PRE/inframallin vaatimukset ja -ohjeet

Transkriptio

1 PRE/inframallinvaatimuksetja-ohjeet Osa1 TIETOMALLIPOHJAISENHANKKEENJOHTAMINEN

2 1 (12) Versiointisivu Dokumentin versiohistoria Versio Päiväys Tekijä Kuvaus Jari Niskanen Ohjeen runko Jari Niskanen Luonnos Jari Niskanen Käsittely ohjetyöpajassa Jari Niskanen Ohjeluonnos kommentoitavana Lumoflow:ssa Jari Niskanen Dokumenttipohja vaihdettu

3 2 (12) SISÄLLYS 1 Johdanto Mallipohjaisen hankkeen suunnittelu Infrahankkeen vaiheet Tietomallinnussuusuunnitelma Mallinnuksen laajuus ja tarkkuustaso Mallintamisen tavoitteet ja mallin käyttötarkoitukset Prosessin kuvaus Toimijat Toimijoiden välinen yhteistyö ja tiedonvaihto Aikataulu Tietomalliselostus ja tietomallin sisältöluettelo Määrä- ja kustannushallinta Laadunvarmistus Mallin hyödyntämisen periaatteet eri hankevaiheissa... 9 Liite 1 12

4 3 (12) 1 JOHDANTO Tässä dokumentissa käsitellään tietomallinnusta hyödyntävän infrahankkeen johtamista. Mallintamisen käyttö vaikuttaa hankkeen organisointiin, vaiheistukseen, aikatauluun, toimintatapoihin ja tiedonvaihtoon. Hankkeesta vastaavien tulee osata arvioida, miten tietomallintamisella saadaan tuotettua hankkeelle mahdollisimman suuri lisäarvo ja miten mallinnus edistää hankkeen kokonaistavoitteiden saavuttamista.

5 4 (12) 2 MALLIPOHJAISEN HANKKEEN SUUNNITTELU 2.1 Infrahankkeen vaiheet Infrahankkeen kulkua voidaan kuvata seuraavalla kaaviolla. Hankkeen aikajänne ensimmäisistä vaiheista loppuun voi olla pitkä. Toisaalta mallintamisen suunnittelu voi alkaa mistä hankevaiheesta tahansa. Tässä dokumentissa on lähtökohtana, että tietomallinnussuunnitelma on hankevaiheesta riippumatta tehtävä. Tietomallinnussuunnitelman sisältö vaihtelee hankevaiheesta riippuen, mutta näitä eroja ei käsitellä tässä yhteydessä. Kuva 1. Infrahankkeessa tuotettava aineisto hankevaiheittain. 2.2 Tietomallinnussuusuunnitelma Hankkeen käynnistysvaiheessa hankkeesta vastaava laatii tietomallinnussuunnitelman, jossa esitetään: mallintamisen yleiset tavoitteet ja käyttötarkoitukset; mihin hanke tai prosessi tarvitsee mallia prosessin kuvaus

6 5 (12) o hankkeen toimijat, roolit (vastuut) ja tehtävät o yhteistyö ja tiedonvaihto o aikataulu mallinnuksen laajuus ja tarkkuustaso kustannuslaskenta/hallinta; menettelyt laadunvarmistus mallin hyödyntämisen periaatteet suhteessa hankevaiheeseen o suunnittelu, rakentaminen, käyttöönotto o käyttö, hoito, ylläpito o hankinnat ja sopimustekniikka Tietomallinnussuunnitelma on suunnittelusopimuksen liiteasiakirja. Sen sisältöön liittyvät kiinteästi suunnitteluhankinnan muut keskeiset asiakirjat kuten suunnitteluperusteet ja suunnitteluohjelma. Tietomallinnussuunnitelmassa esitetyistä asioista suurin osa kuuluisi luontevimmin suunnitteluohjelmaan, mutta on tarkoituksenmukaista pitää nämä erillisinä asiakirjoina niin kauan kuin tietomallilla ja suunnitteludokumenteilla on erilainen sisältö ja sopimuksellinen asema rakentamisessa. 2.3 Mallinnuksen laajuus ja tarkkuustaso Tietomallinnuksen laajuus- ja tarkkuusvaatimukset perustuvat edellä määriteltyihin tavoitteisiin ja käyttötarkoituksiin. Mallinnuksen tarkkuuden ja laajuuden määrittelyssä ja dokumentoinnissa voidaan nojautua tämän vaatimus- ja ohjedokumentaation muissa osissa esitettyihin määrittelyihin. Mallinnuksen laajuutta ja tarkkuustasoa koskevat vaatimukset on suositeltavaa kirjata suunnitteluohjelman rakennetta vastaavassa muodossa. Tietomallin laajuuteen ja tarkkuustasoon vaikuttavia asioita määritellään ja dokumentoidaan kolminapaisesti suunnitteluperusteiden, suunnitteluohjelman ja tietomallinnussuunnitelman avulla. Tavoitetilanteessa mallintamista koskevat velvoitteet ja vaatimukset jäsentyvät suunnitteluperusteiden ja suunnitteluohjelman kautta. Yleiset mallinnusvaatimukset tarjoavat perustan, johon asiakirjoissa voidaan nojautua. Suunnitteluperusteet Suunnitteluohjelma Tietomallinnussuunnitelma Yleiset mallinnusvaatimukset Kuva 2 Suunnittelu- ja mallintamistehtävän määrittely kolminapaisesti.

7 6 (12) 3 MALLINTAMISEN TAVOITTEET JA MALLIN KÄYTTÖTARKOITUKSET Hankkeen asettamat tavoitteet tietomallinnukselle kirjataan tietomallinnussuunnitelmaan. Yleisiä tavoitteita ovat esimerkiksi hyödyt kohteen toteutettavuuden varmistamisessa, rakentamisen tuottavuuden ja tehokkuuden edistäminen, suunnittelun ja toteutuksen laadun parantaminen, hankkeen parempi kustannusohjattavuus, mallin tarjoama etu kohteen sisällön ja ulkonäön ymmärtämisessä ja niin edelleen. Tietomallinnuksen käyttötarkoitukset kuvataan tietomallinnussuunnitelmassa. Näitä voivat olla esimerkiksi Havainnollistaminen: kommunikointi ulkopuolisten sidosryhmien kanssa Havainnollistaminen: suunnittelu- tai rakentamishankkeen sisäinen kommunikointi ja tiedonvaihto Konfliktien löytäminen suunnitelma-alojen välillä Konfliktien löytäminen olemassa olevien rakenteiden ja suunnitelman välillä Rakentamisen laadun toteamisen helpottuminen: rakennusosien laatuvaatimusten kytkeminen malliin Hankintojen laadun parantaminen: mallin avulla paremmin määritelty rakennuskohde pienentää tarjoajan riskiä ja johtaa parempiin tarjouksiin Tuotannonsuunnittelu ja ohjaus: mallin yhdistäminen aikatauluun hankeosittelun avulla ja kustannushallinta mallin sisältämän määrätiedon kautta (4D-5D -mallintaminen) Elinkaarenaikainen tiedonhallinta: käytön, hoidon ja ylläpidon järjestelmien tarvitsema tieto helposti saavutettavassa muodossa; toteumamallia hyödynnetään huoltokirjan laatimisessa tai sen käyttöliittymänä Havainnollistaminen auttaa ymmärtämään suunnitelman sisällöllisiä ratkaisuja tuottamalla selkeämpää, ymmärrettävämpää ja laadukkaampaa tietoa suunnittelun tilanteesta. Kun ratkaisun kannalta keskeiset ominaisuudet kuvataan mallissa riittävän selkeästi, havainnollistaminen toimii myös suunnittelun johtamisen ohjauksen ja päätöksenteon tukena. Havainnollistamisella voidaan palvella projektiryhmän ja käyttäjien lisäksi myös ulkopuolisia sidosryhmiä, kuten viranomaisia \PRE- inframallin vaatimukset ja ohjeet Osa 9, Havainnollistaminen\. Tietomallipohjaisissa hankinnoissa tietomallit ovat osa sopimusasiakirjoja. Tietomallien avulla suunnitelmien ymmärrettävyys paranee, palveluntuottajan riski pienenee ja tilaaja saa edullisempia ja laadukkaampia tarjouksia. Tietomallin avulla voidaan tavoitella myös tehokkuutta hankkeen osittelussa hankintapaketteihin. Tietomallissa esitettävät rakennusosakohtaiset laatuvaatimukset parantavat tilaajan mahdollisuuksia rakentamisen laadun toteamiseen. Tätä ohjetta kirjoitettaessa ei ole selkeää, miten mallintamisteknologia jatkossa tukee tätä tavoitetta. Mikäli tavoitteena on käyttää suunnittelun ja rakentamisen tuottamaa tietoa kohteen hoidon ja ylläpidon tarpeisiin, tulee tämä ottaa huomioon rakentamisen hankintavaiheessa. Ylläpidosta vastaaville osapuolille tulisi tällöin varata mahdollisuus vaikuttaa tietomallinnussuunnitelman sisältöön.

8 7 (12) 4 PROSESSIN KUVAUS Prosessin kuvaus sisältää hankkeen toimijat, heidän roolinsa hankeorganisaatiossa sekä heidän tehtävänsä ja vastuunsa tietomallin tuottamiseen tai hyödyntämiseen liittyen. Lisäksi kuvataan toimijoiden välinen yhteistyö ja tiedonvaihdon menetelmät sekä hankkeen aikataulu. 4.1 Toimijat Hankkeen toimijoista keskeisin on tilaaja. Tilaaja vastaa hankkeen rahoituksesta, päätöksenteosta ja johtamisesta ja tekee myös tietomallinnusta koskevat päätökset ja hankinnat. Tilaaja vastaa hankkeen valmistelusta ja läpiviennistä ja vastaanottaa lopputuloksen omiin arkistointi- ja ylläpitojärjestelmiinsä. Tilaaja voi käyttää ulkopuolisia teknisiä asiantuntijoita hankinnan ja laadunvarmistuksen (sopimusvalvonnan) tukena. Tilaajan käyttäjärooli tietomalliin on tyypillisesti katselukäyttäjä. Teknisillä asiantuntijoilla tulee olla käytettävissään täysimittaiset työvälineet (ohjelmistot) mallin tarkastamiseen. Palveluntuottajan nimeämä projektipäällikkö vastaa mallinnuksen johtamisesta. Projektipäällikkö voi delegoida mallinnuksen johtamiseen liittyviä tehtäviä tietomallikoordinaattorille, mutta ei voi delegoida mallinnukseen liittyviä vastuita, kuten suunnitelmien (osamallien) yhteensopivuutta. Projektipäällikön käyttäjärooli malliin on katselukäyttäjä. Tietomallikoordinaattorin tehtävänä on varmistaa, että eri osa-alueiden mallinnuksen yhteensopivuudesta ja ristiriidattomuudesta voidaan varmistua. Tekniikka-alueiden suunnittelijat vastaavat mallinnustyöstä omalta osaltaan ja tietomallikoordinaattori huolehtii siitä, että mallien kooste (yhdistelmämalli) päivitetään tietomallinnussuunnitelman mukaisesti. Yhteensopivuuden varmistaminen voidaan vastuuttaa monella eri tavalla: useille toimijoille, pääsuunnittelijalle (tie, rata, katu) tai projektipäällikölle (joka kuitenkin viime kädessä vastaa kaikesta). Tietomallikoordinaattorilla tulee olla työvälineet mallien yhdistelyä ja tarkastamista varten. Tietomallikontrolleri on tilaajapuolen tarkastaja, joka vastaa tilaajan laadunvarmistustoimenpiteistä. Suunnittelijat laativat oman tekniikka-alueensa suunnitelmat suunnitteluperusteita, suunnitteluohjelmaa ja tietomallinnussuunnitelmaa tai näiden yhdistelmää noudattaen. Suunnittelija huolehtii laatimansa aineiston laadunvarmistustoimenpiteistä. Suunnittelijalla on oman tekniikka-alueensa mallin laatimiseen ja muokkaamiseen tarvittavat työvälineet ja yhdistelmämallin tarkasteluun soveltuvat työvälineet. 4.2 Toimijoiden välinen yhteistyö ja tiedonvaihto Tietomallinnussuunnitelmassa kuvataan toimijoiden välinen yhteistyö mallintamisen näkökulmasta. Prosessin tulee nivoutua muuhun projektitoimintaan mahdollisimman aukottomasti. 4.3 Aikataulu Tietomallinnuksen aikataulu noudattaa suunnitteluaikataulua, johon tietomallinnuksen tehtävät lisätään. Hankkeen tietomallinnuksen aikatauluttamisessa tulee kiinnittää huomiota erityisesti seuraaviin asioihin: lähtötietomallien laatiminen ja toimitus hyvissä ajoin visualisointimallin valmistuminen siten, että se tukee hankkeen viestintää ja neuvotteluita hankkeen osittelu siten, että se tukee mallintamista ja mallin hyödyntämistä

9 8 (12) 5 TIETOMALLISELOSTUS JA TIETOMALLIN SISÄLTÖLUETTELO Tietomalliselostuksessa kuvataan suunnittelualoittain tietomallia koskevat keskeiset lähtökohdat, mallin tarkoitus, sisältö, kattavuus, mallinnustavat ja tarkkuustaso sekä mahdolliset rajaukset ja poikkeamat yleisistä vaatimuksista. Selosteen avulla muut osapuolet voivat tulkita mallin yleistä rakennetta, nimeämiskäytäntöjä ja mallin valmiusastetta. Tietomalliselostus päivitetään aina kun malli julkaistaan muiden osapuolten käyttöön. Tietomalliselostuksen ryhmittelyssä tulee noudattaa periaatetta, jossa suunnittelumalli ja lähtötietomalli kulkevat prosessissa erillisinä toisistaan, ja lähtötietomalli sisältää vain nykytilatietoa. Lähtö- ja mallitiedostoista laaditaan taulukkomuotoinen listaus, tietomalliaineiston sisältöluettelo vastaavalla rakenteella kuin tietomalliselostus. Sisältödokumentista käy selville tiedostojen käyttötarkoitus, mahdolliset rajoitteet sekä tarvittaessa mallitiedostojen osalta kuvauksen virheet verrattuna teoreettiseen geometriamalliin. Taulukon avulla voidaan dokumentoida tiedostojen itselleluovutus (puumerkinnällä kyseisessä taulukossa) ennen kuin niitä toimitetaan eteenpäin muiden osapuolien käyttöön tai yhdistelmämallin generointiin. Taulukko 1. Esimerkki tietomalliselostuksen sisällöstä ratasuunnitelmavaiheessa. 0 Yleistä 3 Ratasuunnitelmamalli 3C Rakenteet ja järjestelmät 1 Raaka-aine 3C1 Liikenneväylät 1A Maastomalli 3C1.1 Rata 1B Maaperämalli 3C Radan rakenteet 1B1 Tutkimuspisteet 3C Kuivatusjärjestelyt 1C Rakenteet ja järjestelmät 3C Varusteet 1D Kartta- ja paikkatieto 3C1.1.9 Huoltotiet 1E Muu aineisto 3C Risteämät 3C Nykyiset rakenteet 2 Lähtöaineisto 3C1.2 Tiejärjestelyt 2A Maastomalli 3C2 Pohjarakenteet 2B Maaperämalli 3C2.1 Esikuormitukset 2B1 Kallionpinta 3C2.2 Vastapenkereet 2B2 Maalajipinta Turve ap 3C2.3 Massanvaihdot 2B3 Maalajipinta Savi ap 3C2.4 Työnaikaiset tukiseinät 2B4 Maalajipinta SaSi ap 3C2.5 Paalulaatat 2C Rakenteet ja järjestelmät 3C2.6 Ylipenkereet 2D Kartta- ja paikkatieto 3C3 Sillat 2E Muu aineisto 3C3.1 Uudet sillat 3C3.2 Nykyiset sillat Tietomalliselostusta on tarkemmin käsitelty tämän ohjesarjan osassa 1. 6 MÄÄRÄ- JA KUSTANNUSHALLINTA Määrä- ja kustannushallintaa on käsitelty tämän ohjeistusdokumentaation osassa 8 Määrälaskenta ja kustannusarviot. Infran tietomallien kytkentä kustannushallintaan on tätä ohjeistusta kirjoitettaessa teknisesti ratkaisematta. Suunnitteluvaiheessa on nykyään oleellista pitää kustannusvaikutukset ajantasaisesti mukana suunnitte-

10 9 (12) luprosessissa. Mallintamisesta saatavat hyödyt kertautuvat, jos malli voidaan edelleen yhdistää muihin toimintoihin kuten tuotannonohjaukseen ja rakentamisen kustannushallintaan. Tätä ohjetta kirjoitettaessa ei ole olemassa vakiintuneita tapoja hankkeen määrä- ja kustannushallinnan mallipohjaiseen hoitamiseen tai esimerkiksi hanke- ja rakennusosalaskentajärjestelmien täydelliseen kytkentään tietomallipohjaisiin suunnittelujärjestelmiin. 7 LAADUNVARMISTUS Tilaaja vastaanottaa ja hyväksyy hankkeessa tuotetun tietomallin (-mallit). Tilaajan on varmistettava, että tähän tarvittavat resurssit, osaaminen ja menetelmät ovat riittävät. Laadunvarmistus perustuu pääosin palveluntuottajan tekemään tietomalliaineiston itselleluovutukseen ja sen dokumentointiin. Tämän lisäksi tilaaja voi toteuttaa erillisen laaduntarkastusmenettelyn. Laadunvarmistusta on käsitelty tämän ohjeistusdokumentaation osassa 7 Inframallin laadunvarmistus. 8 MALLIN HYÖDYNTÄMISEN PERIAATTEET ERI HANKEVAIHEISSA Suunnittelun eri vaiheissa tietomallinnusta hyödynnetään eri tavoin. Varhaisemmissa suunnitteluvaiheissa keskeisiä asioita ovat mm. teknisen toteuttamiskelpoisuuden selvittäminen, investointi- ja ylläpitokustannusten luotettava määrittäminen sekä suunnitelman hyväksyttävyyden varmistaminen. Tietomallipohjaisen toiminnan keskeinen elementti suunnitteluvaiheessa on yhdistelmämalli, joka tukee ratkaisujen toteutettavuuden varmistamista. Yhdistelmämalli on kaikkien tekniikka-alueiden mallien yhteinen virtuaalinen kuvanto. Suunnitelman hyväksyttävyyden varmistamisen tukena voi olla tietomallista johdettu visualisointi, virtuaalimalli. Tietomallin hyödyntämistä suunnitteluvaiheessa on havainnollistettu seuraavassa kuvassa. Kuva 3: Tietomallinnuksen käyttö suunnittelun ohjaustyövälineenä ja tukena vuorovaikutuksessa.

11 10 (12) Tietomallin hyödyntämistä rakentamisvaiheessa on havainnollistettu seuraavassa kuvassa. Suunnittelua tehdään rakentamisvaiheessa vaihtelevassa laajuudessa mm. urakkamuodosta riippuen. Lähtökohtaisesti suunnittelija on kuitenkin mukana aina myös rakentamisvaiheessa. Rakennussuunnitteluvaihe on tuottanut eri tekniikka-alojen suunnitelmat mallipohjaisina ja niistä laaditun yhdistelmämallin. Tästä kokonaisuudesta tuotetaan suunnitelmatietoa rakentamisen tarpeisiin; mm. koneohjaukseen ja paikalleenmittaukseen. Rakentamisen myötä tarkentuvat lähtötiedot sekä suunniteltuun ratkaisuun työmaalla sovitut muutokset toimitetaan suunnittelijalle, joka päivittää suunnitelmansa ja yhdistelmämallin. Ennen rakentamisvaiheen alkua on määriteltävä yhdistelmämallin ylläpitäjä. Luontevimmin rooli kuulunee suunnittelijalle. Työmaan tietomallikoordinaattori vastaa rakentamista varten toimitettavan malliaineiston tuottamisesta. Kuva 4. Tietomallinnuksen käyttö rakentamisvaiheessa. Tietomallikoordinaattorin rooli ja vastuurajauksen sijainti tulee määritellä ennen rakentamishankkeen käynnistämistä. Asian merkitsevyys riippuu projektitoteutusmallista: ns. integroiduissa projektitoteutusmalleissa asian merkitsevyys vähenee (kuva ei ota kantaa urakkamuotoon; mallipohjainen suunnittelu on voitu tehdä erikseen ennen rakentamisvaihetta tai se voidaan tehdä toteutuksen osana perinteisen sopimussuhteen puitteissa tai allianssityyppisesti ). Kuva 5. Tietomallin hyödyntäminen käyttö- ja ylläpitovaiheessa

12 11 (12) LÄHDELUETTELO

13 12 (12) LIITE 1 LIITE 1