia, trooppeja 2) Stoutin trooppiteoria: on vain trooppeja, konkreettisia yksilöolioita ei ole Trooppiteorian motivaatio Emme koskaan kohtaa täydellistä samankaltaisuutta yksilöolioissa Empirismi: sekundaariset kvaliteetit Voidaan olettaa ominaisuuksia ilman universaalien toistettavuuden ja toteuttamisen ongelmia Trooppiteoria Troopit voivat olla toistensa kanssa kvalitatiivisesti identtisiä, ei ole ykseyttä moneudessa vaan samankaltaista moneutta Ominaisuustermeillä viittaaminen: mustuus nimeää joko yhden troopin tai trooppijoukon Toisin kuin luokkanominalismissa, joukkoja koskeva kahden saman ominaisuuden jakavan joukon ongelma ei päde trooppiteoriaan Renaalisuus ja kordaalisuus ovat eri ominaisuuksia Trooppiteorian ongelmat 1 Tyhjiä joukkoja koskeva ongelma koskee 2 Samankaltaisuussuhde ongelmallinen kuten luokkanominalismissa 3 Locken paljaita yksilöolioita olettava teoria on kyseenalainen vain abstraktit oliot Universalia sine rebus (Russell & Blanshard) abstraktit ja konkreettiset oliot Universalia ante res/ U in rebus (Metafyysinen realismi) Konkreettiset oliot Universaalit Universaalit ja yksilöoliot 4 Ominaisuuksien ja olioiden suhteen selvittäminen (vrt realismi) Stoutin trooppiteoria Luokkanominalismi/ Locken trooppiteoria Karu nominalismi / Predikaattinominalismi Yksilöoliot 4

5 Konkreettiset yksilöoliot Konkreettiset yksilöoliot: Konkreettinen = avaruus-ajallinen, vain 1 kpl 1 paikalla 1 hetkellä Yksilöolio = toteuttava, ei toteutuva Niiden olemassaolo on satunnaista (= ei välttämätöntä) Yksilöolioilla on ajallinen rajallinen kesto Teoriat konkreettisista Teoriat konkreettisista vastaavat kysymykseen: Onko konkreettisilla yksilöolioilla sisäistä rakennetta? 1 Nominalistit: ei ole, konkreettiset yksilöoliot ovat ontologisesti yksinkertaisia 2 Universalistit, tropistit: kyllä, konkreettisilla yksilöolioilla on monimutkainen sisäinen rakenne, joka koostuu ontologisesti yksinkertaisemmista olioista Ne muuttuvat ajassa, pysyen muutoksista huolimatta samana Teoriat konkreettisista Mitkä ovat sisäisen rakenteen osatekijät? 1 Ominaisuudet Musta kissa koostuu koostaan, painostaan, väristään, fyysisistä osistaan 2 Onko olemassa muita osatekijöitä? 2 a) Ei ryvästeoria 2 b) Kyllä substraattiteoria c) Substanssiteoria: sisäinen rakenne on, vaikka yksilöoliot ovat ontologisesti primitiivisiä Ryvästeoria konkreettisista Ryvästeoria: on olemassa vain ominaisuuksia Konkreettinen yksilöolio koostuu tietystä ominaisuuksien yhdistelmästä = mustuus sileäkarvaisuus ketteryys viirusilmäisyys ominaisuus n vain abstraktit oliot Universalia absque res (Russell & Blanshard) Stoutin trooppiteoria abstraktit ja konkreettiset oliot Universalia ante res/ U in rebus (Metafyysinen realismi) Luokkanominalismi/ Locken trooppiteoria Konkreettiset oliot Karu nominalismi / Predikaattinominalismi Teoriat konkr 1löolioista Ryvästeoria Universaalit Universaalit ja yksilöoliot Yksilöoliot Ryvästeoria (RT) konkreettisista Motivaatio: 1 (< empirismi) Havainnossa oliot koostuvat aistilaatujen yhdistelmistä Aistilaatuja vastaavat ominaisuudet, joten kokemuksen perusteella konkreettiset oliot voivat hyvin olla ominaisuuksien (universaalien tai trooppien) yhdistelmiä 2 Teoreettinen yksinkertaisuus Millaisessa suhteessa ominaisuudet ovat toisiinsa yhdessä yksilöoliossa verrattuna muiden kimppujen ominaisuuksiin? Mikä ontologinen liima pitää ne yhdessä? V: Ominaisuuksien suhde toisiinsa on metafyysisesti perustava (compresence), sitä ei voida selittää Me vain havaitsemme ominaisuuksien esiintyvän rypäissä 5

6 Ryvästeorian ongelmat 1 Ontologinen liima 2 Epätosi periaate erottamattomien identiteetti (EI) (EI): Jos a on kvalitatiivisesti täysin identtinen (eli samojen ominaisuuksien ryväs) b:n kanssa, a on b Ryvästeorian ongelmat 3 Kielenkäyttö, jossa subjektiin liitetään attribuutteja, a on F Ryvästeorian mukaan ei ole subjektia, vain attribuutteja Otetaan lauseet: Koska on mahdollista olla olemassa kaksi kvalitatiivisesti täysin samanlaista yksilöoliota, jotka ovat numeerisesti erillisiä, (EI) on epätotta Universaalien suhteen realistinen teoria ei kykene erottamaan kahta numeerisesti erillistä täysin samankaltaista yksilöoliota, koska ne olisivat samojen ominaisuuksien rypäitä Kissa on musta, Kissa on sileäkarvainen ja Kissa on viirusilmäinen Mihin kissa viittaa näissä lauseissa? RT: ominaisuuksien yhdistelmään Huom: Ei koske trooppiteoriaa Ryvästeorian ongelmat Jos kissa viittaa tällaiseen ominaisuuksien ryväs, silloin kaikki lauseet ovat tautologisia ja ei-informatiivisia: Mustuuden, sileäkarvaisuuden, viirusilmäisyyden ym ryväs on sileäkarvainen RT: Eri lauseenjäsenissä onkin eri ryväs Mutta silloin puhutaan eri olioista Lause Kissa on sellainen ja sellainen voi olla mielekäs ja informatiivinen, koska viitatessamme johonkin meidän ei tarvitse tietää kaikkea siitä Ryvästeorian ongelmat 4 Samana pysyminen ajassa Yksilöoliot pysyvät samana ajassa, mutta ne muuttuvat ajan mittaan toisenlaisiksi Ne pysyvät samana muutoksista huolimatta RT:n mukaan kaikki ominaisuudet ovat essentiaalisia ominaisuuksia rypäälle; jos ryväs muuttuu, olio muuttuu Siispä RT:n mukaan yksilöoliot eivät voi muuttua, mikä ei ole totta Substraattiteoria (ST) Koska oliot kuitenkin muuttuvat, on oltava jokin, mikä takaa olioiden samana pysymisen muutoksista huolimatta Olioissa täytyy olla jotain muutakin kuin ominaisuudet (EI) ei ole totta ominaisuuksien lisäksi täytyy olla jokin, mikä takaa, että kaksi kvalitatiivisesti identtistä yksilöoliota voivat olla numeerisesti erillisiä Substraattiteoria Konstituenttien tasolla sama periaate kuin (EI), konstituenttien jakavien identiteetti (KI): Jos a:n konstituentit ovat samat ja ainoastaan samat kuin b:n, a on b (KI) on tosi periaate, toisin kuin (EI) Jos konstituentteja ovat vain ominaisuudet, (KI) = (EI) Tämä ei voi pitää paikkansa, koska (KI) on totta ja (EI) epätotta ominaisuudet eivät voi olla yksilöolion ainoat konstituentit 6

7 Substraattiteoria vain abstraktit oliot abstraktit ja konkreettiset oliot Konkreettiset oliot Teoriat konkr 1löolioista Substraattiteoria Substraattiteorian mukaan konkreettinen yksilöolio koostuu ominaisuuksista ja niiden kantajasta, substraatista, johon ominaisuudet kiinnittyvät = mustuus sileäkarvaisuus ketteryys viirusilmäisyys ominaisuus n Substraatti Universalia sine rebus (Russell & Blanshard) Stoutin trooppiteoria U ante res Locken trooppite oria U in rebus Luokkan ominalis mi Karu nominalismi / Predikaattinominalis mi/ Konseptualismi Universaalit Universaalit ja yksilöoliot Yksilöoliot Substraatin tehtävät ja luonne Substraatti on ontologinen liima, joka sitoo yhteen yksilöolion ominaisuudet Substraatti takaa ajassa samana pysyvyyden ominaisuuksien muuttumisesta huolimatta Se erottaa kvalitatiivisesti identtiset eri oliot Substraattien ongelmat 2 Substraatti on käsitteenä epäkoherentti: Sillä, millä ominaisuudet ovat, ei ole ominaisuuksia! Onko ominaisuudettomuus ominaisuus? 3 Kaikki muutokset sallittuja antiessentialismi Substraatin identtisyys määräytyy täysin erilliseksi ominaisuuksista! Paljas yksilöolio Onko antiessentialismi ongelma? Substraattien ongelmat 1 Empirismi: emme havaitse kuin ominaisuuksia ST: Jos havaitsemme kaksi numeerisesti erillistä mutta kvalitatiivisesti erottamatonta yksilöoliota, meidän täytyy havaita niiden substraatit Huom ei päde trooppiryvästeoriaan RT: tässä oletetaan se, mikä pitää selittää 7