PRE/inframallin vaatimukset ja -ohjeet

Transkriptio

1 PRE/inframallinvaatimuksetja-ohjeet Osa INFRAMALLINLAADUNVARMISTUS

2 1 (21) Versiointisivu Dokumentin versiohistoria Versio Päiväys Tekijä Kuvaus Erkki Mäkinen Inframallin laadunvarmistus Erkki Mäkinen Täydennyksiä, lähetetty kommenttikierrokselle Luonnosversio

3 2 (21) SISÄLLYS 1 Johdanto Laadun varmistaminen eri vaiheissa Laadunvarmistusprosessi tilaajien näkökulmasta Laadunvarmistusprosessi tuottajien näkökulmasta Laadunvarmistusprosessi tuottajaryhmän näkökulmasta Suunnittelu- ja työmaakokouskäytäntö Muutosten hallinta Tiedonsiirron paraneminen Prosessin läpinäkyvyys Laadunvarmistus Inframallien laadunhallinta ja ylläpito Inframallien tarkastuspisteet ja niiden sisältö Lähtötietomallien tarkastaminen Lähtöaineiston laadunvarmistus Lähtötietomallin laadunvarmistus Lähtötietomallin mallikohtaiset tarkastustoimenpiteet Suunnitelmamallien tarkastaminen Suunnittelijan tehtävät Suunnitteluryhmän tehtävät Tilaajan tehtävät Suunnitelmamallin tarkastusmenetelmä Suunnitelmadokumenttien tarkastaminen Toteutusmallien tarkastaminen Toteumamallien tarkastaminen Ylläpitomallien tarkastaminen Vastuut Vastuuhenkilö tarkastamiseen Tarkastuksen raportointi Tulevaisuuden näkymät...18 Lähdeluettelo...19 Liite 1 Liite-esimerkki...20

4 3 (21)

5 4 (21) 1 JOHDANTO Inframalleja tuotetaan hankkeen eri vaiheissa eri tarkoitukseen. Suunnittelun lähtötiedoiksi tuotetaan lähtötietomalli, suunnittelun lopputuloksena tuotetaan suunnitelmamalli. rakentamista varten tuotetaan toteutusmalli, toteutetusta rakennuskohteesta toteumamalli ja ylläpitotoimintaa varten ylläpitomalli. Esisuunnittelu Yleissuunnittelu Väyläsuunnittelu Rakennussuunnittelu Rakentami nen Ylläpito Lähtötietomalli Suunnitelmamalli Toteutusmalli Toteumamalli Ylläpitomalli Laadunvarmistuksella tarkoitetaan infran elinkaaren eri vaiheissa tuotettujen mallien laadun varmistamista siten, että kunkin vaiheen lopputuloksena tuotetaan vallitsevan standardin mukaisessa muodossa relevantti tieto infran elinkaareen seuraavan työvaiheen tarpeita varten. Tässä yhteydessä inframallilla tarkoitetaan siis vallitsevan standardin mukaisessa muodossa olevaa digitaalista aineistoa. Taitorakenteiden, kuten sillat ja betoniset rakenteet, osalta noudatetaan erillistä taitorakenteita koskevia ohjeita. Laadunvarmistuksen keskeisenä tavoitteena on varmistaa sujuva kokonaistoimintaprosessi, jossa inframallin tieto välittyy elinkaaren vaiheesta toiseen. Tämä luo pohjan myös entistä tehostuneemmalle suunnittelu-, rakentamis- ja ylläpitotoiminnalle sekä parantaa eri osapuolten välistä kommunikaatiota. Inframallien laadun parantaminen on tuottajien ja tilaajien välistä yhteistyötä, jonka tarkoituksena on parantaa digitaalisessa muodossa esitettyjen tietojen tasoa, niiden vastaavuutta tilaajien tarpeisiin, parantaa aikataulujen ja kustannusten ennustettavuutta, helpottaa rakentamisvaihetta, vähentää työmaan aikana tapahtuvaa muutossuunnittelua ja muutostöitä sekä saada lopputuloksena toimiva ja tavoitteiden mukainen infrarakenne sujuvan ylläpitotoiminnan käynnistämiseksi.

6 5 (21) 2 LAADUN VARMISTAMINEN ERI VAIHEISSA Tässä dokumentissa keskitytään kuvaamaan inframallien laadunvarmistusmenetelmää ja tuomaan esille, minkälaisia ongelmia inframalleissa saattaa olla, miten ne voisi löytää ja miten ongelmien korjaaminen voisi olla mahdollisimman helppoa. Lähtötietomalli Suunnitelmamalli Toteutusmalli Toteumamalli Ylläpitomalli Dokumentissa käsitellään lähtötieto-, suunnitelma-, toteutus-, toteuma- ja ylläpitomallin laadunvarmistamismenetelmät. Mallit tulee laatia tarkastusta varten voimassaolevien ohjeiden mukaisesti. Inframalliohjeissa XXXX on määritelty yksiselitteisesti mitä tietoa eri inframalleissa tulee olla ja millaisessa muodossa tieto tulee olla esitettynä. Mallien laadunvarmistuksella on tarkoitus varmistaa, että mallit ovat näiden vaatimusten mukaisesti toimitettuja ja siten käyttötarkoitukseensa sopivia. Laadunvarmistuksella tarkoitetaan tässä yhteydessä lähinnä vaaditun standardin mukaisessa muodossa olevan digitaalisen aineiston oikeinmukaisuutta, joskin vaatimuksissa voidaan viitata muihinkin tarkistustehtäviin tai -vaiheisiin, joiden suorittaminen helpottaa työtä ja säästää lopulta kaikkien osapuolien aikaa. Inframalleja ja niiden sisältöä voidaan tarkastella kolmesta lähtökohdasta: Tekninen mallisisältö; onko inframalli muodostettu oikein suunnitteluohjelmasta (syntaksi ja semantiikka) Inframallin tietosisältö; onko suunnittelu-, rakentamis-, ylläpito-alakohtaiset ko. vaiheeseen kuuluvat tiedot mallissa Suunnitelman sisällön ja laadun arviointi tietomallin avulla; tutkitaan suunnitelmaa vertaamalla inframallin komponentteja toisiinsa (esim. viemäriverkoston törmäystarkastelu, yhdenmukaisuus) tai tiedossa oleviin vaatimuksiin (esim. alue yms. vaatimukset, puutetarkastelut). Inframallien laadunvarmistuksessa ei puututa itse suunnitteluohjelmien tuottaman tiedoston muodostamiseen, vaan tuotetun aineiston tietosisältöön ja laatuun. Mikäli käytetyissä standardia tukevissa ohjelmissa esiintyy ongelmia tuottaa tarkoituksen mukainen tiedosto, niin on syytä olla yhteydessä ohjelmistotoimittajaan ja kysyä toimintaohjeita tai miettiä mahdollisia vaihtoehtoisia tapoja asian käsittelemiseen. Samalla on syytä tiedottaa viipymättä projektissa tietomallien laadunvarmistuksesta vastaavia tahoja ja edelleen tiedon hyödyntäjiä sekä kirjauttaa muistiin tarvittavat toimenpiteet.

7 6 (21) 2.1 Laadunvarmistusprosessi tilaajien näkökulmasta Tilaajan näkökulmasta on ensiarvoisen tärkeää pystyä seuraamaan hankkeen etenemistä ja vastaavuutta asetettuihin tavoitteisiin. Laadunvarmistus sinänsä ei ole uusi asia ja sen tulisi olla käytössä perinteisessä dokumenttipohjaisessa suunnittelussakin. Käytännössä tämä on ollut varsin työlästä ja vaatinut suurta huolellisuutta etenkin muutostilanteissa. Tämä on johtanut usein tilanteeseen, jossa ongelmat löytyvät ja ratkaistaan vasta kun on pakko eli usein työmaalla rakentamisen aikana. Tästä seuraa lisäsuunnittelua tilanteen korjaamiseksi pakon edessä ja usein kriittisessä aikataulussa, mistä syntyy merkittäviä lisäkustannuksia kaikille osapuolille ja usein myös aikatauluviiveitä. Tilaaja on velvollinen tarkastamaan hankkeen lopputuloksena tuotetut inframallit ilman turhia viiveitä. Tietomallipohjaisessa toimintaprosessissa eräs keskeisistä tavoitteista on havaita ongelmat mahdollisimman aikaisin ja korjata ristiriidat ja puutteet, ennen kuin ne muodostuvat ongelmiksi. Tilaaja voi itse tarkastaa tai valtuuttaa ulkopuolisen ammattilaisen tarkastamaan tuotetut mallit. Tietomallipohjainen laadunvarmistusprosessi, mallin tarkastukset ja analysoinnit, antavat kohteen tiedoista paremman kokonaiskuvan jo varhaisessa vaiheessa. Jo pelkästään vaaditun standardin mukaisesti tuotetun aineiston visuaalinen tarkastelu helpottaa kokonaiskuvan saamista hankkeesta. 2.2 Laadunvarmistusprosessi tuottajien näkökulmasta Tuottajien näkökulmasta tärkeintä on mieltää tietomallinnus osaksi normaalia toimintaprosessia. Tuottaja on vastuussa tuottamansa aineiston laadusta ja siten myös käytännössä tietomallien tietosisällöstä. Tuottaja on velvollinen tuottamaan hankkeen lopputuloksena inframallit standardin mukaisessa muodossa ilman turhia viiveitä. Perinteisessä dokumenttipohjaisessa toiminnassa tietoa tulkitaan dokumenteista. Dokumentteihin tehtävät merkinnät eivät yleensä välity ohjelmistojen kesken. Tästä poiketen tietomalliin syötettyä digitaalista tietoa tullaan käyttämään sellaisenaan muissa ohjelmissa. On myös syytä huomata, että tietomalli on väline suunnitelma- ym. tietojen välittämiseen seuraavan vaiheen toimintaa varten. Tietomallien tarkoitus ei ole, ainakaan toistaiseksi, korvata täysin suunnitelmadokumentteja. Ehdottomasti on vältettävä monikertaista työmäärää, jossa esim. suunnittelu tehdään perinteisin menetelmin dokumenttien tuottamiseksi ja tietomallinnus erikseen toisella ryhmällä koska tilaaja sitä vaatii. Tämä lisää käytännössä huomattavasti suunnittelukustannuksia ja laaditun dokumenttipohjaisen suunnitelman laatua ei tietomallien avulla sinänsä juuri pystytä parantamaan. Mikäli työssä käytettävien ohjelmiston tiedonsiirtovaiheessa tai ohjelmistoissa itsessään tapahtuu virheitä, suunnittelija tai muu tuottaja ei välttämättä pysty tilanteeseen vaikuttamaan. Näissä tilanteissa suunnitteli-

8 7 (21) ja tai muu aineiston tuottaja on kuitenkin velvollinen hakemaan mahdollisuuksien mukaan vaihtoehtoisia ratkaisutapoja. Lisäksi tuottaja on velvollinen raportoimaan kaikki havaitsemansa virhetilanteet, jolloin projektikohtaisesti tehdään päätös tilanteen hoitamiseksi. 2.3 Laadunvarmistusprosessi tuottajaryhmän näkökulmasta Ryhmä ei varsinaisesti ole kollektiivisesti vastuussa suunnitelmien laadusta (poikkeus Allianssi), mutta toimiessaan tehokkaasti kaikkien suunnittelijoiden suunnitelmien tai rakentamisen laatu paranee ja etenkin suunnitelmien muodostama kokonaisuus tulee toimivammaksi Ryhmä on velvollinen projektin alkaessa selvittämään ja kirjaamaan osapuolien projektissa käytettävät tietomalliohjelmistot sekä sopimaan käytännöistä, millä tavalla tietomalleja hallitaan siten, että eri osapuolille saadaan tarpeellinen tieto virheettömästi ja mahdollisimman joustavasti käyttöön. Kun tietomallin sisältämään tietoon kiinnitetään alusta pitäen huomiota, on tietomallien avulla helpompi kommunikoida koko projektin ajan. Koska käytännössä osa esimerkiksi suunnitelmatiedosta on aluksi vasta hahmottumassa, tulee tietomallien tila, eli keskeneräisyys saattaa muille osapuolille tiedoksi. Keskeneräinenkin tieto voi auttaa, mutta joskus myös johtaa harhaan, muita toimijoita ja mahdolliset pulmakohdat voidaan nostaa esille. Ennen varsinaisen suunnittelun tai rakentamisen alkua tulee varmistaa mm., että työskentely tapahtuu samassa koordinaatistossa kaikkien suunnittelijoiden osalta. Yhdistämällä eri tuottajien mallit keskenään voidaan todeta, onko koordinaatisto, mukaan lukien korkeusasema, asetettu oikein. 2.4 Suunnittelu- ja työmaakokouskäytäntö Kokouskäytännöistä on syytä sopia hankekohtaisesti. On huomioitava, että tietomallintamisen avulla ei ole tarkoitus lisätä tai aiheuttaa ylimääräistä kustannusta muiden kuin varsinaisesti itse ydintehtävään kuuluvien toimijoiden eli suunnittelijoiden, rakentajien tai ylläpitäjien työpanoksella. Lähtökohtana tulee olla, että pian tietomallipohjainen toimintatapa on luonnollinen osa infra-alan ammattilaisten toimintaprosesseja. Kokouksia varten tietomallit toimitetaan vaaditun standardin mukaisessa muodossa etukäteen siinä vaiheessa kuin ne sillä hetkellä ovat hankkeesta vastaavalle tai tämän osoittamalle taholle. Tietomallit yhdistetään ja tehdään alustavat huomiot mallien tilasta kokousta varten. Kukin aineistoa toimittava osapuoli tarkastaa etukäteen itse oman aineistonsa oikeellisuuden ja liittää tietomallitoimitukseen lyhyen selvityksen tietomallien tilasta ja valmiusasteesta.

9 8 (21) 2.5 Muutosten hallinta Muutosten hallinta on erittäin tärkeä osa varsinkin suunnittelun- ja rakentamisen prosessien hallintaa. On ensiarvoisen tärkeää, että toiminta pohjautuu validiin, ajantasaiseen tietoon. Rakentamisvaiheessa muutosten hallinta on erityisen tärkeä asia, jotta itse rakentaminen tapahtuu oikea-aikaisesti oikealla aineistolla. Rakennustyön aikainen mallin laadunvarmistus vaatii nopeasti toimivaa prosessia. Koneohjausmalleja saatetaan päivittää työmaalla erittäin tiheällä välillä. Tapahtuneet muutokset tulee olla seurattavissa ja jäljitettävissä jälkikäteen. Yleinen periaate on, että aineiston tuottaja tiedottaa muille tehdyistä muutoksista. Esimerkiksi suunnitteluvaiheen edetessä siten, että suunnitelmat alkavat lähestyä lopullista muotoaan, on suositeltavaa, että kukin suunnittelija osaltaan tarkistaa muilta saamansa tietomallit selvittääkseen tarkemmin niissä tapahtuneet muutokset. Näin suunnittelussa voidaan keskittyä seuraamaan oleellisimpia muutoksia ja niiden vaikutusta omiin suunnitelmiin. Lisäksi jokaisen toimijan tulee tarkastaa omat tietomallit niihin tehtyjen muutosten osalta ennen lähettämistä eteenpäin muille suunnitteluryhmän jäsenille. Näin varmistutaan, ettei lähetetä epähuomiossa syntyneitä muutoksia eteenpäin. 2.6 Tiedonsiirron paraneminen Mallien avulla voidaan välittää enemmän ja havainnollisempaa tietoa osapuolien välillä kuin perinteisillä dokumenteilla. Tietoja hyödyntämällä toimintaprosessit tehostuvat ja väärien tulkintojen mahdollisuudet pienenevät. Toisaalta myös vaatimukset tiedon oikeellisuudelle samanaikaisesti kasvavat. 2.7 Prosessin läpinäkyvyys Tietojen tarkastaminen ja analysointi mallien avulla antaa mahdollisuuden nähdä konkreettisemmin suunnittelun ja rakentamisen eteneminen sekä vastaavuus tilaajan vaateisiin. Samalla saadaan useampia henkilöitä seuraamaan prosessien kulkua ja havainnoimaan mahdollisia ongelmia. Tällainen läpinäkyvyys antaa hyvän mahdollisuuden täyttää lopputulokselle asetetut vaatimukset.

10 9 (21) 3 LAADUNVARMISTUS 3.1 Inframallien laadunhallinta ja ylläpito Hyvälaatuisten mallien ja muiden suunnitelmien tekeminen on helpompaa, kun laatuun kiinnitetään huomiota jatkuvasti. Inframalleja on laajuudeltaan ja tarkoitukseltaan erilaisia, joiden tarkastaminen myös poikkeaa toisistaan: lähtötietomalli suunnitelmamalli toteutusmalli toteumamalli ylläpitomalli Kukin inframalli toimitetaan alalle hyväksyttyjen standardien mukaisessa muodossa. Tämä on laadunvarmistuksen kannalta kekseistä, koska mallit voidaan tarkastaa ja analysoida suunnitteluohjelmasta riippumatta ja toisaalta juuri standardinmukaista mallia hyödynnetään useissa eri käyttötarkoituksissa. Jokaisesta laaditusta mallista laaditaan mallikohtainen selostus. Laadunvarmistustoimenpiteet kirjataan aina erilliseen mallin tarkastuslomakkeeseen/-listaan. Kunkin toimijan tulee tehdä laadunvarmistusta säännöllisesti oman toimintansa osalta oman laatujärjestelmänsä mukaisesti. Lähtökohtaisesti laadunvarmistuksen kohteena ovat alalle hyväksytty avoimeen standardiin pohjautuvat tietomallinnusvaatimukset ja niiden noudattaminen. Standardit on kuvattu dokumenteissa ja niissä kerrottu vaadittava tarkkuustaso ja tietosisältö tarkemmin. Laadunvarmistusta täytyy tehdä koko hankkeen elinkaaren ajan alkaen heti hankkeen alusta pitäen. Lisäksi tulee huomioida, että tiedonkeruuseen, suunnitteluun, rakentamiseen, ylläpitoon ja niiden laatuun on asetettu erityisiä alakohtaisia ohjeita, määräyksiä ja lakeja, joihin ei näissä vaatimuksissa oteta kantaa. Käytännössä on koettu haastavaksi saada esimerkiksi suunnitelmien laatu oleellisesti paranemaan suunnitteluvaiheen loppupuolella tehtävillä tarkastuksilla. Tämä johtaa helposti tilanteeseen, jossa suunnitelmien yhteensovitus hoidetaan myöhemmin ja mielellään joku muu on siitä vastuussa. Tällöin suunnitelmissa on lopulta yllättävän paljon korjattavaa ja aikataulupaineissa voi olla vaikeaa saada kaikki korjattua. Näin käy etenkin, kun muutokset yhden tahon suunnitelmissa helposti heijastuvat muutostarpeisiin muussa suunnittelussa. Malliselostus Malliselostus on dokumentaatio kyseisen inframallin tilasta ja sen sisällöstä. Selostuksen yleisestä osasta käy ilmi mallin tarkoitus, sen tilaaja sekä laatija. Selostuksessa kerrotaan mallin tarkkuustaso, aineistolle

11 10 (21) suoritetut toimenpiteet ja mallia koskevat erityishavainnot, mahdolliset puutteet ja tehdyt oletukset. Selostuksen tulee käytännössä siis sisältää kaikki mallin käyttöön ja luotettavuuteen liittyvät seikat. Malliin ja sen sisältöön liittyvät erityishavainnot, puutteet ja tehdyt oletukset on syytä dokumentoida huolellisesti, sillä selostus toimii perustana seuraavalle infran elinkaaren vaiheelle. Jos puutteita ei dokumentoida, voivat muut osapuolet olettaa mallin vastaavan mallinnusvaatimuksia. Jos näin ei kuitenkaan ole, voi mallin laatija joutua vastuuseen puutteellisen mallin aiheuttamista mahdollisista virheistä ja lisätöistä suunnittelusopimusten ja yleisten sopimusehtojen määrittelemässä laajuudessa. 3.2 Inframallien tarkastuspisteet ja niiden sisältö Laadunvarmistusprosessi tarkastuspisteissä on monivaiheinen tehtävä sisältäen tuottajan oman laadunvarmistuksen, ryhmän keskinäisen laadunvarmistuksen sekä tilaajan tai tilaajan edustajan toimesta tehtävän laadunvarmistuksen. Näillä on kuitenkin kaikilla oma erityinen tarkoituksensa. Lähtötietomalli Tarkastuspisteet sovitaan projektikohtaisesti. Kattavampi tarkastus tehdään projektissa sovituissa tarkastuspisteissä esimerkiksi ennen lähtötietomallin valmistumista tai tiesuunnitelmien tuottamista. Tarkastuspiste tulee myös, kun lopputuloksia ollaan luovuttamassa jatkokäyttöä varten, kuten esimerkiksi rakennussuunnitelman tiedon valmistuessa rakentamista varten. Varsinaiset tarkastuspisteet on syytä sopia osana normaalia prosessin aikataulutusta ja varata siihen riittävästi aikaa huomioiden myös mahdolliset korjauskierrokset. Suunnitelmamalli Toteutusmalli Toteumamalli Ylläpitomalli Dokumentissa käsitellään lähtötieto-, suunnitelma-, toteutus-, toteuma- ja ylläpitomallin laadunvarmistamismenetelmät. Tarkastusprosessi koostuu kolmesta päätehtävästä, jotka jakautuvat tuottajan, ryhmän ja tilaajan kesken Tuottajan oma sisäinen tietomallien laadunvarmistusprosessi on hänen omalla vastuulla, ja tässä dokumentissa jäljempänä on tarkoitus vain suositella hyviksi havaittuja toimintatapoja pääosin siihen osaan, mitä tietomallipohjaisten suunnitelmien osalta voidaan tehdä. Jos suunnittelija käyttää oleellisesti toisenlaista tietomallien laadunvarmistusprosessia, tulee tämä toimintatapa kuvata tilaajalle ja projektiryhmälle ja saada sen käyttöön tilaajan hyväksyntä. 3.3 Lähtötietomallien tarkastaminen Lähtötietomalli Lähtötietomallilla tarkoitetaan eri tietolähteistä saatuja tai mitattuja tuotteiden, toiminnan ja palveluiden suunnittelua varten hankittuja lähtötietoja mallinnettuna digitaalisessa muodossa. Tällaisia ovat esimerkiksi maastomalli, kaavamalli, maaperämalli sekä nykyisten rakenteiden malli.

12 11 (21) Sekä lähtötietomallin aineistot että lähtötietomallin lähtöaineisto voidaan jaotella alla olevan kuvan mukaisiin ryhmiin. Aikaisemmat suunnitteluvaiheet Raaka-aine Lähtöaineisto Lähtötietomalli A. Maastomalli A. Maastomalli A. Maastomalli B. Maaperämalli B. Maaperämalli B. Maaperämalli C. Rakenteet ja järjestelmät C. Rakenteet ja järjestelmät C. Rakenteet ja järjestelmät D. Kartta- ja paikkatieto D. Kartta- ja paikkatieto D. Kartta- ja paikkatieto E. Muu aineisto E. Muu aineisto E. Muu aineisto Laadunvarmistustoimenpiteitä tulee suorittaa niin lähtöaineistolle kuin itse lopputuotteelle. Kaikki suoritetut muokkaustoimenpiteet tulee dokumentoida sekä mallikohtaisiin toimenpideselostuksiin että lähtötietomalliselostukseen. Laadunvarmistustoimenpiteet kirjataan erilliseen lähtötietomallin tarkastuslomakkeeseen/-listaan. Laadunvarmistustoimenpiteitä tulee suorittaa niin lähtöaineistolle kuin itse lopputuotteelle. Kaikki suoritetut muokkaustoimenpiteet tulee dokumentoida sekä mallikohtaisiin toimenpideselostuksiin että lähtötietomalliselostukseen. Laadunvarmistustoimenpiteet kirjataan erilliseen lähtötietomallin tarkastuslomakkeeseen/-listaan Lähtöaineiston laadunvarmistus Lähtöaineistolle on syytä suorittaa aina vastaanoton yhteydessä vastaanottotarkastus. On tärkeää, että aineisto on ajantasaista aineistoa on riittävältä alueelta aineistossa ei ole selkeitä virheitä tai ongelmia puutteet ja havainnot dokumentoidaan tarkasti. On myös tärkeää, että vastaanotetut lähtöaineistot kirjataan huolellisesti metatietoineen lähtöaineistoluetteloon Lähtötietomallin laadunvarmistus Lähtötietomallille on syytä suorittaa mm. seuraavanlaisia tarkastustoimenpiteitä: Formaattimuunnokset tarkistettaan avaamalla aineistot suunnitteluohjelmistolla, jolla aineiston sisällölle ja ulkoasulle suoritettiin visuaalinen tarkistus

13 12 (21) Koordinaatistot tarkistetaan vertailemalla aineistoja referenssiaineistoihin Alueellisten rajausten sopivuus tarkastetaan taustakartan avulla Kuten lähtöaineistonkin, itse lähtötietomallin laadunvarmistuksen kulmakivi on havaintojen, puutteiden sekä tehtyjen muokkaustoimenpiteiden dokumentointi Lähtötietomallin mallikohtaiset tarkastustoimenpiteet Maastomalli Maastomallin laadunvarmistus käynnistyy maastomallin toimittajan suorittamista tarkastuksista, joista on säädetty julkaisussa Liikenneviraston ohjeita 18/2011 Tie- ja ratahankkeiden maastotiedot Mittausohje. Lähtötietomallin laatija suorittaa mallille seuraavia tarkistustoimenpiteitä: Visuaaliset tarkistukset Kolmioinnin tarkistus Pistokokeina muutamien leikkausten tarkistukset Maastomallin koodien tarkistus Maaperämalli Maaperämallille suoritetaan seuraavia tarkastustoimenpiteitä: Visuaaliset tarkistukset Kolmioinnin tarkistus Leikkausten läpikäynti ja vertailu kairauksiin Korkeus- ja syvyyskäyrien muodostus ja tarkistus Maalajirajojen ja kallionpinnan törmäystarkastelut Nykyiset rakenteet Tarkistetaan, että nykyiset rakenteet vastaavat todellisuutta. 3.4 Suunnitelmamallien tarkastaminen Suunnitelmamallilla tarkoitetaan infrarakenteen tai -järjestelmän tuotemallin tietosisällön osajoukkoa, joka kattaa suunnittelijoiden suunnitteluratkaisut. Voidaan tarvittaessa vaiheistaa tarkemmin esim. esi-, yleis-, väylä- (tie/katu/rata) ja rakennussuunnittelumalleihin, ja voidaan jakaa kussakin suunnitteluvaiheessa esim. eri tekniikkalajien mukaan Suunnittelijan tehtävät Suunnittelija on avainroolissa, sillä hänen tehtävänsä on saattaa suunnitelmien laatu, ja tässä yhteydessä erityisesti suunnitteluratkaisuja kuvaavat tietomallit, suunnittelualakohtaisten vaatimusten mukaisiksi. Vaatimuksien sisältö määritetään projektikohtaisesti. Vaatimukset voidaan esittää esim. seuraavassa esitetyn ohjeen mukaisesti.

14 13 (21) Tehtävät periaatteellisella tasolla ovat: Suunnittelijan tehtävänä on suorittaa ensin alkuperäismallin tarkistus ohjelmiston omilla välineillä. Suunnittelija korjaa mahdolliset ongelmat alkuperäismalliin. Näin toimien saadaan usein suuri osa perusongelmista ratkaistua ja säästytään todennäköisesti yhdeltä mallin tarkastuskierrokselta. Seuraavassa vaiheessa tehdään alkuperäismallista vaaditun standardin mukainen inframalli, joka tarkastetaan. Tulee varmistaa että mallissa on vaaditut kohteet mukana eikä mallissa ole ylimääräisiä ko. vaiheeseen kuulumattomia kohteita. Suunnittelijan tai suunnittelua tekevän ryhmän tulee tarkistaa alkuperäismalli ja myös tuotettu inframalli (omatarkastus). On suositeltavaa, että toinen suunnittelija tai toinen mahdollisesti laadunvarmistukseen erikoistunut henkilö suunnittelutoimistossa tarkastaa standardin mukaisen mallin (toisen henkilön tekemä tarkastus). Tämän tehtävän organisointi on kuitenkin suunnittelutoimiston sisäinen asia. Mikäli tarkastuksessa löytyy ongelmia, tehdään korjaukset alkuperäismalliin. Standardin mukaisen mallin tarkastuksesta laaditaan lyhyt raportti, joka toimitetaan projektissa sovittuun tallennuspaikkaan yhdessä tarkastetun mallin kanssa. Lisäksi tehdään suunnitelmamalliselostus, jossa kuvataan tarkastuksessa havaittuja asioita tai esim. valmiusasteeseen liittyviä selventäviä seikkoja. Selkeyden vuoksi mainittakoon, että yllämainittujen tehtävien lisäksi tulee huomioida suunnittelualakohtaiset tehtäväluettelot, määräykset ja lait Suunnitteluryhmän tehtävät Suunnitteluryhmässä laadunvarmistuksen luonne on sovittaa eri suunnittelijoiden läpikäymät tietomallit yhteen ja raportoida muutoksia vaativat kohdat. Tätä ryhmää voi johtaa esimerkiksi hankkeen pääsuunnittelija. On huomattavaa, että ryhmän tehtävä ei ole korjata yksittäisen suunnittelijan suunnitelmaa, vaan hakea mahdollisiin pulmapaikkoihin ratkaisu ja osoittaa se yksittäisen suunnittelijan tai suunnittelijoiden korjattavaksi. Tyypillisiä tehtäviä ovat mm.: Koota suunnittelijoiden standardin mukaiset tietomallit yhteen tai useampaan yhdistettyyn tietomalliin. Varmistaa, että eri suunnittelijoiden mallit ovat samaa versiota ja vaihetta ja siten keskenään vertailukelpoisia. Käytetyt tiedostot ja niiden päiväykset tulee kirjata ylös. Käydä läpi suunnittelijoiden tietomalliselostukset. Varmistaa mallien oikea keskinäinen sijoittelu. (Huom! Siltamallien varmistaminen. Esimerkiksi on tiemalli InfraModel formaatissa Euref koordinaatistossa. Ja on siltamalleja IFC formaatissa, millimetrikoordinaatistossa ja nollanolla origon lähellä. ) Suorittaa eri tekniikkamallien keskinäinen vertailu, jossa todetaan, että esim. putkistot, kaivot ja valaisinpylväiden jalustat on sijoiteltu toisiaan vastaavasti.

15 14 (21) Tutkia asianmukaiset törmäystarkastelut Mahdolliset korjaukset on tehtävä suunnittelijoiden toimesta alkuperäismalleihin ja sen jälkeen toistettava laadunvarmistusprosessin aikaisemmin esitetyt vaiheet. Viimeisenä toimenpiteenä tarkastetaan tietomallien pohjalta tehdyt suunnitelmadokumentit aina silloin, kun myös ne on tarpeen toimittaa. Mikäli dokumenteissa on korjattavaa, tehdään vastaavat korjaukset myös alkuperäiseen tietomalliin siltä osin kuin tieto on siitä peräisin tai vaikuttaa siihen Tilaajan tehtävät Tilaajan tulee saada hyvälaatuiset suunnitelmat. Mahdolliset huonosta laadusta aiheutuvat kustannukset koituvat lopulta pääsääntöisesti tilaajan hoidettaviksi pois lukien selkeät suunnitteluvirheet, jotka suunnittelija sopimuksensa mukaisesti joutuu korvaamaan. Lisäksi mahdolliset huomaamatta jäävät ongelmat voivat aiheuttaa viivästystä aikatauluihin tai pahimmillaan kasvavat käyttökustannukset vuosiksi eteenpäin. Tilaaja on velvollinen tarkastamaan suunnittelun lopputuloksena tuotetut suunnitelma. Tilaaja voi tehdä tietomallien laadunvarmistuksen itse, tai tilaaja voi palkata asiaan perehtyneen konsultin, jolla on asianmukainen tietotaito ja välineet tehtävään. Tilaajan tekemässä tietomallien tarkastuksessa ei korjata löydettyjä ongelmia, vaan ne raportoidaan suoraan suunnittelijalle tai suunnitteluryhmälle. Laadunvarmistusta tehtäessä on ensiarvoisen tärkeää huomioida, että hankkeesta on tuotettu tiedot hankkeen luonteen ja kyseisen suunnitteluvaiheen kannalta alalle hyväksytyn standardin mukaisesti. Mikäli aineistoa ei ole toimitettu standardin mukaisessa muodossa, kyseiset vaateet raportoidaan ja asia vaaditaan korjattavaksi. Vasta tietomallien laadunvarmistuksen ja tilaajan tai hänen edustajansa hyväksynnän jälkeen julkaistaan tietomallit sovitussa laajuudessa. On syytä huomioida, että tilaajan tai tietomallien laadunvarmistajan hyväksyntä ei poista tai vähennä suunnittelijan vastuuta. Vastuu on siis virheen tekijällä eikä sillä, joka ei virhettä huomannut Suunnitelmamallin tarkastusmenetelmä Tarkastaminen on menetelmä, jossa tietomallissa olevan tiedon oikeellisuus tarkastetaan sellaisenaan. Jotta tiedon oikeellisuus voidaan selvittää, on tietoa voitava verrata tai mitata johonkin referenssitietoon. Tarkastamisen yksi muoto on visuaalinen tarkastus. Tämä suoritetaan vertaamalla tietomallissa näkyviä, yleensä geometrisia, kappaleita katsojan käsitykseen oikeasta. Tässä on tehokkainta käyttää ns. teknistä havainnollistamista, jossa pääpaino on erilaisten komponenttien tunnistamisessa, eikä niiden todenmukaisessa ulkonäössä. Tämä tarkastusmuoto on toisaalta helposti omaksuttava ja usein tehokas, mutta altis inhimillisille virheille ja edellyttää huolellisuutta kattavan tarkastuksen tekemiseksi. Lisäksi menetelmällä on vaikea käsitellä numerotietoja tai suurempia tietomääriä. Tarkastamisessa ei aina päästä selkeään ehdot-

16 15 (21) tomuuteen, koska rakentamisessa on usein poikkeuksellisia tilanteita. Näissä tilanteissa on syytä kirjata potentiaalisen ongelman laatu ja sopia jatkotoimet osapuolien kesken Suunnitelmadokumenttien tarkastaminen Suunnitelmadokumentit tarkastetaan kuten ennenkin. Niiden tarkastamiseen ei tässä dokumentissa oteta kantaa muuten kuin toteamalla, että tietomallin laadunvarmistuksen kautta myös suunnitelmadokumenttien laatu ja toteutuskelpoisuus paranee. 3.5 Toteutusmallien tarkastaminen Toteutusmallilla tarkoitetaan infrarakenteen tai -järjestelmän tuotemallin tietosisällön osajoukkoa, joka kattaa toteutuksen näkökulman. So. rakentamisen tehtävät, resurssit, ajoitus jne. Voi tarkoittaa myös suunnittelumallista jalostettuja työkoneiden koneohjausmalleja tai mittauksia varten laadittuja paikalleen mittausmalleja. Toteutusmallin tekemisen yhteydessä laaditaan toteutusmalliselostus, jossa esitetään mm. toteutusmallia koskevat perus- ja tunnistetiedot. Geometrialinjat, toteutusmallin taiteviiva-aineisto ja toteutusmallin rakennepintojen kolmioverkkoaineistot toimitetaan tilaajalle vaaditun standardin mukaisessa InfraModel - tiedonsiirtoformaatissa. Toteutusmallitiedostot ja -kansiot nimetään kuvaavasti siten, että tiedostoista käy selvästi ilmi, mistä aineistosta on kyse. Nimeäminen tehdään väylärakenteen toteutusmallin laatimisohjeen mukaisesti. Ennen aineiston luovuttamista jatkokäyttöön, suunnittelija tai muu sovittu osapuoli tarkastaa toteutusmallista seuraavat koneautomaatiopohjaista rakentamista helpottavat asiat: kaikki pyydetyt rakennusosat on mallinnettu kaikki taiteviivat ovat yhtenäisiä ja jatkuvia ei ole päällekkäisiä taiteviivoja samassa kerroksessa aineistossa ei ole ylimääräisiä viivoja tai pisteitä pinnoissa ei ole epäjatkuvuuskohtia pintojen kaltevuudet ovat suunnitelmamallin mukaiset (esim. korkeuskäyrien avulla tarkastelemalla) kolmioverkkomalli on riittävän säännönmukainen toteutusmalli vastaa suunnitelmamallia ohjeen tarkkuusvaatimusten mukaisesti aineisto on oikeassa koordinaatistossa aineiston formaatti on oikea Mahdolliset poikkeamat tulee korjata. Mikäli toteutusmalliin kuitenkin jää poikkeamia, on ne kirjattava toteutusmalliselostukseen perusteluineen.

17 16 (21) 3.6 Toteumamallien tarkastaminen Toteumamallilla tarkoitetaan infrarakenteen tai -järjestelmän tuotemallin tietosisällön osajoukkoa (vaiheistus), joka kattaa suunnitelmien ja toteutuksen lopullisen toteuman. Kommentteja kaivataan tähän osioon urakoitsijoilta!!! 3.7 Ylläpitomallien tarkastaminen Ylläpitomallilla tarkoitetaan infrarakenteen tai -järjestelmän tuotemallin tietosisällön osajoukkoa (vaiheistus), joka kattaa ylläpidon näkökulman. So. käytön ja ylläpidon aikaiset tehtävät, muutokset jne. Kommentteja kaivataan tähän osioon urakoitsijoilta!!!

18 17 (21) 4 VASTUUT Mallien tuottajat ovat vastuussa tietomalliensa laadusta ja vastaavat niiden kuntoon saattamisesta. Tietomallit tarkastetaan korjausten jälkeen sopimusten mukaisesti, ja varmistetaan, että havaitut virheet tai puutteet on korjattu 4.1 Vastuuhenkilö tarkastamiseen Ryhmän laadunvarmistukseen tulee olla nimetty vastuuhenkilö ja hänen ollessaan estyneenä varahenkilö. Vastuuhenkilö voi olla esimerkiksi pääsuunnittelija tai muu infra-alan toiminnan asiantuntija. Myös jokaisen toimiston on nimettävä toimiston sisäisestä tietomallien laadunvarmistuksesta vastaava henkilö Kunkin toimijan tulee tehdä laadunvarmistusta säännöllisesti suunnitelmiensa osalta oman laatujärjestelmänsä mukaisesti. 4.2 Tarkastuksen raportointi Inframallin tarkastuksesta laaditaan tarkastuslomake. Vähimmäisvaatimuksena on lomakkeen kohtien läpikäynti ja niiden osalta tilanteen toteaminen. Kunkin tekniikka-alan (rakenne, kuivatus, ) yksityiskohtaiset vaatimukset ovat ensimmäisenä pätevyysjärjestyksessä. Mahdolliset muut huomiot tulee kirjata. Ryhmän laadunvarmistus raportoidaan suunnittelukokoukselle ryhmän valitsemassa muodossa. Tarkastus tehdään projektikohtaisesti sovitussa virallisessa tarkastuspisteessä, ja siitä laaditaan raportti, joka kuvaa oleellisimmat korjausta tai tarkennusta vaativat seikat. Tarkastuslomakkeiden sisältämät asiat ovat minimitaso. Raportti tulee laatia siten, että ongelmakohdan löytäminen olisi mahdollisimman helppoa suunnittelijalle tai suunnitteluryhmälle, ja sitä kautta tilanteen korjaaminen olisi mahdollisimman suoraviivaista.

19 18 (21) 5 TULEVAISUUDEN NÄKYMÄT

20 19 (21) LÄHDELUETTELO 1 YTV Yleiset tietomallivaatimukset, Versio 1.0, Osa 6. Laadunvarmistus. YTV 2 InfraBIM, AP3. Lähtötietomallin muodostusprosessin kuvaus, Luonnos Juuso Virtanen, Sito Oy 3 InfraBIM, AP3. Väylärakenteen toteutusmallin laatimisohje, Sami Snellman, Destia Oy, Jussi Heikkilä, VR Track Oy 4

21 20 (21) LIITE 1 Lähtötietomalli liite-esimerkkinä LIITE 1 LIITE-ESIMERKKI Määritelmä Lähtötietomalli kuvaa Luonnosversio