Yleiset inframallivaatimukset YIV2014

Transkriptio

1 Yleiset inframallivaatimukset YIV2014 Osa 2.0 Yleiset mallinnusvaatimukset

2 Yleiset inframallivaatimukset YIV (22) LIITE 1 Versiointisivu Dokumentin versiohistoria Versio Päiväys Tekijä Kuvaus Liisa Kemppainen, Juha Liukas Lausuntoja varten

3 Yleiset inframallivaatimukset YIV (22) SISÄLLYS 1 JOHDANTO Määrittelyt YLEISET MALLITEKNISET VAATIMUKSET Ohjelmistot ja formaatit Mittayksiköt ja koordinaatistot Liittyvät standardit ja ohjeet Infra- nimikkeistöjärjestelmän liittymien tietomallinnukseen Inframallien käyttötarkoitus Tietomalliselostus Tehtävät tietomallinnuksessa Roolit tietomallinnuksessa Yleistä Tietomallinnuksen ohjaus Tietomallintamisen muut osapuolet Mallien nimeäminen Mallien julkaisu Mallien tarkkuus Tietomallien laadunvalvonta Mallien luovuttaminen Luovutettava aineisto Mallien tekijänoikeudet Lähdeluettelo... 22

4 Yleiset inframallivaatimukset YIV (22) 1 JOHDANTO Infra- kohteiden tietomallinnuksen tavoitteen on suunnittelun ja rakentamisen laadun, tehokkuuden, turval- lisuuden ja kestävän kehityksen mukaisen hanke- ja elinkaariprosessin tukeminen. Tietomalleja hyödynne- tään koko infra- kohteen elinkaaren ajan, lähtien suunnittelun alusta ja lähtötietojen keräämisestä jatkuen vielä rakentamisen jälkeen käyttöön ja ylläpitoon. Tietomallit mahdollistavat mm: Investointipäätöksien tuki vertailemalla ratkaisujen toimivuutta, laajuutta ja kustannuksia Energia-, ympäristö- ja elinkaarianalyysit ratkaisujen vertailua, suunnittelua ja ylläpidon tavoiteseu- rantaa varten Suunnitelmien havainnollistamisen ja rakennettavuuden analysoimisen Laadunvarmistuksen, tiedonsiirron parantamisen ja suunnitteluprosessin tehostamisen Rakennushankkeiden tietojen hyödyntämisen käytön ja ylläpidon aikaisissa toiminnoissa kuten ko- neohjauksessa Yleiset inframallivaatimukset YIV2014 kattaa lähtötiedot, suunnittelun eri vaiheet, rakentamisen, rakenne- tun todentamisen sekä käytön ja ylläpidon. Tässä dokumentissa kuvataan projekteissa tehtävän tietomallinnuksen perusasiat ja - käsitteet, sekä tieto- mallien tuottamista ja hyödyntämistä eri hankevaiheissa koskevat vaatimukset ja ohjeet yleisellä tasolla tarkemmat vaatimukset ja ohjeet annetaan osissa Infra- alalla tietomallinnuksesta käytetään myös termiä inframallintaminen ja infrakohteen tietomallista termiä inframalli. Inframallintamiseen liittyy olennaisen osana erilaiset paikkatietoaineistot (kaava-, ympä- ristötiedot jne.), jotka voidaan havainnollistaa myös 3D- malleissa. Tietomallinnus voidaan laajentaa yleisesti infratiedon hallinnaksi. Talonrakennusprojekteissa tietomalli on vakiintunut tarkoittamaan suunnittelijan tuottamaa, kolmiulotteis- ta suunnitelmaa tai sen osaa. Nimitystä on kuitenkin nykyisin laajennettu tarkoittamaan kaikkea sitä infor- maatiota, joka on linkitetty tietomallipohjaiseen suunnitelmaan Mallinnusohjeissa esitetään vähimmäisvaatimukset mallinnukselle ja mallien tietosisällölle. Vähimmäisvaa- timukset on tarkoitettu noudatettavaksi kaikissa infra- projketeissa. Vähimmäisvaatimusten lisäksi voidaan esittää lisävaatimuksia tapauskohtaisesti. Mallinnusvaatimukset ja sisältö on esitettävä kaikissa sopimuk- sissa sitovasti ja yhdenmukaisesti. Mallinnusohjeiden tavoitteena on ohjata, yhdenmukaistaa ja kehittää koko infra- alan mallinnuskäytäntöjä.

5 Yleiset inframallivaatimukset YIV (22) InfraBIM- mallinnusohjeet koostuu seuraavista dokumenteista: 1: Tietomallipohjainen hanke 2: Yleiset vaatimukset 3: Lähtötietojen vaatimukset, lähtötietomallit 4: Inframalli ja mallinnus hankkeen eri suunnitteluvaiheissa 5: Rakennemallit; Maa-, pohja- ja kalliorakenteet 6: Rakennemallit; Järjestelmät 7: Rakennemallit; Rakennustekniset rakennusosat 8: Inframallin laadunvarmistus 9: Määrälaskenta, kustannusarviot 10: Havainnollistaminen 11: Tietomallin hyödyntäminen eri suunnitteluvaiheissa, infran rakentamisessa sekä infran käytössä ja yllä- pidossa Jokaisen tietomallihankkeen osapuolen on tutustuttava oman alansa vaatimusten lisäksi ainakin yleiseen osuuteen (osat 1 ja 2) sekä laadunvarmistuksen periaatteisiin (osa 8). Projektia tai projektin tiedonhallintaa johtavan henkilön on hallittava tietomallivaatimusten periaatteet kokonaisuutena.

6 Yleiset inframallivaatimukset YIV (22) 2 MÄÄRITTELYT Seuraavassa on esitetty keskeisimmät määrittelyt. InfraBIM- sanasto sisältää laajemmat määrittelyt. Mallipohjainen Tiedon käsittelyn paradigma tai soveltamistapa, jossa esim. tuotetta kuvataan tietokonesovelluksilla malli- na ja sen muodostavina osina, ja sovellukset pystyvät automaattisesti tulkitsemaan mallin sisältämiä tuote- tietoja. Lähtötietomalli Eri tietolähteistä saadut tai mitatut tuotteet, toiminnan ja palveluiden suunnittelua varten hankitut lähtö- tiedot jäsenneltynä digitaalisessa muodossa. Tällaisia ovat esimerkiksi maastomalli, kaavamalli, maaperä- malli ja nykyisten rakenteiden malli sekä muu viiteaineisto, kuten viranomaisluvat ja - päätökset. Lähtötie- tomalli täydentyy hankkeen edetessä. Natiiviformaatti Tietokoneohjelman oma tallennusmuoto. Natiiviformaatissa tietosisältö on osittain laajempi kuin yleisessä tiedonsiirtoformaatissa, mutta natiiviformaatin hyödyntämiseen tai muuntamiseen avoimeen formaattiin tarvitaan yleensä sama ohjelma tai ohjelman ohjelmakirjasto. Suunnitelmamalli Infrarakenteen tai - järjestelmän tietomallin tietosisällön osajoukko, joka kattaa suunnittelijoiden suunnitte- luratkaisut. Voidaan tarvittaessa vaiheistaa tarkemmin esim. esi-, yleis-, väylä- (tie/katu/rata) ja rakentamis- ja rakennussuunnitelmamalleihin. Voidaan jakaa kussakin suunnitteluvaiheessa esimerkiksi eri tekniikkalaji- en mukaan. Tiedonsiirtoformaatti Tietokonesovelluksilla tulkittava muoto tiedolle, sen tallentamiseksi, saantiin, siirtoon ja arkistointiin. Tuotemalli (rakennusalalla myös tietomalli) Tuotetietomallin ilmentymä. Tiettyä tuotetta kuvaavat tiedot tuotetietomallin mukaisesti jäsennettynä, ja tallennettuna tuotetietona, tietokonesovelluksilla tulkittavissa olevassa muodossa. Esimerkiksi tietyn infra- rakenteen tiedot tallennettuna LandXML1.2 / Inframodel spesifikaation mukaiseen siirtotiedostoon. Inframalli Infrarakenteen tuotemalli. Yhteisesti sovitun inframallin tietomäärittelyn tietyn infrarakenteen ilmentymä. Esim. tietyn tiekohteen tiedot tallennettuina Inframodel v spesifikaation mukaiseen siirtotiedostoon. Huomautus: viime aikoina on ryhdytty rakennusalalla yleisesti käyttämään termiä tietomalli tuotemallin synonyyminä. InfraFINBIM- hankkeessa on päätetty käyttää termiä Inframalli infrarakenteen tuotemallista

7 Yleiset inframallivaatimukset YIV (22) Toteutusmalli Infrarakenteen tai - järjestelmän tuotemallin tietosisällön osajoukko, joka kattaa toteutuksen näkökulman, eli rakentamisen tehtävät, resurssit, ajoituksen, jne. Voi tarkoittaa myös suunnittelmamallista jalostettuja työkoneiden koneohjausmalleja tai mittauksia varten laadittuja paikalleenmittausmalleja. Toteumamalli Infrarakenteen tai - järjestelmän tuotemallin tietosisällön osajoukko (vaiheistus), joka kattaa suunnitelmien ja toteutuksen lopullisen toteuman. Ylläpitomalli Infrarakenteen tai - järjestelmän tuotemallin tietosisällön osajoukko (vaiheistus), joka kattaa ylläpidon nä- kökulman. So. käytön ja ylläpidon aikaiset tehtävät, muutokset jne. Yhdistelmämalli Eri tietomalleista yhdistetty tietomalli. Esimerkiksi maastomallista, maaperämallista, vanhojen rakenteiden mallista sekä tien ja sillan tuotemalleista muodostettu yhdistelmämalli. Voidaan käyttää esimerkiksi tör- mäystarkasteluihin suunniteltujen ja nykyisten objektien välillä. Esittelymalli (virtuaalimalli) Jalostettu versio muista malleista. Esittelymalli (käytetään myös termiä havainnollistamismalli) sisältää mm. rakenne- pintojen tekstuureja, valoa, varjoja ja muita detaljeja, jotka tekevät mallista visuaalisesti mahdolli- simman todellisuutta vastaavan. Esittelymallia voidaan myös käyttää eri simuloinneissa. Industry Foundation Classes (IFC) Kansainvälinen tiedonsiirtostandardi rakentamisen ja kiinteistönpidon tuotetietojen tiedonsiirtoon ja yh- teiskäyttöön. IFC määrittelee tietokonesovellusten tiedonsiirron yhteensopivuuden perustan. Käytetään myös siltojen ja taitorakenteiden tiedonsiirrossa. Inframodel (IM) Avoin LandXML- pohjainen tietomäärittely mallipohjaisten infratietojen siirtoon. LandXML Yleisesti käytetty maanrakentamisen XML- pohjainen määrittely infra- ja maanmittaustiedolle.

8 Yleiset inframallivaatimukset YIV (22) 3 YLEISET MALLITEKNISET VAATIMUKSET 3.1 Ohjelmistot ja formaatit Sähköiseen muotoon tallennettu tieto tulee pitää hyödynnettävissä olevassa muodossa. Ehdoton vaatimus on käyttää ensisijaisesti avoimia standardeja ja tietomallinnusta tukevia formaatteja. Yhtenäinen formaatti parantaa tiedon monikäyttöisyyttä ja säilymisaikaa sekä tehostaa suunnittelutyötä ja antaa yksityiskohtai- sempaa tietoa sisällöstä. Infra- alalla käytettävissä ohjelmissa sisäiset tietomallit eroavat perusperiaatteiltaan. Erot ovat tekniikkalaji- kohtaisia. Esimerkiksi vesihuoltoverkoston mallinnus on eri ohjelmistoissa hyvin lähellä toisiaan, kun taas väylän maarakenteiden mallinnuslogiikka suunnitteluohjelmissa poikkeaa merkittävästi toisistaan. Tämän vuoksi vesihuoltoverkoston suunnittelua voidaan tiedonsiirron jälkeen jatkaa helposti toisella suunnitte- luohjelmalla, kun taas väylän maarakenteiden osalta siirretty malli vastaa lopputulosta, mutta ei sisällä mallin muodostukseen tarvittavia kaikkia tietoja. Vaatimus Mallinnuksen perusvaatimukset ovat: Ohjelma pystyy hyödyntämään tietomallin avoimessa tietomallipohjaisessa formaatissa. Infraraken- teiden osalta avoin formaatti on Inframodel ja taitorakenteiden osalta IFC. Tietomallin ja sen lopputuotteet sekä tulosteet perustuvat Infra- nimikkeistöjärjestelmään. Inframodel- formaatti ja sen sisältö on kuvattu sivustolla Vaatimus Mallinnushankkeiden tarjouksissa on mainittava mallinnusohjelma, sen versio sekä siitä saatavat tiedosto- muodot. Avoimet formaatit eivät ole aina täysin kattavia, ja siirtymävaiheissa täytyy käyttää muita yleisiä formaatte- ja tai ohjelmistojen omia natiiviformaatteja. Tiedonhallinnassa on otettava huomioon tiedon alkuperäisformaatti. Malli on luovutettava niin, että kaikki oleellinen suunnitelmatieto säilyy ja on siirrettävissä mallin mukana eteenpäin. Tämä tarkoittaa, että kaikki käytetyt materiaali- ja profiilikirjastot on luovutettava mallin yhteydessä, myös tietomalliselostus. Tiedon jakelussa on käytettävä avointa formaattia, mutta arkistoon tiedosto tulisi tallentaa myös natiiviformaatis- sa, jotta tiedon säilyminen olisi varmistettu.

9 Yleiset inframallivaatimukset YIV (22) 3.2 Mittayksiköt ja koordinaatistot Vaatimus Käytettävä mittayksikkö on metri. Ensisijaisesti tulee käyttää seudullisesti yhtenäistä ja valtakunnallisten suositusten mukaista EUREF- FIN- koordinaattijärjestelmää ja N2000- korkeusjärjestelmää. Valtakunnallisella tasolla käytetään ETRS- TM35FIN - koordinaatistoa (yksi projektiokaista, keskimeridiaani on 27º). Tätä voi- daan käyttää esi- ja yleissuunnitelmissa, mutta väyläsuunnittelussa tulee käyttää ETRS- GKn - koordinaatistoa, jossa käytetään paikallistasolla tarkoitukseen sopivaa projektiokaistan leveyttä ja alueelle parhaiten soveltuvaa keskimeridiaania tasa- asteella 19º, 20º, 21º,, 31º. Esimerkiksi pääkaupunkiseudun kunnat käyttävät (Helsinki, Espoo, Kauniainen ja Vantaa) ETRS- GK25- tasokoordinaatistoa. Lähtötietoja tai aikaisemmin tehtyjä suunnitelmia on usein vanhassa koordinaatistossa, korkeusjärjestel- mässä tai väärällä kaistalla. Tällöin aineisto muunnetaan haluttuun koordinaatistoon. Käytettävät muutos- kaavat on varmistettava toimiviksi ja luotettaviksi. Rakennusten ja taitorakennusten suunnittelussa käytetään ohjelmistoteknisistä usein paikallista, tiettyyn pisteeseen asetettua, koordinaatistoa. Projektikoordinaatiston sijainnissa on yleisesti käytettävä riittävää määrä vastinpisteitä (3-8). Jos paikallista mallia ei voi toteuttaa valtakunnallisessa koordinaatistossa, tulisi noudattaa seuraavia peri- aatteita: - Valitaan paikallinen origoksi riittävän lähellä oleva globaalin koordinaatiston tasalukema - Paikallisen (matemaattisen) koordinaatiston y- akseli on saman suuntainen globaalin koordinaatis- ton pohjoisakseli kanssa (P(x), N(x)) - Valitaan 3-5 kohdistuspistettä, joihin laaditaan tarkastuskuutiot. Nämä kuutiot tulee sisältyä yhdis- telmämalliin tuotettaviin osamalleihin. Ainakin osa tarkastuskuutioiden paikoista tulee olla mitatta- vissa maastossa. - Vesiväylissä on myös omat koordinaatistomääritykset, joita noudatetaan myös malliaineiston osalta. Väylä- päätöksen liitteenä olevat kartat ja piirustukset esitetään pääsääntöisesti KKJ- koordinaatistossa. Merikart- tapohjaisissa yleiskartoissa käytetään yhtenäiskoordinaatistoon perustuvaa EUREF- FIN- koordinaattijärjestelmää. Yleisesti pyritään käyttämään EUREF:iä, mutta kaikissa väylähankkeissa noudate- taan tilaajan ohjeistusta. Meriväylähankkeissa hankkeelle on yleensä määritetty tietyn vuoden MW- taso, johon kaikki hankkeen tut- kimukset, suunnittelu, rakentaminen ja väyläpäätösasiakirjat sidotaan. Jos hankkeella ei ole erikseen määri- tettyä MW- tasoa, sidotaan väyläpäätösasiakirjat lähtökohtaisesti kyseessä olevan vuoden MW- tasoon. Si- sävesillä vastaavana vertailutasona toimii kyseessä olevalle vesistönosalle määritetty purjehduskauden alavertailutaso. Ohje

10 Yleiset inframallivaatimukset YIV (22) Suunnitelma- aineistojen järjestelmien muuntamisesta sovitaan hankekohtaisesti ja järjestelmät muunnetaan tilaajan ohjeistuksen mukaisesti.

11 Yleiset inframallivaatimukset YIV (22) 3.3 Liittyvät standardit ja ohjeet Infran tiedon hallintaan liittyvä standardointi voidaan jakaa karkealla tasolla paikkatietoon perustuviin läh- tötietoihin, liittyviin taitorakenteisiin, kuten sillat, tukimuurit, rakennukset sekä varsinaisinaisiin infrakoh- teisiin. Lisäksi maaperätutkimusten siirtämiseen on kansallinen Infra- pohjatutkimusformaatti (Kuva 1). Lähtötiedot Kohteet, rakenteet OGC, ISO19100-sarja infra-rakenteet LandXML 1.2 perusmenetelmät ja formaatit luettelotiedot JHS-suositukset INSPIRE-direktiivi KuntaGML KRYSP metatiedot karttapohjat asemakaavat verkostot ympäristötiedot Inframodel 3 väyläsuunnittelu tie- ja katusuunnittelu ratasuunnittelu talonrakennus vesiväyläsuunnittelu väylät verkostot otsikkotiedot, perusaineisto aluemaiset rakenteet vesihuolto pohjatutkimustieto IFC / siltalaajennus silta-rakenteet Infra-formaatti tilat määrät rakenteet aikataulut LVIS kustannukset buildingsmart / IFC Liittyvät rakenteet Nimikkeistö buildinsmart Data Dictionary (ISO ) Kuva1. Standardien karkea tietosisältökartta (InfraTM ) Lähtötietoaineiston merkittävimmät standardointitahot ja standardit ovat: Open GIS Consortium (OGC) ja ISO/ TC211 - komitea ISO sarjan standardit: paikkatiedon perustoteutusmenetelmät, metatiedot, palvelurajapinnat, GML- formaatti INSPIRE- direktiivi: EU- lainsäädäntö, joka säätelee julkishallinnon paikkatiedon julkisen jakelun ja saatavuuden. Direktiivi ottaa myös kantaa teknisiin toteutusperiaatteisiin perustuen mm. ISO sarjan standardeihin. CEN/TC 287- komitea: vastaa eurooppalaisesta paikkatiedon standardoinnista. Käytännössä komi- tea hyväksyy ISO sarjan standardit eurooppalaiseen käyttöön sekä toimittaa teknisiä raport- teja parhaista käytännöistä (CEN TR sarja) KuntaGML- ja KRYSP- hankkeet: lähtötietoaineiston tietosisällön ja formaatin paikallistettu määritte- ly perustuen OGC:n ja ISO GML- formaattiin. Kattaa mm. peruskartta-, asemakaava-, ympäristötieto- ja verkostoaineistot.

12 Yleiset inframallivaatimukset YIV (22) Julkishallinnon JHS- suositukset: antaa suositukset julkishallinnon ICT- käytännöistä Pohjatutkimusaineiston siirtoon on kansallinen Infra- formaatti. Infran rakenteiden tietosisällön merkittävimmät standardointitahot ja standardit ovat: LandXML: infran rakenteiden XML- pohjainen tietosisältömäärittely kattaen rakenteet, väylät ja ver- kostot. LandXML:n viimeisin versio on 1.2. Inframodel (IM): kansallinen sovellus LandXML- spesifikaatiosta. Viimeisin versio 3 perustuu LandXML v.1.2:een. Inframodel- määrittely sisältää soveltamisohjeistuksen sekä määrittelee vaki- oidut arvojoukot osalle ominaisuustietoja. Liittyvien taitorakenteiden ja tuotannonohjauksen merkittävimmät standardointitahot ja standardit ovat: Talonrakennus: kansainvälinen buildingsmart- konsortion kehittämä IFC- spesifikaatio (Industry Foundation Classes). Viimeisin versio IFC4 sisältää myös liittymäkohdat paikkatietoon. Yleisin toteu- tuksissa käytössä oleva versio on kuitenkin edellinen IFC2x3- versio. Standardia sovelletaan myös sil- toihin ja muihin taitorakenteisiin. Sillat: Siltojen buildingsmart- laajennushanke on käynnissä. Määrittelytyön perustana on jo jonkin aikaa olemassa ollut, pääasiassa buidlingsmart France:n tekemä ehdotus. Aikataulu-, määrälaskenta- ja kustannuslaskenta: buildingsmart/ifc- määrittely sisältää varsin kat- tavasti tuotannonohjaustiedot. Varsin harvat sovellukset kuitenkaan tukevat näitä määrittelyjä. Tiedon yhteiskäytön prosessien ja käytäntöjen määrittely: buildingsmart - konsortion piirissä on kehitetty Information Delivery Manual (IDM) - määrittely, joka on julkaistu ISO- standardina ISO/DIS Building information models. Information delivery manual Part 1: Methodology and for- mat. Nimikkeistöt: buildingsmart- konsortion piirissä on määritelty nimikkeistö/luokittelukehikko Data Dictionary, joka on julkaistu ISO- standardina ISO Building construction Organization of in- formation about construction works Part 3: Framework for object- oriented information.

13 Yleiset inframallivaatimukset YIV (22) 3.4 Infra- nimikkeistöjärjestelmän liittymien tietomallinnukseen InfraBIM nimikkeistön käyttö InfraBIM- nimikkeistö kattaa infrarakenteiden ja mallien numerointi- ja nimeämiskäytännöt. Nimikkeistö tukeutuu ja laajentaa Infra- rakennusosanimikkeistöä. Yhtenäinen nimeämiskäytäntö palvelee infrarakentei- ta ja - malleja koko elinkaaren ajan sen eri vaiheissa. Yhteisen sanaston päämääränä on yhteinen ymmärrys käytetystä terminologiasta ja siten väärinkäsitysten välttäminen. Yhtenäinen termistö ja sen käyttö helpottavat huomattavasti mallinnushankkeita. Inframallien objektit on kuvattava valitun nimikkeistöjärjestelmän ohjeiden ja sääntöjen mukaisesti, jotta mm. määrälaskentaohjeen mukaiset määrät voidaan laskea mallista. 3.5 Inframallien käyttötarkoitus Lähtötietomalli kuvaa infrakohteen nykytilan ja se toimii suunnittelun pohjana. Eri tekniikkalajit tuottavat omat suunnitelmamallit. Yhdistelmämalli muodostetaan lähtötietomallista ja eri tekniikkalajien suunnitel- mamalleista. Yhdistelmämalli on tekninen malli, jonka tarkoituksena on varmistaa eri tekniikkalajien ja eri hankeosien suunnitelmien yhteensopivuus. Hankkeen koosta, ohjelmistoista ja käyttötarkoituksesta riip- puen yhdistelmämallilla on erilaisia näkökulmia: Väylähankkeessa erilliseen katseluohjelmaan eri tekniikkalajien mallit kokoava yhdistelmämalli. Suunnittelussa eri tekniikkalajit ovat pääosin yhteisessä mallissa, jota täydennetään lähinnä silloilla ja taitorakenteilla. Laaja aluerakennuskohde, jossa yhdistellään usean eri toimijan tuottamia rakennusten, infran ja tai- torakenteiden malleja. Kuva 2. Inframallinnus suunnitteluhankkeessa.

14 Yleiset inframallivaatimukset YIV (22) Yhdistelmämallista voidaan jalostaa esittelymalli, joka kuvaa kohteen visuaalisesti todenmukaisena. Esitte- lymallia käytetään havainnollistamaan ratkaisuja erityisesti vuorovaikutuksessa sidosryhmien ja asukkaiden kanssa. Kuva 3. Tekninen yhdistelmämalli ja siitä jalostettu esittelymalli. Rakennussuunnitelmamallista tuotetaan toteutusmalli, joka kattaa toteutuksen näkökulman, eli rakentami- sen tehtävät, aikataulun, työnaikaiset järjestelyt jne. Sillä voidaan tarkoittaa myös suunnittelmamallista jalostettuja työkoneiden koneohjausmalleja tai mittauksia varten laadittuja paikalleenmittausmalleja. Vaatimus Eri tekniikkalajien hankevaiheen tarkkuuden mukainen yhteensopivuus tulee varmistaa yhdistelmämallia tai vastaavaa työvälinettä hyödyntäen. 3.6 Tietomalliselostus Tietomalliselostus on tärkein malliin liitettävä dokumentti, joka tulee liittää mukaan aina mallin luovutuksen yhteydessä. Malliselostus kuvaa inframallin ja sen osamallien tilanteen mallin luo- vutushetkellä. Selostuksen tulee sisältää kaikki mallin käyttöön ja luotettavuuteen liittyvät seikat. Tietomal- liselostukseen tulee kirjata mahdolliset poikkeamat sovitusta mallin sisällöstä hankkeen eri vaiheissa ja muut esim. havaituista ohjelmistojen asettamista rajoituksista mallin sisällölle ja tiedonsiirtotiedostoille. Tietomalliselostukseen on kirjattava eri tekniikkalajien mallinnukseen käytetyt ohjelmistot ja niiden versiot. Yhdistelmämallista (katselumalli) on kerrottava ohjelmisto, yhdistämistapa, formaatit sekä mahdolliset poikkeamat tai puutteet verrattuna alkuperäisiin osamalleihin. Lähtötietomallin selostus sisältyy tietomalliselostukseen. Tietomalliselosteesta tulee selvitä: kohde ja mallin käyttötarkoitus sisältyvät tekniikkalajien mallit ja niiden sisältö käytetty ohjelmisto ja sen versio ja tiedostomuodot (osamallit, yhdistelmämalli) koordinaatti- ja korkeusjärjestelmä

15 Yleiset inframallivaatimukset YIV (22). osien siennimeämis- ja numerointikäytännöt mahdolliset puutteet ja keskeneräisyydet mallissa suhteessa kyseisen vaiheen vaatimuksiin rakenteiden tarkkuus inframallissa verrattuna vaadittuun vaiheeseen tuotetut tiedostot laadunvarmistustoimenpiteet mallin tarkastus- ja hyväksymistiedot muut huomioitavat asiat Kuva 4. Tietomalliselostuksen sisältö.

16 Yleiset inframallivaatimukset YIV (22) 3.7 Tehtävät tietomallinnuksessa Ohjaus ja koordinoink Laadunvalvonta Lähtöketojen hankinta ja mallintaminen Inframallintaminen Vuorovaikutus ja yhteistyö Suunnilelu ja rakentaminen Tekniikkalajien yhteensovilaminen (yhdistelmämalli) Kuva 5. Yleiset tehtävät erilaisille tietomallihankkeille. Suunnittelu- ja rakennushankkeissa voidaan sisältyy useita tietomallinnukseen liittyviä tehtäviä. Tehtävät sisältyvät kaikkiin tietomallipohjaisiin hankkeisiin, mutta niiden laajuus vaihtelee hyvin paljon hankkeen vaiheen ja koon mukaan. Tavoitetilassa tietomallinnus on luonteva osa koko infran elinkaaren aikaista toimintaa. Tietomallinnukseen liittyviä tehtäviä ovat: Ohjaus ja koordinointi Kaikille projektin osapuolille tarkennettu ohjeistus yleisten mallinnusohjeiden pohjalta. Tietomallinnuksen aikataulutus liittyen varsinaiseen suunnitteluun sekä valvonta ja ohjaus. Lähtötietojen hankinta ja mallintaminen Lähtötiedot hankitaan eri organisaatioilta, muokataan ja dokumentoidaan tarkasti lähtöaineistoluetteloon lähtötietomallin mukaisesti (osa 3). Lähtöaineisto mallinnetaan saatujen tietojen perusteella. Suunnittelu ja rakentaminen

17 Yleiset inframallivaatimukset YIV (22) Suunnittelu tehdään tietomallipohjaisesti ja rakentamisessa hyödynnetään inframalleja. Tietomallinnus tulee olla luonteva osa suunnittelua. Tekniikkalajien yhteensovitus Eri teknikkalajien yhteensovitetaan esim. yhdistelmämallin avulla. Sovitaan yhteiset pelisäännöt missä muodossa ja miten tietoa välitetään eri tekniikkalajien kesken ja kootaan yhdistelmämalliin. Yhteensovitusta seurataan ja tehdään tekniikkaljien väliset tarkistukset sovitun aikataulun mukaisesti. Vuorovaikutus ja yhteistyö Mallien hyödyntäminen tehostaa yhteistyötä ja auttaa paremman käsityksen ratkaisuista. Vuorovaikutus ja yhteistyö tilaajan ja tuottajan välillä synnyttävät parhaan lopputuloksen, josta hyötyy kumpikin osapuoli. Myös eri tekniikkalajien, projektipäällikön ja suunnittelijoiden välinen vuorovaikutus vaikuttaa oleellisesti hankkeen toimivuuten ja sen lopputulokseen. Laadunvalvonta Saatujen lähtötietojen oikeellisuus varmistetaan ja tuotetuille lähtöaineistoille tehdään ohjelmalliset ja visuaaliset tarkistukset. Suunnitelmamallien osalta toteutetaan itselle luovutus esim. lukemalla ne toiseen ohjelmaan. 3.8 Roolit tietomallinnuksessa Yleistä Projektin tyyppi, vaihe ja koko vaikuttavat huomattavasti eri tietomallisen toiminnan rooleihin. Laajoissa eri toimijoita ja eri tekniikkalajeja käsittävissä hankkeissa ohjaus ja koordinointi korostuvat. Pienissä hankkeis- sa roolit sulautuvat ja sisältyvät muihin suunnittelutehtäviin. Seuraavassa on ensin selostettu roolit laajan eri tekniikkalajeja ja toimijoita sisältävän hankkeen kannalta. Sen jälkeen on kuvattu esimerkein rooleja erilaisissa hankkeissa Tietomallinnuksen ohjaus Hankkeen tietomallintamisen ohjauksessa voidaan erottaa kolme toisistaan hieman poikkeavaa roolia: Tietomallimanageri valvoo hankkeen tietomallien teknistä laatua ja tilaajan tietomallintamiselle asetettujen tavoitteiden toteutumista. Tietomallimanageri on tilaajan valitsema konsultti eikä tarjoajan tarvitse sisällyttää tehtäviä tarjoukseensa. Tietomallimanageri: Tekee tietomallien teknisen laadunvarmistuksen erikseen sovittavissa projektin vaiheissa, minimissään suunnitteluvaiheiden lopussa sekä ennen vastaanottoa. Laadunvarmistuspisteet kirjataan sekä projektin yleisaikatauluun että tietomallisuunnitelmaan. Mallien tarkastusajankohdista päättää projektijohtaja. Osallistuu tietomallintamisen aloituskokouksiin projektin eri vaiheissa ja varmistaa, että niissä asetetut tietomallintamisen tavoitteet vaiheelle vastaavat tilaajan tavoitteita.

18 Yleiset inframallivaatimukset YIV (22) Tietomallikoordinaattori suunnittelee, aikatauluttaa, koordinoi, yhteensovittaa ja muilla tavoin edistää tietomallintamista hankkeessa. Tietomallikoordinaattorin tehtävänä on varmistaa, että tilaajan hankkeelle asettamia tavoitteita ja vaatimuksia noudatetaan. Lisäksi hän huolehtii eri osa- alueiden mallinnuksen yhteensopivuudesta ja ristiriidattomuudesta. Tietomallikoordinoinnista vastaa tilaajan valitsema konsultti; tehtävä voidaan myös liittää jonkin suunnittelualan tehtäviin. Tietomallikoordinaattori: Laatii ja ylläpitää projektin tietomallisuunnitelman. Tekee jatkuvaa projektin aikaista tietomallien teknistä laadunvarmistusta. Vastaa yhdistelmämallin kokoamisesta ja tekee suunnittelun aikaista taustatyötä (törmäystarkastelua) yhteensovituksen tueksi, osallistuu mallien sisällön tarkistamiseen ja laadunvarmistukseen (yhteensovitusprosessit) sekä tehtävän suorittamista tukeviin suunnittelu- ym. kokouksiin. Kutsuu koolle tietomallintamisen aloituskokoukset projektin eri vaiheissa. Koordinaattori kutsuu näihin kokouksiin mukaan myös tietomallimanagerin. Toimittaa tietomallimanagerille päivitetyt versiot tietomallisuunnitelmasta ja informoi projektin aikataulu- tms. muutoksista. Ilmoittaa managerille hyvissä ajoin ennen sovittuja tarkistuspisteitä niiden tarkemmasta aikataulusta. Tietomallivastaava on kunkin suunnittelutoimiston sisällä toimiva, tyypillisesti yhden suunnittelualan mallintamisesta vastaava henkilö. Hän toimii myös teknisenä yhdyshenkilönä suunnittelualaa koskevissa tietomalliasioissa. Tietomallivastaava koordinoi suunnittelualan sisäisen tietomallien laadunvarmistuksen (ns. itselle luovutus). Tämä tehtävä sisältyy kunkin suunnittelualan tehtäviin ja siten ko. suunnittelutehtävästä annettavaan tarjoukseen. Lähtötietomallin aineiston kokoamisesta kokonaisuutena vastaa yleensä tietomallivastaava tai erikseen nimetty henkilö Tietomallintamisen muut osapuolet Tietomallintaminen muuttaa myös muiden projektin osapuolten tehtäviä. Valtaosin ne ovat jo olemassa olevia tehtäviä, joiden luonnetta ja suoritusta uusi työskentelytapa hieman muuttaa. Tilaaja Projektin toimijoista keskeisin on tilaaja. Tilaaja vastaa projektin rahoituksesta, päätöksenteosta ja johtamisesta ja tekee myös tietomallinnusta koskevat päätökset ja hankinnat. Tilaaja vastaa projektin valmistelusta ja läpiviennistä ja vastaanottaa lopputuloksen omiin arkistointi- ja ylläpitojärjestelmiinsä. Tilaaja voi käyttää ulkopuolisia teknisiä asiantuntijoita hankinnan ja laadunvarmistuksen tukena. Tilaajan käyttäjärooli tietomalliin on tyypillisesti katselukäyttäjä. Teknisillä asiantuntijoilla tulee olla käytettävissään täysimittaiset työvälineet (ohjelmistot) mallin tarkastamiseen. Projektin johto Tilaajan projektipäällikkö tai projektin johtamisesta vastaava rakennuttaja- /rakennuttajakonsultti vastaa mallinnuksen johtamisesta. Projektipäällikkö voi delegoida mallinnuksen johtamiseen liittyviä tehtäviä tietomallimanagerille tai - koordinaattorille. Projektin johtajan käyttäjärooli tietomalliin on tyypillisesti katselukäyttäjä.

19 Yleiset inframallivaatimukset YIV (22) Pääsuunnittelija vastaa mallinnuksen kokonaisorganisoinnista ja aikatauluttamisesta apunaan suunnittelualojen tietomallivastaavat ja projektin tietomallikoordinaattori. Pääsuunnittelijalla on myös päävastuu tietomallipohjaisesta yhteensovittamisesta vaikkakin käytännön järjestelyistä, mallien tarkistamisesta ja kokousten organisoinnista huolehtii useimmiten tietomallikoordinaattori. Suunnittelijat laativat oman tekniikka- alueensa suunnitelmat suunnitteluperusteita, suunnitteluohjelmaa ja tietomallinnussuunnitelmaa tai näiden yhdistelmää noudattaen. Suunnittelija huolehtii laatimansa aineiston laadunvarmistus- toimenpiteistä. Suunnittelijalla on oman tekniikka- alueensa mallin laatimiseen ja muokkaamiseen tarvittavat työvälineet ja yhdistelmämallin tarkasteluun soveltuvat työvälineet. Esimerkki1. Iso aluerakennusprojekti Isossa aluerakennusprojektissa on tyypillisesti sekä infra- että rakennuspuoli. Näissä hankkeissa kaikki edellä mainitut roolit, ehkä tietomallimanageria lukuunottamatta, toteutuvat. Merkittäviksi seikoiksi nousevat infra- ja rakennuspuolen mallien yhdistäminen ja etenkin niiden rajapinnat. Yhdistelmämallia muodostaessa on sovittavat tarkat ohjeet, miten ja missä muodossa aineistoa toimitetaan kummallekin osapuolelle. Samoin yhdistelmämallin kokoamisen aikataulutus on tärkeää. Projektiryhmän kokouksissa tietomallimanageri vastaa yhdistelmämallin hallinnasta ja esittelystä. Suunnittelutoimistoissa tietomallivastaavat huolehtivat päivitettyjen osamallien jakaelusta ja muiden mallien vastaanottamisesta. Esimerkki 1. Iso tie- tai ratasuunnitelma Tietomallinnuksesta vastaa tietomallikoordinaattori, joka kuuluu suunnittelukonsultin organisaatioon. Hän voi olla tietyn tekniikkalajin vastuuhenkilö tai on erikseen nimetty. Lähtötietomallivastaava voi olla suunnittelija tai suunnitteluassistentti, joka on muutenkin mukana hankkeessa. Hän vastaa, että lähtöaineistot hankitaan ajoisssa, dokumentoidaan ohjeiden mukaisesti ja että niille tehdään tarvittavat muokkaustoimenpiteet. Jokaisesta tekniikkalajista valitaan yksi henkilö, joka vastaa malliaineiston toimittamisesta tietomallikoordinaattorille. Hän valvoo, että muut saman tekniikkalajien suunnittelijat toimivat tietomallipohjaisesti ja toimittavat mallit yhdistämistä varten. Esimerkki 2, Pieni kadun suunnitteluprojekti Pienessä projektissa vastuita on turha jakaa monelle henkilölle. Pääsuunnittelija tai jonkin tekniikkaljin suunnittelija voi hoitaa tietomallivastaavana sekä tietomallikoordinaattorina että lähtötietomallivastaavan tehtävät. Esimerkki 3, Sillansuunnitteluprojekti Sillansuunnittelu liittyy käytännössä aina johonkin väyläprojektiin ja siltapaikka ja sen yhdistelmämalli käsittää palan infraa. Riippuen projektipäälliköstä tietomallinnuksen vastuuhenkilönä ja samalla tietomallikoordinaattorina voi toimia väylä- tai siltapuolen edustaja. Projektipäällikkö päättää miten roolitus ja tehtävät jaetaan.

20 Yleiset inframallivaatimukset YIV (22) 3.9 Mallien nimeäminen Vaatimus Lähtötietomallin sisältämien mallien tasot ja objektit tulee nimetä voimassa olevan Infra2006 rakennusosa- ja hankeosanimikkeistön ja sen laajennuksen InfraBIM- suunnittelu-, mittaus- ja tietomallinimikkeistön mukaisesti. Objekteihin on liitettävä niitä vastaava Infra- nimikkeistön koodi. Mallitiedostot ja - kansiot nimetään kuvaavasti siten, että tiedostoista käy selvästi ilmi, mistä aineistosta on kyse. Kansioiden ja tiedostojen nimeämisessä ei tule käyttää ääkkösiä eikä erikoismerkkejä. Sallitut merkit ovat AZ,a- z, numerot 0-9, ala- ja väliviivat, tyhjän välilyönnin käyttö on kiellettyä. Tiedoston nimen tulee olla mahdollisimman lyhyt Mallien julkaisu Puhtaassa tietomallipohjaisessa suunnitteluprosessissa suunnitelmia ja inframalleja ei voida erottaa, joten niiden tulisi olla julkaisukelpoisia samanaikaisesti. Mallin julkaisuun sisältyy seuraavat askeleet: Hankkeen suunnitteluaikataulu laukaisee julkaisemispäätöksen Malli, tietomalliselostus ja muut materiaalit päivitetään ja viimeistellään julkaisukuntoon. Malli tarkistetaan tietomallivaatimusten laadunvarmistusosan (osa 8) mukaisesti. Asiakirjat ja mallit tarkistetaan, jotta ne ovat keskenään yhdenmukaisia. Julkaisupaketti julkaistaan.

21 Yleiset inframallivaatimukset YIV (22) 3.11 Mallien tarkkuus Infrahankkeen tietomallipohjaisessa suunnitteluprosessissa mallinnusta voidaan käyttää suunnittelun eri vaiheissa. Mallintamisen laajuus ja tarkkuustaso voivat vaihdella hankkeesta toiseen. Lisäksi mallintamisen taso hankkeen sisällä voi vaihdella esimerkiksi eri suunnittelualojen kesken. Tietomallintamisen tarkkuustaso riippuu käsiteltävän hankkeen suunnitteluvaiheesta, suunnittelualan tek- niikkalajimallista ja tietomallien hyödyntämistarpeista sekä lähtötietojen (lähtötietomallin) tarkkuustasosta. Tarkkuustaso määräytyy pääsääntöisesti hankkeen suunnitteluvaiheen ja suunnitteluohjeissa määrättyjen vaatimusten mukaan. Mallien tarkkuutta eri vaiheissa on käsitelty YIV2014 osassa Tietomallien laadunvalvonta Vaatimus Tekniikkalajikohtaisille osamalleille on tehtävä itselleluovutus. Eri tekniikkalajien inframalleille on tehtävä riittävän kattava yhteensovitus. Ohje Mallien laadunvarmistuksella on tarkoitus varmistaa, että mallit ovat laadittu voimassaolevien ohjeiden mukaisesti ja ovat siten käyttötarkoitukseensa sopivia. YIV 2014 osissa 5-7 on esitetty rakennemallien sisäl- tö ominaisuuksineen tekniikkalajeittan ja osassa 4 on määritelty inframallien sisältö eri suunnitteluvaiheis- sa. Mallien laadunvarmistuksella on tarkoitus varmistaa, että mallit ovat näiden vaatimusten mukaisesti toimitettuja ja siten käyttötarkoitukseensa sopivia. Inframalleja ja niiden sisältöä voidaan tarkastella kolmesta lähtökohdasta: Tekninen mallisisältö; onko inframalli muodostettu oikein suunnitteluohjelmasta vaaditun standar- din ja nimikkeistön mukaisesti (syntaksi ja semantiikka) Inframallin tietosisältö; onko kaikki vaadittava suunnittelu-, rakentamis- ja ylläpitovaiheeseen kuu- luva tieto malleissa Inframallin laadun arviointi; onko kokonaisratkaisu toimiva, törmäävätkö inframallin komponentit toisiinsa (esim. viemäriverkoston törmäystarkastelu). Laadunvarmistuksesta on enemmän ohjeessa kahdeksan.

22 Yleiset inframallivaatimukset YIV (22) 3.13 Mallien luovuttaminen Luovutettava aineisto Mallin luovuttaminen ja julkaisu on hankekohtaista ja sovittavissa aina hankkeen alussa. Malli voidaan luo- vuttaa toteutusmallin ohjeiden mukaisesti jaoteltuna tai yhtenä teknisenä mallina. Katselumalli on vain osa tietomallia, jonka avulla havainnollistamista helpotetaan. Hankkeen päätyttyä aineisto luovutetaan sekä ohjelmiston omassa tiedostomuodossa (natiivimuoto) että sovitussa avoi- messa formaatissa (Inframodel 3, IFC). Kaikki mallit ja sähköiset dokumentit luovutetaan sopimuksen mukaisesti tilaajalle, jolla on oikeus käyttää malleja vastaavin ehdoin kuin hankkeen perinteisiä dokumentteja. Malleista poistetaan varsinaiseen suunnitelmaan kuulumattomat tasot ja mallinnuskom- ponentit tietomallivaatimusten laadunvarmistusosan mukaisesti ennen niiden luovuttamista ja jakamista muille osapuolille. Mallit saavat sisältää ainoastaan julkaisevan suunnittelijan omia mallinnusosia. Niihin ei saa sisällyttää muiden suunnittelijoiden malleja, vaikka niitä olisikin käytetty referenssimalleina. Oleellista on, että hankintaprosessin osapuolet tietävät, mitä tietomallintamisella on tarkoitus saavuttaa ja mihin tilattua mallia voidaan käyttää Mallien tekijänoikeudet Hankkeen päättyessä kaikki mallit ja sähköiset dokumentit luovutetaan tilaajalle, jolla on oikeus käyttää malleja vastaavin ehdoin kuin projektien perinteisiä dokumentteja. Mallin laatijalla säilyy tekijänoikeus mal- liin ja sen sellaisiin komponentteihin ja osiin, jotka ovat laatijan itsensä tekemiä. Mikäli malleja on tarvetta jakaa projektin ulkopuolisille toimijoille, laaditaan siitä erillinen mallien luovutussopimus. Tilaajalla on pysyvä, maksuton ja rajoittamaton oikeus: I. käyttää ja hyödyntää mallin tekijän laatimia suunnitelmia kaikessa toiminnassa, joka liittyy tämän sopi- muksen tarkoittaman kohteen sekä siihen välittömästi liittyvien ympäröivien kohteiden (a) toteuttami- seen, (b) hoitoon (c) tai ylläpitoon II. muuttaa, muuntaa ja kopioida mallin laatijan tekemiä suunnitelmia edellä kohdassa (i) määritellyn käyt- tö- ja hyödyntämisoikeutensa käyttämiseksi, sekä luovuttaa suunnitelmien kappaleita kolmansille ta- hoille, jotka sitoutuvat tämän sopimuksen mukaisiin suunnitelmien käyttörajoituksiin.

23 Yleiset inframallivaatimukset YIV (22) LÄHDELUETTELO 1 InfraBIM-sanasto versio Viitattu INBIM_LyhytSanasto_v0-4 3 FINBIM_AP1_hankintamenetelmien_kehittaminen_raporttiluonnos_2013_09_05 4 Siltojen tietomalliohje 5 nen_osuus.pdf; viitattu Muut ohjeluonnokset 7 Norjan tiehallinnon ohjekirja HB 138:tietomallit 8 Taitorakenteiden suunnittelun lähtötieto-ohje,