Yleiset inframallivaatimukset YIV2015

Transkriptio

1 Yleiset inframallivaatimukset YIV2015 Osa 2 Yleiset mallinnusvaatimukset Ohjaus ja koordinointi Laadunvarmistus Lähtö-tietojen hankinta ja harmoni-sointi Infra-mallintaminen Tekniikkalajien yhteensovittaminen Vuorovaikutus ja yhteistyö Suunnittelu, rakentaminen, infran hallinta

2 Yleiset inframallivaatimukset YIV (17) Dokumentin versiohistoria Versio Päiväys Tekijä Kuvaus Liisa Kemppainen juha Liukas Ohje

3 Yleiset inframallivaatimukset YIV (17) SISÄLLYS 1 JOHDANTO Määrittelyt Yleiset mallitekniset vaatimukset Ohjelmistot ja formaatit Mittayksiköt ja koordinaatistot Liittyvät standardit ja ohjeet Infra-nimikkeistöjärjestelmän liittyminen tietomallinnukseen Tietomallintamisen suunnittelu Tietomalliselostus Mallien nimeäminen Mallien julkaisu Mallien tarkkuus Tietomallien laadunvalvonta Luovutettava aineisto... 17

4 Yleiset inframallivaatimukset YIV (17) 1 JOHDANTO Infrakohteiden tietomallinnuksen tavoitteena on suunnittelun ja rakentamisen laadun, tehokkuuden, turvallisuuden ja kestävän kehityksen mukaisen hanke- ja elinkaariprosessin tukeminen. Tietomalleja hyödynnetään koko infrakohteen elinkaaren ajan, lähtien suunnittelun alusta ja lähtötietojen keräämisestä jatkuen rakentamisen jälkeen käyttöön ja ylläpitoon. Tietomallinnus mahdollistaa mm: Investointipäätöksien tuen vertailemalla ratkaisujen toimivuutta, laajuutta ja kustannuksia Energia-, ympäristö- ja elinkaarianalyysit ratkaisujen vertailua, suunnittelua ja ylläpidon tavoiteseurantaa varten Eri tekniikkalajien yhteensovittamisen Suunnitelmien havainnollistamisen ja rakennettavuuden analysoimisen Laadunvarmistuksen, tiedonsiirron parantamisen ja suunnitteluprosessin tehostamisen Rakennushankkeiden tietojen hyödyntämisen käytön ja ylläpidon aikaisissa toiminnoissa kuten koneohjauksessa Yleiset inframallivaatimukset (YIV) kattavat lähtötiedot, suunnittelun eri vaiheet, rakentamisen, rakennetun todentamisen sekä käytön ja ylläpidon. Mallinnusohjeiden tavoitteena on ohjata, yhdenmukaistaa ja kehittää koko infra-alan mallinnuskäytäntöjä. Ohjeiden perustana on tämän hetken parhaat käytännöt ja ohjeita tullaan kehittämään jatkuvasti osaamisen ja työvälineiden kehittymisen myötä. Tässä dokumentissa kuvataan projekteissa tehtävän tietomallinnuksen perusasiat ja -käsitteet sekä tietomallien tuottamista ja hyödyntämistä eri hankevaiheissa koskevat vaatimukset ja ohjeet yleisellä tasolla tarkemmat vaatimukset ja ohjeet annetaan YIV ohjeiden osissa Infra-alalla tietomallinnuksesta käytetään myös termiä inframallintaminen ja tietyn infrakohteen tietomallista termiä inframalli. Inframallintamiseen liittyy olennaisena osana erilaiset paikkatietoaineistot (kaava-, ympäristötiedot jne.), jotka voidaan havainnollistaa myös 3D-malleissa. Tietomallinnus infra-alalla voidaan laajentaa yleisesti infratiedon hallinnaksi. Talonrakennusprojekteissa tietomalli on vakiintunut tarkoittamaan suunnittelijan tuottamaa, kolmiulotteista suunnitelmaa tai sen osaa. Nimitystä on kuitenkin nykyisin laajennettu tarkoittamaan kaikkea sitä informaatiota, joka on linkitetty tietomallipohjaiseen suunnitelmaan. Mallinnusohjeissa esitetään vähimmäisvaatimukset mallinnukselle ja mallien tietosisällölle. Vähimmäisvaatimukset on tarkoitettu noudatettavaksi kaikissa infraprojekteissa. Vähimmäisvaatimusten lisäksi voidaan esittää lisävaatimuksia tapauskohtaisesti. Mallinnusvaatimukset ja inframallin sisältö on esitettävä kaikissa sopimuksissa sitovasti ja yhdenmukaisesti.

5 Yleiset inframallivaatimukset YIV (17) InfraBIM-mallinnusohjeet koostuvat seuraavista dokumenteista: 1: Tietomallipohjainen hanke 2: Yleiset mallinnusvaatimukset 3: Lähtötiedot 4: Inframalli ja mallinnus hankkeen eri suunnitteluvaiheissa 5: Rakennemallit 6: Rakennemallit 7: Rakennemallit 5.1 Maa-, pohja- ja kalliorakenteet, päällys- ja pintarakenteet 5.2 Maarakennustöiden toteutusmallin (koneohjausmalli) laadintaohje 5.3 Maarakennustöiden toteumamallin laadintaohje 6.1 Järjestelmät 7.1 Rakennustekniset rakennusosat 8: Inframallin laadunvarmistus 9: Määrälaskenta, kustannusarviot 10: Havainnollistaminen 11: Inframallin hyödyntäminen eri suunnitteluvaiheissa, infran rakentamisessa sekä infran käytössä ja ylläpidossa Jokaisen tietomallihankkeen osapuolen on tutustuttava oman alansa vaatimusten lisäksi ainakin yleiseen osuuteen (osat 1 ja 2) sekä laadunvarmistuksen periaatteisiin (osa 8). Projektia tai projektin tiedonhallintaa johtavan henkilön on hallittava tietomallivaatimusten periaatteet kokonaisuutena.

6 Yleiset inframallivaatimukset YIV (17) 2 MÄÄRITTELYT Seuraavassa esitetään keskeisimpien termien määritelmät. Laajemmat määritelmät on esitetty InfraBIMsanastossa. Esittelymalli (aik. virtuaalimalli) Jalostettu versio muista malleista. Esittelymalli (käytetään myös termiä havainnollistamismalli) sisältää mm. rakennepintojen tekstuureja, valoa, varjoja ja muita detaljeja, jotka tekevät mallista visuaalisesti mahdollisimman todenmukaisen. Esittelymallia voidaan myös käyttää eri tilanteiden simulointiin. Industry Foundation Classes (IFC) Kansainvälinen tiedonsiirtostandardi rakentamisen ja kiinteistönpidon tuotetietojen tiedonsiirtoon ja yhteiskäyttöön. IFC määrittelee tietokonesovellusten tiedonsiirron yhteensopivuuden perustan. Käytetään myös siltojen ja taitorakenteiden tiedonsiirrossa. Inframalli Infrarakenteen tuotemalli. Yhteisesti sovitun inframallin tietomäärittelyn tietyn infrarakenteen ilmentymä. Esim. tietyn tiehankkeen tiedot tallennettuina Inframodelin mukaisen LandXML-siirtotiedostoon. Huomautus: viime aikoina on ryhdytty rakennusalalla yleisesti käyttämään termiä tietomalli tuotemallin synonyyminä. Infrahankkeessa on päätetty käyttää termiä inframalli infrarakenteen tuotemallista. Inframodel (IM) Avoin LandXML-pohjainen tietomäärittely mallipohjaisten infratietojen siirtoon. Inframodel-dokumentaatio kuvaa tietosisällön ja käytännöt, kuinka LandXML-standardia käytetään Suomessa. Inframodel sisältää vain osan LandXML:n tiedoista. Toisaalta LandXML-standardia on laajennettu sen sallimissa puitteissa mm. liittämällä siihen Infra-rakennusosanimikkeistö. LandXML Yleisesti käytetty kansainvälinen maanrakentamisen XML-pohjainen määrittely infra- ja maanmittaustiedolle. Lähtötietomalli Eri tietolähteistä saadut tai mitatut tuotteet toiminnan ja palveluiden suunnittelua varten hankitut lähtötiedot jäsenneltynä digitaalisessa muodossa. Tällaisia ovat esimerkiksi maastomalli, kaavamalli, maaperämalli ja nykyisten rakenteiden malli sekä muu viiteaineisto, kuten viranomaisluvat ja -päätökset. Lähtötietomalli täydentyy hankkeen edetessä.

7 Yleiset inframallivaatimukset YIV (17) Mallipohjainen Tiedon käsittelyn paradigma tai soveltamistapa, jossa esim. tuotetta kuvataan tietokonesovelluksilla mallina ja sen muodostavina osina, ja sovellukset pystyvät automaattisesti tulkitsemaan mallin sisältämiä tuotetietoja. Natiiviformaatti Tietokoneohjelman oma tallennusmuoto. Natiiviformaatissa tietosisältö on osittain laajempi kuin yleisessä tiedonsiirtoformaatissa, mutta natiiviformaatin hyödyntämiseen tai muuntamiseen avoimeen formaattiin tarvitaan yleensä sama ohjelma tai ohjelman ohjelmakirjasto. Suunnitelmamalli Infrarakenteen tai -järjestelmän tietomallin tietosisällön osajoukko, joka kattaa suunnittelijoiden suunnitteluratkaisut. Voidaan tarvittaessa vaiheistaa tarkemmin esim. esi-, yleis-, väylä- (tie/katu/rata) ja rakentamisja rakennussuunnitelmamalleihin. Voidaan jakaa kussakin suunnitteluvaiheessa esimerkiksi eri tekniikkalajien mukaan. Tiedonsiirtoformaatti Tietokonesovelluksilla tulkittava muoto tiedolle tiedon tallentamiseksi, saantiin, siirtoon ja arkistointiin. Toteumamalli Infrarakenteen tai -järjestelmän tuotemallin tietosisällön osajoukko (vaiheistus), joka kattaa suunnitelmien ja toteutuksen lopullisen toteuman. Toteutusmalli Infrarakenteen tai -järjestelmän tuotemallin tietosisällön osajoukko, joka kattaa toteutuksen näkökulman, eli rakentamisen tehtävät, resurssit, ajoituksen, jne. Voi tarkoittaa myös suunnittelmamallista jalostettuja työkoneiden koneohjausmalleja tai mittauksia varten laadittuja paikalleenmittausmalleja. Yhdistelmämalli Eri tietomalleista yhdistetty tietomalli. Yleensä yhdistelmämalli muodostetaan lähtötietomallista ja eri tekniikkalajien suunnitelmamalleista. Yhdistelmämalli on tekninen malli, jonka tarkoituksena on varmistaa eri tekniikkalajien ja eri hankeosien suunnitelmien yhteensopivuus. Yhdistelmämallista voidaan tuottaa esim. esittelymalli. Ylläpitomalli Infrarakenteen tai -järjestelmän tuotemallin tietosisällön osajoukko (vaiheistus), joka kattaa ylläpidon näkökulman. So. käytön ja ylläpidon aikaiset tehtävät, muutokset jne.

8 Yleiset inframallivaatimukset YIV (17) 2 YLEISET MALLITEKNISET VAATIMUKSET 2.1 Ohjelmistot ja formaatit Sähköiseen muotoon tallennettu tieto tulee pitää hyödynnettävissä olevassa muodossa. Ehdoton vaatimus on käyttää ensisijaisesti avoimia standardeja ja tietomallinnusta tukevia formaatteja. Yhtenäinen formaatti parantaa tiedon monikäyttöisyyttä ja säilymisaikaa sekä tehostaa suunnittelutyötä ja antaa yksityiskohtaisempaa tietoa sisällöstä. Infra-alalla käytettävissä ohjelmissa sisäiset tietomallit eroavat perusperiaatteiltaan. Erot ovat tekniikkalajikohtaisia. Esimerkiksi vesihuoltoverkoston mallinnus on eri ohjelmistoissa hyvin lähellä toisiaan, kun taas väylän maarakenteiden mallinnuslogiikka suunnitteluohjelmissa poikkeaa merkittävästi toisistaan. Tämän vuoksi vesihuoltoverkoston suunnittelua voidaan tiedonsiirron jälkeen jatkaa helposti toisella suunnitteluohjelmalla, kun taas väylän maarakenteiden osalta siirretty malli vastaa lopputulosta, mutta ei sisällä mallin muodostukseen tarvittavia kaikkia tietoja. Vaatimus Mallinnushankkeiden tarjouspyynnöstä on käytävä ilmi lopputuotteelle asetetut vaatimukset. Mallinnuksen perusvaatimukset ovat: Ohjelma pystyy hyödyntämään ja tuottamaan tietomallin avoimessa tietomallipohjaisessa formaatissa. Infrarakenteiden osalta avoin formaatti on Inframodel sisällön ja määrittelyn mukainen LandXML ja taitorakenteiden osalta IFC. Tietomalli ja sen lopputuotteet sekä tulosteet perustuvat Infra-nimikkeistöjärjestelmään. Inframodel ja sen sisältö on kuvattu verkkodokumentaatiossa sekä käyttöohjeessa (ks. Avoimet formaatit eivät ole aina täysin kattavia, ja siirtymävaiheissa täytyy käyttää muita yleisiä formaatteja tai ohjelmistojen omia natiiviformaatteja. Esim. pohjatutkimusten osalta formaatti on Infrapohjatutkimusformaatti. Koska avoimet tietomalliformaatit eivät vielä sisällä kaikkia infrarakenteita, voidaan niiden osalta käyttää dwg-formaattia. Nimeämiskäytäntöjen osalta on silloinkin noudatettava Infranimikkeistöjärjestelmää. On huomattava myös, että dwg-formaatti rajoittaa kohteiden ominaisuustietojen älykästä tiedonsiirtoa. Tiedonhallinnassa on otettava huomioon tiedon alkuperäisformaatti. Malli on luovutettava niin, että kaikki oleellinen suunnitelmatieto säilyy ja on siirrettävissä mallin mukana eteenpäin. Tämä tarkoittaa, että kaikki käytetyt materiaali- ja profiilikirjastot on luovutettava mallin yhteydessä, myös tietomalliselostus. Tiedon jakelussa on käytettävä avointa formaattia, mutta arkistoon tiedosto tulisi tallentaa myös natiiviformaatissa, jotta tiedon säilyminen olisi varmistettu edes rajoitetun ajan. Ohjelmistojen versioiden vaihtuessa natiiviformaateista saatetaan menettää osa tiedoista tai niitä ei voida avata uudella ohjelmalla. Kuvassa 1 on kuvattu miten formaatit liittyvät kiinteästi tiedonhallinnan kolmikantaan. Formaattien, nimikkeistön ja mallinnusvaatimusten tulee olla kunnossa ja yhteneväiset, jotta tiedonhallinta toimii.

9 Yleiset inframallivaatimukset YIV (17) 2.2 Mittayksiköt ja koordinaatistot Kuva 1. Tiedonhallinnan kolmikanta. Käytettävä mittayksikkö on metri. Ensisijaisesti tulee käyttää seudullisesti yhtenäistä ja valtakunnallisten suositusten mukaista EUREF FIN- koordinaattijärjestelmää ja N2000 korkeusjärjestelmää. Valtakunnallisella tasolla käytetään ETRS TM35FIN koordinaatistoa (yksi projektiokaista, keskimeridiaani on 27º). Tätä voidaan käyttää esi- ja yleissuunnitelmissa, mutta tarkemmassa suunnittelussa tulee käyttää ETRS GKn koordinaatistoa, jossa käytetään paikallistasolla tarkoitukseen sopivaa projektiokaistan leveyttä ja alueelle parhaiten soveltuvaa keskimeridiaania tasa asteella 19º, 20º, 21º,, 31º. Esimerkiksi pääkaupunkiseudun kunnat käyttävät (Helsinki, Espoo, Kauniainen ja Vantaa) ETRS GK25 tasokoordinaatistoa. Lähtötietoja tai aikaisemmin tehtyjä suunnitelmia on usein vanhassa koordinaatistossa, korkeusjärjestelmässä tai eri kaistalla. Tällöin aineisto muunnetaan haluttuun koordinaatistoon ja korkeusjärjestelmään. Käytettävät muutoskaavat on varmistettava toimiviksi ja luotettaviksi. Rakennusten ja taitorakenteiden suunnittelussa käytetään ohjelmistoteknisistä syistä usein paikallista, tiettyyn pisteeseen asetettua, koordinaatistoa. Projektikoordinaatiston sijainnissa on yleisesti käytettävä riittävää määrää vastinpisteitä (3-8 kpl). Jos paikallista mallia ei voida toteuttaa valtakunnallisessa koordinaatistossa, seuraavia periaatteita tulee noudattaa:

10 Yleiset inframallivaatimukset YIV (17) - Valitaan paikalliseksi origoksi riittävän lähellä oleva globaalin koordinaatiston tasalukema. - Paikallisen (matemaattisen) koordinaatiston y-akseli on saman suuntainen globaalin koordinaatiston pohjoisakselin kanssa (P(x) I(y), N(x) E(y)) - Valitaan 3-5 kohdistuspistettä, joihin laaditaan tarkastuskuutiot. Näiden kuutioiden tulee sisältyä yhdistelmämalliin tuotettaviin osamalleihin. Vähintään kolme tarkastuskuutioiden paikoista tulee olla mitattavissa maastossa. Vesiväylillä on myös omat koordinaatistomäärityksensä, joita noudatetaan myös malliaineiston osalta. Väyläpäätöksen liitteenä olevat kartat ja muut piirustukset esitetään pääsääntöisesti KKJ-koordinaatistossa. Merikarttapohjaisissa yleiskartoissa käytetään yhtenäiskoordinaatistoon perustuvaa EUREF-FINkoordinaattijärjestelmää. Yleisesti käytetään EUREF:iä, mutta kaikissa väylähankkeissa noudatetaan tilaajan ohjeistusta. Meriväylähankkeissa hankkeelle on yleensä määritetty tietyn vuoden MW-taso (teoreettinen keskivesi), johon kaikki hankkeen tutkimukset, suunnittelu, rakentaminen ja väyläpäätösasiakirjat sidotaan. Jos hankkeella ei ole erikseen määritettyä MW-tasoa, sidotaan väyläpäätösasiakirjat lähtökohtaisesti kyseessä olevan vuoden MW-tasoon. Sisävesillä vastaavana vertailutasona toimii kyseessä olevalle vesistönosalle määritetty purjehduskauden alavertailutaso. Ohje Suunnitelma-aineistojen koordinaattijärjestelmien muuntamisesta sovitaan hankekohtaisesti ja varmistetaan, että muunnos tehdään ohjeistuksen mukaisesti.

11 Yleiset inframallivaatimukset YIV (17) 2.3 Liittyvät standardit ja ohjeet Infran tiedonhallintaan liittyvä standardointi jaetaan karkealla tasolla paikkatietoon perustuviin lähtötietoihin, liittyviin taitorakenteisiin kuten sillat, tukimuurit, rakennukset sekä varsinaisiin infrakohteisiin. Lisäksi maaperätutkimusten siirtämiseen on kansallinen Infra-pohjatutkimusformaatti. Eri standardien tietosisältöä havainnollistetaan kuvassa 2. Lähtötiedot Kohteet, rakenteet OGC, ISO19100-sarja infra-rakenteet LandXML 1.2 perusmenetelmät ja formaatit luettelotiedot JHS-suositukset INSPIRE-direktiivi KuntaGML KRYSP metatiedot karttapohjat asemakaavat verkostot ympäristötiedot Inframodel 3 väyläsuunnittelu tie- ja katusuunnittelu ratasuunnittelu talonrakennus vesiväyläsuunnittelu väylät verkostot otsikkotiedot, perusaineisto aluemaiset rakenteet vesihuolto pohjatutkimustieto IFC / siltalaajennus silta-rakenteet Infra-formaatti tilat määrät rakenteet aikataulut LVIS kustannukset buildingsmart / IFC Liittyvät rakenteet Nimikkeistö buildinsmart Data Dictionary (ISO ) Kuva 2. Standardien karkea tietosisältökartta (InfraTM ) Lähtötietoaineiston merkittävimmät standardointitahot ja standardit ovat: Open GIS Consortium (OGC) ja ISO/ TC211 -komitea ISO sarjan standardit: paikkatiedon perustoteutusmenetelmät, metatiedot, palvelurajapinnat, GML-formaatti. INSPIRE-direktiivi: EU-lainsäädäntö, joka säätelee julkishallinnon paikkatiedon julkisen jakelun ja saatavuuden. Direktiivi ottaa myös kantaa teknisiin toteutusperiaatteisiin perustuen mm. ISO sarjan standardeihin. CEN/TC 287-komitea: vastaa eurooppalaisesta paikkatiedon standardoinnista. Käytännössä komitea hyväksyy ISO sarjan standardit eurooppalaiseen käyttöön sekä toimittaa teknisiä raportteja parhaista käytännöistä (CEN TR sarja).

12 Yleiset inframallivaatimukset YIV (17) KuntaGML- ja KRYSP-hankkeet: lähtötietoaineiston tietosisällön ja formaatin paikallistettu määrittely perustuen OGC:n ja ISO GML-formaattiin. Kattaa mm. peruskartta-, asemakaava-, ympäristötietoja verkostoaineistot. Julkishallinnon JHS-suositukset: antaa suositukset julkishallinnon ICT-käytännöistä. Pohjatutkimusaineiston siirtoon on kansallinen Infra-formaatti. Infran rakenteiden tietosisällön merkittävimmät standardointitahot ja standardit ovat: LandXML: infran rakenteiden XML-pohjainen tietosisältömäärittely kattaen rakenteet, väylät ja verkostot. LandXML:n viimeisin versio on 1.2. Inframodel (IM): kansallinen sovellus LandXML-spesifikaatiosta. Viimeisin versio 3 perustuu LandXML v.1.2:een. Inframodel-määrittely sisältää soveltamisohjeistuksen sekä määrittelee vakioidut arvojoukot osalle ominaisuustietoja. Liittyvien taitorakenteiden ja tuotannonohjauksen merkittävimmät standardointitahot ja standardit ovat: Talonrakennus: kansainvälisen buildingsmart-konsortion kehittämä IFC-spesifikaatio (Industry Foundation Classes). Viimeisin versio IFC4 sisältää myös liittymäkohdat paikkatietoon. Yleisin toteutuksissa käytössä oleva versio on kuitenkin edellinen IFC2x3-versio. Standardia sovelletaan myös siltoihin ja muihin taitorakenteisiin. Sillat: Siltojen buildingsmart-laajennushanke on käynnissä. Määrittelytyön perustana on jo jonkin aikaa olemassa ollut, pääasiassa buildingsmart France:n tekemä ehdotus. Aikataulu-, määrälaskenta- ja kustannuslaskenta: buildingsmart/ifc-määrittely sisältää varsin kattavasti tuotannonohjaustiedot. Varsin harvat sovellukset kuitenkaan tukevat näitä määrittelyjä. Tiedon yhteiskäytön prosessien ja käytäntöjen määrittely: buildingsmart -konsortion piirissä on kehitetty Information Delivery Manual (IDM) -määrittely, joka on julkaistu ISO-standardina ISO/DIS Building information models. Information delivery manual Part 1: Methodology and format. Nimikkeistöt: buildingsmart-konsortion piirissä on määritelty nimikkeistö/luokittelukehikko Data Dictionary, joka on julkaistu ISO-standardina ISO Building construction Organization of information about construction works Part 3: Framework for object-oriented information.

13 Yleiset inframallivaatimukset YIV (17) 2.4 Infra-nimikkeistöjärjestelmän liittyminen tietomallinnukseen InfraBIM-nimikkeistön käyttö InfraBIM-nimikkeistö kattaa infrarakenteiden ja mallien numerointi- ja nimeämiskäytännöt. Nimikkeistö tukeutuu ja laajentaa Infra-rakennusosanimikkeistöä. Yhtenäinen nimeämiskäytäntö palvelee infrarakenteita ja -malleja koko elinkaaren ajan sen eri vaiheissa. Yhteisen sanaston päämääränä on yhteinen ymmärrys käytetystä terminologiasta ja siten väärinkäsitysten välttäminen. Yhtenäinen termistö ja sen käyttö helpottavat huomattavasti mallinnushankkeita. Inframallien kohteet (objektit) on kuvattava valitun nimikkeistöjärjestelmän ohjeiden ja sääntöjen mukaisesti, jotta mm. määrälaskentaohjeen mukaiset määrät voidaan laskea mallista. 2.5 Tietomallintamisen suunnittelu Tietomallipohjaisen hankkeen organisointiin vaikuttavat huomattavasti projektin sisältö, laajuus ja suunnitelmavaihe. Ohjaus ja koordinointi korostuvat laajoissa hankkeissa, joissa on paljon toimijoita ja tekniikkalajeja. Pienissä hankkeissa roolit sulautuvat ja sisältyvät muihin suunnittelutehtäviin. Inframallinnuksen työvälineiden ja mallien yhteistoiminnallisuuden kehittyessä hankkeiden organisointi voi monialaisissakin hankkeissa jälleen palautua yksinkertaisemmaksi. Tietomallinnuksen tehtäviä ja rooleja on kuvattu YIV osassa 1. Vaatimus Hankkeen käynnistysvaiheessa suunnitellaan tietomallinnuksen toteutus (tietomallisuunnitelma). Tämä voi sisältyä esimerkiksi suunnitteluohjelmaan tai tiedonhallintasuunnitelmaan. Laajoissa hankkeissa laaditaan erillinen tietomallinnussuunnitelma (osa 1). Tietomallisuunnitelma sisältää ainakin seuraavat asiat: noudatettavat ohjeet mallintamisen tavoitteet mallinnuksen käyttötarkoitukset mallinnuksen laajuus ja tarkkuustaso vastuuhenkilöt inframallin dokumentointi prosessin kuvaus: organisointi, yhteistyö ja tiedonvaihto sekä aikataulu laadunvarmistus

14 Yleiset inframallivaatimukset YIV (17) 2.6 Tietomalliselostus Tietomalliselostus on tärkein malliin liitettävä dokumentti, joka tulee liittää mukaan aina mallin luovutuksen yhteydessä. Malliselostus kuvaa inframallin ja sen osamallien tilanteen mallin luovutushetkellä. Selostuksen tulee sisältää kaikki mallin käyttöön ja luotettavuuteen liittyvät seikat. Tietomalliselostukseen tulee kirjata mahdolliset poikkeamat sovitusta mallin sisällöstä hankkeen eri vaiheissa ja muut tärkeät havainnot esimerkiksi ohjelmistojen asettamista rajoituksista mallin sisällölle ja tiedonsiirtotiedostoille. Tietomalliselostukseen on kirjattava eri tekniikkalajien mallinnukseen käytetyt ohjelmistot ja niiden versiot. Yhdistelmämallista (katselumalli) on kerrottava ohjelmisto, yhdistämistapa, formaatit sekä mahdolliset poikkeamat tai puutteet verrattuna alkuperäisiin osamalleihin. Kuvassa 3 on yksi esimerkki tietomalliselostuksen esitystavasta. Lähtötietomallin selostus sisältyy tietomalliselostukseen. Vaatimus Tietomalliselostuksessa kerrotaan: kohde ja mallin käyttötarkoitus sisältyvät tekniikkalajien mallit ja niiden sisältö käytetty ohjelmisto ja sen versio ja tiedostomuodot (osamallit, yhdistelmämalli) koordinaatti- ja korkeusjärjestelmä osien nimeämis- ja numerointikäytännöt mahdolliset puutteet ja keskeneräisyydet mallissa suhteessa kyseisen vaiheen vaatimuksiin rakenteiden tarkkuus inframallissa verrattuna vaadittuun vaiheeseen tuotetut tiedostot laadunvarmistustoimenpiteet mallin tarkastus- ja hyväksymistiedot muut huomioitavat asiat

15 Yleiset inframallivaatimukset YIV (17) 2.7 Mallien nimeäminen Kuva 3. Esimerkki tietomalliselostuksen esitystavasta. Vaatimus Lähtötietomallin sisältämien mallien objektit tulee nimetä voimassa olevan Infra-rakennusosanimikkeistön ja sen laajennuksen InfraBIM-nimikkeistön mukaisesti. Objekteihin on liitettävä niitä vastaava Infranimikkeistön koodi. CAD-tiedostojen tasonimien osalta tulee soveltaa vastaavia periaatteita. Mallitiedostot ja -kansiot nimetään kuvaavasti siten, että tiedostoista käy selvästi ilmi, mistä aineistosta on kyse. Kansioiden ja tiedostojen nimeämisessä ei tule käyttää ääkkösiä eikä erikoismerkkejä. Sallitut merkit ovat AZ, a z, numerot 0 9, ala ja väliviivat. Tyhjän välilyönnin käyttö on kiellettyä. Hakemistojen ja tiedostojen nimien tulee olla mahdollisimman lyhyitä, mutta myös kuvaavia. Hakemistopolun suurin pituus tiedostonimineen on 256 merkkiä. Nimeämiskäytännöt on sovittava aina hankkeen alussa.

16 Yleiset inframallivaatimukset YIV (17) 2.8 Mallien julkaisu Mallien julkaisulla tarkoitetaan webmallin tai muun vastaavan mallin julkaisua nettiin tai pilvipalveluun, jossa sitä voivat eritahot käydä tutkimassa ja muun muassa kommentoimassa. Tietomallipohjaisessa suunnitteluprosessissa suunnitelmia ja inframalleja ei voida erottaa, joten niiden tulisi olla julkaisukelpoisia samanaikaisesti. Mallin julkaisuun sisältyy seuraavat vaiheet: Hankkeen suunnitteluaikataulu määrittää julkaisemispäätöksen. Malli, tietomalliselostus ja muut materiaalit päivitetään ja viimeistellään julkaisukuntoon. Malli tarkistetaan laadunvarmistusohjeiden (YIV ohjeet, osa 8) mukaisesti. Asiakirjojen ja mallien yhdenmukaisuus tarkistetaan. Aineistopaketti julkaistaan. 2.9 Mallien tarkkuus Tietomallipohjaisessa suunnitteluprosessissa mallinnusta voidaan käyttää suunnittelun eri vaiheissa. Mallinnuksen laajuus ja tarkkuustaso voivat vaihdella hankkeesta toiseen. Lisäksi mallinnuksen taso hankkeen sisällä voi vaihdella esimerkiksi eri suunnittelualojen kesken. Tietomallinnuksen tarkkuustaso määräytyy käsiteltävän hankkeen suunnitteluvaiheesta, suunnittelualan tekniikkalajimallista ja tietomallien hyödyntämistarpeista. Tarkkuustaso määräytyy pääsääntöisesti hankkeen suunnitteluvaiheen ja suunnitteluohjeissa määrättyjen vaatimusten mukaan. Lähtötietojen tarkkuustason tulee vastata suunnittelun vaatimuksia. Mallien tarkkuutta eri vaiheissa on käsitelty YIV ohjeiden osassa Tietomallien laadunvalvonta Vaatimus Tekniikkalajikohtaisille osamalleille on tehtävä itselleluovutus. Eri tekniikkalajien inframalleille on tehtävä suunnittelun tai rakentamisen vaihetta palveleva kattava yhteensovitus. Ohje YIV ohjeiden osissa 5-7 on esitetty rakennemallien sisältö ominaisuuksineen tekniikkalajeittain ja osassa 4 on määritelty inframallien sisältö eri suunnitteluvaiheissa. Mallien laadunvarmistuksella varmistetaan, että mallit ovat näiden vaatimusten mukaisesti toimitettuja ja siten käyttötarkoitukseensa sopivia. Inframalleja ja niiden sisältöä voidaan tarkastella kolmesta näkökulmasta.

17 Yleiset inframallivaatimukset YIV (17) Tekninen mallisisältö: onko inframalli muodostettu oikein vaaditun standardin ja nimikkeistön mukaisesti (syntaksi ja semantiikka). Inframallin tietosisältö: sisältyykö kaikki vaadittavat suunnittelu-, rakentamis- ja ylläpitovaiheeseen kuuluva tieto malleihin. Inframallin laadunarviointi: ovatko ratkaisut kokonaisuudessaan toimivia, esim. inframallin objektien yhteensovitus. Laadunvarmistuksesta on enemmän YIV ohjeiden osassa Luovutettava aineisto Hankkeen alussa sovitaan miten inframalli luovutetaan ja halutaanko sitä julkaista. Malliaineisto luovutetaan sopivina seuraavaa suunnitteluvaihetta tai rakentamista palvelevina kokonaisuuksina. Inframalleihin liittyy aina tietomalliselostus. Esittelymalli on vain osa tietomalliaineistoa ja sen avulla havainnollistamista helpotetaan muun muassa yleisötilaisuuksissa. Hankkeen päätyttyä aineisto luovutetaan sovitussa avoimessa formaatissa (esimerkiksi Inframodel 3, IFC) sekä ohjelmiston omassa tiedostoformaatissa (natiivimuoto). Kaikki mallit ja sähköiset dokumentit luovutetaan sopimuksen mukaisesti tilaajalle, jolla on oikeus käyttää malleja vastaavin ehdoin kuin hankkeen perinteisiä dokumentteja. Ennen luovuttamista ja jakamista kolmansille osapuolille malleista poistetaan varsinaiseen suunnitelmaan kuulumattomat tasot ja mallinnuskomponentit YIV ohjeiden osan 8 mukaisesti. Mallit saavat sisältää ainoastaan julkaisevan suunnittelijan omia mallinnusosia. Niihin ei saa sisällyttää muiden suunnittelijoiden malleja, vaikka niitä olisikin käytetty referenssimalleina. Oleellista on, että hankintaprosessin osapuolet tietävät, mitä tietomallintamisella on tarkoitus saavuttaa ja miten mallia voidaan hyödyntää jatkossa. Luovutettavien inframallien käytöstä ja jakamisesta edelleen kirjataan hankkeen sopimukseen tai laaditaan siitä mallien luovutussopimus.