o Tutkii olevaisen olemusta, todellisuuden yleisimpiä periaatteita, rakennetta ja luonnetta.
|
|
- Tuulikki Keskinen
- 8 vuotta sitten
- Katselukertoja:
Transkriptio
1 YK10 FILOSOFIAN LUENNOT, osa METAFYSIIKKA o Metafysiikka (kr. meta ta fysika) o Ensimmäinen filosofia, "oppi olevasta olevana" (Aristoteles) o Tutkii olevaisen olemusta, todellisuuden yleisimpiä periaatteita, rakennetta ja luonnetta. Entiteetit/oliot Mitä on olemassa? o yksilö (Sokrates) o ominaisuus (keltainen) o suhde (etäisyys, avioliitto) o tapahtuma (Sokrateen kuolema) o asiantila (Helsinki on Suomen pääkaupunki) o joukko/luokka (filosofit) Fysikaaliset entiteetit (ajassa ja paikassa olevat)/ abstraktit entiteetit Yksilöoliot (partikulaarit oliot)/yleiskäsitteet (universaalit) Metafysiikka ja empiirinen tiede o Metafysiikka tutkii todellisuuden ongelmia, joista ei voi saada tietoa tieteen ja empiirisen kokemuksen avulla. o Metafyysisen tiedon mahdollisuutta on epäilty: a) Kantin mukaan se ei ole tieteenä mahdollinen, b) luvulla loogiset empiristit pitivät metafyysisiä väitteitä mielettöminä, koska niitä ei voi osoittaa eli verifioida aistihavainnon avulla todeksi tai epätodeksi. Metafysiikan osa-alueet o Uuden ajan alussa perusjaotteluna oli a) yleinen metafysiikka (metaphysica generalis, lat) eli oppi olevasta, b) erityinen metafysiikka (metafysica specialis), joka tarkastelee luontoa, sielua ja Jumalaa. 1. Ontologia o "Oppi olevasta" on yleistä metafysiikkaa.
2 o Mitä oleva on ja miten se on? o Minkälainen todellisuus on pohjimmiltaan? 2. Kosmologia. o Minkälainen on maailmankaikkeuden rakenne ja alkuperä? o Miten maailmankaikkeus on syntynyt? 3. Teologia o Aristoteles sanoo teologiaksi sitä metafysiikan osaa, joka tarkastelee aistein havaittavista substansseista erillistä substanssia (Metafysiikka XII). Sitä hän kutsuu ensimmäiseksi liikuttajaksi. Mitä oleminen on? o Ontologia voidaan ymmärtää teoriaksi siitä, mitä "on". Ontologian kohde on oleminen. o Heidegger: "Mutta oleminen - mitä on oleminen? Se on se itse. [Tulevan ajattelun on opittava sanomaan ja kokemaan tämä. Oleminen ei ole Jumala eikä maailman perusta.] Oleminen on kauempana kuin kaikki oleva ja samalla kuitenkin lähempänä ihmistä kuin mikään olevainen, oli tuo olevainen sitten kallio, eläin, taideteos, kone, oli se enkeli tai Jumala. Oleminen on kaikkein läheisin. Mutta tämä läheisyys on ihmiselle kaikkein kaukaisinta." (Kirje humanismista) o "Olemisen" käsitteen merkityksiä: 1) Predikatiivinen oleminen (Martti Haavio on runoilija.) 2) Eksistentiaalinen oleminen (Martti Haaviota ei enää ole.) 3) Identiteettiä tarkoittava oleminen (P. Mustapää on Martti Haavio.) 4) Omistaminen (suomen kieli., Martti Haaviolla on vene.) o Perinteisesti olemisen ydinmerkitys on liitetty substanssin käsitteeseen. Aristoteles: "'Mitä oleva on', on kysymys, jota on aina pohdittu ja pidetty ongelmallisena menneisyydestä nykypäiviin asti, ja se on itse asiassa kysymys 'mitä substanssi on'" (Metafysiikka, 1028b).
3 Substanssin käsite o ousia (kr.), essentia (lat.) o perimmäinen oleva: se, joka viime kädessä on o se, mikä ei edellytä mitään muuta ollakseen olemassa (Descartes) o Aristoteles: substanssit ovat muista olioista riippumatta olemassaolevia oliota o Substanssin ja aksidenssin erottelu > aksidenssi ei ole itsenäisesti olemassa vaan on aina riippuvainen jostakin substanssista. o Substantiaaliset ominaisuudet tekevät oliosta juuri sen joka se on > substanssin käsite liittyy aristoteelisessa perinteessä läheisesti lajiolemuksen käsitteeseen. o Ihmiset jakavat saman essentian / muodon (eidos kr., forma lat.) o Substantiaaliset ominaisuudet kuuluvat kaikille lajin jäsenille (ihmisyys, rationaalisuus) Pohdintatehtävä: Theuseuksen laivan kaikki osat vaihdetaan merimatkan aikana. Onko se sama laiva, kun se palaa satamaan? Onko todellisuus yksilöitä vai yleisiä ominaisuuksia? o Yksilöolio (partikulaari): esimerkiksi Sokrates, (tuo) pöytä, kirahvi o Yleiskäsite (universaali): ihminen, pallomainen o Kummat näistä ovat perustavampia? Kiista universaaleista o Filosofian historian keskeisimpiä vedenjakajia. o Kaksi valtavirtaa: realismi ja nominalismi. o Platoninen realismi eli ideaoppi. Yleiset ominaisuudet ovat olemassa riippumatta yksilöolioista. Yksilöoliot ovat osallisia (partisipoivat) yleisiin ominaisuuksiin. o ideat muuttumaton ideamaailma o yksilöoliot muuttuva aistimaailma o Aristoteelinen eli maltillinen realismi: yleiset ominaisuudet ovat reaalisia, mutta eivät ole olemassa riippumatta yksilöistä. o universaalit ovat läsnä yksilöolioissa niiden muotona
4 o Nominalismi: yleisiä ominaisuuksia ei ole olemassa. On olemassa vain termejä, joita voi soveltaa eri yksilöihin. o Ockhamin partaveitsi: olioita ei tule olettaa enempää kuin on tarpeellista. Mitä todellisuus (oleva) pohjimmiltaan on? 1. Materialismi 2. Idealismi 3. Dualismi 4. Popperin "kolmen maailman" teoria 1. Materialismi o Materialismin mukaan todellisuus on perimmältään ainetta (erotuksena hengelle). o Todellisuus on koostuu eri tavoin järjestäytyneestä aineesta. o Nykyään materialismin sijaan puhutaan usein fysikalismista: fysiikka on keskeinen maailmaa koskevan tiedon lähde ja se ratkaisee mitä aine on. o Se mitä pidetään henkisenä (tunteet, ajatukset, inhimillinen tieto) selitetään viittaamalla aineeseen: henkiset ilmiöt selitetään ihmisten fyysisten ominaisuuksien tai kykyjen avulla. o Materialismista on useita eri muunnelmia: a) Eliminoiva materialismi. Mieli on on epätodellinen. Nykyään keskustellaan neurofilosofiasta, jonka mukaan mentaaliset ja fysikalistiset kuvaukset viittaavat yhteen ja samaan fysikaaliseen ilmiöön. Sisäisiin tiloihin viittaava puhetapa on vain "kansanpsykologiaa", joka tulee vähitellen katoamaan (Paul Churchland ja Daniel C. Dennett). b) Reduktiivinen materialismi. Mieli on todellinen, mutta se voidaan palauttaa aineeseen. c) Emergentti materialismi (Karl Popper) 2. Idealismi o Idealismi on käsitys, että substanssi on henkinen tai ideaalinen. A) Platon: todellisuuden perusta on vain rationaalisen filosofisen ajattelun avulla tiedostettava pysyvien ja muuttumattomien ideoiden maailma. o Rationalistisen perinteen idealismia o Platonin sielu-oppi ks. alla
5 B) George Berkeley ( ) : Aine on vain havainnon tuottamien ideoiden kokoelma. o Empiristisen perinteen idealismia: esse est percipi o Aine on vain havainnon tuottamien ideoiden kokoelma. 3. Dualismi o Dualismin mukaan on olemassa kaksi eri substanssia: aine ja ajattelu. Kumpikaan ei ole riippuvainen toisesta. o Descartes : Substansseilla on toisistaan poikkeavat ominaisuudet: aine on ulotteista, ajattelu on eiulotteista. o Ruumis ja sielu leikkautuvat erilleen. 4. Popperin kolmen maailman teoria a) Maailma 1 o Käsittää fysikaaliset oliot ja on perustava, materiaalinen maailma. b) Maailma 2 o Käsittää tajunnan, ajattelun ja käsitteet. Se on riippuvainen maailma 1:stä. o Maailma 2 on kuitenkin itsenäisesti olemassa, sillä siellä esiintyvillä ilmiöillä voi olla kausaalisia vaikutuksia todellisuuteen. c) Maailma 3 o Käsittää ihmismielen tuotteet, ihmisen kulttuurievoluution tuotteet, kulttuuriesineet, arvot ja jumalakäsityksen. o Maailma 3 edellyttää maailman 1:n, mutta vaikuttaa kuitenkin myös itsenäisesti. Onko ihmismielestä riippumaton maailma olemassa? 1) Metafyysinen realismi: maailma on valmiiksi jäsentynyt. 2) Antirealismi: mieli / kieli luo maailman. 3) Sisäinen realismi: mielestä / kielestä riippumaton maailma on olemassa, mutta se millaisena se ilmenee meille riippuu käsitteistämme (Hilary Putnam).
6 Mitä mieli/tietoisuus/sielu on? Historiallisia näkemyksiä 1. Platon: 1) Ero sielun ja ruumiin välillä, 2) sielun pre-eksistenssi oppi, ruumis on sielun vankila, 3) sielun kolme osaa: a) järkisielu, b) intosielu ja c) aistisielu. 2. Aristoteles ja Tuomas Akvinolainen: sielu ei ole ruumiista erillinen substanssi, vaan ruumiin muoto (substantiaalinen forma). Sielussa on kolme osaa, jotka muodostavat yhden kokonaisuuden: (1) kasvisielu, (2) aistiva eläinsielu, ja (3) järkisielu. 3. Descartes: mieli on substanssi, joka ajattelee ja on ei-ulotteinen. Ruumis on ulotteinen ja kykenemätön ajattelemaan. Mieli on välittömästi tietoinen omasta olemassaolostaan eikä voi epäillä sitä. 4. Humen "kimpputeoria": sielua metafyysisenä substanssina ei ole. Sielu ei ole muuta kuin kimppu erilaisia havaintoja, jotka seuraavat toisiaan, virtaavat ja liikkuvat. 5. Kantin transsendentaalinen psykologia: empiirinen minä eli subjekti on elämänkulkuumme liittyvä aineisto, kaikki, mitä meille on tapahtunut. Empiirinen minä on tarkastelun kohteena ja sen tarkastelija on transsendentaalinen minä. Transsendentaalisella minällä ei ole sisältöä eli identiteettiä, vaan se on tietoisuuden transsendentaalinen ehto, jonka avulla voimme tarkastella tietoisuuttamme.
7 5. EPISTEMOLOGIA ELI TIETOTEORIA o Epistemologia on filosofian alue, joka tutkii inhimillisen tiedon luonnetta ja alkuperää. o Epistemologia tulee kreikan kielen sanoista episteme (eli tieto) ja logos (eli oppi tai selitys). (1) Tuttuustieto (2) Osaamistieto Tiedon lajeja o tietää, kuka (tai mikä) o "knowledge by acquiantance" o tietää, miten (3) Propositionaalinen tieto o tietää, että o propositiolla tarkoitetaan väitelauseen merkityssisältöä (tai ajatussisältöä) o eri lauseille voi olla sama merkityssisältö ("Taivas on sininen", "The sky is blue"), eli ne ilmaisevat saman proposition. o Propositionaalisia asenteita: o Tiedän, että p o Uskon, että p o Havaitsen, että p o Epäilen, että p o Toivon, että p o Tahdon, että p Klassinen tiedon käsite o Klassinen tiedon käsite on määritelty Platonin Theaitetos-dialogissa: tieto on perusteltu tosi uskomus ("tieto on oikea käsitys yhdessä selityksen kanssa"), eli x tietää että p jos ja vain jos (1) x uskoo (on vakuuttunut) että p, (2) x:llä on päteviä perusteita väittää, että p (3) lause p on tosi. o Tätä analyysia vastaan on esitetty erilaisia vastaesimerkkejä (Edmund Gettier aloitti keskustelun).
8 Onko tieto yleensä mahdollista? a) Dogmatismin mukaan vastaus on varaukseton "Kyllä". o Voimme pitää tietoa mahdollisena ilman perustelua. b) Skeptisismi vastaa Ei tai ainakin epäilee tiedon mahdollisuutta o Skeptisismin juuret ovat antiikissa o Taustalla Sokrates o Skeptisismin muotoja: o Akateeminen skeptisismi o Arkesilaos (n eKr), Karneades (n ekr) o Mikään tieto ei ole varmaa o Pyrrhonilainen skeptisismi 1) Universaali tai globaali skeptisismi o Jyrkkä muoto: mistään asiasta ei ole varmaa tietoa. o Pyrrhon (n ekr), Sextus Empiricus (n.100 luku jkr) o Pyrrhonin mukaan on pidättäydyttävä kaikista uskomuksista. Ihmisen pitää lakata muodostamasta mielipiteitä todellisuudesta, koska emme kykene tietämään asioista varmasti mitään. Näin voimme saavuttaa mielenrauhan. o Maltillinen muoto (fallibilismi): ei ole varmaa tietoa, mutta epätosia uskomuksia voi eliminoida. 2) Lokaali skeptisismi 3) Metodinen skeptisismi o Skeptisismin ongelmia: a) Skeptisismi johtaa loogisiin ristiriitoihin o Tietääkö globaali skeptikko varmasti, ettei meillä ole varmaa tietoa? Jos tietää, eikö hänellä ole varmaa tietoa, jos ei, niin meillä siis voi olla sittenkin varmaa tietoa? b) Filosofinen skeptisismi on ristiriidassa terveen järjen kanssa o Thomas Reidin ( ) terveen järjen filosofia. Suuri osa uskomuksistamme on oikeutettu sellaisenaan, ne voidaan hyväksyä ilman erityistä filosofista perustelua. Edes skeptikot itse eivät ole arkielämässään eläneet oppiensa mukaan.
9 o G. E. Moore ( ): tiedän, että monet terveen järjen lauseet ovat tosia (esim. maa on ollut olemassa monen vuoden ajan ja tämä on käteni ) > On olemassa suuri joukko lauseita, jotka tiedämme varmuudella tosiksi. c) Skeptisismi on mieletöntä o Ludwig Wittgenstein ( ): terveen järjen lauseilla on omalaatuinen looginen rooli kokemuslauseiden järjestelmässä. Ne eivät kuulu tiedon alaan, vaan ne ohjaavat ajattelua. Epäily on mielekästä vain jossakin kontekstissa. Jotakin on oletetteva. Jos epäilee kaikkea, sanan 'epäillä' käyttö muuttuu merkityksettömäksi. Tiedon alkuperä: klassisia näkemyksiä 1. Rationalismi: tiedon alkuperä on järjessä. 2. Empirismi: tiedon alkuperä on havainnossa. 3. Kantin teoria: tietävä subjekti ja kohde toimivat yhdessä. 1. Rationalismi (ratio, lat. järki harkinta) o Tiedon alkuperä on järjessä. o Länsimaisen filosofian rationalistisen perinteen keskeinen edustaja on Platon ( ekr.) o Taustalla dualistinen metafysiikka: ideoiden maailma ja aistimaaailma o Ideat ovat muuttumattomia, ikuisia ja aineettomia. Niitä ei voi aistein havaita, ne ovat käsittävissä vain järjellä o Uudella ajalla rationalismin ja empirismin kiista nousi filosofian keskukseen. o Rationalismin kannattajia olivat esimerkiksi Descartes ( ), Spinoza ( ) ja Leibniz ( ). o Rationalismin mukaan varma tieto maailmasta on kokemusta edeltävää (a priori). o Descartes o Mitä voimme pitää ehdottoman varmasti totena? Aistitieto ei voi olla tiedon perusta, koska sitä voi epäillä. Mutta vaikka kaikki mitä havaitsen ja ajattelen olisikin petosta, minun tulee olla ajatteleva subjektina olemassa. (Cogito, ergo sum, ajattelen, siis olen.)
10 o Descartesin mukaan meillä on luonnostaan tietoa, joka perustuu puhtaaseen ymmärrykseen, jota ei voi todistaa vetoamalla kokemukseen. > Synnynnäiset ideat (Jumalan idea, matemaattinen tieto) o Meillä on tietoa myös ulkomaailmasta o Selvät ja tarkat ideat takaavat että ideoiden kohteet ovat olemassa, koska hyvä Jumala ei halua pettää meitä. 2. Empirismi o Kaikki aito tieto maailmasta on kokemusperäistä. o a posteriori tieto = tietoa jälkeen kokemuksen o John Locke ( ), George Berkeley ( ), David Hume ( ) o Locke: o Ei ole synnynnäisiä ideoita, ihmisen tietoisuus on tyhjä taulu (tabula rasa). Kaikki ideat ja käsitteet ovat ulkoisten olioiden tuottamia, ennen havaintokokemusta tietoisuudessa ei ole mitään. o Yksinkertaiset ideat / kompleksiset ideat o Kokemus kirjoittaa kuviot mielen tyhjään tauluun > mielen ideat edustavat ulkomaailman objekteja (representationalismi). o Erottelu ensisijaisten ja toissijaisten ominaisuuksien välillä. o Berkeley: o Olemassaolo on havaittuna olemista (esse est percipi). Tämä johtaa idealistiseen metafysiikkaan > ei ole olemassaoloa ilman havaitsevaa henkeä (Jumalaa). o Näkemystä voidaan nimittää fenomenalismiksi: on olemassa vain havaitsevan subjektin kokemia aistivaikutelmia (eli fenomeeneja) ja niiden yhdistelmiä. o Hume: o Tiedon perustana ovat impressiot, jotka ovat välittömiä ja ilmeisiä. Impressiot voivat olla ulkoisia aistimuksia (keltaisen mielle, kun katson voikukkaa) tai sisäisiä kokemuksia (pelon tunne). o Kaikki ajatukset eli ideat ovat impressioiden heijastumia. Ne ovat vähemmän eläväisiä kopioita impressioista (muisto pelosta) o Meillä on kahdenlaista tietoa:
11 1) Ideoiden suhteita koskevaa tietoa, joka saavutetaan puhtaan järjen avulla (matematiikka). Tämä on aina pätevää, 2) Kokemusajattelun antamaa tietoa, joka koskee tosiasioita. Tosiasiat ovat kontingentteja: on mahdollista, että ne olisivat toisin. "Kun me näiden periaatteiden valtaamina käymme kirjastojen läpi, minkälaista hävitystä meidän täytyykään siellä tehdä? Ottaessamme käsiimme jonkun nidoksen esim. jumaluusoppia tai koulumetafysiikkaa, tulee meidän kysyä: Sisältääkö se jotain suureita tai lukua koskevaa loogillista ajattelua? Ei. Sisältääkö se jotain tosiseikkoja ja olemassaoloa koskevaa kokemusajattelua? Ei. Heitettäköön se siis tuleen, sillä se ei voi sisältää muuta kuin viisastelua ja harhaluuloa." Hume, An Enquiry Concerning Human Understanding (1748). 3. Kantin tietoteoria: tiedon lähteenä on havainto ja ymmärrys o Immanuel Kant ( ): kompromissi rationalismin ja empirismin välillä. Tieto muodostuu yhtäältä aistimuksellisesta aineksesta ja toisaalta järkemme sille antamasta muodosta. Kritik der reinen Vernunft (1781). o Kantin filosofian transsendentaalinen kysymys: mikä tekee kokemuksen maailmasta mahdolliseksi? Mikä ihmisessä on sellaista, joka täytyy edellyttää kokemuksia ja havaintoja jäsentäviksi periaatteiksi? (Ei siis kysytä millainen maailma itsessään on.) o Transsendentaalinen = kokemuksen ennakkoehtoihin liittyvä o Transsendentti = ylimaailmallinen, tuonpuoleinen, kokemuksen ylittävä o Kantin mukaan tieto rakentuu tietävän subjektin alkuehdoista: transsendentaalisista ehdoista. Nämä ovat havainnon muodot ja ymmärryksen kategoriat. 1) Havainnon muodot ovat aika ja avaruus: Niitä itsessään ei voida havaita, vaan kaikki havaittava havaitaan niissä. 2) Ymmärryksen kategorioita on useita: o kvantiteetti eli määrä (ykseys, moneus, kaikkeus) o kvaliteetti eli laatu (todellisuus, negaatio, rajallisuus) o relaatio eli suhde (ominaisuudet ja niiden kantaja, syy ja seuraus, yhteisyys) o modaalisuus (mahdollisuus/mahdottomuus, eksistenssi/olemattomuus, välttämättömyys/satunnaisuus) o Kategoriat ovat tapoja ajatella olioita: niiden avulla saadaan järjestys aistitiedon alueelle.
12 o Meillä ei ole tietoa olioiden sinänsä maailmasta eli metafyysisestä maailmasta. Ilmiöidenmaailma/ Olioiden sinänsä maailma Phaenomena/Noumena Fenomenaalinen maailma/ Noumenaalinen maailma o Totuuden lajit Kantin mukaan: A) Semanttinen jaottelu: analyyttiset ja synteettiset totuudet A1) Analyyttisten lauseiden totuus selviää tarkastelemalla vain lauseen merkityksiä: "Kaikki poikamiehet ovat naimattomia". A2) Synteettisten lauseiden totuudet eivät selviä edellä mainitulla tavalla. Synteettiset väitteet kuvaavat todellisuutta. Siinä määrin kun ne ovat tosia tai epätosia, ne lisäävät tietoamme maailmasta. "Kaikki poikamiehet ovat huolettomia". B) Tietoteoreettinen jaottelu: a priori ja a posteriori totuudet B1) a priori totuus: tiedetään ennen kokemusta "Pallo on pyöreä" B2) a posteriori totuus: tiedetään kokemuksen jälkeen "Pallo on punainen" Kant: tiedon lajit Apriori A posteriori Analyyttinen Pallo on pyöreä Synteettinen 5+7 = 12 Pallo on punainen Tehtävä: keksikää esimerkkejä Kantin jaotteluun (analyyttinen, synteettinen, a priori, aposteriori) kuuluvista lauseista.
13 Mitä on totuus? o Totuusteoriat 1. Korrespondenssiteoria o Totuus on vastaavuussuhde väitteen (ja sen kielellisen ilmauksen) ja todellisuuden välillä. o veritas est adaequatio intellectus et rei (Tuomas Akvinolainen) 2. Koherenssiteoria o Totuus on yhteensopivuutta: Väite on tosi jos se on yhteensopiva muiden uskomustemme ja tietomme kanssa. 3. Pragmaattinen totuusteoria o Totuus on hyödyllisyyttä, toimivuutta ja menestyksellisyyttä. 4. Konsensusteoria o Totta on se, mitä yksimielisesti pidetään totena. o Charles Peirce ( ): totuus on se käsitys, josta kaikki tutkijayhteisön jäsenet tulevat lopulta olemaan samaa mieltä. 5. Semanttinen totuusteoria o Alfred Tarski ( ): lause p on tosi jos ja vain jos p ( esim. lause "lumi on valkoista" on tosi jos ja vain jos lumi on valkoista.) 6. Aletheia -totuus o Totuus kätketyn paljastumisena (Heidegger)
14 Mitä on oikeutus? 1) Foundationalistinen oikeutusteoria o Foundationalismi eli klassinen perusteluteoria nojaa perususkomuksen käsitteeseen: perususkomusten joukko on oikeutuksen lähde. o Vahva versio: perususkomukset ovat erehtymättömiä. o Heikko versio: perususkomuksia eivät ole erehtymättömiä. 2) Oikeutuksen koherenssiteoria o Koheressi on uskomusten loogista ristiriidattomuutta ja yhteensopivuutta. o Uskomus on oikeutettu, jos se on yhteensopiva muiden uskomusten kanssa. o Uskomuksen oikeutus riippuu toisista uskomuksista ja tiedosta. 3) Kontekstualismi o Perususkomukset eivät ole oikeutuksen lähtökohtia samassa mielessä kuin foundationalismissa: ne edellyttävät jonkin kontekstin, jossa uskomukset, käsitteet, kokemukset ovat kietoutuneet yhteen. 4) Reliabilismi o Uskomukset ovat oikeutettuja, jos ne ovat luotettavan kognitiivisen prosessin tuottamia. o Edustaa eksternalistista lähestymistapaa tietoteoriassa: oikeutusta ei määritellä viittaamalla subjektin saavutettavissa oleviin sisäisiin asioihin, vaan kyseessä on jokin subjektin tietoisuuden tai episteemisen näkökulman kannalta "ulkoinen" ominaisuus. (Tälle vastakohtainen lähestymistapa on internalistinen.) o Reliabilismissa tämä ominaisuus on kognitiivisten prosessien luotettavuus: kognitiiviset prosessit ovat luotettavia, jos ne tuottavat (tai jos niillä on taipumus tuottaa) todennäköisesti tosia uskomuksia.
1. HYVIN PERUSTELTU 2. TOSI 3. USKOMUS
Tietoteoria klassinen tiedonmääritelmä tietoa on 1. HYVIN PERUSTELTU 2. TOSI 3. USKOMUS esim. väitteeni Ulkona sataa on tietoa joss: 1. Minulla on perusteluja sille (Olen katsonut ulos) 2. Se on tosi (Ulkona
LisätiedotKant Arvostelmia. Informaatioajan Filosofian kurssin essee. Otto Opiskelija 65041E
Kant Arvostelmia Informaatioajan Filosofian kurssin essee Otto Opiskelija 65041E David Humen radikaalit näkemykset kausaaliudesta ja siitä johdetut ajatukset metafysiikan olemuksesta (tai pikemminkin olemattomuudesta)
Lisätiedot1. Filosofian luonne. FILOSOFIA 1 KURSSIRUNKO FILOSOFIAN PERUSKURSSI/Kama CC-BY-SA Kaisa-Mari Majamäki (lupa käyttää tekijän nimellä varustettuna)
FILOSOFIA 1 KURSSIRUNKO FILOSOFIAN PERUSKURSSI/Kama CC-BY-SA Kaisa-Mari Majamäki (lupa käyttää tekijän nimellä varustettuna) 1. Filosofian luonne MITÄ FILOSOFIA ON? - Filosofia = viisauden rakkaus Ensimmäinen
LisätiedotLuentorunko Järki aisoihin. Empirismi. Piispa George Berkeley. Empirismi, ideat ja järki. Rationalismin kritiikki
Luentorunko 6.11.2007 1. Tietoteoria jatkuu..empirismi 2. Kant 3. Tietoteorian haaste metafysiikalle 4. Ontologian oikeutus 5. Muoto, sisältö ja kategoriat Yksilöoliot ja ominaisuudet (13.11.2007) Järki
LisätiedotMitä on Filosofia? Informaatioverkostojen koulutusohjelman filosofiankurssin ensimmäinen luento
Mitä on Filosofia? Informaatioverkostojen koulutusohjelman filosofiankurssin ensimmäinen luento Filosofian kurssi 2008 Tavoitteet Havaita filosofian läsnäolo arjessa Haastaa nykyinen maailmankuva Saada
LisätiedotMETAFYSIIKAN MIETISKELYJÄ
METAFYSIIKAN MIETISKELYJÄ Onko Aku Ankka olemassa? Asterix? Spiderman? Matrixin Neo? Miten ne ovat olemassa? miten ihminen on olemassa? Miten ihminen määritellään? Pilkkokaa ihminen mielessänne ominaisuuksiin
LisätiedotTieteenfilosofia 1/4. Heikki J. Koskinen, FT, Dos. Helsingin yliopisto / Suomen Akatemia
Tieteenfilosofia 1/4 Heikki J. Koskinen, FT, Dos. Helsingin yliopisto / Suomen Akatemia 1 Tästä kurssista Molempina päivinä ohjelma on rakenteeltaan samanlainen: 1. luento-osio 9:15 10:40 keskusteluosio
LisätiedotAika empiirisenä käsitteenä. FT Matias Slavov Filosofian yliopistonopettaja Jyväskylän yliopisto
Aika empiirisenä käsitteenä FT Matias Slavov Filosofian yliopistonopettaja Jyväskylän yliopisto Luonnonfilosofian seuran kokous 7.3.2017 Esitelmän kysymys ja tavoite: Pääkysymys: Onko aika empiirinen käsite?
LisätiedotTietoteoria. Tiedon käsite ja logiikan perusteita. Monday, January 12, 15
Tietoteoria Tiedon käsite ja logiikan perusteita Tietoteoria etsii vastauksia kysymyksiin Mitä tieto on? Miten tietoa hankitaan? Mitä on totuus? Minkälaiseen tietoon voi luottaa? Mitä voi tietää? Tieto?
LisätiedotFI 3. Metafysiikka ja tieto-oppi
FI 3 Metafysiikka ja tieto-oppi Tieto ja maailma s.7-16 Tiedon ja maailman suhde voidaan selittää tieteen, taiteen tai uskontojen avulla Tieto ei perustu uskoon tai arvaukseen Tieteellinen tieto pyrkii
LisätiedotFI1 Johdatus filosofiseen ajatteluun
FI1 Johdatus filosofiseen ajatteluun 1. Mitä filosofia on? 2. Metafysiikka 3. Tietoteoria 4. Etiikka 5. Mitä muuta filosofia on? * Filosofian tutkielma 1. MITÄ FILOSOFIA ON? Filosofia (kr.) = viisauden
LisätiedotIlpo Halonen Tietoteorian perusteita. Tieto ja totuus. Inhimillinen tieto - mitä se on ja mitä se ei ole...
2. Tietoteorian perusteita KIRJALLISUUTTA (1/3) Haaparanta, Leila ja Ilkka Niiniluoto, Johdatus tieteelliseen ajatteluun, Helsingin yliopiston filosofian laitoksen julkaisuja n:o 3/1986. Halonen, Ilpo,
LisätiedotJari Keinänen & Tere Vadén TIETÄMISEN HAASTEET
Jari Keinänen & Tere Vadén TIETÄMISEN HAASTEET OPETTAJAN AINEISTO Jari Keinänen & Atena Kustannus Oy 2011 OPETTAJALLE: Tietämisen haasteet -kirjan opettajan aineisto sisältää dioja ja pohdintatehtäviä
LisätiedotFI3 Tiedon ja todellisuuden filosofia
FI3 Tiedon ja todellisuuden filosofia 1. Tietoteoria (epistemologia) 2. Tieteenfilosofian perusteet 3. Metafysiikka 1. TIETOTEORIA (EPISTEMOLOGIA) A. Tiedon käsite ja määritelmä Tieto (vrt. tie) vie perille
LisätiedotKIRJALLISUUTTA 1. Tieteenfilosofia KIRJALLISUUTTA 3 KIRJALLISUUTTA 2. Inhimillinen tieto - mitä se on ja mitä se ei ole... 2
KIRJALLISUUTTA 1 Tieteenfilosofia 2 Tiede, tieto ja totuus 2009 Ilpo Halonen, Haaparanta, Leila ja Ilkka Niiniluoto, Johdatus tieteelliseen ajatteluun, Helsingin yliopiston filosofian laitoksen julkaisuja
Lisätiedot9.2.2012. 2 Tiede, tieto ja totuus
2 Tiede, tieto ja totuus 2012 Ilpo Halonen Materiaalia saa käyttää ainoastaan henkilökohtaisiin opiskelutarkoituksiin! Doksiadis, Apostolos, Logicomix: nerouden ja hulluuden rajalla, Avain, Helsinki 2010.
LisätiedotOlemisen mieli. Luentorunko Mitä tarkoittaa oleminen? Mitä tarkoittaa oleminen? Mitä tarkoittaa oleminen? Olla-verbin merkitykset
Luentorunko 13.11.2007 1. Olemisen mieli 2. Olevan kategoriat 3. Yksilöoliot ja ominaisuudet 4. Yleinen-yksityinen vs abstrakti-konkreettinen 5. Universalia-kiista 6. Realismi 7. Realismin muodot 8. Realismin
LisätiedotEtiikan mahdollisuudesta tieteenä. Henrik Rydenfelt Helsingin yliopisto
Etiikan mahdollisuudesta tieteenä Henrik Rydenfelt Helsingin yliopisto Etiikka tieteenä? Filosofit ja ei-filosofit eivät pidä etiikkaa tieteenä Tiede tutkii sitä, miten asiat ovat, ei miten asioiden tulisi
LisätiedotMITÄ TIETO ON? Ilkka Niiniluoto Helsingin yliopisto Duodecim 2.4.2009
MITÄ TIETO ON? Ilkka Niiniluoto Helsingin yliopisto Duodecim 2.4.2009 KIRJALLISUUTTA I.N. Johdatus tieteenfilosofiaan (1980) Tieteellinen päättely ja selittäminen (1983) Tiede, filosofia ja maailmankatsomus
LisätiedotVastaesimerkki. Luentorunko Perusteltuus. Rationalismi. Menetelmällinen epäily. Tarkkaamattomuussokeus ja muutossokeus
Luentorunko 25.3.2009 1. Tietoteoria jatkuu..empirismi 2. Kant 3. Tietoteorian haaste metafysiikalle 4. Ontologian oikeutus 5. Muoto, sisältö ja kategoriat Yksilöoliot ja ominaisuudet (2.4.2009) Vastaesimerkki
LisätiedotLaajennettu tiedonkäsitys ja tiedon erilaiset muodot
Laajennettu tiedonkäsitys ja tiedon erilaiset muodot Totuudesta väitellään Perinteinen käsitys Tutkimuksella tavoitellaan a. On kuitenkin erilaisia käsityksiä. Klassinen tiedon määritelmä esitetään Platonin
Lisätiedot2. Teologia ja tiede. Tiede ja uskonto
2. Teologia ja tiede akateeminen ja kirkollinen teologia perinteinen teologia esim. Augustinus, Luther yliopistot kristillisten hallitsijoiden palveluksessa 13 Tiede ja uskonto uskonto tieteen näkökulmasta
LisätiedotFILO. Kokeeseen valmentautuminen. http://www.tammi.fi/filo
1 Juha Eerolainen, Olli Hakala, Arno Kotro ja Hanna Vanhanen FILOSOFIAN AINEREAALIIN VALMISTAUTUMINEN Kokeeseen valmentautuminen Yksi ohje on ylitse muiden: Lue hyvin - ja mielellään paljon! Tärppejä on
LisätiedotMitä on totuus? Filosofisia näkökulmia totuuden käsitteeseen
Mitä on totuus? Filosofisia näkökulmia totuuden käsitteeseen Panu Raatikainen Tampereen yliopisto Mikä on totuus? - Pontius Pilatus Filosofiset totuusteoriat: Totuus tässä: ominaisuus (suhde) on tosi -
LisätiedotLefkoe Uskomus Prosessin askeleet
Lefkoe Uskomus Prosessin askeleet 1. Kysy Asiakkaalta: Tunnista elämästäsi jokin toistuva malli, jota et ole onnistunut muuttamaan tai jokin ei-haluttu käyttäytymismalli tai tunne, tai joku epämiellyttävä
LisätiedotKurssitiedot. Ontologia ja tietoteoria. Filosofian kysymykset. Luentorunko Ontologian ja tietoteorian status. Filosofian erityisalat
Ontologia ja tietoteoria FILP340 (6 op/4 ov) luennot + oheismateriaali 31.10.-4.12.2007 (18 h) Pessi Lyyra Ontologia ja tietoteoria Yksilöoliot ja ominaisuudet Mieli ruumis-ongelma Persoonuuden/substanssin
LisätiedotFilosofia 1. Peruskalvot
Filosofia 1 Peruskalvot 1 Mitä filosofia on? Filosofi (kreikk) = viisauden ystävä (Pythagoras 500-l) Käsitteiden pohdintaa ja määrittelyä Paradigmat = eri tieteiden filosofiset perusoletukset Filosofian
LisätiedotPauli Tikka, 20.8.2014 Filosofia- ja tiede- sekä psykologiakäsitteistöä
Pauli Tikka, 20.8.2014 Filosofia- ja tiede- sekä psykologiakäsitteistöä Termin nimi Kausaalisuus A posteriori A priori Absoluutti Agentti Analyysi Analyyttinen filosofia Analyyttinen väite Antropomorfismi
LisätiedotKielellisten merkitysten tilastollinen ja psykologinen luonne: Kognitiivisia ja filosofisia näkökulmia. Timo Honkela.
Kielellisten merkitysten tilastollinen ja psykologinen luonne: Kognitiivisia ja filosofisia näkökulmia Timo Honkela timo.honkela@helsinki.fi Helsingin yliopisto 29.3.2017 Merkityksen teoriasta Minkälaisista
LisätiedotTieteenfilosofia 4/4. Heikki J. Koskinen, FT, Dos. Helsingin yliopisto / Suomen Akatemia
Tieteenfilosofia 4/4 Heikki J. Koskinen, FT, Dos. Helsingin yliopisto / Suomen Akatemia 1 Tieteellinen selittäminen Tieteellisen tutkimuksen perustehtävä on maailmaa koskevan uuden ja totuudenmukaisen
LisätiedotFILOSOFIA JA USKONTO LÄNSIMAINEN NÄKÖKULMA USKONTOON. Thursday, February 19, 15
FILOSOFIA JA USKONTO LÄNSIMAINEN NÄKÖKULMA USKONTOON USKONNONFILOSOFIA HY USKONNONFILOSOFIAA OPISKELLAAN JA TUTKITAAN SEURAAVISSA TIETEISSÄ: TEOLOGINEN TIEDEKUNTA (KRISTILLINEN PUOLI) TEOREETTINEN FILOSOFIA
LisätiedotMikä on tieteenfilosofinen positioni ja miten se vaikuttaa tutkimukseeni?
Mikä on tieteenfilosofinen positioni ja miten se vaikuttaa tutkimukseeni? Jyväskylä 31.5.2017 Petteri Niemi Relativismi ja Sosiaalinen konstruktivismi Relativismi (Swoyer 2010) Relativismi on näkemysten
LisätiedotMetafysiikka Kokemuksen tavoittamattomissa olevien todellisuuden piirteiden tutkimista
Filosofia 3 Tiedon ja todellisuuden filosofia Kurssin sisältö Maailma ja olemassaolo olemassaolo ja sen tutkiminen oliot ja ominaisuudet Kieli ja totuus kieli, totuus ja merkitys päättely Kurssin sisältö
LisätiedotFILOSOFIAN KUOHUVAT VUODET KATSAUS 1900-LUVUN ALUN FILOSOFIAAN SIRKKU IKONEN
FILOSOFIAN KUOHUVAT VUODET KATSAUS 1900-LUVUN ALUN FILOSOFIAAN SIRKKU IKONEN 27.10. Miten tietoisuus rakentuu? Husserlin fenomenologiaa 3.11. Elämänfilosofian nousu ja tuho 10.11. Mitä on inhimillinen
LisätiedotSokrates. Sokrates. 469 399 eaa. 469 399 ekr
Sokrates 469 399 eaa Sokrates 469 399 ekr tunnetaan ennen kaikkea Platonin dialogeista; muut lähteet: Xenefonin kirjoitukset, eräät Aristoteleen lausumat, Aristofanesin farssi Pilvet Sokrates vastusti:
LisätiedotKurssitiedot. Ontologia ja tietoteoria. Suoritusmuodot. Kurssin tavoitteet. Filosofian kysymykset. Luentorunko
Ontologia ja tietoteoria FILP340 (4 op) luennot + oheismateriaali 18.3.-29.4.2009 (18 h) Pessi Lyyra Ontologia ja tietoteoria Yksilöoliot ja ominaisuudet Mieli ruumis-ongelma Persoonuuden/substanssin ongelma
LisätiedotKieli merkitys ja logiikka
Luento 8 Kieli merkitys ja logiikka Luento 8: Merkitys ja logiikka Luku 10: Luennon 7 kertaus: propositiologiikka predikaattilogiikka Kvanttorit ja looginen muoto Määritelmät, analyyttisyys ja synteettisyys
LisätiedotEssentiat ja niiden ontologinen status
Essentiat ja niiden ontologinen status [25.3 2008] Markku Keinänen Turun Ylipisto 1. Fine ja essentiat Finen mukaan essentioiden ja määritelmien välillä on läheinen suhde Entiteetillä e on essentia identiteettinsä
Lisätiedotjuhani pietarinen Opas Spinozan Etiikkaan
juhani pietarinen Opas Spinozan Etiikkaan 3 Copyright 2019 Kirjoittaja & Gaudeamus Kansi: Jukka Aalto Gaudeamus Oy www.gaudeamus.fi KL 11.3 UDK 17, 11/12 ISBN 978-952-345-017-2 Painopaikka: Tallinna Raamatutrükikoja
LisätiedotMuoto.. Luentorunko Olemisen mieli. Mitä tarkoittaa oleminen? Mitä tarkoittaa oleminen? Olla-verbin merkitykset
Luentorunko 1.4.2009 1. Olemisen mieli 2. Olevan kategoriat 3. Yksilöoliot ja ominaisuudet 4. Yleinen-yksityinen vs abstrakti-konkreettinen 5. Universalia-kiista 6. Realismi 7. Realismin muodot 8. Realismin
LisätiedotEsa Saarinen Filosofia ja systeemiajattelu. Aalto-yliopisto Teknillinen korkeakoulu kevät 2010
Esa Saarinen Filosofia ja systeemiajattelu Aalto-yliopisto Teknillinen korkeakoulu kevät 2010 Filosofia ja systeemiajattelu (3 op, L) Mat-2.1197/TU-53.1150 3.2. Noste 17.2. Mindset 24.2. Kasvu. Vieraana
LisätiedotThis is an electronic reprint of the original article. This reprint may differ from the original in pagination and typographic detail.
This is an electronic reprint of the original article. This reprint may differ from the original in pagination and typographic detail. Author(s): Jakonen, Mikko Title: Kantin ensimmäinen filosofia Year:
LisätiedotTiede ja usko kaksi kieltä, yksi todellisuus?
Tiede ja usko kaksi kieltä, yksi todellisuus? Uskon ja tieteen vuorovaikutusmallit Neljä vuorovaikutusmallia eli tapaa ymmärtää uskon ja tieteen suhde 1. Konflikti 2. Erillisyys 3. Dialogi 4. Yhteneväisyys
LisätiedotMITEN ONTOLOGISTA REALISMIA VOI PUOLUSTAA? Ilkka Niiniluoto 21.1.2014
MITEN ONTOLOGISTA REALISMIA VOI PUOLUSTAA? Ilkka Niiniluoto 21.1.2014 KIRJALLISUUTTA I.N. Cri$cal Scien$fic Realism (1999) Onko menneisyys todellista?, Aika (2000) ARMSTRONG: Universals and Scien$fic Realism
LisätiedotKasvatusfilosofia: kasvatus filosofisena ja eettisenä ongelmana. Pedagoginen ajattelu: Kysyminen. Osaamistavoitteet. Kurssikirjat
Kasvatusfilosofia: kasvatus filosofisena ja eettisenä ongelmana Eetu Pikkarainen, (eetu.pikkarainen@oulu.fi) Osaamistavoitteet Kurssin suoritettuaan opiskelija: tuntee kasvatusfilosofisen tutkimuksen pääsuuntauksia
LisätiedotFransiskaanit ja teologia
Fransiskaanit ja teologia sääntökunnilla yliopistossa omat oppituolinsa opetus omassa konventissa ) omat teologiset traditiot (k. 1245) opetti Pariisissa aluksi sekulaariteologina (=ei-sääntökuntalaisena)
LisätiedotMIKSI JUMALASTA ON VAIKEA PUHUA? Uskonnonfilosofinen tutkielma Jumalan käsittämisestä. Marlon Moilanen. Ressun lukio. Filosofia
MIKSI JUMALASTA ON VAIKEA PUHUA? Uskonnonfilosofinen tutkielma Jumalan käsittämisestä Marlon Moilanen Ressun lukio Filosofia Tiivistelmä Tutkimuksen aiheeksi on valittu Jumalan käsitteen ja erityisesti
LisätiedotIlpo Halonen 2005. 1.3 Päätelmistä ja niiden pätevyydestä. Luonnehdintoja logiikasta 1. Johdatus logiikkaan. Luonnehdintoja logiikasta 2
uonnehdintoja logiikasta 1 Johdatus logiikkaan Ilpo Halonen Syksy 2005 ilpo.halonen@helsinki.fi Filosofian laitos Humanistinen tiedekunta "ogiikka on itse asiassa tiede, johon sisältyy runsaasti mielenkiintoisia
LisätiedotKIRJALLISUUTTA 1. Tieteen etiikka KIRJALLISUUTTA 3 KIRJALLISUUTTA 2 KIRJALLISUUTTA 4 KIRJALLISUUTTA 5
KIRJALLISUUTTA 1 Tieteen etiikka 11 Tieteellinen maailmankatsomus I: maailmankatsomusten aineksia Clarkeburn, Henriikka ja Arto Mustajoki, Tutkijan arkipäivän etiikka, Vastapaino, Tampere 2007. Hallamaa,
LisätiedotFakta- ja näytenäkökulmat. Pertti Alasuutari Tampereen yliopisto
Fakta- ja näytenäkökulmat Pertti Alasuutari Tampereen yliopisto Mikä on faktanäkökulma? sosiaalitutkimuksen historia: väestötilastot, kuolleisuus- ja syntyvyystaulut. Myöhemmin kysyttiin ihmisiltä tietoa
LisätiedotMEKANISTINEN FILOSOFIA. 2. Natura -- ars. 3. Kello metafoora Aristoteelinen fysiikka ja sen kritiikki
MEKANISTINEN FILOSOFIA 1. Aristoteleen fysiikka ja sen kritiikki 2. Natura ars 3. Kello metafoora 4. Mekanistinen filosofia ja renessanssin naturalismi 5. Mekanistinen filosofia: aine & liike 6. Materian
Lisätiedot2) reliabilismi. S tietää että p jos ja vain jos:
2) reliabilismi Reliabilistiset tiedonanalyysit liittävät uskomus- ja totuusehtoihin luotettavuusehdon: niiden mukaan tietoa on sellainen uskomus, jonka on synnyttänyt luotettavan prosessi tai menetelmä.
LisätiedotKieli merkitys ja logiikka. 4: Luovuus, assosiationismi. Luovuus ja assosiationismi. Kielen luovuus. Descartes ja dualismi
Luovuus ja assosiationismi Kieli merkitys ja logiikka 4: Luovuus, assosiationismi Käsittelemme ensin assosiationismin kokonaan, sen jälkeen siirrymme kombinatoriseen luovuuteen ja konstituenttimalleihin
LisätiedotTiede ja usko KIRKKO JA KAUPUNKI 27.2.1980
Tiede ja usko Jokaisen kristityn samoin kuin jokaisen tiedemiehenkin velvollisuus on katsoa totuuteen ja pysyä siinä, julistaa professori Kaarle Kurki-Suonio. Tieteen ja uskon rajankäynti on ollut kahden
LisätiedotSisällys Esipuhe 11 Johdanto 14 Tieteen arvovalta ja tieteellisen keskustelun vapaus 28 Myytti pyyteettömästä tieteentekijästä 36 Tieteen rajat ja rajojen vartijat 39 Kirjan perusjuoni 44 Aukkojen jumala
LisätiedotMitä eroa on ETIIKALLA ja MORAALILLA?
ETIIKKA on oppiaine ja tutkimusala, josta käytetään myös nimitystä MORAALIFILOSOFIA. Siinä pohditaan hyvän elämän edellytyksiä ja ihmisen moraaliseen toimintaan liittyviä asioita. Tarkastelussa voidaan
LisätiedotLuento 8. Moraaliaistiteoria (moral sense) Paroni Shaftesbury ( ) Francis Hutcheson( )
Luento 8 Moraaliaistiteoria (moral sense) Empiirinen argumentti: ihmiset eivät todellisessa elämässä näytä olevan egoisteja Keskeiset (historialliset) kysymykset: mikä on inhimillisen sosiaalisuuden taustalla?
LisätiedotHeikki Salomaa 10.12.2013. Minustako auttajaksi?
Heikki Salomaa 10.12.2013 Minustako auttajaksi? Älä pakene. Täältä ei voi paeta. Tämä on maailma. Me olemme maailmassa. Heaven, that s so simple! Merkitysten etsintä Tieteen filosofian peruskysymykset
LisätiedotFI3 Tiedon ja todellisuuden filosofia LOGIIKKA. 1.1 Logiikan ymmärtämiseksi on tärkeää osata erottaa muoto ja sisältö toisistaan:
LOGIIKKA 1 Mitä logiikka on? päättelyn tiede o oppi muodollisesti pätevästä päättelystä 1.1 Logiikan ymmärtämiseksi on tärkeää osata erottaa muoto ja sisältö toisistaan: sisältö, merkitys: onko jokin premissi
LisätiedotIntentionaalisuus. Intentionaalinen psykologia. Intentionaalinen psykologia
Intentionaalinen psykologia Johdatus yhteiskuntatieteiden filosofiaan 8. Luento 8.2. Intentionaalisuus Psykologiset tilat, jotka ovat suuntautuneet kohti jotakin seikkaa aikoa, uskoa, haluta, pelätä jne.
Lisätiedot1 Logiikkaa. 1.1 Logiikan symbolit
1 Logiikkaa Tieteessä ja jokapäiväisessä elämässä joudutaan tekemään päätelmiä. Logiikassa tutkimuskohteena on juuri päättelyt. Sen sijaan päätelmien sisältöön ei niinkäään kiinnitetä huomiota. Päätelmät
LisätiedotTranssendentaalisia näkökulmia fysiikkaan
Transsendentaalisia näkökulmia fysiikkaan Esitelmä Luonnonfilosofian seurassa 19.3.2019 Eero Rauhala, Dos. Fysiikan osasto Helsingin yliopisto Eero.Rauhala@gmail.com Aiheet Johdantoa 1. Mitä transsendentaalisuudella
LisätiedotJohdatus filosofiaan
ohdatus filosofiaan Luentomuistiinpanot Marko Grönroos (magi@iki.fi) 10. syyskuuta - 19. marraskuuta 2003 HUOMAUTUS: Nämä luentomuistiinpanot saattavat olla jossain vastaavuussuhteessa luentojen asiasisällön
LisätiedotYstävyyden filosofia
Ystävyyden filosofia Aristoteles, Kant, Montaigne Erilaisia ystävyyden käsityksiä Aristoteles Platonin oppilas Nikomakhoksen etiikka Retoriikka ja runousoppi Kommentaari: Pangle 2003: Aristotle on the
LisätiedotEsa Saarinen Henkinen kasvu, soveltava filosofia ja systeemiäly
Esa Saarinen Henkinen kasvu, soveltava filosofia ja systeemiäly Teknillinen korkeakoulu kevät 2007 luento II, unplugged S ystems Analysis Laboratory Helsinki University of Technology Raphael: School of
LisätiedotTeoria tieteessä ja arkikielessä. Teoriat ja havainnot. Teorian käsitteitk. sitteitä. Looginen positivismi ja tieteen kielen kaksitasoteoria (1)
Teoria tieteessä ja arkikielessä Teoriat ja havainnot Johdatus yhteiskuntatieteiden filosofiaan 2. Luento 18.1. Arkikielessä sanaa teoria käytetään usein synonyyminä hypoteesille (olettamukselle) tai idealisoidulle
LisätiedotRajoitettu/rajoittamaton realismi. Luentorunko Rajoitettu/rajoittamaton realismi
Luentorunko 20.11.2007 1. Realismin ongelmat 2. Nominalismi 3. Trooppiteoria 4. Realismi ja nominalismi: lyhyt tiivistys 5. Teoriat konkreettisista yksilöolioista..(27.11.2007) Rajoitettu/rajoittamaton
Lisätiedot7. Luento 9.3. Hyvä ja paha tunne
7. Luento 9.3. Hyvä ja paha tunne Hyvä ja paha 19.1.-30.3.2011 Helsingin suomenkielinen työväenopisto FM Jussi Tuovinen Luentoaineisto: http://opi.opisto.hel.fi/yleisluennot/ Hyvä ja paha tunne Pitäisikö
LisätiedotMieli ja ruumis. Luentorunko Mieli-ruumis -ongelma. Ongelman historiallinen tausta. Ongelman historiallinen tausta
Luentorunko 4.12.2007 1. Mieli ruumis-ongelma: taustaa ja yleistä ihmettelyä 2. Peruskannat: monismi dualismi pluralismi/idealismi materialismi 3. Mitä mieli tarkoittaa? 4. Ensimmäisen ja kolmannen persoonan
LisätiedotKolminaisuusoppi. Jumala: Isä - Poika - Pyhä Henki
Kolminaisuusoppi Jumala: Isä - Poika - Pyhä Henki KOLMINAISUUSOPPI - KIRKON TÄRKEIN OPPI Kolminaisuusoppia pidetään yhtenä kristinuskon tärkeimmistä opeista. Se erottaa kirkon uskon muista uskonnoista.
Lisätiedot4. Ilmoitus. Room. 1:19-23
4. Persoonallinen Jumala ja kristinuskon totuusvaatimus ihminen oppii tuntemaan Jumalan vasta kun Jumala itse kertoo itsestään ihmisen osuus? ilmoituksen käsite Raamatun asema ilmoituksessa kokemus ja
LisätiedotYK10 Etiikan luento-osio: Johdanto Syksy 2014
YK10 Etiikan luento-osio: Johdanto Syksy 2014 TT Janne Nikkinen Yliopistonlehtori (ma) Teologinen etiikka ja sosiaalietiikka 28.10.2014 1 Etiikan luentojen tavoitteet Kerrata / oppia filosofisen etiikan
LisätiedotMiina ja Ville etiikkaa etsimässä
Miina ja Ville etiikkaa etsimässä Elämänkatsomustieto Satu Honkala, Antti Tukonen ja Ritva Tuominen Sisällys Opettajalle...4 Oppilaalle...5 Työtavoista...6 Elämänkatsomustieto oppiaineena...6 1. HYVÄ ELÄMÄ...8
LisätiedotFokuksessa jokaisen oma ajattelu. Esa Saarinen Henkilökohtainen henkinen kasvu, soveltava filosofia ja systeemiäly päätösluento
Esa Saarinen Henkilökohtainen henkinen kasvu, soveltava filosofia ja systeemiäly päätösluento Teknillinen korkeakoulu 3.4.2008 Fokuksessa jokaisen oma ajattelu Erotuksena jonkun auktoriteetin tai E. Saarisen
LisätiedotFarmaseuttinen etiikka
Farmaseuttinen etiikka Etiikka, tiede ja arvot Luento 5. Farmasian tdk. 14.11. Markus Neuvonen markus.neuvonen@helsinki.fi Reduktionistisen ohjelman pyramidi: Humanistiset Yhteiskuntatieteet Psykologia
LisätiedotSkeptismi. Luento 1 13.1.2003. Marko Grönroos (magi@iki.fi) 13.1. - 7.4.2003. Mitä on tieto? Skeptismi
Ma 18-20 Pub2 Skeptismi Marko Grönroos (magi@iki.fi) 13.1. - 7.4.2003 Luennoitsija: Timo Kajamies Mitä on tieto? Tiedon klassinen analyysi: s tietää, että p, joss Skeptismi (i) s uskoo, että p (ii) p on
Lisätiedot1. a) Teoreettisten termien viittaamisen ongelma tieteenfilosofiassa. (10 p.)
TAMPEREEN YLIOPISTO Informaatiotieteiden tiedekunta FILOSOFIAN VALINTAKOE 2007 Kirja: Määttänen, Pentti: Filosofia johdatus peruskysymyksiin. Gaudeamus 1995. Vastaa jokaiseen kolmeen tehtävään. Kirjoita
LisätiedotSosiaalityön tutkimus: epistemologia. OSA II: Sosiaalityön tutkimus epistemologia
OSA II: Sosiaalityön tutkimus epistemologia Peirce: abduktiologiikka ja pragmatismi Popper: falsifikaatio ja demarkaatio Sisäinen realismi 4. helmikuuta 2003 Jyväskylän yliopisto Page 1 Käsityksiä tieteellisestä
LisätiedotIslamilainen filosofia
Islamilainen filosofia Kreikkalaisen filosofian opiskelijat Antiikki ja Lähi-itä Filosofia Falsafa Platon Aistei"a havaittava maailma on vääristynyt ja täynnä virheitä On olemassa tode"isempi ja täyde"isempi
LisätiedotTeorian ja käytännön suhde
Teorian ja käytännön suhde Teoria ja käytäntö 1 Pedagogiikka teoriana ja käytäntönä Teorian ja käytännön suhteen ongelma???? Teoria ei voi tarkasti ohjata käytäntöä - teorialta odotettu tässä suhteessa
LisätiedotRaamattu - tarua vai totta. Jyväskylän vapaaseurakunta 140913
Raamattu - tarua vai totta Jyväskylän vapaaseurakunta 140913 Raamattu - tarua vai totta? Millä perusteilla voimme väittää Raamatun sanaa todeksi? Voiko Raamatulle löytää tieteellisiä perusteita vai jääkö
LisätiedotLataa Kuoleman ja unohtamisen aikakirjat - Kari Enqvist. Lataa
Lataa Kuoleman ja unohtamisen aikakirjat - Kari Enqvist Lataa Kirjailija: Kari Enqvist ISBN: 9789510354438 Sivumäärä: 205 Formaatti: PDF Tiedoston koko: 24.04 Mb Kosmologi Kari Enqvist on popularisoinut
LisätiedotItseorganisoituvat hermoverkot: Viitekehys mielen ja kielen, aivokuoren ja käsitteiden tarkasteluun
Itseorganisoituvat hermoverkot: Viitekehys mielen ja kielen, aivokuoren ja käsitteiden tarkasteluun Timo Honkela Kognitiivisten järjestelmien tutkimusryhmä Adaptiivisen informatiikan tutkimuskeskus Tietojenkäsittelytieteen
LisätiedotARVOSTELUKYVYN KRITIIKKI
Immanuel Kant ARVOSTELUKYVYN KRITIIKKI Suomentanut Risto Pitkänen Alkuteos Kritik der Urteilskraft (1790) Kansi: Eeva Louhio Copyright 2018 Suomentaja ja Gaudeamus Copyright 2018 Johdatus Arvostelukyvyn
LisätiedotENSIMMÄINEN FILOSOFIA JOHDATUS METAFYSIIKKAAN
Seppo Sajama ja Maija Aalto-Heinilä ENSIMMÄINEN FILOSOFIA JOHDATUS METAFYSIIKKAAN Sisältö Esipuhe... 2 1 Metafysiikan luonne... 3 2 Parmenides... 7 3 Aristoteles... 17 4 Tuomas Akvinolainen... 26 5 Hume...
Lisätiedot+ 3 2 5 } {{ } + 2 2 2 5 2. 2 kertaa jotain
Jaollisuustestejä (matematiikan mestariluokka, 7.11.2009, ohjattujen harjoitusten lopputuloslappu) Huom! Nämä eivät tietenkään ole ainoita jaollisuussääntöjä; ovatpahan vain hyödyllisiä ja ainakin osittain
LisätiedotKokemuksen kuvaaminen ja tuttuustieto
Kokemuksen kuvaaminen ja tuttuustieto Tero Vaaja Jyväskylän yliopisto Kokemuksen tutkimus, Oulu 26.4.2013 Onko mahdollista tietää, millaista on olla toinen ihminen? Nagel (1974): What Is It Like to Be
LisätiedotKristuksen kaksiluonto-oppi
Kristuksen kaksiluonto-oppi Katolinen kirkko muotoili kolminaisuusopin 300- ja 400-luvuilla ja täydensi sitä Kristuksen kaksiluonto-opilla Khalkedonin kirkolliskokouksessa vuonna 451. Kirkolla on ollut
LisätiedotLuento 3: Volitionismi ja yrittämisteoriat
Luento 3: Volitionismi ja yrittämisteoriat Tässä käsiteltäviä teorioita yhdistää ajatus siitä, että intentionaalisia tekoja luonnehtii yhteys nk. volitioon (volition) tai yrittämiseen (trying), joka ei
LisätiedotAn Introduction to Metametaphysics -kirjan esittely
An Introduction to Metametaphysics -kirjan esittely TUOMAS E. TAHKO Metametafysiikka ei ole kirjoitusvirhe. Termi on varsin ruma, mutta se oli siinä määrin vakiintunut jo ennen An Introduction to Metametaphysics
LisätiedotII Elämän tarkoituksettomuuskokemuksen taustaa
Sisältö Alkusanat... 11 I Sattuma vai tarkoitus? Elämä on mutta mitä?... 17 Kirjan rakenne ja lukuohje.... 23 Kaksi uudistamisen ja itsekasvatuksen tapaa... 28 Sydämen ajattelu... 31 II Elämän tarkoituksettomuuskokemuksen
LisätiedotFILOSOFIAN KERTAUSSETTI
FILOSOFIAN KERTAUSSETTI Filosofia on kyselyä, ihmettelyä ja asioiden katsomista uusista näkökulmista vanhin tiede, kaikkien tieteiden äiti, josta muut tieteet ovat erkaantuneet järkiperäistä ajattelua
LisätiedotHei, Tässä lähetän sinulle eilisen esitykseni kalvot! Leo Näreaho
1 Panpsykismi (2010) Keskustelijat Heikki Mäntylä Leo Näreaho Kullervo Rainio 1.12.2010 Leo Näreaho Hei, Tässä lähetän sinulle eilisen esitykseni kalvot! Leo Näreaho 2 3 4 5 6 7 8 9 10 11 1.12.2010 Heikki
LisätiedotKeskustelu Simo Knuuttilan kanssa Jumalasta, logiikasta ja rakkaudesta
Keskustelu Simo Knuuttilan kanssa Jumalasta, logiikasta ja rakkaudesta Miten käyttämämme käsitteet ovat muuttuneet historian saatossa? Entä onko käsityksemme tunteista pysynyt samana halki vuosisatojen?
LisätiedotPARADIGMOJEN VERTAILUPERUSTEET. Avril Styrman Luonnonfilosofian seura
PARADIGMOJEN VERTAILUPERUSTEET Avril Styrman Luonnonfilosofian seura 17.2.2015 KokonaisHede Koostuu paradigmoista Tieteen edistystä voidaan siten tarkastella prosessina missä paradigmat kehinyvät ja vaihtuvat
LisätiedotKuinka ymmärtää Lauri Rauhalaa oikein? Pentti Alanen
Kuinka ymmärtää Lauri Rauhalaa oikein? Pentti Alanen Fenomenologia ja hermeneutiikka Rauhalaa ymmärtää lähes automaattisesti väärin, ellei ole koskaan perehtynyt näiden filosofioiden peruskäsityksiin Kiinnostus
Lisätiedot4. Johannes Duns Scotus (k. 1308)
4. Johannes Duns Scotus (k. 1308) 57 Elämä Skotlannista fransiskaani, opiskeli Oxfordissa ja Pariisissa opetti pari vuotta Pariisissa ja vähän aikaa Kölnissä doctor subtilis (terävä/hienosyinen opettaja)
LisätiedotKirkko ja tieteellinen maailmankuva. Arkkipiispa Tapio Luoma
Kirkko ja tieteellinen maailmankuva Arkkipiispa Tapio Luoma 15.3.2019 Maailmankuva Luontoa, ihmistä ja yhteiskuntaa koskevien oletusten tai tietojen systemaattista kokonaisuutta kutsutaan maailmankuvaksi.
LisätiedotEnsimmäinen Johanneksen kirje 4. osa
Ensimmäinen Johanneksen kirje 4. osa 1 opettaja- Isak Penzev 21.0.3.2013 Jatkamme Johanneksen kirjeen tutkimista. Tämä oppitunti kuuluu opetussarjaan, jossa me tutkimme Uutta testamenttia. Kun me tutkimme
LisätiedotOnko ihmisestä riippumatonta todellisuutta olemassa? Panu Raatikainen
Onko ihmisestä riippumatonta todellisuutta olemassa? Panu Raatikainen Arkiajattelun näkökulmasta tavallinen, havaittava aineellinen todellisuus - joka koostuu kivistä, puista, pöydistä ja tuoleista, kissoista
Lisätiedot