Luentorunko Mieli-ruumis -ongelma. Mieli-ruumis -ongelma. Mieli ruumis-ongelman versioita. Ongelman historiallinen tausta

Transkriptio

1 Luentorunko ieli-ruumis -ongelma 1. ieli ruumis-ongelma: taustaa ja yleistä ihmettelyä 2. Peruskannat: monismi dualismi pluralismi/idealismi materialismi 3. itä mieli tarkoittaa? 4. Ensimmäisen ja kolmannen persoonan näkökulmat Ongelma syntyy, kun jollain tavalla erotetaan mieli ja ruumis toisistaan ikä niiden välinen suhde on? +? ieli ruumis-ongelman versioita ieli-ruumis -ongelma 1) entaalinen kausaatio 2) Vapaa tahto 3) Personaalinen-subpersonaalinen 4) Intentionaalisuus 5) Itsetietoisuus 6) Fenomenaalinen tajunta yhdistelmät ym. On joko 1) sovitettava ne yhteen tai 2) päästävä toisesta eroon 3) pidettävä ongelmaa ratkaisemattomana Ongelman historiallinen tausta illä tavalla sovitetaan yhteen? 1) Kehitys: Sovitetaan yhteen olemassaolevat termit määrittelemällä ne uudelleen 2) Välitys: Keksitään uusia, välittäviä termejä ja jätetään alkuperäiset ennalleen I Animismi: hyleettinen teoria Ongelma liitetään usein Descartes in dualismiin. Dualismi on vanhaa perua. Judeokristillisen uskontokunnan tapa erottaa sielu ruumiista. (Platon, Parmenides, Pythagoras): orfilainen perinne: sielun olemassaolo edeltää ruumista. Todennäköisesti näkemys on vielä vanhempi (sumerilainen/itämainen?) 1

2 Ongelman historiallinen tausta Orfilaisuudessa ajateltiin, että sielu on kuolematon ja yhteydessä jollain tavalla jumaliin. Platonin sieluoppi (Faidros, Timaios, Valtio): valjakkovertaus. Substanssidualismi/-pluralismi: henki-sieluruumis Intuitiivinen dualismi David Papineau: olemme intuitiivisia dualisteja : Emme osaa yhdistää mieltä koskevaa käsitteistöämme materiaa koskevaan käsitteistöömme Entä animismi? 1 onismi: 2. Dualismi 2 a) substanssidualismi 1 a) fenomenalismi 2 b) ominaisuusdualismi m r 1 b) materialismi 1 c) neutraali monismi + 2 c) semanttinen dualismi m r K Dualismi Interaktiodualismi ikä on näiden kahden eri perusaineksen tai ominaisuuden suhde toisiinsa? Kysymys mentaalisesta kausaatiosta: miten mielellä voi olla materiaalisia vaikutuksia? Interaktiodualismi: sieluaines on kausaalisessa vuorovaikutuksessa materian kanssa: ja iten tämä on mahdollista? Descartes: käpyrauhanen toimii välittäjänä näiden kahden substanssin välillä. The Pineal Gland (suom. käpyrauhanen, PL) According to Descartes. This image from the 1664 edition of the Treatise of man illustrates Descartes' view that the pineal gland (H) is suspended in the middle of the ventricles (Descartes 1664, p. 63). 2

3 Epifenomenalismi Epifenomenalismi: mieli on materiaalisen kausaation vaikutusta:, mutta mielellä ei ole materiaalisia vaikutuksia ieli on seurannaisilmiö eli epifenomeeni Empiirinen evidenssi? (Benjamin Libet) Ongelmat: 1. Intuition vastainen 2. iksi olisi kehittynyt? Eksaptaatio? 3. iten yksipuolinen kausaatio on mahdollinen? ihin kausaation energia häviää? Okkasionalismi, parallelismi Okkasionalismi: mielen ja maailman välissä on epäsuoraa vuorovaikutusta:?,? Jokin (? = Jumala?) säätelee tapauskohtaisesti (okkasionaalisesti) mielen ja materian suhdetta Parallelismi: ieli ja materia kovarioivat paralleelisti, mutta toisistaan erillään iten tämä on mahdollista? Ennalta säädetty harmonia ylempien voimien toimesta Fenomenalismi aterialismi/fysikalismi Fenomenalismi (mentalismi, subjektiivinen idealismi): on vain sieluainesta Esse est percipi Onko havaitsija itse sieluainesta? itä jokin on ennen havaituksi tulemistaan? On vain yksi perusaines, fysikaalinen materia Jos mieli on olemassa, sekin on materiaalinen 1) reduktiivinen materialismi 2) eliminoiva materialismi 3) emergentti materialismi Eliminoiva materialismi Eliminatiivinen materialismi: eidän puheemme mentaalisista tiloista tulee korvautumaan neurotieteellisillä termeillä (eliminoituvat), kun tiede edistyy iten meillä on pääsy neurotieteellisiin ilmiöihin ensimmäisen persoonan perspektiivistä? eduktiivinen materialismi (tyyppiidentiteettiteoria) Tietyn tyyppiset mentaaliset tilat tai mentaaliset ominaisuudet () ovat identtisiä tietyn tyyppisten fysikaalisten tilojen/ominaisuuksien () kanssa entaaliset tilat voidaan palauttaa eli redusoida esimerkiksi aivojen fysikaalisiksi tiloiksi identiteettilakien kautta: = 3

4 Funktionalismi Ongelma tyyppi-identiteettiteorialle: funktionalismi Funktionalismi pyrkii selittämään mielen tilat niiden funktionaalisten (kausaalisten) roolien avulla Isku jalkaan kudosvaurio kipu halu päästä eroon sen aiheuttajasta ikä tahansa toimiikin kivun tavoin tässä kausaaliketjussa on määritelmällisesti kipua Funktionalismi Funktionalismi on abstrakti ja formaalinen tapa käsitteellistää mieltä (vrt. tietokonemetafora) Funktionaalisen systeemin voi toteuttaa minkätyyppinen substraatti tahansa onitoteutuvuuden (multiple realizability) on tyyppiidentiteetin vastainen Pohjimmiltaan funktionalismi on neutraali teoria, fenomenalistinen teoria voidaan tulkita funktionaalisesti onitoteutuvuus on myös mahdollisuus: toteutuma materiaalinen materialismi Esiintymäidentiteetti Esiintymäidentiteetti: Jokainen mentaalisen tilaesiintymä on identtinen jonkin yksittäisen fysikaalisen tilan kanssa: 1 = 1, 2 = 2,, n = n Tyyppejä ei voida identifioida Ei voida redusoida Sallii monitoteutuvuuden Tapauskohtainen, ei voida systematisoida Anomaalinen monismi Emergentti materialismi Emergenssi: kokonaisuus on enemmän kuin osiensa summa Kun materia saavuttaa tietyn kompleksisuuden, mentaaliset ominaisuudet emergoituvat Emergenttejä ominaisuuksia ei voi selittää tai ennustaa osiensa ominaisuuksilla Yhteensopivaksi ominaisuusdualismin kanssa Panpsykismi Emergenssiä on kuitenkin vaikea selittää Kenties ei ole emergenssihyppyä, vaan materialla on alun perin mielellisiä ominaisuuksia Vrt. animistisen hyleettinen teoria inkälainen on atomin mieli? Päältäminen Päältäminen (supervenienssi): Korkeampi taso A päältää alempaa tasoa B, jos muutos tasolla A ei voi tapahtua ilman muutosta tasolla B Kovarianssi ja riippuvuus Asymmetrinen: sallii monitoteutuvuuden ja emergenssin Negatiivinen periaate: se ei kerro, millainen suhde on vaan millainen se ei saa olla Sallii dualistisen okkasionalismin, interaktion ja parallelismin 4

5 Konstituutio Konstituutio Konstituutio: mieli koostuu materiasta Sisäisellä rakenteella on väliä, vain tietty koostumus tuottaa mielen (sallii emergentit ominaisuudet antireduktionismi) Päältäminen ei kuitenkaan ole konstituutiosuhde, koska konstituutio sitoo tasot A ja B yhteen. Päältäminen sallii niiden erillisyyden Päältäminen on negatiivinen periaate, konstituutio on positiivinen periaate Konstituoiva materia voi jatkaa olemistaan, kun tietty rakenne on poistunut, mielellä ei ole samat identiteettiehdot kuin materialla materia mieli yös konstituutio sallii emergenssin ja monitoteutuvuuden mutta ei dualismia Toteutuminen Toteutuminen: fyysiset ominaisuudet toteuttavat mentaaliset ominaisuudet Voiko olla olioiden ja ominaisuuksien välinen suhde? Konstituutio on olio olio-suhde inkälaista on olla lepakko? Thomas Nagel (1974): What is it like to be a bat? Vaikka meillä olisi kuinka tarkka tieto hyvänsä lepakon fysiologiasta ja sen käyttäytymisestä, emme koskaan voi tietää, miltä tuntuisi olla lepakko Yleisemmin: vaikka meillä olisi kuinka tarkka objektiivinen tieto kolmannen persoonan näkökulmasta, se, miltä tuntuu itse olla jokin tietty kokeva olio, mikä on olennaista fenomenaaliselle tajunnalle, jää kuvauksen ulkopuolelle Tieteen tavoite on häivyttää subjektiivisuus perinteisen naturalistisen tieteen menetelmin joudutaan kauemmaksi tutkimuskohteesta. itä mieli tarkoittaa? Ehkä ratkaisu mieli ruumis-ongelmaan riippuu siitä, mitä tarkoitetaan mielellä? ielen eri merkitykset vaativat erilaiset selitykset Yleisesti tajunta/tietoisuus jaetaan nykyisin 1) fenomenaaliseen tajuntaan (phenomenal consciousness) ja 2) pääsytietoisuuteen (access consciousness) Fenomenaalinen tietoisuus Fenomenaalinen tajunta (Phenomenal consciousness, Qualia) = se, miltä tuntuu olla joku/jokin olio ensimmäisen persoonan perspektiivistä Kokemuksellinen, subjektiivinen puoli mielestä, jonka koko rikkautta ei voi kuvata kielellisesti 5

6 Å Ö A G P F K Q W X D Å Pääsytietoisuus Pääsytietoisuus/käyttötietoisuus = uskomukset ja ajattelu, jotka eivät tunnu välttämättä miltään mutta joihin meillä on tietoinen pääsy Voimme käyttää tietoisessa ajattelussa, toiminnan suunnittelussa ja kielen tuottamisessa On ajateltu, että tämän kaltainen tietoisuus voitaisiin funktionaalis-materiaalisesti selittää kolmannen persoonan näkökulmasta Chalmers: Tietoisuuden helppo ongelma Fenomenaalinen tajunta Ensimmäinen ja kolmas persoona Fenomenaalista tajuntaa pidetään edelleen usein tieteellisten menetelmien saavuttamattomana Chalmers: tietoisuuden vaikea ongelma atkaisu vaatisi kuvauksen sekä ensimmäisen että kolmannen persoonan näkökulmasta ja näiden yhdistämistä Tarkkaavaisuus Käyttötietoisuus ielen tutkiminen vaatii myös tietoa ensimmäisen persoonan näkökulmasta esim. introspektion avulla Niitä ei ole vielä osattu yhdistää lisääntyvästä tiedosta huolimatta ieli ruumis-ongelma voi hyvin 6