Yleiset inframallivaatimukset YIV2015

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Yleiset inframallivaatimukset YIV2015"

Transkriptio

1 Yleiset inframallivaatimukset YIV2015 Osa 2 Yleiset mallinnusvaatimukset Ohjaus ja koordinointi Laadunvarmistus Lähtö-tietojen hankinta ja harmoni-sointi Infra-mallintaminen Tekniikkalajien yhteensovittaminen Vuorovaikutus ja yhteistyö Suunnittelu, rakentaminen, infran hallinta

2 Yleiset inframallivaatimukset YIV (17) Dokumentin versiohistoria Versio Päiväys Tekijä Kuvaus Liisa Kemppainen juha Liukas Ohje

3 Yleiset inframallivaatimukset YIV (17) SISÄLLYS 1 JOHDANTO Määrittelyt Yleiset mallitekniset vaatimukset Ohjelmistot ja formaatit Mittayksiköt ja koordinaatistot Liittyvät standardit ja ohjeet Infra-nimikkeistöjärjestelmän liittyminen tietomallinnukseen Tietomallintamisen suunnittelu Tietomalliselostus Mallien nimeäminen Mallien julkaisu Mallien tarkkuus Tietomallien laadunvalvonta Luovutettava aineisto... 17

4 Yleiset inframallivaatimukset YIV (17) 1 JOHDANTO Infrakohteiden tietomallinnuksen tavoitteena on suunnittelun ja rakentamisen laadun, tehokkuuden, turvallisuuden ja kestävän kehityksen mukaisen hanke- ja elinkaariprosessin tukeminen. Tietomalleja hyödynnetään koko infrakohteen elinkaaren ajan, lähtien suunnittelun alusta ja lähtötietojen keräämisestä jatkuen rakentamisen jälkeen käyttöön ja ylläpitoon. Tietomallinnus mahdollistaa mm: Investointipäätöksien tuen vertailemalla ratkaisujen toimivuutta, laajuutta ja kustannuksia Energia-, ympäristö- ja elinkaarianalyysit ratkaisujen vertailua, suunnittelua ja ylläpidon tavoiteseurantaa varten Eri tekniikkalajien yhteensovittamisen Suunnitelmien havainnollistamisen ja rakennettavuuden analysoimisen Laadunvarmistuksen, tiedonsiirron parantamisen ja suunnitteluprosessin tehostamisen Rakennushankkeiden tietojen hyödyntämisen käytön ja ylläpidon aikaisissa toiminnoissa kuten koneohjauksessa Yleiset inframallivaatimukset (YIV) kattavat lähtötiedot, suunnittelun eri vaiheet, rakentamisen, rakennetun todentamisen sekä käytön ja ylläpidon. Mallinnusohjeiden tavoitteena on ohjata, yhdenmukaistaa ja kehittää koko infra-alan mallinnuskäytäntöjä. Ohjeiden perustana on tämän hetken parhaat käytännöt ja ohjeita tullaan kehittämään jatkuvasti osaamisen ja työvälineiden kehittymisen myötä. Tässä dokumentissa kuvataan projekteissa tehtävän tietomallinnuksen perusasiat ja -käsitteet sekä tietomallien tuottamista ja hyödyntämistä eri hankevaiheissa koskevat vaatimukset ja ohjeet yleisellä tasolla tarkemmat vaatimukset ja ohjeet annetaan YIV ohjeiden osissa Infra-alalla tietomallinnuksesta käytetään myös termiä inframallintaminen ja tietyn infrakohteen tietomallista termiä inframalli. Inframallintamiseen liittyy olennaisena osana erilaiset paikkatietoaineistot (kaava-, ympäristötiedot jne.), jotka voidaan havainnollistaa myös 3D-malleissa. Tietomallinnus infra-alalla voidaan laajentaa yleisesti infratiedon hallinnaksi. Talonrakennusprojekteissa tietomalli on vakiintunut tarkoittamaan suunnittelijan tuottamaa, kolmiulotteista suunnitelmaa tai sen osaa. Nimitystä on kuitenkin nykyisin laajennettu tarkoittamaan kaikkea sitä informaatiota, joka on linkitetty tietomallipohjaiseen suunnitelmaan. Mallinnusohjeissa esitetään vähimmäisvaatimukset mallinnukselle ja mallien tietosisällölle. Vähimmäisvaatimukset on tarkoitettu noudatettavaksi kaikissa infraprojekteissa. Vähimmäisvaatimusten lisäksi voidaan esittää lisävaatimuksia tapauskohtaisesti. Mallinnusvaatimukset ja inframallin sisältö on esitettävä kaikissa sopimuksissa sitovasti ja yhdenmukaisesti.

5 Yleiset inframallivaatimukset YIV (17) InfraBIM-mallinnusohjeet koostuvat seuraavista dokumenteista: 1: Tietomallipohjainen hanke 2: Yleiset mallinnusvaatimukset 3: Lähtötiedot 4: Inframalli ja mallinnus hankkeen eri suunnitteluvaiheissa 5: Rakennemallit 6: Rakennemallit 7: Rakennemallit 5.1 Maa-, pohja- ja kalliorakenteet, päällys- ja pintarakenteet 5.2 Maarakennustöiden toteutusmallin (koneohjausmalli) laadintaohje 5.3 Maarakennustöiden toteumamallin laadintaohje 6.1 Järjestelmät 7.1 Rakennustekniset rakennusosat 8: Inframallin laadunvarmistus 9: Määrälaskenta, kustannusarviot 10: Havainnollistaminen 11: Inframallin hyödyntäminen eri suunnitteluvaiheissa, infran rakentamisessa sekä infran käytössä ja ylläpidossa Jokaisen tietomallihankkeen osapuolen on tutustuttava oman alansa vaatimusten lisäksi ainakin yleiseen osuuteen (osat 1 ja 2) sekä laadunvarmistuksen periaatteisiin (osa 8). Projektia tai projektin tiedonhallintaa johtavan henkilön on hallittava tietomallivaatimusten periaatteet kokonaisuutena.

6 Yleiset inframallivaatimukset YIV (17) 2 MÄÄRITTELYT Seuraavassa esitetään keskeisimpien termien määritelmät. Laajemmat määritelmät on esitetty InfraBIMsanastossa. Esittelymalli (aik. virtuaalimalli) Jalostettu versio muista malleista. Esittelymalli (käytetään myös termiä havainnollistamismalli) sisältää mm. rakennepintojen tekstuureja, valoa, varjoja ja muita detaljeja, jotka tekevät mallista visuaalisesti mahdollisimman todenmukaisen. Esittelymallia voidaan myös käyttää eri tilanteiden simulointiin. Industry Foundation Classes (IFC) Kansainvälinen tiedonsiirtostandardi rakentamisen ja kiinteistönpidon tuotetietojen tiedonsiirtoon ja yhteiskäyttöön. IFC määrittelee tietokonesovellusten tiedonsiirron yhteensopivuuden perustan. Käytetään myös siltojen ja taitorakenteiden tiedonsiirrossa. Inframalli Infrarakenteen tuotemalli. Yhteisesti sovitun inframallin tietomäärittelyn tietyn infrarakenteen ilmentymä. Esim. tietyn tiehankkeen tiedot tallennettuina Inframodelin mukaisen LandXML-siirtotiedostoon. Huomautus: viime aikoina on ryhdytty rakennusalalla yleisesti käyttämään termiä tietomalli tuotemallin synonyyminä. Infrahankkeessa on päätetty käyttää termiä inframalli infrarakenteen tuotemallista. Inframodel (IM) Avoin LandXML-pohjainen tietomäärittely mallipohjaisten infratietojen siirtoon. Inframodel-dokumentaatio kuvaa tietosisällön ja käytännöt, kuinka LandXML-standardia käytetään Suomessa. Inframodel sisältää vain osan LandXML:n tiedoista. Toisaalta LandXML-standardia on laajennettu sen sallimissa puitteissa mm. liittämällä siihen Infra-rakennusosanimikkeistö. LandXML Yleisesti käytetty kansainvälinen maanrakentamisen XML-pohjainen määrittely infra- ja maanmittaustiedolle. Lähtötietomalli Eri tietolähteistä saadut tai mitatut tuotteet toiminnan ja palveluiden suunnittelua varten hankitut lähtötiedot jäsenneltynä digitaalisessa muodossa. Tällaisia ovat esimerkiksi maastomalli, kaavamalli, maaperämalli ja nykyisten rakenteiden malli sekä muu viiteaineisto, kuten viranomaisluvat ja -päätökset. Lähtötietomalli täydentyy hankkeen edetessä.

7 Yleiset inframallivaatimukset YIV (17) Mallipohjainen Tiedon käsittelyn paradigma tai soveltamistapa, jossa esim. tuotetta kuvataan tietokonesovelluksilla mallina ja sen muodostavina osina, ja sovellukset pystyvät automaattisesti tulkitsemaan mallin sisältämiä tuotetietoja. Natiiviformaatti Tietokoneohjelman oma tallennusmuoto. Natiiviformaatissa tietosisältö on osittain laajempi kuin yleisessä tiedonsiirtoformaatissa, mutta natiiviformaatin hyödyntämiseen tai muuntamiseen avoimeen formaattiin tarvitaan yleensä sama ohjelma tai ohjelman ohjelmakirjasto. Suunnitelmamalli Infrarakenteen tai -järjestelmän tietomallin tietosisällön osajoukko, joka kattaa suunnittelijoiden suunnitteluratkaisut. Voidaan tarvittaessa vaiheistaa tarkemmin esim. esi-, yleis-, väylä- (tie/katu/rata) ja rakentamisja rakennussuunnitelmamalleihin. Voidaan jakaa kussakin suunnitteluvaiheessa esimerkiksi eri tekniikkalajien mukaan. Tiedonsiirtoformaatti Tietokonesovelluksilla tulkittava muoto tiedolle tiedon tallentamiseksi, saantiin, siirtoon ja arkistointiin. Toteumamalli Infrarakenteen tai -järjestelmän tuotemallin tietosisällön osajoukko (vaiheistus), joka kattaa suunnitelmien ja toteutuksen lopullisen toteuman. Toteutusmalli Infrarakenteen tai -järjestelmän tuotemallin tietosisällön osajoukko, joka kattaa toteutuksen näkökulman, eli rakentamisen tehtävät, resurssit, ajoituksen, jne. Voi tarkoittaa myös suunnittelmamallista jalostettuja työkoneiden koneohjausmalleja tai mittauksia varten laadittuja paikalleenmittausmalleja. Yhdistelmämalli Eri tietomalleista yhdistetty tietomalli. Yleensä yhdistelmämalli muodostetaan lähtötietomallista ja eri tekniikkalajien suunnitelmamalleista. Yhdistelmämalli on tekninen malli, jonka tarkoituksena on varmistaa eri tekniikkalajien ja eri hankeosien suunnitelmien yhteensopivuus. Yhdistelmämallista voidaan tuottaa esim. esittelymalli. Ylläpitomalli Infrarakenteen tai -järjestelmän tuotemallin tietosisällön osajoukko (vaiheistus), joka kattaa ylläpidon näkökulman. So. käytön ja ylläpidon aikaiset tehtävät, muutokset jne.

8 Yleiset inframallivaatimukset YIV (17) 2 YLEISET MALLITEKNISET VAATIMUKSET 2.1 Ohjelmistot ja formaatit Sähköiseen muotoon tallennettu tieto tulee pitää hyödynnettävissä olevassa muodossa. Ehdoton vaatimus on käyttää ensisijaisesti avoimia standardeja ja tietomallinnusta tukevia formaatteja. Yhtenäinen formaatti parantaa tiedon monikäyttöisyyttä ja säilymisaikaa sekä tehostaa suunnittelutyötä ja antaa yksityiskohtaisempaa tietoa sisällöstä. Infra-alalla käytettävissä ohjelmissa sisäiset tietomallit eroavat perusperiaatteiltaan. Erot ovat tekniikkalajikohtaisia. Esimerkiksi vesihuoltoverkoston mallinnus on eri ohjelmistoissa hyvin lähellä toisiaan, kun taas väylän maarakenteiden mallinnuslogiikka suunnitteluohjelmissa poikkeaa merkittävästi toisistaan. Tämän vuoksi vesihuoltoverkoston suunnittelua voidaan tiedonsiirron jälkeen jatkaa helposti toisella suunnitteluohjelmalla, kun taas väylän maarakenteiden osalta siirretty malli vastaa lopputulosta, mutta ei sisällä mallin muodostukseen tarvittavia kaikkia tietoja. Vaatimus Mallinnushankkeiden tarjouspyynnöstä on käytävä ilmi lopputuotteelle asetetut vaatimukset. Mallinnuksen perusvaatimukset ovat: Ohjelma pystyy hyödyntämään ja tuottamaan tietomallin avoimessa tietomallipohjaisessa formaatissa. Infrarakenteiden osalta avoin formaatti on Inframodel sisällön ja määrittelyn mukainen LandXML ja taitorakenteiden osalta IFC. Tietomalli ja sen lopputuotteet sekä tulosteet perustuvat Infra-nimikkeistöjärjestelmään. Inframodel ja sen sisältö on kuvattu verkkodokumentaatiossa sekä käyttöohjeessa (ks. Avoimet formaatit eivät ole aina täysin kattavia, ja siirtymävaiheissa täytyy käyttää muita yleisiä formaatteja tai ohjelmistojen omia natiiviformaatteja. Esim. pohjatutkimusten osalta formaatti on Infrapohjatutkimusformaatti. Koska avoimet tietomalliformaatit eivät vielä sisällä kaikkia infrarakenteita, voidaan niiden osalta käyttää dwg-formaattia. Nimeämiskäytäntöjen osalta on silloinkin noudatettava Infranimikkeistöjärjestelmää. On huomattava myös, että dwg-formaatti rajoittaa kohteiden ominaisuustietojen älykästä tiedonsiirtoa. Tiedonhallinnassa on otettava huomioon tiedon alkuperäisformaatti. Malli on luovutettava niin, että kaikki oleellinen suunnitelmatieto säilyy ja on siirrettävissä mallin mukana eteenpäin. Tämä tarkoittaa, että kaikki käytetyt materiaali- ja profiilikirjastot on luovutettava mallin yhteydessä, myös tietomalliselostus. Tiedon jakelussa on käytettävä avointa formaattia, mutta arkistoon tiedosto tulisi tallentaa myös natiiviformaatissa, jotta tiedon säilyminen olisi varmistettu edes rajoitetun ajan. Ohjelmistojen versioiden vaihtuessa natiiviformaateista saatetaan menettää osa tiedoista tai niitä ei voida avata uudella ohjelmalla. Kuvassa 1 on kuvattu miten formaatit liittyvät kiinteästi tiedonhallinnan kolmikantaan. Formaattien, nimikkeistön ja mallinnusvaatimusten tulee olla kunnossa ja yhteneväiset, jotta tiedonhallinta toimii.

9 Yleiset inframallivaatimukset YIV (17) 2.2 Mittayksiköt ja koordinaatistot Kuva 1. Tiedonhallinnan kolmikanta. Käytettävä mittayksikkö on metri. Ensisijaisesti tulee käyttää seudullisesti yhtenäistä ja valtakunnallisten suositusten mukaista EUREF FIN- koordinaattijärjestelmää ja N2000 korkeusjärjestelmää. Valtakunnallisella tasolla käytetään ETRS TM35FIN koordinaatistoa (yksi projektiokaista, keskimeridiaani on 27º). Tätä voidaan käyttää esi- ja yleissuunnitelmissa, mutta tarkemmassa suunnittelussa tulee käyttää ETRS GKn koordinaatistoa, jossa käytetään paikallistasolla tarkoitukseen sopivaa projektiokaistan leveyttä ja alueelle parhaiten soveltuvaa keskimeridiaania tasa asteella 19º, 20º, 21º,, 31º. Esimerkiksi pääkaupunkiseudun kunnat käyttävät (Helsinki, Espoo, Kauniainen ja Vantaa) ETRS GK25 tasokoordinaatistoa. Lähtötietoja tai aikaisemmin tehtyjä suunnitelmia on usein vanhassa koordinaatistossa, korkeusjärjestelmässä tai eri kaistalla. Tällöin aineisto muunnetaan haluttuun koordinaatistoon ja korkeusjärjestelmään. Käytettävät muutoskaavat on varmistettava toimiviksi ja luotettaviksi. Rakennusten ja taitorakenteiden suunnittelussa käytetään ohjelmistoteknisistä syistä usein paikallista, tiettyyn pisteeseen asetettua, koordinaatistoa. Projektikoordinaatiston sijainnissa on yleisesti käytettävä riittävää määrää vastinpisteitä (3-8 kpl). Jos paikallista mallia ei voida toteuttaa valtakunnallisessa koordinaatistossa, seuraavia periaatteita tulee noudattaa:

10 Yleiset inframallivaatimukset YIV (17) - Valitaan paikalliseksi origoksi riittävän lähellä oleva globaalin koordinaatiston tasalukema. - Paikallisen (matemaattisen) koordinaatiston y-akseli on saman suuntainen globaalin koordinaatiston pohjoisakselin kanssa (P(x) I(y), N(x) E(y)) - Valitaan 3-5 kohdistuspistettä, joihin laaditaan tarkastuskuutiot. Näiden kuutioiden tulee sisältyä yhdistelmämalliin tuotettaviin osamalleihin. Vähintään kolme tarkastuskuutioiden paikoista tulee olla mitattavissa maastossa. Vesiväylillä on myös omat koordinaatistomäärityksensä, joita noudatetaan myös malliaineiston osalta. Väyläpäätöksen liitteenä olevat kartat ja muut piirustukset esitetään pääsääntöisesti KKJ-koordinaatistossa. Merikarttapohjaisissa yleiskartoissa käytetään yhtenäiskoordinaatistoon perustuvaa EUREF-FINkoordinaattijärjestelmää. Yleisesti käytetään EUREF:iä, mutta kaikissa väylähankkeissa noudatetaan tilaajan ohjeistusta. Meriväylähankkeissa hankkeelle on yleensä määritetty tietyn vuoden MW-taso (teoreettinen keskivesi), johon kaikki hankkeen tutkimukset, suunnittelu, rakentaminen ja väyläpäätösasiakirjat sidotaan. Jos hankkeella ei ole erikseen määritettyä MW-tasoa, sidotaan väyläpäätösasiakirjat lähtökohtaisesti kyseessä olevan vuoden MW-tasoon. Sisävesillä vastaavana vertailutasona toimii kyseessä olevalle vesistönosalle määritetty purjehduskauden alavertailutaso. Ohje Suunnitelma-aineistojen koordinaattijärjestelmien muuntamisesta sovitaan hankekohtaisesti ja varmistetaan, että muunnos tehdään ohjeistuksen mukaisesti.

11 Yleiset inframallivaatimukset YIV (17) 2.3 Liittyvät standardit ja ohjeet Infran tiedonhallintaan liittyvä standardointi jaetaan karkealla tasolla paikkatietoon perustuviin lähtötietoihin, liittyviin taitorakenteisiin kuten sillat, tukimuurit, rakennukset sekä varsinaisiin infrakohteisiin. Lisäksi maaperätutkimusten siirtämiseen on kansallinen Infra-pohjatutkimusformaatti. Eri standardien tietosisältöä havainnollistetaan kuvassa 2. Lähtötiedot Kohteet, rakenteet OGC, ISO19100-sarja infra-rakenteet LandXML 1.2 perusmenetelmät ja formaatit luettelotiedot JHS-suositukset INSPIRE-direktiivi KuntaGML KRYSP metatiedot karttapohjat asemakaavat verkostot ympäristötiedot Inframodel 3 väyläsuunnittelu tie- ja katusuunnittelu ratasuunnittelu talonrakennus vesiväyläsuunnittelu väylät verkostot otsikkotiedot, perusaineisto aluemaiset rakenteet vesihuolto pohjatutkimustieto IFC / siltalaajennus silta-rakenteet Infra-formaatti tilat määrät rakenteet aikataulut LVIS kustannukset buildingsmart / IFC Liittyvät rakenteet Nimikkeistö buildinsmart Data Dictionary (ISO ) Kuva 2. Standardien karkea tietosisältökartta (InfraTM ) Lähtötietoaineiston merkittävimmät standardointitahot ja standardit ovat: Open GIS Consortium (OGC) ja ISO/ TC211 -komitea ISO sarjan standardit: paikkatiedon perustoteutusmenetelmät, metatiedot, palvelurajapinnat, GML-formaatti. INSPIRE-direktiivi: EU-lainsäädäntö, joka säätelee julkishallinnon paikkatiedon julkisen jakelun ja saatavuuden. Direktiivi ottaa myös kantaa teknisiin toteutusperiaatteisiin perustuen mm. ISO sarjan standardeihin. CEN/TC 287-komitea: vastaa eurooppalaisesta paikkatiedon standardoinnista. Käytännössä komitea hyväksyy ISO sarjan standardit eurooppalaiseen käyttöön sekä toimittaa teknisiä raportteja parhaista käytännöistä (CEN TR sarja).

12 Yleiset inframallivaatimukset YIV (17) KuntaGML- ja KRYSP-hankkeet: lähtötietoaineiston tietosisällön ja formaatin paikallistettu määrittely perustuen OGC:n ja ISO GML-formaattiin. Kattaa mm. peruskartta-, asemakaava-, ympäristötietoja verkostoaineistot. Julkishallinnon JHS-suositukset: antaa suositukset julkishallinnon ICT-käytännöistä. Pohjatutkimusaineiston siirtoon on kansallinen Infra-formaatti. Infran rakenteiden tietosisällön merkittävimmät standardointitahot ja standardit ovat: LandXML: infran rakenteiden XML-pohjainen tietosisältömäärittely kattaen rakenteet, väylät ja verkostot. LandXML:n viimeisin versio on 1.2. Inframodel (IM): kansallinen sovellus LandXML-spesifikaatiosta. Viimeisin versio 3 perustuu LandXML v.1.2:een. Inframodel-määrittely sisältää soveltamisohjeistuksen sekä määrittelee vakioidut arvojoukot osalle ominaisuustietoja. Liittyvien taitorakenteiden ja tuotannonohjauksen merkittävimmät standardointitahot ja standardit ovat: Talonrakennus: kansainvälisen buildingsmart-konsortion kehittämä IFC-spesifikaatio (Industry Foundation Classes). Viimeisin versio IFC4 sisältää myös liittymäkohdat paikkatietoon. Yleisin toteutuksissa käytössä oleva versio on kuitenkin edellinen IFC2x3-versio. Standardia sovelletaan myös siltoihin ja muihin taitorakenteisiin. Sillat: Siltojen buildingsmart-laajennushanke on käynnissä. Määrittelytyön perustana on jo jonkin aikaa olemassa ollut, pääasiassa buildingsmart France:n tekemä ehdotus. Aikataulu-, määrälaskenta- ja kustannuslaskenta: buildingsmart/ifc-määrittely sisältää varsin kattavasti tuotannonohjaustiedot. Varsin harvat sovellukset kuitenkaan tukevat näitä määrittelyjä. Tiedon yhteiskäytön prosessien ja käytäntöjen määrittely: buildingsmart -konsortion piirissä on kehitetty Information Delivery Manual (IDM) -määrittely, joka on julkaistu ISO-standardina ISO/DIS Building information models. Information delivery manual Part 1: Methodology and format. Nimikkeistöt: buildingsmart-konsortion piirissä on määritelty nimikkeistö/luokittelukehikko Data Dictionary, joka on julkaistu ISO-standardina ISO Building construction Organization of information about construction works Part 3: Framework for object-oriented information.

13 Yleiset inframallivaatimukset YIV (17) 2.4 Infra-nimikkeistöjärjestelmän liittyminen tietomallinnukseen InfraBIM-nimikkeistön käyttö InfraBIM-nimikkeistö kattaa infrarakenteiden ja mallien numerointi- ja nimeämiskäytännöt. Nimikkeistö tukeutuu ja laajentaa Infra-rakennusosanimikkeistöä. Yhtenäinen nimeämiskäytäntö palvelee infrarakenteita ja -malleja koko elinkaaren ajan sen eri vaiheissa. Yhteisen sanaston päämääränä on yhteinen ymmärrys käytetystä terminologiasta ja siten väärinkäsitysten välttäminen. Yhtenäinen termistö ja sen käyttö helpottavat huomattavasti mallinnushankkeita. Inframallien kohteet (objektit) on kuvattava valitun nimikkeistöjärjestelmän ohjeiden ja sääntöjen mukaisesti, jotta mm. määrälaskentaohjeen mukaiset määrät voidaan laskea mallista. 2.5 Tietomallintamisen suunnittelu Tietomallipohjaisen hankkeen organisointiin vaikuttavat huomattavasti projektin sisältö, laajuus ja suunnitelmavaihe. Ohjaus ja koordinointi korostuvat laajoissa hankkeissa, joissa on paljon toimijoita ja tekniikkalajeja. Pienissä hankkeissa roolit sulautuvat ja sisältyvät muihin suunnittelutehtäviin. Inframallinnuksen työvälineiden ja mallien yhteistoiminnallisuuden kehittyessä hankkeiden organisointi voi monialaisissakin hankkeissa jälleen palautua yksinkertaisemmaksi. Tietomallinnuksen tehtäviä ja rooleja on kuvattu YIV osassa 1. Vaatimus Hankkeen käynnistysvaiheessa suunnitellaan tietomallinnuksen toteutus (tietomallisuunnitelma). Tämä voi sisältyä esimerkiksi suunnitteluohjelmaan tai tiedonhallintasuunnitelmaan. Laajoissa hankkeissa laaditaan erillinen tietomallinnussuunnitelma (osa 1). Tietomallisuunnitelma sisältää ainakin seuraavat asiat: noudatettavat ohjeet mallintamisen tavoitteet mallinnuksen käyttötarkoitukset mallinnuksen laajuus ja tarkkuustaso vastuuhenkilöt inframallin dokumentointi prosessin kuvaus: organisointi, yhteistyö ja tiedonvaihto sekä aikataulu laadunvarmistus

14 Yleiset inframallivaatimukset YIV (17) 2.6 Tietomalliselostus Tietomalliselostus on tärkein malliin liitettävä dokumentti, joka tulee liittää mukaan aina mallin luovutuksen yhteydessä. Malliselostus kuvaa inframallin ja sen osamallien tilanteen mallin luovutushetkellä. Selostuksen tulee sisältää kaikki mallin käyttöön ja luotettavuuteen liittyvät seikat. Tietomalliselostukseen tulee kirjata mahdolliset poikkeamat sovitusta mallin sisällöstä hankkeen eri vaiheissa ja muut tärkeät havainnot esimerkiksi ohjelmistojen asettamista rajoituksista mallin sisällölle ja tiedonsiirtotiedostoille. Tietomalliselostukseen on kirjattava eri tekniikkalajien mallinnukseen käytetyt ohjelmistot ja niiden versiot. Yhdistelmämallista (katselumalli) on kerrottava ohjelmisto, yhdistämistapa, formaatit sekä mahdolliset poikkeamat tai puutteet verrattuna alkuperäisiin osamalleihin. Kuvassa 3 on yksi esimerkki tietomalliselostuksen esitystavasta. Lähtötietomallin selostus sisältyy tietomalliselostukseen. Vaatimus Tietomalliselostuksessa kerrotaan: kohde ja mallin käyttötarkoitus sisältyvät tekniikkalajien mallit ja niiden sisältö käytetty ohjelmisto ja sen versio ja tiedostomuodot (osamallit, yhdistelmämalli) koordinaatti- ja korkeusjärjestelmä osien nimeämis- ja numerointikäytännöt mahdolliset puutteet ja keskeneräisyydet mallissa suhteessa kyseisen vaiheen vaatimuksiin rakenteiden tarkkuus inframallissa verrattuna vaadittuun vaiheeseen tuotetut tiedostot laadunvarmistustoimenpiteet mallin tarkastus- ja hyväksymistiedot muut huomioitavat asiat

15 Yleiset inframallivaatimukset YIV (17) 2.7 Mallien nimeäminen Kuva 3. Esimerkki tietomalliselostuksen esitystavasta. Vaatimus Lähtötietomallin sisältämien mallien objektit tulee nimetä voimassa olevan Infra-rakennusosanimikkeistön ja sen laajennuksen InfraBIM-nimikkeistön mukaisesti. Objekteihin on liitettävä niitä vastaava Infranimikkeistön koodi. CAD-tiedostojen tasonimien osalta tulee soveltaa vastaavia periaatteita. Mallitiedostot ja -kansiot nimetään kuvaavasti siten, että tiedostoista käy selvästi ilmi, mistä aineistosta on kyse. Kansioiden ja tiedostojen nimeämisessä ei tule käyttää ääkkösiä eikä erikoismerkkejä. Sallitut merkit ovat AZ, a z, numerot 0 9, ala ja väliviivat. Tyhjän välilyönnin käyttö on kiellettyä. Hakemistojen ja tiedostojen nimien tulee olla mahdollisimman lyhyitä, mutta myös kuvaavia. Hakemistopolun suurin pituus tiedostonimineen on 256 merkkiä. Nimeämiskäytännöt on sovittava aina hankkeen alussa.

16 Yleiset inframallivaatimukset YIV (17) 2.8 Mallien julkaisu Mallien julkaisulla tarkoitetaan webmallin tai muun vastaavan mallin julkaisua nettiin tai pilvipalveluun, jossa sitä voivat eritahot käydä tutkimassa ja muun muassa kommentoimassa. Tietomallipohjaisessa suunnitteluprosessissa suunnitelmia ja inframalleja ei voida erottaa, joten niiden tulisi olla julkaisukelpoisia samanaikaisesti. Mallin julkaisuun sisältyy seuraavat vaiheet: Hankkeen suunnitteluaikataulu määrittää julkaisemispäätöksen. Malli, tietomalliselostus ja muut materiaalit päivitetään ja viimeistellään julkaisukuntoon. Malli tarkistetaan laadunvarmistusohjeiden (YIV ohjeet, osa 8) mukaisesti. Asiakirjojen ja mallien yhdenmukaisuus tarkistetaan. Aineistopaketti julkaistaan. 2.9 Mallien tarkkuus Tietomallipohjaisessa suunnitteluprosessissa mallinnusta voidaan käyttää suunnittelun eri vaiheissa. Mallinnuksen laajuus ja tarkkuustaso voivat vaihdella hankkeesta toiseen. Lisäksi mallinnuksen taso hankkeen sisällä voi vaihdella esimerkiksi eri suunnittelualojen kesken. Tietomallinnuksen tarkkuustaso määräytyy käsiteltävän hankkeen suunnitteluvaiheesta, suunnittelualan tekniikkalajimallista ja tietomallien hyödyntämistarpeista. Tarkkuustaso määräytyy pääsääntöisesti hankkeen suunnitteluvaiheen ja suunnitteluohjeissa määrättyjen vaatimusten mukaan. Lähtötietojen tarkkuustason tulee vastata suunnittelun vaatimuksia. Mallien tarkkuutta eri vaiheissa on käsitelty YIV ohjeiden osassa Tietomallien laadunvalvonta Vaatimus Tekniikkalajikohtaisille osamalleille on tehtävä itselleluovutus. Eri tekniikkalajien inframalleille on tehtävä suunnittelun tai rakentamisen vaihetta palveleva kattava yhteensovitus. Ohje YIV ohjeiden osissa 5-7 on esitetty rakennemallien sisältö ominaisuuksineen tekniikkalajeittain ja osassa 4 on määritelty inframallien sisältö eri suunnitteluvaiheissa. Mallien laadunvarmistuksella varmistetaan, että mallit ovat näiden vaatimusten mukaisesti toimitettuja ja siten käyttötarkoitukseensa sopivia. Inframalleja ja niiden sisältöä voidaan tarkastella kolmesta näkökulmasta.

17 Yleiset inframallivaatimukset YIV (17) Tekninen mallisisältö: onko inframalli muodostettu oikein vaaditun standardin ja nimikkeistön mukaisesti (syntaksi ja semantiikka). Inframallin tietosisältö: sisältyykö kaikki vaadittavat suunnittelu-, rakentamis- ja ylläpitovaiheeseen kuuluva tieto malleihin. Inframallin laadunarviointi: ovatko ratkaisut kokonaisuudessaan toimivia, esim. inframallin objektien yhteensovitus. Laadunvarmistuksesta on enemmän YIV ohjeiden osassa Luovutettava aineisto Hankkeen alussa sovitaan miten inframalli luovutetaan ja halutaanko sitä julkaista. Malliaineisto luovutetaan sopivina seuraavaa suunnitteluvaihetta tai rakentamista palvelevina kokonaisuuksina. Inframalleihin liittyy aina tietomalliselostus. Esittelymalli on vain osa tietomalliaineistoa ja sen avulla havainnollistamista helpotetaan muun muassa yleisötilaisuuksissa. Hankkeen päätyttyä aineisto luovutetaan sovitussa avoimessa formaatissa (esimerkiksi Inframodel 3, IFC) sekä ohjelmiston omassa tiedostoformaatissa (natiivimuoto). Kaikki mallit ja sähköiset dokumentit luovutetaan sopimuksen mukaisesti tilaajalle, jolla on oikeus käyttää malleja vastaavin ehdoin kuin hankkeen perinteisiä dokumentteja. Ennen luovuttamista ja jakamista kolmansille osapuolille malleista poistetaan varsinaiseen suunnitelmaan kuulumattomat tasot ja mallinnuskomponentit YIV ohjeiden osan 8 mukaisesti. Mallit saavat sisältää ainoastaan julkaisevan suunnittelijan omia mallinnusosia. Niihin ei saa sisällyttää muiden suunnittelijoiden malleja, vaikka niitä olisikin käytetty referenssimalleina. Oleellista on, että hankintaprosessin osapuolet tietävät, mitä tietomallintamisella on tarkoitus saavuttaa ja miten mallia voidaan hyödyntää jatkossa. Luovutettavien inframallien käytöstä ja jakamisesta edelleen kirjataan hankkeen sopimukseen tai laaditaan siitä mallien luovutussopimus.

PRE/inframallin vaatimukset ja -ohjeet

PRE/inframallin vaatimukset ja -ohjeet PRE/inframallin vaatimukset ja -ohjeet Osa 1.0 Yleiset mallivaatimukset 28.10.2013 PRE/inframallin vaatimukset ja -ohjeet 1 (22) LIITE 1 Versiointisivu Dokumentin versiohistoria Versio Päiväys Tekijä Kuvaus

Lisätiedot

Inframallintamisen mahdollisuudet

Inframallintamisen mahdollisuudet Inframallintamisen mahdollisuudet Tiina Perttula 25.4.2016 Inframalli Rakenteen ja rakentamisprosessin elinkaarenaikainen tieto digitaalisessa muodossa - Tuotemalli joka (voi) sisältää - Geometriatiedon

Lisätiedot

Inframallit Liikennevirastossa 10.9.2014

Inframallit Liikennevirastossa 10.9.2014 Inframallit Liikennevirastossa 10.9.2014 Mitä mallintamisella tavoitellaan Liikenneviraston näkökulmasta Omaisuuden hallintaa Kunto Mittaukset Analyysit Tuottavuuden parantamista Tehdyn työn hyödynnettävyyttä

Lisätiedot

InfraFINBIM Mallinnusvaatimukset Lyhyt sanasto Infrarakentamisen tietomallintaminen

InfraFINBIM Mallinnusvaatimukset Lyhyt sanasto Infrarakentamisen tietomallintaminen InfraFINBIM Mallinnusvaatimukset Lyhyt sanasto Infrarakentamisen tietomallintaminen V. 0.6 Työpajojen 2013 2014 mukaiset päivitykset Kalle Serén, Eurostep Oy, 1.8.2014 Taustaa Yhteisen määritellyn sanaston

Lisätiedot

IFC, InfraFINBIM ja buildingsmart

IFC, InfraFINBIM ja buildingsmart IFC, InfraFINBIM ja buildingsmart Tietomallinnuksen viime aikojen kuulumisia Anssi Savisalo johtava konsultti, FCG Suunnittelu ja tekniikka Oy 10.2.2014 Page 1 RAKENNUS INFRASTRUKTUURI (kadut, kunnallistekniikka)

Lisätiedot

Lyhyt sanasto. Kalle Serén, Eurostep Oy

Lyhyt sanasto. Kalle Serén, Eurostep Oy InfraFINBIM Mallinnusvaatimukset Lyhyt sanasto Infrarakentamisen tietomallintaminen V. 0.4 Työpajan 7, 26.8.2013, päivitykset Kalle Serén, Eurostep Oy Taustaa Yhteisen määritellyn sanaston tarpeet: Yhtenäinen

Lisätiedot

Built Environment Process Reengineering (PRE)

Built Environment Process Reengineering (PRE) Juha Liukas RAKENNETTU YMPÄRISTÖ Tarvitaanko tätä palkkia? Built Environment Process Reengineering (PRE) Inframodel3-tiedonsiirtoformaatin käyttöönottoprojekti - työpaja 14.12.2012 Tavoite aikataulu -

Lisätiedot

Kokemuksia tietomallipohjaisen

Kokemuksia tietomallipohjaisen Kokemuksia tietomallipohjaisen Vt 3-18 parantaminen Laihian kohdalla Projektipäällikkö / Projektinjohtaja Liikennevirasto projektien suunnittelu ja toteutus Aikaisempi työura; Lemminkäinen Infra 1983-1997

Lisätiedot

Avoimella tiedonsiirrolla kohti kulttuurimuutosta 3.4.2014

Avoimella tiedonsiirrolla kohti kulttuurimuutosta 3.4.2014 Avoimella tiedonsiirrolla kohti kulttuurimuutosta 3.4.2014 Mitä mallintamisella tavoitellaan Tuottavuuden parantamista Virheiden vähenemistä Laatua Kustannustenhallintaa Määrätietoutta Kommunikoinnin ja

Lisätiedot

Tietomallintamisen suunnittelu ja dokumentointi käytännössä. Liisa Kemppainen, Sito Oy Jari Niskanen, WSP Finland Oy 4.11.2015

Tietomallintamisen suunnittelu ja dokumentointi käytännössä. Liisa Kemppainen, Sito Oy Jari Niskanen, WSP Finland Oy 4.11.2015 Tietomallintamisen suunnittelu ja dokumentointi käytännössä Liisa Kemppainen, Sito Oy Jari Niskanen, WSP Finland Oy TIETOMALLIPOHJAISEN HANKKEEN SUUNNITTELU Hankkeen käynnistysvaiheessa tulee suunnitella

Lisätiedot

Infra TM Timo Tirkkonen Infra 13, 5.3.2013

Infra TM Timo Tirkkonen Infra 13, 5.3.2013 Infra TM Timo Tirkkonen Infra 13, 5.3.2013 1.3.2013 Sisältö Taustaa Infra TM ja Infra FINBIM Inframalli - mallinnusvaatimukset Nimikkeistö: InfraBIM -sanasto InfraModel3 Viestintä Kuvat: SITO Oy Kuva:

Lisätiedot

Infran tietomallinnukseen liittyvät standardointitahot

Infran tietomallinnukseen liittyvät standardointitahot Doc Id 4E1EB2151738 Versio 0.2 Luokitus T - Technical reports Pvm 2010-11-08 Status Luonnos InfraTM Infran tietomallinnukseen liittyvät standardointitahot Dokumentin lisätiedot Projektiviite Tekijä(t)

Lisätiedot

Built Environment Process Reengineering (PRE)

Built Environment Process Reengineering (PRE) RAKENNETTU YMPÄRISTÖ Tarvitaanko tätä palkkia? Built Environment Process Reengineering (PRE) Kohti kulttuurimuutosta Tiina Perttula Built Environment Process Innovations Reengineering Tuottavuus Infra-ala

Lisätiedot

Oppeja ja kokemuksia Pisararadan suunnittelun tiedonhallinnasta

Oppeja ja kokemuksia Pisararadan suunnittelun tiedonhallinnasta Oppeja ja kokemuksia Pisararadan suunnittelun tiedonhallinnasta Tietomallintamisen opit infran tilaamisessa ja hyödyntämisessä 3.6.2015, RAKLI Perttu Valtonen, Sweco PM Oy 1 Mitä tietoa suunnitelma sisältää?

Lisätiedot

Maa- ja kallioperämallit InfraFINBIM / Inframodel-kehitys

Maa- ja kallioperämallit InfraFINBIM / Inframodel-kehitys Maa- ja kallioperämallit InfraFINBIM / Inframodel-kehitys Maa- ja kallioperämallit yhdyskuntasuunnittelussa ja rakentamisessa -työpaja 12.3.2014 Ympäristösi parhaat tekijät Sisältö Inframodel3 Inframodel4..5

Lisätiedot

Yleiset inframallivaatimukset YIV2015

Yleiset inframallivaatimukset YIV2015 Osa 1 TIETOMALLIPOHJAINEN HANKE Ohjaus ja koordinointi Laadunvarmistus Lähtötietojen hankinta ja mallintaminen Inframallintaminen Vuorovaikutus ja yhteistyö Suunnittelu ja rakentaminen Tekniikkalajien

Lisätiedot

Yleiset inframallivaatimukset YIV 2014

Yleiset inframallivaatimukset YIV 2014 Yleiset inframallivaatimukset YIV 2014 Osa 7 RAKENNUSTEKNISET RAKENNUSOSAT A- Insinöörit Suunnittelu Oy/Minna Salonsaari, Jarkko Savolainen, Liikennevirasto/Heikki Myllymäki 27.6.2014 2 (16) Dokumentin

Lisätiedot

PRE/inframallin vaatimukset ja -ohjeet

PRE/inframallin vaatimukset ja -ohjeet PRE/inframallin vaatimukset ja -ohjeet Osa 11.0 Tietomallin hyödyntäminen eri suunnitteluvaiheissa, infran rakentamisessa sekä infran käytössä ja ylläpidossa Tieverkon ylläpidon mallivaatimukset 5.4.2014

Lisätiedot

Yleiset inframallivaatimukset YIV 2015

Yleiset inframallivaatimukset YIV 2015 Yleiset inframallivaatimukset YIV 2015 Osa 7 RAKENNUSTEKNISET RAKENNUSOSAT Ohjaus ja koordinointi Laadunvarmistus Lähtötietojen hankinta ja mallintaminen Inframallintaminen Vuorovaikutus ja yhteistyö Suunnittelu

Lisätiedot

PRE/inframallin vaatimukset ja -ohjeet

PRE/inframallin vaatimukset ja -ohjeet PRE/inframallinvaatimuksetja-ohjeet Osa1 TIETOMALLIPOHJAISENHANKKEENJOHTAMINEN 28.1.2014 1 (12) Versiointisivu Dokumentin versiohistoria Versio Päiväys Tekijä Kuvaus 0.1 8.3.2013 Jari Niskanen Ohjeen runko

Lisätiedot

HUS-Kiinteistöt Oy:n tietomallinnusohjeet

HUS-Kiinteistöt Oy:n tietomallinnusohjeet HUS-Kiinteistöt Oy:n tietomallinnusohjeet Yleinen osa Versio 1.1 18.02.2009 1. YLEISTÄ Projektien mallinnuksen tavoitteena on, että tietomallien sisältämä tieto on hyödynnettävissä rakennushankkeen kaikissa

Lisätiedot

YIV 2015 ohjeiden yleisesittely

YIV 2015 ohjeiden yleisesittely YIV 2015 ohjeiden yleisesittely Harri Mäkelä, bsfinfra ohjetyöryhmä, Innogeo Oy Esityksen sisältö - Ohjeiden taustasta, InfraTM, PRE-InfraFINBIM, bsf ohjeet - Ohjekokonaisuudesta ja lyhyet esittely ohjeiden

Lisätiedot

PRE/infraBIM tietomallivaatimukset ja ohjeet

PRE/infraBIM tietomallivaatimukset ja ohjeet PRE/infraBIM tietomallivaatimukset ja ohjeet Osa 6 RAKENNUSTEKNISET RAKENNUSOSAT A-Insinöörit Suunnittelu Oy/Minna Salonsaari, Jarkko Savolainen, Liikennevirasto/Heikki Myllymäki 12.2.2014 SISÄLLYSLUETTELO

Lisätiedot

Kaupunkimallit ja CityGML

Kaupunkimallit ja CityGML Kaupunkimallit ja CityGML Smart cities nyt ja huomenna SFS-seminaari 14.4.2015 Hannu Lammi, Osastopäällikkö, DI When infrastructure counts. Kaupunkimalli 3D kaupunkimalli on kolmiulotteinen digitaalinen

Lisätiedot

Kansalliset tietomallivaatimukset - COBIM. 13.10.2011 Kari Ristolainen - alkup. Juha Valjus / Finnmap / 06.10.2011

Kansalliset tietomallivaatimukset - COBIM. 13.10.2011 Kari Ristolainen - alkup. Juha Valjus / Finnmap / 06.10.2011 Kansalliset tietomallivaatimukset - COBIM 13.10.2011 Kari Ristolainen - alkup. Juha Valjus / Finnmap / 06.10.2011 AIEMPIA OHJEITA JA VAATIMUKSIA 2004-2005 2007 Jne 2 COBIM 2011, VERTAILUKOHTIA JA LÄHTÖTIETOJA

Lisätiedot

Infra FINBIM YLEISET TAVOITTEET, AP1 Hankintamenetelmät FINBIM-PILOTTIPÄIVÄ 10.5.2011 ANTTI KARJALAINEN

Infra FINBIM YLEISET TAVOITTEET, AP1 Hankintamenetelmät FINBIM-PILOTTIPÄIVÄ 10.5.2011 ANTTI KARJALAINEN Infra FINBIM YLEISET TAVOITTEET, AP1 Hankintamenetelmät FINBIM-PILOTTIPÄIVÄ 10.5.2011 ANTTI KARJALAINEN 3.5.2011 Tietomallipohjainen hanke tulee perustua yleisesti sovittuihin lähtökohtiin: Standardinomaiset

Lisätiedot

BUILDINGSMART ON KANSAINVÄLINEN FINLAND

BUILDINGSMART ON KANSAINVÄLINEN FINLAND BUILDINGSMART ON KANSAINVÄLINEN TOIMINNAN TARKOITUS Visio buildingsmartin tavoitteena on vakiinnuttaa tietomallintaminen osaksi rakennetun ympäristön hallintaa. Missio buildingsmart edistää kaikille rakennetun

Lisätiedot

Yleiset inframallivaatimukset YIV2014

Yleiset inframallivaatimukset YIV2014 Osa 1 TIETOMALLIPOHJAINEN HANKE 4.12.2014 1 (17) Versiointisivu Dokumentin versiohistoria Versio Päiväys Tekijä Kuvaus 0.1 4.12.2014 Jari Niskanen Ohjeluonnos 2 (17) SISÄLLYS 1 Johdanto... 3 2 Infrahankkeen

Lisätiedot

BIM Suunnittelun ja rakentamisen uusiutuvat toimintatavat Teppo Rauhala

BIM Suunnittelun ja rakentamisen uusiutuvat toimintatavat Teppo Rauhala BIM Suunnittelun ja rakentamisen uusiutuvat toimintatavat Teppo Rauhala Proxion 19.10.2015 Proxion BIM historiikkia Kehitystyö lähtenyt rakentamisen tarpeista Työkoneautomaatio alkoi yleistymään 2000 luvulla

Lisätiedot

Liikenneviraston tavoitteita 15.1.2014

Liikenneviraston tavoitteita 15.1.2014 Liikenneviraston tavoitteita 15.1.2014 22.1.2014 Tiina Perttula 2 Toiminnanohjaus Ongelmia nykyisessä tavassa Sama informaatio on useissa kuvissa Pituusleikkaus Paalukohtaiset poikkileikkaukset Geotekniset

Lisätiedot

Kaupunkimallit ja Mallintava kaavoitus. Vianova Systems Finland Oy Jarkko Sireeni 9.2.2011

Kaupunkimallit ja Mallintava kaavoitus. Vianova Systems Finland Oy Jarkko Sireeni 9.2.2011 Kaupunkimallit ja Mallintava kaavoitus Vianova Systems Finland Oy Jarkko Sireeni 9.2.2011 Kaupunkimalli? Mallintamisen eri skaalat Kaavoitus ja aluerakentaminen Infra ja kunnallistekniikka Talonrakennus

Lisätiedot

InfraTM-ryhmän puheenvuoro: Ryhmän odotukset pilotoinneista

InfraTM-ryhmän puheenvuoro: Ryhmän odotukset pilotoinneista InfraTM-ryhmän puheenvuoro: Ryhmän odotukset pilotoinneista Harri Mäkelä, Innogeo Oy / InfraTM koordinaattori InfraFINBIM pilottipäivä 10.5.2011 Messukeskus 1 InfraTM hanke 2009-2011(-2013) TOIMINTAMUODOT

Lisätiedot

PRE/inframallin vaatimukset ja -ohjeet

PRE/inframallin vaatimukset ja -ohjeet Osa 7 28.4.2014 1 (17) Versiointisivu Dokumentin versiohistoria Versio Päiväys Tekijä Kuvaus 0.1 22.03.2013 Erkki Mäkinen Inframallin laadunvarmistus 0.5 03.04.2013 Erkki Mäkinen Täydennyksiä, lähetetty

Lisätiedot

Built Environment Process Reengineering (PRE)

Built Environment Process Reengineering (PRE) RAKENNETTU YMPÄRISTÖ Tarvitaanko tätä palkkia? Built Environment Process Reengineering (PRE) PILOTTIPÄIVÄ nro 3, 26.1.2012 Built Environment Process Innovations Reengineering Page 1 Page 2 Tietomallivaatimukset,

Lisätiedot

Infra-alan tietomallintaminen ja BuildingSmart -hanke

Infra-alan tietomallintaminen ja BuildingSmart -hanke Infra-alan tietomallintaminen ja BuildingSmart -hanke KEHTO-FOORUMI Tampereella 8.-9.5.2014 Jari Niskanen 6.5.2014 Jari Niskanen 6.5.2014 Infra TM hanke Taustaa, Infra TM-hanke Vuonna 2009 käynnistyi Infra

Lisätiedot

Siltojen tietomalliohje (4.4.2011) Hankekohtaisesti sovittavat asiat

Siltojen tietomalliohje (4.4.2011) Hankekohtaisesti sovittavat asiat Siltojen tietomalliohje (4.4.2011) Hankekohtaisesti sovittavat asiat Esimerkki: rakennussuunnitelmavaihe Liikenneviraston ohjeita 8/2011 Liite Liikennevirasto Helsinki 2011 Siltojen tietomalliohje 3 (7)

Lisätiedot

PRE/inframallin vaatimukset ja -ohjeet

PRE/inframallin vaatimukset ja -ohjeet Osa 7 20.9.2013 1 (22) Versiointisivu Dokumentin versiohistoria Versio Päiväys Tekijä Kuvaus 0.1 22.03.2013 Erkki Mäkinen Inframallin laadunvarmistus 0.5 03.04.2013 Erkki Mäkinen Täydennyksiä, lähetetty

Lisätiedot

InfraTM / SKOL. InfraBIM-nimikkeistö (suunnittelu-, mittaus- ja tietomallinimikkeistö)

InfraTM / SKOL. InfraBIM-nimikkeistö (suunnittelu-, mittaus- ja tietomallinimikkeistö) InfraTM / SKOL InfraBIM-nimikkeistö (suunnittelu-, mittaus- ja tietomallinimikkeistö) Versio 1.2 Muutoshistoria Versio Päivämäärä Selitys Tekijä(t) 1.1 25.1.2010 Loppuraportti JLi, SLa 1.2 2.2.2010 InfraBIM-nimikkeistö

Lisätiedot

Aineiston luovuttaminen tilaajalle KSE13 Tietomallit ja sähköinen aineisto. Matti Kiiskinen 12.2.2014/Telu-koulutus

Aineiston luovuttaminen tilaajalle KSE13 Tietomallit ja sähköinen aineisto. Matti Kiiskinen 12.2.2014/Telu-koulutus Aineiston luovuttaminen tilaajalle KSE13 Tietomallit ja sähköinen aineisto Matti Kiiskinen 12.2.2014/Telu-koulutus KSE 2013, keskeiset muutokset liittyen konsulttityön luovutukseen Asiakirjat -> Aineisto

Lisätiedot

INFRAFINBIM PILOTTIPÄIVÄ 9

INFRAFINBIM PILOTTIPÄIVÄ 9 INFRAFINBIM PILOTTIPÄIVÄ 9 Valtatien 7 (E18) rakentaminen moottoritieksi välillä Hamina - Vaalimaa Tietomallinnus Infra FINBIM pilottipäivä 6.2.2014 Niklas von Schantz Juha Liukas 2 1. Hankkeen yleisesittely

Lisätiedot

Mallipohjainen radanrakentamisen automaatio

Mallipohjainen radanrakentamisen automaatio Mallipohjainen radanrakentamisen automaatio Infra FINBIM Pilottipäivät 24.10.2013 Jussi Heikkilä Mallipohjainen radanrakentamisen automaatio Pilotin kesto: huhtikuu/2012 lokakuu/2012 Diplomityö Tietomallipohjaisen

Lisätiedot

Sillat ja taitorakenteet

Sillat ja taitorakenteet Sillat ja taitorakenteet YIV2015 Yleiset inframallivaatimukset käytännössä Minna Salonsaari WWW.AINS.FI Osa 7 Rakennustekniset rakennusosat Ohjeen käyttö Voidaan soveltaa kaikissa urakkamuodoissa ja suunnitteluvaiheissa

Lisätiedot

Aluetiedon ja rakennustiedon standardit

Aluetiedon ja rakennustiedon standardit Built Environronment Process Re-engineering BIMCity Aluetiedon ja rakennustiedon standardit Muistio Muistio: Aluetiedon ja rakennustiedon standardit Juho Malmi (TTY), Anssi Joutsiniemi (TTY), Janne Porkka

Lisätiedot

PRE/infraBIM tietomallivaatimukset ja -ohjeet

PRE/infraBIM tietomallivaatimukset ja -ohjeet Osa 3 29.11.2013 Versiointi Dokumentin versiohistoria Versio Päiväys Tekijä Kuvaus 0.1 7.2.2013 Markku Pienimäki Sisältörunko-ehdotus 0.2 7.2.2013 Niko Janhunen Eri suunnitteluvaiheiden lyhyet kuvaukset

Lisätiedot

Kruunusillat joukkoliikenneyhteys

Kruunusillat joukkoliikenneyhteys Kruunusillat joukkoliikenneyhteys Tiedonhallinta Ville Alajoki Kruunusillat, joukkoliikenneyhteys Keskustan raitiotien päätepysäkki Katu-, raitiotieyhteydet Nihdissä Katu-, raitiotieyhteydet keskustasta

Lisätiedot

Infran tuotetietojen hallinta, nykytilanne

Infran tuotetietojen hallinta, nykytilanne Infran tuotetietojen hallinta, nykytilanne Infrajohtaminen Tavoitteen määrittely Suunnittelu Eri osa-alueilla ja vaiheilla omat järjestelmänsä ja tietomallinsa Toiminta perustuu tiedonsiirtoon: konversiot

Lisätiedot

Built Environment Process Reengineering (PRE)

Built Environment Process Reengineering (PRE) RAKENNETTU YMPÄRISTÖ Tarvitaanko tätä palkkia? Built Environment Process Reengineering (PRE) InfraFINBIM Pilottipäivä nro 5, 3.10.2012 Tietomalliohjeiden kokonaistilanne Tarja Mäkeläinen VTT, Harri Mäkelä

Lisätiedot

MISSÄ MENNÄÄN TIETOMALLINNUKSESSA?

MISSÄ MENNÄÄN TIETOMALLINNUKSESSA? MISSÄ MENNÄÄN TIETOMALLINNUKSESSA? 12.01.2016 Juha Liukas Sito Oy, johtava asiantuntija Infran tiedonhallinta ja tietomallinnus buildingsmart Finland Infra-toimialaryhmän pj Sisältö - tietomallinnus infra-alalla

Lisätiedot

Yleiset inframallivaatimukset YIV2015

Yleiset inframallivaatimukset YIV2015 Yleiset inframallivaatimukset YIV2015 Osa 11.1 Infran hallinta Tieverkon kunnossapidon mallivaatimukset 23.4.2015 Yleiset inframallivaatimukset YIV2015 1 (9) LIITE 1 Versiointisivu Dokumentin versiohistoria

Lisätiedot

Novapoint VDC Explorer. VDC Tuotteet ja Palvelut Vianova Systems Finland Oy

Novapoint VDC Explorer. VDC Tuotteet ja Palvelut Vianova Systems Finland Oy Novapoint VDC Explorer Jani Myllymaa Myyntijohtaja Jarkko Sireeni Toimialapäällikkö VDC Tuotteet ja Palvelut Vianova Systems Finland Oy Kannattaako mallintaa ja simuloida etukäteen? Novapoint VDC Tuotteet

Lisätiedot

InfraTM hanke ja Paikkatiedon hallinta infran omistajien

InfraTM hanke ja Paikkatiedon hallinta infran omistajien InfraTM hanke ja Paikkatiedon hallinta infran omistajien tietovarastoissa InfraTM hanke Koordinaattori: i Innogeo Oy, Harri Mäkelä, johtava asiantuntija, tij Tekninen asiantuntija: Eurostep Oy, Kalle Serén

Lisätiedot

TOKA -projekti. Pysyvää tietomalliosaamista rakennusalan toimijoille. Etelä-Karjalassa. Infotilaisuus 7.6.2012

TOKA -projekti. Pysyvää tietomalliosaamista rakennusalan toimijoille. Etelä-Karjalassa. Infotilaisuus 7.6.2012 TOKA -projekti Pysyvää tietomalliosaamista rakennusalan toimijoille Etelä-Karjalassa. Infotilaisuus 7.6.2012 Mikä on tietomalli? BIM = Building Information Model Rakennuksen tietomalli, (myös rakennuksen

Lisätiedot

Tietomalliselostus, lähtötiedot liite 2

Tietomalliselostus, lähtötiedot liite 2 Tietomalliselostus, lähtötiedot liite 2 Osa 3 Liite 2 LÄHTÖTIEDOT 5.5.2015 Tietomalliselostus, lähtötiedot liite 2 2 (8) SISÄLLYS 1 Yleistä... 4 1.1 Tausta ja tavoitteet... 4 1.2 Työn sisältö ja ohjaus...

Lisätiedot

Novapoint VDC Tuotteet Tietomallit ja yhteistyö haltuun. Jarkko Sireeni Toimialapäällikkö VDC Tuotteet ja Palvelut Vianova Systems Finland Oy

Novapoint VDC Tuotteet Tietomallit ja yhteistyö haltuun. Jarkko Sireeni Toimialapäällikkö VDC Tuotteet ja Palvelut Vianova Systems Finland Oy Novapoint VDC Tuotteet Tietomallit ja yhteistyö haltuun Jarkko Sireeni Toimialapäällikkö VDC Tuotteet ja Palvelut Vianova Systems Finland Oy Infra ala on siirtymässä tietomallintamiseen Liikennevirasto

Lisätiedot

buildingsmart Finland Infra toimialaryhmä

buildingsmart Finland Infra toimialaryhmä buildingsmart Finland Infra toimialaryhmä Tavoitteita ja toimintasuunnitelman sisältöä vuodelle 2014 Harri Mäkelä InfraTM hanke, koordinaattori InfraTM ja building SMART Infra vuonna 2014 PRE-ohjelman

Lisätiedot

Yleiset inframallivaatimukset YIV2015

Yleiset inframallivaatimukset YIV2015 Osa 8 15.4.2015 Tekla Oy/ Erkki Mäkinen, Sito Oy / Ilkka Tieaho, Proxion Oy/ Juha Parkkari 1 (18) Versiointisivu Dokumentin versiohistoria Versio Päiväys Tekijä Kuvaus 0.1 22.03.2013 Erkki Mäkinen Inframallin

Lisätiedot

Built Environment Process Reengineering (PRE)

Built Environment Process Reengineering (PRE) Juha Hyvärinen RAKENNETTU YMPÄRISTÖ Tarvitaanko tätä palkkia Built Environment Process Reengineering (PRE) InfraFINBIM PILOTTIPÄIVÄ nro 3, 26.1.2012 Pilotointi ja INBIM mallinnusvaatimukset Built Environment

Lisätiedot

Built Environment Process Reengineering (PRE)

Built Environment Process Reengineering (PRE) RAKENNETTU YMPÄRISTÖ Tarvitaanko tätä palkkia? Built Environment Process Reengineering (PRE) PILOTTIPÄIVÄ nro 3, 26.1.2012 Vt 25 parantaminen välillä Meltola-Mustio RS, pilotin esittely Lauri Harjula,

Lisätiedot

INFRAMALLI JA MALLINNUS HANKKEEN ERI SUUNNITTELUVAIHEISSA

INFRAMALLI JA MALLINNUS HANKKEEN ERI SUUNNITTELUVAIHEISSA INFRAMALLI JA MALLINNUS HANKKEEN ERI SUUNNITTELUVAIHEISSA 1 YLEISTÄ INFRAHANKKEEN MALLINNUKSESTA Väylämalli ohjaa suunnittelua Infrahankkeessa väylämalli toimii pohjana kaikille muille tekniikkalajimalleille

Lisätiedot

Built Environment Process Reengineering (PRE)

Built Environment Process Reengineering (PRE) RAKENNETTU YMPÄRISTÖ Tarvitaanko tätä palkkia? Built Environment Process Reengineering (PRE) PILOTTIPÄIVÄ 4, 8.5.2012 Tietomalliohjeet ja pilotit Keskustelun alustus: Tarja Mäkeläinen, VTT Built Environment

Lisätiedot

Liikennevirasto on yhdessä alan muiden. Väylärakenteiden hallinta tuotemallipohjaisesti

Liikennevirasto on yhdessä alan muiden. Väylärakenteiden hallinta tuotemallipohjaisesti Tietoa Eripainos Liikenneviraston t&k -lehdestä Liikenteen Suunta 1/2010 Väylärakenteiden hallinta tuotemallipohjaisesti TEKSTI / Timo Tirkkonen, Harri Yli-Villamo, Harri Mäkelä KUVAT / Image Builder Oy,

Lisätiedot

PRE/infraBIM tietomallivaatimukset ja -ohjeet

PRE/infraBIM tietomallivaatimukset ja -ohjeet Osa 4 MALLINNUS HANKKEEN ERI SUUNNITTELUVAIHEISSA ENNEN RA- KENNUS 28.4.2014 Versiointi Dokumentin versiohistoria Versio Päiväys Tekijä Kuvaus 0.1 7.2.2013 Markku Pienimäki Sisältörunko-ehdotus 0.2 7.2.2013

Lisätiedot

Inframallintamisen ohjeiden tulevaisuuden näkymät

Inframallintamisen ohjeiden tulevaisuuden näkymät Inframallintamisen ohjeiden tulevaisuuden näkymät - miten ohjeita julkaistaan ja kokonaisuutta hallitaan? 5.5.2015 Kehitystyö Mallinnus menee nopeasti eteenpäin ja on selvää, että ohjekokonaisuus vaatii

Lisätiedot

Rauli Hämäläinen TIETOMALLINNUKSEN HYÖDYNTÄMINEN INFRAHANKKEES- SA

Rauli Hämäläinen TIETOMALLINNUKSEN HYÖDYNTÄMINEN INFRAHANKKEES- SA Rauli Hämäläinen TIETOMALLINNUKSEN HYÖDYNTÄMINEN INFRAHANKKEES- SA TIETOMALLINNUKSEN HYÖDYNTÄMINEN INFRAHANKKEES- SA Rauli Hämäläinen Opinnäytetyö Kevät 2014 Rakennustekniikan koulutusohjelma Oulun ammattikorkeakoulu

Lisätiedot

InfraBIM tietomallivaatimukset ja ohjeet, osa 2: Lähtötietomalli 1 Kirjoittaja Juuso Virtanen, Sito Oy

InfraBIM tietomallivaatimukset ja ohjeet, osa 2: Lähtötietomalli 1 Kirjoittaja Juuso Virtanen, Sito Oy InfraBIM tietomallivaatimukset ja ohjeet, osa 2: Lähtötietomalli 1 LUONNOS 24.8.2012 Osa 2. LÄHTÖTIETOMALLIN VAATIMUKSET JA OHJEET 1 LÄHTÖTIETOMALLIN TAVOITTEET Lähtötietomallin muodostamisprosessin määrittäminen

Lisätiedot

INFRA-ALAN ON TEHOSTETTAVA LIIKETOIMINTAPROSESSEJAAN. Harri Yli-Villamo Johtaja, rautatieinvestoinnit

INFRA-ALAN ON TEHOSTETTAVA LIIKETOIMINTAPROSESSEJAAN. Harri Yli-Villamo Johtaja, rautatieinvestoinnit INFRA-ALAN ON TEHOSTETTAVA LIIKETOIMINTAPROSESSEJAAN Harri Yli-Villamo Johtaja, rautatieinvestoinnit Agenda Miksi on tehostettava Toimintatapa nyt Mitä viime vuosina on tehty infra-alan alan tuotetietomalli-asiassa

Lisätiedot

Liite B. Asemakaavan mallinnus tiedonsiirtoa varten

Liite B. Asemakaavan mallinnus tiedonsiirtoa varten Liite B. Asemakaavan mallinnus tiedonsiirtoa varten Versio: 18.10.2011 Julkaistu: 27.10.2011 Voimassaoloaika: Toistaiseksi Sisällys 1 Johdanto... 2 1.1 Asemakaavasuosituksen tausta... 2 1.2 Asemakaavasuosituksen

Lisätiedot

Suomen avoimien tietojärjestelmien keskus COSS ry

Suomen avoimien tietojärjestelmien keskus COSS ry Viisaat hankinnat: Avoimuudet uusissa JIT 2015 -ehdoissa JulkICTLab-seminaari 20.11.2015 Martin von Willebrand, puheenjohtaja Avoin arkkitehtuuri Luo jäsenien menestystarinoita avoimilla ratkaisuilla Avoimet

Lisätiedot

Yleiset inframallivaatimukset YIV 2015

Yleiset inframallivaatimukset YIV 2015 Osa 3 LÄHTÖTIEDOT Tekniikkalajien yhteensovittaminen Vuorovaikutus ja yhteistyö Ohjaus ja koordinointi Suunnittelu, rakentaminen, infran hallinta Inframallintaminen Laadunvarmistus Lähtötietojen hankinta

Lisätiedot

Built Environment Process Reengineering (PRE)

Built Environment Process Reengineering (PRE) RAKENNETTU YMPÄRISTÖ Tarvitaanko tätä palkkia? Built Environment Process Reengineering (PRE) InfraFINBIM PILOTTIPÄIVÄ nro 4, 9.5.2012 Tuotemallinnuksen käyttöönotto Built Environment Process Innovations

Lisätiedot

PRE/inframallin vaatimukset ja -ohjeet

PRE/inframallin vaatimukset ja -ohjeet Osa 9 19.9.2013 1 (23) Versiointisivu Dokumentin versiohistoria Versio Päiväys Tekijä Kuvaus 0.1 16.4.2013 Sami Luoma Mallinnusohjeen perusohjeet 0.2 22.8.2013 0.3 19.9.2013 Luonnosversio 0.1 19.9.2013

Lisätiedot

Rautatieinfran mallintamisen hyödyt: suunnittelu, rakentaminen, ylläpito

Rautatieinfran mallintamisen hyödyt: suunnittelu, rakentaminen, ylläpito Rautatieinfran mallintamisen hyödyt: suunnittelu, rakentaminen, ylläpito Tietomallintamisen opit infran tilaamisessa ja hyödyntämisessä seminaari 6.3.2013 Kimmo Laatunen Aloitimme runsaat 150 vuotta sitten

Lisätiedot

Rakentamisen tietomallit käyttöön Etelä-Karjalassa

Rakentamisen tietomallit käyttöön Etelä-Karjalassa Rakentamisen tietomallit käyttöön Etelä-Karjalassa Peruskysymykset Mitä tarkoittaa käytännössä rakennuksen tietomalli BIM? Miten tietomalleja on käytetty ja miltä tulevaisuus näyttää? Tietomallintamisen

Lisätiedot

Tietomallit ja koneohjaus kuntatekniikan rakentamisessa

Tietomallit ja koneohjaus kuntatekniikan rakentamisessa Tommi Kivinen Tietomallit ja koneohjaus kuntatekniikan rakentamisessa Diplomityö, joka on jätetty opinnäytteenä tarkastettavaksi diplomi-insinöörin tutkintoa varten. Espoossa 2.5.2016 Valvoja: Professori

Lisätiedot

Lehtori Timo Lehtoviita, Saimaan ammattikorkeakoulu

Lehtori Timo Lehtoviita, Saimaan ammattikorkeakoulu Virtuaalinen rakennettu ympäristö Rakennetun ympäristön digitaalisten mallien käyttömahdollisuudet Rakennetun ympäristön haasteet ja mahdollisuudet-luentosarja Saimaan amk, 18.3.2015 Lehtori Timo Lehtoviita,

Lisätiedot

InfraModel2 Tiedonsiirron pilotointi

InfraModel2 Tiedonsiirron pilotointi InfraModel2 Tiedonsiirron pilotointi Infra 2010 kehittämisohjelman loppuseminaari 5.11.2008, Erkki Mäkinen Sisältö Taustatietoa InfraModel2 - Tiedonsiirron pilotointi InfraModel-formaatin jatkokehittäminen

Lisätiedot

PRE/InfraFINBIM tietomallivaatimukset ja ohjeet AP3 Suunnittelun ja rakentamisen uudet prosessit

PRE/InfraFINBIM tietomallivaatimukset ja ohjeet AP3 Suunnittelun ja rakentamisen uudet prosessit Built Environment Process Re-engineering PRE PRE/InfraFINBIM tietomallivaatimukset ja ohjeet AP3 Suunnittelun ja rakentamisen uudet prosessit 18.03.2014 Osa 12: Tietomallin hyödyntäminen infran rakentamisessa

Lisätiedot

Inframallit nyt ja tulevaisuudesa

Inframallit nyt ja tulevaisuudesa Inframallit nyt ja tulevaisuudesa Tilaajan mietteitä 3.6.2015 Mitä infran mallintaminen on Mallilla tarkoitetaan digitaalisessa muodossa olevan rakennelman esittämistä ominaisuustietoineen. Ideaalitilanteessa

Lisätiedot

VT8 Sepänkylän ohitustie - väliraportointia (VT8-BIM)!

VT8 Sepänkylän ohitustie - väliraportointia (VT8-BIM)! RYM PRE InfraFINBIM, Pilottipäivä nro 6, 5.2.2013 VTT, Vuorimiehentie 3, Espoo VT8 Sepänkylän ohitustie - väliraportointia (VT8-BIM)! Rauno Heikkilä, Oulun yliopisto! Tausta! Tutkimus- ja pilottikohteena

Lisätiedot

PRE tulosseminaari 14.3.2013. Heikki Halttula, toimitusjohtaja Vianova Systems Finland Oy

PRE tulosseminaari 14.3.2013. Heikki Halttula, toimitusjohtaja Vianova Systems Finland Oy PRE tulosseminaari 14.3.2013 Heikki Halttula, toimitusjohtaja Vianova Systems Finland Oy PRE Tulosseminaari 14.3.2013 mikä muuttuu, miten toimiala tai ansaintalogiikka muuttuu ja millaisia uusia toimijoita

Lisätiedot

INFRA-TUOTEMALLIN HYÖDYT

INFRA-TUOTEMALLIN HYÖDYT INFRA-TUOTEMALLIN HYÖDYT Luonnos 19.11.2008 Juha Liukas Sito Oy Jari Niskanen Vianova Systems Finland Oy Esityksen sisältö OSA 1: Infran tuotetietojen hallinta, nykytilanne - esimerkkinä suunnittelu ja

Lisätiedot

Inframodel tiedonsiirto 23.8.2006

Inframodel tiedonsiirto 23.8.2006 Inframodel tiedonsiirto 23.8.2006 Inframodel 2 tiedonsiirto, yleistä Inframodel 2 -projekti valmistui maaliskuun 2006 lopussa. Projektissa määritettiin ja toteutettiin uusi menetelmä väylätietojen siirtoon

Lisätiedot

Pilotti: Mallipohjainen radanrakentamisen automaatio. Pilottisuunnitelma

Pilotti: Mallipohjainen radanrakentamisen automaatio. Pilottisuunnitelma LIITE A 1 (9) BUILT ENVIRONMENT PROCESS RE-ENGINEERING (PRE) WP5: InfraFINBIM Pilotti: Mallipohjainen radanrakentamisen automaatio Pilottisuunnitelma Muutoshistoria: Versio Pvm Tila (luonnos / ehdotus

Lisätiedot

PILOTTIKOKONAISUUS Tarja Mäkeläinen, VTT

PILOTTIKOKONAISUUS Tarja Mäkeläinen, VTT RAKENNETTU YMPÄRISTÖ Tarvitaanko tätä palkkia? Built Environment Process Reengineering (PRE) Infra FINBIM PILOTTIPÄIVÄ nro 9 6.2.2014 PILOTTIKOKONAISUUS Tarja Mäkeläinen, VTT Built Environment Process

Lisätiedot

Viasys VDC Stream Mallipohjaista projektinhallintaa. Tapani Parmanen ja Mia Rantakari Vianova Systems Finland Oy

Viasys VDC Stream Mallipohjaista projektinhallintaa. Tapani Parmanen ja Mia Rantakari Vianova Systems Finland Oy Mallipohjaista projektinhallintaa Tapani Parmanen ja Mia Rantakari Vianova Systems Finland Oy Web-pohjainen projektiportaali, mikä tarjoaa tehokkaat työvälineet hankkeen tietojen hallintaan, aineiston

Lisätiedot

Suunnitteluohje. HKR - Kadunsuunnittelun inframalliohje

Suunnitteluohje. HKR - Kadunsuunnittelun inframalliohje Suunnitteluohje HKR - Kadunsuunnittelun inframalliohje Helsingin kaupungin rakennusvirasto 1.9.2014 Kadunsuunnittelun inframalliohje 2/20 Sisällysluettelo 1 Johdanto... 3 2 Liittyvät ohjeet... 4 3 Ohjeen

Lisätiedot

Skanska Ruskeasuo Larkas & Laine

Skanska Ruskeasuo Larkas & Laine Skanska Ruskeasuo Larkas & Laine Rakennussuunnittelu on muuttunut piirtämisestä rakennusten simuloinniksi. Pelkkä paperikopio ei enää riitä, vaan tilaaja haluaa rakennuksesta usein tietomallin, joka sisältää

Lisätiedot

Yleiset inframallivaatimukset YIV 2015

Yleiset inframallivaatimukset YIV 2015 Yleiset inframallivaatimukset YIV 2015 Osa 12: Inframallin hyödyntäminen suunnittelun eri vaiheissa ja rakentamisessa MAANRAKENTAMISEN MALLIPOHJAINEN LAADUNVARMISTUSMENETELMÄ GEOMETRISTEN MITTOJEN LAADUNVALVONTA

Lisätiedot

Tietomallien hyödyntämismahdollisuudet tieverkon ylläpidossa

Tietomallien hyödyntämismahdollisuudet tieverkon ylläpidossa Novapoint käyttäjäpäivät 9.4.2014 Tietomallien hyödyntämismahdollisuudet tieverkon ylläpidossa Manu Marttinen Aluepäällikkö NCC Roads Oy Jyrsinnät ja kerrosstabiloinnit 1 Sisältö 1. Tieverkon ylläpito

Lisätiedot

INPRO Infrahankkeen kokonaisprosessin ja tietotarpeiden mallintaminen

INPRO Infrahankkeen kokonaisprosessin ja tietotarpeiden mallintaminen 1 INPRO Infrahankkeen kokonaisprosessin ja tietotarpeiden mallintaminen INFRA 2010 ohjelman hankekatsaus Tuotemalliprosessi Jouko Kankainen / Ari-Pekka Manninen Helsinki University of Technology CEM Construction

Lisätiedot

PRE/inframallin vaatimukset ja ohjeet

PRE/inframallin vaatimukset ja ohjeet PRE/inframallin vaatimukset ja ohjeet Osa 2.0 LÄHTÖTIEDOT 8.10.2013 PRE/inframallin vaatimukset ja ohjeet 1 (19) LIITE 1 Versiointisivu Dokumentin versiohistoria Versio Päiväys Tekijä Kuvaus 1.0 24.8.2012

Lisätiedot

Mitä yhteistyöltä vaaditaan mallihankkeessa?

Mitä yhteistyöltä vaaditaan mallihankkeessa? Mitä yhteistyöltä vaaditaan mallihankkeessa? Jarkko Räsänen FCG Suunnittelu ja tekniikka Oy 10/7/2015 Page 1 BIM Manager Tietomallikoordinaattori Tuotantotalouden DI Materiaali- ja tuotantotekniikan ins.

Lisätiedot

CAD-toimintatavat 2010 Talotekniikan yhteinen Versio 4 29.09.2010

CAD-toimintatavat 2010 Talotekniikan yhteinen Versio 4 29.09.2010 CAD-toimintatavat 2010 Talotekniikan yhteinen Versio 4 www.hus-kiinteistot.fi MUUTOKSET CAD-toimintatavat 2010 /Talotekniikan yhteinen 1(8) Versio Muutos Päivämäärä/ Tekijä 2 Liite 1 Rakennustunnukset

Lisätiedot

Siltojen tietomalliohje

Siltojen tietomalliohje 6 2014 LIIKENNEVIRASTON ohjeita Liikenneviraston ohjeita 6/2014 Liikennevirasto Helsinki 2014 Kannen kuva: Vt7, Kotka. S155 Uittoväylän risteyssilta (Siltanylund Oy) Verkkojulkaisu pdf (www.liikennevirasto.fi)

Lisätiedot

Yleiset inframallivaatimukset YIV2015

Yleiset inframallivaatimukset YIV2015 Osa 4 INFRAMALLI JA MALLINNUS HANKKEEN ERI SUUNNITTELUVAI- HEISSA Ohjaus ja koordinointi Laadunvarmistus Lähtötietojen hankinta ja mallintaminen Inframallintaminen Vuorovaikutus ja yhteistyö Suunnittelu

Lisätiedot

Miten InfraRYL palvelee. Infrarakenteiden ja -töiden yleiset laatuvaatimukset

Miten InfraRYL palvelee. Infrarakenteiden ja -töiden yleiset laatuvaatimukset Miten InfraRYL palvelee Infrarakenteiden ja -töiden yleiset laatuvaatimukset InfraRYL -hanke 3.3.2006 1 Kenelle InfraRYL Toimijat: omistajat, rakennuttajat, suunnittelijat, rakentajat, huoltajat ja ylläpitäjät

Lisätiedot

InfraTM hanke ja InfraBIM kehitystyö. Harri Mäkelä, InfraTM hankekoordinaattori, Innogeo Oy RIL InfraBIM seminaari 25.5.2010

InfraTM hanke ja InfraBIM kehitystyö. Harri Mäkelä, InfraTM hankekoordinaattori, Innogeo Oy RIL InfraBIM seminaari 25.5.2010 InfraTM hanke ja InfraBIM kehitystyö Harri Mäkelä, InfraTM hankekoordinaattori, Innogeo Oy RIL InfraBIM seminaari 25.5.2010 Kuvaa ei voi näyttää. Tietokoneen muisti ei ehkä riitä kuvan avaamiseen, tai

Lisätiedot

TUOTE(tieto)MALLIT Espoon pilottikohteiden urakoiden hankintaprosessi. Harri Tanska, Espoon kaupunki 5.2.2013 Infra FIMBIM Pilottipäivä

TUOTE(tieto)MALLIT Espoon pilottikohteiden urakoiden hankintaprosessi. Harri Tanska, Espoon kaupunki 5.2.2013 Infra FIMBIM Pilottipäivä TUOTE(tieto)MALLIT Espoon pilottikohteiden urakoiden hankintaprosessi Harri Tanska, Espoon kaupunki 5.2.2013 Infra FIMBIM Pilottipäivä Miten tuotemallisuunnittelu eroaa perinteisestä suunnittelusta? Käytännössä

Lisätiedot

Infra TM -hanke. KuntaGML laajennus IM-KuntaGML yhteensovitus paikka-, johto-, maasto- tietopalvelu

Infra TM -hanke. KuntaGML laajennus IM-KuntaGML yhteensovitus paikka-, johto-, maasto- tietopalvelu Hankekoordinointi infran substanssiosaaminen asennemuokkaus, viestintä Infra TM -hanke Teknologia-asiantuntija tuotemalliosaaminen kv-standardointiin vaikuttaminen Lähtötiedot Valtakunnallinen pohjatutkimusrekisteri

Lisätiedot

Liite A. Kantakartan mallinnus tiedonsiirtoa varten

Liite A. Kantakartan mallinnus tiedonsiirtoa varten Liite A. Kantakartan mallinnus tiedonsiirtoa varten Versio: 18.10.2011 Julkaistu: 27.10.2011 Voimassaoloaika: Toistaiseksi Sisällys 1 Johdanto... 2 1.1 Kantakarttasuosituksen tausta... 2 1.2 Kantakarttasuosituksen

Lisätiedot