Yleiset inframallivaatimukset YIV2015

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Yleiset inframallivaatimukset YIV2015"

Transkriptio

1 Osa 1 TIETOMALLIPOHJAINEN HANKE Ohjaus ja koordinointi Laadunvarmistus Lähtötietojen hankinta ja mallintaminen Inframallintaminen Vuorovaikutus ja yhteistyö Suunnittelu ja rakentaminen Tekniikkalajien yhteensovittaminen (yhdistelmämalli)

2 1 (17) Dokumentin versiohistoria Versio Päiväys Tekijä Kuvaus Jari Niskanen Ohje

3 2 (17) SISÄLLYS 1 Johdanto Infrahankkeen vaiheet Tehtävät tietomallipohjaisessa hankkeessa Roolit Tietomallipohjaisessa hankkeessa Tietomallipohjaisen hankkeen suunnittelu Yleisiä periaatteita Mallintamisen tavoitteet Inframallin käyttötarkoitukset Mallintamisen laajuus ja tarkkuustaso Mallin dokumentointi Prosessin kuvaus Määrälaskennan ja kustannushallinnan menettelyt Laadunvarmistus Mallin käytön periaate suhteessa hankevaiheeseen Suunnittelu Rakentaminen Käyttöönotto, käyttö ja ylläpito... 16

4 3 (17) 1 JOHDANTO Rakennustietosäätiön erityispäätoimikunta buildingsmart Finland (bsf) ja sen infratoimialaryhmä vastaa Yleiset inframallivaatimukset ohjeiston julkaisemisesta. Tarve vaatimuksille on syntynyt suurimpien infratilaajien tavoitteesta siirtyä tietomallintamisen käyttöön. Tilaajilla ja palvelujen tarjoajilla on oltava yhteinen näkemys siitä, mitä ja miten mallinnetaan hankkeiden eri vaiheissa. Inframallivaatimukset on tarkoitettu käytettäväksi hankintojen yleisinä teknisinä viiteasiakirjoina ja inframallintamisen ohjeina. Ohjeiden valmistelutyöstä ovat vastanneet RYM Oy:n PRE-ohjelman InfraFINBIM työpaketin osapuolet vuoden 2014 kesään asti ja sen jälkeen bsf Infra-toimialaryhmä. Valmistelutyöhön ovat osallistuneet seuraavat tahot: VR Track Oy, Destia Oy, Finnmap Infra Oy, Lemminkäinen Infra Oy, NCC Roads Oy, Pöyry Finland Oy, Ramboll Finland Oy, Sito Oy, Tekla Oyj, Terramare Oy, YIT Rakennus Oy Infrapalvelut, Vianova Systems Finland Oy, WSP Finland Oy, A-Insinöörit Oy, Rakennustieto Oy ja Liikennevirasto. Lisäksi ohjeiden valmistelutyötä ovat tukeneet kehittämisryhmän kaupunkijäsenet Helsinki, Espoo, Vantaa, Turku, Tampere, Lahti ja Oulu. Näiden tahojen lisäksi palautetta ovat antaneet useat infra-alan toimijat ja organisaatiot. Kunkin ohjeosan viimeistelyn on tehnyt osan kirjoittaja avustajineen lausunnoista saadun palautteen perusteella. Yleiset inframallivaatimukset 2015 koostuu seuraavista osista: Yleiset mallinnusvaatimukset 3. Lähtötiedot 4. Inframalli ja mallinnus hankkeen eri suunnitteluvaiheissa 5. Rakennemallit; Maa-, pohja- ja kalliorakenteet, päällys- ja pintarakenteet ja maarakennustöiden toteutusmallin (koneohjausmalli) ja toteumamallin laadintaohje 6. Rakennemallit; Järjestelmät 7. Rakennemallit; Rakennustekniset rakennusosat 8. Inframallin laadunvarmistus 9. Määrälaskenta, kustannusarviot 10. Havainnollistaminen 11. Infran hallinta 12. Inframallin hyödyntäminen eri suunnitteluvaiheissa ja infran rakentamisessa Tämä ohjekokonaisuuden osa on yleisen tason johdanto tietomallinnusta hyödyntävän infrahankkeen toimintamalliin. Tietomallipohjaisen toiminnan tarjoamien etujen täysimittainen hyödyntäminen edellyttää muutoksia osapuolten toiminnassa ja jatkuvaa panostusta standardien, rajapintojen ja ohjelmistojen kehittämiseen. Mallintamisen käyttö on huomioitava hankkeen organisoinnissa, vaiheistuksessa, aikataulussa, toimintatavoissa ja tiedonvaihdossa. Tilaajan tulee osata arvioida, miten tietomallintamisella saadaan tuotettua hankkeelle mahdollisimman suuri lisäarvo ja miten mallinnus edistää hankkeen kokonaistavoitteiden saavuttamista. Toisaalta hankkeen palveluntarjoajien on osattava sovittaa toimintaprosessinsa tilaajien tavoitteisiin.

5 4 (17) 2 INFRAHANKKEEN VAIHEET Infrahankkeiden suunnittelun vaiheistetulla järjestelmällä mahdollistetaan mm. kytkentä maankäytön suunnitteluun, oikeantasoinen suunnittelu eri päätöksentekovaiheissa ja riittävä vuorovaikutus eri osapuolten välillä. Suunnitelmien sisältö ja esitystapa on ohjeistettu tilaajakohtaisesti; lainsäädännössä ei ole tätä yksityiskohtaisesti säädelty. Osa suunnitelmasta on raportti- tai selostusmuotoista aineistoa kuten nykytilakuvauksia, vaikutusarviointeja, toteutustavan kuvauksia ja niin edelleen. Näiden lisäksi dokumenttipohjaisessa prosessissa tuotetaan suunnitelmapiirustukset, joita mallipohjaisessa prosessissa vastaa kunkin vaiheen suunnitelmamalli. Infrahankkeen kulkua voidaan kuvata seuraavalla kaaviolla (kuva 1). Kuva 1. Infrahankkeessa tuotettava aineisto hankevaiheittain.

6 5 (17) Kaaviossa on yleisellä tasolla esitetty infraprojektissa tilaajalle toimitettavat aineistot dokumenttipohjaisen ja tietomallipohjaisen hankkeen eri vaiheissa. Hankevaiheistuksesta lakisääteisten (viranomaishyväksyttävien) vaiheiden osalta säädetään kutakin hankelajia (tie, katu, rata, vesiväylä ym.) ja tilaajaorganisaatiota koskevassa lainsäädännössä. Vaiheiden nimissä ja sisällössä on siten eroja kaavion yleisnimityksiin verrattuna. Vesihuolto-, maisema- ja viherrakentamishankkeita ym. erikoiskohteita toteutetaan kokonaishankkeiden yhteydessä tai erillisinä projekteina. Myös nämä hankkeet etenevät vaiheittain tarkentuen. Tyypillisesti yksittäisen infrasuunnittelu- ja rakennushankkeen kesto on useita vuosia. Toisaalta tietomallipohjainen toiminta voi alkaa mistä hankevaiheesta tahansa. Ideaalitilanteessa suunnitelma kulkee tietomallimuotoisena vaiheesta toiseen täydentyen, ja lähtötiedoista koottu malli päivitetään jokaisessa hankevaiheessa ajantasaiseksi. Jos teknologiset ratkaisut tukevat tiedon säilymistä eheänä läpi hankevaiheiden, saavutetaan myös mallipohjaisen prosessin suurimmat hyödyt. Suunnittelun eri vaiheissa tietomallinnusta hyödynnetään eri tavoin. Varhaisemmissa suunnitteluvaiheissa keskeisiä asioita ovat mm. teknisen toteuttamiskelpoisuuden selvittäminen, investointi- ja ylläpitokustannusten luotettava määrittäminen sekä suunnitelman hyväksyttävyyden varmistaminen. Tietomallipohjaisen toiminnan keskeinen elementti suunnitteluvaiheessa on yhdistelmämalli, joka tukee ratkaisujen toteutettavuuden varmistamista. Yhdistelmämalli on kooste kaikkien hankkeen tekniikka-alueiden malleista. Suunnitelman hyväksyttävyyden varmistamisen tukena voi olla malliaineistosta tuotettu visualisointi, esittelymalli, joka usein sisältää vain näkyvät pinnat ja rakenteet.

7 6 (17) 3 TEHTÄVÄT TIETOMALLIPOHJAISESSA HANKKEESSA Suunnittelu- ja rakennushankkeisiin sisältyy useita tietomallinnukseen liittyviä tehtäviä. Tehtävät sisältyvät kaikkiin tietomallipohjaisiin hankkeisiin, mutta niiden laajuus vaihtelee paljon hankkeen vaiheen ja koon mukaan. Tavoitetilassa tietomallinnus on luonteva osa koko infran elinkaarenaikaista toimintaa. Tietomallinnukseen liittyvät yleiset tehtävät on esitelty kuvassa 2. Ohjaus ja koordinointi Laadunvalvonta Lähtötietojen hankinta ja mallintaminen Inframallintaminen Vuorovaikutus ja yhteistyö Suunnittelu ja rakentaminen Tekniikkalajien yhteensovittamin en (yhdistelmämalli) Kuva 2. Yleiset tehtävät tietomallihankkeessa. Ohjaus ja koordinointi Kaikille projektin osapuolille tarkennetaan ohjeistus yleisten mallinnusohjeiden pohjalta. Tehtävään kuuluu muun muassa tietomallinnuksen aikataulutus liittyen varsinaiseen suunnitteluun sekä valvonta ja ohjaus. Lähtötietojen hankinta ja mallintaminen Lähtötiedot hankitaan eri organisaatioilta, muokataan ja dokumentoidaan lähtöaineistoluetteloon lähtötietomallin mukaisesti (YIV ohjeet osa 3). Mallintaminen sisältää esim. kohteiden (objektien) mallintamista 2D-aineistosta ja ominaisuustietojen liittämisen näihin kohteisiin. Suunnittelu ja rakentaminen Suunnittelu tehdään tietomallipohjaisesti ja rakentamisessa hyödynnetään inframalleja. Inframallinnus on luonteva osa suunnittelua.

8 7 (17) Tekniikkalajien yhteensovitus Eri tekniikkalajien suunnitelmamallit sovitetaan yhteen esim. yhdistelmämallin avulla. On sovittava yhteiset pelisäännöt missä muodossa ja miten tietoa välitetään eri tekniikkalajien kesken ja kootaan yhdistelmämalliin. Yhteensovitusta seurataan ja tehdään tekniikkalajien väliset tarkastukset sovitun aikataulun mukaisesti. Vuorovaikutus ja yhteistyö Mallien hyödyntäminen tehostaa yhteistyötä ja auttaa hahmottamaan paremmin suunnitelmaratkaisuja. Vuorovaikutus ja yhteistyö tilaajan ja tuottajan välillä synnyttävät parhaan lopputuloksen, josta hyötyy kumpikin osapuoli. Myös eri tekniikkalajien, projektipäällikön ja suunnittelijoiden välinen vuorovaikutus vaikuttaa oleellisesti hankkeen toimivuuteen ja sen lopputulokseen. Laadunvalvonta Mallinnuksen laadunvalvonnan perustana on palveluntuottajan tekemä dokumentoitu itselleluovutus. Tietomallin laatu koostuu aineiston yhteensopivuudesta, teknisestä kelpoisuudesta ja kattavuudesta. Laadunvarmistuksessa voidaan käyttää sekä visuaalisia että teknisiä menetelmiä.

9 8 (17) 4 ROOLIT TIETOMALLIPOHJAISESSA HANKKEESSA Tietomallipohjaisen hankkeen organisointiin vaikuttavat huomattavasti projektin sisältö, laajuus ja suunnitelmavaihe. Ohjaus ja koordinointi korostuvat laajoissa hankkeissa, joissa on paljon toimijoita ja tekniikkalajeja. Pienissä hankkeissa roolit sulautuvat ja sisältyvät muihin suunnittelutehtäviin. Inframallinnuksen työvälineiden ja mallien yhteistoiminnallisuuden kehittyessä hankkeiden organisointi voi monialaisissakin hankkeissa jälleen palautua yksinkertaisemmaksi. Seuraavassa esitetyt asiat koskevat pääasiassa suunnitteluhankkeita eli suunnitelmamallien laatimisvaihetta. Rakentamisvaiheen roolituksia on sivuttu tietomallikoordinaattorin osalta. Tilaaja. Projektin toimijoista keskeisin on tilaaja. Tilaaja vastaa projektin rahoituksesta, päätöksenteosta ja johtamisesta ja tekee myös tietomallinnusta koskevat päätökset ja hankinnat. Tilaaja vastaa projektin valmistelusta ja läpiviennistä ja vastaanottaa lopputuloksen omiin arkistointi- ja ylläpitojärjestelmiinsä. Tilaaja päättää oman organisaationsa kokoonpanosta ja rooleista hankkeen tarpeiden mukaan. Tilaaja voi käyttää ulkopuolisia teknisiä asiantuntijoita esimerkiksi hankinnan ja laadunvarmistuksen tukena. Tilaajan käyttäjärooli tietomalliin on tyypillisesti katselukäyttäjä. Teknisillä asiantuntijoilla tulee olla käytettävissään täysimittaiset työvälineet (ohjelmistot) mallin tarkastamiseen. Palveluntuottajan projektinjohto. Projektipäällikkö vastaa mallinnuksen johtamisesta. Projektipäällikkö voi delegoida mallinnuksen johtamiseen liittyviä tehtäviä, mutta vastaa viime kädessä mm. tekniikka-alojen yhteensopivuudesta. Projektin johdon käyttäjärooli tietomalliin on tyypillisesti katselukäyttäjä. Pääsuunnittelija. Pääsuunnittelija vastaa suunnittelun (mallinnuksen) kokonaisorganisoinnista ja aikatauluttamisesta apunaan tarvittaessa suunnittelualojen vastuuhenkilöt. Mallinnukseen liittyvät tehtävät voidaan eriyttää tietomallikoordinaattorille, mikäli pääsuunnittelija ei voi toimia tietomallikoordinaattorina. Tilanne on suuremmissa hankkeissa usein juuri tällainen. Tietomallikoordinaattori suunnitteluhankkeessa. Tietomallikoordinaattori suunnittelee, aikatauluttaa ja yhteensovittaa. Tietomallikoordinaattorin tehtävänä on varmistaa, että tilaajan hankkeelle asettamia tavoitteita ja vaatimuksia noudatetaan. Lisäksi hän huolehtii eri osa-alueiden mallinnuksen yhteensopivuudesta ja ristiriidattomuudesta. Tietomallikoordinaattorin tehtävälistalla voi olla mm. seuraavaa: Laatii ja ylläpitää projektin tietomallinnussuunnitelman. Tekee projektinaikaista tietomallien teknistä laadunvarmistusta. Vastaa yhdistelmämallin ja tietomalliselostuksen kokoamisesta. Tekee suunnittelun aikaista taustatyötä yhteensovituksen tueksi (mm. törmäystarkastelut). Osallistuu mallien sisällön tarkastamiseen ja laadunvarmistukseen (yhteensovitusprosessit). Kutsuu koolle tarvittavat tietomallinnusta koskevat kokoukset eri tekniikkalajien kanssa. Tietomallikoordinaattori rakentamishankkeessa. Tietomallikoordinaattorin tehtäviin työmaalla voi kuulua tietomalliaineiston muokkaus, tarkastaminen ja jakelu työmaan eri toimijoille. Lisäksi työmaan

10 9 (17) tietomallikoordinaattorin tehtäväkenttään voi kuulua rakentamisen laadunvalvontaan liittyvän toteumatiedon ylläpitoa ja muita tiedonhallintaan liittyviä tehtäviä. Suunnittelijat laativat oman tekniikka-alueensa suunnitelmat suunnitteluperusteita, suunnitteluohjelmaa ja mahdollisesti erikseen laadittua tietomallinnussuunnitelmaa noudattaen. Suunnittelija huolehtii laatimansa aineiston laadunvarmistustoimenpiteistä. Suunnittelijalla on oman tekniikka-alueensa mallin laatimiseen ja muokkaamiseen tarvittavat työvälineet ja yhdistelmämallin tarkasteluun soveltuvat työvälineet.

11 10 (17) 5 TIETOMALLIPOHJAISEN HANKKEEN SUUNNITTELU 5.1 Yleisiä periaatteita Hankkeen käynnistysvaiheessa tulee suunnitella tietomallinnuksen toteutus. Läpikäytäviä ja dokumentoitavia asioita ovat mm.: mallintamisen tavoitteet inframallin käyttötarkoitukset mallintamisen laajuus, tarkkuustaso ja noudatettavat ohjeet mallin dokumentointi prosessin kuvaus: organisointi, yhteistyö ja tiedonvaihto, aikataulu määrälaskennan ja kustannushallinnan menettelyt laadunvarmistus Tietomallin laajuuteen ja tarkkuustasoon vaikuttavat asiat voidaan määritellä ja dokumentoida hankintavaiheessa esimerkiksi suunnitteluohjelmassa tai erillisessä tietomallinnussuunnitelmassa. Mikäli päädytään laatimaan erillinen tietomallinnussuunnitelma, tulevat tehtävän lähtökohdat määriteltyä kolminapaisesti suunnitteluperusteiden, suunnitteluohjelman ja tietomallinnussuunnitelman avulla (kuva 3). Tässä ohjeessa on käytetty yleisnimitystä tietomallinnussuunnitelma riippumatta siitä, mihin dokumenttiin asiat on kirjattu. Mallinnuksen käytännön toteutus kuvataan palveluntarjoajan omassa projektisuunnitelmassa. Yleiset mallinnusvaatimukset tarjoavat perustan, johon asiakirjoissa voidaan nojautua. Suunnitteluperusteet Suunnitteluohjelma Tietomallinnussuunnitelma Yleiset mallinnusvaatimukset Kuva 3. Suunnittelu- ja mallintamistehtävän määrittely kolminapaisesti. 5.2 Mallintamisen tavoitteet Hankkeen asettamat tavoitteet tietomallinnukselle kirjataan tietomallinnussuunnitelmaan. Yleisiä tavoitteita ovat esimerkiksi hyödyt kohteen toteutettavuuden varmistamisessa, rakentamisen tuottavuuden ja tehokkuuden edistäminen, suunnittelun ja toteutuksen laadun parantaminen, hankkeen parempi kustannusohjattavuus, mallin tarjoama etu kohteen sisällön ja ulkonäön ymmärtämisessä ja niin edelleen. Tietomallinnuksen käyttötarkoitukset kuvataan tietomallinnussuunnitelmassa. Näitä voivat olla esimerkiksi Havainnollistaminen: kommunikointi ulkopuolisten sidosryhmien kanssa

12 11 (17) Päätöksenteon tukeminen ja havainnollistaminen: suunnittelu- tai rakentamishankkeen sisäinen kommunikointi ja tiedonvaihto Suunnitelma-alojen yhteensovittaminen Nykyisten rakenteiden ja suunnitelmien yhteensovittaminen Rakentamisen laadun toteaminen: rakennusosien laatuvaatimusten kytkeminen malliin Hankintojen laadun parantaminen: mallin avulla paremmin määritelty rakennuskohde pienentää tarjoajan riskiä ja johtaa parempiin tarjouksiin Tuotannonsuunnittelu ja ohjaus: mallin yhdistäminen aikatauluun hankeosittelun avulla ja kustannushallinta mallin sisältämän määrätiedon kautta (4D-5D -mallintaminen) Elinkaarenaikainen tiedonhallinta: käytön, hoidon ja ylläpidon järjestelmien tarvitsema tieto helposti saavutettavassa muodossa; toteumamallia hyödynnetään huoltokirjan laatimisessa tai sen käyttöliittymänä Havainnollistaminen auttaa ymmärtämään suunnitelman sisällöllisiä ratkaisuja tuottamalla selkeämpää, ymmärrettävämpää ja laadukkaampaa tietoa suunnittelun tilanteesta. Kun ratkaisun kannalta keskeiset ominaisuudet kuvataan mallissa riittävän selkeästi, havainnollistaminen toimii myös suunnittelun johtamisen ohjauksen ja päätöksenteon tukena. Havainnollistamisella voidaan palvella projektiryhmän ja käyttäjien lisäksi myös ulkopuolisia sidosryhmiä, kuten viranomaisia. Havainnollistamista on käsitelty tämän ohjekokonaisuuden osassa 10. Inframallien avulla suunnitelmien ymmärrettävyys paranee, palveluntuottajan riski pienenee ja tilaaja saa laadukkaampia tarjouksia. Inframallin avulla voidaan tavoitella myös tehokkuutta hankkeen osittelussa hankintapaketteihin. Mallissa esitettävät rakennusosakohtaiset laatuvaatimukset parantavat mahdollisuuksia rakentamisen laadun toteamiseen. Tämän tavoitteen toteuttaminenen tuo haasteita mallintamisteknologialle ja tiedonsiirrolle. Mikäli tavoitteena on käyttää suunnittelun ja rakentamisen tuottamaa tietoa kohteen hoidon ja ylläpidon tarpeisiin, tulee tämä ottaa huomioon rakentamisen hankintavaiheessa. Ylläpidon järjestelmät, kuten tie- ja katurekisterit, eivät perinteisesti ole tarvinneet eksaktia 3D-muotoista tietoa, vaan niiden tietosisältö on ollut kaksiulotteista ja karkeammalle tasolle yleistettyä. Rakentamisen jälkeen toimitettavista toteumamallitiedoista tulisi mahdollisimman sujuvasti saada muodostettua ylläpidon tarvitsema tietosisältö. 5.3 Inframallin käyttötarkoitukset Lähtötietomalli kuvaa infrakohteen nykytilan ja se toimii suunnittelun pohjana. Eri tekniikkalajit tuottavat omat suunnitelmamallinsa. Yhdistelmämalli muodostetaan lähtötietomallista ja eri tekniikkalajien suunnitelmamalleista, tätä on havainnollistettu kuvassa 4. Yhdistelmämalli on tekninen malli, jonka tarkoituksena on varmistaa eri tekniikkalajien ja eri hankeosien suunnitelmien yhteensopivuus. Hankkeen koosta, ohjelmistoista ja käyttötarkoituksesta riippuen yhdistelmämallilla on erilaisia näkökulmia: Väylähankkeessa erilliseen katseluohjelmaan eri tekniikkalajien mallit kokoava yhdistelmämalli. Suunnittelussa eri tekniikkalajit ovat pääosin yhteisessä mallissa, jota täydennetään lähinnä silloilla ja taitorakenteilla, jotka suunnitellaan eri ohjelmistolla.

13 12 (17) Laaja aluerakennuskohde, jossa yhdistellään usean eri toimijan tuottamia rakennusten, infran ja taitorakenteiden malleja. Kuva 4. Tietomallinnuksen käyttö suunnittelun ohjaustyövälineenä ja tukena vuorovaikutuksessa. Yhdistelmämallista voidaan jalostaa esittelymalli, joka kuvaa kohteen visuaalisesti mahdollisimman todenmukaisena. Esittelymallia käytetään havainnollistamaan ratkaisuja erityisesti vuorovaikutuksessa sidosryhmien ja asukkaiden kanssa. Kuva 4. Tekninen yhdistelmämalli ja siitä jalostettu esittelymalli.

14 13 (17) Rakennussuunnitelmamallista tuotetaan toteutusmalli, joka kattaa toteutuksen näkökulman eli rakentamisen tehtävät, aikataulun, työnaikaiset järjestelyt jne. Sillä voidaan tarkoittaa myös suunnittelmamallista jalostettuja työkoneiden koneohjausmalleja tai mittauksia varten laadittuja paikalleenmittausmalleja. Suunnitelmamallin yhteensopivuus varmistetaan yhdistelmämallia tai vastaavaa työvälinettä hyödyntäen. 5.4 Mallintamisen laajuus ja tarkkuustaso Tietomallinnuksen laajuus- ja tarkkuusvaatimukset perustuvat hankkeessa määriteltyihin tavoitteisiin ja käyttötarkoituksiin. Mallinnuksen tarkkuuden ja laajuuden määrittelyssä ja dokumentoinnissa voidaan nojautua tämän vaatimus- ja ohjedokumentaation muissa osissa esitettyihin määrittelyihin. Pääperiaatteena voidaan pitää, että malli sisältää ne asiat, jotka suunnitellaan. Esimerkiksi sähkönsyöttöaseman tilavaraus on mallissakin tilavaraus, ei sähkönsyöttöasema. 5.5 Mallin dokumentointi Inframalli dokumentoidaan tietomalliselostuksen ja sisältöluettelon avulla siten, että mallin sisältö on hahmotettavissa ilman erikoisosaamista ja ohjelmistoja. Tietomalliselostuksessa kuvataan suunnittelualoittain inframallia koskevat keskeiset lähtökohdat, mallin tarkoitus, sisältö, kattavuus, mallinnustavat ja tarkkuustaso sekä mahdolliset rajaukset ja poikkeamat yleisistä vaatimuksista. Selostuksen avulla muut osapuolet voivat tulkita mallin yleistä rakennetta, nimeämiskäytäntöjä ja mallin valmiusastetta. Tietomalliselostus päivitetään aina kun malli julkaistaan muiden osapuolten käyttöön. Tietomalliselostuksen ryhmittelyssä tulee noudattaa periaatetta, jossa suunnittelumalli ja lähtötietomalli kulkevat prosessissa erillisinä toisistaan, ja lähtötietomalli sisältää vain nykytilatietoa. Lähtötiedoista ja mallitiedostoista laaditaan taulukkomuotoinen listaus (tietomalliaineiston sisältöluettelo) vastaavalla rakenteella kuin tietomalliselostus. Sisältödokumentista käy selville tiedostojen käyttötarkoitus, mahdolliset rajoitteet sekä tarvittaessa mallitiedostojen osalta kuvauksen virheet verrattuna teoreettiseen geometriamalliin. Taulukon avulla voidaan dokumentoida tiedostojen itselleluovutus ennen kuin niitä toimitetaan eteenpäin muiden osapuolien käyttöön tai yhdistelmämalliin. Taulukko 1. Esimerkki tietomalliselostuksen sisällöstä ratasuunnitelmavaiheessa. 0 Yleistä 3 Ratasuunnitelmamalli 3C Rakenteet ja järjestelmät 1 Raaka-aine 3C1 Liikenneväylät 1A Maastomalli 3C1.1 Rata 1B Maaperämalli 3C Radan rakenteet 1B1 Tutkimuspisteet 3C Kuivatusjärjestelyt 1C Rakenteet ja järjestelmät 3C Varusteet 1D Kartta- ja paikkatieto 3C1.1.9 Huoltotiet 1E Muu aineisto 3C Risteämät 3C Nykyiset rakenteet 2 Lähtöaineisto 3C1.2 Tiejärjestelyt 2A Maastomalli 3C2 Pohjarakenteet 2B Maaperämalli 3C2.1 Esikuormitukset 2B1 Kallionpinta 3C2.2 Vastapenkereet

15 14 (17) 2B2 Maalajipinta Turve ap 2B3 Maalajipinta Savi ap 2B4 Maalajipinta SaSi ap 2C Rakenteet ja järjestelmät 2D Kartta- ja paikkatieto 2E Muu aineisto 3C2.3 Massanvaihdot 3C2.4 Työnaikaiset tukiseinät 3C2.5 Paalulaatat 3C2.6 Ylipenkereet 3C3 Sillat 3C3.1 Uudet sillat 3C3.2 Nykyiset sillat Tietomalliselostusta on tarkemmin käsitelty tämän ohjesarjan osassa 2 Yleiset mallinnusvaatimukset. 5.6 Prosessin kuvaus Prosessin kuvaus sisältää hankkeen toimijat, heidän roolinsa hankeorganisaatiossa sekä heidän tehtävänsä ja vastuunsa tietomallin tuottamiseen tai hyödyntämiseen liittyen. Lisäksi kuvataan toimijoiden välinen yhteistyö ja tiedonvaihdon menetelmät sekä hankkeen aikataulu. Tietomallinnussuunnitelmassa kuvataan toimijoiden välinen yhteistyö mallintamisen näkökulmasta. Prosessin tulee nivoutua muuhun projektitoimintaan mahdollisimman saumattomasti. Hankkeen aikatauluttamisessa tulee kiinnittää huomiota erityisesti seuraaviin asioihin: lähtötietomallien laatiminen ja toimitus hyvissä ajoin esittelymallin valmistuminen siten, että se tukee hankkeen viestintää ja neuvotteluja hankkeen osittelu siten, että se tukee mallintamista ja mallin hyödyntämistä tekniikka-alueiden yhteensovittamisen aikataulu ja tarkistuspisteet 5.7 Määrälaskennan ja kustannushallinnan menettelyt Kustannushallinnan tavoitteiden määrittely on tilaajan tehtävä. Suunnitteluvaiheessa on oleellista pitää kustannusvaikutukset ajantasaisesti mukana suunnitteluprosessissa. Mallintamisesta saatavat hyödyt kertautuvat, jos kustannusestimaatteja sisältävä malli voidaan edelleen yhdistää muihin toimintoihin kuten tuotannonohjaukseen ja rakentamisen kustannushallintaan. Tällä hetkellä ei ole olemassa vakiintuneita tapoja infrahankkeen määrä- ja kustannushallinnan mallipohjaiseen hoitamiseen tai esimerkiksi hanke- ja rakennusosalaskentajärjestelmien täydelliseen kytkentään suunnittelujärjestelmiin. Palveluntuottajalta voidaan silti edellyttää kustannushallinnan prosessin esittämistä omassa projektisuunnitelmassaan. Määrä- ja kustannushallintaa on käsitelty tämän ohjedokumentaation osassa 9 Määrälaskenta ja kustannusarviot. 5.8 Laadunvarmistus Tilaaja vastaanottaa ja hyväksyy hankkeessa tuotetun tietomallin (-mallit). Tietomallin laadunvarmistuksen tulee olla osa hyvän suunnittelukäytännön mukaista menettelyä. Laadunvarmistus perustuu palveluntuottajan tekemään tietomalliaineiston itselleluovutukseen ja sen dokumentointiin. Tämän lisäksi tilaaja voi toteuttaa erillisen laaduntarkastusmenettelyn. Laadunvarmistusta on käsitelty tämän ohjesarjan osassa 8 Inframallin laadunvarmistus.

16 15 (17) 6 MALLIN KÄYTÖN PERIAATE SUHTEESSA HANKEVAIHEESEEN 6.1 Suunnittelu Esisuunnitteluvaiheessa pyritään löytämään kaikki toteuttamiskelpoiset vaihtoehdot sekä alustavasti selvittämään niiden vaikutukset (liikenne, ympäristö, maankäyttö, kustannukset ym.). Tarkastelussa voi olla myös vaihtoehtoja, joita ei voi mallintaa 3D-malliksi (esimerkkinä joukkoliikenteen kapasiteetin lisääminen). Esisuunnitteluvaiheessa tuotettavan aineiston laatu voi vaihdella tapauskohtaisesti varsin paljon. Yleissuunnitteluvaiheen käynnistyessä on tyypillisesti vielä olemassa päävaihtoehtoja. Yleissuunnittelun aikana tehdään päätös hyväksymiskäsittelyyn viimeisteltävästä vaihtoehdosta. Yleissuunnitelmavaiheessa tavoitteena on mallintaa päävaihtoehdot paremman kustannus- ja vaikutusarvioinnin, yhteensopivuuden varmistamisen ja vaihtoehtojen helpomman havainnollistamisen vuoksi. Tie-, rata- tai katusuunnitelmavaiheessa tavoitteena on mallintaa suunnitelman tekniset ratkaisut riittävällä tilavaraustarkkuudella sekä tuottaa hallinnollisesti hyväksyttävä suunnitelma, joka vastaa käytännössä talonrakentamisen rakennuslupaa. Mallintaminen tukee havainnollistamista, kustannusten ja vaikutusten arviointia sekä yhteensopivuuden ja aluevarausten varmistamista. Rakennussuunnittelussa tuotetaan kohteen rakentamisessa tarvittava aineisto. Tekniset yksityiskohdat ratkaistaan ja suunnitellaan. Rakennussuunnitelman teettämisestä vastaa suunnittele ja toteuta -malleissa urakoitsija ja kokonaisurakkamallissa tilaaja. Rakennussuunnitteluvaiheessa mallintaminen tukee havainnollistamista, yhteensovittamista, määrälaskentaa sekä työmaan hankintoja, aikataulutusta, mittaus-, laadunvarmistus- ja koneohjaustoimintaa. Rakennussuunnittelun tavoitteena on tuottaa yhteensovitettu, virheetön ja kattava malli. Rakennussuunnitelmamallissa rakenteet, rakenneosat ja -kerrokset esitetään yksityiskohtineen. Tällöin rakennussuunnitelmamalli korvaa detaljipiirustukset. Tyyppipiirustuksia laaditaan tarvittaessa. Mallintaminen tehdään useilla tekniikkalajikohtaisilla suunnittelujärjestelmillä, joiden välinen tiedonsiirto on mahdollista. 6.2 Rakentaminen Tietomallin hyödyntämistä rakentamisvaiheessa on havainnollistettu kuvassa 5. Suunnittelua tehdään rakentamisvaiheessa vaihtelevassa laajuudessa mm. urakkamuodosta riippuen. Suunnittelija on kuitenkin useimmiten mukana myös rakentamisvaiheessa. Rakennussuunnitteluvaihe on tuottanut eri tekniikka-alojen suunnitelmat mallipohjaisina ja niistä laaditun yhdistelmämallin. Tästä kokonaisuudesta tuotetaan suunnitelmatietoa rakentamisen tarpeisiin; mm. koneohjaukseen ja paikalleenmittaukseen. Rakentamisen edetessä tarkentuvat lähtötiedot sekä suunnitelman muutostarpeet toimitetaan suunnittelijalle, joka tekee muutokset ja päivittää suunnitelma-aineiston ja yhdistelmämallin.

17 16 (17) Kuva 5. Yleinen kuvaus tietomallinnuksen käytöstä rakentamisvaiheessa. Kuva ei ota kantaa urakkamuotoon; mallipohjainen rakennussuunnittelu on voitu tehdä erikseen ennen rakentamisvaihetta (kokonaisurakka) tai se voidaan tehdä toteutuksen osana (suunnittele toteuta; ST) tai integroituna projektitoteutuksena allianssityyppisesti. 6.3 Käyttöönotto, käyttö ja ylläpito Tietomallipohjainen prosessi voi tuottaa tehokkaasti tietoa myös kohteen käyttöönottoa, käyttöä ja ylläpitoa varten. Mallintaminen mahdollistaa tehokkaan yhteistyön eri toimijoiden kesken koko hankkeen elinkaaren ajan. Inframalleja voidaan hyödyntää mm. seuraavissa käyttöönoton prosesseissa: saavutettavuuteen ja esteettömyyteen liittyvät vaatimukset näkemäanalyysit hätäpoistumistiesimuloinnit savunpoistosimuloinnit käyttö- ja huoltohenkilökunnan valmennus pelastusviranomaisten harjoitukset toteumatiedon ja muun malliaineiston toimittaminen viranomaisille ja ylläpidettäviin rekistereihin Kattava inframalli toteutuneesta kohteesta on hyödyllinen käytönaikaisia tarpeita varten ja toimii myös lähtötietona, kun kohteeseen on tarvetta tehdä muutoksia. Toteumamalliin voidaan lisätä käytön ja ylläpidon tarvitsema tieto, jolloin muodostuu käytön ja ylläpidon vaatima tietovarasto, huoltokirja. Tietomallia voidaan käyttää tietovaraston käyttöliittyminä, jolloin kaikki huoltotöissä tarvittava tieto on sidottu paikkaan ja tiedon saavutettavuus paranee. Hoitourakoihin liittyen on tehty kokeiluja sähköisen tietovaraston hyödyntämisestä urakoiden kilpailuttamisessa ja seurannassa. Käyttö- ja ylläpitovaiheen mallipohjaisia hankintoja voidaan toteuttaa sitä mukaa kuin ylläpitourakoihin on mahdollista saada mallipohjaista lähtötietoa. Ensimmäiset mallipohjaiseen toimintaan

18 17 (17) soveltuvat hankkeet ovat tyypiltään ylläpitourakan yhteydessä tehtäviä perusparannuksia kuten uudelleenpäällystyksiä. Kohteiden mallipohjaista ylläpitoa on mahdollista kehittää ja toteuttaa infran tietovarastojen kehittymisen tahdissa. Kuva 6. Tietomallin hyödyntäminen käyttö- ja ylläpitovaiheessa

Yleiset inframallivaatimukset YIV2014

Yleiset inframallivaatimukset YIV2014 Osa 1 TIETOMALLIPOHJAINEN HANKE 4.12.2014 1 (17) Versiointisivu Dokumentin versiohistoria Versio Päiväys Tekijä Kuvaus 0.1 4.12.2014 Jari Niskanen Ohjeluonnos 2 (17) SISÄLLYS 1 Johdanto... 3 2 Infrahankkeen

Lisätiedot

PRE/inframallin vaatimukset ja -ohjeet

PRE/inframallin vaatimukset ja -ohjeet PRE/inframallinvaatimuksetja-ohjeet Osa1 TIETOMALLIPOHJAISENHANKKEENJOHTAMINEN 28.1.2014 1 (12) Versiointisivu Dokumentin versiohistoria Versio Päiväys Tekijä Kuvaus 0.1 8.3.2013 Jari Niskanen Ohjeen runko

Lisätiedot

Tietomallintamisen suunnittelu ja dokumentointi käytännössä. Liisa Kemppainen, Sito Oy Jari Niskanen, WSP Finland Oy 4.11.2015

Tietomallintamisen suunnittelu ja dokumentointi käytännössä. Liisa Kemppainen, Sito Oy Jari Niskanen, WSP Finland Oy 4.11.2015 Tietomallintamisen suunnittelu ja dokumentointi käytännössä Liisa Kemppainen, Sito Oy Jari Niskanen, WSP Finland Oy TIETOMALLIPOHJAISEN HANKKEEN SUUNNITTELU Hankkeen käynnistysvaiheessa tulee suunnitella

Lisätiedot

Oppeja ja kokemuksia Pisararadan suunnittelun tiedonhallinnasta

Oppeja ja kokemuksia Pisararadan suunnittelun tiedonhallinnasta Oppeja ja kokemuksia Pisararadan suunnittelun tiedonhallinnasta Tietomallintamisen opit infran tilaamisessa ja hyödyntämisessä 3.6.2015, RAKLI Perttu Valtonen, Sweco PM Oy 1 Mitä tietoa suunnitelma sisältää?

Lisätiedot

YIV 2015 ohjeiden yleisesittely

YIV 2015 ohjeiden yleisesittely YIV 2015 ohjeiden yleisesittely Harri Mäkelä, bsfinfra ohjetyöryhmä, Innogeo Oy Esityksen sisältö - Ohjeiden taustasta, InfraTM, PRE-InfraFINBIM, bsf ohjeet - Ohjekokonaisuudesta ja lyhyet esittely ohjeiden

Lisätiedot

Inframallintamisen mahdollisuudet

Inframallintamisen mahdollisuudet Inframallintamisen mahdollisuudet Tiina Perttula 25.4.2016 Inframalli Rakenteen ja rakentamisprosessin elinkaarenaikainen tieto digitaalisessa muodossa - Tuotemalli joka (voi) sisältää - Geometriatiedon

Lisätiedot

Infra-alan tietomallintaminen ja BuildingSmart -hanke

Infra-alan tietomallintaminen ja BuildingSmart -hanke Infra-alan tietomallintaminen ja BuildingSmart -hanke KEHTO-FOORUMI Tampereella 8.-9.5.2014 Jari Niskanen 6.5.2014 Jari Niskanen 6.5.2014 Infra TM hanke Taustaa, Infra TM-hanke Vuonna 2009 käynnistyi Infra

Lisätiedot

Inframallit Liikennevirastossa 10.9.2014

Inframallit Liikennevirastossa 10.9.2014 Inframallit Liikennevirastossa 10.9.2014 Mitä mallintamisella tavoitellaan Liikenneviraston näkökulmasta Omaisuuden hallintaa Kunto Mittaukset Analyysit Tuottavuuden parantamista Tehdyn työn hyödynnettävyyttä

Lisätiedot

Built Environment Process Reengineering (PRE)

Built Environment Process Reengineering (PRE) RAKENNETTU YMPÄRISTÖ Tarvitaanko tätä palkkia? Built Environment Process Reengineering (PRE) PILOTTIPÄIVÄ nro 3, 26.1.2012 Built Environment Process Innovations Reengineering Page 1 Page 2 Tietomallivaatimukset,

Lisätiedot

Kokemuksia tietomallipohjaisen

Kokemuksia tietomallipohjaisen Kokemuksia tietomallipohjaisen Vt 3-18 parantaminen Laihian kohdalla Projektipäällikkö / Projektinjohtaja Liikennevirasto projektien suunnittelu ja toteutus Aikaisempi työura; Lemminkäinen Infra 1983-1997

Lisätiedot

BIM Suunnittelun ja rakentamisen uusiutuvat toimintatavat Teppo Rauhala

BIM Suunnittelun ja rakentamisen uusiutuvat toimintatavat Teppo Rauhala BIM Suunnittelun ja rakentamisen uusiutuvat toimintatavat Teppo Rauhala Proxion 19.10.2015 Proxion BIM historiikkia Kehitystyö lähtenyt rakentamisen tarpeista Työkoneautomaatio alkoi yleistymään 2000 luvulla

Lisätiedot

LIIKENNEVIRASTO SIIRTYY TILAAMAAN TIETOMALLEJA SILTAHANKKEISSA TILAAJA AVAINASEMASSA TIETOMALLIEN KÄYTÖLLE!

LIIKENNEVIRASTO SIIRTYY TILAAMAAN TIETOMALLEJA SILTAHANKKEISSA TILAAJA AVAINASEMASSA TIETOMALLIEN KÄYTÖLLE! LIIKENNEVIRASTO SIIRTYY TILAAMAAN TIETOMALLEJA SILTAHANKKEISSA TILAAJA AVAINASEMASSA TIETOMALLIEN KÄYTÖLLE! RIL 13.10.2011 Juha Noeskoski LIIKENNEVIRASTON SIIRTYY TILAAMAAN TIETOMALLEJA SILTAHANKKEISSA

Lisätiedot

INFRAFINBIM PILOTTIPÄIVÄ 9

INFRAFINBIM PILOTTIPÄIVÄ 9 INFRAFINBIM PILOTTIPÄIVÄ 9 Valtatien 7 (E18) rakentaminen moottoritieksi välillä Hamina - Vaalimaa Tietomallinnus Infra FINBIM pilottipäivä 6.2.2014 Niklas von Schantz Juha Liukas 2 1. Hankkeen yleisesittely

Lisätiedot

InfraTM-ryhmän puheenvuoro: Ryhmän odotukset pilotoinneista

InfraTM-ryhmän puheenvuoro: Ryhmän odotukset pilotoinneista InfraTM-ryhmän puheenvuoro: Ryhmän odotukset pilotoinneista Harri Mäkelä, Innogeo Oy / InfraTM koordinaattori InfraFINBIM pilottipäivä 10.5.2011 Messukeskus 1 InfraTM hanke 2009-2011(-2013) TOIMINTAMUODOT

Lisätiedot

Built Environment Process Reengineering (PRE)

Built Environment Process Reengineering (PRE) RAKENNETTU YMPÄRISTÖ Tarvitaanko tätä palkkia? Built Environment Process Reengineering (PRE) Kohti kulttuurimuutosta Tiina Perttula Built Environment Process Innovations Reengineering Tuottavuus Infra-ala

Lisätiedot

Built Environment Process Reengineering (PRE)

Built Environment Process Reengineering (PRE) RAKENNETTU YMPÄRISTÖ Tarvitaanko tätä palkkia? Built Environment Process Reengineering (PRE) PILOTTIPÄIVÄ 4, 8.5.2012 Tietomalliohjeet ja pilotit Keskustelun alustus: Tarja Mäkeläinen, VTT Built Environment

Lisätiedot

Avoimella tiedonsiirrolla kohti kulttuurimuutosta 3.4.2014

Avoimella tiedonsiirrolla kohti kulttuurimuutosta 3.4.2014 Avoimella tiedonsiirrolla kohti kulttuurimuutosta 3.4.2014 Mitä mallintamisella tavoitellaan Tuottavuuden parantamista Virheiden vähenemistä Laatua Kustannustenhallintaa Määrätietoutta Kommunikoinnin ja

Lisätiedot

Built Environment Process Reengineering (PRE)

Built Environment Process Reengineering (PRE) RAKENNETTU YMPÄRISTÖ Tarvitaanko tätä palkkia? Built Environment Process Reengineering (PRE) InfraFINBIM Pilottipäivä nro 5, 3.10.2012 Tietomalliohjeiden kokonaistilanne Tarja Mäkeläinen VTT, Harri Mäkelä

Lisätiedot

Liikenneviraston tavoitteita 15.1.2014

Liikenneviraston tavoitteita 15.1.2014 Liikenneviraston tavoitteita 15.1.2014 22.1.2014 Tiina Perttula 2 Toiminnanohjaus Ongelmia nykyisessä tavassa Sama informaatio on useissa kuvissa Pituusleikkaus Paalukohtaiset poikkileikkaukset Geotekniset

Lisätiedot

Infran tuotetietojen hallinta, nykytilanne

Infran tuotetietojen hallinta, nykytilanne Infran tuotetietojen hallinta, nykytilanne Infrajohtaminen Tavoitteen määrittely Suunnittelu Eri osa-alueilla ja vaiheilla omat järjestelmänsä ja tietomallinsa Toiminta perustuu tiedonsiirtoon: konversiot

Lisätiedot

Infra TM Timo Tirkkonen Infra 13, 5.3.2013

Infra TM Timo Tirkkonen Infra 13, 5.3.2013 Infra TM Timo Tirkkonen Infra 13, 5.3.2013 1.3.2013 Sisältö Taustaa Infra TM ja Infra FINBIM Inframalli - mallinnusvaatimukset Nimikkeistö: InfraBIM -sanasto InfraModel3 Viestintä Kuvat: SITO Oy Kuva:

Lisätiedot

Yleiset inframallivaatimukset YIV2015

Yleiset inframallivaatimukset YIV2015 Yleiset inframallivaatimukset YIV2015 Osa 2 Yleiset mallinnusvaatimukset Ohjaus ja koordinointi Laadunvarmistus Lähtö-tietojen hankinta ja harmoni-sointi Infra-mallintaminen Tekniikkalajien yhteensovittaminen

Lisätiedot

Pilotti: Mallipohjainen radanrakentamisen automaatio. Pilottisuunnitelma

Pilotti: Mallipohjainen radanrakentamisen automaatio. Pilottisuunnitelma LIITE A 1 (9) BUILT ENVIRONMENT PROCESS RE-ENGINEERING (PRE) WP5: InfraFINBIM Pilotti: Mallipohjainen radanrakentamisen automaatio Pilottisuunnitelma Muutoshistoria: Versio Pvm Tila (luonnos / ehdotus

Lisätiedot

Built Environment Process Reengineering (PRE)

Built Environment Process Reengineering (PRE) Juha Liukas RAKENNETTU YMPÄRISTÖ Tarvitaanko tätä palkkia? Built Environment Process Reengineering (PRE) Inframodel3-tiedonsiirtoformaatin käyttöönottoprojekti - työpaja 14.12.2012 Tavoite aikataulu -

Lisätiedot

Pilotti: Mallipohjaisen radanrakennustyömaan dynaamisen ohjausjärjestelmän kehittäminen. Pilottisuunnitelma

Pilotti: Mallipohjaisen radanrakennustyömaan dynaamisen ohjausjärjestelmän kehittäminen. Pilottisuunnitelma 1 (7) BUILT ENVIRONMENT PROCESS RE-ENGINEERING (PRE) WP5: InfraFINBIM Pilotti: Mallipohjaisen radanrakennustyömaan dynaamisen ohjausjärjestelmän kehittäminen Pilottisuunnitelma Muutoshistoria: Versio Pvm

Lisätiedot

Kansalliset tietomallivaatimukset - COBIM. 13.10.2011 Kari Ristolainen - alkup. Juha Valjus / Finnmap / 06.10.2011

Kansalliset tietomallivaatimukset - COBIM. 13.10.2011 Kari Ristolainen - alkup. Juha Valjus / Finnmap / 06.10.2011 Kansalliset tietomallivaatimukset - COBIM 13.10.2011 Kari Ristolainen - alkup. Juha Valjus / Finnmap / 06.10.2011 AIEMPIA OHJEITA JA VAATIMUKSIA 2004-2005 2007 Jne 2 COBIM 2011, VERTAILUKOHTIA JA LÄHTÖTIETOJA

Lisätiedot

TIEDONHALLINTA Avain koordinointiin ja tiedon laadun ytimeen

TIEDONHALLINTA Avain koordinointiin ja tiedon laadun ytimeen TIEDONHALLINTA Avain koordinointiin ja tiedon laadun ytimeen Rakennuttamisen ja suunnittelun laadunhallinnan kehitysseminaari, Varkaus 18.3.2015 Toni Teittinen ja Jenni Kaukonen, Capisso Oy MENU Rakentamisen

Lisätiedot

Kaupunkimallit ja Mallintava kaavoitus. Vianova Systems Finland Oy Jarkko Sireeni 9.2.2011

Kaupunkimallit ja Mallintava kaavoitus. Vianova Systems Finland Oy Jarkko Sireeni 9.2.2011 Kaupunkimallit ja Mallintava kaavoitus Vianova Systems Finland Oy Jarkko Sireeni 9.2.2011 Kaupunkimalli? Mallintamisen eri skaalat Kaavoitus ja aluerakentaminen Infra ja kunnallistekniikka Talonrakennus

Lisätiedot

Yleiset inframallivaatimukset YIV 2014

Yleiset inframallivaatimukset YIV 2014 Yleiset inframallivaatimukset YIV 2014 Osa 7 RAKENNUSTEKNISET RAKENNUSOSAT A- Insinöörit Suunnittelu Oy/Minna Salonsaari, Jarkko Savolainen, Liikennevirasto/Heikki Myllymäki 27.6.2014 2 (16) Dokumentin

Lisätiedot

Yleiset inframallivaatimukset YIV 2015

Yleiset inframallivaatimukset YIV 2015 Yleiset inframallivaatimukset YIV 2015 Osa 7 RAKENNUSTEKNISET RAKENNUSOSAT Ohjaus ja koordinointi Laadunvarmistus Lähtötietojen hankinta ja mallintaminen Inframallintaminen Vuorovaikutus ja yhteistyö Suunnittelu

Lisätiedot

PRE/infraBIM tietomallivaatimukset ja ohjeet

PRE/infraBIM tietomallivaatimukset ja ohjeet PRE/infraBIM tietomallivaatimukset ja ohjeet Osa 6 RAKENNUSTEKNISET RAKENNUSOSAT A-Insinöörit Suunnittelu Oy/Minna Salonsaari, Jarkko Savolainen, Liikennevirasto/Heikki Myllymäki 12.2.2014 SISÄLLYSLUETTELO

Lisätiedot

Tietomallien hyödyntämismahdollisuudet tieverkon ylläpidossa

Tietomallien hyödyntämismahdollisuudet tieverkon ylläpidossa Novapoint käyttäjäpäivät 9.4.2014 Tietomallien hyödyntämismahdollisuudet tieverkon ylläpidossa Manu Marttinen Aluepäällikkö NCC Roads Oy Jyrsinnät ja kerrosstabiloinnit 1 Sisältö 1. Tieverkon ylläpito

Lisätiedot

PRE/inframallin vaatimukset ja -ohjeet

PRE/inframallin vaatimukset ja -ohjeet PRE/inframallin vaatimukset ja -ohjeet Osa 11.0 Tietomallin hyödyntäminen eri suunnitteluvaiheissa, infran rakentamisessa sekä infran käytössä ja ylläpidossa Tieverkon ylläpidon mallivaatimukset 5.4.2014

Lisätiedot

Maa- ja kallioperämallit InfraFINBIM / Inframodel-kehitys

Maa- ja kallioperämallit InfraFINBIM / Inframodel-kehitys Maa- ja kallioperämallit InfraFINBIM / Inframodel-kehitys Maa- ja kallioperämallit yhdyskuntasuunnittelussa ja rakentamisessa -työpaja 12.3.2014 Ympäristösi parhaat tekijät Sisältö Inframodel3 Inframodel4..5

Lisätiedot

Built Environment Process Reengineering (PRE)

Built Environment Process Reengineering (PRE) RAKENNETTU YMPÄRISTÖ Tarvitaanko tätä palkkia? Built Environment Process Reengineering (PRE) InfraFINBIM PILOTTIPÄIVÄ nro 4, 9.5.2012 Tuotemallinnuksen käyttöönotto Built Environment Process Innovations

Lisätiedot

Mallipohjainen radanrakentamisen automaatio

Mallipohjainen radanrakentamisen automaatio Mallipohjainen radanrakentamisen automaatio Infra FINBIM Pilottipäivät 24.10.2013 Jussi Heikkilä Mallipohjainen radanrakentamisen automaatio Pilotin kesto: huhtikuu/2012 lokakuu/2012 Diplomityö Tietomallipohjaisen

Lisätiedot

Novapoint VDC Tuotteet Tietomallit ja yhteistyö haltuun. Jarkko Sireeni Toimialapäällikkö VDC Tuotteet ja Palvelut Vianova Systems Finland Oy

Novapoint VDC Tuotteet Tietomallit ja yhteistyö haltuun. Jarkko Sireeni Toimialapäällikkö VDC Tuotteet ja Palvelut Vianova Systems Finland Oy Novapoint VDC Tuotteet Tietomallit ja yhteistyö haltuun Jarkko Sireeni Toimialapäällikkö VDC Tuotteet ja Palvelut Vianova Systems Finland Oy Infra ala on siirtymässä tietomallintamiseen Liikennevirasto

Lisätiedot

RIL tietomalliseminaari Länsimetron 5D-mallinnus. Länsimetro Oy 13.10.2011

RIL tietomalliseminaari Länsimetron 5D-mallinnus. Länsimetro Oy 13.10.2011 RIL tietomalliseminaari Länsimetron 5D-mallinnus Länsimetro Oy 13.10.2011 Länsimetro virtuaalisesti 2 Länsimetromalli Tekes hanke 5D- Tietomalli: 3D = rakenteet ja laitteet, 4D = aika, 5D =määrätiedot,

Lisätiedot

Built Environment Process Reengineering (PRE)

Built Environment Process Reengineering (PRE) Juha Hyvärinen RAKENNETTU YMPÄRISTÖ Tarvitaanko tätä palkkia Built Environment Process Reengineering (PRE) InfraFINBIM PILOTTIPÄIVÄ nro 3, 26.1.2012 Pilotointi ja INBIM mallinnusvaatimukset Built Environment

Lisätiedot

TOKA -projekti. Pysyvää tietomalliosaamista rakennusalan toimijoille. Etelä-Karjalassa. Infotilaisuus 7.6.2012

TOKA -projekti. Pysyvää tietomalliosaamista rakennusalan toimijoille. Etelä-Karjalassa. Infotilaisuus 7.6.2012 TOKA -projekti Pysyvää tietomalliosaamista rakennusalan toimijoille Etelä-Karjalassa. Infotilaisuus 7.6.2012 Mikä on tietomalli? BIM = Building Information Model Rakennuksen tietomalli, (myös rakennuksen

Lisätiedot

HUS-Kiinteistöt Oy:n tietomallinnusohjeet

HUS-Kiinteistöt Oy:n tietomallinnusohjeet HUS-Kiinteistöt Oy:n tietomallinnusohjeet Yleinen osa Versio 1.1 18.02.2009 1. YLEISTÄ Projektien mallinnuksen tavoitteena on, että tietomallien sisältämä tieto on hyödynnettävissä rakennushankkeen kaikissa

Lisätiedot

INFRAMALLI JA MALLINNUS HANKKEEN ERI SUUNNITTELUVAIHEISSA

INFRAMALLI JA MALLINNUS HANKKEEN ERI SUUNNITTELUVAIHEISSA INFRAMALLI JA MALLINNUS HANKKEEN ERI SUUNNITTELUVAIHEISSA 1 YLEISTÄ INFRAHANKKEEN MALLINNUKSESTA Väylämalli ohjaa suunnittelua Infrahankkeessa väylämalli toimii pohjana kaikille muille tekniikkalajimalleille

Lisätiedot

Pilotti: Lumitöiden estekartoitus. Pilottisuunnitelma

Pilotti: Lumitöiden estekartoitus. Pilottisuunnitelma 1 (8) BUILT ENVIRONMENT PROCESS RE-ENGINEERING (PRE) WP5: InfraFINBIM Pilotti: Lumitöiden estekartoitus Pilottisuunnitelma Muutoshistoria: Versio Pvm Tila (luonnos / ehdotus / hyväksytty) Tekijä(t) Huomautukset

Lisätiedot

HUS-Kiinteistöt Oy:n tietomallipohjainen investointiprosessi

HUS-Kiinteistöt Oy:n tietomallipohjainen investointiprosessi HUS-Kiinteistöt Oy:n tietomallipohjainen investointiprosessi Esitelmä 17.9.-14 HUS-Kiinteistöt Oy:n toimintaympäristö Onnistunut rakennusinvestointi Tietomallipohjainen investointiprosessi Tietomallintamisen

Lisätiedot

VT8 Sepänkylän ohitustie - väliraportointia (VT8-BIM)!

VT8 Sepänkylän ohitustie - väliraportointia (VT8-BIM)! RYM PRE InfraFINBIM, Pilottipäivä nro 6, 5.2.2013 VTT, Vuorimiehentie 3, Espoo VT8 Sepänkylän ohitustie - väliraportointia (VT8-BIM)! Rauno Heikkilä, Oulun yliopisto! Tausta! Tutkimus- ja pilottikohteena

Lisätiedot

Kruunusillat joukkoliikenneyhteys

Kruunusillat joukkoliikenneyhteys Kruunusillat joukkoliikenneyhteys Tiedonhallinta Ville Alajoki Kruunusillat, joukkoliikenneyhteys Keskustan raitiotien päätepysäkki Katu-, raitiotieyhteydet Nihdissä Katu-, raitiotieyhteydet keskustasta

Lisätiedot

IFC, InfraFINBIM ja buildingsmart

IFC, InfraFINBIM ja buildingsmart IFC, InfraFINBIM ja buildingsmart Tietomallinnuksen viime aikojen kuulumisia Anssi Savisalo johtava konsultti, FCG Suunnittelu ja tekniikka Oy 10.2.2014 Page 1 RAKENNUS INFRASTRUKTUURI (kadut, kunnallistekniikka)

Lisätiedot

Sillat ja taitorakenteet

Sillat ja taitorakenteet Sillat ja taitorakenteet YIV2015 Yleiset inframallivaatimukset käytännössä Minna Salonsaari WWW.AINS.FI Osa 7 Rakennustekniset rakennusosat Ohjeen käyttö Voidaan soveltaa kaikissa urakkamuodoissa ja suunnitteluvaiheissa

Lisätiedot

PRE/inframallin vaatimukset ja -ohjeet

PRE/inframallin vaatimukset ja -ohjeet Osa 9 19.9.2013 1 (23) Versiointisivu Dokumentin versiohistoria Versio Päiväys Tekijä Kuvaus 0.1 16.4.2013 Sami Luoma Mallinnusohjeen perusohjeet 0.2 22.8.2013 0.3 19.9.2013 Luonnosversio 0.1 19.9.2013

Lisätiedot

Tietomallien käyttöönotto Liikennevirastossa LiViBIM 2012 2014. Timo Tirkkonen 26.1.2012

Tietomallien käyttöönotto Liikennevirastossa LiViBIM 2012 2014. Timo Tirkkonen 26.1.2012 Tietomallien käyttöönotto Liikennevirastossa LiViBIM 2012 2014 Timo Tirkkonen 26.1.2012 Taustaa TAHTOTILA Tilaajat ja palvelutoimittajat yhdessä yhteistyönä tekevät Suomen infra-alasta Euroopan tehokkaimman

Lisätiedot

Infra 2010 loppuseminaari, Helsinki 5.11.2008 Siltojen tuotemallintamisen ja rakentamisautomaation

Infra 2010 loppuseminaari, Helsinki 5.11.2008 Siltojen tuotemallintamisen ja rakentamisautomaation Infra 2010 loppuseminaari, Helsinki 5.11.2008 Siltojen tuotemallintamisen ja rakentamisautomaation kehittäminen (5D-SILTA) Rauno Heikkilä Oulun yliopisto, Rakentamisteknologian tutkimusryhmä Sisältö 1)

Lisätiedot

Inframodel tiedonsiirto 23.8.2006

Inframodel tiedonsiirto 23.8.2006 Inframodel tiedonsiirto 23.8.2006 Inframodel 2 tiedonsiirto, yleistä Inframodel 2 -projekti valmistui maaliskuun 2006 lopussa. Projektissa määritettiin ja toteutettiin uusi menetelmä väylätietojen siirtoon

Lisätiedot

Rautatieinfran mallintamisen hyödyt: suunnittelu, rakentaminen, ylläpito

Rautatieinfran mallintamisen hyödyt: suunnittelu, rakentaminen, ylläpito Rautatieinfran mallintamisen hyödyt: suunnittelu, rakentaminen, ylläpito Tietomallintamisen opit infran tilaamisessa ja hyödyntämisessä seminaari 6.3.2013 Kimmo Laatunen Aloitimme runsaat 150 vuotta sitten

Lisätiedot

buildingsmart Finland

buildingsmart Finland buildingsmart Finland Tero Järvinen buildingsmart Finland Talotekniikkatoimialaryhmä Finnbuild 2014 03.10.2014 TALOTEKNIIKKATOIMIALARYHMÄN KYSELY Kyselyn tarkoitus Kartoittaa talotekniikan tietomallikäytäntöjä

Lisätiedot

Novapoint VDC Explorer. VDC Tuotteet ja Palvelut Vianova Systems Finland Oy

Novapoint VDC Explorer. VDC Tuotteet ja Palvelut Vianova Systems Finland Oy Novapoint VDC Explorer Jani Myllymaa Myyntijohtaja Jarkko Sireeni Toimialapäällikkö VDC Tuotteet ja Palvelut Vianova Systems Finland Oy Kannattaako mallintaa ja simuloida etukäteen? Novapoint VDC Tuotteet

Lisätiedot

Built Environment Process Reengineering (PRE)

Built Environment Process Reengineering (PRE) RAKENNETTU YMPÄRISTÖ Tarvitaanko tätä palkkia? Built Environment Process Reengineering (PRE) PILOTTIPÄIVÄ nro 3, 26.1.2012 Vt 25 parantaminen välillä Meltola-Mustio RS, pilotin esittely Lauri Harjula,

Lisätiedot

PRE/inframallin vaatimukset ja -ohjeet

PRE/inframallin vaatimukset ja -ohjeet PRE/inframallin vaatimukset ja -ohjeet Osa 1.0 Yleiset mallivaatimukset 28.10.2013 PRE/inframallin vaatimukset ja -ohjeet 1 (22) LIITE 1 Versiointisivu Dokumentin versiohistoria Versio Päiväys Tekijä Kuvaus

Lisätiedot

Yleiset inframallivaatimukset YIV2015

Yleiset inframallivaatimukset YIV2015 Osa 8 15.4.2015 Tekla Oy/ Erkki Mäkinen, Sito Oy / Ilkka Tieaho, Proxion Oy/ Juha Parkkari 1 (18) Versiointisivu Dokumentin versiohistoria Versio Päiväys Tekijä Kuvaus 0.1 22.03.2013 Erkki Mäkinen Inframallin

Lisätiedot

PRE/inframallin vaatimukset ja -ohjeet

PRE/inframallin vaatimukset ja -ohjeet Osa 7 28.4.2014 1 (17) Versiointisivu Dokumentin versiohistoria Versio Päiväys Tekijä Kuvaus 0.1 22.03.2013 Erkki Mäkinen Inframallin laadunvarmistus 0.5 03.04.2013 Erkki Mäkinen Täydennyksiä, lähetetty

Lisätiedot

PRE/inframallin vaatimukset ja -ohjeet

PRE/inframallin vaatimukset ja -ohjeet Osa 7 20.9.2013 1 (22) Versiointisivu Dokumentin versiohistoria Versio Päiväys Tekijä Kuvaus 0.1 22.03.2013 Erkki Mäkinen Inframallin laadunvarmistus 0.5 03.04.2013 Erkki Mäkinen Täydennyksiä, lähetetty

Lisätiedot

Mallipohjaisuus Liikennevirastossa 13.3.2014

Mallipohjaisuus Liikennevirastossa 13.3.2014 Mallipohjaisuus Liikennevirastossa 13.3.2014 Mitä mallintamisella tavoitellaan Tuottavuuden parantamista Virheiden vähenemistä Laatua Kustannustenhallintaa Määrätietoutta Kommunikoinnin ja yhteistyön paranemista

Lisätiedot

Uudet väylät: tuotannon vaatimat toteutusmallit ja mallipohjainen laadunvarmistus

Uudet väylät: tuotannon vaatimat toteutusmallit ja mallipohjainen laadunvarmistus Firstname Lastname RAKENNETTU YMPÄRISTÖ Tarvitaanko tätä palkkia? Uudet väylät: tuotannon vaatimat toteutusmallit ja mallipohjainen laadunvarmistus Pasi Nurminen, Destia Oy Built Environment Process Innovations

Lisätiedot

Koekäytössä. 20k 2014 LIIKENNEVIRASTON OHJEITA. Tiehankkeiden mallipohjaisen suunnittelun hankinta 22.5.2014 KOEKÄYTÖSSÄ OLEVA OHJE

Koekäytössä. 20k 2014 LIIKENNEVIRASTON OHJEITA. Tiehankkeiden mallipohjaisen suunnittelun hankinta 22.5.2014 KOEKÄYTÖSSÄ OLEVA OHJE 20k 2014 LIIKENNEVIRASTON OHJEITA Tiehankkeiden mallipohjaisen suunnittelun hankinta 22.5.2014 KOEKÄYTÖSSÄ OLEVA OHJE Tiehankkeiden mallipohjaisen suunnittelun hankinta Koekäytössä oleva ohje 22.5.2014

Lisätiedot

PRE/InfraFINBIM tietomallivaatimukset ja ohjeet AP3 Suunnittelun ja rakentamisen uudet prosessit

PRE/InfraFINBIM tietomallivaatimukset ja ohjeet AP3 Suunnittelun ja rakentamisen uudet prosessit Built Environment Process Re-engineering PRE PRE/InfraFINBIM tietomallivaatimukset ja ohjeet AP3 Suunnittelun ja rakentamisen uudet prosessit 18.03.2014 Osa 12: Tietomallin hyödyntäminen infran rakentamisessa

Lisätiedot

Yleiset inframallivaatimukset YIV 2015

Yleiset inframallivaatimukset YIV 2015 Yleiset inframallivaatimukset YIV 2015 Osa 12: Inframallin hyödyntäminen suunnittelun eri vaiheissa ja rakentamisessa MAANRAKENTAMISEN MALLIPOHJAINEN LAADUNVARMISTUSMENETELMÄ GEOMETRISTEN MITTOJEN LAADUNVALVONTA

Lisätiedot

Built Environment Process Reengineering (PRE)

Built Environment Process Reengineering (PRE) Jutta Peura RAKENNETTU YMPÄRISTÖ Tarvitaanko tätä palkkia? Built Environment Process Reengineering (PRE) Pilottipäivä PILOTTIEN ANALYSOINTIA Jutta Peura ja Tarja Mäkeläinen Built Environment Process Innovations

Lisätiedot

Ala muutoksessa Tietomallintaminen on jo täällä. Heikki Halttula Toimitusjohtaja Vianova Systems Finland Oy

Ala muutoksessa Tietomallintaminen on jo täällä. Heikki Halttula Toimitusjohtaja Vianova Systems Finland Oy Ala muutoksessa Tietomallintaminen on jo täällä Heikki Halttula Toimitusjohtaja Vianova Systems Finland Oy Vianova Systems Finland Oy Liikevaihto 5,2 M 35 työntekijää AAA -luottoluokitus Pääosin henkilökunnan

Lisätiedot

Rakentamisen tietomallit käyttöön Etelä-Karjalassa

Rakentamisen tietomallit käyttöön Etelä-Karjalassa Rakentamisen tietomallit käyttöön Etelä-Karjalassa Peruskysymykset Mitä tarkoittaa käytännössä rakennuksen tietomalli BIM? Miten tietomalleja on käytetty ja miltä tulevaisuus näyttää? Tietomallintamisen

Lisätiedot

Tietomallipohjainen liiketoiminta RYM-SHOK 2.10.2009 Tietomallipohjaisten prosessien haasteet ja mahdollisuudet omistajille

Tietomallipohjainen liiketoiminta RYM-SHOK 2.10.2009 Tietomallipohjaisten prosessien haasteet ja mahdollisuudet omistajille Jukka Riikonen Tietomallipohjainen liiketoiminta RYM-SHOK 2.10.2009 Tietomallipohjaisten prosessien haasteet ja mahdollisuudet omistajille Viiteympäristö Rakennusinvestoinnit joista yli 1 M :n hankkeisiin

Lisätiedot

TIeTOMALLINTAMINeN INFRA-ALALLA. Yhteinen nimikkeistö Yleiset inframallivaatimukset älykäs tiedonsiirto Mallintaminen kaupungeissa INFRA 2025 -visio

TIeTOMALLINTAMINeN INFRA-ALALLA. Yhteinen nimikkeistö Yleiset inframallivaatimukset älykäs tiedonsiirto Mallintaminen kaupungeissa INFRA 2025 -visio TIeTOMALLINTAMINeN INFRA-ALALLA Yhteinen nimikkeistö Yleiset inframallivaatimukset älykäs tiedonsiirto Mallintaminen kaupungeissa INFRA 2025 -visio INFRABIM-TIEDOTUSLEHTI 2015 SISÄLTÖ Infra FINBIM vauhditti

Lisätiedot

InfraModel2 Tiedonsiirron pilotointi

InfraModel2 Tiedonsiirron pilotointi InfraModel2 Tiedonsiirron pilotointi Infra 2010 kehittämisohjelman loppuseminaari 5.11.2008, Erkki Mäkinen Sisältö Taustatietoa InfraModel2 - Tiedonsiirron pilotointi InfraModel-formaatin jatkokehittäminen

Lisätiedot

MISSÄ MENNÄÄN TIETOMALLINNUKSESSA?

MISSÄ MENNÄÄN TIETOMALLINNUKSESSA? MISSÄ MENNÄÄN TIETOMALLINNUKSESSA? 12.01.2016 Juha Liukas Sito Oy, johtava asiantuntija Infran tiedonhallinta ja tietomallinnus buildingsmart Finland Infra-toimialaryhmän pj Sisältö - tietomallinnus infra-alalla

Lisätiedot

Kaupunkimallit ja CityGML

Kaupunkimallit ja CityGML Kaupunkimallit ja CityGML Smart cities nyt ja huomenna SFS-seminaari 14.4.2015 Hannu Lammi, Osastopäällikkö, DI When infrastructure counts. Kaupunkimalli 3D kaupunkimalli on kolmiulotteinen digitaalinen

Lisätiedot

INPRO Infrahankkeen kokonaisprosessin ja tietotarpeiden mallintaminen

INPRO Infrahankkeen kokonaisprosessin ja tietotarpeiden mallintaminen 1 INPRO Infrahankkeen kokonaisprosessin ja tietotarpeiden mallintaminen INFRA 2010 ohjelman hankekatsaus Tuotemalliprosessi Jouko Kankainen / Ari-Pekka Manninen Helsinki University of Technology CEM Construction

Lisätiedot

VIASYS VDC ASIAKASPÄIVÄ 2016 SUUNNITTELUSTA RAKENTAMISEEN TIETOMALLINTAMINEN JA TIEDONHALLINTA SUUNNITTELIJAN NÄKÖKULMASTA

VIASYS VDC ASIAKASPÄIVÄ 2016 SUUNNITTELUSTA RAKENTAMISEEN TIETOMALLINTAMINEN JA TIEDONHALLINTA SUUNNITTELIJAN NÄKÖKULMASTA VIASYS VDC ASIAKASPÄIVÄ 2016 SUUNNITTELUSTA RAKENTAMISEEN TIETOMALLINTAMINEN JA TIEDONHALLINTA SUUNNITTELIJAN NÄKÖKULMASTA Emil Matintupa 25.5.2016 1 AGENDA 1. Tietomallien rooli tiensuunnitteluprosessissa

Lisätiedot

Tietomallinnus palvelurakentamisessa Case Linnanmäki

Tietomallinnus palvelurakentamisessa Case Linnanmäki Tietomallinnus palvelurakentamisessa Case Linnanmäki Henry Salo Fira Oy Esityksen sisältö Fira pähkinänkuoressa Fira Oy Historiamme Palvelurakentamisen konseptimme Tietomallin käyttö palvelurakentamisessa

Lisätiedot

Rakenteiden mallintaminen mallit hyötykäyttöön Case Skanska

Rakenteiden mallintaminen mallit hyötykäyttöön Case Skanska Betonipäivät 2014 Rakenteiden mallintaminen mallit hyötykäyttöön Case Skanska Ilkka Romo Skanska Oy 1 Tietomallintaminen Skanskassa Skanska mallinnuttaa suunnittelijoilla pääsääntöisesti kaikki omat projektikehityshankkeensa

Lisätiedot

Viasys VDC Stream Mallipohjaista projektinhallintaa. Tapani Parmanen ja Mia Rantakari Vianova Systems Finland Oy

Viasys VDC Stream Mallipohjaista projektinhallintaa. Tapani Parmanen ja Mia Rantakari Vianova Systems Finland Oy Mallipohjaista projektinhallintaa Tapani Parmanen ja Mia Rantakari Vianova Systems Finland Oy Web-pohjainen projektiportaali, mikä tarjoaa tehokkaat työvälineet hankkeen tietojen hallintaan, aineiston

Lisätiedot

PRE tulosseminaari 14.3.2013. Heikki Halttula, toimitusjohtaja Vianova Systems Finland Oy

PRE tulosseminaari 14.3.2013. Heikki Halttula, toimitusjohtaja Vianova Systems Finland Oy PRE tulosseminaari 14.3.2013 Heikki Halttula, toimitusjohtaja Vianova Systems Finland Oy PRE Tulosseminaari 14.3.2013 mikä muuttuu, miten toimiala tai ansaintalogiikka muuttuu ja millaisia uusia toimijoita

Lisätiedot

Tietomallien käytön nykytilanne Etelä-Karjalassa

Tietomallien käytön nykytilanne Etelä-Karjalassa Tietomallien käytön nykytilanne Etelä-Karjalassa Timo Lehtoviita Saimaan ammattikorkeakoulu Rakennustekniikka Lehtori, TOKA-projektin projektipäällikkö 11.10.2012 Tietomallikysely: Tietomalliosaaminen

Lisätiedot

MITEN HANKINTAMENETTELYILLÄ VOIDAAN VAIKUTTAA TIETOMALLIEN KÄYTÖN TEHOKKUUTEEN RAKENNUSHANKKEISSA

MITEN HANKINTAMENETTELYILLÄ VOIDAAN VAIKUTTAA TIETOMALLIEN KÄYTÖN TEHOKKUUTEEN RAKENNUSHANKKEISSA Image size: 7,94 cm x 25,4 cm MITEN HANKINTAMENETTELYILLÄ VOIDAAN VAIKUTTAA TIETOMALLIEN KÄYTÖN TEHOKKUUTEEN RAKENNUSHANKKEISSA -Infrahankkeiden näkökulma Mikko Leppänen 28.5.2013 Infrarakentaminen vuonna

Lisätiedot

Miten InfraRYL palvelee. Infrarakenteiden ja -töiden yleiset laatuvaatimukset

Miten InfraRYL palvelee. Infrarakenteiden ja -töiden yleiset laatuvaatimukset Miten InfraRYL palvelee Infrarakenteiden ja -töiden yleiset laatuvaatimukset InfraRYL -hanke 3.3.2006 1 Kenelle InfraRYL Toimijat: omistajat, rakennuttajat, suunnittelijat, rakentajat, huoltajat ja ylläpitäjät

Lisätiedot

CAD-tasojärjestelmän päivitys ja laajentaminen Alustava työohjelma ja kustannusarvio 4.2.2010

CAD-tasojärjestelmän päivitys ja laajentaminen Alustava työohjelma ja kustannusarvio 4.2.2010 CAD-tasojärjestelmän päivitys ja laajentaminen Alustava työohjelma ja kustannusarvio 4.2.2010 Sisältö 1 Johdanto 3 2 Alustava työohjelma 4 2.1 Yleistä 4 2.2 Osa 1; Ohjeen päivittäminen 4 2.3 Osa 2; Suunnittelujärjestelmät

Lisätiedot

Pilotti: Mallipohjaisen radanrakennustyömaan dynaamisen ohjausjärjestelmän kehittäminen. InfraFINBIM pilottiraportti

Pilotti: Mallipohjaisen radanrakennustyömaan dynaamisen ohjausjärjestelmän kehittäminen. InfraFINBIM pilottiraportti 1 (11) BUILT ENVIRONMENT PROCESS RE-ENGINEERING (PRE) WP5: InfraFINBIM Pilotti: Mallipohjaisen radanrakennustyömaan dynaamisen ohjausjärjestelmän kehittäminen InfraFINBIM pilottiraportti Muutoshistoria:

Lisätiedot

Tiikerinloikka tuotemallilla Infra FINBIM tulevaisuuden aseeksi? 6.4.2011 Ville Saksi/Kimmo Laatunen VR Track Oy

Tiikerinloikka tuotemallilla Infra FINBIM tulevaisuuden aseeksi? 6.4.2011 Ville Saksi/Kimmo Laatunen VR Track Oy Tiikerinloikka tuotemallilla Infra FINBIM tulevaisuuden aseeksi? 6.4.2011 Ville Saksi/Kimmo Laatunen VR Track Oy Infra FINBIM -visio Vuonna 2014 suuret infran haltijat tilaavat vain mallipohjaista palvelua,

Lisätiedot

KOKEMUKSET ALLIANSSIPROSESSIN LÄPIVIENNISTÄ. Vt 6 Taavetti-Lappeenranta. Harri Sivonen Pöyry Finland Oy, Harri Liikanen Liikennevirasto

KOKEMUKSET ALLIANSSIPROSESSIN LÄPIVIENNISTÄ. Vt 6 Taavetti-Lappeenranta. Harri Sivonen Pöyry Finland Oy, Harri Liikanen Liikennevirasto IPT-hanke työpaja 26.5.2015 KOKEMUKSET ALLIANSSIPROSESSIN LÄPIVIENNISTÄ Vt 6 Taavetti-Lappeenranta Harri Sivonen Pöyry Finland Oy, Harri Liikanen Liikennevirasto VT 6 TAAVETISTA LAPPEENRANTAAN 28 km valtatietä

Lisätiedot

VDC Expoder ja Live koekäyttö tilaajanäkökulma sekä työmaakäyttö 9.4.2014

VDC Expoder ja Live koekäyttö tilaajanäkökulma sekä työmaakäyttö 9.4.2014 VDC Expoder ja Live koekäyttö tilaajanäkökulma sekä työmaakäyttö 9.4.2014 Liikenneviraston hankkeet toimiala Ari Mäkelä Projektipäällikkö Liikennevirasto projektien toteutus osasto Aikaisempi työura; Lemminkäinen

Lisätiedot

1. päivä 10.9.2014. 8.30 Ilmoittautuminen ja aamukahvi, materiaalin jako

1. päivä 10.9.2014. 8.30 Ilmoittautuminen ja aamukahvi, materiaalin jako 1. päivä 10.9.2014 8.30 Ilmoittautuminen ja aamukahvi, materiaalin jako 9.00 Koulutusohjelman avaus Tavoitteet Osallistujat Johtaja Anu Karvonen Suomen Rakennusinsinöörien Liitto RIL 9.15 Projektipäällikön

Lisätiedot

Lyhyt sanasto. Kalle Serén, Eurostep Oy

Lyhyt sanasto. Kalle Serén, Eurostep Oy InfraFINBIM Mallinnusvaatimukset Lyhyt sanasto Infrarakentamisen tietomallintaminen V. 0.4 Työpajan 7, 26.8.2013, päivitykset Kalle Serén, Eurostep Oy Taustaa Yhteisen määritellyn sanaston tarpeet: Yhtenäinen

Lisätiedot

Inframallintamisen ohjeiden tulevaisuuden näkymät

Inframallintamisen ohjeiden tulevaisuuden näkymät Inframallintamisen ohjeiden tulevaisuuden näkymät - miten ohjeita julkaistaan ja kokonaisuutta hallitaan? 5.5.2015 Kehitystyö Mallinnus menee nopeasti eteenpäin ja on selvää, että ohjekokonaisuus vaatii

Lisätiedot

Tietomallinnuksen konkretisointi VR Track Oy:ssä. INFRA13 Pasi Kråknäs 5.3.2013

Tietomallinnuksen konkretisointi VR Track Oy:ssä. INFRA13 Pasi Kråknäs 5.3.2013 Tietomallinnuksen konkretisointi VR Track Oy:ssä INFRA13 Pasi Kråknäs 5.3.2013 Aloitimme runsaat 150 vuotta sitten Helsinki Hämeenlinna-rataosuuden rakentaminen aloitettiin 1858 Ensimmäinen säännöllinen

Lisätiedot

Yleiset inframallivaatimukset YIV2015

Yleiset inframallivaatimukset YIV2015 Yleiset inframallivaatimukset YIV2015 Osa 11.1 Infran hallinta Tieverkon kunnossapidon mallivaatimukset 23.4.2015 Yleiset inframallivaatimukset YIV2015 1 (9) LIITE 1 Versiointisivu Dokumentin versiohistoria

Lisätiedot

Tietomalliselostus, lähtötiedot liite 2

Tietomalliselostus, lähtötiedot liite 2 Tietomalliselostus, lähtötiedot liite 2 Osa 3 Liite 2 LÄHTÖTIEDOT 5.5.2015 Tietomalliselostus, lähtötiedot liite 2 2 (8) SISÄLLYS 1 Yleistä... 4 1.1 Tausta ja tavoitteet... 4 1.2 Työn sisältö ja ohjaus...

Lisätiedot

8.30 Ilmoittautuminen ja aamukahvi, materiaalin jako. 10.00 Luottamuksen rakentaminen rakennushankkeessa

8.30 Ilmoittautuminen ja aamukahvi, materiaalin jako. 10.00 Luottamuksen rakentaminen rakennushankkeessa 2. jakso 5 7.10.2010, Sokos Hotel Vantaa, Vantaa PROJEKTIHALLINTA I: 1. jakso 1 2.9.2010 Sokos Hotel Presidentti, Helsinki 1.9.2010: Projektin kokonaishallinta 8.30 Ilmoittautuminen ja aamukahvi, materiaalin

Lisätiedot

PRE/infraBIM tietomallivaatimukset ja -ohjeet

PRE/infraBIM tietomallivaatimukset ja -ohjeet Osa 3 29.11.2013 Versiointi Dokumentin versiohistoria Versio Päiväys Tekijä Kuvaus 0.1 7.2.2013 Markku Pienimäki Sisältörunko-ehdotus 0.2 7.2.2013 Niko Janhunen Eri suunnitteluvaiheiden lyhyet kuvaukset

Lisätiedot

Aineiston luovuttaminen tilaajalle KSE13 Tietomallit ja sähköinen aineisto. Matti Kiiskinen 12.2.2014/Telu-koulutus

Aineiston luovuttaminen tilaajalle KSE13 Tietomallit ja sähköinen aineisto. Matti Kiiskinen 12.2.2014/Telu-koulutus Aineiston luovuttaminen tilaajalle KSE13 Tietomallit ja sähköinen aineisto Matti Kiiskinen 12.2.2014/Telu-koulutus KSE 2013, keskeiset muutokset liittyen konsulttityön luovutukseen Asiakirjat -> Aineisto

Lisätiedot

Vianovan Tuotteet Roadmap 2014. Ville Herva Novapoint Käyttäjäpäivät, Vantaa 9.4.2014

Vianovan Tuotteet Roadmap 2014. Ville Herva Novapoint Käyttäjäpäivät, Vantaa 9.4.2014 Vianovan Tuotteet Roadmap 2014 Ville Herva Novapoint Käyttäjäpäivät, Vantaa 9.4.2014 Novapoint 19 DCM Julkaistu Suomessa 28.11.2013 Novapoint 19 DCM Tuotantoversio 19.20a, Quadri DCM 1.1b 19.20FP1 04/2014

Lisätiedot

Mallintamalla suunnittelu, rakentaminen ja elinkaari hallintaan. Kari Ristolainen johtava asiantuntija Senaatti-kiinteistöt

Mallintamalla suunnittelu, rakentaminen ja elinkaari hallintaan. Kari Ristolainen johtava asiantuntija Senaatti-kiinteistöt Mallintamalla suunnittelu, rakentaminen ja elinkaari hallintaan Kari Ristolainen johtava asiantuntija Senaatti-kiinteistöt 1 24.5.2010 Tietomallintamisen kehityspolku Senaatti-kiinteistöissä BIM - kehityshankkeet

Lisätiedot

buildingsmart Finland Infra toimialaryhmä

buildingsmart Finland Infra toimialaryhmä buildingsmart Finland Infra toimialaryhmä Tavoitteita ja toimintasuunnitelman sisältöä vuodelle 2014 Harri Mäkelä InfraTM hanke, koordinaattori InfraTM ja building SMART Infra vuonna 2014 PRE-ohjelman

Lisätiedot

Tietomallintaminen tilaajanäkökulmasta

Tietomallintaminen tilaajanäkökulmasta Tietomallintaminen tilaajanäkökulmasta Seminaariesitelmä 28.5.-13 HUS-Kiinteistöt Oy:n toimintaympäristö tietomallivaatimukset ja ohjeistus miten tietomallihanke toimii? tilaajan rooli tietomallihankkeessa

Lisätiedot