Yleiset inframallivaatimukset YIV2015

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Yleiset inframallivaatimukset YIV2015"

Transkriptio

1 Yleiset inframallivaatimukset YIV2015 Osa 2 Yleiset mallinnusvaatimukset Ohjaus ja koordinointi Laadunvarmistus Lähtö-tietojen hankinta ja harmoni-sointi Infra-mallintaminen Tekniikkalajien yhteensovittaminen Vuorovaikutus ja yhteistyö Suunnittelu, rakentaminen, infran hallinta

2 Yleiset inframallivaatimukset YIV (17) Dokumentin versiohistoria Versio Päiväys Tekijä Kuvaus Liisa Kemppainen juha Liukas Ohje

3 Yleiset inframallivaatimukset YIV (17) SISÄLLYS 1 JOHDANTO Määrittelyt Yleiset mallitekniset vaatimukset Ohjelmistot ja formaatit Mittayksiköt ja koordinaatistot Liittyvät standardit ja ohjeet Infra-nimikkeistöjärjestelmän liittyminen tietomallinnukseen Tietomallintamisen suunnittelu Tietomalliselostus Mallien nimeäminen Mallien julkaisu Mallien tarkkuus Tietomallien laadunvalvonta Luovutettava aineisto... 17

4 Yleiset inframallivaatimukset YIV (17) 1 JOHDANTO Infrakohteiden tietomallinnuksen tavoitteena on suunnittelun ja rakentamisen laadun, tehokkuuden, turvallisuuden ja kestävän kehityksen mukaisen hanke- ja elinkaariprosessin tukeminen. Tietomalleja hyödynnetään koko infrakohteen elinkaaren ajan, lähtien suunnittelun alusta ja lähtötietojen keräämisestä jatkuen rakentamisen jälkeen käyttöön ja ylläpitoon. Tietomallinnus mahdollistaa mm: Investointipäätöksien tuen vertailemalla ratkaisujen toimivuutta, laajuutta ja kustannuksia Energia-, ympäristö- ja elinkaarianalyysit ratkaisujen vertailua, suunnittelua ja ylläpidon tavoiteseurantaa varten Eri tekniikkalajien yhteensovittamisen Suunnitelmien havainnollistamisen ja rakennettavuuden analysoimisen Laadunvarmistuksen, tiedonsiirron parantamisen ja suunnitteluprosessin tehostamisen Rakennushankkeiden tietojen hyödyntämisen käytön ja ylläpidon aikaisissa toiminnoissa kuten koneohjauksessa Yleiset inframallivaatimukset (YIV) kattavat lähtötiedot, suunnittelun eri vaiheet, rakentamisen, rakennetun todentamisen sekä käytön ja ylläpidon. Mallinnusohjeiden tavoitteena on ohjata, yhdenmukaistaa ja kehittää koko infra-alan mallinnuskäytäntöjä. Ohjeiden perustana on tämän hetken parhaat käytännöt ja ohjeita tullaan kehittämään jatkuvasti osaamisen ja työvälineiden kehittymisen myötä. Tässä dokumentissa kuvataan projekteissa tehtävän tietomallinnuksen perusasiat ja -käsitteet sekä tietomallien tuottamista ja hyödyntämistä eri hankevaiheissa koskevat vaatimukset ja ohjeet yleisellä tasolla tarkemmat vaatimukset ja ohjeet annetaan YIV ohjeiden osissa Infra-alalla tietomallinnuksesta käytetään myös termiä inframallintaminen ja tietyn infrakohteen tietomallista termiä inframalli. Inframallintamiseen liittyy olennaisena osana erilaiset paikkatietoaineistot (kaava-, ympäristötiedot jne.), jotka voidaan havainnollistaa myös 3D-malleissa. Tietomallinnus infra-alalla voidaan laajentaa yleisesti infratiedon hallinnaksi. Talonrakennusprojekteissa tietomalli on vakiintunut tarkoittamaan suunnittelijan tuottamaa, kolmiulotteista suunnitelmaa tai sen osaa. Nimitystä on kuitenkin nykyisin laajennettu tarkoittamaan kaikkea sitä informaatiota, joka on linkitetty tietomallipohjaiseen suunnitelmaan. Mallinnusohjeissa esitetään vähimmäisvaatimukset mallinnukselle ja mallien tietosisällölle. Vähimmäisvaatimukset on tarkoitettu noudatettavaksi kaikissa infraprojekteissa. Vähimmäisvaatimusten lisäksi voidaan esittää lisävaatimuksia tapauskohtaisesti. Mallinnusvaatimukset ja inframallin sisältö on esitettävä kaikissa sopimuksissa sitovasti ja yhdenmukaisesti.

5 Yleiset inframallivaatimukset YIV (17) InfraBIM-mallinnusohjeet koostuvat seuraavista dokumenteista: 1: Tietomallipohjainen hanke 2: Yleiset mallinnusvaatimukset 3: Lähtötiedot 4: Inframalli ja mallinnus hankkeen eri suunnitteluvaiheissa 5: Rakennemallit 6: Rakennemallit 7: Rakennemallit 5.1 Maa-, pohja- ja kalliorakenteet, päällys- ja pintarakenteet 5.2 Maarakennustöiden toteutusmallin (koneohjausmalli) laadintaohje 5.3 Maarakennustöiden toteumamallin laadintaohje 6.1 Järjestelmät 7.1 Rakennustekniset rakennusosat 8: Inframallin laadunvarmistus 9: Määrälaskenta, kustannusarviot 10: Havainnollistaminen 11: Inframallin hyödyntäminen eri suunnitteluvaiheissa, infran rakentamisessa sekä infran käytössä ja ylläpidossa Jokaisen tietomallihankkeen osapuolen on tutustuttava oman alansa vaatimusten lisäksi ainakin yleiseen osuuteen (osat 1 ja 2) sekä laadunvarmistuksen periaatteisiin (osa 8). Projektia tai projektin tiedonhallintaa johtavan henkilön on hallittava tietomallivaatimusten periaatteet kokonaisuutena.

6 Yleiset inframallivaatimukset YIV (17) 2 MÄÄRITTELYT Seuraavassa esitetään keskeisimpien termien määritelmät. Laajemmat määritelmät on esitetty InfraBIMsanastossa. Esittelymalli (aik. virtuaalimalli) Jalostettu versio muista malleista. Esittelymalli (käytetään myös termiä havainnollistamismalli) sisältää mm. rakennepintojen tekstuureja, valoa, varjoja ja muita detaljeja, jotka tekevät mallista visuaalisesti mahdollisimman todenmukaisen. Esittelymallia voidaan myös käyttää eri tilanteiden simulointiin. Industry Foundation Classes (IFC) Kansainvälinen tiedonsiirtostandardi rakentamisen ja kiinteistönpidon tuotetietojen tiedonsiirtoon ja yhteiskäyttöön. IFC määrittelee tietokonesovellusten tiedonsiirron yhteensopivuuden perustan. Käytetään myös siltojen ja taitorakenteiden tiedonsiirrossa. Inframalli Infrarakenteen tuotemalli. Yhteisesti sovitun inframallin tietomäärittelyn tietyn infrarakenteen ilmentymä. Esim. tietyn tiehankkeen tiedot tallennettuina Inframodelin mukaisen LandXML-siirtotiedostoon. Huomautus: viime aikoina on ryhdytty rakennusalalla yleisesti käyttämään termiä tietomalli tuotemallin synonyyminä. Infrahankkeessa on päätetty käyttää termiä inframalli infrarakenteen tuotemallista. Inframodel (IM) Avoin LandXML-pohjainen tietomäärittely mallipohjaisten infratietojen siirtoon. Inframodel-dokumentaatio kuvaa tietosisällön ja käytännöt, kuinka LandXML-standardia käytetään Suomessa. Inframodel sisältää vain osan LandXML:n tiedoista. Toisaalta LandXML-standardia on laajennettu sen sallimissa puitteissa mm. liittämällä siihen Infra-rakennusosanimikkeistö. LandXML Yleisesti käytetty kansainvälinen maanrakentamisen XML-pohjainen määrittely infra- ja maanmittaustiedolle. Lähtötietomalli Eri tietolähteistä saadut tai mitatut tuotteet toiminnan ja palveluiden suunnittelua varten hankitut lähtötiedot jäsenneltynä digitaalisessa muodossa. Tällaisia ovat esimerkiksi maastomalli, kaavamalli, maaperämalli ja nykyisten rakenteiden malli sekä muu viiteaineisto, kuten viranomaisluvat ja -päätökset. Lähtötietomalli täydentyy hankkeen edetessä.

7 Yleiset inframallivaatimukset YIV (17) Mallipohjainen Tiedon käsittelyn paradigma tai soveltamistapa, jossa esim. tuotetta kuvataan tietokonesovelluksilla mallina ja sen muodostavina osina, ja sovellukset pystyvät automaattisesti tulkitsemaan mallin sisältämiä tuotetietoja. Natiiviformaatti Tietokoneohjelman oma tallennusmuoto. Natiiviformaatissa tietosisältö on osittain laajempi kuin yleisessä tiedonsiirtoformaatissa, mutta natiiviformaatin hyödyntämiseen tai muuntamiseen avoimeen formaattiin tarvitaan yleensä sama ohjelma tai ohjelman ohjelmakirjasto. Suunnitelmamalli Infrarakenteen tai -järjestelmän tietomallin tietosisällön osajoukko, joka kattaa suunnittelijoiden suunnitteluratkaisut. Voidaan tarvittaessa vaiheistaa tarkemmin esim. esi-, yleis-, väylä- (tie/katu/rata) ja rakentamisja rakennussuunnitelmamalleihin. Voidaan jakaa kussakin suunnitteluvaiheessa esimerkiksi eri tekniikkalajien mukaan. Tiedonsiirtoformaatti Tietokonesovelluksilla tulkittava muoto tiedolle tiedon tallentamiseksi, saantiin, siirtoon ja arkistointiin. Toteumamalli Infrarakenteen tai -järjestelmän tuotemallin tietosisällön osajoukko (vaiheistus), joka kattaa suunnitelmien ja toteutuksen lopullisen toteuman. Toteutusmalli Infrarakenteen tai -järjestelmän tuotemallin tietosisällön osajoukko, joka kattaa toteutuksen näkökulman, eli rakentamisen tehtävät, resurssit, ajoituksen, jne. Voi tarkoittaa myös suunnittelmamallista jalostettuja työkoneiden koneohjausmalleja tai mittauksia varten laadittuja paikalleenmittausmalleja. Yhdistelmämalli Eri tietomalleista yhdistetty tietomalli. Yleensä yhdistelmämalli muodostetaan lähtötietomallista ja eri tekniikkalajien suunnitelmamalleista. Yhdistelmämalli on tekninen malli, jonka tarkoituksena on varmistaa eri tekniikkalajien ja eri hankeosien suunnitelmien yhteensopivuus. Yhdistelmämallista voidaan tuottaa esim. esittelymalli. Ylläpitomalli Infrarakenteen tai -järjestelmän tuotemallin tietosisällön osajoukko (vaiheistus), joka kattaa ylläpidon näkökulman. So. käytön ja ylläpidon aikaiset tehtävät, muutokset jne.

8 Yleiset inframallivaatimukset YIV (17) 2 YLEISET MALLITEKNISET VAATIMUKSET 2.1 Ohjelmistot ja formaatit Sähköiseen muotoon tallennettu tieto tulee pitää hyödynnettävissä olevassa muodossa. Ehdoton vaatimus on käyttää ensisijaisesti avoimia standardeja ja tietomallinnusta tukevia formaatteja. Yhtenäinen formaatti parantaa tiedon monikäyttöisyyttä ja säilymisaikaa sekä tehostaa suunnittelutyötä ja antaa yksityiskohtaisempaa tietoa sisällöstä. Infra-alalla käytettävissä ohjelmissa sisäiset tietomallit eroavat perusperiaatteiltaan. Erot ovat tekniikkalajikohtaisia. Esimerkiksi vesihuoltoverkoston mallinnus on eri ohjelmistoissa hyvin lähellä toisiaan, kun taas väylän maarakenteiden mallinnuslogiikka suunnitteluohjelmissa poikkeaa merkittävästi toisistaan. Tämän vuoksi vesihuoltoverkoston suunnittelua voidaan tiedonsiirron jälkeen jatkaa helposti toisella suunnitteluohjelmalla, kun taas väylän maarakenteiden osalta siirretty malli vastaa lopputulosta, mutta ei sisällä mallin muodostukseen tarvittavia kaikkia tietoja. Vaatimus Mallinnushankkeiden tarjouspyynnöstä on käytävä ilmi lopputuotteelle asetetut vaatimukset. Mallinnuksen perusvaatimukset ovat: Ohjelma pystyy hyödyntämään ja tuottamaan tietomallin avoimessa tietomallipohjaisessa formaatissa. Infrarakenteiden osalta avoin formaatti on Inframodel sisällön ja määrittelyn mukainen LandXML ja taitorakenteiden osalta IFC. Tietomalli ja sen lopputuotteet sekä tulosteet perustuvat Infra-nimikkeistöjärjestelmään. Inframodel ja sen sisältö on kuvattu verkkodokumentaatiossa sekä käyttöohjeessa (ks. Avoimet formaatit eivät ole aina täysin kattavia, ja siirtymävaiheissa täytyy käyttää muita yleisiä formaatteja tai ohjelmistojen omia natiiviformaatteja. Esim. pohjatutkimusten osalta formaatti on Infrapohjatutkimusformaatti. Koska avoimet tietomalliformaatit eivät vielä sisällä kaikkia infrarakenteita, voidaan niiden osalta käyttää dwg-formaattia. Nimeämiskäytäntöjen osalta on silloinkin noudatettava Infranimikkeistöjärjestelmää. On huomattava myös, että dwg-formaatti rajoittaa kohteiden ominaisuustietojen älykästä tiedonsiirtoa. Tiedonhallinnassa on otettava huomioon tiedon alkuperäisformaatti. Malli on luovutettava niin, että kaikki oleellinen suunnitelmatieto säilyy ja on siirrettävissä mallin mukana eteenpäin. Tämä tarkoittaa, että kaikki käytetyt materiaali- ja profiilikirjastot on luovutettava mallin yhteydessä, myös tietomalliselostus. Tiedon jakelussa on käytettävä avointa formaattia, mutta arkistoon tiedosto tulisi tallentaa myös natiiviformaatissa, jotta tiedon säilyminen olisi varmistettu edes rajoitetun ajan. Ohjelmistojen versioiden vaihtuessa natiiviformaateista saatetaan menettää osa tiedoista tai niitä ei voida avata uudella ohjelmalla. Kuvassa 1 on kuvattu miten formaatit liittyvät kiinteästi tiedonhallinnan kolmikantaan. Formaattien, nimikkeistön ja mallinnusvaatimusten tulee olla kunnossa ja yhteneväiset, jotta tiedonhallinta toimii.

9 Yleiset inframallivaatimukset YIV (17) 2.2 Mittayksiköt ja koordinaatistot Kuva 1. Tiedonhallinnan kolmikanta. Käytettävä mittayksikkö on metri. Ensisijaisesti tulee käyttää seudullisesti yhtenäistä ja valtakunnallisten suositusten mukaista EUREF FIN- koordinaattijärjestelmää ja N2000 korkeusjärjestelmää. Valtakunnallisella tasolla käytetään ETRS TM35FIN koordinaatistoa (yksi projektiokaista, keskimeridiaani on 27º). Tätä voidaan käyttää esi- ja yleissuunnitelmissa, mutta tarkemmassa suunnittelussa tulee käyttää ETRS GKn koordinaatistoa, jossa käytetään paikallistasolla tarkoitukseen sopivaa projektiokaistan leveyttä ja alueelle parhaiten soveltuvaa keskimeridiaania tasa asteella 19º, 20º, 21º,, 31º. Esimerkiksi pääkaupunkiseudun kunnat käyttävät (Helsinki, Espoo, Kauniainen ja Vantaa) ETRS GK25 tasokoordinaatistoa. Lähtötietoja tai aikaisemmin tehtyjä suunnitelmia on usein vanhassa koordinaatistossa, korkeusjärjestelmässä tai eri kaistalla. Tällöin aineisto muunnetaan haluttuun koordinaatistoon ja korkeusjärjestelmään. Käytettävät muutoskaavat on varmistettava toimiviksi ja luotettaviksi. Rakennusten ja taitorakenteiden suunnittelussa käytetään ohjelmistoteknisistä syistä usein paikallista, tiettyyn pisteeseen asetettua, koordinaatistoa. Projektikoordinaatiston sijainnissa on yleisesti käytettävä riittävää määrää vastinpisteitä (3-8 kpl). Jos paikallista mallia ei voida toteuttaa valtakunnallisessa koordinaatistossa, seuraavia periaatteita tulee noudattaa:

10 Yleiset inframallivaatimukset YIV (17) - Valitaan paikalliseksi origoksi riittävän lähellä oleva globaalin koordinaatiston tasalukema. - Paikallisen (matemaattisen) koordinaatiston y-akseli on saman suuntainen globaalin koordinaatiston pohjoisakselin kanssa (P(x) I(y), N(x) E(y)) - Valitaan 3-5 kohdistuspistettä, joihin laaditaan tarkastuskuutiot. Näiden kuutioiden tulee sisältyä yhdistelmämalliin tuotettaviin osamalleihin. Vähintään kolme tarkastuskuutioiden paikoista tulee olla mitattavissa maastossa. Vesiväylillä on myös omat koordinaatistomäärityksensä, joita noudatetaan myös malliaineiston osalta. Väyläpäätöksen liitteenä olevat kartat ja muut piirustukset esitetään pääsääntöisesti KKJ-koordinaatistossa. Merikarttapohjaisissa yleiskartoissa käytetään yhtenäiskoordinaatistoon perustuvaa EUREF-FINkoordinaattijärjestelmää. Yleisesti käytetään EUREF:iä, mutta kaikissa väylähankkeissa noudatetaan tilaajan ohjeistusta. Meriväylähankkeissa hankkeelle on yleensä määritetty tietyn vuoden MW-taso (teoreettinen keskivesi), johon kaikki hankkeen tutkimukset, suunnittelu, rakentaminen ja väyläpäätösasiakirjat sidotaan. Jos hankkeella ei ole erikseen määritettyä MW-tasoa, sidotaan väyläpäätösasiakirjat lähtökohtaisesti kyseessä olevan vuoden MW-tasoon. Sisävesillä vastaavana vertailutasona toimii kyseessä olevalle vesistönosalle määritetty purjehduskauden alavertailutaso. Ohje Suunnitelma-aineistojen koordinaattijärjestelmien muuntamisesta sovitaan hankekohtaisesti ja varmistetaan, että muunnos tehdään ohjeistuksen mukaisesti.

11 Yleiset inframallivaatimukset YIV (17) 2.3 Liittyvät standardit ja ohjeet Infran tiedonhallintaan liittyvä standardointi jaetaan karkealla tasolla paikkatietoon perustuviin lähtötietoihin, liittyviin taitorakenteisiin kuten sillat, tukimuurit, rakennukset sekä varsinaisiin infrakohteisiin. Lisäksi maaperätutkimusten siirtämiseen on kansallinen Infra-pohjatutkimusformaatti. Eri standardien tietosisältöä havainnollistetaan kuvassa 2. Lähtötiedot Kohteet, rakenteet OGC, ISO19100-sarja infra-rakenteet LandXML 1.2 perusmenetelmät ja formaatit luettelotiedot JHS-suositukset INSPIRE-direktiivi KuntaGML KRYSP metatiedot karttapohjat asemakaavat verkostot ympäristötiedot Inframodel 3 väyläsuunnittelu tie- ja katusuunnittelu ratasuunnittelu talonrakennus vesiväyläsuunnittelu väylät verkostot otsikkotiedot, perusaineisto aluemaiset rakenteet vesihuolto pohjatutkimustieto IFC / siltalaajennus silta-rakenteet Infra-formaatti tilat määrät rakenteet aikataulut LVIS kustannukset buildingsmart / IFC Liittyvät rakenteet Nimikkeistö buildinsmart Data Dictionary (ISO ) Kuva 2. Standardien karkea tietosisältökartta (InfraTM ) Lähtötietoaineiston merkittävimmät standardointitahot ja standardit ovat: Open GIS Consortium (OGC) ja ISO/ TC211 -komitea ISO sarjan standardit: paikkatiedon perustoteutusmenetelmät, metatiedot, palvelurajapinnat, GML-formaatti. INSPIRE-direktiivi: EU-lainsäädäntö, joka säätelee julkishallinnon paikkatiedon julkisen jakelun ja saatavuuden. Direktiivi ottaa myös kantaa teknisiin toteutusperiaatteisiin perustuen mm. ISO sarjan standardeihin. CEN/TC 287-komitea: vastaa eurooppalaisesta paikkatiedon standardoinnista. Käytännössä komitea hyväksyy ISO sarjan standardit eurooppalaiseen käyttöön sekä toimittaa teknisiä raportteja parhaista käytännöistä (CEN TR sarja).

12 Yleiset inframallivaatimukset YIV (17) KuntaGML- ja KRYSP-hankkeet: lähtötietoaineiston tietosisällön ja formaatin paikallistettu määrittely perustuen OGC:n ja ISO GML-formaattiin. Kattaa mm. peruskartta-, asemakaava-, ympäristötietoja verkostoaineistot. Julkishallinnon JHS-suositukset: antaa suositukset julkishallinnon ICT-käytännöistä. Pohjatutkimusaineiston siirtoon on kansallinen Infra-formaatti. Infran rakenteiden tietosisällön merkittävimmät standardointitahot ja standardit ovat: LandXML: infran rakenteiden XML-pohjainen tietosisältömäärittely kattaen rakenteet, väylät ja verkostot. LandXML:n viimeisin versio on 1.2. Inframodel (IM): kansallinen sovellus LandXML-spesifikaatiosta. Viimeisin versio 3 perustuu LandXML v.1.2:een. Inframodel-määrittely sisältää soveltamisohjeistuksen sekä määrittelee vakioidut arvojoukot osalle ominaisuustietoja. Liittyvien taitorakenteiden ja tuotannonohjauksen merkittävimmät standardointitahot ja standardit ovat: Talonrakennus: kansainvälisen buildingsmart-konsortion kehittämä IFC-spesifikaatio (Industry Foundation Classes). Viimeisin versio IFC4 sisältää myös liittymäkohdat paikkatietoon. Yleisin toteutuksissa käytössä oleva versio on kuitenkin edellinen IFC2x3-versio. Standardia sovelletaan myös siltoihin ja muihin taitorakenteisiin. Sillat: Siltojen buildingsmart-laajennushanke on käynnissä. Määrittelytyön perustana on jo jonkin aikaa olemassa ollut, pääasiassa buildingsmart France:n tekemä ehdotus. Aikataulu-, määrälaskenta- ja kustannuslaskenta: buildingsmart/ifc-määrittely sisältää varsin kattavasti tuotannonohjaustiedot. Varsin harvat sovellukset kuitenkaan tukevat näitä määrittelyjä. Tiedon yhteiskäytön prosessien ja käytäntöjen määrittely: buildingsmart -konsortion piirissä on kehitetty Information Delivery Manual (IDM) -määrittely, joka on julkaistu ISO-standardina ISO/DIS Building information models. Information delivery manual Part 1: Methodology and format. Nimikkeistöt: buildingsmart-konsortion piirissä on määritelty nimikkeistö/luokittelukehikko Data Dictionary, joka on julkaistu ISO-standardina ISO Building construction Organization of information about construction works Part 3: Framework for object-oriented information.

13 Yleiset inframallivaatimukset YIV (17) 2.4 Infra-nimikkeistöjärjestelmän liittyminen tietomallinnukseen InfraBIM-nimikkeistön käyttö InfraBIM-nimikkeistö kattaa infrarakenteiden ja mallien numerointi- ja nimeämiskäytännöt. Nimikkeistö tukeutuu ja laajentaa Infra-rakennusosanimikkeistöä. Yhtenäinen nimeämiskäytäntö palvelee infrarakenteita ja -malleja koko elinkaaren ajan sen eri vaiheissa. Yhteisen sanaston päämääränä on yhteinen ymmärrys käytetystä terminologiasta ja siten väärinkäsitysten välttäminen. Yhtenäinen termistö ja sen käyttö helpottavat huomattavasti mallinnushankkeita. Inframallien kohteet (objektit) on kuvattava valitun nimikkeistöjärjestelmän ohjeiden ja sääntöjen mukaisesti, jotta mm. määrälaskentaohjeen mukaiset määrät voidaan laskea mallista. 2.5 Tietomallintamisen suunnittelu Tietomallipohjaisen hankkeen organisointiin vaikuttavat huomattavasti projektin sisältö, laajuus ja suunnitelmavaihe. Ohjaus ja koordinointi korostuvat laajoissa hankkeissa, joissa on paljon toimijoita ja tekniikkalajeja. Pienissä hankkeissa roolit sulautuvat ja sisältyvät muihin suunnittelutehtäviin. Inframallinnuksen työvälineiden ja mallien yhteistoiminnallisuuden kehittyessä hankkeiden organisointi voi monialaisissakin hankkeissa jälleen palautua yksinkertaisemmaksi. Tietomallinnuksen tehtäviä ja rooleja on kuvattu YIV osassa 1. Vaatimus Hankkeen käynnistysvaiheessa suunnitellaan tietomallinnuksen toteutus (tietomallisuunnitelma). Tämä voi sisältyä esimerkiksi suunnitteluohjelmaan tai tiedonhallintasuunnitelmaan. Laajoissa hankkeissa laaditaan erillinen tietomallinnussuunnitelma (osa 1). Tietomallisuunnitelma sisältää ainakin seuraavat asiat: noudatettavat ohjeet mallintamisen tavoitteet mallinnuksen käyttötarkoitukset mallinnuksen laajuus ja tarkkuustaso vastuuhenkilöt inframallin dokumentointi prosessin kuvaus: organisointi, yhteistyö ja tiedonvaihto sekä aikataulu laadunvarmistus

14 Yleiset inframallivaatimukset YIV (17) 2.6 Tietomalliselostus Tietomalliselostus on tärkein malliin liitettävä dokumentti, joka tulee liittää mukaan aina mallin luovutuksen yhteydessä. Malliselostus kuvaa inframallin ja sen osamallien tilanteen mallin luovutushetkellä. Selostuksen tulee sisältää kaikki mallin käyttöön ja luotettavuuteen liittyvät seikat. Tietomalliselostukseen tulee kirjata mahdolliset poikkeamat sovitusta mallin sisällöstä hankkeen eri vaiheissa ja muut tärkeät havainnot esimerkiksi ohjelmistojen asettamista rajoituksista mallin sisällölle ja tiedonsiirtotiedostoille. Tietomalliselostukseen on kirjattava eri tekniikkalajien mallinnukseen käytetyt ohjelmistot ja niiden versiot. Yhdistelmämallista (katselumalli) on kerrottava ohjelmisto, yhdistämistapa, formaatit sekä mahdolliset poikkeamat tai puutteet verrattuna alkuperäisiin osamalleihin. Kuvassa 3 on yksi esimerkki tietomalliselostuksen esitystavasta. Lähtötietomallin selostus sisältyy tietomalliselostukseen. Vaatimus Tietomalliselostuksessa kerrotaan: kohde ja mallin käyttötarkoitus sisältyvät tekniikkalajien mallit ja niiden sisältö käytetty ohjelmisto ja sen versio ja tiedostomuodot (osamallit, yhdistelmämalli) koordinaatti- ja korkeusjärjestelmä osien nimeämis- ja numerointikäytännöt mahdolliset puutteet ja keskeneräisyydet mallissa suhteessa kyseisen vaiheen vaatimuksiin rakenteiden tarkkuus inframallissa verrattuna vaadittuun vaiheeseen tuotetut tiedostot laadunvarmistustoimenpiteet mallin tarkastus- ja hyväksymistiedot muut huomioitavat asiat

15 Yleiset inframallivaatimukset YIV (17) 2.7 Mallien nimeäminen Kuva 3. Esimerkki tietomalliselostuksen esitystavasta. Vaatimus Lähtötietomallin sisältämien mallien objektit tulee nimetä voimassa olevan Infra-rakennusosanimikkeistön ja sen laajennuksen InfraBIM-nimikkeistön mukaisesti. Objekteihin on liitettävä niitä vastaava Infranimikkeistön koodi. CAD-tiedostojen tasonimien osalta tulee soveltaa vastaavia periaatteita. Mallitiedostot ja -kansiot nimetään kuvaavasti siten, että tiedostoista käy selvästi ilmi, mistä aineistosta on kyse. Kansioiden ja tiedostojen nimeämisessä ei tule käyttää ääkkösiä eikä erikoismerkkejä. Sallitut merkit ovat AZ, a z, numerot 0 9, ala ja väliviivat. Tyhjän välilyönnin käyttö on kiellettyä. Hakemistojen ja tiedostojen nimien tulee olla mahdollisimman lyhyitä, mutta myös kuvaavia. Hakemistopolun suurin pituus tiedostonimineen on 256 merkkiä. Nimeämiskäytännöt on sovittava aina hankkeen alussa.

16 Yleiset inframallivaatimukset YIV (17) 2.8 Mallien julkaisu Mallien julkaisulla tarkoitetaan webmallin tai muun vastaavan mallin julkaisua nettiin tai pilvipalveluun, jossa sitä voivat eritahot käydä tutkimassa ja muun muassa kommentoimassa. Tietomallipohjaisessa suunnitteluprosessissa suunnitelmia ja inframalleja ei voida erottaa, joten niiden tulisi olla julkaisukelpoisia samanaikaisesti. Mallin julkaisuun sisältyy seuraavat vaiheet: Hankkeen suunnitteluaikataulu määrittää julkaisemispäätöksen. Malli, tietomalliselostus ja muut materiaalit päivitetään ja viimeistellään julkaisukuntoon. Malli tarkistetaan laadunvarmistusohjeiden (YIV ohjeet, osa 8) mukaisesti. Asiakirjojen ja mallien yhdenmukaisuus tarkistetaan. Aineistopaketti julkaistaan. 2.9 Mallien tarkkuus Tietomallipohjaisessa suunnitteluprosessissa mallinnusta voidaan käyttää suunnittelun eri vaiheissa. Mallinnuksen laajuus ja tarkkuustaso voivat vaihdella hankkeesta toiseen. Lisäksi mallinnuksen taso hankkeen sisällä voi vaihdella esimerkiksi eri suunnittelualojen kesken. Tietomallinnuksen tarkkuustaso määräytyy käsiteltävän hankkeen suunnitteluvaiheesta, suunnittelualan tekniikkalajimallista ja tietomallien hyödyntämistarpeista. Tarkkuustaso määräytyy pääsääntöisesti hankkeen suunnitteluvaiheen ja suunnitteluohjeissa määrättyjen vaatimusten mukaan. Lähtötietojen tarkkuustason tulee vastata suunnittelun vaatimuksia. Mallien tarkkuutta eri vaiheissa on käsitelty YIV ohjeiden osassa Tietomallien laadunvalvonta Vaatimus Tekniikkalajikohtaisille osamalleille on tehtävä itselleluovutus. Eri tekniikkalajien inframalleille on tehtävä suunnittelun tai rakentamisen vaihetta palveleva kattava yhteensovitus. Ohje YIV ohjeiden osissa 5-7 on esitetty rakennemallien sisältö ominaisuuksineen tekniikkalajeittain ja osassa 4 on määritelty inframallien sisältö eri suunnitteluvaiheissa. Mallien laadunvarmistuksella varmistetaan, että mallit ovat näiden vaatimusten mukaisesti toimitettuja ja siten käyttötarkoitukseensa sopivia. Inframalleja ja niiden sisältöä voidaan tarkastella kolmesta näkökulmasta.

17 Yleiset inframallivaatimukset YIV (17) Tekninen mallisisältö: onko inframalli muodostettu oikein vaaditun standardin ja nimikkeistön mukaisesti (syntaksi ja semantiikka). Inframallin tietosisältö: sisältyykö kaikki vaadittavat suunnittelu-, rakentamis- ja ylläpitovaiheeseen kuuluva tieto malleihin. Inframallin laadunarviointi: ovatko ratkaisut kokonaisuudessaan toimivia, esim. inframallin objektien yhteensovitus. Laadunvarmistuksesta on enemmän YIV ohjeiden osassa Luovutettava aineisto Hankkeen alussa sovitaan miten inframalli luovutetaan ja halutaanko sitä julkaista. Malliaineisto luovutetaan sopivina seuraavaa suunnitteluvaihetta tai rakentamista palvelevina kokonaisuuksina. Inframalleihin liittyy aina tietomalliselostus. Esittelymalli on vain osa tietomalliaineistoa ja sen avulla havainnollistamista helpotetaan muun muassa yleisötilaisuuksissa. Hankkeen päätyttyä aineisto luovutetaan sovitussa avoimessa formaatissa (esimerkiksi Inframodel 3, IFC) sekä ohjelmiston omassa tiedostoformaatissa (natiivimuoto). Kaikki mallit ja sähköiset dokumentit luovutetaan sopimuksen mukaisesti tilaajalle, jolla on oikeus käyttää malleja vastaavin ehdoin kuin hankkeen perinteisiä dokumentteja. Ennen luovuttamista ja jakamista kolmansille osapuolille malleista poistetaan varsinaiseen suunnitelmaan kuulumattomat tasot ja mallinnuskomponentit YIV ohjeiden osan 8 mukaisesti. Mallit saavat sisältää ainoastaan julkaisevan suunnittelijan omia mallinnusosia. Niihin ei saa sisällyttää muiden suunnittelijoiden malleja, vaikka niitä olisikin käytetty referenssimalleina. Oleellista on, että hankintaprosessin osapuolet tietävät, mitä tietomallintamisella on tarkoitus saavuttaa ja miten mallia voidaan hyödyntää jatkossa. Luovutettavien inframallien käytöstä ja jakamisesta edelleen kirjataan hankkeen sopimukseen tai laaditaan siitä mallien luovutussopimus.

Inframallintamisen mahdollisuudet

Inframallintamisen mahdollisuudet Inframallintamisen mahdollisuudet Tiina Perttula 25.4.2016 Inframalli Rakenteen ja rakentamisprosessin elinkaarenaikainen tieto digitaalisessa muodossa - Tuotemalli joka (voi) sisältää - Geometriatiedon

Lisätiedot

Tietomallintamisen suunnittelu ja dokumentointi käytännössä. Liisa Kemppainen, Sito Oy Jari Niskanen, WSP Finland Oy 4.11.2015

Tietomallintamisen suunnittelu ja dokumentointi käytännössä. Liisa Kemppainen, Sito Oy Jari Niskanen, WSP Finland Oy 4.11.2015 Tietomallintamisen suunnittelu ja dokumentointi käytännössä Liisa Kemppainen, Sito Oy Jari Niskanen, WSP Finland Oy TIETOMALLIPOHJAISEN HANKKEEN SUUNNITTELU Hankkeen käynnistysvaiheessa tulee suunnitella

Lisätiedot

Tietomallintaminen. Suunnittelun kipupisteet

Tietomallintaminen. Suunnittelun kipupisteet Tietomallintaminen Suunnittelun kipupisteet 25.10.2016 Tietomallinnus yhteiset pelisäännöt (YIV) edellytys eri järjestelmissä tuotetun tiedon yhdistämiseen (IInfraBIM-nimikkeistö) standardi tiedonsiirtoformaatit

Lisätiedot

INBIM mallinnusvaatimukset Mitä mallinnusvaatimuksilla tarkoitetaan ja miksi niitä tarvitaan

INBIM mallinnusvaatimukset Mitä mallinnusvaatimuksilla tarkoitetaan ja miksi niitä tarvitaan INBIM mallinnusvaatimukset Mitä mallinnusvaatimuksilla tarkoitetaan ja miksi niitä tarvitaan Harri Mäkelä ja Kalle Serén InfraFINBIM, AP2 työpaja, 27.1.2011 2011 DocId: 2494429CF4EB Tavoite Työn tavoitteena

Lisätiedot

Yleiset inframallivaatimukset YIV2014

Yleiset inframallivaatimukset YIV2014 Yleiset inframallivaatimukset YIV2014 Osa 2.0 Yleiset mallinnusvaatimukset 1.12.2014 Yleiset inframallivaatimukset YIV2014 1 (22) LIITE 1 Versiointisivu Dokumentin versiohistoria Versio Päiväys Tekijä

Lisätiedot

Digitaalinen luovutusaineisto

Digitaalinen luovutusaineisto Digitaalinen luovutusaineisto BuildingSMART Finland Inframallintamisen päivä 2017 Kari Partiainen Projektipäällikkö Liikennevirasto 6.2.2017 Ville Suntio Projekti- ja kehityspäällikkö Destia Oy Pilottihanke

Lisätiedot

Inframallit tilaajan näkökulmasta case Oulun kaupunki

Inframallit tilaajan näkökulmasta case Oulun kaupunki Inframallit tilaajan näkökulmasta case Oulun kaupunki Infrakit 28.1.2016 Helsinki Markku Mustonen, Oulun kaupunki & Teppo Rauhala, Proxion Infra-alan digitalisoituminen Infra-ala on digitalisoitunut viimeisinä

Lisätiedot

YTV 2012 OSA 14 TIETOMALLIEN HYÖDYNTÄMINEN RAKENNUSVALVONNASSA

YTV 2012 OSA 14 TIETOMALLIEN HYÖDYNTÄMINEN RAKENNUSVALVONNASSA YTV 2012 OSA 14 TIETOMALLIEN HYÖDYNTÄMINEN RAKENNUSVALVONNASSA Tomi Henttinen Arkkitehti SAFA buildingsmart Finland, puheenjohtaja buildingsmart - toiminnan tarkoitus Visio buildingsmartin tavoitteena

Lisätiedot

BIM Suunnittelun ja rakentamisen uusiutuvat toimintatavat Teppo Rauhala

BIM Suunnittelun ja rakentamisen uusiutuvat toimintatavat Teppo Rauhala BIM Suunnittelun ja rakentamisen uusiutuvat toimintatavat Teppo Rauhala Proxion 19.10.2015 Proxion BIM historiikkia Kehitystyö lähtenyt rakentamisen tarpeista Työkoneautomaatio alkoi yleistymään 2000 luvulla

Lisätiedot

14:30 Tilaisuuden avaus, Heikki Halttula 16:05 Mallipohjainen integraatio. 16:30 InfraTM hanke ja InfraBIM Liikennevirasto

14:30 Tilaisuuden avaus, Heikki Halttula 16:05 Mallipohjainen integraatio. 16:30 InfraTM hanke ja InfraBIM Liikennevirasto RIL infrabim seminaari 14:30 Tilaisuuden avaus, Heikki Halttula 16:05 Mallipohjainen integraatio RIL Tietomallitoimikunnan puheenjohtaja rakennusteollisuuden aloilla, Erkki Mäkinen, Segmenttijohtaja, Infrarakentaminen

Lisätiedot

Mallipohjaisen hankkeen hyödyt

Mallipohjaisen hankkeen hyödyt Mallipohjaisen hankkeen hyödyt Tilaajan mietteitä 1.12.2015 Mitä mallintamisella tavoitellaan Tuottavuuden parantamista Virheiden vähenemistä Laatua Kustannustenhallintaa Määrätietoutta Kommunikoinnin

Lisätiedot

Tietomallintamisen hyödyt ja odotukset LiVin hankkeissa. Tiina Perttula

Tietomallintamisen hyödyt ja odotukset LiVin hankkeissa. Tiina Perttula Tietomallintamisen hyödyt ja odotukset LiVin hankkeissa Tiina Perttula Kehittämisen tasot Globaali Virasto ja ELY Oman toiminnan systemaattista kehittämistä Ohjeet (tekniset ja hankintatekniset) Viestintä

Lisätiedot

Osa 14: Tietomallipohjaisen hankkeen johtaminen

Osa 14: Tietomallipohjaisen hankkeen johtaminen PRE/Inframallin vaatimukset ja ohjeet, osa 14: Tietomallipohjaisen hankkeen johtaminen 1 Osa 14: Tietomallipohjaisen hankkeen johtaminen SISÄLLYSLUETTELO Osa 14: Tietomallipohjaisen hankkeen johtaminen...

Lisätiedot

Infra FINBIM Pilottipäivä 9. Pisararata

Infra FINBIM Pilottipäivä 9. Pisararata Infra FINBIM Pilottipäivä 9 Pisararata 6.2.2014 Pisararata: - Helsingin keskustan alle suunniteltava lähijunien kaupunkiratalenkki - Kolme asemaa: Töölö, Keskusta, Hakaniemi - Rata- ja rakentamissuunnittelu

Lisätiedot

TIETOMALLINNUS TEKNIIKKALAJIEN KYPSYYSASTEET PUISTOSUUNNITTELU JÄTKÄSAARI, HELSINKI

TIETOMALLINNUS TEKNIIKKALAJIEN KYPSYYSASTEET PUISTOSUUNNITTELU JÄTKÄSAARI, HELSINKI TIETOMALLINNUS TEKNIIKKALAJIEN KYPSYYSASTEET PUISTOSUUNNITTELU JÄTKÄSAARI, HELSINKI INFRAMALLINTAMISEN PÄIVÄ 1.2.2017 Veli-Pekka Koskela ESITYKSEN SISÄLTÖ Hanke-esittely Yhteistoiminta puistosuunnitteluhankkeessa

Lisätiedot

Tietomallityöskentelyn hyödyntäminen Liikennevirastossa

Tietomallityöskentelyn hyödyntäminen Liikennevirastossa Tietomallityöskentelyn hyödyntäminen Liikennevirastossa Kehto foorumi 10.11.2016 10.11.2016 Heikki Myllymäki / Tiina Perttula 10.11.2016 Heikki Myllymäki 2 Heikki Myllymäki 3 10.11.2016 Heikki Myllymäki

Lisätiedot

Koneohjaus ja 3D-mallit maarakennustyömaalla. Teppo Rauhala, WSP Finland Oy

Koneohjaus ja 3D-mallit maarakennustyömaalla. Teppo Rauhala, WSP Finland Oy Koneohjaus ja 3D-mallit maarakennustyömaalla Teppo Rauhala, WSP Finland Oy 1.4.2016 Miksi BIM? Kustannuksien aleneminen Teknisen laadun paraneminen Rakentamisaikataulun lyheneminen Älykästä tiedonhallintaa

Lisätiedot

Siltojen tietomalliohje ( ) Hankekohtaisesti sovittavat asiat

Siltojen tietomalliohje ( ) Hankekohtaisesti sovittavat asiat Siltojen tietomalliohje (4.4.2011) Hankekohtaisesti sovittavat asiat Esimerkki: yleissuunnitteluvaihe Liikenneviraston ohjeita 8/2011 Liite Liikennevirasto Helsinki 2011 Siltojen tietomalliohje 3 (7)

Lisätiedot

MISSÄ MENNÄÄN TIETOMALLINNUKSESSA?

MISSÄ MENNÄÄN TIETOMALLINNUKSESSA? MISSÄ MENNÄÄN TIETOMALLINNUKSESSA? 12.01.2016 Juha Liukas Sito Oy, johtava asiantuntija Infran tiedonhallinta ja tietomallinnus buildingsmart Finland Infra-toimialaryhmän pj Sisältö - tietomallinnus infra-alalla

Lisätiedot

Tie- ja ratahankkeiden inframalliohje

Tie- ja ratahankkeiden inframalliohje LUONNOS 2.11.2016 Liikenneviraston ohjeita xx/2016 Tie- ja ratahankkeiden inframalliohje Liikenneviraston ohjeita xx/2016 Liikennevirasto Helsinki 2016 Kannen kuva: Verkkojulkaisu pdf (www.liikennevirasto.fi)

Lisätiedot

PRE/InfraFINBIM tietomallivaatimukset ja ohjeet AP3 Suunnittelun ja rakentamisen uudet prosessit

PRE/InfraFINBIM tietomallivaatimukset ja ohjeet AP3 Suunnittelun ja rakentamisen uudet prosessit Built Environment Process Re-engineering PRE PRE/InfraFINBIM tietomallivaatimukset ja ohjeet AP3 Suunnittelun ja rakentamisen uudet prosessit 18.03.2014 Osa 12: Tietomallin hyödyntäminen infran rakentamisessa

Lisätiedot

INFRAMALLI JA MALLINNUS HANKKEEN ERI SUUNNITTELUVAIHEISSA

INFRAMALLI JA MALLINNUS HANKKEEN ERI SUUNNITTELUVAIHEISSA INFRAMALLI JA MALLINNUS HANKKEEN ERI SUUNNITTELUVAIHEISSA 1 YLEISTÄ INFRAHANKKEEN MALLINNUKSESTA Väylämalli ohjaa suunnittelua Infrahankkeessa väylämalli toimii pohjana kaikille muille tekniikkalajimalleille

Lisätiedot

Tuotemallinnus tuottavuus- ja kilpailutekijänä Suomen buildingsmart toiminnan käynnistysseminaari

Tuotemallinnus tuottavuus- ja kilpailutekijänä Suomen buildingsmart toiminnan käynnistysseminaari Tuotemallinnus tuottavuus- ja kilpailutekijänä Suomen buildingsmart toiminnan käynnistysseminaari Keskiviikko, 31.1. 2007 Spektri, Otaniemi Reijo Hänninen, toimitusjohtaja Insinööritoimisto Olof Granlund

Lisätiedot

Rakennusteollisuuden tuotemallitieto -prosessit Pro IT

Rakennusteollisuuden tuotemallitieto -prosessit Pro IT Rakennusteollisuuden tuotemallitieto -prosessit Pro IT Tuotemallipohjainen suunnittelu- toteutusylläpitoprosessin tiedonhallinnan kehittäminen Rakennusteollisuus RT ry / 23.9.2002 Rakentamisen nykypäivä

Lisätiedot

INFRA-ALAN ON TEHOSTETTAVA LIIKETOIMINTAPROSESSEJAAN. Harri Yli-Villamo Johtaja, rautatieinvestoinnit

INFRA-ALAN ON TEHOSTETTAVA LIIKETOIMINTAPROSESSEJAAN. Harri Yli-Villamo Johtaja, rautatieinvestoinnit INFRA-ALAN ON TEHOSTETTAVA LIIKETOIMINTAPROSESSEJAAN Harri Yli-Villamo Johtaja, rautatieinvestoinnit Agenda Miksi on tehostettava Toimintatapa nyt Mitä viime vuosina on tehty infra-alan alan tuotetietomalli-asiassa

Lisätiedot

Etelä-Karjalan rakennuspäivä - Rakennusala digitaalisuuden kourissa? Miten digiloikka saadaan aikaan? Lehtori Timo Lehtoviita, Saimaan amk

Etelä-Karjalan rakennuspäivä - Rakennusala digitaalisuuden kourissa? Miten digiloikka saadaan aikaan? Lehtori Timo Lehtoviita, Saimaan amk Etelä-Karjalan rakennuspäivä - Rakennusala digitaalisuuden kourissa? Miten digiloikka saadaan aikaan? Lehtori Timo Lehtoviita, Saimaan amk ROTI 2015-arvosanat Rakennukset : 7 Liikenneverkot : 7 Yhdyskuntatekniikka

Lisätiedot

Työkoneohjauksen perusteet

Työkoneohjauksen perusteet Työkoneohjauksen perusteet TIETOMALLIRAKENTAMINEN NOVATRON - TUOTTEILLA Petteri Palviainen Petteri 19.4.2016 13.6.2016 Palviainen Infrarakentamisen työkoneautomaatio Työkoneet varustetaan koneohjausjärjestelmillä

Lisätiedot

PRE/inframallin vaatimukset ja -ohjeet

PRE/inframallin vaatimukset ja -ohjeet PRE/inframallinvaatimuksetja-ohjeet Osa INFRAMALLINLAADUNVARMISTUS 3.4.2013 1 (21) Versiointisivu Dokumentin versiohistoria Versio Päiväys Tekijä Kuvaus 0.1 22.03.2013 Erkki Mäkinen Inframallin laadunvarmistus

Lisätiedot

Sosiaalihuollon asiakasasiakirjojen standardointi

Sosiaalihuollon asiakasasiakirjojen standardointi Sosiaalihuollon asiakasasiakirjojen standardointi Tikesos-hanke Kuopion yliopisto Jari Savolainen Materiaali jakelua varten. (*) Merkinnällä varustettuja dioja ei ajanpuutteen vuoksi välttämättä käsitellä

Lisätiedot

Inframodel 2 kehityshanke

Inframodel 2 kehityshanke Inframodel 2 kehityshanke 30.9.2005 Inframodel2 esittely Yleistä Hankkeen tavoitteet Hankkeen osapuolet ja organisointi Budjetti ja rahoitus Aikataulu ja osatehtävät Työskentely ja dokumentointi LandXML

Lisätiedot

IFC:n tilanne ja tuotetiedon elinkaaren hallinnan prosessi

IFC:n tilanne ja tuotetiedon elinkaaren hallinnan prosessi IFC:n tilanne ja tuotetiedon elinkaaren hallinnan prosessi Pro IT Kick-off seminaari, 2002-09-23 Eurostepsys Oy kari.karstila@eurostep.com IFC JA TUOTETIEDON ELINKAAREN HALLINNAN PROSESSI Sisältö: Rakentamisen

Lisätiedot

Rakennuskustannukset hallintaan Fore-laskennan käyttö suunnittelussa

Rakennuskustannukset hallintaan Fore-laskennan käyttö suunnittelussa Rakennuskustannukset hallintaan Fore-laskennan käyttö suunnittelussa Hankesuunnittelupäivä 25.10.2016, Ari Huomo Kustannusohjauksen tavoitteet Tavoitteellinen, kuhunkin hankkeen vaiheeseen sopiva kustannusarvio

Lisätiedot

YLEISET INFRAMALLIVAATIMUKSET OHJEISTUKSEN KÄYTTÖ ESIMERKKIPROJEKTEISSA

YLEISET INFRAMALLIVAATIMUKSET OHJEISTUKSEN KÄYTTÖ ESIMERKKIPROJEKTEISSA YLEISET INFRAMALLIVAATIMUKSET 2015 -OHJEISTUKSEN KÄYTTÖ ESIMERKKIPROJEKTEISSA Brax Ville-Petteri Karjalainen Mika Opinnäytetyö Tekniikan- ja liikenteenala Maanmittaustekniikka Insinööri (AMK) 2016 Opinnäytetyön

Lisätiedot

Alueellinen tietomalli case Inkilänportti. Novapoint-käyttäjäpäivät

Alueellinen tietomalli case Inkilänportti. Novapoint-käyttäjäpäivät Alueellinen tietomalli case Inkilänportti Novapoint-käyttäjäpäivät 25.4.2012 FCG lyhyesti FCG Finnish Consulting Group on Suomen suurimpia monialaisia konsulttiyrityksiä Yhtiön palvelut keskittyvät infra-,

Lisätiedot

TUOTE(tieto)MALLIT Espoon pilottikohteiden urakoiden hankintaprosessi. Harri Tanska, Espoon kaupunki 5.2.2013 Infra FIMBIM Pilottipäivä

TUOTE(tieto)MALLIT Espoon pilottikohteiden urakoiden hankintaprosessi. Harri Tanska, Espoon kaupunki 5.2.2013 Infra FIMBIM Pilottipäivä TUOTE(tieto)MALLIT Espoon pilottikohteiden urakoiden hankintaprosessi Harri Tanska, Espoon kaupunki 5.2.2013 Infra FIMBIM Pilottipäivä Miten tuotemallisuunnittelu eroaa perinteisestä suunnittelusta? Käytännössä

Lisätiedot

MALLIPOHJAISEN HANKKEEN LÄHTÖAINEISTO

MALLIPOHJAISEN HANKKEEN LÄHTÖAINEISTO Opinnäytetyö (AMK) Rakennustekniikan koulutusohjelma Infratekniikka 2015 Anna Partiainen MALLIPOHJAISEN HANKKEEN LÄHTÖAINEISTO OPINNÄYTETYÖ (AMK) TIIVISTELMÄ TURUN AMMATTIKORKEAKOULU Rakennustekniikka

Lisätiedot

JHS 196 EUREF-FIN -järjestelmän mukaiset koordinaatit Suomessa

JHS 196 EUREF-FIN -järjestelmän mukaiset koordinaatit Suomessa JHS 196 EUREF-FIN -järjestelmän mukaiset koordinaatit Suomessa JHS 197 EUREF-FIN - koordinaattijärjestelmät, niihin liittyvät muunnokset ja karttalehtijako MARKKU POUTANEN Paikkatietokeskus FGI Taustaa

Lisätiedot

Tampereen kaupungin paikkatietostrategia 2013 2015. Tampereen kaupunki

Tampereen kaupungin paikkatietostrategia 2013 2015. Tampereen kaupunki Tampereen kaupungin paikkatietostrategia 2013 2015 Tampereen kaupunki 28.3.2013 TAMPERE Tampereen kaupungin paikkatietostrategia 1 PAIKKATIETO JA PAIKKATIETOINFRASTRUKTUURI KÄSITTEENÄ Paikkatiedolla tarkoitetaan

Lisätiedot

Yleisten inframallivaatimuksien mukaisen lähtöaineiston tutkimus Imatran kaupungille

Yleisten inframallivaatimuksien mukaisen lähtöaineiston tutkimus Imatran kaupungille Saimaan ammattikorkeakoulu Tekniikka Lappeenranta Rakennustekniikan koulutusohjelma Infratekniikan suuntautumisvaihtoehto Mikko Lonka Yleisten inframallivaatimuksien mukaisen lähtöaineiston tutkimus Imatran

Lisätiedot

NYKYTILANNE RAKENNUSALALLA TAVOITE TULEVAISUUDESSA

NYKYTILANNE RAKENNUSALALLA TAVOITE TULEVAISUUDESSA NYKYTILANNE RAKENNUSALALLA Tieto kulkee vieläkin pääosin paperien välityksellä koneesta toiseen, jolloin aikaa ja työtä haaskaantuu Arto Kiviniemi 12/07/97-1 TAVOITE TULEVAISUUDESSA Tieto kulkee sellaisenaan

Lisätiedot

HSY paikkatietoseminaari, 16.3.2016 Ari Purhonen kehittämisinsinööri Tekninen ja ympäristötoimi / Hallinto- ja kehittäminen

HSY paikkatietoseminaari, 16.3.2016 Ari Purhonen kehittämisinsinööri Tekninen ja ympäristötoimi / Hallinto- ja kehittäminen Tavoitteena nykytilamalli - Saadaanko nykyisestä kantakartasta 3D-nykytilamalli ja mitkä ovat valmiudet tällä hetkellä? Mihin nykytilaa tarvitaan Espoossa? HSY paikkatietoseminaari, 16.3.2016 kehittämisinsinööri

Lisätiedot

NYKYTILANNE RAKENNUSALALLA TAVOITE TULEVAISUUDESSA

NYKYTILANNE RAKENNUSALALLA TAVOITE TULEVAISUUDESSA NYKYTILANNE RAKENNUSALALLA Tieto kulkee vieläkin pääosin paperien välityksellä koneesta toiseen, jolloin aikaa ja työtä haaskaantuu Arto Kiviniemi - 1 TAVOITE TULEVAISUUDESSA Tieto kulkee sellaisenaan

Lisätiedot

Infra-alan tuotetietomallistandardit

Infra-alan tuotetietomallistandardit Infra-alan tuotetietomallistandardit Pekka Siltanen Juha Hyvärinen Standardiselvityksen lähtökohta & tavoite Suomalaisen infra-alan avoimen tuotetietomallin kehityksen tueksi Tunnistettiin keskeisimmät

Lisätiedot

Liite D: Poikkeamispäätösten ja suunnittelutarveratkaisujen mallinnus tiedonsiirtoa varten

Liite D: Poikkeamispäätösten ja suunnittelutarveratkaisujen mallinnus tiedonsiirtoa varten Liite D: Poikkeamispäätösten ja suunnittelutarveratkaisujen mallinnus tiedonsiirtoa varten Versio: 18.10.2011 Julkaistu: 27.10.2011 Voimassaoloaika: Toistaiseksi Sisällys 1 Johdanto... 2 1.1 Poikkeamispäätös

Lisätiedot

Mallinnus tekee kaupungista älykkään

Mallinnus tekee kaupungista älykkään Mallinnus tekee kaupungista älykkään Anssi Savisalo, kaupunkisuunnittelun toimialaryhmän pj KAUPUNKISUUNNITTELUN TOIMIALARYHMÄN VISIO Kaupunkisuunnittelun toimialaryhmä on kaupunkien teknisen mallinnuksen

Lisätiedot

Tietomallit ja koneohjaus kuntatekniikan rakentamisessa

Tietomallit ja koneohjaus kuntatekniikan rakentamisessa Tommi Kivinen Tietomallit ja koneohjaus kuntatekniikan rakentamisessa Diplomityö, joka on jätetty opinnäytteenä tarkastettavaksi diplomi-insinöörin tutkintoa varten. Espoossa 2.5.2016 Valvoja: Professori

Lisätiedot

KEHITTÄMISEN NELIKENTTÄ

KEHITTÄMISEN NELIKENTTÄ KEHITTÄMISEN NELIKENTTÄ TIEDON- HALLINTA HANKINTA JÄRJESTELMÄTASON KEHITTÄMINEN -Tulosten käyttöönoton aikajänne 5 10 vuotta SOVELLUSTEN KEHITTÄMINEN -Tulosten käyttöönoton aikajänne 1-5 vuotta KOULUTUS

Lisätiedot

JHS-järjestelmä ja avoimet teknologiat. Tommi Karttaavi

JHS-järjestelmä ja avoimet teknologiat. Tommi Karttaavi JHS-järjestelmä ja avoimet teknologiat Tommi Karttaavi 13.5.2008 JHS-järjestelmä (historiaa) Valtioneuvoston päätös valtionhallinnon sisäisistä standardeista 7.9.1977 Valtiovarainministeriö vahvisti valtionhallinnon

Lisätiedot

A-INSINÖÖRIT. Tietomallipohjaisen rakennesuunnittelun tilaaminen Petri Talvitie

A-INSINÖÖRIT. Tietomallipohjaisen rakennesuunnittelun tilaaminen Petri Talvitie A-INSINÖÖRIT Tietomallipohjaisen rakennesuunnittelun tilaaminen Petri Talvitie WWW.AINS.FI A-Insinöörit Esittely lyhyesti A-Insinöörit Asiakkaan Ainutlaatuinen Asiantuntijakumppani 60 Parempi rakennettu

Lisätiedot

Tietomallinnus palvelurakentamisessa Case Linnanmäki

Tietomallinnus palvelurakentamisessa Case Linnanmäki Tietomallinnus palvelurakentamisessa Case Linnanmäki Henry Salo Fira Oy Esityksen sisältö Fira pähkinänkuoressa Fira Oy Historiamme Palvelurakentamisen konseptimme Tietomallin käyttö palvelurakentamisessa

Lisätiedot

Yleiset Inframallivaatimukset YIV 2015

Yleiset Inframallivaatimukset YIV 2015 1 (26) Yleiset Inframallivaatimukset YIV 2015 Osa 10 Ohjaus ja koordinointi Laadunvarmistus Lähtötietojen hankinta ja mallintaminen Inframallintaminen (yhdistelmämalli) Vuorovaikutus ja yhteistyö Suunnittelu

Lisätiedot

YTV. Osa 5. Yleiset tietomallivaatimukset 2012. Rakennesuunnittelu. versio 1.0

YTV. Osa 5. Yleiset tietomallivaatimukset 2012. Rakennesuunnittelu. versio 1.0 YTV versio 1.0 Yleiset tietomallivaatimukset 2012 Osa 5. Rakennesuunnittelu Alkusanat Julkaisusarja Tietomallivaatimukset 2012 on laajapohjaisen kehittämishankkeen, COBIM, tulos. Tarve vaatimuksille juontaa

Lisätiedot

VIASYS VDC ASIAKASPÄIVÄ 2016 SUUNNITTELUSTA RAKENTAMISEEN TIETOMALLINTAMINEN JA TIEDONHALLINTA SUUNNITTELIJAN NÄKÖKULMASTA

VIASYS VDC ASIAKASPÄIVÄ 2016 SUUNNITTELUSTA RAKENTAMISEEN TIETOMALLINTAMINEN JA TIEDONHALLINTA SUUNNITTELIJAN NÄKÖKULMASTA VIASYS VDC ASIAKASPÄIVÄ 2016 SUUNNITTELUSTA RAKENTAMISEEN TIETOMALLINTAMINEN JA TIEDONHALLINTA SUUNNITTELIJAN NÄKÖKULMASTA Emil Matintupa 25.5.2016 1 AGENDA 1. Tietomallien rooli tiensuunnitteluprosessissa

Lisätiedot

Mikä on digitaalinen suunnitelma. Petri Niemi Finnmap Infra Oy

Mikä on digitaalinen suunnitelma. Petri Niemi Finnmap Infra Oy Mikä on digitaalinen suunnitelma Petri Niemi Finnmap Infra Oy Taustaa Julkaistu 25.2.2016 23.8.2016 DIGITAALISTEN PÄÄLLYSTEURAKOIDEN TYÖPAJA 2 Digitaalinen päällystyssuunnitelma 23.8.2016 DIGITAALISTEN

Lisätiedot

Korkeakoulujen yhteentoimivuusmalli

Korkeakoulujen yhteentoimivuusmalli Korkeakoulujen yhteentoimivuusmalli Tavoitteena korkeakoulujen opetus-, tutkimus- ja julkaisutietojärjestelmien yhteentoimivuus Miika Alonen Suvi Remes Nykytila Esim. Kirjastotoimi Opintopolku? Korkeakoulujen

Lisätiedot

JHS 158 Paikkatiedon metatiedot Liite 6: Esimerkki XML-koodauksesta Versio: Julkaistu: Voimassaoloaika:

JHS 158 Paikkatiedon metatiedot Liite 6: Esimerkki XML-koodauksesta Versio: Julkaistu: Voimassaoloaika: JHS 158 Paikkatiedon metatiedot Liite 6: Esimerkki XML-koodauksesta Versio: Julkaistu: Voimassaoloaika: Esimerkki XML-koodauksesta Tässä liitteessä on annettu esimerkki metatiedon sisällöstä paikkatietoaineistoon

Lisätiedot

Liikennetutkimuksen osaaminen Suomessa Oulun yliopisto

Liikennetutkimuksen osaaminen Suomessa Oulun yliopisto Virtuaalinen liikenteen tutkimuskeskus 16.2.2012 BANK, Unioninkatu 20, Helsinki Liikennetutkimuksen osaaminen Suomessa Oulun yliopisto Rauno Heikkilä, Oulun yliopisto Esityksen sisältö Tutkimusyksikön

Lisätiedot

Tutkimusraportti - tulokset

Tutkimusraportti - tulokset Department of Structural Engineering and Building Technology Infrahankkeen kokonaisprosessin ja tietotarpeiden mallintaminen (INPRO): Tutkimusraportti - tulokset INFRA 2010 loppuseminaari 5.11.2008 Ari-Pekka

Lisätiedot

Paikkatietokantojen EUREFmuunnoksen

Paikkatietokantojen EUREFmuunnoksen Paikkatietokantojen EUREFmuunnoksen käytännön toteutus EUREF-II teemapäivä Jukka Vänttinen Sisältö Koordinaattimuunnokset Teklan ohjelmistoissa Muunnostyön valmistelu ja vaiheistus Muunnokset tietojärjestelmän

Lisätiedot

buildingsmart Finland

buildingsmart Finland buildingsmart Finland Tero Järvinen buildingsmart Finland Talotekniikkatoimialaryhmä Finnbuild 2014 03.10.2014 TALOTEKNIIKKATOIMIALARYHMÄN KYSELY Kyselyn tarkoitus Kartoittaa talotekniikan tietomallikäytäntöjä

Lisätiedot

ERILLISNIMIKKEISTÖJEN YHDISTÄMINEN SILTOJEN TIETOMALLINNUKSEEN

ERILLISNIMIKKEISTÖJEN YHDISTÄMINEN SILTOJEN TIETOMALLINNUKSEEN KONETEKNIIKAN KOULUTUSOHJELMA ERILLISNIMIKKEISTÖJEN YHDISTÄMINEN SILTOJEN TIETOMALLINNUKSEEN Niko Rimpiläinen Diplomityö, jonka aihe on hyväksytty Oulun yliopiston Konetekniikan koulutusohjelmassa 09.05.2014

Lisätiedot

PROJEKTILA -TEHTÄVÄLUETTELO IM-MANAGERILLE Versio 1.0

PROJEKTILA -TEHTÄVÄLUETTELO IM-MANAGERILLE Versio 1.0 Kari Alatalo Senaatti-kiinteistöt Projektipankki-tehtäväluettelo 1 (9) PROJEKTILA -TEHTÄVÄLUETTELO IM-MANAGERILLE Versio 1.0 1. Omien tietojen päivitys ja ylläpito 2. Koulutus- ja konsultointipalvelut

Lisätiedot

Tuotemallipohjainen suunnittelu ja toteutus - yhteiset tavoitteet

Tuotemallipohjainen suunnittelu ja toteutus - yhteiset tavoitteet Tuotemallipohjainen suunnittelu ja toteutus - yhteiset tavoitteet 16.5.2002, Dipoli Rakennusteollisuus RT ry Ilkka Romo Rakennusteollisuus RT ry 1 Rakennusteollisuuden teknologiastrategia 12.2.2002 Rakennusteollisuus

Lisätiedot

Mallintamalla suunnittelu, rakentaminen ja elinkaari hallintaan. Kari Ristolainen johtava asiantuntija Senaatti-kiinteistöt

Mallintamalla suunnittelu, rakentaminen ja elinkaari hallintaan. Kari Ristolainen johtava asiantuntija Senaatti-kiinteistöt Mallintamalla suunnittelu, rakentaminen ja elinkaari hallintaan Kari Ristolainen johtava asiantuntija Senaatti-kiinteistöt 1 24.5.2010 Tietomallintamisen kehityspolku Senaatti-kiinteistöissä BIM - kehityshankkeet

Lisätiedot

MÄÄRÄYS SIJOITUSPALVELUYRITYKSEN RISKIENHALLINNASTA JA MUUSTA SISÄISESTÄ VALVONNASTA

MÄÄRÄYS SIJOITUSPALVELUYRITYKSEN RISKIENHALLINNASTA JA MUUSTA SISÄISESTÄ VALVONNASTA lukien toistaiseksi 1 (5) Sijoituspalveluyrityksille MÄÄRÄYS SIJOITUSPALVELUYRITYKSEN RISKIENHALLINNASTA JA MUUSTA SISÄISESTÄ VALVONNASTA Rahoitustarkastus antaa sijoituspalveluyrityksistä annetun lain

Lisätiedot

Pilotti: Mallipohjaisen radanrakennustyömaan dynaamisen ohjausjärjestelmän kehittäminen. InfraFINBIM pilottiraportti

Pilotti: Mallipohjaisen radanrakennustyömaan dynaamisen ohjausjärjestelmän kehittäminen. InfraFINBIM pilottiraportti 1 (11) BUILT ENVIRONMENT PROCESS RE-ENGINEERING (PRE) WP5: InfraFINBIM Pilotti: Mallipohjaisen radanrakennustyömaan dynaamisen ohjausjärjestelmän kehittäminen InfraFINBIM pilottiraportti Muutoshistoria:

Lisätiedot

Tuotemallin hyödyntäminen rakentamisprosessissa

Tuotemallin hyödyntäminen rakentamisprosessissa Tuotemallin hyödyntäminen rakentamisprosessissa Rakennusteollisuuden tuotemallitieto-prosessit Pro IT Kehitystyön käynnistystilaisuus 23.9.2002 Susanne Backas 05.03.2002 Strategia Tuottaa tietoa asiakkaan

Lisätiedot

LifeData Luonnonvaratiedon avoimuus uusien ratkaisujen lähtökohtana. Sanna Marttinen (LYNET) Riitta Teiniranta (SYKE) Eero Mikkola (Luke)

LifeData Luonnonvaratiedon avoimuus uusien ratkaisujen lähtökohtana. Sanna Marttinen (LYNET) Riitta Teiniranta (SYKE) Eero Mikkola (Luke) LifeData 2011-2015 Luonnonvaratiedon avoimuus uusien ratkaisujen lähtökohtana Sanna Marttinen (LYNET) Riitta Teiniranta (SYKE) Eero Mikkola (Luke) 1.12.2015 http://www.metla.fi/life/lifedata/ Luonnonvara-

Lisätiedot

Infra TM - valmisteluhanke

Infra TM - valmisteluhanke Infra TM - valmisteluhanke Harri Yli-Villamo Infra 2010 loppuseminaari Infra TM hanke Hankesuunnitelma RTS 31.10.08 Taustaselvitykset Infra-tuotetietomallistandardit -selvitys [Juha Hyvärinen, VTT, 19.12.2007]

Lisätiedot

AVOIN DATA AVAIN UUTEEN Seminaarin avaus Kansleri Ilkka Niiniluoto Helsingin yliopisto

AVOIN DATA AVAIN UUTEEN Seminaarin avaus Kansleri Ilkka Niiniluoto Helsingin yliopisto AVOIN DATA AVAIN UUTEEN Seminaarin avaus 1.11.11 Kansleri Ilkka Niiniluoto Helsingin yliopisto TIETEELLINEN TIETO tieteellinen tieto on julkista tieteen itseäänkorjaavuus ja edistyvyys tieto syntyy tutkimuksen

Lisätiedot

1. Tuotemalli ja tiedonsiirto

1. Tuotemalli ja tiedonsiirto 1. Tuotemalli ja tiedonsiirto Suunnittelu- ja rakentamisprosessi Hankintaprosessi Ylläpitoprosessi Koneautomaatio ja numeerinen ohjaus Laatutiedon automaattinen keruu ja jalostaminen Tietojen ja prosessien

Lisätiedot

Taloteknisen suunnittelun tehtäväluettelo

Taloteknisen suunnittelun tehtäväluettelo Taloteknisen suunnittelun tehtäväluettelo HUS-suunnittelijaseminaari 18.9.2014 Kari Kaleva / Granlund Oy Esityksen sisältö Uudet suunnitteluvaiheet Taloteknisen tehtäväluettelon rakenne Avoimen rakentamisen

Lisätiedot

Projektin tilanne. Tavaraliikenteen telematiikka-arkkitehtuuri Liikenne- ja viestintäministeriö

Projektin tilanne. Tavaraliikenteen telematiikka-arkkitehtuuri Liikenne- ja viestintäministeriö Projektin tilanne Tavaraliikenteen telematiikka-arkkitehtuuri Liikenne- ja viestintäministeriö Tehtyä työtä Syksyn mittaan projektiryhmä on kuvannut tavaraliikenteen telematiikkaarkkitehtuurin tavoitetilan

Lisätiedot

TalokeskusYhtiötOy. Korjausrakentamisen ulottaminen käyttöönottoon ja ylläpitoon. Rakennettu ympäristö ohjelman ja LCIFIN2-hankkeen työpaja 11.6.

TalokeskusYhtiötOy. Korjausrakentamisen ulottaminen käyttöönottoon ja ylläpitoon. Rakennettu ympäristö ohjelman ja LCIFIN2-hankkeen työpaja 11.6. TalokeskusYhtiötOy Korjausrakentamisen ulottaminen käyttöönottoon ja ylläpitoon Rakennettu ympäristö ohjelman ja LCIFIN2-hankkeen työpaja 11.6.2014 Stefan Fransman Kehityspäällikkö Suomen Talokeskus Oy

Lisätiedot

Miten raportoin laadun? Kai Koistinen , Ota laatu haltuun paikkatiedot paremmaksi -työpaja

Miten raportoin laadun? Kai Koistinen , Ota laatu haltuun paikkatiedot paremmaksi -työpaja Miten raportoin laadun? Kai Koistinen 22.10.2015, Ota laatu haltuun paikkatiedot paremmaksi -työpaja 2 Esityksen sisältö Miksi raportoida? Laadun raportointi: standardit ja suositukset Laadun raportointi

Lisätiedot

Paikkatietotuotteet ja niiden määrittely

Paikkatietotuotteet ja niiden määrittely Paikkatietotuotteet ja niiden määrittely Inspire-koulutuspäivä 30.3.2011 Panu Muhli Maanmittauslaitos Inspire-sihteeristö etunimi.sukunimi@maanmittauslaitos.fi Sisällys Mikä on paikkatietotuote? Mitä paikkatietotuotteen

Lisätiedot

JHS XXX Kansallisen tie- ja katuverkostoaineiston ylläpito ja ylläpitotietojen dokumentointi. Matti Pesu / Liikennevirasto 9.4.

JHS XXX Kansallisen tie- ja katuverkostoaineiston ylläpito ja ylläpitotietojen dokumentointi. Matti Pesu / Liikennevirasto 9.4. JHS XXX Kansallisen tie- ja katuverkostoaineiston ylläpito ja ylläpitotietojen dokumentointi Matti Pesu / Liikennevirasto 9.4.2014 Esityksen sisältö Mikä on Digiroad? Suosituksen tausta ja tavoitteet Valmistelussa

Lisätiedot

Avoin lähdekoodi hankinnoissa Juha Yrjölä

Avoin lähdekoodi hankinnoissa Juha Yrjölä Avoin lähdekoodi hankinnoissa 9.6.2016 Juha Yrjölä Mitä on avoin lähdekoodi? 1. Lähdekoodi tulee jakaa ohjelmiston mukana tai antaa saataville joko ilmaiseksi tai korkeintaan luovuttamiskulujen hinnalla.

Lisätiedot

Hankkeet ja yhteentoimivuus. OKM:n kirjastopäivät Minna Karvonen

Hankkeet ja yhteentoimivuus. OKM:n kirjastopäivät Minna Karvonen Hankkeet ja yhteentoimivuus OKM:n kirjastopäivät 2012 Minna Karvonen 12.12.2012 Hallitusohjelman kirjaukset Yhteentoimivuus: kansallista perustaa Kirjastoja kehitetään vastaamaan tietoyhteiskunnan haasteisiin.

Lisätiedot

Paikkatiedon JHS-seminaari. Paikkatietomarkkinat 2016

Paikkatiedon JHS-seminaari. Paikkatietomarkkinat 2016 Paikkatiedon JHS-seminaari Paikkatietomarkkinat 2016 Ohjelma 9:00 Tervetuloa JHS-seminaarin Katsaus Paikkatiedon JHS:iin Pekka Sarkola, paikkatiedon JHS ohjausryhmä Paikkatiedot JUHTAn toiminnassa Jari

Lisätiedot

Valtioneuvoston asetus

Valtioneuvoston asetus Valtioneuvoston asetus rautatiejärjestelmän turvallisuudesta ja yhteentoimivuudesta annetun valtioneuvoston asetuksen muuttamisesta Valtioneuvoston päätöksen mukaisesti muutetaan rautatiejärjestelmän turvallisuudesta

Lisätiedot

Paikkatietoyhteistyö. Mikko Lappalainen Finto-projektin laajennetun projektiryhmän kokous, 31.5.2016 KANSALLISKIRJASTO

Paikkatietoyhteistyö. Mikko Lappalainen Finto-projektin laajennetun projektiryhmän kokous, 31.5.2016 KANSALLISKIRJASTO Paikkatietoyhteistyö Mikko Lappalainen Finto-projektin laajennetun projektiryhmän kokous, 31.5.2016 Tausta Paikkatiedon hyödyntäminen kuvailussa vähäistä Sektoreiden sisällä sekä sektoreiden välillä epäyhtenäisiä

Lisätiedot

Lapuan kaupunki Maanmittauslaitos Dnro MML /00 04 00/2015 KUNTA PAIKKATIETOAINEISTOJEN HANKINTAA JA KÄYTTÖOIKEUTTA KOSKEVA SOPIMUS

Lapuan kaupunki Maanmittauslaitos Dnro MML /00 04 00/2015 KUNTA PAIKKATIETOAINEISTOJEN HANKINTAA JA KÄYTTÖOIKEUTTA KOSKEVA SOPIMUS Maanmittauslaitos Dnro MML /00 04 00/2015 KUNTA PAIKKATIETOAINEISTOJEN HANKINTAA JA KÄYTTÖOIKEUTTA KOSKEVA SOPIMUS Sopimusosapuolet: Yhteyshenkilö: Jaakko Rissanen Maanmittauslaitos, Yhteyshenkilö: Kari

Lisätiedot

Tervetuloa infrarakentamisen muutokseen! Helsinki, Palace 8.4.2014 klo 10 12

Tervetuloa infrarakentamisen muutokseen! Helsinki, Palace 8.4.2014 klo 10 12 Tervetuloa infrarakentamisen muutokseen! Helsinki, Palace 8.4.2014 klo 10 12 Yhteistyössä Työkaluja infra alalle (www.vtt.fi/sites/infra2030) Infrarakentamisen rakenne Suunnitteluun ja päätöksentekoon

Lisätiedot

Helsinki Region Infoshare Pääkaupunkiseudun tiedon avaaminen

Helsinki Region Infoshare Pääkaupunkiseudun tiedon avaaminen Helsinki Region Infoshare Pääkaupunkiseudun tiedon avaaminen Projektipäällikkö Ville Meloni Forum Virium Helsinki 2.11.2011 - MML Paikkatietomarkkinat 2011 Helsinki Region Infoshare Kehitetään tiedontuottajien

Lisätiedot

Built Environment Process Reengineering (PRE)

Built Environment Process Reengineering (PRE) Jutta Peura RAKENNETTU YMPÄRISTÖ Tarvitaanko tätä palkkia? Built Environment Process Reengineering (PRE) Pilottipäivä PILOTTIEN ANALYSOINTIA Jutta Peura ja Tarja Mäkeläinen Built Environment Process Innovations

Lisätiedot

4.2 Yhteensopivuus roolimalleihin perustuvassa palvelussa

4.2 Yhteensopivuus roolimalleihin perustuvassa palvelussa 4. Roolimallipalvelu 4.1 Tiedot palvelusta Palvelun nimi: Palvelun versio 01.01.00 Toteuttaa palvelun yksilöllistä palvelua (kts. M14.4.42) Roolimallipalvelu (Model role service) MYJ:lle, jotka toteuttavat

Lisätiedot

Paikkatietoaineistojen ja -palvelujen metatiedot Riikka Kivekäs

Paikkatietoaineistojen ja -palvelujen metatiedot Riikka Kivekäs Paikkatietoaineistojen ja -palvelujen metatiedot 30.3.2011 Riikka Kivekäs Metatieto Tietoa tiedosta Kuvailee tietoa Vastaa kysymyksiin tiedosta mm. Mitä Missä Milloin Millainen Kuka Paikkatiedon metatieto

Lisätiedot

Digi-tv vastaanottimella toteutetut interaktiiviset sovellukset

Digi-tv vastaanottimella toteutetut interaktiiviset sovellukset Vaatimusmäärittely Digi-tv vastaanottimella toteutetut interaktiiviset sovellukset Versio Päiväys Tekijä Kuvaus 0.1 12.10.01 Pekka Koskinen Ensimmäinen luonnos 0.2 17.10.01 Pekka Koskinen Lisätty vaatimuksia

Lisätiedot

TOIMITUSSOPIMUS ASIAKAS- JA POTILASTIETOJÄRJESTELMÄSTÄ

TOIMITUSSOPIMUS ASIAKAS- JA POTILASTIETOJÄRJESTELMÄSTÄ TOIMITUSSOPIMUS ASIAKAS- JA POTILASTIETOJÄRJESTELMÄSTÄ Liite TS2.4 Migraatiovaatimukset 1/10 VERSIOHISTORIA Päivä Versio Kuvaus Tekijä 12.3.15 3.0 Tarjouspyynnön liitteeksi Hanketoimisto 2/10 SISÄLLYS

Lisätiedot

Tuotemallintamisohjeet 2006. Rakennetyyppitietokannan prototyyppi

Tuotemallintamisohjeet 2006. Rakennetyyppitietokannan prototyyppi Tuotemallintamisohjeet 2006 Rakennetyyppitietokannan prototyyppi Hannu Penttilä Sampsa Nissinen Tuotemallintaminen rakentamisessa piirustus- ja dokumenttikeskeinen rakentaminen muuttuu vähitellen v tuotemallikeskeiseksi,,

Lisätiedot

Teknologioilla tuottavuutta. VR Track Oy Ville Saksi

Teknologioilla tuottavuutta. VR Track Oy Ville Saksi Teknologioilla tuottavuutta VR Track Oy Ville Saksi 8.4.2014 Miten tuottavasti muutos tapahtuu Nykyiset prosessit eivät ole kaikista tuottavampia käytettäville ja kehitysvaiheessa oleville teknologioille.

Lisätiedot

SÄHKE2-vaatimusten mukainen hävitysesitys ja sen tietosisältö

SÄHKE2-vaatimusten mukainen hävitysesitys ja sen tietosisältö 04.12.2009 1 (9) SÄHKE2-vaatimusten mukainen hävitysesitys ja sen tietosisältö Määräys 15.2.2010 Ohje 15.2.2010 Sisältö Arkistolaitoksen määräys/ohje SÄHKE2-vaatimusten mukaan toteutettuihin tietojärjestelmiin

Lisätiedot

Kuutoskaupunkien suositukset avoimista rajapinnoista

Kuutoskaupunkien suositukset avoimista rajapinnoista Kuutoskaupunkien suositukset avoimista rajapinnoista Versio 1.0.1, 26.4.2016 Sisältö Yleistä... 3 Visio: Kaupunkien palvelukehitys rajapinnat edellä... 5 Yhteiset tavoitteet... 6 Avoimuus käytössä ja kehityksessä...

Lisätiedot

Yleiset tietomallivaatimukset 2012 YTV versio 1.0 Osa 12. Tietomallien hyödyntäminen rakennuksen käytön ja ylläpidon aikana

Yleiset tietomallivaatimukset 2012 YTV versio 1.0 Osa 12. Tietomallien hyödyntäminen rakennuksen käytön ja ylläpidon aikana YTV Osan 12 laatija Insinööritoimisto Olof Granlund Oy: Markku Jokela, Tuomas Laine, Reijo Hänninen Alkusanat Julkaisusarja Yleiset tietomallivaatimukset 2012 on laajapohjaisen COBIM kehittämishankkeen

Lisätiedot

HSY:n seudulliset paikkatietoaineistot mitä uutta? Sami Karjalainen Paikkatietoasiantuntija

HSY:n seudulliset paikkatietoaineistot mitä uutta? Sami Karjalainen Paikkatietoasiantuntija HSY:n seudulliset paikkatietoaineistot mitä uutta? Sami Karjalainen Paikkatietoasiantuntija Miksi seudullista tietoa? 4 5 6 7 8 Espoo Helsinki 15.12.2011 Päivähoidon yhteiskäyttöalue A 10 HSY:n Seutu-

Lisätiedot

Tietomallien yhteensovittaminen siltahankkeessa

Tietomallien yhteensovittaminen siltahankkeessa Teemu Järveläinen Tietomallien yhteensovittaminen siltahankkeessa Metropolia Ammattikorkeakoulu Insinööri (AMK) Rakennustekniikka Insinöörityö 9.4.2014 Tiivistelmä Tekijä Otsikko Sivumäärä Aika Teemu Järveläinen

Lisätiedot

Digitaalisten aineistojen pitkäaikaissäilytys - Tiedostoformaattien standardointi

Digitaalisten aineistojen pitkäaikaissäilytys - Tiedostoformaattien standardointi Digitaalisten aineistojen pitkäaikaissäilytys - Tiedostoformaattien standardointi Valtakunnalliset kuva-arkistopäivät 4.-5.11.2013 Vesa Hongisto Miksi tiedostoformaatteja standardoidaan Digitaalisen pitkäaikaissäilytyksen

Lisätiedot

Selvitys lokakuussa 2015

Selvitys lokakuussa 2015 CityGML ja KuntaGML skeemat kaupunkimallien tiedonvälityksessä Kuntien 3D-kaupunkimalli- ja paikkatietoseminaari 9.-10.2.2016 Pasi Lappalainen pasi.lappalainen@nostoconsulting.fi puh. 0400 858 101 Selvitys

Lisätiedot