Mieli ja ruumis. Luentorunko Mieli-ruumis -ongelma. Ongelman historiallinen tausta. Ongelman historiallinen tausta

Transkriptio

1 Luentorunko Mieli ruumis-ongelma: taustaa ja yleistä ihmettelyä 2. Peruskannat: monismi dualismi pluralismi/idealismi materialismi 3. Mitä mieli tarkoittaa? 4. Ensimmäisen ja kolmannen persoonan näkökulmat Mieli ja ruumis Edellisellä kerralla puhuttiin substanssista eri merkityksissä: 1) substanssi perusaineksena 2) substanssi substraattina 3) Aristoteles: ουσια ( uusia ) käännettiin latinaksi substanssiksi. Aristoteles tarkoitti sillä sekä yksilöllisyyttä että pysyvyyttä (muutoksissa). Mieli ruumis-ongelman kannalta tärkein merkitys substanssille on 1), substanssi perusaineksena. Mistä perusaineksista maailma koostuu? Mieli-ruumis -ongelma Ongelma syntyy, kun jollain tavalla erotetaan mieli ja ruumis toisistaan. Mielellä on ominaisuuksia, joita materialla ei ole Mikä näiden välinen suhde on? Mieli-ruumis -ongelma Jollain tavalla on joko 1) sovitettava ne yhteen 2) päästävä toisesta eroon. Millä tavalla sovitetaan yhteen? 1)Kehitys: Sovitetaan yhteen olemassaolevat termit määrittelemällä ne uudelleen 2)Välitys: Keksitään uusia, välittäviä termejä ja jätetään alkuperäiset ennalleen Ongelman historiallinen tausta Animismi: hyleettinen teoria Ongelma liitetään usein Descartes in dualismiin. Dualismi on vanhaa perua. Judeokristillisen uskontokunnan tapa erottaa sielu ruumiista. (Platon, Parmenides, Pythagoras): orfilainen perinne: sielunvaellus. Todennäköisesti näkemys on vielä vanhempi (sumerilainen/itämainen?) Ongelman historiallinen tausta Orfilaisuudessa ajateltiin, että sielu on kuolematon ja yhteydessä jollain tavalla jumaliin. Platonin sieluoppi (Faidros, Timaios, Valtio): valjakkovertaus. Substanssidualismi/-pluralismi: henkisielu-ruumis 1

2 Mieli ruumis-ongelman versioita 1) Mentaalinen kausaatio 2) Vapaa tahto 3) Personaalinen-subpersonaalinen 4) Intentionaalisuus 5) Itsetietoisuus 6) Fenomenaalinen tajunta yhdistelmät ym. Peruskannat Mieli ja materia: lähestymistapoja 1 Monismi: 1 a) fenomenalismi 1 b) materialismi 1 c) neutraali monismi 2 Dualismi: 2 a) substanssidualismi 2 b) ominaisuusdualismi 2 c) semanttinen dualismi 3) Pluralismi Fenomenalismi Fenomenalismi (mentalismi, subjektiivinen idealismi): on vain sieluainesta. Maailma (myös fysikaalinen) koostuu vain sieluaineksesta. Jos jotain ei havaita, sitä ei ole: Esse est percipi. Onko havaitsija itse sieluainesta? Pitääkö hänen havaita itsensä tai tulla jonkun muun havaitsemaksi ollakseen olemassa? Mitä jokin on ennen havaituksi tulemistaan? Välttääkö mieli-ruumis-ongelman? Dualismi 3 versiota: 1. Substanssidualismi: On olemassa kaksi erillistä perusainesta: materia ja sieluaines. 2. Ominaisuusdualismi: Perusaineksia on vain yksi (materia). Materia saavuttaa fysikaalisten ominaisuuksiensa (physical properties, P) lisäksi tietyssä kompleksisuudessa mielellisiä ominaisuuksia (mental properties, M). Dualismi Interaktiodualismi 3. Semanttinen dualismi: on olemassa kahdenlaista kielenkäyttöä, jotka eivät palaudu toisiinsa Mikä on näiden kahden eri perusaineksen tai ominaisuuden suhde toisiinsa? Kysymys mentaalisesta kausaatiosta substanssi- ja ominaisuusdualismissa: miten mielellä voi olla materiaalisia vaikutuksia? Vuorovaikutusta ei välttämättä tarvitse vaatia. Interaktiodualismi ( Interaktionismi = mieli sijoittuu yksilön ja maailman vuorovaikutukseen.): Sieluaines on kausaalisessa vuorovaikutuksessa materian kanssa ja materia sieluaineksen: P M ja M P. Miten tämä on mahdollista? Descartes: käpyrauhanen toimii välittäjänä näiden kahden substanssin välillä. The Pineal Gland (suom. käpyrauhanen, PL) According to Descartes. This image from the 1664 edition of the Treatise of man illustrates Descartes' view that the pineal gland (H) is suspended in the middle of the ventricles (Descartes 1664, p. 63). 2

3 Epifenomenalismi Epifenomenalismi: mieli on materiaalisen kausaation vaikutusta: P M, mutta mielellä ei ole materiaalisia vaikutuksia. Mieli on seurannaisilmiö eli epifenomeeni. Mentaalisen kausaation ongelmat vältetään, jos halutaan säilyttää ominaisuusdualismi. Empiirinen evidenssi? (Benjamin Libet). Ongelmat: 1. Intuition vastainen. 2. Miksi olisi kehittynyt? Eksaptaatio? 3. Miten yksipuolinen kausaatio on mahdollinen? Mihin kausaation energia häviää? Okkasionalismi, parallelismi Okkasionalismi: mielen ja maailman välissä on epäsuoraa vuorovaikutusta: P? M, M? P. Jokin (? = Jumala?) säätelee tapauskohtaisesti (okkasionaalisesti) mielen ja materian suhdetta. Parallelismi: Mieli ja materia kovarioivat säännöllisesti, mutta erillisissä maailmoissaan paralleelisti. Miten tämä on mahdollista? Ennalta säädetty harmonia ylempien voimien toimesta. Pluralismi Mielen voi jakaa vielä useampaan tasoon. Kenties mielen eri tasot ovat omaa ontologista perusainestaan. Kaikkien tasojen suhde toisiinsa pitäisi selvittää. Popperin kolmen maailman teoria. Vastaa klassista ruumis-sielu-henki -jaottelua Neutraali monismi Neutraali monismi: On olemassa yksi neutraali perusaines, ei mentaalinen eikä fysikaalinen, mutta sillä voi olla mentaalisia tai fysikaalisia ominaisuuksia. Mikä on tuo perusaines? Spinoza: Kaksoisaspektiteoria: mentaalinen ja fysikaalinen ovat kaksi näkökulmaa yhteen ja samaan asiaan. Ainoa substanssi on Jumala eli luonto. Materialismi/fysikalismi On vain yksi perusaines, fysikaalinen materia. Fysiikka kertoo, mitä fysikaalinen materia on. Jos mieli on olemassa, sekin on materiaalinen. Materialismista on useita versioita: 1) reduktiivinen materialismi 2) eliminoiva materialismi 3) emergentti materialismi Eliminoiva materialismi Eliminatiivinen materialismi: mentaalisia tiloja ei oikeastaan ole. Meidän puheemme mentaalisista tiloista tulee korvautumaan neurotieteellisillä termeillä (eliminoituvat), kun tiede edistyy. Feyerabend: ainoa tapa välttää ominaisuusdualismi. Miten meillä on pääsy neurotieteellisiin ilmiöihin ensimmäisen persoonan perspektiivistä? 3

4 Reduktiivinen materialismi (tyyppiidentiteettiteoria) Tietyn tyyppiset mentaaliset tilat tai mentaaliset ominaisuudet (M) ovat identtisiä tietyn tyyppisten fysikaalisten tilojen/ominaisuuksien (P) kanssa. Mentaaliset tilat voidaan palauttaa eli redusoida esimerkiksi aivojen fysikaalisiksi tiloiksi identiteettilakien kautta. M = P. Mieli voi olla kausaalinen, koska se on samalla fysikaalinen. Funktionalismi Ongelma tyyppi-identiteettiteorialle: funktionalismi. Funktionalismi pyrkii selittämään mielen tilat niiden funktionaalisten (kausaalisten) roolien avulla. Esimerkiksi: isku jalkaan kudosvaurio kipu halu päästä eroon sen aiheuttajasta. Mikä tahansa toimiikin kivun tavoin tässä kausaaliketjussa, siis joka valtaa saman kausaalisen roolin, on kipua. Funktionalismi Funktionalismi on abstrakti ja formaalinen tapa käsitteellistää mieltä. (vrt. tietokonemetafora). Funktionaalisen systeemin voi toteuttaa minkätyyppinen substraatti tahansa. Monenlainen tietokone voi suorittaa saman ohjelman. Monitoteutuvuuden (multiple realizability) vuoksi on ajateltu, että tyyppi-identiteetti ei voi toimia. Pohjimmiltaan funktionalismi on neutraali teoria, fenomenalistinen teoria voidaan tulkita funktionaalisesti. Monitoteutuvuus on myös mahdollisuus: toteutuma materiaalinen materialismi. Esiintymäidentiteetti Esiintymäidentiteetti: Jokainen mentaalisen tilaesiintymä on identtinen jonkin yksittäisen fysikaalisen tilan kanssa: M 1 = P 1, M 2 = P 2,, M n = P n. Tyyppejä ei voida identifioida Ei voida redusoida Sallii monitoteutuvuuden. Identifiointi tapahtuu tapaus kerrallaan, ei voida antaa ohjetta sen tekemiseen. Ei voida sanoa mitään systemaattista. Anomaalinen monismi a (kr. kieltävä etuliite) + nomos (laki) Mieltä eivät koske lait, jotka olisivat jotenkin yhteydessä materiaa koskeviin lakeihin. Mieli toimii normatiivisten ihanteiden mukaan, materia fysiikan lakien mukaan. Monismi tulee esiintymäidentiteettilauseesta Antireduktionistinen teoria, kieltää neurotieteen soveltamisen mielen selittämisessä. Emergentti materialismi Emergenssi: kokonaisuus on enemmän kuin osiensa summa. Kun materia saavuttaa tietyn kompleksisuuden, mentaaliset ominaisuudet emergoituvat. Emergenttejä ominaisuuksia ei voi selittää tai ennustaa osiensa ominaisuuksilla. Voidaan tulkita yhteensopivaksi jopa ominaisuusdualismin kanssa. Mentaalisia tiloja ei voida palauttaa fysikaalisiin tiloihin, koska ne ovat kompleksisempia ja noudattavat eri lakeja kuin fysikaalinen materia antireduktionismi. 4

5 Panpsykismi Emergenssiä on kuitenkin vaikea selittää. Kenties ei olekaan emergenssihyppyä, vaan materialla on aina mielellisiä ominaisuuksia. Vrt. animistisen hyleettinen teoria Mikä on mieli, jos atomeillakin on mielellisiä ominaisuuksia? Päältäminen Identiteetti ei riitä, miten pelastaa materialismi? Päältäminen (supervenienssi): Korkeampi taso A päältää alempaa tasoa B, jos muutos tasolla A ei voi tapahtua ilman muutosta tasolla B. Kovarianssi ja riippuvuus. Päältäminen sallii monitoteutuvuuden ja emergenssin. Päältäminen on kuitenkin negatiivinen periaate: se ei kerro, millainen suhde on vaan millainen se ei saa olla. Sallii dualistisen okkasionalismin, interaktion ja parallelismin. Konstituutio Konstituutio: materiaalinen konstituoi mielen. Sisäisellä rakenteella on väliä, vain tietty koostumus tuottaa mielen (sallii emergentit ominaisuudet antireduktionismi). Konstituoiva materia voi jatkaa olemistaan, kun tietty rakenne on poistunut, mielellä ei ole samat identiteettiehdot kuin materialla materia mieli. Sotketaan joskus identiteettiin ja joskus päältämiseen. Konstituutio Päältäminen ei kuitenkaan ole konstituutiosuhde, koska konstituutio sitoo tasot A ja B yhteen. Päältäminen sallii niiden erillisyyden. Päältäminen on negatiivinen periaate, konstituutio on positiivinen periaate. Myös konstituutio sallii emergenssin ja monitoteutuvuuden mutta ei dualismia. Toteutuminen Toteutuminen: fyysiset ominaisuudet toteuttavat mentaaliset ominaisuudet. Voiko olla olioiden ja ominaisuuksien välinen suhde? Konstituutio on olio olio-suhde Mitä mieli tarkoittaa? Ehkä ratkaisu mieli ruumis-ongelmaan riippuu siitä, mitä tarkoitetaan mielellä? Ehkä mielen eri aspektit vaativat erilaiset selitykset: Tajunnan (tietoisuuden) ongelma: miten tajunta/tietoisuus voidaan selittää? Riippuu siitä, mitä tajunnalla/tietoisuudella tarkoitetaan Yleisesti tajunta/tietoisuus jaetaan nykyisin 1) fenomenaaliseen tajuntaan (phenomenal consciousness) ja 2) pääsytietoisuuteen (access consciousness). 5

6 Fenomenaalinen tietoisuus Fenomenaalinen tajunta = se, miltä tuntuu olla joku/jokin olio ensimmäisen persoonan perspektiivistä. Phenomenal consciousness, Qualia (Kvalia), what-it-is-likeness. Kokemuksellinen, subjektiivinen puoli mielestä, jonka koko rikkautta ei voi kuvata kielellisesti. Pääsytietoisuus Pääsytietoisuus/käyttötietoisuus = uskomukset ja ajattelu, jotka eivät tunnu välttämättä miltään mutta joihin meillä on tietoinen pääsy. Voimme käyttää tietoisessa ajattelussa, toiminnan suunnittelussa ja kielen tuottamisessa. On ajateltu, että tämän kaltainen tietoisuus voitaisiin funktionaalis-materiaalisesti selittää kolmannen persoonan näkökulmasta. Chalmers: Tietoisuuden helppo ongelma. Fenomenaalinen tajunta Tarkkaavaisuus Pääsytietoisuus Minkälaista on olla lepakko? Thomas Nagel (1974): What is it like to be a bat? Vaikka meillä olisi kuinka tarkka tieto hyvänsä lepakon fysiologiasta ja sen käyttäytymisestä, emme koskaan voi tietää, miltä tuntuisi itse olla lepakko. Yleisemmin: vaikka meillä olisi kuinka tarkka objektiivinen tieto kolmannen persoonan näkökulmasta, se, miltä tuntuu itse olla jokin tietty kokeva olio, mikä on olennaista fenomenaaliselle tajunnalle, jää kuvauksen ulkopuolelle. Tieteen tavoite on häivyttää subjektiivisuus, joten perinteisen naturalistisen tieteen menetelmin joudutaan kauemmaksi tutkimuskohteesta. Ensimmäinen ja kolmas persoona Fenomenaalista tajuntaa pidetään edelleen usein tieteellisten menetelmien saavuttamattomana, Chalmers: tietoisuuden vaikea ongelma. Mielen tutkiminen vaatii myös tietoa ensimmäisen persoonan näkökulmasta esim. introspektion avulla. Tajunnan/tietoisuuden selittämisen ja siten mieli ruumis-ongelman ratkaisun ajatellaan vaativan kuvauksen sekä ensimmäisen että kolmannen persoonan näkökulmasta ja näiden yhdistämistä. Niitä ei ole vielä osattu yhdistää lisääntyvästä tiedosta huolimatta. Mieli ruumis-ongelma voi hyvin. 6