Vastaesimerkki. Luentorunko Perusteltuus. Rationalismi. Menetelmällinen epäily. Tarkkaamattomuussokeus ja muutossokeus

Koko: px

Aloita esitys sivulta:

Download "Vastaesimerkki. Luentorunko Perusteltuus. Rationalismi. Menetelmällinen epäily. Tarkkaamattomuussokeus ja muutossokeus"

Noora Laaksonen
7 vuotta sitten
Katselukertoja:

1 Luentorunko Tietoteoria jatkuu..empirismi 2. Kant 3. Tietoteorian haaste metafysiikalle 4. Ontologian oikeutus 5. Muoto, sisältö ja kategoriat Yksilöoliot ja ominaisuudet ( ) Vastaesimerkki Titta tarkkailee sorsia syksyisellä järven rannalla. Vedessä ui kymmenen sorsaa. Äkkiä luuluu laukaus, ja yhdeksän sorsaa räpiköi lentoon. Yksi sorsa jää lillumaan veteen. Titta ajattelee: yksi sorsista ei pelästynyt laukausta. Vedessä näkyvä sorsa ei olekaan oikea vaan metsästäjän tuoma täytetty houkutuslintu, jota Titta luulee oikeaksi sorsaksi Ruoikon kätköissä on kuin onkin yksi sorsa, joka ei pelästynyt laukausta Siispä Titalla on perusteltu tosi uskomus Se ei kuitenkaan ole tietoa Perinteinen tiedon analyysi ei olekaan riittävä Kattava tiedon analyysi odottaa vielä tekijäänsä (onko mahdollinen?) Perusteltuus Perustelu/oikeutus on tietoteorian kannalta merkittävä (välttämätön) asia Perustelut liittyvät usein tiedon lähteeseen Eri tapoja perustella tai oikeuttaa tieto on ainakin: 1. Koherenssi muun tiedon tai joidenkin peruslähtökohtien kanssa: rationalismi 2. Kokemus: empirismi 3. Ym. Rationalismi Järki on merkittävä tiedonlähde: rationalismi. Rationalistit tavoittelivat absoluuttista, täysin varmaa tietoa. Geometrian, matematiikan ja logiikan totuudet näyttävät ikuisilta, pysyviltä ja järjen avulla saavutettavilta. Seuraavien lauseiden totuus ei riipu kokemuksesta: Kolmion kulmien summa on 180 o., = 4., Sorsa on lintu, Poikamies on naimaton... Nämä väitteet ovat analyyttisesti, välttämättömästi tosia Rationalistit: järjen avulla päättelemällä voimme päästä selville todellisuuden luonteesta sellaisena kuin se on Menetelmällinen epäily Mistä perusta, jonka pohjalta alkaa päättellä? René Descartes ( ): epäilyn menetelmä Kun löydämme jotain, mitä emme voi epäillä, sille voimme perustaa tietomme (fundamentum inconcussum) Melkeinpä kaikkea voimme epäillä Aistiperäistä tietoa Matematiikkaakin! Tarkkaamattomuussokeus ja muutossokeus Kenties kaikki on unta? Kenties ilkeä demoni tuottaa havaintomme? Onko aistien tuottama kokemus suuri illuusio? Näyte tarkkaamattomuussokeudesta Näyte muutossokeudesta 1

2 Cogito-argumentti Voin epäillä tietoisuuteni kohteita. Mutta voinko epäillä omaa epäilyäni? En ainakaan voi epäillä sitä, ettenkö epäillessäni ole tässä ja ajattele Cogito ergo sum., suom. Ajattelen, siis olen Kahdenlaista perusainesta Descartes: on olemassa kahdenlaista todellisuuden perusainesta Dualismi: Aine on ulottuvaa ja konkreettista (res extensa), ajattelu (res cogitans) ei ole Aivojen käpyrauhasessa on näiden eri ainesten välisen vaikutuksen välityskeskus Muita rationalistisia teorioita Rationalistit päätyivät erilaisiin näkemyksiin Baruch Spinoza ( ): on vain yksi perusaines, Jumala eli Luonto Monismi Gottfried Wilhelm Leibniz ( ): on olemassa loputtomasti todellisuuden perustekijöitä Pluralismi Maailmankuvan muutos Maailmankuva muuttui Uuden ajan alussa (Galilei, Newton) Aristotelinen finalistinen materialistinen maailmankuva korvautui uudenlaisella deterministisellä materialistisella maailmankatsomuksella. Metafysiikka oli uuden ajan alussa jämähtänyttä eikä pysynyt luonnontieteiden kehityksen tahdissa Järki aisoihin Rationalistit aloittivat tiedon rajojen etsimisen Rationalistit päätyivät ristiriitaisiin tuloksiin He tekivät outoja ontologisia oletuksia, kuten Jumalan ja sieluaineksen olemassaolo Empirismi Vaihtoehto tieto-opillisena kantana: empirismi (empeiria, kr. kokemus) Kokemus on tiedon perimmäinen lähde Empiristit: tältä pohjalta on etsittävä vielä tarkemmin järjen ja tiedon rajoja 2

3 Rationalismin kritiikki Mistä päättelyn sisällöt peräisin? Myös järkitiedon täytyy perustua kokemukseen John Locke ( ): Järjessä ei ole mitään, mikä ei ennen ole ollut aisteissa Lapsi on tabula rasa, (lat. tyhjä taulu ) Empirismi, ideat ja järki Kuinka voi saavuttaa kokemuksen kautta järjen ja sen ideat? Järki on yleistä, aistimukset erityisiä Ideoita muodostetaan kokemuksesta abstraktion avulla Eliminaation menetelmä Kuvateoria ideoista Järki ja mielikuvitus voivat koskea vain näiden kokemuksesta abstrahoitujen ideoiden suhteita David Hume ( ) Rankka tiedon mahdollisuuksien rajaaja Kaikki tieto tulee kokemuksesta ei-kokemusperäiset ideat ovat tyhjiä, vailla mieltä Humen tieto-oppi Mitä sellaiset ideat ovat? Jumaluus, minuus, syy-seuraus -suhde ym. Kokemuksen perusteella ei voi päätellä, että asiat jatkuvat niin kuin menneisyydessä Mitä sitten voi tietää? Ei kovin paljoa Skeptisismi Hume epäili metafyysisen tiedon mahdollisuutta epistemologinen skeptisismi Descartes in skeptisismi oli metodista skeptisismiä Akateeminen skeptisismi Emme pysty perustelemaan uskomuksiamme tyydyttävästi: mitään ei voi tietää, koska kaikelle voi esittää yhtä vakuuttavan vastaväitteen Pyrrhon ( eaa.): Kun pidättäytyy (epokhe) ottamasta asioihin kantaa, saa mielenrauhan 3

4 Realismi Skeptisismiä vastustaa epistemologinen realismi, jonka mukaan meillä voi olla tietoa (meistä riippumattomasta) todellisuudesta Fallibilisimi: tietoa on, muttei absoluuttisen varmaa Kuinka kumota skeptiset argumentit? Immanuel Kant ( ): Puhtaan järjen kritiikki Heräsi dogmaattisesta unesta Humen ansiosta Kieltämisen sijaan Kant pyrki rajaamaan metafyysisen tiedon mahdollisuuden hyväksyi Humen kritiikin kausaaliteetin havaitsemisen mahdollisuudesta ym. Pelkän järjen avulla voi päätyä ristiriitaisiin lopputuloksiin (järjen antinomiat) Kantin kopernikaaninen käänne Tietomme kohteet eivät olekaan vain maailmasta vaan osittain omasta mielestämme lähtöisin. Kokemuksen muoto Hume: syy-seuraus -suhdetta ei voida havaita sellaisenaan Kant: Se onkin kokemuksemme muoto, ei maailman ominaisuus. Emme voi havaita maailmaa kuin syy-seuraus - suhteiden järjestämänä Muita havainnon muotoja eli kategorioita: aika ja tila: Onko todellisuuden muoto sama? Emme voi tietää Ilmiöt ja oliot sinänsä Tiedon lajit ilmiöiden maailma (Phänomena/ Dinge für uns) olioiden sinänsä maailma (Noumena/Dinge an sich) Tieto ennen kokemusta (a priori): analyyttinen, välttämätön tieto Voimme tietää olioista sinänsä vain, että ne ovat Ontologinen realismi Loppu tietomme koskeekin ilmiöitä Tieto-opillinen idealismi..ja kokemuksen jälkeistä (a posteriori): synteettinen, satunnainen tieto 4

5 Kantin tieto-oppi Kokemus on aina jotenkin järjestynyttä. Kokemus ilman ymmärrystä on sokea ja ymmärrys ilman kokemusta on tyhjää Kokemus ja ymmärrys sisältävät sekä apriorista että aposteriorista ainesta Apriorisia elementtejä ovat kokemusta järjestävät muodot, kuten syy seuraus -suhde. Ne määräävät tiedon muodon Aposteriorinen tieto koskee maailmallisia sisältöjä Lopputulos Rationalismi johtaa ristiriitoihin Empirismistä seuraa skeptisismi Empirismi keskittyi liikaa sisältöön ja rationalismi muotoon Kant: empirismi ja rationalismi ovat molemmat rajoitetusti oikeassa Kant: voimme välttää skeptisismin rajaamalla tiedon kohteet ilmiöihin Metafysiikan ja ontologian mahdollisuus: olioista sinänsä emme voi tietää, kuin että ne ovat Olevaa olevana ei voi kategorisoida! Ontologian oikeutus? Looginen positivismi (Wittgenstein, Popper): Tieteiden ykseys: on vain yksi, loogisempiristinen tapa kuvata todellisuutta. Metafysiikka muussa mielessä on merkityksetöntä hölynpölyä Verifikaatioperiaate Wovon man nicht sprechen kann, darüber muss man schweigen / Mistä ei voi puhua, siitä on vaiettava Ontologian oikeutus? Nietzsche: ilmiöiden/olioiden luokittelu perustuu erinäisiin aatehistorioihin ja valtapyrkimyksiin Post-moderni antirealismi (jälkistrukturalistit, Rorty): suurten modernin ajan metakertomusten aika on ohitse Suuret yhtenäiset ontologiset ja tietoteoreettiset rakennelmat ovat mahdottomia On vain joukkoja erilaisia diskursseja.. Arkipuheessa ja filosofiassa metafysiikalla onkin usein pejoratiivinen sävy: tuohan on silkkaa metafysiikkaa Deskriptivismi-preskriptivismi P.F. Strawson (1959): deskriptiivinen vs preskriptiivinen/normatiivinen/revisionistine n metafysiikka Deskriptiivinen metafysiikka pyrkii kuvaamaan, miten havaitsemme tai käsitämme olevan. DM:n kohteisiin voivat kuulua ilmiöt (Kant), käsitteet, kieli, taide... Preskriptiivinen tai revisionistinen taas pyrkii sanelemaan, kuinka olevasta pitäisi puhua Ontologian oikeutus Voidaanko metafysiikkaa lopulta täysin kiertää? Kuvailevan metafysiikan positio on jonkinlainen ontologinen kanta, samoin kuin loogisten empiristien ja post-modernistien Ovatko deskriptiivisen metafysiikan kuvailun kohteet todella vailla todellisuuspohjaa? 5

6 Metafysiikan uusi nousu Eivätkö ilmiöt kerro meille asioista itsestään? voidaan ennemmin puhua olevan annettuna olemisen tavoista kuin ilmiöistä todellisesta olevasta irrallisina D.M. Armstrong: Onko tämä erilainen kuin tuo? on kiinnostavampi kysymys kuin Onko tapamme puhua tästä erilainen kuin tapamme puhua tuosta? Todellisuus ja ilmentymä Tietoteorian yksi läksy oli erottaa ilmiöt ja todellisuus Tiedekin on todellisuuden ja sen ilmentymän yhä tarkempaa erottamista Toisaalta se on uusi ilmenemisen tapa Kuinka tiukasti ilmentymä kannattaa irrottaa todellisuudesta? Jos ilmiöt antavat meille enemmän tietoa kuin vain että todellisuus on, metafysiikka on mahdollista! Muoto ja sisältö Riku Juti (Johdatus metafysiikkaan, 2001): Kaikki ongelmat metafysiikassa juontavat yleisen muodon ja yksityisten sisältöjen välisestä suhteesta. Muoto.. Ontologiaa voidaan lähestyä molemmista suunnista: 1) Muodon kautta, esim. Järjellä (rationalismi) Esimerkkinä kohta olemisen käsitteen (ollaverbin merkitys) selvittäminen...ja sisältö 2) Sisällön kautta. tarkastellaan, mitä olevan lajeja on ja aletaan jälleen kategorisoida 6

Samankaltaiset tiedostot

Luentorunko Järki aisoihin. Empirismi. Piispa George Berkeley. Empirismi, ideat ja järki. Rationalismin kritiikki

Luentorunko Järki aisoihin. Empirismi. Piispa George Berkeley. Empirismi, ideat ja järki. Rationalismin kritiikki Luentorunko 6.11.2007 1. Tietoteoria jatkuu..empirismi 2. Kant 3. Tietoteorian haaste metafysiikalle 4. Ontologian oikeutus 5. Muoto, sisältö ja kategoriat Yksilöoliot ja ominaisuudet (13.11.2007) Järki