PRE/inframallin vaatimukset ja -ohjeet

Transkriptio

1 PRE/inframallin vaatimukset ja -ohjeet Osa 1.0 Yleiset mallivaatimukset

2 PRE/inframallin vaatimukset ja -ohjeet 1 (22) LIITE 1 Versiointisivu Dokumentin versiohistoria Versio Päiväys Tekijä Kuvaus Juha Hyvärinen Pohja Liisa Kemppainen Sisällön määrääminen otsikkotasolla Liisa Kemppainen, Juha Liukas Liisa Kemppainen, Juha Liukas Sisältö Kommenttien huomioon ottaminen Kalle Serén Liittyvät standardit ja ohjeet päivitetty

3 PRE/inframallin vaatimukset ja -ohjeet 2 (22) SISÄLLYS 1 TIETOMALLINNUKSEN PÄÄTAVOITTEET JOHDANTO YLEISET MALLITEKNISET VAATIMUKSET Ohjelmistot ja formaatit Mittayksiköt ja koordinaatistot Liittyvät standardit ja ohjeet Infra-nimikkeistöjärjestelmän liittymien tietomallinnukseen Mallien nimeäminen ja arkistointi Tehtävät tietomallinnuksessa Mallien julkaisu Mallien luovuttaminen tilaajalle ja projektin muille osapuolille Aineiston tekijän- ja käyttöoikeudet Tietomalliselostus Tietomallien laadunvalvonta Mallien tarkkuusvaatimukset ja yksityiskohtaisuus MALLIEN TUOTTAMINEN JA HYÖDYNTÄMINEN PROJEKTIN ERI VAIHEISSA Lähdeluettelo... 21

4 PRE/inframallin vaatimukset ja -ohjeet 3 (22) 1 TIETOMALLINNUKSEN PÄÄTAVOITTEET Infra-rakenteiden tietomallinnuksen tavoite on suunnittelun ja rakentamisen laadun, tehokkuuden, turvallisuuden ja kestävän kehityksen mukaisen hanke- ja elinkaariprosessin tukeminen. Tietomalleja hyödynnetään koko infra-kohteen elinkaaren ajan, lähtien suunnittelun alusta ja lähtötietojen keräämisestä jatkuen vielä rakentamisen jälkeen käyttöön ja ylläpitoon. Tietomallit mahdollistavat mm: Investointipäätöksien tuki vertailemalla ratkaisujen toimivuutta, laajuutta ja kustannuksia Energia-, ympäristö- ja elinkaarianalyysit ratkaisujen vertailua, suunnittelua ja ylläpidon tavoiteseurantaa varten Suunnitelmien havainnollistamisen ja rakennettavuuden analysoimisen Laadunvarmistuksen, tiedonsiirron parantamisen ja suunnitteluprosessin tehostamisen Rakennushankkeiden tietojen hyödyntämisen käytön ja ylläpidon aikaisissa toiminnoissa kuten koneohjauksessa InfraBIM-mallinnusohjeet kattavat lähtötiedot, suunnittelun eri vaiheet, rakentamisen, rakennetun todentamisen sekä käytön ja ylläpidon. Mallinnusohjeissa esitetään vähimmäisvaatimukset mallinnukselle ja mallien tietosisällölle. Vähimmäisvaatimukset on tarkoitettu noudatettavaksi kaikissa infra-hankkeissa. Vähimmäisvaatimusten lisäksi voidaan esittää lisävaatimuksia tapauskohtaisesti. Mallinnusvaatimukset ja sisältö on esitettävä kaikissa sopimuksissa sitovasti ja yhdenmukaisesti. Mallinnusohjeiden tavoitteena on ohjata, yhdenmukaistaa ja kehittää koko infra-alan mallinnuskäytäntöjä. InfraBIM-mallinnusohjeet koostuu seuraavista dokumenteista: Johdanto; Mallinnusohjeiden ylläpito, standardointiasioiden ylläpito 1: Yleiset vaatimukset 2: Lähtötietojen vaatimukset 3: Mallinnus hankkeen eri vaiheissa 4: Rakennemallit; Maa-, pohja- ja kalliorakenteet, päällys- ja pintarakenteet 5: Rakennemallit; Järjestelmät 6: Rakennemallit; Rakennustekniset rakennusosat 7: Inframallin laadunvarmistus 8: Määrälaskenta, kustannusarviot 9: Havainnollistaminen, visualisoinnit

5 PRE/inframallin vaatimukset ja -ohjeet 4 (22) 10: Analyysit, simuloinnit ja rakenteiden mitoitus, 11: Tietomallin hyödyntäminen eri suunnitteluvaiheissa 12: Tietomallin hyödyntäminen infran rakentamisessa, 13: Tietomallin hyödyntäminen infran käytössä ja ylläpidossa 14: Tietomallipohjaisen hankkeen johtaminen Jokaisen tietomallihankkeen osapuolen on tutustuttava oman alansa vaatimusten lisäksi ainakin yleiseen osuuteen (osa 1) sekä laadunvarmistuksen periaatteisiin (osa 7). Projektia tai projektin tiedonhallintaa johtavan henkilön on hallittava tietomallivaatimukset periaatteet kokonaisuutena. Valmiita ohjeluonnoksia ovat jo osat 2, 3, 4, 5, 6.1, 7, 8, ja 9.

6 PRE/inframallin vaatimukset ja -ohjeet 5 (22) 2 JOHDANTO Tässä dokumentissa kuvataan projekteissa tehtävän tietomallinnuksen perusasiat ja -käsitteet, sekä tietomallien tuottamista ja hyödyntämistä eri hankevaiheissa koskevat vaatimukset ja ohjeet yleisellä tasolla tarkemmat vaatimukset ja ohjeet annetaan osissa Määrittelyt (punaisella suoraan InfraFINBIM Mallinnusvaatimukset Lyhyt sanasto powerpointista otetut) Mallipohjainen Tiedon käsittelyn paradigma tai soveltamistapa, jossa esim. tuotetta kuvataan tietokonesovelluksilla mallina ja sen muodostavina osina, ja sovellukset pystyvät automaattisesti tulkitsemaan mallin sisältämiä tuotetietoja. Lähtötietomalli Eri tietolähteistä saadut tai mitatut tuotteiden, toiminnan ja palveluiden suunnittelua varten hankitut lähtötiedot jäsenneltynä digitaalisessa muodossa. Tällaisia ovat esimerkiksi maastomalli, kaavamalli, maaperämalli ja nykyisten rakenteiden malli sekä muu viiteaineisto, kuten viranomaisluvat ja -päätökset. Lähtötietomalli täydentyy hankkeen edetessä. Natiiviformaatti Tietokoneohjelman oma tallennusmuoto. Natiiviformaatissa tietosisältö on osittain laajempi kuin yleisessä tiedonsiirtoformaatissa, mutta natiiviformaatin hyödyntämiseen tai muuntamiseen avoimeen formaattiin tarvitaan yleensä sama ohjelma tai ohjelman ohjelmakirjasto. Suunnitelmamalli (ent. suunnittelumalli) Infrarakenteen tai -järjestelmän tietomallin tietosisällön osajoukko, joka kattaa suunnittelijoiden suunnitteluratkaisut. Voidaan tarvittaessa vaiheistaa tarkemmin esim. esi-, yleis-, väylä- (tie/katu/rata) ja rakentamis- ja rakennussuunnittelmamalleihin, ja voidaan jakaa kussakin suunnitteluvaiheessa esim. eri tekniikkalajien mukaan. Tiedonsiirtoformaatti Tietokonesovelluksilla tulkittava muoto tiedolle, sen tallentamiseksi, saantiin, siirtoon ja arkistointiin. Tuotemalli (rakennusalalla myös tietomalli) Tuotetietomallin instanssiointi. Tiettyä tuotetta ("kohdetta") kuvaavat tiedot tuotetietomallin mukaisesti jäsennettynä, ja tallennettuna tuotetietona, tietokonesovelluksilla tulkittavissa olevassa muodossa. Esim. tietyn infrarakenteen tiedot tallennettuna LandXML 1.2 / Inframodel 3 -spesifikaation mukaiseen siirtotiedostoon.

7 PRE/inframallin vaatimukset ja -ohjeet 6 (22) Yhdistelmämalli Eri tekniikkalajien tai toimijoiden yhdistetty tietomalli erikseen määritellyn käyttötarkoituksen mukaan. Esimerkiksi maastomallista, maaperämallista, vanhojen rakenteiden mallista sekä tien ja sillan tuotemalleista muodostettu yhdistelmämalli. Voidaan käyttää esimerkiksi törmäystarkasteluihin suunniteltujen ja nykyisten objektien välillä. Inframalli Infrarakenteen tietomalli. Yhteisesti sovitun inframallin tietomäärittelyn tietyn infrarakenteen ilmentymä.

8 PRE/inframallin vaatimukset ja -ohjeet 7 (22) 3 YLEISET MALLITEKNISET VAATIMUKSET Tietomallivaatimukset osa 1: Yleiset vaatimukset; (SITO, Liukas, ) Formaatit eri lähtöaineistoille ja malleille, koordinaatistot (EUREF-FIN), korkeusjärjestelmä (N2000), mallien tarkkuusvaatimukset ja yksityiskohtaisuus, InfraRYL teknisten vaatimusten käyttö ja eroavaisuudet jne. Paikkatietoikkuna yms. Viitestandardit, JHS:t, 162 Paikkatietojen mallintaminen tiedonsiirtoa varten jne. 3.1 Ohjelmistot ja formaatit Sähköiseen muotoon tallennettu tieto tulee pitää hyödynnettävissä olevassa muodossa. Ehdoton vaatimus on käyttää ensisijaisesti avoimia standardeja ja tietomallinnusta tukevia formaatteja. Yhtenäinen formaatti parantaa tiedon monikäyttöisyyttä ja säilymisaikaa, sekä tehostaa suunnittelutyötä ja antaa yksityiskohtaisempaa tietoa sisällöstä. Infra-alalla käytettävissä ohjelmissa sisäiset tietomallit eroavat perusperiaatteiltaan. Erot ovat tekniikkalajikohtaisia. Esimerkiksi vesihuoltoverkoston mallinnus on eri ohjelmistoissa hyvin lähellä toisiaan, kun taas väylän maarakenteiden mallinnuslogiikka suunnitteluohjelmissa poikkeaa merkittävästi toisistaan. Mallinnuksen perusvaatimukset ovat: Ohjelma pystyy hyödyntämään tietomallin avoimessa tietomallipohjaisessa formaatissa. Infrarakenteiden osalta avoin formaatti on Inframodel ja taitorakenteiden osalta IFC. Tietomallin ja sen lopputuotteet sekä tulosteet perustuvat Infra-nimikkeistöjärjestelmään. Inframodel-formaatti ja sen sisältö on kuvattu sivustolla: Infranimikkeistöjärjestelmän liittyminen tietomallinnukseen on kuvattu kohdassa (osa1/3.4 ) Vaatimus Mallinnushankkeiden tarjouksissa on mainittava mallinnusohjelma, sen versio sekä siitä saatavat tiedostomuodot. Avoimet formaatit eivät kuitenkaan aina ole täysin kattavia, ja sen siirtymävaiheissa täytyy käyttää muita yleisiä formaatteja tai ohjelmistojen omia natiiviformaatteja. Tiedonhallinnassa on otettava huomioon tiedon alkuperäisformaatti. Malli on luovutettava niin, että kaikki oleellinen suunnitelmatieto säilyy ja on siirrettävissä mallin mukana eteenpäin. Tämä tarkoittaa, että kaikki käytetyt materiaali- ja profiilikirjastot olisi luovutettava mallin yhteydessä, myös malliselostus. Tiedon jakelussa on käytettävä avointa formaattia, mutta arkistoon tiedosto tulisi tallentaa myös natiiviformaatissa, jotta tiedon säilyminen olisi varmistettu.

9 PRE/inframallin vaatimukset ja -ohjeet 8 (22) 3.2 Mittayksiköt ja koordinaatistot Vaatimus Käytettävä mittayksikkö on metri. Ensisijaisesti tulee käyttää seudullisesti yhtenäistä ja valtakunnallisten suositusten mukaista EUREF FIN- koordinaattijärjestelmää ja N2000 korkeusjärjestelmää. Valtakunnallisella tasolla käytetään ETRS TM35FIN koordinaatistoa (yksi projektiokaista, keskimeridiaani on 27º). Tätä voidaan käyttää esi- ja yleissuunnitelmissa, mutta väyläsuunnittelussa tulee käyttää ETRS GKn koordinaatistoa, jossa käytetään paikallistasolla tarkoitukseen sopivaa projektiokaistan leveyttä ja alueelle parhaiten soveltuvaa keskimeridiaania tasa asteella 19º, 20º, 21º,, 31º. Esimerkiksi pääkaupunkiseudun kunnille (Helsinki, Espoo, Kauniainen ja Vantaa) ETRS GK25 tasokoordinaatisto. Lähtötietoja tai aikaisemmin tehtyjä suunnitelmia on usein vanhassa koordinaatistossa, korkeusjärjestelmässä tai väärällä kaistalla. Tällöin aineisto muunnetaan haluttuun koordinaatistoon. Käytettävät muutoskaavat on varmistettava toimiviksi ja luotettaviksi. Talopuolella käytetty koordinaatisto voi olla paikallinen, tiettyyn pisteeseen asetettu, koordinaatisto. Projektikoordinaatiston sijainnissa on käytettävä riittävä määrä vastinpisteitä. Vesiväylissä on myös omat koordinaatistomääritykset. Väyläpäätöksen liitteenä olevat kartat ja piirustukset esitetään pääsääntöisesti KKJ-koordinaatistossa. Merikarttapohjaisissa yleiskartoissa käytetään yhtenäiskoordinaatistoon perustuvaa EUREF-FIN-koordinaattijärjestelmää. Kaikissa väylähankkeissa noudatetaan tilaajan ohjeistusta, mutta yleisesti pyritään käyttämään EUREF:iä. Meriväylähankkeissa hankkeelle on yleensä määritetty tietyn vuoden MW-taso, johon kaikki hankkeen tutkimukset, suunnittelu, rakentaminen ja väyläpäätösasiakirjat sidotaan. Jos hankkeella ei ole erikseen määritettyä MW-tasoa, sidotaan väyläpäätösasiakirjat lähtökohtaisesti ko. vuoden MW-tasoon. Sisävesillä vastaavana vertailutasona toimii ko. vesistönosalle määritetty purjehduskauden alavertailutaso. Ohje Suunnitelma-aineistojen järjestelmien muuntamisesta sovitaan hankekohtaisesti, ja järjestelmät muunnetaan tilaajan ohjeistuksen mukaisesti. 3.3 Liittyvät standardit ja ohjeet Infran tiedon hallintaan liittyvä standardointi voidaan jakaa karkealla tasolla paikkatietoon perustuvat lähtötiedot,liittyviin taitorakenteisiin, kuten sillat, tukimuurit, rakennukset, jne. sekä varsinaiset infrakohteiden rakenteet. Lisäksi maaperätutkimusten siirtämiseen on kansallinen Infrapohjatutkimusformaatti (Kuva x).

10 PRE/inframallin vaatimukset ja -ohjeet 9 (22) Lähtötiedot Kohteet, rakenteet OGC, ISO19100-sarja infra-rakenteet LandXML 1.2 perusmenetelmät ja formaatit luettelotiedot JHS-suositukset INSPIRE-direktiivi KuntaGML KRYSP metatiedot karttapohjat asemakaavat verkostot ympäristötiedot Inframodel 3 väyläsuunnittelu tie- ja katusuunnittelu ratasuunnittelu talonrakennus vesiväyläsuunnittelu väylät verkostot otsikkotiedot, perusaineisto aluemaiset rakenteet vesihuolto pohjatutkimustieto IFC / siltalaajennus silta-rakenteet Infra-formaatti tilat määrät rakenteet aikataulut LVIS kustannukset buildingsmart / IFC Liittyvät rakenteet Nimikkeistö buildinsmart Data Dictionary (ISO ) Kuva x. Standardien karkea tietosisältökartta (InfraTM ) Lähtötietoaineiston merkittävimmät standardointitahot ja standardit ovat: Open GIS Consortium (OGC) ja ISO/ TC211 -komitea ISO sarjan standardit: paikkatiedon perustoteutusmenetelmät, metatiedot, palvelurajapinnat, GML-formaatti INSPIRE-direktiivi: EU-lainsäädäntö, joka säätelee julkishallinnon paikkatiedon julkisen jakelun ja saatavuuden. Direktiivi ottaa myös kantaa teknisiin toteutusperiaatteisiin perustueen mm. ISO sarjan standardeihin. CEN/TC 287-komitea: vastaa eurooppalaisesta paikkatiedon standardoinnista. Käytännössä komitea hyväksyy ISO sarjan standardit eurooppalaiseen käyttön sekä toimittaa teknisisä raportteja parhaista käytännöistä (CEN TR sarja) KuntaGML- ja KRYSP-hankkeet: lähtötietoaineiston tietosisällön ja formaatin paikallistettu määrittely perustuen OGC:n ja ISO GML-formaattiin. Kattaa mm. peruskartta-, asemakaava-, ympäristötieto- ja verkostoaineisto. Julkishallinnon JHS-suositukset: antaa suositukset julkishallinnon ICT-käytännöistä Pohjatutkimusaineiston siirtoon on kansallinen Infra-formaatti.

11 PRE/inframallin vaatimukset ja -ohjeet 10 (22) Infran rakenteiden tietosisällön merkittävimmät standardointitahot ja standardit ovat: LandXML: infran rakenteiden XML-pohjainen tietosisältömäärittely kattaen rakenteet, väylät ja verkostot. LandXML:n viimeisin versio on 1.2. Tällä hetkellä LandXML-määritystä ei kehitetä edelleen, vaan ylläpidosta vastaa OGC yhteistyössä buildingsmart:n kanssa. OGC tulee määrittämään tietosisällön pohjalta julkishallinnon paikkatietomäärittelyn GML-pohjaisesti, kun taas buildingsmart määrittelee LandXML-pohjaisen käyttötapausosajoukon infran rakenteiden osalta väliaikaiseen käyttöön. BuildingSMART on kehittämässä tietosisällön pohjalta täyden infran IFC-version. Inframodel (IM): kansallinen sovellus LandXML-spesifikaatiosta. Viimeisin versio 3 perustuu LandXML v.1.2:een. Inframodel-määrittely sisältää soveltamisohjeistuksen sekä määrittelee vakioidut arvojoukot ominaisuustiedoille. Liittyvien rakenteiden ja tuotannonohjauksen merkittävimmät standardointitahot ja standardit ovat: Talonrakennus: kansainvälinen buildingsmart-konsortion kehittämä IFC-spesifikaatio (Industry Foundation Classes). Viimeisin versio IFC4 sisältää myös liittymäkohdat paikkatietoon. Yleisin toteutuksissa käytössä oleva versio on kuitenkin edellinen IFC2x3-versio. Sillat: Siltojen buildingsmart-laajennushanke on käynnissä. Määrittelytyön perustana on jo jonkin aikaa olemassa ollut, pääasiassa buidlingsmart France:n tekemä ehdotus. Aikataulu-, määrälaskenta- ja kustannuslaskenta: buildingsmart/ifc-määrittely sisältää varsin kattavasti tuotannonohajustiedot. Varsin harvat sovellukset kuitenkaan tukevat näitä määrittelyjä. Tiedon yhteiskäytön prosessien ja käytäntöjen määrittely: buildingsmart -konsortion piirissä on kehitetty Information Delivery Manual (IDM) -määrittely, joka on julkaistu ISO-standardina ISO/DIS Building information models. Information delivery manual Part 1: Methodology and format. Nimikkeistöt: buildingsmart-konsortion piirissä on määritelty nimikkeistö/luokittelukehikko Data Dictionary, joka on julkaistu ISO-standardina ISO Building construction Organization of information about construction works Part 3: Framework for object-oriented information. < Viittaukset puuttuvat vielä, täydennetään > Paikkatietoikkuna yms. Paikkatietojen yhdenmukainen mallintaminen on tulossa välttämättömäksi paikkatietoaineistojen parissa työskenteleville organisaatioille. Tietojen siirrettävyys ja uusiokäyttö edellyttävät sovellettavilta tietomalleilta jonkinasteista yhdenmukaisuutta. 3.4 Infra-nimikkeistöjärjestelmän liittymien tietomallinnukseen InfraBIM nimikkeistön käyttö Ohjetta kirjoitettaessa valmiina on InfraBIM-nimikkeistön versio 1.5.

12 PRE/inframallin vaatimukset ja -ohjeet 11 (22) InfraBIM-nimikkeistö (BIM = Building Information Model) kattaa infra rakenteiden ja mallien numerointija nimeämis käytännöt. Nimikkeistö tukeutuu ja laajentaa Infra 2006 Rakennusosanimikkeistöä. Yhtenäinen nimeämiskäytäntö palvelee infrarakenteita ja -malleja koko elinkaaren ajan sen eri vaiheissa. Yhteisen sanaston päämääränä on yhteinen ymmärrys käytetystä terminologiasta ja siten väärinkäsitysten välttäminen. Yhtenäinen termistö ja sen käyttö helpottavat huomattavasti mallinnushankkeita. Ennalta valitun nimikkeistön vuoksi tietomallin objektit on kuvattava valitun nimikkeistöjärjestelmän ohjeiden ja sääntöjen mukaisesti, jotta määrälaskentaohjeen mukaiset määrät voidaan laskea suoraan tietomallista. Yhdistelmämalliin on liitettävä raporttipohja Infra 2006 rakennusosittain eriteltynä, jonka pohjalta määräluettelo voidaan automaattisesti tuottaa ja suorittaa tarkastelu mallin eri versioiden välillä. Linkki lukuun kahdeksan. 3.5 Mallien nimeäminen ja arkistointi Vaatimus Lähtötietomallin sisältämien mallien tasot ja objektit tulee nimetä voimassa olevan Infra2006 rakennusosa ja hankeosanimikkeistön ja sen laajennuksen InfraBIM suunnittelu, mittaus ja tietomallinimikkeistön mukaisesti. Objekteihin on liitettävä niitä vastaava Infra-nimikkeistön koodi. Mallitiedostot ja -kansiot nimetään kuvaavasti siten, että tiedostoista käy selvästi ilmi, mistä aineistosta on kyse. Kansioiden ja tiedostojen nimeämisessä ei tule käyttää ääkkösiä eikä erikoismerkkejä. Sallitut merkit ovat AZ,a z, numerot 0 9, ala ja väliviivat, tyhjän välilyönnin käyttö on kiellettyä. Tiedoston nimen tulee olla mahdollisimman lyhyt. 3.6 Tehtävät tietomallinnuksessa

13 PRE/inframallin vaatimukset ja -ohjeet 12 (22) Ohjaus ja koordinointi Laadunvalvonta Lähtötietojen hankinta ja mallintaminen Suunnittelu Yhdistelmämallin ylläpito Tekniikkalajien koordinointi Vuorovaikutus Yleiset tehtävät erilaisille tietomallihankkeille. Kuvan muokkaus vielä kesken. Ohjaus ja koordinointi Kaikille projektin osapuolille annetaan ohjeistusta, miten tietomallihankkeissa toimitaan. Panostetaan osapuolten yhteistoimintaan. Lähtötietojen hankinta ja mallintaminen Lähtötiedot hankitaan eri organisaatioilta ja dokumentoidaan tarkasti lähtöaineistoluetteloon (enemmän osassa 2). Lähtöaineisto mallinnetaan saatujen tietojen perusteella.. Tekniikkalajien koordinointi Seurataan tekniikkalajien yhteensovitusta ja vuoropuhelua ongelmien välttämiseksi.. Vuorovaikutus Kaikkien projektin osapuolien on panostettava sujuvaan tiedon kulkuun ja saumattomaan yhteistyöhön. Yhdistelmämallin ylläpito

14 PRE/inframallin vaatimukset ja -ohjeet 13 (22) Yhdistelmämallia päivitetään sitä mukaa kun suunnitelmat edistyvät tai muutoksia syntyy. Laadunvalvonta Saatujen lähtötietojen oikeellisuus varmistetaan ja suunniteltujen töiden osalta toteutetaan itselle luovutus. Esimerkki 1 Esimerkki isosta hankkeesta, jossa monta osapuolta. Vastuuhenkilöinä toimivat Esimerkki 2 Esimerkki pienestä hankkeesta, jossa vain muutama osapuoli, vastuut jaetaan näiden henkilöiden kesken 3.7 Mallien julkaisu Puhtaassa tietomallipohjaisessa suunnitteluprosessissa suunnitelmia ja tietomalleja ei voida erottaa, joten niiden tulisi olla julkaisukelpoisia samanaikaisesti. Mallin julkaisuun sisältyy seuraavat askeleet: Projektin suunnitteluaikataulu laukaisee julkaisemispäätöksen Malli, tietomalliselostus ja muut materiaalit päivitetään ja viimeistellään julkaisukuntoon. Malli tarkistetaan tietomallivaatimusten laadunvarmistusosan (osa 7) mukaisesti. Asiakirjat ja mallit tarkistetaan, jotta ne ovat keskenään yhdenmukaisia. Julkaisupaketti julkaistaan. Malli voidaan julkaista esimerkiksi web-mallina, joka on yksi tietomallien ilmenemismuoto. Web-mallia on helppo käyttää yleisölle esittelyssä ja palautteen keräämisessä. Asiakas voi liikkua mallissa itsenäisesti avatar-hahmolla, koska mallin käyttämiseen tarvitaan vain internet yhteys. Malli antaa erittäin havainnollisen kuvan kohteesta, vaihtelevan sään ja liikkuvan liikenteen avulla.

15 PRE/inframallin vaatimukset ja -ohjeet 14 (22) Web-malli Nissolasta. 3.8 Mallien luovuttaminen tilaajalle ja projektin muille osapuolille Mallin luovuttaminen ja julkaisu on projektikohtaista ja sovittavissa aina projektin alussa. Malli voidaan luovuttaa toteutusmallin ohjeiden mukaisesti jaoteltuna tai yhtenä teknisenä mallina. Katselumalli on vain osa tietomallia, jonka avulla havainnollistamista helpotetaan. Projektin päätyttyä aineisto luovutetaan sekä ohjelmiston omassa tiedostomuodossa että sovitussa avoimessa formaatissa (IM2/3, LandXML). Kaikki mallit ja sähköiset dokumentit luovutetaan sopimuksen mukaisesti tilaajalle, jolla on oikeus käyttää malleja vastaavin ehdoin kuin projektien perinteisiä dokumentteja. Malleista poistetaan varsinaiseen suunnitelmaan kuulumattomat tasot ja mallinnuskomponentit tietomallivaatimusten laadunvarmistusosan mukaisesti ennen niiden luovuttamista ja jakamista muille osapuolille. Mallit saavat sisältää ainoastaan julkaisevan suunnittelijan omia mallinnusosia. Niihin ei saa sisällyttää muiden suunnittelijoiden malleja, vaikka niitä olisikin käytetty referenssimalleina. Oleellista on, että hankintaprosessin osapuolet tietävät, mitä tietomallintamisella on tarkoitus saavuttaa ja mihin tilattua mallia voidaan käyttää Aineiston tekijän- ja käyttöoikeudet Poimittu suoraan raportista; AP1_hankintamenetelmien_kehittäminen_raporttiluonnos_2013_09_05: Yleiset periaatteet aineiston tekijän- ja käyttöoikeudet: määritetään avoimet ja yleiset formaatit ja niiden käyttöoikeuksien periaatteet

16 PRE/inframallin vaatimukset ja -ohjeet 15 (22) ohjeiden mukaisesti tuotettuun avoimessa ja yleisessä muodossa olevaan aineistoon on rajoittamaton käyttöoikeus kyseisen kohteen toteutuksessa muiden formaattien osalta (natiiviformaatit) osalta hankekohtaisuus ja muutenkin erillinen sopiminen periaatteeksi (jos luovutetaan muita formaatteja, niiden käyttöoikeus tulee määrittää luovutuksen yhteydessä) teksti- ja selostusmuotoisen aineiston osalta tulee olla vapaa käyttöoikeus myös sähköiseen aineistoon? o Yleisten tekijänoikeusperiaatteiden mukaisesti muiden laatimaa sähköistä aineistoa ei saa vapaasti käyttää toisen kohteen toteutuksessa. Kaikesta yleisistä pelisäännöistä poikkeavasta voidaan sopia erillisesti. o Pitäisikö kirjoittaa, kun hankkeen aineistoa käytetään toisessa hankkeessa? o Mitä on mallintaminen? Toteutuksen kannalta mallien käyttökelpoisuutta parantavat: Tietomalli on tarkka sekä kattava, kaikki rakennusosat mallinnettu, jotta projektin määrälaskenta on mahdollista suorittaa tietomallin perusteella. Tietomallin objektit on ryhmitelty rakennusosittain yleisesti käytössä olevan standardinimikkeistön mukaisesti. 3.9 Tietomalliselostus Malliselostus on kuvaa tuotemallin tilanteen mallin luovutushetkellä. Selostukseen kirjataan alkutilanne, mallissa ilmenneet ongelmat ja niiden ratkaisut. Malliselostukseen tulee myös kirjata mahdolliset poikkeamat sovitusta mallin sisällöstä hankkeen eri vaiheissa. Selostuksen tulee siis sisältää kaikki mallin käyttöön ja luotettavuuteen liittyvät seikat. Malliin ja sen sisältöön liittyvät erityishavainnot, puutteet ja tehdyt oletukset on syytä dokumentoida tarkasti, sillä selostus toimii perustana seuraavalle infran elinkaaren vaiheelle. Selosteen avulla muut osapuolet voivat tulkita mallin valmiusastetta, järjestelmien ja rakennusosin nimeämiskäytäntöjä ja mallin yleistä rakennetta. Selostuksen yleisestä osasta käy ilmi mallin tarkoitus, tarkkuusaste, sen tilaaja sekä laatija. Malliselostus lähetetään mallin yhteydessä ja myös arkistoidaan tietomallin mukana.

17 PRE/inframallin vaatimukset ja -ohjeet 16 (22) Tietomalliselostuksesta tulee selvitä seuraavat seikat 1 Tietomalliselostukseen on kirjattava eri tekniikkalajien suunnitteluun sekä mallinnukseen käytetyt ohjelmistot ja niiden versiot. On mainittava myös yhdistelmämallin mahdolliset yhdistämisparametrit (formaatit sekä muunnokset). Esimerkki: HB 138 toteaa: Mallien tulee sisältää abstraktion kaikista tekniikkalajeista ja objekteista, jotka kuuluvat valmiiksi rakennettuun tiehen. Mallien tulee kuvata objektien geometria ja maantieteellistä sijaintia pintojen, viivojen, pisteiden ja avaruuskappaleiden (solids) avulla. Objektien geometriset muodot suunnitellaan ja toimitetaan sovitussa koordinaatti- ja korkeusjärjestelmässä. (s.39) Formaattitaulukko 1 Siltojen tietomalliohje

18 PRE/inframallin vaatimukset ja -ohjeet 17 (22) 3.10 Tietomallien laadunvalvonta Vaatimus Malli tarkistetaan laadunvalvontamenetelmin. (Sörnäinen) Mallien laadunvarmistuksella on tarkoitus varmistaa, että mallit on laadittu voimassaolevien ohjeiden mukaisesti ja ovat siten käyttötarkoitukseensa sopivia. Inframalliohjeissa XXXX on määritelty yksiselitteisesti mitä tietoa eri inframalleissa tulee olla ja millaisessa muodossa tieto tulee olla esitettynä. Mallien laadunvarmistuksella on tarkoitus varmistaa, että mallit ovat näiden vaatimusten mukaisesti toimitettuja ja siten käyttötarkoitukseensa sopivia. 2 Tuotemallin laadunvarmistuksen tavoitteena on suunnitelmien laadun parantaminen ja osa-puolien välisen tiedonsiirron parantaminen ja sitä kautta suunnittelu-, rakentamis-, hoito- ja ylläpitoprosessien tehostaminen koko sillan elinkaaren ajan. Laadunvarmistuksella tässä kohtaa tarkoitetaan mallin sisällön oikeellisuuden laadunvarmistusta ja siitä mahdollisesti tuotettavan siirtotiedostojen laadunvarmistusta. Mallista tuotettavat suunnitteludokumentit tarkistetaan suunnittelijan oman laadunvarmistusprosessin mukaisesti. Suunnittelijan tulee tarkistaa että mallin sisältö on hankkeen eri vaiheissa sovitun mukainen ja siitä mahdollisesti tuotettavat siirtotiedostot ovat oikein. Poikkeamat tästä tulee ilmoittaa malliselostuslomakkeessa joka toimitetaan mallin mukana. 3 Laadunvarmistuksesta enemmän ohjeessa seitsemän. 2 osa7 3 siltojen tietomalliohje

19 PRE/inframallin vaatimukset ja -ohjeet 18 (22) Mallien tarkkuusvaatimukset ja yksityiskohtaisuus Tarkkuus voi olla suunnittelun alussa epätarkempi, mutta vaatii rakenteiden geometrian ja nimeämisen osalta riittävää tarkkuutta. Mallinnuksessa on käytettävä asianmukaisia ohjelmistokohtaisia objekteja niin, että kaikista mallinnetuista rakennusosista ja järjestelmistä voidaan tunnistaa niiden merkitys ja tyyppi. Mallien tarkkuusvaatimukset eroavat vaiheista ja tekniikkalajeista riippuen, lisää ohjeessa 14.

20 PRE/inframallin vaatimukset ja -ohjeet 19 (22) 4 MALLIEN TUOTTAMINEN JA HYÖDYNTÄMINEN PROJEKTIN ERI VAIHEISSA Mallinnus hankkeen eri vaiheissa on käsitelty tarkemmin osassa 3. Tässä kappaleessa kuvataan lyhyet kuvaukset vaiheista, kun osa 3 on valmis. Infrakohteen tietomalli elinkaaren eri vaiheissa Seuraavassa kaaviossa on esitetty infraprojektissa tilaajalle toimitettavat aineistot dokumenttipohjaisen ja tietomallipohjaisen hankkeen eri vaiheissa. On huomattava, että tietomallipohjainenkin hanke edellyttää lukuisia dokumentteja, etenkin hallinnollisissa suunnitteluvaiheissa. Tietomallipohjaisessa toiminnassa vaiheiden päättyessä tuotetun mallin tulisi palvella seuraavaa vaihetta lähtötietona täydennyksien jälkeen. Tietomallipohjaisen projektin lopputuotteet hankkeen eri vaiheissa.(ap1_raporttiluonnos 2013)

21 PRE/inframallin vaatimukset ja -ohjeet 20 (22) Esi- ja tarveselvitys Hankesuunnitelma Yleissuunnitelma Tie-, katu- ja ratasuunnitelma Katu- ja puistosuunnitelma Rakennussuunnitelma Toteutussuunnitelma

22 PRE/inframallin vaatimukset ja -ohjeet 21 (22) LÄHDELUETTELO 1 FINBIM_AP1_hankintamenetelmien_kehittaminen_raporttiluonnos_2013_09_05 2 Siltojen tietomalliohje 3 nen_osuus.pdf; viitattu INBIM_LyhytSanasto_v0-4 5 Muut ohjeluonnokset