Konkreettiset yksilöoliot. Luentorunko Teoriat konkreettisista yksilöolioista. Teoriat konkreettisista yksilöolioista
|
|
- Maija-Liisa Väänänen
- 6 vuotta sitten
- Katselukertoja:
Transkriptio
1 Luentorunko Teoriat konkreettisista 2 3 Ryvästeoria 4 Substanssiteoria 5 Essentialismi ja ajassa pysyvyys Mieli ruumis -ongelma ( ) Konkreettiset Konkreettiset : Konkreettinen = avaruus-ajallinen, vain 1 kpl 1 paikalla 1 hetkellä Yksilöolio = toteuttava, ei toteutuva Niiden olemassaolo on satunnaista (= ei välttämätöntä) Yksilöolioilla on ajallinen rajallinen kesto Ne muuttuvat ajassa, pysyen muutoksista huolimatta samana Teoriat konkreettisista Teoriat konkreettisista voidaan jakaa ensi sijassa seuraavan kysymyksen suhteen: onko konkreettisilla yksilöolioilla sisäistä rakennetta? 1 Nominalistit: ei ole, konkreettiset ovat ontologisesti yksinkertaisia 2 Universalistit, tropistit: kyllä, konkreettisilla yksilöolioilla on monimutkainen sisäinen rakenne, joka koostuu ontologisesti yksinkertaisemmista olioista Teoriat konkreettisista Jälkimmäiset teoriat voidaan edelleen jakaa sen suhteen, mitkä ovat tämän rakenteen osatekijät? Yleisesti ajatellaan, että koostuvat ominaisuuksistaan Musta kissa koostuu koostaan, painostaan, väristään, fyysisistä osistaan Onko olemassa muita osatekijöitä, joista konkreettiset koostuvat? 2 a) V: Ei ole ryvästeoria 2 b) V: Kyllä on substraattiteoria ) Substanssiteoria: sisäinen rakenne on, vaikka ovat ontologisesti yksinkertaisia Ryvästeoria konkreettisista Ryvästeorioiden mukaan on olemassa vain ominaisuuksia Konkreettinen yksilöolio koostuu tietystä ominaisuuksien yhdistelmästä = mustuus sileäkarvaisuus ketteryys viirusilmäisyys ominaisuus n vain Universalia absque res Universalia ante res U in rebus Luokkanominalismi Locken trooppiteoria mi Teoriat konkr 1löolioista Ryvästeoria 1
2 Ryvästeoria (RT) konkreettisista Motivaatio: 1 (< empirismi) Havainnossa oliot koostuvat aistilaatujen yhdistelmistä Aistilaatuja vastaavat ominaisuudet, joten kokemuksen perusteella voivat hyvin olla ominaisuuksien (universaalien tai trooppien) yhdistelmiä 2 Teoreettinen yksinkertaisuus Millaisessa suhteessa ominaisuudet ovat toisiinsa yhdessä yksilöoliossa verrattuna muiden kimppujen ominaisuuksiin? Mikä 1 Ontologinen liima 2 Epätosi periaate erottamattomien identiteetti (EI) (EI): Jos a on kvalitatiivisesti täysin identtinen (eli samojen ominaisuuksien ryväs) b:n kanssa, a on b Koska voi olla olemassa kaksi kvalitatiivisesti täysin samanlaista a, jotka ovat numeerisesti erillisiä, (EI) on epätotta Universaalien suhteen realistinen teoria ei kykene erottamaan kahta numeerisesti erillistä täysin samankaltaista a, koska ne olisivat samojen ominaisuuksien rypäitä Ei koske trooppiteoriaa 3 Kielenkäyttö, jossa subjektiin liitetään attribuutteja, a on F Ryvästeorian mukaan ei ole subjektia, vain attribuutteja Otetaan lauseet: Kissa on musta, Kissa on sileäkarvainen ja Kissa on viirusilmäinen Mihin kissa viittaa näissä lauseissa? KT: ominaisuuksien yhdistelmään Jos kissa viittaa tällaiseen ominaisuuksien ryväs, silloin kaikki lauseet ovat tautologisia ja ei-informatiivisia: Mustuuden, sileäkarvaisuuden, viirusilmäisyyden ym ryväs on sileäkarvainen RT: Eri lauseissa onkin eri ryväs Mutta silloin puhutaan eri olioista RT: Lause Kissa on sellainen ja sellainen voi olla mielekäs ja informatiivinen, koska viitatessamme johonkin meidän ei tarvitse tietää kaikkea siitä 4 Samana pysyminen ajassa pysyvät samana ajassa, mutta ne muuttuvat ajan mittaan toisenlaisiksi Ne pysyvät samana muutoksista huolimatta RT:n mukaan kaikki ominaisuudet ovat essentiaalisia ominaisuuksia rypäälle; jos ryväs muuttuu, olio muuttuu Siispä RT:n mukaan eivät voi muuttua, mikä ei ole totta (ST) Koska oliot kuitenkin muuttuvat, on oltava jokin, mikä takaa olioiden samana pysymisen muutoksista huolimatta Olioissa täytyy olla jotain muutakin kuin ominaisuudet (EI) ei ole totta ominaisuuksien lisäksi täytyy olla jokin, mikä takaa, että kaksi kvalitatiivisesti identtistä a voivat olla numeerisesti erillisiä 2
3 Konstituenttien tasolla sama periaate kuin (EI), konstituenttien jakavien identiteetti (KI): Jos a:n konstituentit ovat samat ja ainoastaan samat kuin b:n, a on b (KI) on tosi periaate, toisin kuin (EI) Jos konstituentteja ovat vain ominaisuudet, (KI) = (EI) Tämä ei voi pitää paikkansa, koska (KI) on totta ja (EI) epätotta Toisin sanoen ominaisuudet eivät voi olla yksilöolion ainoat konstituentit n mukaan konkreettinen yksilöolio koostuu ominaisuuksista ja niiden kantajasta, substraatista, johon ominaisuudet kiinnittyvät = mustuus sileäkarvaisuus ketteryys viirusilmäisyys ominaisuus n Substraatti vain Universalia sine rebus Universal ia ante res Locken trooppite oria U in rebus Luokkan ominalis mi mi Teoriat konkr 1löolioista Substraatin tehtävät ja luonne Substraatti on ontologinen liima, joka sitoo yhteen yksilöolion ominaisuudet omistamalla ne Substraatti takaa ajassa samana pysyvyyden ominaisuuksien muuttumisesta huolimatta Se myös selittää, mikä erottaa kvalitatiivisesti erottamattomien erillisyyden Tästä seuraa se, että substraatin identtisyys määräytyy täysin erilliseksi ominaisuuksista Se on paljas yksilöolio Substraattien ongelmat Substraattien ongelmat 1 Empirismi: emme havaitse kuin ominaisuuksia ST: Jos havaitsemme kaksi numeerisesti erillistä mutta kvalitatiivisesti erottamatonta a, meidän täytyy havaita niiden substraatit (Ei hyvä argumentti trooppiryvästeoriaa vastaan) RT: tässä oletetaan se, mikä pitää selittää 2 Substraatti on käsitteenä epäkoherentti: Sillä, millä ominaisuudet ovat, ei ole ominaisuuksia! Onko ominaisuudettomuus ominaisuus? 3 Kaikki muutokset sallittuja antiessentialismi Onko antiessentialismi ongelma? 3
4 Substanssin käsite Substanssilla viitataan yleensä kolmenlaiseen asiaan: 1) substanssi aineksena 2) substanssi substraattina 3) Aristoteles: ουσια ( uusia ) käännettiin latinaksi substanssiksi Aristoteles tarkoitti sillä sekä yksilöllisyyttä että pysyvyyttä (muutoksissa) (Aristoteelinen) substanssiteoria (AST) AST: 3) Substanssi on yksilöolio, joka on (riippumaton, tunnistettava) ja joka pysyy samana huolimatta muutoksista Yksilöolion sisäinen rakenne koostuu ontologisesti yksinkertaisemmista osista AST: sisäinen rakenne on selitettävissä ominaisuuksien avulla, vaikka konkreettinen yksilöolio (substanssi) on ontologisesti primitiivinen yksikkö Ei ole erillistä konstituenttia, joka toteuttaa tai omistaa ominaisuudet, vaan yksilöolio itse toteuttaa tai omistaa ne Substanssi = aine mustuus sileäkarvaisuus ketteryys viirusilmäisyys K i s s u u s Satunnaiset ominaisuudet Laji: olennaiset välttämättömät olemukselliset ominaisuudet vain Universalia sine rebus Universal ia ante res Locken trooppite oria U in rebus Luokkan ominalis mi mi Teoriat konkr 1löolioista Substanssiteoria AST Lajiuniversaalit ovat sellaisia, että kun ne toteutuvat, syntyy uusi olio Ominaisuus toteutuessaan ei synnytä uutta oliota Jos kissa toteutuu yksilöoliossa, oliosta tulee kissa Jos olio toteuttaa ominaisuuden musta, se saa tämän ominaisuuden muuttumatta eri olioksi Lajit ovat ontologisia kakkuveitsiä ; ne pilkkovat todellisuuden paloihin Ominaisuudet vastaavat kysymykseen millainen jokin on?, lajiuniversaali vastaa kysymykseen mikä jokin on? Lajiuniversaalit muodostavat hierarkioita, tärkeimmät ovat alimman hierarkian primaarisubstanssit (1löoliot), sekundaarisubstanssit ovat lajeja ja sukuja Substanssi pysyvyytenä muutoksessa Toteutuessaan lajiuniversaali tuottaa yksilöolion, jolla on tietyt lajiominaisuudet, jotka tuottavat yksilöolion olemuksen Pysyvyys muutoksista huolimatta riippuu Aristoteleella olemuksellisista ominaisuuksista Satunnaiset ominaisuudet ja aine voivat vaihtua Aine takaa yksilöllisyyden Ei sitouduta (EI):hin 4
5 vain Universalia sine rebus Kimpputeoria Substanssiteoria Ei rakennetta Ei tietoakannatusta Essentialismin ongelma Miten määritetään olennaiset ominaisuudet? Universal ia ante res Locken trooppite oria U in rebus Luokkan ominalis mi mi Ovatko olemukset yksityisiä vai yleisiä? Voisiko olemus olla trooppien yhdistelmä, yksityinen olemus? Mikä yhteys lajiominaisuuksiin? Substanssiteorian ongelmat Sorites-paradoksi: Jos poistamme ominaisuusjoukosta yhden kerrallaan, missä vaiheessa olemus lakkaa olemasta? Rajanveto satunnaisten ja välttämättömien välille on mahdotonta Perheyhtäläisyys? Mitkä lajikäsitteet tuottavat substansseja (miten on kulttuuristen laita?) Substanssin tai tunnistamisen sumeus, identiteetin relatiivisuus? Substanssiteorian ongelmat Yksilöolion aineosa voi erottaa Mutta mikä on yksilön ainesosa? Theseuksen laiva Entä aineettomat oliot (Sherlock Holmes)? Ainesosa näyttäisi määrittyvän suhteessa yleiseen olemukseen muodon ja sisällön ongelma Konkreettiset olemukset? Onko olemuksen oltava abstrakti? Eikö se voi olla jotenkin konkreettinen? Konkreettisten välttämättömien osien joukko? Kaikki vai osa osista? Jos osa, mikä osa? Vaikea määritellä (vrt Theseuksen laiva) Mihin konkreettinen olemus voi perustua? Olemuksen on oltava abstrakti Antiessentialismi? Antiessentialismi tuli valtaan aristoteelisen maailmankuvan syrjäytymisen myötä Olemuksia ei oikeasti ole, vaan ne ovat meidän omaa keksintöämme (nominalismi) Miten olennot sitten pysyvät samoina, kuten näyttävät pysyvän? Konkreettisten osiensako myötä? Konkreettiset osat kuitenkin vaihtuilevat meidän pysyessä samana (metabolismi ym) 5
6 Antiessentialismi ja pysyvyys Ehkäpä oliot ovat ajallis-avaruudellisesti neliulotteisia Olioilla olisi konkreettisia ajallisia osia Osien päällekkäisyys takaa yhteneväisyyden? Vaikea määrittää Tai sitten oliot vain muuttuvat sitä mukaa, kuin niiden konkreettiset osat vaihtuvat Ne ovat vaihtuvien olioiden ketjuja, ketjuolioita (entia successiva) Voimme havaita vain ketjuolioiden ajallisia siivuja Persoonallinen identiteetti Persoonallinen identiteetti: mikä on persoona? Mitkä ovat sen identiteettiehdot? Mitä me olemme ensi sijassa? Eläimiä, ihmisiä, alkeishiukkasjoukkoja, persoonia, softwarea? Mistä persoona alkaa ja mihin loppuu? Missä vaiheessa sikiö on persoona? Tärkeä ratkaista perustellessa joitain eettisiä kysymyksiä Persoonan samana pysyminen Aloin ja lopuin sitten milloin tahansa, nyt kuitenkin olen ja pysyn samana muutoksista huolimatta Mihin pysyvyyteni kriteerit perustuvat? Olemukseen? Ruumiiseen? Mieleen? Olemukseen? On vaikea sanoa, mitä me olemme ensisijaisesti: Persoonia, ruumiin ja sielun yhdistelmiä, organismeja vai kasoja alkeishiukkasia? Jos olen kaikkia näistä, niillä kuitenkin on eri pysyvyysehdot Koostunko kenties useasta oliosta? Olemusten ongelmat Ruumiiseen? Ruumiiseen? Theseuksen laivametabolia Minut siirretään teleportaatiolla Maasta Vulkanukseen? Oletetaan, että minua ei onnistuta hävittämään Maassa siirtäjän epätoiminnan vuoksi Olenko Maassa vai Vulkanuksessa? Mieleen? Kenties jatkuvuuteni perustuu mieleen, vaihtuvasta materiasta ei niin väliä (Locke) Entä jos menetän muistini? Teleportaatiotapauksessa on kaksi mieltä, joilla on sama muisti Kumpi minä olen? Oletetaan, että menetän muistini Maassa, ja Vulkanuksessa ruumiikseni on vahingossa vaihtunut klingonin ruumis, mutta muistini on säilynyt siinä ruumiissa 6
Nominalismi: motivaatio. Luentorunko Karu nominalismi. Nominalismin muodot. Karu nominalismi: ominaisuustermit. Karu (strutsi-)nominalismi
Luentorunko 1542009 1 Nominalismi 2 Trooppiteoria 3 Teoriat Nominalismi: motivaatio Universaaleilla ei ole yhtä selviä identiteettikriteereitä kuin yksilöolioilla Realismi on ongelmallinen Nominalismi
LisätiedotRajoitettu/rajoittamaton realismi. Luentorunko Rajoitettu/rajoittamaton realismi
Luentorunko 20.11.2007 1. Realismin ongelmat 2. Nominalismi 3. Trooppiteoria 4. Realismi ja nominalismi: lyhyt tiivistys 5. Teoriat konkreettisista yksilöolioista..(27.11.2007) Rajoitettu/rajoittamaton
LisätiedotMuoto.. Luentorunko Olemisen mieli. Mitä tarkoittaa oleminen? Mitä tarkoittaa oleminen? Olla-verbin merkitykset
Luentorunko 1.4.2009 1. Olemisen mieli 2. Olevan kategoriat 3. Yksilöoliot ja ominaisuudet 4. Yleinen-yksityinen vs abstrakti-konkreettinen 5. Universalia-kiista 6. Realismi 7. Realismin muodot 8. Realismin
LisätiedotOlemisen mieli. Luentorunko Mitä tarkoittaa oleminen? Mitä tarkoittaa oleminen? Mitä tarkoittaa oleminen? Olla-verbin merkitykset
Luentorunko 13.11.2007 1. Olemisen mieli 2. Olevan kategoriat 3. Yksilöoliot ja ominaisuudet 4. Yleinen-yksityinen vs abstrakti-konkreettinen 5. Universalia-kiista 6. Realismi 7. Realismin muodot 8. Realismin
LisätiedotUniversaalien ongelmat. luento 4: Asiaintilat FT Markku Keinänen Turun yliopisto
Universaalien ongelmat luento 4: Asiaintilat 19.11 FT Markku Keinänen Turun yliopisto Asiaintilat Asiaintilat (eli faktat) ovat 1800-luvun lopussa tehty radikaali ontologinen innovaatio; asiaintila S on
Lisätiedot2. Olio-ohjelmoinnin perusteita 2.1
2. Olio-ohjelmoinnin perusteita 2.1 Sisällys Esitellään peruskäsitteitä yleisellä tasolla: Luokat ja oliot. Käsitteet, luokat ja oliot. Attribuutit, olion tila ja identiteetti. Metodit ja viestit. Olioperustainen
LisätiedotFI3 Tiedon ja todellisuuden filosofia LOGIIKKA. 1.1 Logiikan ymmärtämiseksi on tärkeää osata erottaa muoto ja sisältö toisistaan:
LOGIIKKA 1 Mitä logiikka on? päättelyn tiede o oppi muodollisesti pätevästä päättelystä 1.1 Logiikan ymmärtämiseksi on tärkeää osata erottaa muoto ja sisältö toisistaan: sisältö, merkitys: onko jokin premissi
LisätiedotApprobatur 3, demo 1, ratkaisut A sanoo: Vähintään yksi meistä on retku. Tehtävänä on päätellä, mitä tyyppiä A ja B ovat.
Approbatur 3, demo 1, ratkaisut 1.1. A sanoo: Vähintään yksi meistä on retku. Tehtävänä on päätellä, mitä tyyppiä A ja B ovat. Käydään kaikki vaihtoehdot läpi. Jos A on rehti, niin B on retku, koska muuten
LisätiedotOMINAISUUDET JA SUBSTANSSI Teoriayhdistelmien arviointia
OMINAISUUDET JA SUBSTANSSI Teoriayhdistelmien arviointia Konsta Vilkman Maisterintutkielma Filosofia Yhteiskuntatieteiden ja filosofian laitos Humanistis- yhteiskuntatieteellinen tiedekunta Jyväskylän
LisätiedotTietoteoria. Tiedon käsite ja logiikan perusteita. Monday, January 12, 15
Tietoteoria Tiedon käsite ja logiikan perusteita Tietoteoria etsii vastauksia kysymyksiin Mitä tieto on? Miten tietoa hankitaan? Mitä on totuus? Minkälaiseen tietoon voi luottaa? Mitä voi tietää? Tieto?
LisätiedotKristuksen kaksiluonto-oppi
Kristuksen kaksiluonto-oppi Katolinen kirkko muotoili kolminaisuusopin 300- ja 400-luvuilla ja täydensi sitä Kristuksen kaksiluonto-opilla Khalkedonin kirkolliskokouksessa vuonna 451. Kirkolla on ollut
LisätiedotTieteenfilosofia 2/4. Heikki J. Koskinen, FT, Dos. Helsingin yliopisto / Suomen Akatemia
Tieteenfilosofia 2/4 Heikki J. Koskinen, FT, Dos. Helsingin yliopisto / Suomen Akatemia 1 Viisauden sanoja Aristoteleelta Aristoteles (De int. 1.): Ääneen puhutut sanat ovat sielullisten vaikutusten symboleja
LisätiedotMYYTIT Totta vai tarua?
MYYTIT Totta vai tarua? MYYTTI ON TARINA Arkikielessä myytti merkitsee usein epätotta, satua, juttua vain. Tämä on myytin todellisen olemuksen sivuuttamista ja vähättelyä! Maailmassa on muitakin totuuksia
Lisätiedot2. Olio-ohjelmoinnin perusteita 2.1
2. Olio-ohjelmoinnin perusteita 2.1 Sisällys Luokat ja oliot. Käsitteet, luokat ja oliot. Attribuutit, olion tila ja identiteetti. Metodit ja viestit. 2.2 Luokat ja oliot Olio-ohjelmoinnin keskeisimpiä
Lisätiedot3. Predikaattilogiikka
3. Predikaattilogiikka Muuttuja mukana lauseessa. Ei yksikäsitteistä totuusarvoa. Muuttujan kiinnittäminen määrän ilmaisulla voi antaa yksikäsitteisen totuusarvon. Esimerkki. Lauseella x 3 8 = 0 ei ole
Lisätiedot1. HYVIN PERUSTELTU 2. TOSI 3. USKOMUS
Tietoteoria klassinen tiedonmääritelmä tietoa on 1. HYVIN PERUSTELTU 2. TOSI 3. USKOMUS esim. väitteeni Ulkona sataa on tietoa joss: 1. Minulla on perusteluja sille (Olen katsonut ulos) 2. Se on tosi (Ulkona
LisätiedotMikä on tieteenfilosofinen positioni ja miten se vaikuttaa tutkimukseeni?
Mikä on tieteenfilosofinen positioni ja miten se vaikuttaa tutkimukseeni? Jyväskylä 31.5.2017 Petteri Niemi Relativismi ja Sosiaalinen konstruktivismi Relativismi (Swoyer 2010) Relativismi on näkemysten
LisätiedotS-114.2720 Havaitseminen ja toiminta
S-114.2720 Havaitseminen ja toiminta Heikki Hyyti 60451P Harjoitustyö 2 visuaalinen prosessointi Treismanin FIT Kuva 1. Kuvassa on Treismanin kokeen ensimmäinen osio, jossa piti etsiä vihreätä T kirjainta.
LisätiedotAika empiirisenä käsitteenä. FT Matias Slavov Filosofian yliopistonopettaja Jyväskylän yliopisto
Aika empiirisenä käsitteenä FT Matias Slavov Filosofian yliopistonopettaja Jyväskylän yliopisto Luonnonfilosofian seuran kokous 7.3.2017 Esitelmän kysymys ja tavoite: Pääkysymys: Onko aika empiirinen käsite?
Lisätiedotjuhani pietarinen Opas Spinozan Etiikkaan
juhani pietarinen Opas Spinozan Etiikkaan 3 Copyright 2019 Kirjoittaja & Gaudeamus Kansi: Jukka Aalto Gaudeamus Oy www.gaudeamus.fi KL 11.3 UDK 17, 11/12 ISBN 978-952-345-017-2 Painopaikka: Tallinna Raamatutrükikoja
LisätiedotRajapinnasta ei voida muodostaa olioita. Voidaan käyttää tunnuksen tyyppinä. Rajapinta on kuitenkin abstraktia luokkaa selvästi abstraktimpi tyyppi.
11. Rajapinnat 11.1 Sisällys Johdanto. Abstrakti luokka vai rajapinta? Rajapintojen hyötyjä. Kuinka rajapinnat määritellään ja otetaan käyttöön? Eläin, nisäkäs, kissa ja rajapinta. Moniperiytyminen rajapintojen
LisätiedotKurssitiedot. Luentorunko Käsitekarttatentti. Substraattiteoria. Substraattiteoria (ST) Yksilöoliot: substraatit ja substanssit
Luentorunko 2242008 : ubtraatit ja ubtanit Eentiali ja amana pyynen Peroonallinen identiteetti Kuritiedot Luennot (18 h) oheimateriaali korvaa 4 op Tentti 652009 klo 9-12 (MaA211), uuintatentti 2052009
LisätiedotSisällönkuvailun tulevaisuus: YSA vai YSO?
Sisällönkuvailun tulevaisuus: YSA vai YSO? Eeva Kärki Kansalliskirjasto 22.1.2009 YSA YSO YSA YSO: eroja Selvitettävää Osoitteita Agenda 1 Tesaurukset ja ontologiat molemmat ovat käsitejärjestelmän kuvauksia
LisätiedotEssentiat ja niiden ontologinen status
Essentiat ja niiden ontologinen status [25.3 2008] Markku Keinänen Turun Ylipisto 1. Fine ja essentiat Finen mukaan essentioiden ja määritelmien välillä on läheinen suhde Entiteetillä e on essentia identiteettinsä
LisätiedotJoskus yleistäminen voi tapahtua monen ominaisuuden pohjalta. Myös tällöin voi tulla moniperintätilanteita.
Moniperintä 2 Joskus yleistäminen voi tapahtua monen ominaisuuden pohjalta. Myös tällöin voi tulla moniperintätilanteita. Oliomallinnus TITE.2040 Hannu K. Niinimäki 1 Delegointi 1 Moniperinnän toteuttaminen
LisätiedotLineaarialgebra a, kevät 2019 Harjoitus 6 (ratkaisuja Maple-dokumenttina) > restart; with(linalg): # toteuta ihan aluksi!
Lineaarialgebra a, kevät 2019 Harjoitus 6 (ratkaisuja Maple-dokumenttina) restart; with(linalg): # toteuta ihan aluksi! Tehtävä 1. Säännöllisyys yhdellä yhtälöllä Koska matriisit A ja B ovat neliömatriiseja
LisätiedotEtiikan mahdollisuudesta tieteenä. Henrik Rydenfelt Helsingin yliopisto
Etiikan mahdollisuudesta tieteenä Henrik Rydenfelt Helsingin yliopisto Etiikka tieteenä? Filosofit ja ei-filosofit eivät pidä etiikkaa tieteenä Tiede tutkii sitä, miten asiat ovat, ei miten asioiden tulisi
LisätiedotTieteenfilosofia 4/4. Heikki J. Koskinen, FT, Dos. Helsingin yliopisto / Suomen Akatemia
Tieteenfilosofia 4/4 Heikki J. Koskinen, FT, Dos. Helsingin yliopisto / Suomen Akatemia 1 Tieteellinen selittäminen Tieteellisen tutkimuksen perustehtävä on maailmaa koskevan uuden ja totuudenmukaisen
LisätiedotMatematiikan tukikurssi
Matematiikan tukikurssi Kurssikerta 1 Määrittelyjoukoista Tarkastellaan funktiota, jonka määrittelevä yhtälö on f(x) = x. Jos funktion lähtöjoukoksi määrittelee vaikkapa suljetun välin [0, 1], on funktio
Lisätiedot1 Komparatiivinen statiikka ja implisiittifunktiolause
Taloustieteen matemaattiset menetelmät 27 materiaali 4 Komparatiivinen statiikka ja implisiittifunktiolause. Johdanto Jo opiskeltu antaa nyt valmiu tutkia taloudellisia malleja Kiinnostava malli voi olla
LisätiedotTenttikysymykset. + UML-kaavioiden mallintamistehtävät
Tenttikysymykset 1. Selitä mitä asioita kuuluu tietojärjestelmän käsitteeseen. 2. Selitä kapseloinnin ja tiedon suojauksen periaatteet oliolähestymistavassa ja mitä hyötyä näistä periaatteista on. 3. Selitä
Lisätiedotadverbiaali on lauseenjäsen, joka ilmaisee aikaa, paikkaa, tapaa määrää, syytä, keinoa tai jotakin muuta seikkaa.
Adverbiaali adverbiaali on lauseenjäsen, joka ilmaisee aikaa, paikkaa, tapaa määrää, syytä, keinoa tai jotakin muuta seikkaa. Tänään (aika) koulussa (paikka) puhuttiin varovasti (tapa) vähän (määrä) vahingossa
LisätiedotKant Arvostelmia. Informaatioajan Filosofian kurssin essee. Otto Opiskelija 65041E
Kant Arvostelmia Informaatioajan Filosofian kurssin essee Otto Opiskelija 65041E David Humen radikaalit näkemykset kausaaliudesta ja siitä johdetut ajatukset metafysiikan olemuksesta (tai pikemminkin olemattomuudesta)
LisätiedotLaadullinen tutkimus. KTT Riku Oksman
Laadullinen tutkimus KTT Riku Oksman Kurssin tavoitteet oppia ymmärtämään laadullisen tutkimuksen yleisluonnetta oppia soveltamaan keskeisimpiä laadullisia aineiston hankinnan ja analysoinnin menetelmiä
LisätiedotMETAFYSIIKAN MIETISKELYJÄ
METAFYSIIKAN MIETISKELYJÄ Onko Aku Ankka olemassa? Asterix? Spiderman? Matrixin Neo? Miten ne ovat olemassa? miten ihminen on olemassa? Miten ihminen määritellään? Pilkkokaa ihminen mielessänne ominaisuuksiin
LisätiedotMatematiikan mestariluokka, syksy 2009 7
Matematiikan mestariluokka, syksy 2009 7 2 Alkuluvuista 2.1 Alkuluvut Määritelmä 2.1 Positiivinen luku a 2 on alkuluku, jos sen ainoat positiiviset tekijät ovat 1 ja a. Jos a 2 ei ole alkuluku, se on yhdistetty
LisätiedotTimo Tavast Hiippakuntadekaani Porin seurakuntayhtymän yhteinen kirkkovaltuusto
Timo Tavast Hiippakuntadekaani Porin seurakuntayhtymän yhteinen kirkkovaltuusto 7.11.2012 Kirkko- ja seurakuntakäsitys, jossa sekä salatulla että näkyvällä on paikkansa Kaksinaisuus kirkon / seurakunnan
Lisätiedot2 Raja-arvo ja jatkuvuus
Juuri 6 Tehtävien ratkaisut Kustannusosakeyhtiö Otava päivitetty 5.7.6 Raja-arvo ja jatkuvuus. a) Kun suorakulmion kärki on kohdassa =, on suorakulmion kannan pituus. Suorakulmion korkeus on käyrän y-koordinaatti
Lisätiedot5 asiaa, jotka sinun on hyvä tietää sinun aivoista
5 asiaa, jotka sinun on hyvä tietää sinun aivoista VILMA HEISKANEN 26.11.2014 Lähde: http://powerofpositivity.com/5-things-must-know-mind/ Puhu parin kanssa Lue parin kanssa aivoista Mitä ajattelet? Oletko
LisätiedotRuma merkitys. Tommi Nieminen. XLII Kielitieteen päivät. Kielitieteen epäilyttävin välttämätön käsite. tommi.nieminen@uef.fi. Itä-Suomen yliopisto ...
Ruma merkitys Kielitieteen epäilyttävin välttämätön käsite Tommi Nieminen tomminieminen@ueffi Itä-Suomen yliopisto XLII Kielitieteen päivät 21 23 toukokuuta 2015, Vaasa Merkitys, subst lingvistisen merkityksen
LisätiedotKIRJALLISUUTTA 1. Tieteen etiikka KIRJALLISUUTTA 3 KIRJALLISUUTTA 2 KIRJALLISUUTTA 4 KIRJALLISUUTTA 5
KIRJALLISUUTTA 1 Tieteen etiikka 11 Tieteellinen maailmankatsomus I: maailmankatsomusten aineksia Clarkeburn, Henriikka ja Arto Mustajoki, Tutkijan arkipäivän etiikka, Vastapaino, Tampere 2007. Hallamaa,
LisätiedotMieli ja ruumis. Luentorunko Mieli-ruumis -ongelma. Ongelman historiallinen tausta. Ongelman historiallinen tausta
Luentorunko 4.12.2007 1. Mieli ruumis-ongelma: taustaa ja yleistä ihmettelyä 2. Peruskannat: monismi dualismi pluralismi/idealismi materialismi 3. Mitä mieli tarkoittaa? 4. Ensimmäisen ja kolmannen persoonan
LisätiedotSisällys. 11. Rajapinnat. Johdanto. Johdanto
Sisällys 11. ajapinnat. bstrakti luokka vai rajapinta? ajapintojen hyötyjä. Kuinka rajapinnat määritellään ja otetaan käyttöön? Eläin, nisäkäs, kissa ja rajapinta. Moniperiytyminen rajapintojen avulla.
LisätiedotTekijäryhmiä varten määritellään aluksi sivuluokat ja normaalit aliryhmät.
3 Tekijäryhmät Tekijäryhmän käsitteen avulla voidaan monimutkainen ryhmä jakaa osiin. Ideana on, että voidaan erikseen tarkastella, miten laskutoimitus vaikuttaa näihin osiin kokonaisuuksina, ja jättää
LisätiedotKuva 1. Ohmin lain kytkentäkaavio. DC; 0 6 V.
TYÖ 37. OHMIN LAKI Tehtävä Tutkitaan metallijohtimen päiden välille kytketyn jännitteen ja johtimessa kulkevan sähkövirran välistä riippuvuutta. Todennetaan kokeellisesti Ohmin laki. Välineet Tasajännitelähde
LisätiedotDynaamiset regressiomallit
MS-C2128 Ennustaminen ja Aikasarja-analyysi, Lauri Viitasaari Matematiikan ja systeemianalyysin laitos Perustieteiden korkeakoulu Aalto-yliopisto Syksy 2016 Tilastolliset aikasarjat voidaan jakaa kahteen
LisätiedotFUNKTIONAALIANALYYSIN PERUSKURSSI 1. 0. Johdanto
FUNKTIONAALIANALYYSIN PERUSKURSSI 1. Johdanto Funktionaalianalyysissa tutkitaan muun muassa ääretönulotteisten vektoriavaruuksien, ja erityisesti täydellisten normiavaruuksien eli Banach avaruuksien ominaisuuksia.
LisätiedotPerinnöllinen informaatio ja geneettinen koodi.
Tehtävä A1 Kirjoita essee aiheesta: Perinnöllinen informaatio ja geneettinen koodi. Vastaa esseemuotoisesti, älä käytä ranskalaisia viivoja. Piirroksia voi käyttää. Vastauksessa luetaan ansioksi selkeä
LisätiedotMATEMATIIKAN JA TILASTOTIETEEN LAITOS Analyysi I Ohjaus 1 / Ratkaisuehdotuksia (AK) alkavalle viikolle
MATEMATIIKAN JA TILASTOTIETEEN LAITOS Analyysi I Ohjaus 1 / Ratkaisuehdotuksia (AK) 14.9.009 alkavalle viikolle Näissä ohjauksissa opetellaan laskusääntöjen ja epäyhtälöiden huolellista käyttöä. Ratkaisuissa
Lisätiedotb) Määritä myös seuraavat joukot ja anna kussakin tapauksessa lyhyt sanallinen perustelu.
Johdatus yliopistomatematiikkaan Helsingin yliopisto, matematiikan ja tilastotieteen laitos Kurssikoe 23.10.2017 Ohjeita: Vastaa kaikkiin tehtäviin. Ratkaisut voi kirjoittaa samalle konseptiarkille, jos
LisätiedotKäsitteistä. Reliabiliteetti, validiteetti ja yleistäminen. Reliabiliteetti. Reliabiliteetti ja validiteetti
Käsitteistä Reliabiliteetti, validiteetti ja yleistäminen KE 62 Ilpo Koskinen 28.11.05 empiirisessä tutkimuksessa puhutaan peruskurssien jälkeen harvoin "todesta" ja "väärästä" tiedosta (tai näiden modernimmista
LisätiedotSuhteellisuusteorian vajavuudesta
Suhteellisuusteorian vajavuudesta Isa-Av ain Totuuden talosta House of Truth http://www.houseoftruth.education Sisältö 1 Newtonin lait 2 2 Supermassiiviset mustat aukot 2 3 Suhteellisuusteorian perusta
LisätiedotMatematiikan peruskurssi 2
Matematiikan peruskurssi Tentti, 9..06 Tentin kesto: h. Sallitut apuvälineet: kaavakokoelma ja laskin, joka ei kykene graaseen/symboliseen laskentaan Vastaa seuraavista viidestä tehtävästä neljään. Saat
LisätiedotLuku 1 Johdatus yhtälöihin
Luku 1 Johdatus yhtälöihin 1.1 Mikä on yhtälö? Tunnin rakenne: - Yhtälön rakenne ja tunnistaminen (tehtävä 1) ja yhtälön ja lausekkeen vertailua (n. 10min) - Yhtälö väitteenä Jokeri 3 (n. 30 min) - Tunnin
Lisätiedot1 + b t (i, j). Olkoon b t (i, j) todennäköisyys, että B t (i, j) = 1. Siis operaation access(j) odotusarvoinen kustannus ajanhetkellä t olisi.
Algoritmien DP ja MF vertaileminen tapahtuu suoraviivaisesti kirjoittamalla kummankin leskimääräinen kustannus eksplisiittisesti todennäköisyyksien avulla. Lause T MF ave = 1 + 2 1 i
LisätiedotTietokantojen suunnittelu, relaatiokantojen perusteita
Tietokantojen suunnittelu, relaatiokantojen perusteita A277, Tietokannat Teemu Saarelainen teemu.saarelainen@kyamk.fi Lähteet: Leon Atkinson: core MySQL Ari Hovi: SQL-opas TTY:n tietokantojen perusteet-kurssin
LisätiedotPredikaattilogiikkaa
Predikaattilogiikkaa UKUTEORIA JA TO- DISTAMINEN, MAA11 Kertausta ogiikan tehtävä: ogiikka tutkii ajattelun ja päättelyn sääntöjä ja muodollisten päättelyiden oikeellisuutta, ja pyrkii erottamaan oikeat
LisätiedotLogiikka I 7. harjoituskerran malliratkaisut 19. - 23.3.07 Ratkaisut laati Miikka Silfverberg.
Logiikka I 7. harjoituskerran malliratkaisut 19. - 23.3.07 Ratkaisut laati Miikka Silfverberg. Olkoon L = {Lontoo, P ariisi, P raha, Rooma, Y hteys(x, y)}. Kuvan 3.1. kaupunkiverkko vastaa seuraavaa L-mallia
LisätiedotNaturalistinen ihmiskäsitys
IHMISKÄSITYKSET Naturalistinen ihmiskäsitys Ihminen on olento, joka ei poikkea kovin paljon eläimistä: ajattelulle ja toiminnalle on olemassa aina jokin syy, joka voidaan saada selville. Ihminen ei ole
LisätiedotOminaisuuksien ontologia. FT Markku Keinänen Turun yliopisto markku.keinanen[at]utu.fi
Ominaisuuksien ontologia tieteessä FT Markku Keinänen Turun yliopisto markku.keinanen[at]utu.fi Rakenne 1. Miksi ominaisuuksia oletetaan? 2. Erilaiset ominaisuusontologiat 3. Tiede ja ominaisuuksien ontologia
Lisätiedotadverbiaali on lauseenjäsen, joka ilmaisee aikaa, paikkaa, tapaa määrää, syytä, keinoa tai jotakin muuta seikkaa.
Adverbiaali adverbiaali on lauseenjäsen, joka ilmaisee aikaa, paikkaa, tapaa määrää, syytä, keinoa tai jotakin muuta seikkaa. Tänään (aika) koulussa (paikka) puhuttiin varovasti (tapa) vähän (määrä) vahingossa
LisätiedotTIEDONINTRESSI. Hanna Vilkka. 10. huhtikuuta 12
TIEDONINTRESSI Hanna Vilkka JÜRGEN HABERMASIN TEORIA TIEDONINTRESSEISTÄ Kokemukset organisoituvat yhteiskunnalliseksi tiedoksi pysyvien ja luonnollisten maailmaa kohdistuvien tiedon intressien avulla.
LisätiedotKooste. Esim. Ympyrän keskipiste voidaan ajatella ympyrän osaksi.
17. Kooste 17.1 Kooste Kooste (aggregation) on luokkien A ja B välinen suhde, joka tarkoittaa A on B:n osa tai A kuuluu B:hen. Koostesuhteessa olevat luokat eivät yleensä ole periytymissuhteessa. Kooste
LisätiedotMONISTE 2 Kirjoittanut Elina Katainen
MONISTE 2 Kirjoittanut Elina Katainen TILASTOLLISTEN MUUTTUJIEN TYYPIT 1 Mitta-asteikot Tilastolliset muuttujat voidaan jakaa kahteen päätyyppiin: kategorisiin ja numeerisiin muuttujiin. Tämän lisäksi
Lisätiedot9. Lineaaristen differentiaaliyhtälöiden ratkaisuavaruuksista
29 9 Lineaaristen differentiaaliyhtälöiden ratkaisuavaruuksista Tarkastelemme kertalukua n olevia lineaarisia differentiaaliyhtälöitä y ( x) + a ( x) y ( x) + + a ( x) y( x) + a ( x) y= b( x) ( n) ( n
Lisätiedot(1) refleksiivinen, (2) symmetrinen ja (3) transitiivinen.
Matematiikassa ja muuallakin joudutaan usein tekemisiin sellaisten relaatioiden kanssa, joiden lakina on tietyn ominaisuuden samuus. Tietyn ominaisuuden samuus -relaatio on ekvivalenssi; se on (1) refleksiivinen,
LisätiedotKolminaisuusoppi. Jumala: Isä - Poika - Pyhä Henki
Kolminaisuusoppi Jumala: Isä - Poika - Pyhä Henki KOLMINAISUUSOPPI - KIRKON TÄRKEIN OPPI Kolminaisuusoppia pidetään yhtenä kristinuskon tärkeimmistä opeista. Se erottaa kirkon uskon muista uskonnoista.
LisätiedotMitä eroa on ETIIKALLA ja MORAALILLA?
ETIIKKA on oppiaine ja tutkimusala, josta käytetään myös nimitystä MORAALIFILOSOFIA. Siinä pohditaan hyvän elämän edellytyksiä ja ihmisen moraaliseen toimintaan liittyviä asioita. Tarkastelussa voidaan
Lisätiedot2. Argumenttianalyysi. Renne Pesonen (TaY) 28. syyskuuta / 119
2. Argumenttianalyysi Renne Pesonen (TaY) 28. syyskuuta 2015 35 / 119 Tähän mennessä havaittua: Argumentti koostuu kolmenlaisista asioista 1. Väite V 2. Perustelut P 1, P 2, P 3,... 3. Taustaoletukset
LisätiedotVaihtoehtoinen tapa määritellä funktioita f : N R on
Rekursio Funktio f : N R määritellään yleensä antamalla lauseke funktion arvolle f (n). Vaihtoehtoinen tapa määritellä funktioita f : N R on käyttää rekursiota: 1 (Alkuarvot) Ilmoitetaan funktion arvot
LisätiedotLoogiset konnektiivit
Loogiset konnektiivit Tavallisimmat loogiset konnektiivit ovat negaatio ei konjunktio ja disjunktio tai implikaatio jos..., niin... ekvivalenssi... jos ja vain jos... Sulkeita ( ) käytetään selkeyden vuoksi
LisätiedotUUSI AIKA. Sisällys NYT ON AIKA VALITA HYVÄ ELÄMÄ JA TULEVAISUUS, JOKA ON MAHDOLLINEN.
UUSI AIKA NYT ON AIKA VALITA HYVÄ ELÄMÄ JA TULEVAISUUS, JOKA ON MAHDOLLINEN. Me voimme päästä irti nykyisestä kestämättömästä elämäntavastamme ja maailmastamme ja luoda uuden maailman, joka ei ole enää
Lisätiedot6 TARKASTELU. 6.1 Vastaukset tutkimusongelmiin
173 6 TARKASTELU Hahmottavassa lähestymistavassa (H-ryhmä) käsitteen muodostamisen lähtökohtana ovat havainnot ja kokeet, mallintavassa (M-ryhmä) käsitteet, teoriat sekä teoreettiset mallit. Edellinen
LisätiedotTietotekniikan valintakoe
Jyväskylän yliopisto Tietotekniikan laitos Tietotekniikan valintakoe 2..22 Vastaa kahteen seuraavista kolmesta tehtävästä. Kukin tehtävä arvostellaan kokonaislukuasteikolla - 25. Jos vastaat useampaan
LisätiedotRekursio. Funktio f : N R määritellään yleensä antamalla lauseke funktion arvolle f (n). Vaihtoehtoinen tapa määritellä funktioita f : N R on
Rekursio Funktio f : N R määritellään yleensä antamalla lauseke funktion arvolle f (n). Vaihtoehtoinen tapa määritellä funktioita f : N R on käyttää rekursiota: Rekursio Funktio f : N R määritellään yleensä
LisätiedotTehtävä 4 : 2. b a+1 (mod 3)
Tehtävä 4 : 1 Olkoon G sellainen verkko, jonka solmujoukkona on {1,..., 9} ja jonka särmät määräytyvät oheisen kuvan mukaisesti. Merkitään lisäksi kirjaimella A verkon G kaikkien automorfismien joukkoa,
Lisätiedotmissä on myös käytetty monisteen kaavaa 12. Pistä perustelut kohdilleen!
Matematiikan johdantokurssi Kertausharjoitustehtävien ratkaisuja/vastauksia/vihjeitä. Osoita todeksi logiikan lauseille seuraava: P Q (P Q). Ratkaisuohje. Väite tarkoittaa, että johdetut lauseet P Q ja
LisätiedotMatematiikassa ja muuallakin joudutaan usein tekemisiin sellaisten relaatioiden kanssa, joiden lakina on tietyn ominaisuuden samuus.
Matematiikassa ja muuallakin joudutaan usein tekemisiin sellaisten relaatioiden kanssa, joiden lakina on tietyn ominaisuuden samuus. Matematiikassa ja muuallakin joudutaan usein tekemisiin sellaisten relaatioiden
LisätiedotHarjoite 9: Tavoitteenasettelu menestyksekkään kilpailemisen apuna
Kilpailemaan valmentaminen - Huipputaidot Osa 2: Taitava kilpailija Harjoite 9: Tavoitteenasettelu menestyksekkään kilpailemisen apuna Harjoitteen tavoitteet ja hyödyt Oikein toteutettu ja urheilijalle
LisätiedotMS-A0402 Diskreetin matematiikan perusteet Esimerkkejä ym., osa I
MS-A040 Diskreetin matematiikan perusteet Esimerkkejä ym., osa I G. Gripenberg Aalto-yliopisto. maaliskuuta 05 G. Gripenberg (Aalto-yliopisto) MS-A040 Diskreetin matematiikan perusteet Esimerkkejä. ym.,
LisätiedotMatikkaa KA1-kurssilaisille, osa 3: suoran piirtäminen koordinaatistoon
Matikkaa KA1-kurssilaisille, osa 3: suoran piirtäminen koordinaatistoon KA1-kurssi on ehkä mahdollista läpäistä, vaikkei osaisikaan piirtää suoraa yhtälön perusteella. Mutta muut kansiksen kurssit, no
Lisätiedot1 Kannat ja kannanvaihto
1 Kannat ja kannanvaihto 1.1 Koordinaattivektori Oletetaan, että V on K-vektoriavaruus, jolla on kanta S = (v 1, v 2,..., v n ). Avaruuden V vektori v voidaan kirjoittaa kannan vektorien lineaarikombinaationa:
LisätiedotHYVÄ ELÄMÄ KAIKILLE! UUSI AIKA ON TIE ETEENPÄIN
UUSI AIKA ON TIE ETEENPÄIN Nykyinen kapitalistinen taloudellinen ja poliittinen järjestelmämme ei ole enää kestävällä pohjalla Se on ajamassa meidät kohti taloudellista ja sosiaalista kaaosta sekä ekologista
Lisätiedot4. Johannes Duns Scotus (k. 1308)
4. Johannes Duns Scotus (k. 1308) 57 Elämä Skotlannista fransiskaani, opiskeli Oxfordissa ja Pariisissa opetti pari vuotta Pariisissa ja vähän aikaa Kölnissä doctor subtilis (terävä/hienosyinen opettaja)
LisätiedotÄärellisten mallien teoria
Äärellisten mallien teoria Harjoituksen 7 ratkaisut (Hannu Niemistö) Tehtävä 1 Olkoot G ja H äärellisiä verkkoja, joilla kummallakin on l yhtenäistä komponenttia Olkoot G i, i {0,,l 1}, verkon G ja H i,
LisätiedotLuonnollisten lukujen ja kokonaislukujen määritteleminen
Luonnollisten lukujen ja kokonaislukujen määritteleminen LuK-tutkielma Jussi Piippo Matemaattisten tieteiden yksikkö Oulun yliopisto Kevät 2017 Sisältö 1 Johdanto 2 2 Esitietoja 3 2.1 Joukko-opin perusaksioomat...................
LisätiedotHiTechnic -kompassisensorin käyttäminen NXT-G -ympäristössä
NXT -kompassisensori NXT -roboteihin on saatavilla kahdenlaisia kompasseja: Wiltronics kompassit (tilaukset: http://www.wiltronics.com.au/) ja HiTechnic kompassit (NMC1034 Compass) (tilaukset: http://www.hitechnic.com/products).
LisätiedotErotetaan O Brienia seuraten erilaisia agenttityyppejä heikoimmasta vahvimpaan. Ensimmäinen luokka ei ole kovin mielenkiintoinen:
Luento 9: Agenttius Tässä käsiteltäviä kysymyksiä: Mikä on toimija eli agentti? Minkälaiset agentit kykenevät intentionaalisiin tekoihin? Onko muita agentteja kuin ihmiset? Ovatko agentit aina persoonia?
LisätiedotOHJEET SISÄMARKKINOIDEN HARMONISOINTIVIRASTOSSA (TAVARAMERKIT JA MALLIT) SUORITETTAVAAN YHTEISÖN TAVARAMERKKIEN TUTKINTAAN OSA C VÄITEMENETTELY
OHJEET SISÄMARKKINOIDEN HARMONISOINTIVIRASTOSSA (TAVARAMERKIT JA MALLIT) SUORITETTAVAAN YHTEISÖN TAVARAMERKKIEN TUTKINTAAN OSA C VÄITEMENETTELY JAKSO 2 IDENTTISYYS JA SEKAANNUSVAARA LUKU 5 HALLITSEVAT
LisätiedotTyö tehdään itsenäisesti yhden hengen ryhmissä. Ideoita voi vaihtaa koodia ei.
Harjoitustyö 1 Harjoitustyö Tehtävä: ohjelmoi lötköjen kansoittamaa alkulimaa simuloiva olioperustainen ohjelma Java-kielellä. Lötköt säilötään linkitetyille listalle ja tekstitiedostoon. Työ tehdään itsenäisesti
LisätiedotSQL-perusteet, SELECT-, INSERT-, CREATE-lauseet
SQL-perusteet, SELECT-, INSERT-, CREATE-lauseet A271117, Tietokannat Teemu Saarelainen teemu.saarelainen@kyamk.fi Lähteet: Leon Atkinson: core MySQL Ari Hovi: SQL-opas TTY:n tietokantojen perusteet-kurssin
LisätiedotJokaisen parittoman kokonaisluvun toinen potenssi on pariton.
3 Todistustekniikkaa 3.1 Väitteen kumoaminen vastaesimerkillä Monissa tilanteissa kohdataan väitteitä, jotka koskevat esimerkiksi kaikkia kokonaislukuja, kaikkia reaalilukuja tai kaikkia joukkoja. Esimerkkejä
LisätiedotKielellisten merkitysten tilastollinen ja psykologinen luonne: Kognitiivisia ja filosofisia näkökulmia. Timo Honkela.
Kielellisten merkitysten tilastollinen ja psykologinen luonne: Kognitiivisia ja filosofisia näkökulmia Timo Honkela timo.honkela@helsinki.fi Helsingin yliopisto 29.3.2017 Merkityksen teoriasta Minkälaisista
LisätiedotTEHTÄVIEN RATKAISUT. Luku Kaikki luvut on kokonaislukuja. Luonnollisia lukuja ovat 35, 7 ja 0.
TEHTÄVIEN RATKAISUT Luku.. Kaikki luvut on kokonaislukuja. Luonnollisia lukuja ovat, 7 ja 0.. a) Luvun vastaluku on, koska + ( ) 0. b) Luvun 7 vastaluku on 7, koska 7 + ( 7) 0. c) Luvun 0 vastaluku on
LisätiedotAntti-Jussi Lakanen Ohjelmointi 1, C# / kevät 2011
Antti-Jussi Lakanen Ohjelmointi 1, C# / kevät 2011 Yleistä olioista ja OOP:sta OOP, eng. Object Oriented Programming C#:ssa oliot luodaan käyttämällä (olio)luokkia Olio tarkoittaa yksinkertaisesti ohjelman
LisätiedotYHDISTYKSEN VIESTINTÄ
YHDISTYKSEN VIESTINTÄ Sisäinen viestintä - eri yhdistyksissä eri apuvälineitä, kuitenkin yleensä: Henkilökohtainen vuorovaikutus: puhelin, yhteiset kokoontumispaikat Jäsenkirje, sähköinen tai fyysinen
LisätiedotMitä on Filosofia? Informaatioverkostojen koulutusohjelman filosofiankurssin ensimmäinen luento
Mitä on Filosofia? Informaatioverkostojen koulutusohjelman filosofiankurssin ensimmäinen luento Filosofian kurssi 2008 Tavoitteet Havaita filosofian läsnäolo arjessa Haastaa nykyinen maailmankuva Saada
LisätiedotEpädeterministisen Turingin koneen N laskentaa syötteellä x on usein hyödyllistä ajatella laskentapuuna
Epädeterministisen Turingin koneen N laskentaa syötteellä x on usein hyödyllistä ajatella laskentapuuna. q 0 x solmuina laskennan mahdolliset tilanteet juurena alkutilanne lehtinä tilanteet joista ei siirtymää,
Lisätiedotmissä on myös käytetty monisteen kaavaa 12. Pistä perustelut kohdilleen!
Matematiikan johdantokurssi Kertausharjoitustehtävien ratkaisuja/vastauksia/vihjeitä. Osoita todeksi logiikan lauseille seuraava: P Q (P Q). Ratkaisuohje. Väite tarkoittaa, että johdetut lauseet P Q ja
LisätiedotAlkioiden x ja y muodostama järjestetty pari on jono (x, y), jossa x on ensimmäisenä ja y toisena jäsenenä.
ja Alkioiden x ja y muodostama järjestetty pari on jono (x, y), jossa x on ensimmäisenä ja y toisena jäsenenä. ja Alkioiden x ja y muodostama järjestetty pari on jono (x, y), jossa x on ensimmäisenä ja
Lisätiedot