YIV 2015 PÄIVITYS, LUONNOS 03/2019. Sisällys

Transkriptio

1 YIV 2015 PÄIVITYS, LUONNOS 03/2019 Sisällys Johdanto... 5 Käsitteet YLEINEN OSA Johdanto Infrahankkeen vaiheet Yleistä Mallipohjaisen hankkeen suunnittelu ja hankinta Suunnittelu Rakentaminen Käyttöönotto ja kunnossapito Tehtävät ja roolit Yleistä Tehtävät mallipohjaisessa hankkeessa Roolit mallipohjaisessa hankkeessa Mallipohjainen hanke Dokumentointi Laadunvarmistus Tiedonhallinta ja jäsentely Nimeäminen Hankkeiden erityispiirteet Yleiset mallitekniset vaatimukset Ohjelmistot ja formaatit Liittyvät standardit Mittayksiköt ja koordinaatistot Mittausperusta InfraBIM-nimikkeistö Mallien laajuus ja tarkkuustaso Luovutettava malliaineisto Havainnollistaminen Yleistä malleista Esittelymalli... 40

2 Viestintä ja vuorovaikutus esittelymalleilla Esittelymallien tiedonhallinta Havainnollistaminen ja esittelymallit eri hankevaiheissa Esittelymallien nykytilanne ja tulevaisuus LÄHTÖTIETOAINEISTO Johdanto Yleistä Rakenne Nimeäminen Prosessi Raaka-aine Tilaus Metatietojen dokumentointi Rajapinnat Lähtötieto Muokkaustoimenpiteet Metatietojen dokumentointi Tarkkuus eri suunnitelmavaiheissa Aineistoa koskeva yleinen ohjeistus ja vaatimukset Esi- ja tarveselvitysvaihe Yleissuunnitelmavaihe Viranomaiskäsittelyvaihe (Tie-, rata-, katu- ja puistosuunnitelmavaihe) Rakennussuunnitelmavaihe Laadunvarmistus Dokumentaatio Raaka-aineen vastaanotto Lähtötiedon itselleluovutus Tilaajan laadunvarmistus Luovutettava aineisto Tilaajalle luovutettava aineisto Seuraavaan vaiheeseen toimitettava aineisto SUUNNITTELU Yleistä Inframallintamisen vaatimukset eri suunnitteluvaiheissa Koordinaatisto ja mittausperusta Dokumentointi... 73

3 Tiedon jäsentely Yhdistelmämalli Mallinnuksen tavoitteet eri suunnitteluvaiheissa Rakennussuunnitelmamallin tarkkuusvaatimukset Luovutusaineiston tiedonsiirron vaatimukset rakenneosittain Inframallintamisen hyödyntäminen suunnittelun aikana Mallintamisen hyödyntäminen kaavoituksessa Yhteensovittaminen ja vuorovaikutus Määrä- ja kustannuslaskenta Rakentamisen työvaiheiden mallintaminen Vaikutusten mallintaminen Laadunvarmistus Luovutusvaihe ja tiedonsiirto Suunnitelma-aineiston tarkastus ja itselleluovutus Aineiston luovutus Tiedonsiirto RAKENTAMINEN Johdanto Mallipohjaisen rakentamisen lähtökohdat Tiedonhallinta ja dokumentaatio Lähtötietoaineisto ja inframallit rakentamisessa Mallipohjainen rakentaminen ja laadunvalvonta Johdanto Mallipohjaisen hankkeen valmistelu Työmaan perustaminen Rakennussuunnitelmamallien tarkastus Rakentajien perehdyttäminen Työkoneautomaation tarkastukset Toteumamittaus työkoneilla Laadunvarmistusmittaukset Toteuman tarkastus ja dokumentointi Digitaalinen luovutusaineisto Johdanto Laatuaineisto Lähtötietoaineisto Toteumamalli

4 Toteumadokumentit Oheisaineisto

5 Johdanto Rakennustietosäätiön erityispäätoimikunta buildingsmart Finland (bsf) ja sen Infra-toimialaryhmä vastaa Yleiset inframallivaatimukset -ohjeiston (YIV) julkaisemisesta. Yleiset inframallivaatimukset toimivat inframallintamisen yleisinä ohjeina ja vaatimuksina yhdessä InfraBIM-nimikkeistön ja tiedonsiirtoformaattien määrittelyjen kanssa (kuva 1.1). Mallinnusvaatimukset, nimikkeistö ja formaatit muodostavat tiedonhallinnan kolmikannan. Niiden tulee olla kunnossa ja yhteneväiset, jotta tiedonhallinta toimii. Inframallivaatimukset on tarkoitettu käytettäväksi myös hankintojen yleisinä teknisinä viiteasiakirjoina. Kuva 1.1. Tiedonhallinnan "kolmikanta": Yleiset inframallivaatimukset, InfraBIM-nimikkeistö ja tiedonsiirtoformaattien määrittelyt. Yleiset inframallivaatimukset kattavat koko elinkaaren: lähtöaineiston, suunnittelun eri vaiheet, rakentamisen ja rakennetun todentamisen sekä tulevaisuudessa myös käytön ja kunnossapidon. Mallinnusohjeiden tavoitteena on ohjata, yhdenmukaistaa ja kehittää koko infra-alan mallinnuskäytäntöjä. Ohjeiden perustana on tämän hetken parhaat käytännöt ja ohjeita tullaan päivittämään jatkuvasti osaamisen ja työvälineiden kehittymisen myötä. Yleisissä inframallivaatimuksissa on selkeästi korostettu yleisen tekstin joukosta vaatimus- ja ohjeosioita. Vaatimus-osioissa on esitetty mallinnukselle ja mallien tietosisällölle vähimmäisvaatimukset, joiden noudattaminen on tunnistettu tarpeelliseksi kaikissa infrahankkeissa. Ohje-osioissa on esitetty ohjaavia käytäntöjä, joita suositellaan käytettäväksi hankkeissa, mutta ne eivät ole ehdottomia vähimmäisvaatimuksia.

6 Yleiset inframallivaatimukset 2019-ohjekokonaisuus koostuu seuraavista osista: Osa 1. Yleinen osa Osa 2. Lähtötietoaineisto Osa 3. Suunnittelu Osa 4. Rakentaminen Osa 5. Kunnossapito (päivitetään myöhemmin) Osa 1 Yleinen osa on yleisen tason johdanto mallinnusta hyödyntävän infrahankkeen toimintamalliin. Ensimmäisessä osassa kuvataan projekteissa tehtävän mallinnuksen perusasiat ja -käsitteet sekä mallien tuottamista ja hyödyntämistä eri hankevaiheissa koskevat vaatimukset ja ohjeet yleisellä tasolla. Tarkemmat vaatimukset ja ohjeet annetaan osissa 2-5. Hankkeen jokaisen osapuolen on tutustuttava oman osuutensa vaatimusten lisäksi ainakin yleiseen osuuteen. Projektia tai projektin tiedonhallintaa johtavan henkilön on hallittava tietomallivaatimusten periaatteet kokonaisuutena. Ohjekokonaisuuden uudessa versiossa tekstien rakennetta on pyritty selkeyttämään ja yhtenäistämään luettavuuden helpottamiseksi. Infrahankkeen hankevaiheet sekä jokaisen vaiheen laadunvarmistus, kustannus- ja määrälaskenta sekä havainnollistaminen ovat esitetty kunkin osan yhteydessä, eikä niitä ole käsitelty erillisinä ohjeosiona kuten YIV ohjeissa.

7 Käsitteet Infra-alalla tietomallintamisesta käytetään termiä inframallintaminen ja tietyn infrakohteen tietomallista termiä inframalli. Inframallintamiseen liittyy olennaisena osana erilaiset paikkatietoaineistot (kaava-, ympäristötiedot jne.), jotka voidaan havainnollistaa myös 3D-malleissa. Mallinnus infra-alalla voidaan laajentaa yleisesti infran tiedonhallinnaksi. Talonrakennusprojekteissa tietomalli on vakiintunut tarkoittamaan suunnittelijan tuottamaa, kolmiulotteista suunnitelmaa tai sen osaa. Nimitystä on kuitenkin nykyisin laajennettu tarkoittamaan kaikkea sitä informaatiota, joka sisältyy mallipohjaiseen suunnitelmaan. Seuraavassa esitetään keskeisimpien termien määritelmät. Laajemmat määritelmät on esitetty InfraBIM-sanastossa. 3D-kaupunkimalli 3D-kaupunkimalli on laaja termi, joka jakautuu pääsääntöisesti kaupunkitietomalleihin (CityGML) ja teksturoituihin kuorimalleihin (kolmiopintamalli, mesh model). Ensimmäinen voi sisältää rakennusten osien metatietoja, kuten rakennustunnuksen, käyttötarkoituksen, kerrosluvun sekä mahdollisesti pinnan ulkonäköä kuvaavan tekstuurin. Kuorimalli esittää kaupungin kaikki näkyvät pinnat yhtenäisenä geometriana, jonka pinnassa on valokuvattu tekstuuri ilman metatietoja. Kaupunkimallinnuksesta kerrotaan tarkemmin buildingsmart (Finlandin) kaupunkimallinnuksen ohjekirjassa Aineistoluettelo Aineistoluettelo on taulukkomuotoinen luettelo, johon on listattu kaikki hankkeesta luovutettava aineisto. Luettelosta selviää mitä aineistoja hankkeeseen kuuluu ja mistä malleista erilliset katselupaketit (esim. yhdistelmämalli, esittelymalli) koostuvat. Luetteloon kirjataan myös yhdistelmämalliin ja esittelymalliin tulevat lähtötiedot, mikäli ne tuotetaan erillisenä. Aineistoselostus Aineistoselostus on kuvaus koko hankkeen aineistosta, joka luovutetaan seuraavaan vaiheeseen. Selostus toimii luovutettavan aineiston ns. käyttöohjeena. Tietomalliseostus voidaan sisällyttää aineistoselostukseen tai se voidaan laatia erillisenä dokumenttina. Digitaalinen luovutusaineisto Toteumamallista, -piirustuksista ja laadunvarmistusaineistosta rakentamisvaiheen lopputuotteena muodostuva luovutettava aineisto, joka todentaa rakentamisen laadun ja toimii tilaajan omaisuudenhallinnan lähtötietona kunnossapitoprosessissa. Esittelymalli Esittelymalli on helposti käytettävään ja ymmärrettävään muotoon tuotettu virtuaalimalli. Esittelymalli on fotorealistinen kuvaus suunnittelijoiden näkemyksestä suunnittelualueen ratkaisuista. Mallin tietosisältö on lähtökohtaisesti visuaalisuus, mutta julkaisualustoista riippuen siihen voidaan liittää toiminnallisuutta ja informaatiota. Esittelymallia voidaan hyödyntää muun muassa viestinnässä ja markkinoinnissa ja sen tarkoitus on tukea päätöksentekoa ja vuorovaikutusta. Industry Foundation Classes (IFC) Kansainvälinen, avoin ja ylläpidetty tiedonsiirtostandardi rakentamisen ja kiinteistönpidon tuotetietojen tiedonsiirtoon ja yhteiskäyttöön. IFC määrittelee tietokonesovellusten tiedonsiirron yhteensopivuuden perustan. Käytetään myös siltojen ja taitorakenteiden tiedonsiirrossa. Tulevaisuudessa IFC tulee kattamaan myös infrakohteet.

8 Inframalli Infrakohteen tietomalli Inframodel (IM) Kansainväliseen LandXML-formaattiin perustuva avoin tiedonsiirtoformaatti, joka on tällä hetkellä käytössä infra-alalla Suomessa. Lisätietoa: Koneohjausaineisto (aik. koneohjausmalli) Työkoneiden ohjausjärjestelmissä hyödynnettävä aineisto, jonka laatii pääsääntöisesti hankkeen urakoitsija toteutusaineiston perusteella. Koneohjausaineisto voi sisältää pintamalleja, taustakarttoja, geometrialinjoja, pistemäisiä kohteita, linjamaisia kohteita tai verkostoja. Kontrollimittaus Kontrollimittauksella tarkoitetaan mallipohjaisen laadunvalvonnan mittauksia, joilla todennetaan työmaaorganisaation tuottamien laadunvarmistusmittausten (tarkemittaukset ja toteumamittaukset) luotettavuutta. Kontrollimittaukset sidotaan aina työmaan mittausperustaan. Kontrollimittauksia suorittavat työmaaorganisaatioon kuulumattomat tahot, kuten tilaaja tai tilaajan valtuuttama mittauskonsultti. Mittauksia voidaan verrata työmaaorganisaation tuottamiin toteuma- tai tarkemittauksiin. Kontrollimittauksiin on erityisen tärkeää sisällyttää mittaustarkkuuden todentavat dokumentit, kuten esimerkiksi takymetrimittausten orientointitulokset tai RTK-GNSS-laitteiden tarkistusmittaustulokset hankkeen mittausperustaan kuuluvilta kiintopisteiltä. Kunnossapitomalli Kunnossapidon tarpeisiin yleistetty paikkaan sidottu inframalli, joka luo pohjan ja edellytykset tehokkaalle infraomaisuuden hallinnalle. Kunnossapitomallia päivitetään toteutettujen toimenpiteiden myötä. Aikaisemmin on puhuttu ylläpitomallista, mutta ylläpito-termin poistuessa on siirrytty käyttämään käsitettä kunnossapitomalli. LandXML Yleisesti käytetty kansainvälinen maanrakentamisen XML-pohjainen määrittely infra- ja maanmittaustiedolle. Lähtöaineisto Hankkeen lähtöaineisto jaotellaan raaka-aineeksi ja lähtötiedoksi, jotka muodostavat lähtöaineistoluettelon kanssa lähtötietoaineiston. Lähtöaineistoluettelo Taulukko, esimerkiksi Excel-luettelo, johon kirjataan kaikki lähtöaineistot (raaka-aine ja lähtötieto), sekä niiden metatiedot. Lähtöaineistoselostus Lähtöaineistoselostus on osa tietomalliselostusta, ellei lähtötietoaineistoa muodosteta erillisessä toimeksiannossa. Lähtöaineistoselostuksessa kuvataan raaka-aineelle tehdyt muokkaustoimenpiteet. Lähtötieto Pääsääntöisesti muokattu ja jalostettu raaka-aine. Lähtötietoaineisto (aik. lähtötietomalli) Eri tietolähteistä saadut tai mitatut tuotteiden, toiminnan ja palveluiden suunnittelua varten hankitut lähtöaineistot digitaalisessa muodossa jäsenneltyinä. Sisältää raaka-aineen ja lähtötiedon sekä lähtöaineistoluettelon.

9 Mittausperusta Tarkkaa maastomallia edellyttävissä suunnitteluvaiheissa hankealueelle rakennetaan kiintopisteverkko eli mittausperusta. Mittausperustan pisteille määritetään sovitun tasokoordinaatiston ja korkeusjärjestelmän mukaiset koordinaatti- ja korkeustiedot. Maastomalli - mittaukset ja siihen liittyvät laadunvarmistusmittaukset sekä rakentamisen mittaukset, työkoneautomaatiojärjestelmillä varustettujen maansiirtokoneiden paikannus ja mallipohjaisen laadunvarmistuksen toimenpiteet sidotaan mittausperustaan. Natiiviformaatti Tietokoneohjelmiston oma tallennusmuoto, esim. dwg, dgn. Natiiviformaatissa tietosisältö voi olla osittain laajempi kuin yleisessä tiedonsiirtoformaatissa, mutta natiiviformaatin hyödyntämiseen tai muuntamiseen avoimeen formaattiin tarvitaan yleensä sama ohjelma tai ohjelman ohjelmakirjasto, jolla tiedot on natiiviformaatissa tallennettu. Nykytila-aineisto Osa lähtötietoaineistoa, joka kuvaa kohteen nykytilaa sellaisena, kuin se todellisuudessa on, ja johon ei sisälly suunniteltua aineistoa. Nykytila-aineistoon kuuluu suunnitteluun vaikuttavat asiat, kuten nykyiset rakenteet ja rakennukset sekä suojeltavat kohteet yms. Nykytila-aineisto muodostuu kansioista A-D. Paikalleenmittausaineisto Erilaisissa mittalaitteissa hyödynnettävä aineisto, jonka laatii pääsääntöisesti hankkeen urakoitsija toteutusaineiston perusteella. Paikalleenmittausaineisto voi sisältää pintamalleja, taustakarttoja, geometrialinjoja, pistemäisiä kohteita, linjamaisia kohteita tai verkostoja. Raaka-aine Saatu lähtöaineisto muokkaamattomana. Suunnitelmamalli Infrarakenteen tai -järjestelmän malli, joka kattaa suunnittelijoiden suunnitteluratkaisut. Eri suunnitelmavaiheissa käytetään suunnitelmavaiheeseen viittaavia termejä esim. yleis-, tie- ja rakennussuunnitelmamallit (RS-mallit). Tarkastusmittaus Tarkastusmittauksilla tarkoitetaan rakennusvaiheen mallipohjaiseen laadunvarmistukseen liittyviä tukiasemien ja työkoneautomaatiojärjestelmien säännöllisiä ja dokumentoituja paikannustarkkuuden seurantaan liittyviä tarkastusmittauksia. Tarkastusmittauksia käsitellään rakentamisosion luvussa 4.3. Tarkemittaus Tarkemittauksilla tarkoitetaan erillisellä mittalaitteella, kuten takymetri, tuotannon tietomallikoordinaattorin toimesta tai hänen valtuuttamanaan tehtävää rakenteen mittatarkkuuden todentavaa mittausta, jota ei voida mitata työkoneohjausjärjestelmällä. Tiedonhallintasuunnitelma Tiedonhallintasuunnitelmassa kuvataan, kuinka tietomallinnus toteutetaan hankkeessa ja kuinka hankkeen tiedonhallinta toteutetaan. Hankkeen tiedonhallintasuunnitelmassa esitetään mm. aineistojen nimeämiseen, tiedonkulkuun, laadunvarmistukseen ja projektipankkiin liittyviä ohjeita. Isoissa hankkeissa voidaan tarvittaessa laatia erillinen tietomalliohje, johon on dokumentoitu vain mallinnukseen liittyvät asiat. Tällöin tiedonhallintasuunnitelmassa käsitellään ainoastaan perinteistä tiedonhallintaa (aikataulutus, käytetyt ohjelmistot, viestintä, sähköpostiohjeistus jne.).

10 Tiedonhallintasuunnitelmaan dokumentoitavat asiat on selostettu tarkemmin tämän ohjeen luvussa ja Tiedonsiirtoformaatti Tietokonesovelluksilla tulkittava muoto tiedolle tiedon tallentamiseksi, saantiin, siirtoon ja arkistointiin. Tietomalliohje Tietomalliohje voidaan eriyttää tiedonhallintasuunnitelmasta omaksi dokumentikseen isoissa hankkeissa, joissa on perusteltua luoda omat dokumentit mallinnukselle ja perinteiselle tiedonhallinnalle (aikataulutus, käytetyt ohjelmistot, viestintä, sähköpostiohjeistus jne.). Tietomalliohje on perusteltua tehdä esimerkiksi hankkeissa, joissa tehdään paljon tarkennuksia tai muutoksia YIV-ohjeiden luovutusaineiston tiedonsiirron vaatimukset -liitteessä määritettyihin mallinnustarkkuuksiin (kuten allianssihankkeet), jolloin tietomalliohje osaltaan korvaa tai tarkentaa YIV-ohjeissa määritettyjä asioita. Tietomalliselostus Tietomalliselostus selostaa, miten mallinnus on toteutettu koko hankkeen ajalta. Tärkeää on selostaa erityisesti poikkeamat sekä erityispiirteet, joita ei itse 3D-mallista pystytä havainnoimaan. Termi on selostettu laajemmin tämän ohjeen luvussa Toteumamalli Inframalli, joka kuvaa infrarakenteen tai -järjestelmän sellaisena kuin se kohdekohtaisesti laatuvaatimukset huomioiden toteutettu. Voidaan tehdä täydentämällä ja päivittämällä rakennussuunnitelma- tai toteutusmallia rakenteen lopullisen toteuman mukaisesti. Jokainen yksittäinen rakennepinta on oma rakennusosan toteumamalli ja kaikki rakennepinnat yhdessä muodostavat rakennetun kohteen toteumamallin. Toteumamittaus Toteumamittauksella tarkoitetaan työkoneella tehtävän toteutuneen rakenteen, järjestelmän tai taitorakenteen laadunmittausta, jolla osoitetaan kelpoisuus suhteessa suunnitelmiin. Toteumamittauksia koordinoi tuotannon tietomallikoordinaattori ja niitä suorittavat koneenkuljettajat työkoneautomaatiojärjestelmillä varustetuilla maansiirtokoneilla tai työmaan mittaushenkilöstö mittauskalustollaan. Toteutusaineisto Toteutusaineisto sisältää hankkeen toteutuksessa tarvittavat aineistot, kuten toteutusmallit, koneohjausaineistot, paikalleenmittausaineistot, työvaihemallinnukset sekä muut työtekniset mallinnukset. Toteutusmalli Toteutusmalli on päätoteuttajan tarkastama ja hyväksymä rakennussuunnitelmamalli, jota käytetään työn toteutuksessa. Päätoteuttaja hyödyntää tarkastuksessa suunnittelijan laatimia aineistoselostusta ja aineistoluetteloa. Toteutusmalliin voidaan sisällyttää päätoteuttajan toimesta kohteen tuotetietoja, aikatauluja ja kustannustietoa. Virtuaalimalli Virtuaalimalli on yleisnimitys interaktiiviselle ja vapaasti navigoitavalle 3D-mallille, joka yksinkertaisimmillaan on tietomalli avattuna tietomallinnussovelluksessa. Termiä käytetään myös yleisesti esittelymalleista. Virtuaalimallia voidaan pitää yleisenä yläkäsitteenä kaikille interaktiivisille 3D-malleille.

11 Yhdistelmämalli Eri osamalleista yhdistetty inframalli, jolla tutkitaan eri mallien keskinäistä yhteensopivuutta (esim. törmäystarkastelut). Infran yhdistelmämalli muodostetaan tyypillisesti maastomallista, maaperämallista, olemassa olevien rakenteiden malleista sekä eri tekniikkalajien suunnitelmamalleista. Yhdistelmämalli on tekninen malli, jota hyödynnetään erityisesti tekniikkalajien yhteensovituksessa ja vuorovaikutuksessa. Yhdistelmämallista voidaan tuottaa erillisenä työvaiheena esimerkiksi esittelymalli, jota hyödynnetään viestinnässä ja markkinoinnissa.

12 1. YLEINEN OSA 1.1. Johdanto Ohjeen sisältö Ensimmäinen osa YIV-ohjeesta on yleisen tason johdanto mallinnusta hyödyntävän infrahankkeen toimintamalliin. Ensimmäisessä osassa kuvataan yleisellä tasolla mallintamisen tavoitteet ja käyttötarkoitukset eri hankevaiheissa, mallipohjaisen hankkeen tehtävät ja roolit sekä muut perusasiat. Lisäksi esitetään yleiset mallitekniset vaatimukset, jotka koskevat kaikkia hankevaiheita. Ensimmäisen osan lopussa on avattu myös kohteen havainnollistamista. Johdanto inframallinnukseen Infra-alalla tietomallintamisesta käytetään termiä inframallintaminen ja tietyn infrakohteen tietomallista termiä inframalli. Inframallintamiseen liittyy olennaisena osana erilaiset paikkatietoaineistot (kaava-, ympäristötiedot jne.), jotka voidaan havainnollistaa myös 3D-malleissa. Mallinnus infra-alalla voidaan laajentaa yleisesti infran tiedonhallinnaksi. Talonrakennusprojekteissa tietomalli on vakiintunut tarkoittamaan suunnittelijan tuottamaa, kolmiulotteista suunnitelmaa tai sen osaa. Nimitystä on kuitenkin nykyisin laajennettu tarkoittamaan kaikkea sitä informaatiota, joka sisältyy mallipohjaiseen suunnitelmaan. Inframallintamisen tavoitteena on suunnittelun ja rakentamisen laadun, tehokkuuden, turvallisuuden ja kestävän kehityksen mukaisen hanke- ja elinkaariprosessin tukeminen. Tavoitteena on hyödyntää inframalleja koko infrakohteen elinkaaren ajan, lähtien suunnittelun alusta ja lähtöaineiston keräämisestä jatkuen rakentamisen jälkeiseen käyttöön ja kunnossapitoon ja purkamiseen. Mallinnus mahdollistaa mm: Investointipäätöksien tuen vertailemalla ratkaisujen toimivuutta, laajuutta ja kustannuksia sekä havainnollistamalla riskejä Energia-, ympäristö- ja elinkaarianalyysit ratkaisujen vertailua, suunnittelua ja kunnossapidon tavoiteseurantaa varten Eri tekniikkalajien yhteensovittamisen Suunnitelmien havainnollistamisen ja rakennettavuuden analysoimisen Laadunvarmistuksen ja tiedonsiirron parantamisen Rakennushankkeiden tietojen hyödyntämisen käytön ja kunnossapidon aikaisissa toiminnoissa Suunnittelun, rakentamisen ja kunnossapidon tehostamisen sekä laadun parantamisen

13 1.2. Infrahankkeen vaiheet Yleistä Mallipohjainen toiminta voi alkaa mistä hankevaiheesta tahansa. Tavoitetilanteessa mallipohjainen toiminta alkaa mahdollisimman aikaisessa suunnitteluvaiheessa ja tämän jälkeen suunnitelma kulkee mallimuotoisena vaiheesta toiseen täydentyen. Lähtötietoaineisto päivitetään jokaisessa hankevaiheessa ajantasaiseksi. Mallipohjaisen prosessin suurimmat hyödyt saavutetaan, kun mallia ei luoda uudestaan jokaisessa suunnitteluvaiheessa. Avoimissa formaateissa olevien mallien hyödyntäminen jatkosuunnittelussa on kuitenkin vielä osin haasteellista formaattien puutteellisuuden ja ohjelmistojen rajoitteiden takia. Kuvassa 1.1 on esitetty yleisellä tasolla infraprojektin kulku sekä mallipohjaiset aineistot hankkeen eri vaiheissa. Vielä toistaiseksi mallipohjaisissa hankkeissa edellytetään malliaineistojen lisäksi perinteisten dokumenttien toimittamista, sillä mallit eivät ole vielä tarpeeksi kattavia. Mallien ja dokumenttien sisällön tulee vastata toisiaan. Tulevaisuuden tavoitteena on, että mallipohjaiset lopputuotteet korvaavat perinteisiä dokumentteja. Mallit voivat korvata jo tälläkin hetkellä joitakin perinteisiä dokumentteja, esimerkiksi paalukohtaisia poikkileikkauksia, mutta korvaamisesta sovitaan hankekohtaisesti. Lähtökohtana on, että kaikki ohjeiden mukaiset dokumentit toimitetaan. Kuva 1.1. Infraprojektin kulku yleisellä tasolla sekä eri hankevaiheissa tuotettavat mallipohjaiset aineistot. Tavoitetilanteessa mallipohjainen toiminta alkaa mahdollisimman aikaisessa suunnitteluvaiheessa ja tämän jälkeen suunnitelma kulkee mallimuotoisena vaiheesta toiseen täydentyen. Lähtötietoaineisto päivitetään jokaisessa hankevaiheessa ajantasaiseksi. Mallinnusta hyödynnetään hankkeen eri vaiheissa eri tavoin. Inframallin käyttötarkoituksia eri hankevaiheissa voivat olla esimerkiksi Eri tekniikkalajien yhteensovittaminen Nykyisten rakenteiden ja suunnitelmien yhteensovittaminen Visualisointi: hankkeen sisäinen kommunikointi ja tiedonvaihto sekä päätöksenteon tukeminen, kommunikointi ulkopuolisten sidosryhmien kanssa Rakentamisen toteutus mallipohjaisesti Tuotannonsuunnittelu ja -ohjaus Rakentamisen laadun todentaminen Kustannushallinta ja määrälaskenta Hankintojen laadun parantaminen Elinkaaren aikainen tiedonhallinta Omaisuudenhallinta Luvuissa on avattu tarkemmin, kuinka mallinnusta hyödynnetään eri hankevaiheissa Mallipohjaisen hankkeen suunnittelu ja hankinta Mallipohjaisen hankkeen suunnittelussa tulee miettiä hankkeen erityispiirteitä ja tarpeita. Esimerkiksi onko tiedossa, että suunnittelualueella on haastavat pohjaolosuhteet tai maankäyttö aiheuttaa joillakin alueilla haasteita.

14 Tarjousvaiheessa tilaajan tulee määritellä mallintamisen tavoitteet, käyttötarkoitukset ja mallien hyödyntäminen vuorovaikutuksessa hankkeen aikana. Tarjousvaiheessa määritetään myös aineistojen tuottamisen vastuut. Suunnitelmamallien ja dokumentoinnin osalta tarkastusprosessista tulee mainita riittääkö suunnittelijan oma vastaanottotarkastus vai tarvitaanko ulkopuolista laajempaa suunnittelun digitaalisen aineiston tarkastusta. Mallinnushankkeessa tekniikkalajien ulkopuolisilta tarkastajilta tulee edellyttää myös valmiutta suunnitelmien tarkastamiseen mallien avulla. Mallipohjainen aineisto on osa suunnitelma-aineistoa siinä missä piirustuksetkin ja nämä tulee tarkastaa kokonaisuutena. Kaikki suunnitelma-aineisto tulee luovuttaa yhtäaikaisesti, sillä näin tarkastustoiminta on mahdollista suorittaa kattavasti kerralla. Lähtötiedoista etenkin raaka-aine (esim. pohjatutkimustiedot tai kaava-aineisto) tulee hankkia riittävän ajoissa, koska lähtötietojen kerääminen voi olla työläs prosessi. Lähtötietojen keräämisen viivästyminen viivästyttää suunnittelutyön käynnistämistä. Jos hankinnan aikaisempi vaihe on tehty mallipohjaisesti, on lähtötietoaineisto hyödynnettävissä jo tarjousvaiheessa. Lähtöaineistot on aina tarkistettava ja päivitettävä hankkeen alussa. Hankkeen aikataulu tulee laatia niin, että lähtötietoaineiston kokoamiseen jää riittävästi aikaa ja varsinainen suunnittelu käynnistyy, kun lähtötietoaineiston valmiusaste on riittävä. Lähtötietoaineisto voidaan hankkia myös erillisenä toimeksiantona, jolloin se on valmiina osana tarjouspyyntöaineistoa. Hankevaihe määrittää mallipohjaisen suunnittelun laajuuden ja tarkkuustason, joiden perusteella mallinnetaan erityisesti maanpäällisiä ja maanalaisia rakenteita 3D-kappaleiksi tai ominaisuustietoja sisältäviksi objekteiksi. Tehtävänmäärittelyssä tulee tuoda esiin tarkempaa mallinnusta vaativat erikoiskohteet ja vuorovaikutustavoitteet. Vuorovaikutus voi korostua esimerkiksi taajamakohteissa. Yhdistelmä- ja esittelymallien osalta määritetään, kuinka usein malli päivitetään. Yhdistelmämallien päivitysrytmiin vaikuttavat erilaiset suunnittelukokoukset ja esittelymallin päivittämiseen yleisötilaisuuksien lukumäärä. Näin ollen päivittäminen on kiinteästi sidoksissa hankkeen ja suunnittelun aikataulutuksen kanssa. Nykyiset ohjelmistot mahdollistavat samassa tietokannassa työskentelyn, jolloin ei välttämättä tarvita erillisiä yhdistelmämalleja. Mallipohjainen suunnitteluaineisto ei poista tarvetta laatia suunnitteluohjeiden mukaisia piirustuksia. Jos jotain piirustuksia karsitaan tai ne laaditaan esim. näkyminä mallissa, mainitaan niistä erikseen tarjouspyynnössä. Näitä voivat olla esim. 20 m välein tuotettavat poikkileikkaukset Suunnittelu Lähtötiedot Heti suunnitteluprosessin aluksi tai jo ennen sen alkua kootaan lähtötietoaineisto (entinen termi lähtötietomalli). Lähtötietoaineisto kuvaa infrahankkeen nykytilan ja toimii suunnittelun pohjana. Lähtötietoaineisto koostuu eri lähteistä saaduista tai mitatuista lähtöaineistoista, jotka ovat jäsenneltyinä digitaalisessa muodossa. Tavoitteena on harmonisoida lähtötietoaineisto mahdollisimman hyvin suunnittelua tukevaan muotoon ja dokumentoida huolellisesti alkuperätiedot ja muokkaustoimenpiteet. Lähtötietoaineisto kulkee muun aineiston mukana ja sitä päivitetään läpi koko hankkeen. Lähtötietoaineisto ja siihen liittyvät vaatimukset on esitetty tarkemmin YIV-ohjeen osassa 2 Lähtötietoaineisto. Esi- ja tarveselvitysvaiheessa selvityksiä tehdään hyvin erityyppisistä ja -kokoisista hankkeista. Hankkeiden heterogeenisyyden vuoksi tarkkojen, kaikissa kohteissa pätevien mallinnusohjeiden antaminen on vaikeaa ja tuotettava aineisto voi vaihdella tapauskohtaisesti varsin paljon. Mallinnuksen pääpaino on usein esimerkiksi vaihtoehtovertailujen havainnollistamisessa ja sidosryhmätyöskentelyssä. Hankkeen hyväksyttävyyteen pystytään tässä vaiheessa vaikuttamaan merkittävästi mallinnuksen keinoin. Esi- ja tarveselvityksiä varten tuotettu malliaineisto voi toimia

15 kaavoituksen lähtötietona. Malliaineisto voi sisältää metatietoja, kuten kustannuksia, ympäristövaikutuksia, riskienhallinnan tuottamaa tietoa kohteesta sekä muita hankkeeseen vaikuttavia tietoja. Myös lähtötietoaineisto voi sisältää suunnittelualueen ympäristön nykytilaa koskevaa tietoa, kuten luonnonsuojelukohteita, pohjavesialueita ja kaavatietoa. Yleissuunnitelmavaiheen käynnistyessä on tyypillisesti vielä olemassa päävaihtoehtoja. Yleissuunnittelun aikana tehdään päätös hyväksymiskäsittelyyn viimeisteltävästä vaihtoehdosta. Yleissuunnitelmavaiheessa tavoitteena on mallintaa päävaihtoehdot sekä niiden vaikutukset (esim. melu, tärinä) paremman kustannus- ja vaikutusarvioinnin, yhteensopivuuden varmistamisen ja vaihtoehtojen helpomman havainnollistamisen vuoksi. Hankekohtaisesti on harkittava, mikä on vaihtoehtoja kuvaavien mallien tarkkuus. Yleissuunnitteluvaiheessa inframalli on vielä varsin pelkistetty ja yksinkertaistettu. Sen avulla voidaan kuitenkin tutkia keskeisiä geometrioita, tilavarauksia ja sovittamista ympäristöön sekä arvioida massataloutta. Viranomaiskäsittelyvaiheessa (Tie-, rata-, katu- ja puistosuunnitelmavaihe) tavoitteena on mallintaa suunnitelman tekniset ratkaisut riittävällä tarkkuudella tila- ja aluevarauksia varten, varmistaa ratkaisujen toteuttamiskelpoisuus sekä tuottaa hallinnollisesti hyväksyttävä suunnitelma. Tie-, ratatai katusuunnitelmavaiheessa mallintaminen tukee vaikutusten arviointia, yhteensopivuuden ja aluevarausten varmistamista, havainnollistamista sekä kustannusten arviointia. Eri tekniikkalajit tuottavat omat suunnitelmamallinsa, joiden ei kuitenkaan tarvitse olla kaikilta osin viimeisteltyjä. Eri tekniikkalajien suunnitelmamalleista ja lähtötiedoista kootaan yhdistelmämalli. Yhdistelmämalli on keskeinen elementti suunnitteluvaiheessa ja sen avulla voidaan muun muassa varmistaa suunnitelmaratkaisujen yhteensopivuus ja toteutettavuus. Kuvassa 1.2. on esitetty yhdistelmämallin hyödyntäminen suunnittelun aikana.

16 Kuva 1.2. Yhdistelmämallin hyödyntäminen suunnitteluprosessin aikana Rakennussuunnitelmavaiheessa tuotetaan kohteen rakentamisessa tarvittava aineisto. Keskeistä on teknisten yksityiskohtien ratkaiseminen ja suunnitteleminen sekä kohteen mallintaminen riittävän tarkasti, jotta rakentaminen voidaan toteuttaa mallin avulla. Rakennussuunnittelun tavoitteena on tuottaa yhteensovitettu, virheetön ja kattava malli. Eri tekniikkalajit tuottavat viimeistellyt suunnitelmamallit, joista kootaan yhdistelmämalli, kuten muissakin suunnitelmavaiheessa. Rakennussuunnitelmamallissa (RS-mallissa) esitetään kaikki hankkeen rakentamisessa tarvittavat rakenteet, rakenneosat ja -kerrokset yksityiskohtineen. Rakennussuunnitteluvaiheessa mallintaminen tukee havainnollistamista, yhteensovittamista, määrä- ja kustannuslaskentaa sekä työmaan hankintoja, aikataulutusta, laadunvarmistusta, mittaustoimintaa ja koneautomaatiota. Tarkemmat eri suunnitelmavaiheita koskevat mallinnusvaatimukset on esitetty YIV-ohjeen osassa 3 ja luovutusaineiston tiedonsiirron mallinnusohjekorteissa liitteessä 3.1. Kaikissa suunnitelmavaiheissa malleja työstetään suunnittelun aikana eri suunnittelujärjestelmissä. Tällöin tieto on suunnittelujärjestelmän omassa formaatissa eli natiiviformaatissa. Suunnittelujärjestelmän tulee tukea avoimia tiedonsiirtoformaatteja, jotta tieto voidaan tuottaa avoimessa formaatissa, kun se halutaan toimittaa muille osapuolille. Poikkeuksena avoimien tiedonsiirtoformaattien käyttöön ovat rakennusosat, joita avoimet tiedonsiirtoformaatit eivät kata, jolloin voidaan käyttää muita yleisiä formaatteja, kuten dwg-formaattia. Ohjelmistoihin ja formaatteihin liittyvät vaatimukset on esitetty tämän ohjeen luvussa

17 Malliaineistoja on tärkeä toimittaa projektin eri osapuolten käyttöön säännöllisesti jo suunnitteluprosessin aikana ennen varsinaista luovutusvaihetta hankkeessa sovittujen käytäntöjen mukaisesti. Erilaisten pilvipalveluiden avulla malliaineistoja voidaan päivittää lähes reaaliaikaisena eri osapuolten käyttöön. Mikäli käytössä ei ole pilvipalvelua, voidaan työnaikaiset mallit päivittää säännöllisin väliajoin yhteisesti sovittuun paikkaan, esimerkiksi projektipankkiin. Päivitysten sykli ja toimintatavat määritetään hankkeen ja suunnitteluvaiheen mukaan. Tyypillisesti päivitysväli on yhdestä neljään viikkoon. Näiden mallien ei tarvitse olla kaikilta osin tarkastettuja, eivätkä ne siksi sovellu käytettäviksi kaikkiin tehtäviin vaan ainoastaan sovittuun tarkoitukseen, kuten hankkeen etenemisen seurantaan ja suunnitelmaratkaisujen arvioimiseen. Mallin ylläpitäjän tulee tehdä selväksi kaikille osapuolille, että kyseessä on työnaikainen malli. Myös työnaikaisten mallien jakamiseen kuuluu oleellisena osana käyttötarkoitukseen sopiva tietomalliselostus, jossa on kuvattu mallin sisältö ja käyttötarkoitus Rakentaminen Mallipohjaisella rakentamisella pyritään infrakohteen tehokkaampaan ja laadukkaampaan toteuttamiseen. Malleja voidaan hyödyntää myös tuotannonsuunnittelussa ja -ohjauksessa yhdistämällä mallia esimerkiksi aikatauluun tai kustannushallintaan. Inframallit parantavat myös mahdollisuuksia seurata ja todeta rakentamisen laatua. Mallissa voidaan esittää rakennusosakohtaisia laatuvaatimuksia ja verrata niitä toteutuneeseen. Mallinnusteknologia ja tiedonsiirtoformaatit asettavat vielä jossain määrin rajoitteita tämän käyttötarkoituksen tehokkaalle hyödyntämiselle. Rakennussuunnitteluvaiheessa rakennussuunnitelmasta tuotetaan rakennussuunnitelmamalli, jonka työmaaorganisaatio tarkastaa ja laatii sen sekä suunnitelmadokumenttien perusteella toteutusaineiston. Toteutusaineisto sisältää toteutukseen tarvittavan aineiston, joita ovat mm. toteutusmalli, koneohjausaineisto, paikalleenmittausaineisto, työvaihemallinnukset sekä muut työtekniset mallinnukset. Toteutusmalliin voidaan urakoitsijan toimesta lisätä tuote-, aika- ja kustannustietoja. Toteutusmalli voi olla sama aineisto kuin rakennussuunnitelmamalli, jos toteutusmalliin ei lisätä työmaaorganisaation toimesta lisätietoja. Rakentamisvaiheessa käytetään kuitenkin termiä toteutusmalli. Koneohjausaineisto sisältää koneluettavassa muodossa olevia tiedostoja, joissa on huomioitu eri koneohjausjärjestelmien erityistarpeet, kuten esimerkiksi laitekohtaiset vaatimukset käytettäville tiedonsiirtoformaateille. Laitekohtaisten eroavaisuuksien ja erityistarpeiden vuoksi rakennussuunnitteluvaiheen malleja ei voida aina hyödyntää suoraan koneohjausaineistona. Rakentamisen edetessä lähtötiedot tarkentuvat ja suunnitelmien muutostarpeet toimitetaan tarvittaessa suunnittelijalle, joka päivittää suunnitelma-aineiston ja rakennussuunnitelmamallin hankkeessa erikseen sovitulla tavalla. Rakentamisen jälkeen tilaajalle luovutetaan toteumamalli, joka kuvaa kohteen sellaisena kuin se on toleranssit huomioiden toteutettu. Toteumamalli tehdään täydentämällä ja päivittämällä rakennussuunnitelmamallia tai toteutusmallia tarke- ja toteumamittausten perusteella. Digitaalisen luovutusaineiston ja toteumamallin tarkemmat vaatimukset on esitetty YIV-ohjeen osassa 4 Rakentaminen.

18 Kuva 1.3. Kaaviokuva rakennussuunnitelman hankinnasta rakentamisen luovutusvaiheeseen Käyttöönotto ja kunnossapito Käyttöönoton, käytön ja kunnossapidon tekstiosuutta ei ole päivitetty. Näiden osa-alueiden YIVpäivitystyö käynnistyy myöhemmin, jolloin myös tämän luvun teksti päivitetään. Mallipohjainen prosessi tuottaa tietoa myös kohteen käyttöönottoa ja kunnossapitoa varten. Mallintaminen mahdollistaa tehokkaan yhteistyön eri toimijoiden kesken koko hankkeen elinkaaren ajan. Inframalleja voidaan hyödyntää mm. seuraavissa käyttöönoton prosesseissa: Saavutettavuuteen ja esteettömyyteen liittyvät vaatimukset näkemäanalyysit hätäpoistumistiesimuloinnit savunpoistosimuloinnit käyttö- ja huoltohenkilökunnan valmennus pelastusviranomaisten harjoitukset toteumatiedon ja muun malliaineiston toimittaminen viranomaisille ja ylläpidettäviin rekistereihin Kattava inframalli toteutuneesta kohteesta on hyödyllinen käytönaikaisia tarpeita varten ja toimii myös lähtötietona, kun kohteeseen on tarvetta tehdä muutoksia. Toteumamalliin voidaan lisätä käytön ja kunnossapidon tarvitsema tieto, jolloin muodostuu kunnossapitomalli[1]. Kunnossapitomalli toimii käytön ja kunnossapidon tietovarastona, huoltokirjana. Kunnossapitomallia tulee täydentää ajantasaisilla tiedoilla urakoiden jälkeen kuvan 1.4 mukaisesti. Hoitourakoihin liittyen on tehty kokeiluja sähköisen tietovaraston hyödyntämisestä urakoiden kilpailuttamisessa ja seurannassa. Käyttö- ja kunnossapitovaiheen mallipohjaisia hankintoja voidaan toteuttaa sitä mukaa kuin kunnossapitourakoihin on mahdollista saada mallipohjaista lähtötietoa. Ensimmäiset mallipohjaiseen toimintaan soveltuvat hankkeet ovat tyypiltään kunnossapitourakan yhteydessä tehtäviä perusparannuksia, kuten uudelleenpäällystyksiä. Kohteiden mallipohjaista kunnossapitoa on mahdollista kehittää ja toteuttaa infran tietovarastojen kehittymisen tahdissa.

19 Kuva 1.4. Inframallin hyödyntäminen käyttö- ja kunnossapitovaiheessa.

20 1.3. Tehtävät ja roolit Yleistä Suunnittelu- ja rakennushankkeisiin sisältyy useita mallinnukseen liittyviä tehtäviä ja rooleja. Niiden laajuus vaihtelee paljon hankkeen sisällön, laajuuden ja suunnitelmavaiheen mukaan. Ohjaus ja koordinointi korostuvat laajoissa hankkeissa, joissa on paljon toimijoita ja tekniikkalajeja. Pienissä hankkeissa roolit sulautuvat ja sisältyvät muihin suunnittelutehtäviin. Tavoitetilanteessa inframallinnus on luonteva osa koko infran elinkaarenaikaista toimintaa. Mallinnukseen liittyvät päätehtävät on esitetty kuvassa 1.5. Kuva 1.5. Mallinnuksen liittyvät päätehtävät Tehtävät mallipohjaisessa hankkeessa Ohjaus ja koordinointi Kaikille projektin osapuolille tarkennetaan ohjeistus hankkeessa noudatettavaksi sovittujen mallinnusohjeiden pohjalta. Tehtävään kuuluu muun muassa mallinnuksen aikataulutus liittyen suunnitteluun sekä valvonta ja ohjaus. Lähtöaineiston hankinta ja harmonisointi Lähtöaineistot hankitaan eri lähteistä, muokataan ja dokumentoidaan lähtöaineistoluetteloon YIVohjeen osan 2 mukaisesti. Aineiston muokkaamisella tarkoitetaan harmonisointia ja yhdenmukaistamista mahdollisimman pitkälle suunnittelua tukevaan muotoon. Muokkaaminen voi käsittää esimerkiksi koordinaattijärjestelmien yhdenmukaistamista tai kohteiden mallintamista kolmiulotteisiksi 2D-aineiston perusteella. Suunnittelu ja tekniikkalajien yhteensovitus Suunnittelu tehdään mallipohjaisesti ja mallinnus on luonteva osa suunnittelua. Suunnittelun aikana hyödynnetään esimerkiksi yhdistelmämalleja yhteensovituksessa ja toteutuskelpoisuuden

21 varmistamisessa. Yhdistelmämallin kokoamiseen ja tiedon välittämiseen on sovittava yhteiset pelisäännöt, esimerkiksi missä muodossa ja mitä tietoa välitetään. Yhteensovitusta seurataan ja tekniikkalajien väliset tarkastukset tehdään sovitun aikataulun mukaisesti. Rakentaminen Rakentamisessa hyödynnetään inframalleja muun muassa mittauksessa, työkoneohjauksessa sekä rakentamisen resursoinnissa ja aikataulutuksessa. Vuorovaikutus ja yhteistyö Mallien hyödyntäminen tehostaa yhteistyötä ja auttaa hahmottamaan paremmin suunnitelmaratkaisuja. Vuorovaikutus ja yhteistyö tilaajan ja tuottajan sekä muiden sidosryhmien välillä synnyttävät parhaan lopputuloksen. Myös eri tekniikkalajien, projektipäällikön ja suunnittelijoiden välinen vuorovaikutus vaikuttaa oleellisesti hankkeen toimivuuteen ja sen lopputulokseen. Laadunvarmistus Mallinnuksen laadunvarmistuksen perustana on palveluntuottajan tekemä jatkuva laadunvarmistus ja dokumentoitu itselleluovutus. Tämän lisäksi tilaaja voi käyttää ulkopuolista teknistä asiantuntijaa mallien laadunvarmistukseen. Myös työmaaorganisaatio tarkastaa rakentamiseen toimitetun aineiston osana mallipohjaista laadunvarmistusmenettelyä. Inframallin laatu koostuu aineiston yhteensopivuudesta, teknisestä kelpoisuudesta ja kattavuudesta. Laadunvarmistuksessa voidaan käyttää sekä visuaalisia että teknisiä menetelmiä Roolit mallipohjaisessa hankkeessa Tilaaja Keskeisin projektin toimija on tilaaja. Tilaaja tekee mallinnusta koskevat päätökset ja hankinnat. Tilaaja vastaa projektin valmistelusta ja läpiviennistä sekä vastaanottaa lopputuloksen omiin arkistointi- ja kunnossapitojärjestelmiinsä. Tilaajan täytyy varmistua elinkaaren joka vaiheessa, että osavaiheen luovutusaineisto on vaatimusten ja tilatun mukaista ja palvelee siten seuraavaa vaihetta parhaalla mahdollisella tavalla. Tilaaja päättää oman organisaationsa kokoonpanosta ja rooleista hankkeen tarpeiden mukaan. Tilaaja voi käyttää ulkopuolisia teknisiä asiantuntijoita esimerkiksi hankinnan ja laadunvarmistuksen tukena. Tilaajan käyttäjärooli tietomalliin on tyypillisesti katselukäyttäjä sekä kommentoija. Palveluntuottajan projektinjohto Projektipäällikkö vastaa mallinnuksen johtamisesta osana muita projektinjohdollisia tehtäviä. Projektipäällikkö voi delegoida mallinnuksen johtamiseen liittyviä tehtäviä, mutta vastaa viime kädessä mm. tekniikka-alojen yhteensopivuudesta. Projektin johdon käyttäjärooli tietomalliin on tyypillisesti katselukäyttäjä sekä kommentoija. Pääsuunnittelija Pääsuunnittelija vastaa suunnittelun (mallinnuksen) kokonaisorganisoinnista ja aikatauluttamisesta apunaan tarvittaessa suunnittelualojen vastuuhenkilöt. Mallinnuksen organisointiin liittyvät tehtävät voidaan eriyttää tietomallikoordinaattorille, mikäli pääsuunnittelija ei toimi tietomallikoordinaattorina. Tietomallikoordinaattoria käytetään tyypillisesti varsinkin suuremmissa hankkeissa. Suunnittelun tietomallikoordinaattori Tietomallikoordinaattori osallistuu mallintamisen suunnitteluun ja aikatauluttamiseen yhteistyössä hankeorganisaation kanssa sekä valvoo, että mallinnus tehdään vaatimusten mukaisesti.

22 Tietomallikoordinaattori vastaa yhdessä suunnittelijoiden kanssa eri osa-alueiden mallinnuksen yhteensopivuudesta ja ristiriidattomuudesta sekä mallintamisen dokumentoinnista. Tietomallikoordinaattorin hankekohtainen tehtävälista voidaan koota esimerkiksi alla olevaa ohjeistusta hyödyntäen. Tietomallikoordinaattorin tehtäviä voivat olla muun muassa: osallistuu projektin tietomalliohjeen laatimiseen ja jalkauttamiseen varmistaa yhdessä suunnittelijoiden kanssa mallien vaatimustenmukaisuuden hankekohtaisten ja muiden noudatettavaksi sovittujen ohjeiden ja määräysten suhteen osallistuu yhdessä suunnittelijoiden kanssa mallien laadunvarmistukseen ja itselleluovutukseen vastaa yhdistelmämallin kokoamisesta ja ylläpidosta vastaa tietomalliselostuksen, -lokin ja sisäisten tarkastusdokumenttien laatimisesta ja tarkastaa ne kutsuu koolle tarvittavat tietomallinnusta koskevat kokoukset. Tuotannon tietomallikoordinaattori Tietomallikoordinaattorin tehtäviin tuotannossa kuuluu rakennussuunnitelmamallin tarkastaminen, toteutusaineiston laatiminen yhdessä työnjohdon kanssa sekä toteutusaineiston jakelu työmaan eri toimijoille. Tuotannon tietomallikoordinaattori laatii hankkeelle mittaussuunnitelman joko erillisenä dokumenttina tai osaksi rakennushankkeen tiedonhallinta-, laatu- tai laadunvarmistussuunnitelmaa yhteistyössä työnjohdon ja suunnittelun tietomallikoordinaattorin kanssa. Tuotannon tietomallikoordinaattoriksi voidaan nimetä hankkeen mittauspäällikkö/-vastaava. Tuotannon tietomallikoordinaattorin tehtäviä voivat olla muun muassa: vastaa rakentamisen aikaisesta tiedonhallinnasta ja käytettävän tiedonhallintajärjestelmän ajantasaisuudesta vastaa määrälaskennoista vastaa mallipohjaisen laadunvarmistusmenetelmän toteutuksesta vastaa rakentamisen laadunvarmistukseen liittyvän toteuma- ja tarkemittaustiedon ylläpidosta ja niiden laatudokumentoinnista vastaa mittausperustan ylläpidosta Vastaa työmaan mittauksista, mittaustöiden koordinoinnista sekä työkoneohjauslaitteiden toimivuudesta ja mittatarkkuudesta laatii digitaalisen luovutusaineiston yhdessä työmaajohdon kanssa Suunnittelijat Suunnittelijat laativat oman tekniikka-alueensa suunnitelmat mallipohjaisesti noudattaen tiedonhallintasuunnitelmassa noudatettaviksi sovittuja suunnittelu- ja mallinnusohjeita. Suunnittelija on vuorovaikutuksessa projektin muiden tekniikkalajien suunnittelijoiden kanssa ja varmistaa malliensa yhteensopivuuden ja ristiriidattomuuden. Suunnittelija dokumentoi mallinnuksen ja vastaa laadunvarmistustoimenpiteistä yhdessä tietomallikoordinaattorin kanssa. Työnjohto Työnjohto vastaa mallinnuksen toteutuksen aikatauluttamisesta, ohjauksesta, toteutuksesta sekä mallipohjaisesta laadunvarmistuksesta kokonaisuudessaan sekä säännöllisestä valmiusasteen, toteuman ja laadunvarmistuksen seurannasta sekä hankkeen loppudokumentoinnista. Työnjohto vastaa myös työmaaorganisaation perehdyttämisestä mallipohjaiseen tuotantoon ja mallipohjaiseen laadunvalvontamenettelyyn sekä vastaa laadunvarmistusmittausten tarkastamisesta ja hyväksymisestä.

23 Mittaaja Työmaan mittaaja vastaa käytettävän mittakalustonsa tarkkuudesta ja mittausten oikeellisuudesta. Mittaaja perehtyy rakennushankkeen mittaussuunnitelmaan, toteutusaineistoon ja mallipohjaiseen laadunvalvontamenettelyyn tuotannon tietomallikoordinaattorin tuella. Mittaajan tehtäviä voivat olla muun muassa: Tarke- ja toteumamittaukset sekä muut laadunvarmistusmittaukset Kartoitus- ja merkintämittaukset Tukiasemien alustaminen ja ylläpito Työkoneiden ja tukiasemien tarkastusmittaukset sekä niiden dokumentointi Taitorakenteiden mittaukset Työkoneen kuljettaja Työkoneen kuljettaja vastaa oman työkoneensa koneohjauslaitteiden toimivuuden seurannasta sekä laitteella suoritettavista toteumamittauksista ja kartoituksista mallipohjaisen laadunvalvontamenettelyn mukaisesti. Työkoneen kuljettaja perehtyy hankkeen koneohjausaineistoon ja laadunvarmistuskäytäntöihin tuotannon tietomallikoordinaattorin tuella Mallipohjainen hanke Dokumentointi Inframalliaineiston dokumentaatio on tärkeä ja oleellinen osa mallinnusprosessia sekä laadunvarmistusta ja luovutusaineistoa. Dokumentaation tarkoituksena on kuvata ja selkeyttää inframalliaineiston jälleenkäyttöä. Dokumenteissa kuvataan sisältöä, laatua, lähtöaineiston metatietoja sekä muuta hankkeen kannalta oleellista inframalleja käsittävää tietoa kuten esim. liittyvien hankkeiden yhteensovituksen tasoa, jos hankkeet ovat ajallisesti eri vaiheessa. Kaikissa inframallihankkeissa tulee laatia tiedonhallintasuunnitelma, lähtöaineistoluettelo, aineistoluettelo, tietomalliselostus sekä dokumentoitu itselleluovutus. Vaaditun dokumentaation tarkoitus ei ole lisätä työmäärää ja dokumentit voidaan hankkeen koosta ja luonteesta riippuen myös yhdistää osin tai kokonaan samaan dokumenttiin. Suuremmissa hankkeissa isojen tietomäärien hallinnan ja ymmärtämisen kannalta on hyvä laatia erilliset dokumentit, kun vastaavasti pienemmissä hankkeissa tietomalliselostus ja dokumentoitu itselleluovutus voidaan esittää samassa dokumentissa. Dokumentaation tarkoituksena on helpottaa aineiston jatkokäyttäjää ymmärtämään aineiston sisältöä ja mahdollisia poikkeuksia alan yleisiin ohjeisiin tai vaatimuksiin. Vaatimus Dokumentaatio on pakollinen osa luovutusaineistoa Tiedonhallintasuunnitelma Hankkeen käynnistysvaiheessa suunnitellaan mallinnuksen toteutus, joka dokumentoidaan hankkeen tiedonhallintasuunnitelmaan. Tiedonhallintasuunnitelmassa on esitetty muitakin tiedonhallintaan liittyviä asioita, mm. suunnitelmapiirustusten nimeämiseen ja projektipankkiin liittyviä ohjeita. Tiedonhallintasuunnitelmassa kuvataan mallinnuksen tavoitteet ja toteutus sekä hankkeen tietomallimuotoisen aineiston tiedonhallinta. Tiedonhallintasuunnitelmassa käydään läpi hankkeen mallipohjaisen prosessin periaatteet, vaiheet sekä aikataulu. Suunnitelmassa kuvataan mallien

24 käyttötarkoitukset ja tarkkuustaso. Lisäksi tiedonhallintasuunnitelmassa kuvataan mahdolliset hankekohtaiset poikkeukset ja tarkennukset alan ohjeisiin nähden, sekä hankeosapuolien roolit ja vastuut. Tilaaja määrittelee tarjouspyyntöön hankekohtaiset inframallinnusta koskevat vaatimukset, jotka voivat olla sekä teknisiä että toiminnallisia vaatimuksia. Näiden vaatimusten pohjalta luodaan alustava tiedonhallintasuunnitelma. Tiedonhallintasuunnitelman voi laatia suunnittelija tai tilaaja. Varsinkin isoissa, useita suunnittelutoimeksiantoja sisältävässä hankkeessa voi olla järkevää, että tilaaja laatii alustavan suunnitelman. Hankkeen alussa suunnitelma käydään läpi hankkeen osapuolten kesken ja sitä tarkennetaan tarvittavilta osin. Tarvittaessa suunnitelmaa päivitetään hankkeen aikana tilaajan ja tuottajan välisen sopimisen pohjalta. Mallinnuksen käytännön toteutus kuvataan palveluntarjoajan omassa projektisuunnitelmassa. Vaatimus Tiedonhallintasuunnitelmassa tulee kuvata ainakin seuraavat asiat: tietomallintamisen tiedonhallinta o inframallien nimeäminen ja revisiointi o mallinnuksen dokumentointi työn aikana noudatettavat ohjeet hankkeen koordinaatti- ja korkeusjärjestelmä mallipohjainen toimintaprosessi ja sen organisointi, o mallinnuksen vastuuhenkilöt ja heidän roolinsa ja vastuunsa o toimijoiden välinen yhteistyö ja tiedonvaihto o mallinnusprosessin päävaiheiden aikataulu suhteessa koko työn aikatauluun o sidosryhmien osallistuminen mallinnuksen tavoitteet ja käyttötarkoitukset mallinnuksen sisältö, laajuus ja tarkkuustaso miten lähtötiedot mallinnetaan yhdistelmämallin kokoaminen ja ylläpito o käytetty ohjelmisto ja versio o kokoaminen, käyttö ja julkaisu o päivitysaikataulu suhteessa suunnitteluprosessiin mallinnuksen hyödyntäminen yhteistyössä ja vuorovaikutuksessa o mahdollinen esittelymalli mallien tarkastus ja laadunvarmistustoimenpiteet mallinnuksessa käytettävät ohjelmistot eri käyttäjätahot huomioiden malliaineiston tallennus, jakelu ja luovutus (esitarkastusaineisto ja lopullinen luovutusaineisto) o tiedonsiirtotavat ja formaatit o mahdolliset poikkeukset vaatimuksiin nähden Liitteenä 1.1 on pohja tiedonhallintasuunnitelmaan, jossa on esitetty yllämainitut asiat. Ohje Isoissa hankkeissa voidaan laatia erillinen tietomalliohje, jossa esitetään ainoastaan mallinnukseen liittyvät asiat. Tällöin näitä ei sisällytetä tiedonhallintasuunnitelmaan. Erillinen tietomalliohje on hyvä tehdä hankkeissa, jossa määritetään esimerkiksi paljon tarkennuksia tai muutoksia YIV-ohjeissa määritettyihin vaatimuksiin (kuten allianssihankkeet). Tietomalliohje ja tiedonhallintasuunnitelma on

25 myös hyvä pitää erillään, mikäli tiedonhallintasuunnitelmaan sisällytetään paljon mallinnuksen ulkopuolista tiedonhallintaa, kuten aikataulusta, käytettyjä ohjelmistoja, viestintää ja sähköpostiohjeistuksia. Lähtökohtaisesti tiedonhallintasuunnitelma on hyvä pitää yhtenä dokumenttina, mutta perustelluista syistä, kuten yllä mainitut, voidaan tiedonhallintasuunnitelma ja tietomalliohje laatia kahtena erillisenä dokumenttina Tietomalliselostus Tietomalliselostus kuvaa inframallin ja sen osamallien tilanteen aineiston luovutushetkellä. Tietomalliselostuksen tarkoituksena on antaa selvä käsitys siitä, kuinka mallinnus on toteutettu hankkeen aikana ja sen merkitys korostuu erityisesti siirryttäessä seuraavaan infrahankkeen elinkaaren vaiheeseen. Selostuksen tulee sisältää kaikki mallin käyttöön ja luotettavuuteen liittyvät seikat. Selostukseen kirjataan mahdolliset poikkeamat sovitusta mallin sisällöstä hankkeen eri vaiheissa ja muut tärkeät havainnot esimerkiksi ohjelmistojen asettamista rajoituksista mallin sisällölle sekä tiedonsiirtoformaateille. Tietomalliselostukseen on kirjattava eri tekniikkalajien mallinnukseen käytetyt ohjelmistot ja niiden versiot. Mahdollisesta käytössä olevasta yhdistelmämallista on kerrottava käytetty ohjelmisto, formaatit sekä mahdolliset poikkeamat tai puutteet verrattuna alkuperäisiin osamalleihin. Lähtöaineistoselostus sisällytetään tietomalliselostukseen, ellei sen tuottaminen ole oma erillinen hanke. Mikäli hankkeessa laaditaan aineistoselostus, jossa on kuvattu koko tuotettu aineisto, tietomalliselostus voidaan sisällyttää osaksi sitä. Malliselostus tulee laatia kaikissa infrahankkeen elinkaaren vaiheissa. Kuvassa 1.6. on yksi esimerkki tietomalliselostuksen esitystavasta. Liitteenä 1.2 on tietomalliselostuksen mallipohja. Kuva 1.6. Esimerkki tietomalliselostuksen esitystavasta.

26 Vaatimus Tietomalliselostuksesta on selvittävä seuraavat asiat: suunnittelukohde inframallin käyttötarkoitus ja tavoitteet koordinaatti- ja korkeusjärjestelmä sisältyvät tekniikkalajien mallit ja niiden sisältö käytetty ohjelmisto ja sen versio tiedostomuodot (osamallit, yhdistelmämalli) osien nimeämis- ja numerointikäytännöt mahdolliset puutteet ja keskeneräisyydet mallissa suhteessa kyseisen vaiheen vaatimuksiin rakenteiden tarkkuus inframallissa verrattuna vaadittuun vaiheeseen laadunvarmistustoimenpiteet mallin tarkastus- ja hyväksymistiedot yhteyshenkilöt (+ yritys jos useampi eri toimija projektissa mukana) Aineistoluettelo Aineistoluettelo on taulukkomuotoinen luettelo, johon on listattu kaikki hankkeesta luovutettava aineisto. Luettelosta selviää mitä aineistoja hankkeeseen kuuluu ja mistä malleista erilliset katselupaketit (esim. yhdistelmämalli, esittelymalli) koostuvat. Luetteloon kirjataan myös yhdistelmämalliin ja esittelymalliin tulevat lähtötiedot, mikäli ne tuotetaan erillisenä. Aineistoluettelo on keskeinen asiakirja tilaajan tarkastuksen kannalta ja se luovutetaan muun aineiston luovutuksen yhteydessä. Tähän mennessä aineistoluettelo on tyypillisesti tehty erillisenä dokumenttina, joka sisältää pelkästään mallimuotoisen aineiston. Mallipohjaisen toiminnan yleistyessä ja tullessa osaksi normaaleja suunnittelu- ja rakentamisprosesseja, tietomallit ja muu aineisto tulisi esittää samassa, kaiken aineiston kattavassa aineistoluettelossa. Vaatimus Aineistoluettelo luovutetaan aina muun aineiston yhteydessä. Aineistoluettelosta tulee selvitä vähintään seuraavat asiat: tekniikkalaji osamallin julkaisupäivämäärä osamallin nimi osamallin formaatti tiedoston tallennussijainti (kansiorakenne tai sijainti projektipankissa) vastuuhenkilö toimenpiteet ja huomautukset Laadunvarmistus Inframallien laadunvarmistuksen tavoitteena on, että sovitut kokonaisuudet ja tieto tuotetaan hankekohtaisten ja alan yleisten ohjeiden ja vaatimusten mukaisesti seuraavaan vaiheeseen. Toisena keskeisenä tavoitteena on synnyttää rakennetun ympäristön mallien katkeamaton ketju, jossa edellisten hankkeiden mallit toimivat tulevien hankkeiden lähtötietoina ja tiedonsiirto on jatkuvaa. Rakennettu ympäristö elää - tämän mukana myös rakennetun ympäristön mallit päivittyvät tietokantoihin.

27 Näillä toimenpiteillä voidaan varmistaa tehokas suunnittelu-, rakentamis- ja ylläpitotoiminta. Mallien avulla voidaan välittää enemmän ja havainnollisempaa tietoa osapuolien välillä kuin perinteisillä dokumenteilla. Näin voidaan olettaa, että hankeosapuolien välinen kommunikaatio helpottuu ja selkeytyy. Lisäksi mallipohjainen suunnitteluprosessi on läpinäkyvä. Kaikki mallinnettavat kokonaisuudet ja alueet on tehtävä täysimittaisesti. Poiketen perinteisistä suunnittelumenetelmistä malleihin ei jää suunnittelematonta aluetta. Näin suunnitelmien virheet ja ristiriidat voidaan havaita tietokannoista varhaisemmassa vaiheessa. Yleisesti voidaan todeta, että inframallien asianmukaisilla laadunvarmistustoimenpiteillä voidaan lyhentää hankkeen läpimenoaikaa, vähentää kustannuksia ja parantaa suunnitelmien laatua. Laadunvarmistuksen edellytyksenä on, että aineisto on tuotettu alan ohjeiden (YIV), nimikkeistön (InfraBIM) sekä pääosin avoimen tiedonsiirtoformaatin määrittelyiden (Inframodel ja IFC) mukaisesti. Laadunvarmistus perustuu tuottajan tekemään dokumentoituun itselleluovutukseen. Suunnitelmaaineiston tuottaja on vastuussa tuottamansa aineiston laadusta ja siten myös inframallien tietosisällöstä. Aineiston tuottaja on velvollinen tuottamaan hankkeen aineistot sovitussa aikataulussa ja laajuudessa. Laadunvarmistuksen yhteydessä suunnitelmapiirustusten ja -mallien tulee olla käytettävissä saman aikaisesti ja näiden tulee vastata toisiaan. Mallinnuksen koko prosessin aikana on pyrittävä huolehtimaan siitä, että kerran mallinnettu geometria ja tieto on luotu sellaisessa muodossa ja dokumentoitu siten, että tieto on täysimittaisesti käytettävissä prosessin seuraavissa vaiheissa. Osaa mallinnustiedoista voidaan käyttää sellaisenaan vaiheesta toiseen siirryttäessä, osaa tarkennetaan seuraavassa suunnitteluvaiheessa vaiheen vaatimuksia vastaaviksi. Eri vaiheiden laadunvarmistuksessa ja tiedonhallinnassa lähtökohtana on, että tietoa siirretään avoimilla ja kaikkien osapuolten käytettävissä ja hyödynnettävissä olevilla avoimilla tiedonsiirtoformaateilla. Jokaisen suunnitteluvaiheen päätteeksi luovutetaan malliaineisto, jota hyödynnetään seuraavassa vaiheessa: Siirryttäessä suunnitteluvaiheesta toiseen malliaineiston tulee palvella seuraavan vaiheen suunnittelun hankintaa. Siirryttäessä suunnitteluvaiheesta toiseen malliaineiston tulee olla seuraavan vaiheen suunnittelun lähtökohtana. Siirryttäessä rakennussuunnitelmavaiheesta rakentamiseen malliaineiston tulee palvella rakentamisen hankintaa ja rakentamista. Siirryttäessä suunnitteluvaiheesta toiseen ja edelleen rakentamiseen malliaineiston tulee palvella päätöksentekoa ja hallinnollista käsittelyä. Rakentamisen jälkeen malliaineiston tulee palvella kunnossapitoa ja omaisuudenhallintaa. Seuraavissa vaiheissa tuotettu digitaalinen aineisto toimii tulevien hankkeiden lähtötietoina Vaatimus Inframallit toimitetaan alan vaatimusten ja ohjeiden mukaisesti (YIV, nimikkeistö, Inframodel- ja IFCtiedonsiirtoformaatit). Tiedonsiirrossa tulee aina pyrkiä käyttämään avoimia tiedonsiirtoformaatteja. Näin mallit voidaan tarkastaa ja analysoida ohjelmistoriippumattomasti, ja edelleen aineistoa voidaan hyödyntää monipuolisesti eri käyttötarkoituksissa. Laadunvarmistustoiminta on jatkuvaa ja työtä ohjaavaa, jotta systemaattisiin virheisiin voidaan puuttua mahdollisimman aikaisessa vaiheessa. Mahdollisia tulevia ongelmia tulee ennakoida ja kartoittaa. Laadunvarmistusta varten tarkastettavan aineiston tulee sisältää inframallien (suunnitelmamalli ja lähtötietoaineisto), piirustusten ja tukevien kartta-aineistojen lisäksi vaaditut dokumentit (tiedonhallintasuunnitelma, tietomalliselostus, aineistoluettelo, lähtöaineistoluettelo) sekä tuottajan tekemän dokumentoidun itselleluovutuksen ja mahdolliset ohjelmalliset tarkastusraportit.

28 Tarkemmat eri hankevaiheita koskevat malliaineiston laadunvarmistuksen toimenpiteet ja vaatimukset on esitetty YIV-ohjeen muissa osissa: Lähtötietoaineiston osalta luvussa 2.6., suunnitteluvaiheessa luvussa 3.4. ja rakentamisvaiheessa luvussa 4.3. Ohje Malleja voidaan tarkastaa esimerkiksi projektikohtaisesti sovittavissa tarkastusajankohdissa. Tarkastuspisteet sovitetaan hankkeen aikatauluun ja niihin varataan riittävästi aikaa huomioiden myös mahdolliset korjauskierrokset. Tilaajan tai suunnittelijan käytössä voi olla myös tarkastusohjelmia tai -palveluja, jotka tarkastavat esimerkiksi Inframodel-tiedoston rakenteen ja tietosisällön.

29 Tiedonhallinta ja jäsentely Suunnittelu- ja rakennushankkeissa toimiva tiedonhallinta ja luotettava tiedonvaihto eri osapuolten kesken on keskeisin hankkeen onnistumistekijä, eikä tiedonhallinnan merkitystä voida korostaa liikaa. Tehokas tiedonhallinta ja vakioidut toimintatavat mahdollistavat sen, että kaikki ymmärtävät tiedon samalla tavalla tieto on jäsennelty (hakemistorakenne, nimeäminen, sisältö, jne.) yhteisesti sovitulla tavalla tietoa hallinnoidaan yhteisesti sovitussa paikassa tieto on sujuvasti hyödynnettävissä sekä muokattavissa eri osapuolten tarpeisiin tiedot ovat ajantasalla Vakioitu tiedonhallinta mahdollistaa sen, että kertaalleen suunnittelun tai rakentamisen aikana tuotettua tietoa voidaan käyttää ja hyödyntää hankkeen elinkaaren aikana monipuolisesti ja kokonaisvaltaisesti kaikissa vaiheissa. Mallinnuksen koko prosessin aikana on huolehdittava siitä, että tuotettu tieto on luotu ja dokumentoitu sovittujen periaatteiden mukaisesti. Tavoitteena on, että kaikki tieto tuotetaan hankekohtaisten ja alan yleisten ohjeiden ja vaatimusten mukaisesti aina seuraavaan vaiheeseen. Edelleen vakioidun tiedonhallinnan tavoitteena on synnyttää rakennetun ympäristön tiedonhallinnan katkeamaton ketju, jossa edellisten hankkeiden digitaaliset aineistot toimivat tulevien hankkeiden lähtötietoina ja tiedonsiirto on jatkuvaa suunnitteluvaiheista rakentamiseen ja edelleen kunnossapitoon. Yhdenmukainen luovutustapa ja aineiston dokumentointi on olennainen osa hankkeista syntyvän tiedon jälleenkäytön edellytysten helpottamista. Kaikissa infrahankkeen elinkaaren vaiheissa suunnittelusta rakentamiseen noudatetaan tiedon jäsentelyn osalta kuvassa 1.7. esitettyä päätaso jakoa Kuvassa esitetyn luovutusaineiston päätasojen (01-06) rinnalle voidaan lisätä hankevaiheittain tarvittavia tasoja työnaikaista aineistoa varten (esim. 07_Työkansio). Tiedon jäsentely perustuu tiedostojen ominaisuustietoihin, joiden avulla tietoja käsitellään eri hakuehdoilla käytettävän järjestelmän sisällä. Ohjeen liitteenä on esitetty tiedon jäsentely kansiorakenteena, joka soveltuu tiedostopohjaiseen tiedonhallintaan. Tiedon jäsentelyn periaatteet on esitetty tarkemmin hankevaiheittain eri hankevaiheita koskevissa osioissa 3 Suunnittelu ja 4 Rakentaminen.

30 Kuva 1.7. Tiedon jäsentely suunnitelu-, toteutus- ja luovutusvaiheissa. Vaatimus Hankkeesta laaditaan tiedonhallintadokumentti, jossa kuvataan luovutettava aineisto kokonaisuudessaan. Tiedot jäsennellään kuvassa 1.7 esitetyn päätason mukaisesti. Tiedostojen luovutusformaattina käytetään avoimia tiedonsiirtoformaatteja niiltä osin kuin ne on aineistolle määritetty. Luovutettavien aineistojen formaatit on kuvattu vaiheittain YIV-ohjeen osissa 2, 3 ja 4 sekä luovutusaineiston tiedonsiirron mallinnuskorteissa (liite 3.1). Mikäli aineisto luovutetaan kansiorakenteena, siihen ei saa sisältyä tyhjiä kansioita millään tasolla. Ohje Tietojen jaottelussa suositellaan hyödynnettävän YIV osan 2 periaatteita, InfraBIM -nimikkeistöön, tekniikkalajeihin tai kohteeseen (esim. alue tai väylä) perustuvaa jaottelua inframallien osalta, sekä tilaajakohtaisia ohjeistuksia piirustusten ja dokumenttien osalta. Esitettyjä alakansioita voidaan yhdistää hankkeen koon ja luonteen mukaisesti paremmin soveltuvaksi ko. hankkeeseen. Jäsentelyn tulee kuitenkin noudattaa kuvissa esitetyn rakenteen periaatteita.

31 Nimeäminen Vaatimus Tiedostot ja kansiot nimetään lyhyesti sekä kuvaavasti siten, että tiedostoista käy selvästi ilmi, mistä aineistosta on kyse. Kansioiden ja tiedostojen nimeämisessä ei tule käyttää välilyöntejä, kirjaimia å, ä tai ö eikä erikoismerkkejä. Sallitut merkit ovat A-Z, a z, numerot 0 9, ala ja väliviivat. Hakemistopolun suurin pituus tiedostonimineen on 256 merkkiä. Nimeämiskäytännöt on sovittava aina hankkeen alussa ja kuvataan hankkeen tiedonhallintasuunnitelmassa/tietomalliohjeessa sekä tietomalliselostuksessa. Ohje Tiedostot tulee nimetä hankkeessa sovittujen käytäntöjen mukaisesti. Tiedostojen nimeämisessä tulee huomioida hankkeen toimintatavat; osa järjestelmistä pohjautuu edelleen tiedostopohjaiseen toimintatapaan, jolloin tiedostonimi on oltava riittävän kuvaava ja tiedostot pilkottu riittävän pieniksi kokonaisuuksiksi. Tiedostoon sisältyvien ominaisuustietojen kuvaaminen tiedostonimessä tulee pohtia tapauskohtaisesti. Monet formaatit mahdollistavat isompien kokonaisuuksien sisällyttämisen yhden tiedoston sisään, mikäli näin toimitaan, tulee aineistoon liittyvässä dokumentaatiossa kuvata tarkasti, mitä aineistoa tiedostoon on sisällytetty ja millä periaatteilla osamallit / aineistot on jäsennelty sekä nimetty. Esimerkkejä aineiston nimeämisestä ja sen perusteista on esitetty kuvassa 1.8.

32 Kuva 1.8. Esimerkki aineistojen nimeämisestä ja esitystavasta Hankkeiden erityispiirteet Hankkeiden toimintatavat vaihtelevat suuresti ja ovat aina hankekohtaisia. Suurimpia eroavaisuuksia hankkeiden välillä tulee suunnitteluvaiheissa (kuvattu suunnitteluosuudessa), hankkeen koossa, hanketyypeissä (aluerakennushanke/väylähanke jne.) ja hankemuodoissa. Pienissä hankkeissa roolit jakautuvat suppeamman ryhmän kesken ja yhteistyö on sujuvampaa sekä vastuut selkeämmät. Isoissa aluerakennushankkeissa on paljon toimijoita ja yhteistyö eri toimijoiden välillä korostuu. Kaikki toimijat on ohjeistettava ja koulutettava yhdenmukaiseen toimintaan. Hankkeissa, joissa mukana on sekä talo- että infrapuoli, eroavaisuudet korostuvat. On sovittava, missä kohtaa vastuu vaihtuu infrasta talopuolelle ja mikä on yhteensovituksen rajapinta tekniikkalajeittain. Yhteishankkeissa korostuu standardien, ohjeiden ja formaattien eroavaisuudet. Talopuolella noudatetaan Yleisiä tietomallivaatimuksia (YTV) ja infrapuolella Yleisiä inframallivaatimuksia (YIV). YTV:n puolella ei ole esitetty taloon liittyvän infran, esimerkiksi geotekniikan ja ympäristön (piha), ohjeistusta. Talopuolen ja taitorakenteiden avoin tiedonsiirtoformaatti on IFC ja infrapuolella Inframodel (IM). On huomioitava, että eri tiedonsiirtoformaattien käyttö saattaa aiheuttaa ohjelmistoriippuvaista tietohukkaa. Usein onkin tarpeellista tehdä talopuolen yhteensovitus omassa yhdistelmämalliohjelmassa ja infran omassa. Tämän jälkeen voidaan tuoda tarvittavat osamallit yhteiseen yhdistelmämalliin. Lähivuosina talo- ja infrapuolen yhteistyö helpottunee, kun rakennusalan tiedonsiirtoformaatteja ja standardeja yhtenäistetään Yleiset mallitekniset vaatimukset Ohjelmistot ja formaatit Digitaaliseen muotoon tallennettu tieto on pidettävä hyödynnettävissä olevassa muodossa. Suunnittelun aikana tieto on ohjelmistossa sen natiiviformaatissa, mutta tietoa tallettaessa ja luovutettaessa tulee käyttää avoimia tiedonsiirtoformaatteja. Avoimet formaatit parantavat tiedon jälleenkäyttöä sekä tehostavat suunnittelutyötä ja antavat yksityiskohtaisempaa tietoa sisällöstä. Avoimissa formaateissa olevien mallien hyödyntäminen jatkosuunnittelussa on osin vielä haasteellista

33 formaattien puutteellisuudesta johtuen. Hankkeen aikaisen mallien jatkokäytön vuoksi mallit tulee toimittaa lisäksi myös natiiviformaatissa. Infrarakenteiden osalta avoin tiedonsiirtoformaatti on Inframodel-sisällön ja määrittelyn mukainen LandXML ja siltojen sekä taitorakenteiden osalta IFC (Industry Foundation Classes). Inframodel ja sen sisältö on kuvattu verkkodokumentaatiossa sekä käyttöohjeessa [ Siltojen ja taitorakenteiden mallintamista ohjaa Väyläviraston ohjeet: Siltojen tietomalliohje [ sekä Taitorakenteiden tiedon käsittely [ Avoimet tiedonsiirtoformaatit eivät kata kaikkea siirrettävää tietoa. Sen takia toistaiseksi täytyy joiltain osin käyttää vielä muita yleisiä formaatteja tai ohjelmistojen omia natiiviformaatteja (esim. dwg) tai tiedonsiirtotapoja (esim. taulukot). Nimeämiskäytäntöjen osalta on silloinkin noudatettava InfraBIM-nimikkeistöjärjestelmää. On huomattava, että dwg-formaatti rajoittaa kohteiden ominaisuustietojen älykästä tiedonsiirtoa. Vaatimus Mallit siirretään, luovutetaan ja talletetaan avoimissa tiedonsiirtoformaateissa (Inframodel/IFC). Kaiken oleellisen tiedon tulee säilyä. Niiden rakenteiden osalta, joita avoimet formaatit eivät kata, voidaan käyttää muita yleisiä formaatteja, kuten dwg-formaattia. Malli tulee toimittaa ja tallettaa arkistoon myös natiiviformaatissa Liittyvät standardit Infran tiedonhallintaan liittyvä standardointi jaetaan karkealla tasolla paikkatietoon perustuviin lähtöaineistoihin, liittyviin taitorakenteisiin (IFC-standardi) sekä varsinaisiin infrakohteisiin (LandXMLformaatti). Lisäksi maaperätutkimusten siirtämiseen on kansallinen Infra-pohjatutkimusformaatti. Ohjelmistojen tulee pystyä hyödyntämään eri standardeja ja formaatteja. Eri standardien tietosisältöä havainnollistetaan kuvassa 1.9.

34 Kuva 1.9. Inframallintamiseen liittyvät standardit ja formaatit Infra-alan standardointia vie eteenpäin Rasti-projekti ( Mittayksiköt ja koordinaatistot Käytettävä mittayksikkö on metri. Kaikkien tekniikkalajien mallintamisessa toimitaan hankkeen virallisessa koordinaatistossa ja korkeusjärjestelmässä. Suunnitelma-aineistojen koordinaattijärjestelmien muuntamisesta sovitaan hankekohtaisesti ja varmistetaan, että muunnos tehdään ohjeistuksen mukaisesti. Vesiväylillä on myös omat koordinaatistomäärityksensä, joita noudatetaan myös malliaineiston osalta. Meriväylähankkeissa hankkeelle on yleensä määritetty tietyn vuoden MW-taso (teoreettinen keskivesi), johon kaikki hankkeen tutkimukset, suunnittelu, rakentaminen ja väyläpäätösasiakirjat sidotaan. Jos hankkeella ei ole erikseen määritettyä MW-tasoa, sidotaan väyläpäätösasiakirjat lähtökohtaisesti kyseessä olevan vuoden MW-tasoon. Sisävesillä vastaavana vertailutasona toimii kyseessä olevalle vesistönosalle määritetty purjehduskauden alavertailutaso. Mittausperusta on keskeinen osa suunnittelun ja rakentamisen mittaustietoa. Mittausperustan avulla hankkeelle muodostetaan koordinaatisto ja se sidotaan valtakunnalliseen koordinaattijärjestelmään. Rakennusten ja taitorakenteiden suunnittelussa saatetaan käyttää ohjelmistoteknisistä syistä paikallista, tiettyyn pisteeseen asetettua koordinaatistoa. Mikäli paikallista mallia ei voida ohjelmistoteknisistä syistä toteuttaa valtakunnallisessa koordinaatistossa, siitä sovitaan erikseen ja seuraavia periaatteita tulee noudattaa: määritetään paikalliseksi origoksi riittävän lähellä oleva globaalin koordinaatiston tasalukema ja kirjataan se tiedonhallintasuunnitelmaan ja tietomalliselostukseen paikallisen (matemaattisen) koordinaatiston y-akseli on saman suuntainen globaalin koordinaatiston pohjoisakselin kanssa

35 valitaan 3-5 kohdistuspistettä, joihin laaditaan tarkastuskuutiot. Näiden kuutioiden tulee sisältyä yhdistelmämalliin tuotettaviin osamalleihin. Vähintään kolme tarkastuskuutioiden paikoista tulee olla mitattavissa maastossa. Vaatimus Mittayksikkönä käytetään metriä. Kaikkien tekniikkalajien mallintamisessa toimitaan hankkeen virallisessa koordinaatistossa ja korkeusjärjestelmässä Mittausperusta Vaatimus Rakennusvaiheessa hyödynnetään samaa mittausperustaa, joka on rakennettu hankealueelle maastomallimittausten yhteydessä. Maastomalli ja mittausperusta toteutetaan Tie- ja ratahankkeiden maastotiedot Mittausohjeen (Väyläviraston ohje 18/2017) mukaisesti. Mittausperustaan kuuluvat kiintopisteet luokitellaan ja mitataan Julkisen hallinnon suosituksessa 184 (JHS 184) kuvatulla tavalla. Asemakaava-alueilla huomioidaan myös Julkisen hallinnon suosituksen 185 (JHS 185) vaatimukset kiintopisteiden korkeuden määrittämiseen rakennustyömailla. Jokaisen hankevaiheen tietomalliselostukseen sisällytetään havainnekuva ja lausunto mittausperustan laadusta ja kattavuudesta kohtaan Koordinaatti- ja korkeusjärjestelmä. Ohje Suunnitteluvaihe Tarkkaa maastomallia edellyttävissä suunnitteluvaiheissa hankealueelle rakennetaan kiintopisteverkko eli mittausperusta. Mittausperustan pisteille määritetään sovitun tasokoordinaatiston ja korkeusjärjestelmän mukaiset koordinaatti- ja korkeustiedot. Mittausperustan tuottamisvastuu on tilaajalla. Tilaaja voi sisällyttää mittausperustan tuottamisen osaksi suunnittelutoimeksiantoa tai joissain urakkamuodoissa osaksi urakkaa, tai teettää sen erillisenä toimeksiantona. Mittausperustan tuottamisen laadunvarmistus perustuu pääasiassa laadittujen mittausdokumenttien ja laskentatulosten analysointiin. Edellä mainitun Mittausohjeen mukaisesti mittausperustan on katettava koko hankealue siten, että uloimmat pisteet ovat alueen ulkopuolella. Jos hanke sisältää pääväylän lisäksi risteäviä liikenneväyliä, on varmistettava, että kiintopisteverkko ulottuu myös näiden haarakkeiden päiden ulkopuolelle. Ennen mittausperustan mittauksien aloittamista kiintopisteverkon kattavuus on varmistettava mittausperustan mittaussuunnitelman liitteenä olevasta suunnitelmakartasta, jossa esitetään hankkeen aluerajaus sekä kiintopisteiden suunnitellut sijainnit. Toteutuneesta mittausperustasta laaditaan mittausraportin liitteeksi havainnekuva, jossa esitetään hankealueen rajaus, toteutunut kiintopisteverkko pisteluokkineen (E1-E6) sekä mittakaavajana. Havainnekuvan taustakuvana voidaan käyttää esimerkiksi Maanmittauslaitoksen taustakartta- tai peruskarttarasteria. Havainnekuva ja lausunto mittausperustan laadusta ja kattavuudesta lisätään jokaisen hankevaiheen tietomalliselostuksen kohtaan Koordinaatti- ja korkeusjärjestelmä. Mittausperustalla on keskeinen rooli hankkeen elinkaaressa: Suunnitteluvaiheessa hyödynnetään mittausperustaan sidottua maastomallia osana lähtötietoaineistoa ja suunnittelun lopputuotteena

36 saadaan rakennussuunnitelmamalli, jota hyödynnetään rakennusvaiheessa toteutusmallien sekä koneohjaus- ja paikalleenmittausaineistojen muodossa. Mittausperustatieto siirretään rakentamisvaiheeseen lähtötietoaineiston mukana. Jos suunnitteluvaiheessa tuotettu mittausperusta ei ole Mittausohjeen mukaisesti perus- ja käyttöpisteiden osalta kattava rakentamisvaihetta varten ja täydentävissä mittauksissa tarvitaan erikoiskalustoa, kuten runkomittaustakymetriä tai tarkkavaaituslaitetta, ei kyse ole enää urakoitsijalle kuuluvasta tavanomaisesta apupisteiden mittaamisesta ja kiintopisteverkon täydennyksestä. Tällaisista puutteista tulee mainita rakentamisen tarjouspyyntöasiakirjoissa. Rakennusvaihe Rakennusvaiheessa hyödynnetään suunnitteluvaiheessa tuotettua mittausperustaa ja tarvittaessa täydennetään sitä apupistemittauksin. Mittaushenkilöstön käyttämät RTK-GNSS-mittalaitteet ja työkoneautomaatiojärjestelmillä varustetut maansiirtokoneet saavat tarkan paikkatiedon määrittämiseen tarvittavaa korjaussignaalia joko pysyviltä tukiasemilta (Verkko-RTK) tai paikallisilta tukiasemilta, joiden sijainti on määritetty mittausperustan avulla. Erityisesti takymetrimittaukseen perustuvassa paikantamisessa edellytetään koko hankealueen kattavaa kiintopisteverkkoa. Urakan valmistuessa laaditaan toteumamalliraportoinnin liitteeksi havainnekuva ja lausunto mittausperustan laadusta ja kattavuudesta. Lausunnossa huomioidaan mahdolliset kunnossapitovaiheen mittaukset, joita voivat olla esimerkiksi erilaiset painumaseurannat. Erityisesti ratahankkeissa on kiinnitettävä huomiota kunnossapitovaiheessa tehtäviin raidegeometrian kunnossapitotöihin, joiden onnistuminen edellyttää kattavaa ja laadukasta mittausperustaa. Mittausperustan tarkastukset rakennusvaiheessa Mittausperustan kattavuuden ja laadun tarkastustyön vaiheet kuvataan työmaan mittaussuunnitelmassa. Dokumenttiin kuvataan lähtötilanne ja mittausperustalle tehdyt/tehtävät toimenpiteet. Mittaussuunnitelmassa huomioidaan myös rakennustekniset rakennusosat, kuten sillat ja muut betonirakenteet, jotka on mitattava paikalleen koko infrahankkeen mittausperustaan sidotuilla lähtöpisteillä. Mittausperustan toimivuus ja pisteiden yhteensopivuus on tarkastettava erityisesti hankealueen rajoilla, joissa liitytään olemassa oleviin rakenteisiin, tai toiseen rakennushankkeeseen. Tarkastuksen suorittaminen kuvataan työmaan mittaussuunnitelmassa. Hankealueella olevan kiintopisteverkon sisäistä tarkkuutta voidaan tarkastella esimerkiksi takymetrimittauksien orientointitulosten avulla. Jos työmaalle perustetaan paikallinen RTK-GNSStukiasema, joka asemoidaan takymetrimittauksin, pitää tukiaseman toimivuus varmistaa mittaushenkilöstön toimesta suorittamalla mittaukset hankealueen reunalla oleville kiintopisteille RTK-GNSS-laitteella, joka vastaanottaa korjaussignaalia kyseiseltä tukiasemalta. Jos hankealueelle perustetaan useita paikallisia tukiasemia, määritetään jokaiselle tukiasemalle oma toiminta-alue ja varmistetaan tukiasemien tuottaman paikkatiedon yhteensopivuus toiminta-alueiden raja-alueilla. Kiintopisteiden sijainnin stabiilisuuteen vaikuttavat erityisesti pisteen laatu ja perustamisalusta. Jos kyseessä on pultti kalliossa, niin kyse on luonnollisesti stabiilista pisteestä. Jos kyseessä on maahan perustettu putkipiste, on tällainen piste altis roudan vaikutuksille, mutta myös mekaanisille vaurioille, joita voivat aiheuttaa rakennusvaiheen alussa työmaalla liikkuvat työkoneet. Siksi pisteiden näkyvöitykseen pitää kiinnittää huomiota. Rakentamista ei voida perustaa maahan perustettujen putkipisteiden varaan ilman edellä mainittuja tarkastuksia. Tarvittaessa mittausperustan pisteille

37 suoritetaan korkeuden mittaus vaaitsemalla tai trigonometrisesti Vaatimus kohdassa mainittujen ohjeiden mukaisesti InfraBIM-nimikkeistö InfraBIM-nimikkeistö perustuu Infra-rakennusosanimikkeistöön ja laajentaa sitä. Nimikkeistö kattaa infrarakenteiden ja -mallien numerointi- sekä nimeämiskäytännöt. Yhtenäinen nimeämiskäytäntö palvelee infrarakenteita ja -malleja koko elinkaaren ajan sen eri vaiheissa. Yhteisen sanaston päämääränä on yhteinen ymmärrys käytetystä terminologiasta ja siten väärinkäsitysten välttäminen. Yhtenäinen termistö ja sen käyttö helpottavat huomattavasti mallinnushankkeita. InfraBIMnimikkeistön käyttäminen inframallinnuksessa on ehdoton vaatimus. Kuvassa on esimerkki väylärakenteen nimikkeistöstä. Inframallien kohteet (objektit) on kuvattava valitun nimikkeistöjärjestelmän ohjeiden ja sääntöjen mukaisesti, jotta mm. määrälaskentaohjeen mukaiset määrät voidaan laskea mallista. Vaatimus Inframalleissa kaikilla rakenteita, alueita, järjestelmiä tai varusteita kuvaavilla taiteviivoilla, pisteillä, pinnoilla, objekteilla jne. tulee olla InfraBIM-nimikkeistön mukainen pintatunnus, viivan tai pisteen yksilöivä tunnus. Kuva Väylärakenteen pintamallit nimettyinä InfraBIM-nimikkeistön mukaisesti. (Lähde: InfraBIM-nimikkeistö v.1.71, buildingsmart Finland) Mallien laajuus ja tarkkuustaso Mallintamisen laajuus- ja tarkkuusvaatimukset perustuvat hankkeessa määriteltyihin tavoitteisiin ja käyttötarkoituksiin. Pääperiaatteena voidaan pitää, että malli sisältää ne asiat, jotka suunnitellaan. Esimerkiksi sähkönsyöttöaseman tilavaraus on mallissakin tilavaraus, ei sähkönsyöttöasema.

38 Suunnitelmamallien laajuus vaihtelee eri vaiheissa, mutta tarkkuus paranee edettäessä suunnitelmavaiheesta seuraavaan. Mallinnuksen taso hankkeen sisällä voi vaihdella eri tekniikkalajien välillä. Mallinnuksen tarkkuustaso määräytyy hankkeen suunnitelmavaiheen, tekniikkalajin ja mallien hyödyntämistarpeiden mukaan. Vaatimus Rakennusosakohtaiset vaatimukset eri hankevaiheissa on esitetty luovutusaineiston tiedonsiirron mallinnuskorteissa liitteessä 3.1. Kuvassa 1.11 on esitetty esimerkkinä suodatinkerroksen mallinnuskortti Suodatinkerrokset 2111 Suodatinkerrokset Luovutettava geometria HS, YS Ei mallinneta E TS, RS, KS, PS Mallinnetaan rakenteen yläpintana H RS Mallinnetaan rakenteen yläpintana Luovutusaineisto sisältää pinnan lisäksi pinnan muodostavat taiteviivat P TM Mallinnetaan pintana P Ominaisuudet Vaatimukset: E-moduuli (MPa) Kerrospaksuus Toteutuma Rakeisuus: (Rakeisuuskäyrä 33356) Kerrospaksuus E-moduuli (MPa Tiedonsiirto (ks. 4. Luovutusvaihe ja tiedonsiirto) Geometria Materiaali Ominaisuustiedot, jotka eivät siirry im4- formaatin mukana, mutta ovat normaalia suunnitelmallista tietoa joka esitetään muissa suunnitelmadokumenteissa. Pakollinen IM4- määritysten mukainen luovutusaineiston osa. Lisätietoja Rakennusosaa koskevat vaatimukset Inframodel määrityksissä: Osio: 4.5 Surface and structural model Kuva Esimerkkikuva luovutusaineiston tiedonsiirron mallinnuskortista Luovutettava malliaineisto Luovutusvaiheessa tilaajalle luovutetaan hankkeessa sovitut tiedonhallintasuunnitelman sekä sovellettujen ohjeiden ja vaatimusten mukaan laaditut aineistot. Hankkeen alussa sovitaan, miten ja missä laajuudessa inframalli luovutetaan ja halutaanko sitä julkaista kolmansille osapuolille esimerkiksi verkkoon tai pilvipalveluun. Malliaineisto luovutetaan sopivina, seuraavaa hankevaihetta palvelevina kokonaisuuksina. Inframallien luovutuksen yhteydessä tulee aina luovuttaa myös malliin liittyvä pakollinen dokumentaatio. Hankkeen päätyttyä aineisto luovutetaan ensisijaisesti avoimissa formaateissa (Inframodel, IFC) sekä ohjelmiston omassa tiedostoformaatissa (natiivimuoto). Malli on luovutettava niin, että kaikki oleellinen tieto säilyy ja on siirrettävissä mallin mukana eteenpäin. Tämä tarkoittaa, että kaikki mallissa käytetyt materiaali- ja profiilikirjastot on luovutettava mallin yhteydessä.

39 Kaikki mallit ja digitaaliset dokumentit luovutetaan sopimuksen mukaisesti tilaajalle, jolla on oikeus käyttää malleja vastaavin ehdoin kuin hankkeen perinteisiä dokumentteja. Ennen luovuttamista ja jakamista kolmansille osapuolille malleista poistetaan varsinaiseen suunnitelmaan kuulumattomat tasot ja mallinnuskomponentit. Mallit saavat sisältää ainoastaan julkaisevan suunnittelijan omia mallinnusosia. Niihin ei saa sisällyttää muiden suunnittelijoiden malleja, vaikka niitä olisikin käytetty referenssimalleina. Oleellista on, että kaikki osapuolet tietävät, mitä mallintamisella on tarkoitus saavuttaa ja miten mallia voidaan hyödyntää jatkossa. Luovutettavien inframallien käytöstä ja jakamisesta edelleen kirjataan hankkeen sopimukseen tai laaditaan siitä mallien luovutussopimus. Suunnitteluprosessissa inframalleja ja piirustuksia ei voida erottaa, joten niiden tulee olla luovutuskelpoisia samanaikaisesti. Vaatimus Hankkeen alussa sovitaan, miten ja missä laajuudessa malliaineisto luovutetaan ja halutaanko sitä julkaista kolmansille osapuolille. Mallien luovutuksen yhteydessä tulee aina luovuttaa myös pakollinen dokumentaatio. Mallit ja muu hankevaiheeseen liittyvä aineisto luovutetaan samaan aikaan. Tarkemmat eri hankevaiheita koskevat luovutusaineiston vaatimukset on esitetty YIV-ohjeen osissa 2 (Lähtötietoaineisto), 3 (Suunnittelu) ja 4 (Rakentaminen).

40 1.6. Havainnollistaminen Yleistä malleista Esittelymalli on helposti käytettävään ja ymmärrettävään muotoon tuotettu virtuaalimalli. Esittelymallin laatimiseen käytettäviä aineistoja (yhdistelmämalli, suunnitelmamallit) on yksinkertaistettu ja rajattu käsittämään lopullisen ympäristön näkyvät osat, joihin on kiinnitetty eri pintamateriaaleja kuvaavia tekstuureja sekä luonnonmukainen valaistus. Esittelymalli voi sisältää yksittäisen hankkeen sisällön tai koostaa useampien hankkeiden tieto- ja yhdistelmämalleja, jolloin sisältö, yksityiskohdat ja visuaalisuus kasvavat suunnittelun tarkentuessa. Tällöin malli sisältää eri suunnitteluvaiheita ja malli tarkentuu hankkeiden edetessä. Yhdistelmämalli Yhdistelmämalli kokoaa hankkeissa tuotetut suunnitelmamallit, tietomallit ja osamallit yhdeksi virtuaaliseksi käyttöliittymäksi, jossa mallien tietosisältö on luettavissa. Mallilla osoitetaan mahdolliset epäjatkuvuudet suunnittelualueiden rajapinnoissa ja se toimii säännöllisenä laadunvarmistustoimenpiteenä. Mallien visuaalisuus määrittyy tekniikka- ja tasolajeja symboloivilla väreillä. Tällöin tulee sopia käytettävien värien RGB-arvot, jolloin värien tulkinnassa ei tule epäselvyyksiä. Yhdistelmämalliohjelmisto tulee sopia hankkeen alussa ja kirjata se tiedonhallintasuunnitelmaan. Ohjelmistojen ja tietomallipalvelimien ominaisuudet ja käytettävyys vaihtelevat ja niiden kyky käsitellä avoimia tietomalliformaatteja, raskasta geometriaa ja tiedostojen versiointeja tulee huomioida ohjelmistoa valittaessa. Yhdistelmämalli luodaan helpottamaan suunnittelijoiden keskinäistä tiedonvaihtoa. Käytettävät avoimet siirtoformaatit ovat Inframodel ja IFC sekä erikseen tietomalliohjeessa määriteltävät formaatit. Ympäristö- ja kaupunkimalli Ympäristön visuaalinen kuvaus eli yleisemmin ympäristömalli tai kaupunkimalli voidaan luoda esim. Maanmittauslaitoksen avoimista aineistoista, kuntien ja kaupunkien omista aineistoista tai erikseen tilattavista kuvauspalveluista, jolloin laatu, ajanmukaisuus ja tarkkuus voidaan tilaajan toimesta määrittää hankkeen tarpeisiin. Tärkeintä on ympäristön tunnistettavuus ja se voidaan luoda maastomallin, ortokuvien, kasvillisuuden ja rakennusten kautta. Kasvillisuuden ja rakennusten visuaalinen tarkkuus määräytyy hankkeen tarpeiden kautta. Kuva yhdistelmämalli vs esittelymalli, Kruunusillat -projekti Esittelymalli Yleiskuvaus

41 Esittelymalli on fotorealistinen kuvaus suunnittelijoiden näkemyksestä suunnittelualueen ratkaisuista. Mallin tietosisältö on lähtökohtaisesti visuaalisuus, mutta julkaisualustoista riippuen siihen voidaan liittää toiminnallisuutta ja informaatiota. Alue on usein laajempi kuin yhdistelmämallin, mutta se voi myös esittää hankkeelle tärkeitä osa-alueita, jonka suunnitteluratkaisuja halutaan visuaalisesti tuoda esiin. Esittelymallin laajuus ja sisältö tulee määritellä hankkeen alussa. Esittelymalli kuvaa hankkeen sijoittumista ympäröiviin alueisiin ja myös sen vaikutuksia luontoon ja rakennettuun ympäristöön. Tehokkaimmin malli tuotetaan suoraan yhdistelmämallista, johon lisätään ympäristön visuaalinen kuvaus tarvittavine geometrioineen, kuten puut ja rakennukset. Lisäksi malliin voidaan tuoda erikseen mallinnettavaa ja visualisoitavaa piste-, viiva- ja aluetietoa, joita ei suunnitelmamalleista tai yhdistelmämalleista ole saatavilla. Koska tietyt esittelymalliohjelmistot eivät tue avoimia tietomallien siirtoformaatteja, tulee lähtötiedon formaatit sopia hankekohtaisesti. Olemassa olevan ympäristömallin yhteensovittamiseksi suunnitelmamalliin tulisi aineisto toimittaa suunnitelmamallien ylimmän yhdistelmäpinnan ja nykyisen maanpinnan yhdistelmänä. Kuva Esittelymallituotanto osana tietomallinnusta Ympäristön kuvaus Puusto voidaan luoda arvioidun keskikorkeuden ja tiheyden mukaan sekä rakennukset laatikoina kerroskorkeuden mukaan. Tarkempina visualisointeina voidaan hyödyntää pistepilviä ja fotogrammetrisia malleja, jolloin ympäristön kuvaus tarkentuu ja mm. tunnistettavuus ja näkyvyydet on helpompi määritellä. Nämä nykytilaa ja todellisuutta kuvaavat mallit antavat havainnollisen kuvauksen ympäristöstä, jolloin esimerkiksi arat luontokohteet tai vaikutukset lähiasutukseen on helppo esittää. Koska eri tekniikoilla tuotettavilla ympäristömalleilla on erilainen kustannusrakenne, tulee niiden toteutus sopia hankekohtaisesti. Rakennetun ympäristön kuvaus Kun kohde sisältää lisäksi täydennysrakentamista tai rakennusten purkua, jotka olennaisesti vaikuttavat hankkeen esittelymallin tietosisältöön, tulee tulkinnan olla selkeä rakennusten suhteen. Olemassa olevien rakennusten kuvaaminen (teksturoitu oikea julkisivutekstuuri tai harmaa), uudet rakennukset (vapaa selkeästi erottuva väri), poistuvat rakennukset (läpinäkyvyys). Viimekädessä visuaalisuus on esittelymallin tekijän taiteellinen luomus, kunhan rakennusten tilatieto ja muoto tulee ymmärrettävästi esiin. Yleisiä julkisivutekstuureja tulee kuitenkin välttää, jotta informaatiota ei tulkita liian tarkasti. Hankkeeseen voidaan tarvittaessa liittää talojen tietomalleja (Building Information Model ->ifc), jolloin rakennuksien tietosisältö ja ulkoinen geometria välittyy tarkemmin ympäristöön. Näissä tulee huomioida paikalliskoordinaatistot, joka on talosuunnittelun yleinen käytäntö.

42 Teksturoinnit ja visuaalisuus Olennainen osa esittelymallia ovat rasteripohjaiset pintatekstuurit, jotka kuvaavat suunniteltavien rakenteiden pintamateriaaleja. Teksturointi on edelleenkin käsityötä, jota voidaan helpottaa suunnitteluteknisesti jakamalla mm. mallin eri pintatekstuureille määritetyt pintageometriat omille tasoilleen tai vähintään tulisi tuottaa suljettu viiva-alue osoittamaan tekstuurialue pintaan. Esittelymallin siirtoformaatin tulee olla teksturointeja tukeva, jolloin tekstuurit kulkevat mallin mukana luovutusaineistoon. Luovutusaineisto voi sisältää myös erillisen tekstuurikirjaston tai se voidaan yhdistää mm. kaupunkien omiin digitaalisiin tekstuurikirjastoihin. Esittelymallin pintoihin voidaan liittää viivamaisia tai aluemaisia kohteita, kuten ajoratamaalauksia ym. tiemerkintöjä mallinnettuna 2D-viivoista ja alueista tai tuoda erilaisia selitteitä, nimistöä tai muuta informaatiota erikseen sovittaessa. Lisäksi esittelymallin sisältöä voidaan rikastaa mallintamalla hankkeen kannalta olennaista informaatiota, jota ei suunnitteluaineistosta ole saatavissa. Näitä voivat olla esim. kaavoituksen, paikkatiedon tai ympäristöanalyysien viivamaiset kohteet, jotka halutaan esittää esittelymallissa. Sisällön visuaalinen rikastaminen Esittelymalli voi sisältää lukuisia 3D-objekteja tai -objektialueita, joita ei välttämättä ole irrotettavissa yhdistelmämalleista. Tällaisia voivat olla mm. valaisinpylväät, kadunkalusteet, pysäkkirakenteet, liikennemerkit sekä puut ja pensaat. Lisäksi mallit voivat sisältää elävöittämiseen tarkoitettuja objekteja, kuten kulkuneuvot, pyöräilijät ja kävelijät. Näissä malleissa käytetään usein valmiita kaupallisia tai ilmaisia 3D-kirjastoja, jolloin niiden omistaminen luovutusvaiheessa tulee sopia. Parhaiten hankkeelle sopii ilmaiset laite- ja varustevalmistajien 3D -kirjastot, joita voi vapaasti käyttää. Toiminnallisuus ja animointi Esittelymalliin voidaan myös luoda erilaisia toimintoja ja simulointeja hankkeen tarpeisiin sekä helpottamaan vuorovaikutusta ja viestintää. Yleisimpinä käytettyinä ominaisuuksina ovat mm. säätilat ja vuorokaudenaikojen ja vuodenaikojen muuttaminen, jolloin voidaan nähdä valon ja varjojen vaikutukset oikeaan maantieteelliseen sijaintiin perustuen. Mallissa tulee pystyä liikkumaan ja navigoimaan vapaasti, jolloin kuvakulmat ovat käyttäjän päätettävissä. Parhaiten esittelymallin hyödyllisyys tulee mittakaavallisissa tarkasteluissa, jolloin malliin lisätään autoja, julkisia kulkuneuvoja, pyöräilijöitä ja kävelijöitä osoittamamaan suunnitellun ympäristön mittasuhteita. Lisättävät animaatiot rakentavat vision elävästä ympäristöstä ja liikkeestä, joka helpottaa mielikuvaa tulevan toteutuksen toiminnallisuudesta. Julkaisu Esittelymallin julkaisu ja jakelutapa määritellään hankekohtaisesti. Mallit voivat olla jaettavissa itsenäisenä katselupakettina tai tiettyyn ohjelmistoformaattiin sidottuna tiedostona. Selainpohjaiset jakelu- ja julkaisutavat tulevat lisääntymään esittelymalleissa. Yleisesti esittelymallista julkaistaan helppokäyttöistä lisämateriaalia havainnekuvina, videoina tai 360 julkaisuina, jolloin katsoja pystyy tarkastelemaan esittelymallista julkaistua kuvaa tai videota pyörittäen tai vr- laseilta katseltuna Viestintä ja vuorovaikutus esittelymalleilla Esittelymalli on hankkeen virallinen esityskanava, joka luo pohjan erilaisille tulosteille ja julkaisualustoille, jotka voivat olla mm. perinteisiä kuvankäsittelyllä viimeisteltyjä havainnekuvia ja valokuvaupotuksia tai videoita, jotka voidaan julkaista erilaisissa videokanavissa. Jatkossa yleistyvät myös havainnekuvien ja videoiden julkaisu 360 -materiaalina, jolloin tarkastelupiste on sidottu

43 paikkaan tai kamerapolkuun, mutta käyttäjä voi vapaasti valita tarkastelusuunnan visualisointeja voidaan julkaista suoraan mobiilisti, jolloin käyttäjä voi pyörittää näkymää ruudulla tai viedä ne virtuaalilaseille, jolloin näkymät avautuvat päätä liikuttamalla. Julkaisutavat määrittyvät hankkeen tarpeiden mukaan ja niiden tuottamisessa on huomioitavat viestinnän ja vuorovaikutuksen tarpeet sekä kohderyhmät. Kuva hankkeen viestintä ja vuorovaikutus Esittelymallien tiedonhallinta Esittelymallien tuotanto kehittyy mallipohjaisen suunnittelun kehittyessä, mutta se sisältää edelleenkin paljon käsityötä. Päivityssyklit tulee selkeästi määritellä tarjouspyynnössä sekä kirjata ne hankkeen tietomalliohjeeseen ja tiedonhallintasuunnitelmaan, jolloin turhilta päivityksiltä vältytään. Tietomallien avointen siirtoformaattien ohella tulee myös esittelymalleissa pyrkiä avoimeen tiedonsiirtoon. Mallien tietosisältö tulisi dokumentoida ja aineisto luovuttaa sovitussa 3D - siirtoformaatissa hankkeen tietovarastoon. Esittelymalliprojektissa tulee huomioida hankkeiden tiedonhallintasuunnitelma sekä tietomalliohje. Esittelymalliaineiston tuottamisessa tulee ottaa huomioon tiedonhallintasuunnitelmassa kuvattu lähtötietoaineistoprosessi sekä dokumentoida käytettävät ja luovutettavat aineistot esittelymallilokiin. Näin toimimalla vältytään päällekkäiseltä työltä, kun hankkeessa jo mallinnettu aineisto on muiden toimeksiantojen käytössä. Hankkeen lähtötietovarastosta voivat esittelymallitoimeksiannot kopioida tarvittavat lähtöaineistot pohjaksi esittelymalleille. Muokkaamansa lähtötiedon esittelymallitoimeksiannot tallentavat toimeksiannon lähtöaineistokansioon sovitussa formaatissa. Yleisiä teksturoituja formaatteja ovat mm. fbx, collada (dae) ja obj.

44 Hankkeen projektipankkiin tulee palauttaa kaikki lisensoimattomat esittelymallin osamallit. Lisensoidut osamallit voivat olla esimerkiksi konsulttien hankkimia yleisiä visualisoinneissa uudelleenkäytettäviä 3D-malleja kuten ajoneuvoja tai ihmishahmoja sekä tekstuurikirjastoja. Hanketta varten hankitut tai rakennetut tekstuurit ja mallit tulee tallentaa toimeksiannon lähtöaineistokansioon. Mallin omistaminen ja käyttöoikeus tulee olla tilaajalla ja se tulee määritellä tarjouspyyntöasiakirjoissa. Esittelymalleja hallitaan usein paikalliskoordinaatistossa, jonka nollapiste eli origo on hankkeen suunnittelukoordinaatistossa sijaitseva vakioitu koordinaattipiste. Vakioidun pisteen avulla eri tuottajien osamallien yhteensovittaminen ja yhteiskäyttö tehostuvat. Kiertokulmia ei tule hyväksyä vaan ne tulee olla suunnittelukoordinaatiston mukaiset. Esittelymallin koordinaattipiste on määritetty tiedonhallintasuunnitelmassa. Mallin korkeussijaintia ei muuteta suunnittelukoordinaatistosta ja korkeusasema esitetään koordinaatiston Z-akselilla (kuten tietomallinnusohjelmistoissa). Yksikkönä käytetään metriä. Esittelymallilokin avulla hallitaan, mistä suunnittelun tietomalleista ja muusta käytetystä visualisoidusta datasta esittelymalli koostuu. Lokin avulla pystytään selvittämään esittelymallin ajantasaisuus ja päivitystarve suhteessa uusimpaan yhdistelmämalliin. Esittelymallilokista tulee selvitä esittelymallien lähtöaineistojen osalta seuraavat tiedot: Lähtöaineiston nimi Sisältö/Lisätieto Vastaanottopäivämäärä Lähde ja yhteystiedot Sijainti projektipankissa Koordinaatisto ja korkeusjärjestelmä Lisäksi esittelymallilokista tulee selvitä esittelymallien osalta seuraavat tiedot: Nimi Sisältö/Lisätieto Aineiston käsittelytoimenpiteet Tuotantopäivämäärä Tuottaja ja yhteystiedot Sijainti projektipankissa Origon koordinaatit projektin koordinaatistossa ja korkeusjärjestelmässä Kuva esittelymalli osana suunnitteluprosessia

45 Havainnollistaminen ja esittelymallit eri hankevaiheissa Yleisesti esittelymallin laatuvaatimukset, sisältö ja tarkkuus riippuvat hanke- ja tilaajakohtaisista tarpeista ja ne voivat vaihdella tuotettavan mallin kohderyhmän (ks. viestintä ja vuorovaikutus) mukaan. Se auttaa ymmärtämään suunnittelun sisällöllisiä ratkaisuja ja sen liittymistä ja vaikutuksia olemassa olevaan ympäristöön. Mallin sisällön ja tarkkuuden tulee vastata hankkeen suunnitelma- ja tietosisältöä, mutta luoda myös mielikuvia hankkeen toteutuksesta. Esittelymalli esittääkin usein visioita lopullisesta rakennetusta ympäristöstä ja siksi tulee varoa liiallista detaljiikkaa, kun suunnitteluratkaisut vielä elävät. Kunkin vaiheen huolellinen dokumentaatio ja järjestelmällinen tallentaminen tiedonhallintajärjestelmään tuottaa kustannussäästöjä ja helpottaa siirtymistä seuraaviin vaiheisiin sekä mahdollistaa eri tuottajien lähtötietojen saannin. Esisuunnitelma- ja tarveselvitysvaihe Esisuunnitteluvaiheessa tutkitaan ja vertaillaan vaihtoehtoisia ratkaisuja sekä tarkastellaan hankkeen laajuutta ja vaikutuksia rakennettuun ympäristöön ja luontoon. Suunnitelmat esitetään yksinkertaisina viiva- ja aluemalleina tai geneerisinä teksturoituina väylä- ja aluemalleina, joiden korkeussijainti on usein keskiarvo ympäristömallista. Malli on luonnoksen omainen ja tarkoitettu vielä yleispiirteiseen tarkasteluun eri sidosryhmien välillä Mallissa esitetään suunnittelualueen nykytilanne ympäristöineen sekä aiempien vaiheiden suunnitelmia, analyysejä ja paikkatietoa visualisoituna hankkeen tarpeiden mukaan. Ympäristö luodaan tarvittavalla tarkkuudella joko avoimien tai hankkeen aineistojen pohjalta (ympäristömalli, kaupunkimalli). Suunnittelutieto usein 2D-viivoja ja / tai rasterikuvia, jotka kiinnitetään pintamalliin Hanke- ja yleissuunnitelmavaihe Yleissuunnitelmavaiheessa esitetään keskeiset suunnitelmaratkaisut ja tilavaraukset ja on esittelymallin kannalta erittäin tärkeä vaihe, jolloin suunnitelmiin haetaan hyväksyttävyyttä. Vaihtoehtovertailujen havainnollistaminen ja sidosryhmätyöskentely tärkeässä osassa. Mallin sisältö ja linjageometriat ja korkotasot tarkentuvat suunnitteluaineistojen pohjalta ja yhteydet ympäristöön selkiytyvät Tie-, katu-, puisto- ja ratasuunnitelmavaihe Esittelymallissa hyödynnetään mallipohjaisen suunnittelun ja yhdistelmämallien aineistoja ja geometria siirtyy suoraan malliin. Geometria ei vielä ole virheetöntä mm. liittymäalueilta, joka tulee huomioida mallin laatua määriteltäessä. Vaatii usein geometrian korjailua. Tärkein esittelymallin vaihe ja tukee erinomaisesti yhdistelmämallia Geometria ja mallin tarkkuus on riittävä erilaisille toiminnallisuuksille ja simulaatioille. Voidaan hyödyntää mm. häikäisyn ja näkyvyyksien tutkimiseen. Sopii tarkkuudeltaan yleisötilaisuuksiin ja voidaan julkaista videoita sekä tarkentavia havainnekuvia. Rakennussuunnitelmavaihe Esittelymalli luodaan edellisen suunnitteluvaiheen mallin pohjalle ja sitä tarkennetaan tarvittavilta osin, jos suunnitteluratkaisut ja niiden vaikutukset ympäristöön ovat muuttuneet merkittävästi. Pyritään hyödyntämään edellisen vaiheen malleja ja tarvittaessa ainoastaan merkittävät muutokset näytetään, jos ne ovat hankkeen kannalta tärkeitä.

46 Rakentaminen ja toteutusmallit Rakentamisen aikaista seurantaa voidaan ylläpitää fotogrammetrisella kuvauksella (UAVkuvaus) ja hyödyntää sitä toteuman ja suunnittelumallin vertailuun. Voidaan hyödyntää mm. työnaikaiseen viestintään ja tiedottamiseen (esim. työaikaiset liikennejärjestelyt) sekä aikataulutuksen mallintamiseen. Malleja voidaan hyödyntää käyttöönoton koulutuksessa tai esim. pelastusviranomaisten opastusvideoissa. Ylläpito ja käytönaikainen hyödyntäminen Toistaiseksi hyödyntämätön voimavara, mutta esittelymallin tietosisällön kehittyessä ja säilyessä se mahdollistaa uusien innovaatioiden ja sisällöntuotannon mahdollistamisen ja luomisen tietomallien päälle. Yksinkertaisimmillaan se voi olla virtuaalista opastusta kansalaisille ja viranomaisten koulutusmateriaalia erilaisine simulaatioineen Esittelymallien nykytilanne ja tulevaisuus Suunnittelun ja tiedonhallinnan ohjelmistot ja teknologiat sekä niiden esitystekniikat kehittyvät ja yleistyvät lähitulevaisuudessa. Mallipohjaisen suunnittelun arkipäiväistyminen ja teknisten yhdistelmämalliohjelmistojen kehittyminen mahdollistavat parempilaatuiset visualisoinnit yhä aikaisemmassa vaiheessa suunnitteluprosessia. Esittelymallin käyttötapausten selkiyttäminen suhteessa yhdistelmämallien käyttöön on tärkeää. Esittelymalliteknologiat mahdollistavat uusien julkaisualustojen hyödyntämisen hankkeen esittelyssä yhä kevyemmin ja kustannustehokkaammin. Virtuaalitodellisuus (VR) eri muotoineen ja lisätty todellisuus (AR) yleistyvät teknologioiden ja ohjelmistojen kehittyessä ja laitteistojen tullessa edullisemmiksi. Virtuaalilasit ja mobiiliratkaisut tulevat jokapäiväisiksi työkaluiksi ja käyttäjän visuaalinen kokemus kehittyy immersiivisempään suuntaan, jolloin virtuaalitodellisuus upottaa katsojan mallin kuvitteelliseen todellisuuteen. Jatkossa virtuaaliympäristöt kehittyvät kollaboraatioalustoiksi, jossa useat käyttäjät voivat keskustella ja kommentoida reaaliaikaisesti animoituina hahmoina mallin sisällä, vaikka käyttäjien fyysinen sijainti ei vastaisi sitä. Myös fyysisten virtuaalitilojen kuten cave- eli virtuaaliluolaympäristöjen osallistava käyttö yleistyy, jolloin seinälle tai seinille heijastetaan kuvattava suunnittelukohde ympäröi katsojat sisäänsä. Teknologioiden kehittyminen voi luoda uusia innovaatiota esittelymallien päälle. Pelillisyys, erilaiset simulaatiot ja mallien päälle rakennettavat ratkaisut lisääntyvät ja kehittyvät sekä luovat uusia mahdollisuuksia laajentamaan esittelymallien hyötykäyttöä.

47 Kuva VR-ratkaisut yleistyvät esittelymallien julkaisemisessa.

48 2. LÄHTÖTIETOAINEISTO 2.1. Johdanto Yleistä Tässä ohjeessa määritellään infrahankkeita varten muodostettavan lähtötietoaineiston sisältö sekä muodostusprosessille asetettavat vaatimukset. Lähtötietoaineistosta on aikaisemmin puhuttu termillä lähtötietomalli. Lähtötietoaineisto on kokoelma erilaisia lähtöaineistoja, mutta sen lisäksi erityisesti tietynlainen tapa koota, muokata ja hallita hankkeen lähtöaineistoa. Koska suunnitteluprosessissa asetetaan suuri painoarvo aineistojen luotettavuudelle ja tarkkuudelle, on ensiarvoisen tärkeää dokumentoida huolellisesti sekä lähtöaineistoihin liittyvät alkuperä- ja metatiedot, että raaka-aineelle suoritettavat muokkaustoimenpiteet. Tavoitteena on harmonisoida lähtötietoaineisto mahdollisimman pitkälle suunnittelua ja rakentamista tukevaan muotoon. Kuva 2.1. Lähtötietoaineisto osana suunnitteluvaihetta. Lähtötietoaineiston kokoamiselle tulee varata riittävästi aikaa hankkeen alkuun. Tavoitteena on koota lähtötietoaineisto mahdollisimman aikaisessa vaiheessa ennen suunnitteluprosessin alkua, jotta suunnittelijalla on välittömästi käytössään kattavat lähtöaineistot suunnittelua varten. Tämän jälkeen lähtötietoaineisto seuraa hanketta koko sen elinkaaren läpi päivittyen kussakin suunnitteluvaiheessa syntyneiden uusien lähtötietojen osalta (kuvat 2.1 ja 2.2). Päivitykset voivat olla esim. hankkeen aikana laadittuja uusia pohjatutkimuksia tai tarkempia maastomittauksia. Kuva 2.2. Lähtötietoaineisto osana hankkeen elinkaarta Rakenne Vaatimus Lähtötietoaineisto koostuu kahdesta pääkansiosta (kuva 2.3):

49 01_Raaka-aine -kansioon tallennetaan saatu lähtöaineisto muokkaamattomana. 02_Lahtotieto -kansioon tallennetaan muokattu raaka-aine. Raaka-aine- ja lähtötieto -kansioihin tallennettu lähtöaineisto dokumentoidaan metatietoineen lähtöaineistoluetteloon. Kuva 2.3. Lähtötietoaineiston rakenne. Ohje Aiempien suunnitteluvaiheiden tallentamisesta sovitaan hankekohtaisesti alla olevia periaatteita noudattaen:

50 Aiemmat suunnitteluvaiheet tallennetaan yhteen kansioon, jonka sijainti on vapaa. Tämä kansio ei siis sisälly lähtötietoaineistoon aiemmasta ohjeistuksesta poiketen. Lähtöaineistoluettelossa tulee aina olla metatiedot aineistokokonaisuudelle sekä merkintä, mihin aiempien vaiheiden suunnitelma-aineisto on tallennettu. Projektinaikaista työskentelyä varten tulee olla myös linkki aineiston sijaintiin. Jos aiempien suunnitteluvaiheiden aineistoa tallennetaan raaka-aineeseen tai lähtötietoon, tulee siitä tehdä normaalin käytännön mukaiset kirjaukset lähtöaineistoluetteloon. Ohje Lähtötietoaineiston laatimisessa pyritään aineiston ja dokumentaation jatkuvuuteen. Edellisen vaiheen lähtötietoaineistoa täydennetään samassa hakemistorakenteessa ja lähtöaineistoluettelossa. Tästä on kerrottu lisää luvussa Vaatimus Pääkansioihin luodaan ensimmäisen tason alakansiot kuvan 2.3 ja taulukon 2.1 mukaisesti. Kansiot A- D kuvaavat nykytilaa. E Viiteaineistoon tallennetaan muun muassa liittyvien hankkeiden suunnitelmat sekä ei nykytilaa kuvaavat raportit ja selvitykset (nykytilaa koskevat raportit ja selvitykset tallennetaan A-D-kansioihin). Taulukko 2.1. Lähtötietoaineiston aineistosisältö ja jaottelu viiteen alakansioon. Alakansio Esimerkit (suunnitteluvaiheesta riippuen) A Maastomalli Maastomalli Mittausperusta Pintavesitiedot ja/tai -malli Tarkentavat maastotiedot (puusto ja muu kasvillisuus) B Maa- ja kallioperä Pohjatutkimustulokset Kallioperätutkimustiedot Kallioperäkartat Tulkittu kalliopinta (kallionpintamalli) ja maalajirajapinnat Kallion materiaalimalli Pohjavesitiedot Maaperäkartat Pilaantuneet maat Olemassa olevat pohjanvahvistukset (esim. stabiloinnit, pystyojat, massanvaihdot, pudotustiivistykset tai kevennysrakenteet) Geotekniset mittaukset (esim. painuma- ja siirtymämittauspisteet; pisteiden sijainti ja mittaustulokset) C Rakenteet ja Rakenteiden ja järjestelmien tiedot, jotka kuvaavat nykytilaa, esim.: järjestelmät Vesihuoltoverkostot, kaivot Turvallisuusrakenteet ja opastusjärjestelmät Johto- ja laitetiedot Väylät ja kadut Sillat Muut taitorakenteet kuten laiturit, tukimuurit, paalulaatat, meluseinät, tunnelit Valaistus Viitoitus ja opastustaulut Aita- ja kaiderakenteet Pohjavedensuojaus

51 Kuntotutkimusraportit D Temaattiset aineistot Sisältää sekä fyysisesti olemassa olevia aineistoja (esim. muinaismuistot) että ei-fyysisiä aineistoja (esim. kaavatiedot tai liito-oravien elinalueet aluerajauksena). Aineistoja ovat mm: Kartta-aineistot (pohjakartat yms.) Ilmakuvat Kaava-aineisto Ympäristöaineistot (luonto, uhanalaiset lajit, kulttuuriperintö yms.), jotka kuvaavat nykytilaa Nykytilaa kuvaavat liikenneaineistot, kuten Nykyinen liikenneverkko Erikoiskuljetusreitit Kiinteistörajat ja maanomistajatiedot Rakennus- ja huoneistorekisteri Toteuttamiseen liittyvät alueiden käyttöoikeudet (tie-, katu- ja rata-alueen rajat, läjitysalueet, väliaikaiset käyttöoikeudet, laskuoja-alueet, suoja-alueet ja vyöhykkeet) Vesiväyläalueet E Viiteaineisto Suunnitteluperusteet Muut hankkeeseen liittyvät suunnitelmat Muiden konsulttien suunnitelmat Liittyvät hankkeet yms. Raportit ja selvitykset (ei nykytilaa kuvaavat aineistot, ennusteet, korttelisuunnitelmat yms.) Maastokäyntien havainnot ja valokuvat Vaatimus Suunnitelma-aineiston tallennuksessa noudatetaan seuraavia periaatteita: kaikki muiden kuin kyseessä olevan hankkeen suunnitelma-aineistot tallennetaan E-kansioon. Mikäli nykytilaa mallinnetaan suunnitelmien perusteella, esimerkiksi nykyistä vesihuoltoverkostoa, aineisto tallennetaan tässä esimerkissä C-kansioon. Tällöin on tärkeää, että kaikki aineistossa olevat epävarmuudet ja riskit dokumentoidaan mahdollisimman tarkasti. Aineiston tallennuksessa noudatetaan alla olevia periaatteita. 1. Suunnitelma-aineistokokonaisuus tallennetaan E-kansioon ja dokumentoidaan lähtöaineistoluetteloon normaalin käytännön mukaan. 2. Raaka-aineesta jalostettu lähtötieto tallennetaan B-/C-kansioon lähtötiedon puolelle ja dokumentoidaan lähtöaineistoluetteloon. Lähtöaineistoluettelon raaka-aineen "Tiedostonimi"-sarakkeeseen kirjataan raaka-aineen sijainti (esimerkiksi kts. Kohta E17-5 (tukimuuri.pdf)). Lisäksi kaikki aineiston riskit ja epävarmuustekijät tulee dokumentoida. Samaa periaatetta noudatetaan, kun raaka-aineesta muokattua lähtötietoa tallennetaan eri kansioon, kuin missä sen raaka-aine on ollut (esimerkiksi A-kansioon tallennetusta maastomallin raaka-aineen takymetritiedostosta tuotetaan C-kansioon rakenteita). Tällä periaatteella lähtötiedon A-D-kansioista löytyy paras nykytilaa kuvaava aineisto. On huomattava, että A-D-kansion sisältö ei voi koskaan sataprosenttisesti kuvata nykytilaa, vaan aineistossa on aina tiettyjä epävarmuuksia. Ohje Alakansioihin luodaan tarpeellinen määrä toisen tason alakansioita raaka-aineelle ja lähtötiedolle. Pienissä hankkeissa alakansiot voi korvata lisäämällä lähtötietoaineiston mukainen koodi

52 tiedostonimeen. Toisen ja kolmannen tason alakansioita ei ole vakioitu ja ohjeen mukaisesta ehdotuksesta (liite 2.1: lähtöaineistoluettelo) voi poiketa hankkeesta ja tekijöistä riippuen Nimeäminen Yleiset vaatimukset nimeämiselle Vaatimus Kansioiden ja tiedostojen nimeämisessä sallitut merkit ovat a-z, A-Z, väliviiva (-) ja alaviiva (_). Välilyöntejä, kirjaimia å, ä ja ö sekä erikoismerkkejä ei saa käyttää. Kansiot ja tiedostot tulisi nimetä mahdollisimman lyhyesti käyttöjärjestelmien ja ohjelmistojen sisältämien tiedostopolkujen merkkirajoitusten takia. Esimerkiksi Windows-käyttöjärjestelmässä tiedostopolun merkkijono ei saa ylittää 256 merkkiä. Tiedostolle annetaan lyhyt sisältöä kuvaava nimi, mutta siitä jätetään pois kaikki sellainen ylimääräinen tieto, jonka voi kertoa lähtöaineistoluettelossa. Tällainen tieto on esimerkiksi koordinaattijärjestelmä Kansioiden nimeäminen Vaatimus Raaka-aineen kansiot nimetään aineistotunnuksella (A-E), tämän perään lisättävällä r-kirjaimella sekä aineistokokonaisuuden nimellä. Lähtötietokansion sisältämiin kansioihin ei lisätä r-tunnusta. Tällä osoitetaan kansiotasolla mikä on raaka-ainetta ja mikä lähtötietoa (kuva 2.4). Aineistokokonaisuuden nimen voi myös jättää pois, jolla saadaan lyhennettyä tiedostopolkua. Tällöin kansionimet ovat lyhyesti Ar, Br, Cr, Dr, Er, A, B, C, D, E. Kuva 2.4. Lähtötietoaineiston kansiorakenne. Toisen asteen alakansiot nimetään periaatteella aineistotunnus (Ar-Er/A-E), kymmenellä jaollinen juokseva numero, alaviiva ja aineistotyypin nimi, esimerkiksi Br10_Pohjatutkimukset tai B10_Pohjatutkimukset.

53 Kolmannen asteen alakansioiden tunnukseen tulee toisen asteen alakansion kaksi/kolme ensimmäistä merkkiä (tässä: Br1 tai B1) sekä juokseva numero. Tunnuksen jälkeen tulee alaviiva ja kansionimi, esimerkiksi Br11_Kairaukset tai B11_Kairaukset. On huomattava, että tässä tapauksessa Br1/B1- tunnus pysyy vakiona. Jos kansioita tulee pakottavista syistä (esimerkiksi laajat hankkeet) enemmän kuin yhdeksän, tulee numerointia jatkaa juoksevasti vakiotunnuksen jälkeen, esimerkiksi B110. Näin kansiot eivät sekoitu B20-kansion ja sen alakansioiden kanssa. Neljännen tason alakansiot nimetään periaatteella yläkansion tunnus, väliviiva, juokseva numero (01-99), alaviiva ja kansionimi, esimerkiksi Br11-01_Taydentavat_tutkimukset tai B11-01_Taydentavat_tutkimukset. Mikäli aineistoa on paljon, esimerkiksi laajoissa hankkeissa, tulee ne pyrkiä tallentamaan neljännelle hierarkiatasolle. Tällöin toinen ja kolmas hierarkiataso on luokittelevia. Aineistotyypin lisääminen kansionimeen ei ole pakollista, jolloin alakansioiden nimi muodostuu pelkästä koodista, esimerkiksi Br Yllä olevat kansioesimerkit on esitetty kuvassa 2.5. Kuva 2.5. Esimerkki alakansioiden nimeämisestä. Ohje Hyvä periaate on, että viidennen tason alakansioita ei enää tehdä, jotta kansiorakenteesta ja siten tiedostopolusta ei tule liian pitkä. Aineisto on pyrittävä jaottelemaan tason alakansioilla ja lähtöaineistoluetteloon kirjattavien metatietojen avulla. Viidennen tason alakansioiden nimen edessä ei ole mitään koodia, mikäli sellaisia tehdään. Pienissä hankkeissa ensimmäisen tason alakansiot voivat jo riittää (A-E), jolloin muita alakansioita ei tarvitse tehdä (kuva 2.6). Tällöin tarkentavan koodin voi tarvittaessa lisätä tiedostonimen alkuun, esimerkiksi Cr10_<tiedostonimi>. Alakansioiden määrää kannattaa peilata hankkeen kokoon sekä lähtöaineiston määrään ja tehdä kansioita vain tarvittava määrä.

54 Kuva 2.6. Esimerkki pienestä hankkeesta, jossa alakansioita ei tarvita Tiedostojen nimeäminen Vaatimus Raaka-aineen tiedostonimiä ei muuteta, vaan ne säilytetään sellaisena kuin ne on saadessa olleetkin. Poikkeuksena ovat pitkät tiedostonimet, jotka ylittävät tiedostopolun enimmäismerkkimäärän. Tällöin tiedostonimeä voidaan lyhentää ja tehdä siitä merkintä lähtöaineistoluetteloon. Raaka-ainetta saadaan hankkeissa erittäin suuria määriä, jopa tuhansia tai kymmeniä tuhansia tiedostoja, minkä vuoksi raaka-aineen tiedostonimen muuttaminen ei ole tarkoituksenmukaista. Sen sijaan lähtötieto nimetään mahdollisimman lyhyesti ja kuvaavasti. Metatietoja, jotka ovat näkyvissä tiedostopolussa tai lähtöaineistoluettelossa, ei laiteta tiedostonimeen. Mikäli alakansioita ei hankkeessa tehdä, tulee lähtötietoaineiston mukainen koodi näkyä tiedostonimessä (luku 2.2.2) Prosessi Lähtötietoaineiston muodostusprosessi on kuvattu yksinkertaistettuna kuvassa 2.7. Kuva 2.7. Lähtötietoaineiston muodostusprosessi. Lähtötietoaineiston laatiminen alkaa toimeksiannosta. Sitä voidaan laatia joko suunnitteluhankkeen yhteydessä ennen suunnittelun alkua tai omana erillisenä toimeksiantonaan. Vaatimus Lähtötietoaineistoa varten tilataan kaikki hankkeen kannalta oleelliset nykytilaa kuvaavat aineistot sekä viiteaineistot (raaka-aine), joista dokumentoidaan kaikki tärkeät alkuperä- ja metatiedot

55 hankkeen lähtöaineistoluetteloon. Raaka-aine tarkistetaan ja puutteet sekä muut erityishuomiot dokumentoidaan lähtöaineistoluetteloon. Kuvassa 2.8 on kuvattu lähtöaineiston tallennus- ja dokumentointiperiaatteet. Raaka-aineen laadunvarmistuksen jälkeen se harmonisoidaan mahdollisimman homogeeniseen ja suunnittelun mahdollistavaan muotoon ja tallennetaan lähtötiedon puolelle. Muokkaustoimenpiteitä voivat olla esimerkiksi koordinaatistomuunnokset tai 2D-aineistojen mallintaminen 3D-muotoon. Toimenpiteet dokumentoidaan lähtöaineistoluetteloon ja muokattu aineisto tarkistetaan. Suunnittelun lähtötietona käytetään nimenmukaisesti aina jalostettua raaka-ainetta eli lähtötietoa. Mikäli raakaainetta ei ole tarve muokata, se kopioidaan silti lähtötiedon puolelle ja tarvittaessa nimetään uudelleen. Raaka-aineen tiedostonimi voi olla perusteellista säilyttää tietyissä tapauksissa (kuten vakiintuneet paikkatietoaineistot, joilla on oma nimeämiskäytäntönsä). Ohje Työstettävän aineiston voi tallentaa TEMP-kansioon, jolloin sitä ei tarvitse dokumentoida lähtöaineistoluetteloon. Näin raaka-aine- ja lähtötieto-kansioita ei tarvitse erikseen siivota ylimääräisistä tiedostoista luovutettaessa sitä eteenpäin. Lähtötietojen osalta laaditaan myös lähtöaineistoselostus (katso luku ), jota täydennetään lähtötietoaineiston muodostamisen yhteydessä. Kun lähtötiedot ovat valmiita ja dokumentaatio laadittu, voidaan nämä luovuttaa tilaajalle. Kuva 2.8. Lähtöaineiston tallennus- ja dokumentointiperiaatteet. Lähtötietoaineistoprosessi on kuvattu tarkemmin luvuissa 2.3 ja 2.4.

56 2.2. Raaka-aine Tilaus Ohje Lähtötietoaineiston raaka-ainetta tilatessa tulee huomioida, että tavoitteena on yhdenmukaistaa aineistot mahdollisimman pitkälle mallipohjaisen suunnittelun mahdollistavaan muotoon. Raaka-aine tulee hankkia mahdollisuuksien mukaan avoimissa tiedonsiirtoformaateissa tai vähintään valmiiksi oikeassa koordinaatti- ja korkeusjärjestelmässä. Jos tilattua raaka-ainetta ei saada hankkeessa sovituissa formaateissa ja järjestelmissä, tulee nämä muokata sovittuun muotoon. Erilaisten aineistojen alueellinen laajuus tulee määritellä aineistokohtaisesti. Esimerkiksi melulaskennoissa tarvitaan usein maanpintamallia muuta suunnittelua laajemmalta alueelta. Vaatimus Raaka-aineen tilaamisessa tulee noudattaa olemassa olevia ohjeita, kuten Väyläviraston ohjeita 19/2017 Maastotietojen hankinta Toimintaohjeet, 18/2017 Tie- ja ratahankkeiden maastotiedot Mittausohje sekä 21/2014 Taitorakenteiden suunnittelun lähtötieto-ohje tai muita tilaajakohtaisia ohjeita. Tilattu ja aineistotoimittajilta vastaanotettu raaka-aine tallennetaan lähtötietoaineiston jaottelun mukaisesti raaka-aine -pääkansion alle. Aineistot tallennetaan alkuperäisillä nimillään niille tarkoitettuihin alakansioihin muokkaamattomina. Raaka-aineen vastaanottotarkastus on esitetty luvussa Metatietojen dokumentointi Vaatimus Koska suunnitteluprosessissa asetetaan suuri painoarvo aineistojen luotettavuudelle ja tarkkuudelle, tulee tilattavista raaka-aineista kirjata ylös tietyt oleelliset alkuperä- ja metatiedot hankkeen lähtöaineistoluetteloon. Nämä tiedot on esitetty taulukossa 2.2. Kuvassa 2.9 on esitetty samat asiat esimerkinomaisesti (kuva jaettu kahdelle riville). Ohje Metatietosarakkeita voi lisätä hankekohtaisesti lähtöaineistoluetteloon, jos hankkeen kannalta tärkeä metatieto puuttuu tästä ohjeistuksesta. Aineistokokonaisuuksia voi tarvittaessa dokumentoida yhdelle riville, jos niillä on samat metatiedot. Tämä riippuu hankevaiheen tarkkuudesta ja aineistotyypistä. Esimerkiksi RS-vaiheessa yksittäisten tiedostojen metatietojen dokumentointi on tarkempaa ja tärkeämpää kuin YS-vaiheessa. Kaikkien metatietojen täyttäminen on pakollista, mikäli kyseinen metatieto on tiedossa. Mikäli aineiston jotain metatietoa ei ole saatavilla, laitetaan lähtöaineistoluetteloon ruksi (x) kyseisen metatiedon kohdalle. Tyhjät solut tarkoittavat, että dokumentointi on jäänyt kesken.

57 Taulukko 2.2. Lähtöaineistoluettelon raaka-aineen metatietosarakkeet. Sarake Selite 1. tason alaluokka Aineiston 1. tason alaluokka, esimerkiksi A Maastomalli. Alaluokan voi valita solun kohdalla alasvetovalikosta. 2. tason alaluokka - koodi Aineiston 2. tason alaluokan koodi, esimerkiksi A tason alaluokka - nimi Aineiston 2. tason alaluokan kansionimi, esimerkiksi Yleispiirteinen maastomalli. 3. tason alaluokka - koodi Aineiston 3. tason alaluokan koodi, esimerkiksi A tason alaluokka - nimi Aineiston 3. tason alaluokan kansionimi. 4. tason alaluokka - koodi Aineiston 4. tason alaluokan koodi, esimerkiksi A tason alaluokka - nimi Aineiston 4. tason alaluokan kansionimi. Tiedostonimi Aineiston tiedostonimi. Aineiston kuvaus Aineiston nimi / selkokielinen kuvaus. Saatu (pvm) Koska aineisto on vastaanotettu (esim ). Vastaanottaja Kuka aineiston on tilannut/vastaanottanut. Alkuperäislähde Aineiston alkuperäislähde / tuottaja (mistä / keneltä aineisto on peräisin). Keneltä saatu Keneltä aineisto on saatu (yritys tai taho, henkilö ja henkilön yhteystiedot tai rekisteri/palvelu). Koordinaatisto Missä koordinaatti- ja korkeusjärjestelmässä aineisto on vastaanotettaessa ollut. Formaatti Aineiston tiedostoformaatti. Lisätiedot / erityishuomiot / riskit Tilattuun lähtöaineistoon liittyvät lisätiedot, erityishuomiot ja riskit. Kuva 2.9. Raaka-aineen osalta täytettävät metatiedot lähtöaineistoluettelossa. Esimerkkiaineisto on tässä tapauksessa kansiossa Ar21_Laserkeilaus. Saman aineiston lähtötiedon metatiedot on esitetty kuvassa Rajapinnat Ohje Osa lähtöaineistoista on luettavissa suoraan erilaisista tietovarastoista rajapintojen kautta. Näiden osalta ei ole laadittu selkeitä toimintaohjeita. Haasteena on mm. aineiston päivittyminen, jolloin

58 käytetyn lähtöaineiston jäljittäminen on hankalaa. Rajapintojen käytöstä sovitaan hankekohtaisesti. Tulevaisuudessa tavoitteena voidaan pitää tilannetta, jossa lähtötiedot päivittyvät automaattisesti hankkeen edetessä erilaisiin rekistereihin ja tietovarastoihin, joista ne voidaan myöhemmin lukea helposti rajapintojen kautta seuraavan hankkeen lähtötietoaineistoon. Mikäli rajapintoja hyödynnetään lähtötietoaineistossa, tulee aineisto kirjata normaalin käytännön mukaisesti lähtöaineistoluetteloon. Lähtöaineistoluettelossa tulee olla merkintä, missä aineisto sijaitsee. Lähtötietoaineistoa luovutettaessa eteenpäin, tulee rajapintojen kautta käytetty aineisto ladata/pyytää lähteestä tiedostoformaatissa ja tallentaa lähtötietoaineiston mukaiseen kansiorakenteeseen, jotta suunnittelussa käytetty versio voidaan jäljittää.

59 2.3. Lähtötieto Muokkaustoimenpiteet Ohje Raaka-aineen muokkaamisella aineistot harmonisoidaan ja yhdenmukaistetaan mahdollisimman pitkälle suunnittelua tukevaan muotoon. Suunnittelun lähtöaineistoa on sekä kaksi- että kolmiulotteisessa muodossa, joten aineistojen mallinnuksella voidaan tarkoittaa eri asioita. Harmonisointitoimenpiteitä voivat olla hankekohtaisesti mm.: Koordinaatti- ja korkeusjärjestelmien yhdenmukaistaminen Tiedostoformaattien yhdenmukaistaminen o Esim. alun perin GT-muodossa oleva maastomalli muunnetaan XML-formaattiin (Inframodel). Useampien aineistojen tai tiedostojen yhdistäminen yhdeksi tiedostoksi o Esim. useasta tif-muotoisesta ortokuvasta muodostetaan yksi ortokuva, josta leikataan pienempi kuva suunnittelualueen aluerajauksella. Uusi ortokuva nimetään uudella, tunnistettavalla nimellä. Tiedoston uudelleen nimeäminen Aineistojen leikkaaminen tietyllä, aineistokohtaisella aluerajauksella Verkosto- ja pintamallien laatiminen (Inframodel) o Esim. useasta DWG-tiedostosta koostuva 2D-kartta vesihuoltoverkostoaineistosta muunnetaan yhdeksi ainoaksi Inframodel-muotoiseksi verkostomalliksi. Rakenteiden mallintaminen o Esim. sillan mallintaminen vanhoista piirustuksista Ympäristöaiheisten rajausten laatiminen ympäristöraporteista. Aineistojen yhdistämisessä tulee huomioida uuden tiedoston tiedostokoko. Liian suuria tiedostoja on syytä välttää, sillä ne voivat aiheuttaa tietokoneille suorituskykyongelmia. Vaatimus Kun raaka-aine on harmonisoitu lähtötiedoksi, se tallennetaan samaan kansioon lähtötiedon puolella, kuin missä se raaka-aineessa sijaitsee (kuva 2.10). Luvussa on ohjeistettu, miten toimitaan, jos lähtötietoa tallennetaan eri kansioon kuin raaka-aine, josta se on muodostettu. Suunnittelun lähtötietona käytetään aina lähtötiedon alla olevaa lähtöaineistoa. Mikäli raaka-ainetta ei ole tarve muokata, se kopioidaan silti lähtötiedon puolelle ja nimetään tarvittaessa uudelleen.

60 Kuva Muokattu raaka-aine tallennetaan samaan kansiorakenteeseen lähtötiedon puolelle Metatietojen dokumentointi Vaatimus Raaka-aineen muokkaustoimenpiteet ja -periaatteet dokumentoidaan lähtöaineistoluettelon lähtötietosarakkeisiin. Lähtöaineistoluettelon lähtötietosarakkeisiin kirjattavat tiedot on esitetty taulukossa 2.3. Samat asiat on esitetty esimerkkinä kuvassa 2.11 (sama aineisto, kuin kuvassa 2.9). Ohje Raaka-aineen muokkaustoimenpiteet kuvataan yleispiirteisesti myös lähtöaineistoselostuksessa, mikäli sellainen on hankkeessa sovittu laadittavaksi (katso luku ). Metatietosarakkeita voi lisätä lähtöaineistoluetteloon tarpeen mukaan (esimerkiksi jos suunnittelujärjestelmiä on useita tai tarvitaan tieto, että aineisto on viety yhdistelmämalliin).

61 Taulukko 2.3. Lähtöaineistoluettelon lähtötiedon metatietosarakkeet. Sarake Selite Tiedostonimi muokkauksen jälkeen Lähtötiedon nimi muokkausten jälkeen. Muokkauspäivämäärä Päivä, jolloin aineistoa on muokattu. Tekijä = Vastuuhenkilö Muokkauksen tehnyt henkilö / muokkauksen vastuuhenkilö(t) Aineiston muokkaustoimenpiteet Kuvaus lähtöaineistolle suoritetuista muokkaustoimenpiteistä. Kommentit / Havainnot / Ongelmat / Muokattuun lähtöaineistoon liittyvät Riskit erityishuomiot, ongelmat ja riskit. On viety suunnittelujärjestelmään (Kyllä) Merkataan Kyllä, jos lähtötieto on viety suunnittelutietokantaan. Kuva Lähtötiedon osalta täytettävät metatiedot lähtöaineistoluettelossa. Saman aineiston raaka-aineen metatiedot on esitetty kuvassa 2.9 Vaatimus Lähtöaineistoluettelon lähtötietosarakkeisiin kirjataan huolellisesti ylös mitä aineistolle on tehty, miten toimenpide on tehty, millä ohjelmalla tai työkalulla kyseiset muokkaukset on tehty ja mikä versio ohjelmistosta tai työkalusta on ollut käytössä.

62 2.4. Tarkkuus eri suunnitelmavaiheissa Aineistoa koskeva yleinen ohjeistus ja vaatimukset Yleistä Lähtötietoaineiston hyödynnettävyyden kannalta aineistojen tarkkuustason tulee olla mahdollisimman korkea. Ongelmaksi nousee lähtötietoaineiston raaka-aineen heterogeenisuus ja monimuotoisuus. Lähtötietojen mallinnustarkkuus vaihtelee hankkeesta ja tilaajasta sekä raakaaineen tarkkuudesta riippuen. Liitteessä 3.1. Luovutusaineiston tiedonsiirron vaatimukset on esitetty mallinnusvaatimukset muun muassa maastomallille, maa- ja kallioperämalleille sekä pohjatutkimuksille. Muiden aineistojen tarkkuustaso tulee sopia erikseen tekniikkalajeittain hankkeen alussa. Vaatimus Lähtötietoaineiston luotettavuuden takaamiseksi tulee tarkkuustaso dokumentoida eri aineistojen osalta mahdollisimman huolellisesti lähtöaineistoluetteloon. Aineistoista tulee käydä ilmi niiden tarkkuustaso ja eri alkuperää olevat aineistot tulee voida eritellä toisistaan. Esimerkiksi yleispiirteinen maastomalliaineisto tulee olla eroteltavissa takymetrilla mitatusta maastomalliaineistosta. Lähtöaineistosta tulee aina kertoa, mihin menetelmään mallin muodostaminen on perustunut. Koordinaatti- ja korkeusjärjestelmän, tiedonsiirtoformaattien ja nimikkeistön osalta noudatetaan YIVohjeiden ensimmäisessä osassa (1. Yleinen osa) määritettyjä ohjeita ja vaatimuksia Aineistokohtaiset vaatimukset A Maastomalli Vaatimus Maastomalliaineistolle asetetaan vaatimuksia muun muassa: mittausperustan pisteille yksikäsitteisten kohteiden mittauksen keskivirheelle pinnan korkeuden interpoloinnin keskivirheelle taiteviivojen ja hajapisteiden pistevälille. Katso myös liite 3.1 Luovutusaineiston tiedonsiirron vaatimukset. Ohje Maastomallin ja mittausperustan laatimisessa noudatetaan yleisiä tai tilaajakohtaisia ohjeita. Näitä ovat muun muassa Väyläviraston ohjeet 18/2017 Tie- ja ratahankkeiden maastotiedot Mittausohje ja 19/2017 Maastotietojen hankinta Toimintaohjeet. Ohjeiden mahdollinen päivittyminen on huomioitava.

63 B Maa- ja kallioperä Ohje Maa- ja kallioperätutkimuksia tehdään suunnittelun eri vaiheissa siten, että tutkimusten tarkkuus vastaa kunkin suunnitteluvaiheen vaatimuksia. Koska rakennussuunnitelma tehdään usein juuri ennen rakentamista tai rakentamisen aikana, on tärkeää, että jo aikaisempien suunnitelmavaiheiden yhteydessä tehdään kattavat pohjatutkimukset. Pohjatutkimuksille (maa- ja kallioperätutkimukset) ja niiden toteutukselle sekä tulosten esitystavoille ja laadulle asetetaan vaatimuksia erinäisillä ohjeilla ja standardeilla. Näitä ovat muun muassa: Infra-pohjatutkimusformaatti Standardi SFS-EN ISO Geotekninen tutkimus ja koestus Geotekniset tutkimukset ja mittaukset, Suunnitteluvaiheen ohjaus, Liikenneviraston ohje 10/2015 C Rakenteet ja järjestelmät Vaatimus Rakenteiden mallintamisessa CAD-tiedostojen tasot ja objektit tulee litteroida voimassa olevan InfraBIM-nimikkeistön mukaan. Eri kohteiden tai objektien mallinnustarkkuus ja -tapa dokumentoidaan selkeästi. Nykyisistä rakenteista ja järjestelmistä tulee yksiselitteisesti ilmetä aineiston tarkkuus ja epävarmuudet (mitattu, tulkittu, epävarma). Ohje Tarkkuudeltaan erilaiset kohteet ja objektit esitetään esimerkiksi eri väreillä. Eri kohteiden kartoituksessa noudatetaan näitä käsitteleviä ohjeita. D Temaattiset aineistot Ohje Kiinteistötietojen, pohjakartan ja ilmakuvien tilaamisesta on mm. julkaisussa Väyläviraston ohjeita 19/2017 Maastotietojen hankinta Toimintaohjeet. Pohjakartan ja ortokuvien mittaamisesta on ohjeistettu julkaisussa Väyläviraston ohjeita 18/2017 Tie- ja ratahankkeiden maastotiedot Mittausohje Esi- ja tarveselvitysvaihe Esi- ja tarveselvitysvaiheen lähtötietoaineisto on usein yleispiirteistä ja 3D-mallintamista sekä havainnekuvia on yleensä tarkoituksenmukaista tehdä vain merkittävimmistä kohteista. Esisuunnittelu ja tarveselvitykset voivat olla lähtötietoa kaavoitukselle, jolloin hankkeen lopputuotteiden tulisi palvella myös kaavoituksen tarpeita. Sovitussa koordinaatistossa toimiminen on tärkeää, jotta esimerkiksi vaihtoehtovertailut on mahdollista viedä paikkatietopohjaisiin tietovarastoihin. Vaatimus Esi- ja tarveselvitysvaiheessa koottavan lähtötietoaineiston keskeisen sisällön muodostavat muun muassa karkea maanpintamalli tarkennettuna hankkeen tarpeiden mukaan maaperäkartta maaperätutkimukset

64 kallioperäkartta ja merkittävimmät alueelliset heikkousvyöhykkeet ja siirrokset arvio kalliopinnan sijainnista (kalliopinnan korkeusasema) nykyisten siltojen ja taitorakenteiden sijainnit nykyiset väylärakenteet ja -linjaukset pohjavesitiedot johto- ja laitetiedot maankäyttötiedot ja kiinteistörajat sekä paikkatietoaineistot (usein ns. peruskarttatarkkuudella) ja paikkatietosidonnaiset aineistot tiedot pilaantuneista maista. Jos esi- ja tarveselvitysvaiheessa tehdään ympäristöä koskevia selvityksiä, kuten melulaskentoja ja maisemainventointeja, tulokset tulee sisällyttää lähtötietoaineistoon Yleissuunnitelmavaihe Yleissuunnitelmavaiheessa lähtötiedot (mm. maastomallit ja pohjatutkimukset) ovat vielä yleispiirteisiä, eikä mallinnuksen tarkkuutta ole tarkoituksenmukaista lisätä. Yleissuunnitelmavaiheessa tarkennetaan esi- ja tarveselvitysvaiheessa tehtyä lähtötietoaineistoa. Ohje A Maastomalli Yleissuunnitelmavaiheessa käytetään yleensä yleispiirteistä maastomallia. Maastomalli voi perustua laserkeilausaineistoon (esimerkiksi Maanmittauslaitoksen aineisto) tai laserkeilausdatan pohjalta tulkittuun ja maastomittauksin täydennettyyn malliin. Tärkeää on, että mallinnustarkkuus on tiedossa ja dokumentoitu, eikä liian epätarkkaa mallia käytetä seuraavien suunnitelmavaiheiden lähtötietona. Mikäli maastoaineisto koostuu monista mittaustiedostoista, tulee näiden väliset rajapinnat toimittaa aluerajauksina. B Maa- ja kallioperä Maa- ja kallioperätutkimukset voivat olla yleissuunnitelmavaiheessa vielä niin vähäisiä, ettei niiden pohjalta tehdyt maa- ja kallioperämallit välttämättä palvele tarkoitustaan. Maaperämallin laatimistarve ja laajuus yleissuunnitelmavaiheessa määrätään hankekohtaisesti. Esimerkiksi pehmeiköt voidaan jo tässä suunnitteluvaiheessa tutkia niin tarkasti, että kovan pohjan tai kallionpinnan määrittäminen on näissä paikoissa mahdollista. Maa- ja kallioperä -kansioon tallennetaan seuraavat: kallioperätutkimustiedot kallioperäkartat tulkittu kalliopinta (kalliopintamalli) ja maalajirajapinnat tiedot pilaantuneista maista. C Rakenteet ja järjestelmät Kaupunkien, kuntien ja laiteomistajien taholta hankitaan tiedot merkittävistä kunnallistekniikan laitteista sekä muista rakenteista, kuten silloista ja taitorakenteista sekä nykyisten väylien rakenteista ja -linjauksista. Olennaista on, että johdot ja laitteet, joista aiheutuu merkittäviä siirtokustannuksia, mallinnetaan riittävällä tarkkuudella (piste, viiva, aluerajaus, tilavuuskappale) kustannuslaskentaa varten. Vähemmän merkittävien rakenteiden tarkkuustason varmistaminen ei tässä suunnitteluvaiheessa ole yhtä olennaista. D Temaattiset aineistot

65 Yleissuunnitelman laatimiseksi tarvittava lähtötietoaineisto on paljolti eri rekistereistä ja paikkatietojärjestelmistä sekä erillisselvityksistä hankittavaa materiaalia, kuten maankäyttötiedot; maakunta-, yleis- ja asemakaavat erityiset aluerajaukset; pohjavesialueet, eläimet, kasvillisuus, muinaismuistot, suojelualueet jne. maanomistus; tilarajat ja maanomistustiedot nykytilaa kuvaavat paikkatietoaineistot ja paikkatietosidonnaiset aineistot, kuten melu- ja luontoselvitykset. E Viiteaineisto Muuta yleissuunnitelmavaiheessa kerättävää lähtötietoaineistoa ovat muun muassa suunnitteluperusteet muut hankkeeseen liittyvät suunnitelmat hankkeeseen liittyvät selvitykset, inventoinnit sekä niistä koottava tieto lupa-asiakirjat Viranomaiskäsittelyvaihe (Tie-, rata-, katu- ja puistosuunnitelmavaihe) Tie-, katu-, puisto- ja ratasuunnitelmavaiheessa tarkennetaan yleissuunnitelmavaiheessa tehtyä lähtötietoaineistoa. Vaatimus A Maastomalli Tie-, katu-, puisto- ja ratasuunnitteluvaiheessa tarkennetaan maastotutkimuksia ja -mittauksia hankkeen tarpeiden mukaan. Tie-, katu-, puisto- ja ratasuunnitteluvaiheen maastomalli on pääsääntöisesti tarkkuustasoltaan sama aineisto, jota käytetään myös rakennussuunnitteluvaiheessa. Olennaista on, että myös mittausperusta (kiintopisteverkko, mittauksen lähtöpisteet) sisältyy lähtöaineistoon ja sitä hyödynnetään tämän ja seuraavien suunnitteluvaiheiden lisämittauksissa sekä toteutusvaiheessa. Tie-, katu-, puisto- ja ratasuunnitelmavaiheen mittausperustan runkopisteet muodostuvat perus- ja käyttökiintopisteistä. Mittausperustaa tihennetään tarvittaessa tihennys- /apupistemittauksin. Maastomalliaineiston tulee olla yksiselitteistä. Hankekohtaisesti on sovittava, kenen tehtävänä on eri maastomallikokonaisuuksien yhdistäminen. Vaikka maastomallin osia ei yhdistettäisikään, on suunnittelussa käytettävän ja massalaskennan perustana olevan maanpintamallin oltava yksiselitteinen. Mikäli maastoaineisto koostuu monista mittaustiedostoista, tulee näiden väliset rajapinnat toimittaa aluerajauksina. Maastomallin pisteet ja viivat tulee olla luokiteltu sovitun ohjeistuksen mukaisesti (esimerkiksi Väyläviraston hankkeissa LO18/2017 Tie- ja ratahankkeiden maastotiedot Mittausohjeen mukaisesti). B Maa- ja kallioperä Pohjatutkimusten pohjalta muodostetaan maaperämalli, joka sisältää tutkimustietoihin perustuen kallionpinnan (mukaan lukien avokalliohavainnot) maalajikerrokset pohjanvahvistuskohteissa (mukaan lukien olemassa olevat täytöt) pohjaveden pinnan hankekohtaisesti, mikäli tietoa sen korkeudesta on riittävästi tarjolla olemassa olevat pohjanvahvistukset.

66 Kallionpintamalliaineistossa on selkeästi erotettava toisistaan avokalliohavainnot, porakonekairauksilla varmasti määritetyt pisteet ja epävarmoihin havaintoihin tai tulkintoihin perustuvat pisteet InfraBIM-nimikkeistön mukaisesti. Kallion materiaalimalli perustuu kallioperätutkimuksista, kirjallisesta aineistosta, kartoista ja pohjatutkimuksista saatuihin tietoihin ja se sisältää tutkimustietoihin perustuen seuraavat tiedot: kallioperätutkimusten tiedot (porakonekairaukset/kallionäytekairaukset/ kuvantamistulokset) kalliopinnan topografia kalliomekaaniset tutkimukset (kivinäytteiden laboratoriotutkimukset, jännitystilamittaukset) rakennusgeologiset kartoitukset kartat. Kallion materiaalimalli kuvaa vähintään osaa seuraavista kallioperän ominaisuuksista: kivilajit kalliolaatu heikkousvyöhykkeet vedenjohtavuus. Maaperämallit ja kalliopintamallit mallinnetaan aina jotain käyttötarkoitusta varten. Esimerkiksi kallionpintaa ei ole järkevää tuottaa koko suunnittelualueelta, jos käytössä ei ole aineistoa, jolla se voidaan muodostaa riittävän luotettavasti. Maaperämallin ja kalliopintamallin tarkkuus ja tulkintaperusteet kerrotaan lähtöaineistoluettelossa ja lähtöaineistoselostuksessa. Pisteet ja pinnat tulee luokitella InfraBIM-nimikkeistön mukaisesti. Maaperämallin laajuutta ja tarpeellisuutta kannattaa harkita, jos pohjatutkimusten vähäinen määrä ei mahdollista mallin laadintaa. Kallioperätutkimuksissa on tärkeää tarkistaa kohteen kalliopinnan sijainti sekä selvittää kalliolaatu yksityiskohtaisemmin. Lisäksi tulee selvittää, esiintyykö alueella tiloja leikkaavia rako- tai heikkousvyöhykkeitä. Tutkimuksissa selvitettäviä tekijöitä ovat: alueen heikkousvyöhykkeet, rakosuunnat ja niiden mekaaniset ominaisuudet, ehjän kiven mekaaniset ominaisuudet, jännitystila, vedenjohtavuus sekä ympäristön rakenteet ja laitteet. Kivinäytteiden laboratoriotutkimuksia ja jännitystilamittauksia suoritetaan, jotta saadaan lähtöarvot kalliomekaanisille mallinnusohjelmille. C Rakenteet ja järjestelmät Lähtötietoaineisto sisältää katu-, tie-, puisto- ja ratasuunnitteluvaiheessa mahdollisimman tarkasti nykyiset rakenteet ja järjestelmät, kuten johdot ja laitteet sillat ja taitorakenteet nykyinen valaistus, kaapeloinnit ja sähkönsyöttö. D Temaattiset aineistot Yleissuunnitelmavaiheessa kerätty kartta- ja paikkatietoaineisto päivitetään ja täydennetään. Paikkatietoja, kuten ympäristötietoja ja säilytettävää kasvillisuutta, tarkennetaan mittauksin ja maastokäynnein. E Viiteaineisto Viiteaineiston pohjana on yleissuunnitelman laadinnan aikana päivitetty aineisto. Aineiston ajantasaisuudesta ja kattavuudesta on kuitenkin tie-, katu-, puisto- ja ratasuunnitelmavaiheessa varmistuttava. Tarvittaessa aineistot päivitetään.

67 Rakennussuunnitelmavaihe Vaatimus A Maastomalli Tie-, katu-, puisto- ja ratasuunnitelmavaiheen maastomallia tarkennetaan hankkeen tarpeiden mukaan rakennussuunnitelmavaiheessa. Mikäli maastoaineisto koostuu monista mittaustiedostoista, tulee näiden väliset rajapinnat toimittaa aluerajauksina. B Maa- ja kallioperä Rakennussuunnitelmavaiheessa tarkennetaan tie-, katu-, puisto- ja ratasuunnitelmavaiheen maa- ja kallioperäaineistoa muun muassa seuraavilta osin: pohjatutkimukset (olemassa olevat ja uudet) maaperämalli (tulkitut kerrosrajat lähtötietojen mukaisella tarkkuudella) kallion materiaalimalli. C Rakenteet ja järjestelmät Lähtötietoaineisto sisältää rakennussuunnitteluvaiheessa mahdollisimman tarkasti nykyiset rakenteet ja järjestelmät, kuten johdot ja laitteet sillat ja taitorakenteet nykyinen valaistus, kaapeloinnit ja sähkönsyöttö nykyiset väylärakenteet ja -linjaukset kuivatusrakenteet. D Temaattiset aineistot Katu-, tie-, puisto- tai ratasuunnitelmavaiheessa kerätty kartta- ja paikkatietoaineisto päivitetään ja täydennetään. Paikkatiedot tarkennetaan mittauksin ja maastokäynnein (esimerkiksi ympäristötiedot ja säilytettävä kasvillisuus). E Viiteaineisto Viiteaineiston pohjana on katu-, tie-, puisto- tai ratasuunnitelman laadinnan aikana päivitetty aineisto. Aineiston ajantasaisuudesta ja kattavuudesta on kuitenkin rakennussuunnitelmavaiheessa varmistuttava. Tarvittaessa aineistot päivitetään.

68 2.5. Laadunvarmistus Dokumentaatio Yleistä Huolellisesti toteutettu dokumentaatio on edellytys lähtötietoaineiston laadulle ja luotettavuudelle. Lähtötietoaineiston dokumentointia on käsitelty aiemmissa luvuissa ja se koostuu seuraavista asiakirjoista: lähtöaineistoluettelosta, johon kirjataan ylös sekä kaikki oleelliset alkuperä- ja metatiedot tilatusta sekä vastaanotetusta raaka-aineesta että sille suoritetuista muokkaustoimenpiteistä lähtöaineistoselostuksesta (ks. luku ) Lähtöaineistoselostus Lähtöaineistoselostus on osa tietomalliselostusta, ellei lähtötietoaineiston muodostamista tehdä erillisessä toimeksiannossa. Tietomalliselostuksesta on kirjoitettu tarkemmin Yleisten inframallinnusvaatimusten kolmannessa osassa (suunnittelu). Tietomalliselostus lähtötietojen osalta on dokumentaatio lähtötietoaineiston tilasta ja sisällöstä. Selostukseen tulee kirjata kaikki lähtöaineistojen luotettavuuteen ja käyttöön vaikuttavat seikat, sillä se toimii luku- ja käyttöohjeena seuraavan vaiheen suunnittelijalle. Ohje Dokumentaatiota laadittaessa on syytä tunnistaa, että lähtöaineistoluettelo ja lähtöaineistoselostus ovat kaksi toisiaan täydentävää dokumenttia. Lähtöaineistoluetteloa voidaan pitää tarkkana kuvauksena koko lähtöaineistosta; raaka-aineesta ja lähtötiedoista. Lähtöaineistoselostusta voidaan pitää enemmän kuvauksena siitä mitä on tehty, millä tavalla ja mitä huomioita sekä riskejä aineistoihin liittyy. Turhia ja päällekkäisiä kirjauksia on syytä välttää dokumentaatiota laadittaessa. Vaatimus Lähtöaineistoluettelo tehdään aina lähtötietoaineistoa muodostettaessa. Lähtöaineistoselostus toteutetaan pääsääntöisesti suuremmissa hankkeissa, pienemmissä hankkeissa selostus tehdään tarpeellisin määrin Raaka-aineen vastaanotto Vaatimus Kun lähtötietoaineiston laatija vastaanottaa raaka-ainetta, tulee aineistolle suorittaa vastaanottotarkastus. On tärkeää, että raaka-aine/raaka-aineen on ajantasaista ei sisällä puutteita (aineistoa puuttuu toimituksesta) tarkkuus vastaa hankkeen vaatimuksia sisältämät virheet, ongelmat ja puutteet on joko korjattu tai selostettu dokumentteihin. On tärkeää, että puutteet raaka-aineen luotettavuudessa dokumentoidaan ja lähtötietojen luotettavuus arvioidaan saadun raaka-aineen perusteella. Lähtöaineistoluettelosta tulee tarkistaa, että se sisältää kaikki raaka-aineeseen liittyvät oleelliset alkuperä- ja metatiedot sekä erityishuomiot, puutteet ja riskit.

69 Lähtötiedon itselleluovutus Vaatimus Lähtötiedolle tulee tehdä mm. seuraavanlaisia tarkastustoimenpiteitä: Formaattimuunnokset tarkastetaan avaamalla aineistot suunnitteluohjelmistolla ja tarkastamalla aineistojen sisältö ja ulkoasu visuaalisesti. Koordinaatistomuunnokset tarkastetaan vertailemalla aineistoja referenssiaineistoihin. Alueellisten rajausten sopivuus tarkastetaan taustakartan avulla. Tarkastetaan, että tiedostot ovat sijoiteltuna oikeisiin kansioihin. Kuten raaka-aineenkin osalta, muokatun lähtötiedon laadunvarmistuksen perusta on havaintojen, puutteiden sekä suoritettujen muokkaustoimenpiteiden dokumentointi. Maastomalli Maastomallin laadunvarmistus käynnistyy maastomallin toimittajan suorittamista tarkastuksista, jotka on esitetty mm. julkaisussa Väyläviraston ohjeita 18/2017 Tie- ja ratahankkeiden maastotiedot Mittausohje. Lähtötietoaineiston laatijan tulee suorittaa maastomallille seuraavat tarkistustoimenpiteet: visuaaliset tarkistukset kolmioinnin tarkistus pistokokeina muutamien leikkausten tarkistukset maastomallin koodien tarkistus. Maa- ja kallioperämalli Lähtötietoaineiston laatijan tulee suorittaa maa- ja kallioperämallille seuraavat tarkistustoimenpiteet: visuaaliset tarkistukset kolmioinnin tarkistus leikkausten läpikäynti ja vertailu pohjatutkimuksiin maalajirajapintojen ja kallionpinnan rajapintojen törmäys- sekä leikkaustarkastelut. Rakenteet ja järjestelmät Lähtötietoaineiston laatijan tulee suorittaa rakenteille ja järjestelmille seuraavat tarkistustoimenpiteet: alustavat törmäystarkastelut nimikkeiden ja termien tarkistus geometrioiden tarkistus. Törmäystarkasteluissa havaittuja rakenteiden päällekkäisyyksiä ei lähdetä korjaamaan, sillä rakenteiden todellista sijaintia voi olla mahdoton selvittää. Päällekkäisyydet hyväksytään raaka-aineen sijainnin epätarkkuutena ja se dokumentoidaan lähtöaineistoluetteloon ja tietomalliselostukseen.

70 Temaattiset aineistot Lähtötietoaineiston laatijan tulee suorittaa temaattisille aineistoille seuraavat tarkistustoimenpiteet: Formaattimuunnoksen läpikäyneet tiedostot avataan ja tarkistetaan visuaalisesti. Korkeus- ja/tai koordinaattimuutoksen läpikäyneet aineistot tarkistetaan vertailemalla niitä referenssiaineistoihin. Viiteaineisto Lähtötietoaineiston laatijan tulee suorittaa viiteaineistoille seuraavat tarkistustoimenpiteet: Formaattimuunnoksen läpikäyneet tiedostot avataan ja tarkistetaan visuaalisesti. Korkeus- ja/tai koordinaattimuutoksen läpikäyneet aineistot tarkistetaan vertailemalla niitä referenssiaineistoihin Tilaajan laadunvarmistus Ohje Vastuu lähtötietoaineistosta ja sen luotettavuudesta on ensisijaisesti lähtötietoaineiston laatijalla. Tilaajan tehtäväksi prosessissa jää dokumentaation (lähtöaineistoluettelo ja -selostus) tarkastaminen, minkä perusteella tilaaja joko hyväksyy lähtötietoaineiston tai palauttaa sen aineiston laatijalle täydennettäväksi. Tarvittaessa esim. laajemmissa hankkeissa tilaaja voi käyttää ulkopuolista tarkastajaa.

71 2.6. Luovutettava aineisto Tilaajalle luovutettava aineisto Vaatimus Lähtötietoaineistosta luovutetaan tilaajalle karsimattomat raaka-aine- ja lähtötieto-kansiot sekä laaditut dokumentit (lähtöaineistoluettelo ja -selostus). Lähtötietoaineisto luovutetaan osana kuvan 1.10 mukaista kansiorakennetta, ellei lähtötietoaineistoa muodosteta omana toimeksiantonaan. Lähtötietoaineisto muodostaa päätason 03 ja se tulee jäsennellä luvussa esitetyn kansiorakenteen mukaisesti. Ohje Aineiston fyysinen ja/tai digitaalinen luovutusmuoto on sovittava erikseen tilaajan ja aineiston keränneen ja ylläpitäneen tahon kesken Seuraavaan vaiheeseen toimitettava aineisto Vaatimus Lähtötietoaineistosta luovutetaan seuraavaan vaiheeseen karsitut raaka-aine- ja lähtötieto-kansiot sekä laaditut dokumentit (lähtöaineistoluettelo ja -selostus). Seuraavan vaiheeseen luovutetaan siis ainoastaan seuraavan vaiheen kannalta olennaiset lähtöaineistot. Edellisen vaiheen lähtötietoaineisto toimii pohjana seuraavan vaiheen lähtötietoaineistolle. Ohje Lähtötietoaineiston laatimisessa pyritään aineiston ja dokumentaation jatkuvuuteen. Edellisen vaiheen lähtötietoaineistoa täydennetään samassa hakemistorakenteessa ja lähtöaineistoluettelossa. Edellisen vaiheen vanhentuneeksi todetut tiedostot voi poistaa lähtötietoaineistosta, mikäli niitä ei ole luovutusvaiheessa poistettu, jotta lähtötietoaineisto ei kasvaisi turhan suureksi. Tilaajan arkistossa on tallessa edellisen vaiheen koko lähtötietoaineisto. Lähtöaineistoluettelon täydentämisessä noudatetaan seuraavia periaatteita: YS-vaiheessa tarve- ja esisuunnitteluvaiheen lähtöaineistoluettelon tekstit värjätään oranssiksi. YS-vaiheen merkinnät tehdään mustalla edellisen vaiheen pohjaan. KS-vaiheessa YS-vaiheen lähtöaineistoluettelon tekstit värjätään punaiseksi. KS-vaiheen merkinnät tehdään mustalla edellisen vaiheen pohjaan. RS-vaiheessa KS-vaiheen lähtöaineistoluettelon tekstit värjätään siniseksi. RS-vaiheen merkinnät tehdään mustalla edellisen vaiheen pohjaan.

72 3. SUUNNITTELU 3.1. Yleistä Nykyään iso osa infrahankkeista suunnitellaan jo mallipohjaisesti. Tämä ei kuitenkaan tarkoita vielä täysimääräistä tietomallintamista. Tietomalleihin liittyy itse mallintamisen lisäksi keskeisenä osana avoimessa tietomuodossa olevaja ominaisuustietoja sisältävä luovutusaineisto, joka on dokumentoitu ja itselleluovutettu yleisiä ohjeita noudattaen. Mallipohjaisella suunnittelulla saavutetaan monia hyötyjä suunnittelun laadukkuudesta ja yhteensovituksesta aina hankkeen aikana käytävään monipuolisempaan ja visuaalisempaan vuorovaikutukseen. Mallipohjaisella luovutusaineistolla varmistutaan hankkeen digitaalisten aineistojen käytettävyydestä seuraavissa vaiheissa. Suunnitelmavaiheesta riippuen mallipohjaisen luovutusaineiston tarkkuusvaatimukset vaihtelevat. Hanketyypit eroavat toisistaan mallinnusvaatimuksiltaan ja -tavoiltaan. Mallinnusta hyödynnetään niin isoissa väylähankkeissa kuin aluemaisissa puistosuunnitteluhankkeissa. Toiset hanketyypit ovat hyvin pienipiirteisiä ja suunnitteluun vaikuttavat useat reunaehdot. Eri hanketyypeissä on sekä yhtäläisyyksiä että eroavaisuuksia mallinnustavoissa. Kuitenkin suunnittelun eri tekniikkalajit mallinnetaan suhteellisen samanlaisena hanketyypistä riippumatta esim. sillat, maaperämallit jne. - ainoastaan suunnitelmamallin tarkkuustaso ja tietosisältö vaihtelevat. Rakennettuun ympäristöön sijoittuvia hankkeita määrittää usein monet pakkopisteet ja reunaehdot, jolloin mallipohjaisessa suunnittelussa korostuu ennen kaikkea yhteensovittaminen olemassa olevien rakenteiden ja uusien suunniteltavien rakenteiden kanssa. YIV-ohjeita voi hyödyntää useissa erilaisissa hankkeissa. Ohje painottuu paikoitellen edelleen väyläpohjaisiin hankkeisiin, mutta liitteessä 3.1 Luovutusaineiston tiedonsiirron vaatimukset esitettyjä periaatteita voidaan käyttää yhtä hyvin myös esim. vesihuollon verkostojen suunnittelussa, tunnelisuunnittelussa jne.

73 3.2. Inframallintamisen vaatimukset eri suunnitteluvaiheissa Koordinaatisto ja mittausperusta Kaikissa tekniikkalajeissa toimitaan hankkeen virallisessa koordinaatistossa ja korkeusjärjestelmässä. Jos suunnittelua, kuten esimerkiksi siltasuunnittelua, tehdään paikalliskoordinaatistossa, tulee aineisto muuntaa aina hankkeen viralliseen koordinaatistoon ennen sen toimittamista muille osapuolille. Mittausperusta on keskeinen osa suunnittelun ja rakentamisen mittaustietoa. Mittausperustan avulla hankkeelle muodostetaan koordinaatisto ja se sidotaan tarvittaessa valtakunnalliseen koordinaattijärjestelmään Dokumentointi Inframalliaineiston dokumentaatio on tärkeä ja oleellinen osa suunnittelun mallinnusprosessia, laadunvarmistusta sekä luovutusaineistoa. Dokumentaation tarkoituksena on kuvata ja selkeyttää inframalliaineiston jälleenkäyttöä. Dokumenteissa kuvataan suunnitelmamallien sisältöä, laatua sekä muita inframalleihin ja mallintamiseen oleellisesti liittyviä asioita. Kaikissa inframallihankkeissa tulee laatia tiedonhallintasuunnitelma, lähtöaineistoluettelo, aineistoluettelo, tietomalliselostus sekä dokumentoitu itselleluovutus. Dokumentointi ja dokumentoinnin vaatimukset on käyty tarkemmin läpi kappaleessa Dokumentointi. Vaatimus Dokumentaatio on pakollinen osa luovutusaineistoa.

74 Tiedon jäsentely Yhdenmukainen luovutustapa ja aineiston dokumentointi on olennainen osa hankkeista syntyvän tiedon jälleenkäytön edellytysten helpottamista. Eri suunnitteluvaiheissa noudatetaan tiedon jäsentelyn osalta kuvassa 3.1 esitettyä päätasojakoa Kuvassa esitetyn päätason (01-06) rinnalle voidaan lisätä tasoja työnaikaista aineistoa varten (esim. 07_Työkansio). Kuva 3.1. Tiedon jäsentely suunnitteluvaiheessa Taulukko 3.1. Suunnitteluvaiheen aineistojen jaottelu ja sisältö Kansio Sisältö Tiedonhallintadokumentti (Hankkeen päätasolle) Tiedonhallintadokumentti Aineistoluettelo: kaikkien tiedostojen luettelo kansiorakenteen mukaisesti jäsenneltynä (ns. aineiston sisällysluettelo). Aineistoselostus: Aineistoselostuksessa esitellään toteutusaineisto (ns. aineiston käyttöohje) 01 Prosessi Hallinnollinen kansio: 011 Sopimukset 012 Hankekohtaiset asiakirjat esim. Aikataulu Tiedonhallintasuunnitelma Suunnitteluperusteet Tuotevaatimukset 013 Kokousaineistot 014 Kustannusten hallinta 015 Riskienhallinta

75 02 Laatuaineisto Suunnitteluvaiheen laadunvarmistuksen dokumentointi. Aineistoon sisällytetään kaikki suunnitteluvaiheen laadunvarmistuksen dokumentit laadittuihin suunnitelmamalleihin, suunnitelmapiirustuksiin, ja - dokumentteihin liittyen. 201 Itselle luovutus 202 Sisäinen tarkastus 203 Ulkopuolinen tarkastus 204 Hyväksyntä 03 Lähtötietoaineisto Suunnitelmavaiheessa laadittu tai täydennetty lähtötietoaineisto. Aineistot jaotellaan osan 2 mukaisesti Raaka-aineeseen ja Lähtötietoihin. Lähtötietoaineiston tiedonjäsentely: A Maastomalli B Maa- ja kallioperä C Rakenteet ja järjestelmät D Temaattiset aineistot E Viiteaineisto 04 Suunnitelmamalli Tiedon jäsentelyssä on suositeltavaa käyttää kohde- tai tekniikkalajikohtaista tai InfraBIM -nimikkestöön perustuvaa jaottelua: InfraBIM nimikkeistöön perustuva jaottelu: 0000 Geometriat A_Mittalinjat B_Maaliviivat C_Reunatuet D_Kaidelinjat Rakenteet ja järjestelmät (pinta- ja verkostomallit sekä aluerajaukset) 1430_Kuivatusrakenteet 2010_Ylin_yhdistelmapinta 2012_Alin yhdistelmapinta 2110_Suodatinrakenteet 2120_Jakavat_kerrokset 2130_Kantavat_kerrokset 3100_Vesihuollon_jarjestelmat jne. Taitorakenteet erillisen ohjeistuksen mukaisesti 4200_Sillat jne sarja suunnitelmamallien taustalla käytettävistä aineistoista ja erillisistä katselupaketeista ja natiiviaineistoista: 9002_Taustakartat Suunnitelmakartta Katu/ tielinjat Kuivatus

76 Maisema ja ympäristö Haltuunottorajat 9501_Natiivimallit 9502_Katselupaketit (esim. esittelymalli, yhdistelmämalli) Tekniikkalajikohtainen jaottelu: Asemat (rata) Geometriat (väylägeometriat) Geotekniikka Johdot ja laitteet Kunnallistekniikka Liikennejärjestelmä Liikenteenohjaus Maankäyttö ja kaavoitus Massojen hallinta (ylijäämämaiden sijoitus, maa-aineksen ottopaikat) Mittaukset Satamat Sähkörata Taitorakenteet (sillat, paalulaatat, tukimuurit, meluaidat jne.) Taustakartat Tunnelit Turvalaitteet Työnaikaiset järjestelyt ja rakenteet Vahvavirta Vaikutusten arviointi (esim. melulaskelmat) Valaistus Vesien hallinta Vuorovaikutus (katselupaketit yhdistelmämalli, esittelymalli jne.) Väylä- / aluerakenne (maarakenteet / pinnat) Ympäristö (sis. maisema & arkkitehtuuri) Kohdekohtainen jaottelu: Hankkeesta riippuen alueittain tai väylittäin esim. Lohko 1, 2 jne. K1, K2, M1, M2, Y1, J1 jne. Kauppatori Keskuspuisto Yhdistelmämalli Esittelymalli Taustakartat Natiivimallit 05 Suunnitelmadokumentit Hankkeen suunnitelmapiirustukset ja dokumentit. Aineistot jäsenneltynä kunkin tilaajan ohjeistuksen mukaisesti. 06 Oheisaineisto Muuta aineistoa täydentävät tiedostot, kuten:

77 601 Tausta-aineisto 602 Selvitykset 603 Vaikutusarvioinnit Vaatimus Hankkeesta laaditaan tiedonhallintadokumentti, jossa kuvataan luovutettava aineisto kokonaisuudessaan. Tiedot jäsennellään kuvassa ja taulukossa 3.1 esitetyn päätason mukaisesti. Tiedostojen luovutusformaattina käytetään avoimia tiedonsiirtoformaatteja niiltä osin kuin ne on aineistolle määritetty. Luovutettavien aineistojen formaatit on kuvattu kohdassa ja liitteessä 3.1. Mikäli aineisto luovutetaan kansiorakenteena, siihen ei saa sisältyä tyhjiä kansioita millään tasolla. Ohje Tietojen jaottelussa suositellaan hyödynnettävän YIV osan 2 periaatteita, InfraBIM -nimikkeistöön, tekniikkalajeihin tai kohteeseen (esim. alue tai väylä) perustuvaa jaottelua inframallien osalta sekä tilaajakohtaisia ohjeistuksia piirustusten ja dokumenttien osalta. Esitettyjä alakansioita voidaan yhdistää hankkeen koon ja luonteen mukaisesti paremmin soveltuvaksi ko. hankkeeseen. Jäsentelyn tulee kuitenkin noudattaa kuvissa esitetyn rakenteen periaatteita.

78 Kuva 3.2. Tiedon jäsentely InfraBIM -nimikkeistön mukaisesti tiesuunnitelmavaiheessa resurssienhallinnan näkökulmasta

79 Yhdistelmämalli Erillinen prosessi vs. reaaliaikainen Yhdistelmämallin tarkoituksena on mm. havainnollistaa suunnitteluhankkeen vaikutukset nykytilaan sekä suunnittelupäätöksiin vaikuttaneet olosuhteet ja reunaehdot lähtötietoaineistosta. Kaikkien tekniikkalajien suunnittelun osamallien sekä lähtötietojen tulee olla yhdistettynä samaan tietomalliin niin, että suunnitelma-aineisto ja lähtötietoaineisto on ryhmitelty malliin erikseen. Tietomallin tietosisällön hallinnan avulla on mahdollista tarkastella haluttuja kokonaisuuksia ja kohteita, sekä luoda yhdistelmämalliin mm. valmiita näkymiä. Yhdistelmämalliin kootaan kaikki tarvittavat aineistot yhteen: muun muassa johdot, rakenteet, pohjatutkimustiedot, maanalaiset tilat, jne. Yhdistelmämallin käyttötarkoitus määrittää, mitä osamalleja yhdistelmämalliin kannattaa koota. Tiettyyn alueeseen kohdennettu malli toimii hyvin, kun halutaan tarkastella vain tiettyä kokonaisuuden osaa suunnittelualueella, kuten siltapaikkaa. Tavallisesti yhdistelmämalli kootaan osamalleista tarkoitusta varten tehdyillä ohjelmilla. Ohjelmissa on erilaisia ominaisuuksia mm. osamallien hallintaan, mittaamiseen ja kommentointiin sekä julkaisuun eri osapuolille. Suunnittelujärjestelmän inframalli voi toimia suoraan yhdistelmämallina, mutta käyttöoikeudet voivat rajoittaa ulkopuolisen pääsyä siihen. Säännöllinen yhdistelmämallin kokoaminen on osa jatkuvaa laadunvarmistusta. Yhdistelmämallin kokoaminen, käyttö, julkaisu ja näiden aikataulu tulee esittää tiedonhallintasuunnitelmassa. Tiedonhallintasuunnitelmasta tulee ilmetä, kuinka yhdistelmämalli muodostetaan ja miten sitä päivitetään suhteessa suunnitteluprosessiin. Mallinnuksen tulee seurata suunnitteluprosessin aikataulua, mutta sen erityispiirteet (kuten yhdistelmämallin päivittyminen) tulee olla nähtävissä aikataulusta. Malliin liittyy aina tietomalliselostus ja aineistoluettelo. Yhdessä käytettynä aineistoluettelo, tietomalliselostus ja yhdistelmämalli antavat yleiskuvan suunnittelutilanteesta. Yhdistelmämalli (yhteensovitus) tulee tehdä hankkeen koosta riippumatta. Yhdistelmämalleja voidaan koota ja esittää eri ohjelmilla. Ohjelma tulee valita hankkeen käyttötarkoituksen mukaan. Valintaan vaikuttaa esimerkiksi se, kuinka paljon yhdistelmämallia halutaan käyttää sidosryhmätyöskentelyssä tai millä tavalla malli halutaan jakaa eteenpäin. Ohjelmaa valitessa tulee huomioida mm. seuraavat asiat: miten kommentointi ja kommenttien tallentaminen onnistuvat voiko useampi henkilö kommentoida samanaikaisesti miten mallin voi jakaa eteenpäin ja kuinka helposti mallin saa auki tarvitaanko mallin katseluun erillistä katseluohjelmaa käytetyn ohjelman kustannukset eri osapuolille voiko mallia katsoa selainpohjaisesti. Sopimusvaiheessa on varmistettava, että tilaajalla ja muilla hankkeen osapuolilla on käytössään tarvittava ohjelma mallien tarkasteluun ja vuorovaikutukseen. Mallin tekemisessä tulee ottaa huomioon osamallien ryhmittely, jotta niiden selailu ja valitseminen (päälle tai pois) on helppoa. Yhdistelmämallissa voidaan esittää mittoja samalla tavalla kuin piirustuksissakin. Mallissa tulee olla myös valmiit näkymät, jotta navigointi on helppoa. Yhdistelmämalli tulee aina valmistella kaikkiin kokouksiin, jotta tiedetään, mitä tarkastellaan ja mitkä kommentit tulee käydä läpi. Kokouksissa läpikäytävistä asioista voidaan jo etukäteen tehdä valmiita näkymiä.

80 Yhdistelmämallin toiminnallisuuksia ovat valmiit näkymät osamallien ryhmittely osamallien valikointi (päälle tai pois) kommentointi (kommenttien tallennus) tiedot (kyselymahdollisuus) mahdollisuus hyödyntää hankkeessa määriteltyjä tiedonsiirtoformaatteja Mallinnuksen tavoitteet eri suunnitteluvaiheissa Mallintamisen tavoitteet ja mallien hyödyntämistavat vaihtelevat suunnitteluvaiheittain. Vaikka tässä ohjeessa mallintamisen hyödyntämistavat ovat jaoteltu yleisimpiin hankevaiheisiin, on hyvä huomioida, että mallintamista pystytään hyödyntämään kaikessa suunnittelussa. Esisuunnitteluvaiheessa pyritään löytämään kaikki toteuttamiskelpoiset vaihtoehdot sekä alustavasti selvittämään näiden vaihtoehtojen vaikutukset esim. liikenteeseen, ympäristöön ja maankäyttöön. Siirryttäessä yleissuunnitteluvaiheeseen mallipohjaista vaihtoehtovertailua yleensä jatketaan. Vaihtoehtovertailua tarkennetaan, jotta suunnitteluvaiheen aikana voidaan tehdä päätös hyväksymiskäsittelyyn viimeisteltävästä vaihtoehdosta. Yleissuunnitelmavaiheessa suunnitelmat mallinnetaan jo siinä laajuudessa ja tarkkuudessa, että malleja on mahdollista hyödyntää kustannusten ja vaikutusten arvioinnissa, yhteensovittamisessa ja vaihtoehtojen havainnollistamisessa. Tie-, rata-, katu- ja puistosuunnitelmavaiheessa tavoitteena on mallintaa suunnitelman tekniset ratkaisut sellaisella tarkkuudella, että niiden avulla pystytään tuottamaan aineisto, joka mahdollistaa haltuunoton. Tie-, rata-, katu- ja puistosuunnitelmavaiheessa mallintamista hyödynnetään havainnollistamisessa, kustannusten ja vaikutusten arvioinnissa sekä yhteensopivuuden ja aluevarausten varmistamisessa. Rakennussuunnitteluvaiheessa mallintamista hyödynnetään havainnollistamisessa, yhteensovittamisessa, määrä- ja kustannuslaskennassa sekä työmaan hankinnoissa, aikataulutuksessa, sekä mittaus-, laadunvarmistus- ja koneohjaustoiminnassa Esi- ja tarveselvitysvaihe Esi- ja tarveselvityksiä tehdään hyvin erityyppisistä ja -kokoisista hankkeista. Hankkeiden heterogeenisyyden vuoksi tarkkojen, kaikissa kohteissa pätevien mallinnusohjeiden antaminen on vaikeaa. Esi- ja tarveselvitysvaiheessa mallinnuksen pääpaino on usein esimerkiksi vaihtoehtovertailujen havainnollistamisessa ja sidosryhmätyöskentelyssä. Hankkeen hyväksyttävyyteen pystytään tässä vaiheessa vaikuttamaan merkittävästi mallinnuksen keinoin. Tärkeää on toimia sovitussa koordinaatistossa, jotta esimerkiksi vaihtoehtovertailut on mahdollista viedä paikkatietopohjaisiin tietovarastoihin. Näin suunnitelmia voidaan hyödyntää esimerkiksi paikkatietoon sidottujen palautteiden keräämiseen. Malliaineisto voi sisältää metatietoja, kuten kustannuksia ja ympäristövaikutuksia sekä muita hankkeeseen vaikuttavia tietoja. Myös lähtötietoaineisto voi sisältää suunnittelualueen ympäristön nykytilaa koskevaa tietoa, kuten luonnonsuojelukohteita, pohjavesialueita ja kaavatietoa. Jos esi- ja tarveselvitysvaiheessa tehdään ympäristöä koskevia analyysejä, kuten melulaskentoja ja maisemainventointeja, tulee kerätyn tiedon kulkeutua seuraavaan suunnitteluvaiheeseen. Esi- ja

81 tarveselvitysvaiheen päivitetty lähtötietoaineisto toimii pohjana seuraavan suunnitteluvaiheen lähtötietoaineisto. Esi- ja tarveselvityksiä varten tuotettu malliaineisto voi toimia kaavoituksen lähtötietona Yleissuunnitelmavaihe Yleissuunnittelu vastaa yleiskaavatasoista maankäytön suunnittelua, jota voi olla tarvetta viedä asemakaavatarkkuuden vaatimalle tasolle asti. Yleissuunnitelmassa määritellään keskeiset suunnitelmaratkaisut, kuten erilaisten väylien vaatimat tilavaraukset tai suunniteltavan alueen toimintojen tilavaraukset ja alustava korkomaailma. Yleissuunnittelun yhteydessä varmistetaan rakennettavan alueen tai väylän yhteensopivuus ympäröivän maankäytön tai liikennejärjestelmän kanssa. Yleissuunnitelmavaiheessa keskeistä on myös vaikutusten selvittäminen. Myös yleissuunnitteluvaiheessa tehdään usein vaihtoehtotarkasteluja. Hankekohtaisesti on harkittava, onko erilaisten suunnitelmavaihtoehtojen mallintaminen vertailun helpottamiseksi tarpeen ja mikä on vaihtoehtoja kuvaavien mallien tarkkuus. Myös kaavoitustilanne saattaa vaikuttaa mallinnuksen tarvittavaan tarkkuuteen, mikä tulee huomioida jo tarjousprosessissa ja sopimusvaiheessa. Yleissuunnitteluvaiheessa inframalli on vielä varsin pelkistetty ja yksinkertaistettu. Sen avulla voidaan kuitenkin tutkia keskeisiä geometrioita, tilavarauksia ja sovittamista ympäristöön, sekä arvioida massataloutta. Kuva 3.3. Kuvaupotus, jossa tilavaraussuunnitelman malli sekä asemakaavakartta on upotettu viistokuvaan. Yleissuunnitteluvaiheeseen kuuluvat oleellisesti eri vaihtoehtojen suunnittelu ja vertailu sekä vaihtoehdon valinta. Ne vaihtoehdot, joiden vertailu sisällytetään valmiiseen yleissuunnitelmaan, tulee myös mallintaa. Vaihtoehtojen malliaineistojen tulee sisältää ne asiat, joilla on merkittävää vaikutusta vaihtoehtojen kustannuksiin ja vaikutuksiin, vaikka kustannusvertailu tehtäisiinkin hankeosapohjaisesti.

82 Yleissuunnitelmavaiheen rakennemallia ei ole tehty tuotantoa varten, joten sen ei tarvitse olla kaikilta osin jatkuva, esimerkiksi liittymäalueilla taiteviivoja ei tarvitse viimeistellä jatkuviksi. Mahdollista esittelykäyttöä varten malli voidaan viimeistellä näkyviltä pinnoiltaan Viranomaiskäsittelyvaihe (Tie-, rata-, katu- ja puistosuunnitelmavaihe) Tie-, rata-, katu- ja puistosuunnitelmavaiheen mallinnuksen tulee tukea ensisijaisesti koko suunnitteluvaiheen tärkeimpiä tarkoituksia eli riittävän yksityiskohtaisten suunnitteluratkaisujen sekä tilantarpeiden määrittämistä. Suunnitelmamallin tulee sisältää myös kaikki suunnitelmarajat. Katusuunnittelu tehdään pääsääntöisesti asemakaava-alueella. Katutilan toiminnallisten sijoitteluiden ja tilavarausten lisäksi tulee usein huomioida myös maanalaisen infran järjestelyt ja tilantarve. Mallipohjaisessa suunnittelussa voidaan selkeämmin varmistaa toimintojen mahtuminen katualueelle tai vaihtoehtoisesti perustellusti esittää tästä tarvittavat poikkeamat. Tie-, rata-, katu- ja puistosuunnitelmavaiheessa laadittavien väylien ja väyläympäristön rakennemallien on oltava riittävän tarkkoja, jotta väylägeometriat ja väylien tilavaraukset ja sovittaminen ympäristöön voidaan suunnitella tarkasti. Myös hankkeen massatalous tulee pystyä arvioimaan luotettavasti kustannusten laskemiseksi. Eri tekniikkalajien suunnitelmamallien ei kuitenkaan tarvitse olla kaikilta osin viimeisteltyjä. Tie-, rata-, katu- ja puistosuunnitelman kustannusarvio laaditaan rakennusosatarkkuudella. Mallipohjainen suunnittelu mahdollistaa tarkemman ja nopean tarkastelun eri vaihtoehtojen välillä. Jatkuvan mallin avulla väylän tilantarve, tie- tai rautatiealue, voidaan määrittää tarkasti haltuunottoa varten. Toisaalta mallipohjaisen suunnittelun avulla voidaan varmistua, että katurakenteet mahtuvat kaavoituksessa määrätylle katualueelle. Kustannusarvioista saadaan luotettavia mallipohjaiseen määrälaskentaan perustuen, samoin rakenteiden ja laitteistojen siirtotarpeet ja kustannukset voidaan arvioida luotettavasti. Vaihtoehtojen käsittely Tie-, rata-, katu- ja puistosuunnitelmavaiheessa tehdään monesti vielä erilaisia vaihtoehtovertailuja. Jos hankkeessa sovituista päävaihtoehdoista on tehty mallipohjaista tarkastelua, tulee mallit sisällyttää myös lopulliseen, luovutettavaan suunnitteluaineistoon. Vaihtoehtovertailussa mallien ei tarvitse olla täysin viimeisteltyjä, vaan riittää että malleista välittyy suunnittelun kannalta oleellinen tieto, jonka pohjalta päätöksenteko eri vaihtoehtojen välillä on mahdollista. Vaihtoehtojen mallinnustarkkuudesta kerrotaan malliselostuksessa. Tie-, rata-, katu- ja puistosuunnitelmavaiheessa ei ole tarkoituksenmukaista pyrkiä täysin jatkuvaan ja virheettömään malliin. Usein tässä suunnitelmavaiheessa luovutusaineistoksi riittävät pelkät pintamallit, eikä taiteviiva-aineiston luovuttaminen ole välttämätöntä. Jos taiteviivat luovutetaan, niitä ei tarvitse viimeistellä jatkuviksi, eikä tekniikka-alojen välisiä rajapintoja tarvitse hioa rakentamistarkkuuteen. Olennaista on, että malliaineistosta käy ilmi kohteiden ja rakenteiden suunnittelussa huomioitu yhteensovitus ja ristiriidattomuus tie-, katu- ja ratasuunnitelmassa ominaiseen tasoon. Esimerkiksi liittymäalueella liittyvien väylien tasausten tulee olla yhteensovitettu kohtuullisella tarkkuudella siten, ettei huomattavaa porrastusta liittymäkohdissa ole havaittavissa. Aluerajaukset, joilla on oikeudellisia vaikutuksia kuten esim. tiealue, tulee kuitenkin tässä suunnitteluvaiheessa olla viimeisteltyjä.

83 Kuva 3.4. Esimerkki Tiesuunnitelman yhdistelmämallista, jossa on käytetty teknistä esitystapaa Rakennussuunnitelmavaihe Rakennussuunnitelmavaiheessa (Rata; Rakentamissuunnitelmavaihe) mallinnetaan kaikki hankkeen rakentamisessa tarvittavat osat. Hankekohtaisesti voidaan erikseen sopia, että joitain rakenneosia ei mallinneta. Keskeistä on teknisten yksityiskohtien ratkaiseminen ja suunnitteleminen sekä kohteen mallintaminen riittävän tarkasti, jotta rakentaminen voidaan toteuttaa mallin avulla. Rakennussuunnittelun mallinnuksen tarkkuuden tulee koko ajan vastata suunnitelmatilannetta ja suunnittelun valmiusastetta. Lisäksi luovutusvaiheessa rakennussuunnitelmamallin tulee vastata rakennussuunnitelmadokumentteja ja -piirustuksia. Koko hankkeen rakennussuunnitelmamalli muodostuu eri rakenneosien osamalleista, jotka sopivat saumattomasti yhteen ja muodostavat yhdessä rakennettavan kohteen rakennussuunnitelmamallin. Rakennussuunnitelman kustannusarvion tavoitteena on ennakoida rakentamisen kustannukset luotettavasti ja rakennussuunnitelman valmistuessa kaikki määrät on laskettava rakennusosatarkkuudella. Rakennussuunnitelmavaiheen lopputuotteena tuotetaan hankkeen rakennussuunnitelmamallit, jotka toimivat urakkakyselyn lähtökohtana ja rakentamisasiakirjan. Rakennussuunnitelmamallit ovat jalostettavissa mm. toteutusmalleiksi, jolla mahdollistetaan mallipohjainen rakentaminen. Rakennussuunnitelmamallissa tulee yksiselitteisesti ja yksityiskohtaisesti esittää rakennettavien rakenteiden rakennusosien (mm. päällys- ja pintarakenteet, maa-, pohja- ja kalliorakenteet, järjestelmät ja rakennustekniset rakenneosat) geometria ja ominaisuustiedot liitteen 3.1 Luovutusaineiston tiedonsiirron vaatimukset osoittamalla tarkkuudella ja laajuudella. Lisäksi rakennussuunnitelmamalliin tulee sisällyttää hankkeen kannalta oleelliset kalusteet, varusteet, laitteet, kasvillisuus, alueet ja muut hankkeessa sovittavat rakenteet tai omaisuudenhallinnan kannalta tärkeät asiat ominaisuustietoineen. Mallintaminen rakennussuunnitelmavaiheessa tukee suunnitelmien yhteensovittamista, määrä- ja kustannuslaskentaa, tiedonhallintaa, havainnollistamista, työmaan hankintoja ja aikataulutusta sekä mittaus-, laadunvarmistus- ja koneohjaustoimintaa.

84 Rakennussuunnitelmamallin tarkkuusvaatimukset voidaan jakaa ominaisuustietojen sisältövaatimuksiin, taiteviivojen ja pintojen jatkuvuusvaatimuksiin, taiteviivojen, pintojen ja pistemäisten kohteiden geometrisiin vaatimuksiin sekä kolmioverkkojen säännönmukaisuuteen. Rakennussuunnitelmamallissa kaikki taiteviivat, pinnat ja aluerajaukset on oltava kauttaaltaan mahdollisimman jatkuvia ja ehjiä. Pinnoissa ei saa olla pystysuoria muutoksia eikä taiteviivoja saa olla samassa pinnassa tai alueessa päällekkäin. Rajaavia taiteviivoja, kuten tukimuuri voidaan sisällyttää malliin. Geometrialinjoihin, kuten mittalinjaan, maaliviivaan, kaiteisiin ja reunatukilinjoihin tulee sisällyttää vähintäänkin vaakageometria. Tilavarausten ja aluerajausten tulee kattaa suunnitellun rakenteen kolmiulotteisen tilan tai alueen tarve. Tilavaraus voidaan esittää esimerkiksi sylinterin tai kuution muotoisena 3D- tilavuuskappaleena tai aluetta rajaavana taiteviivaketjuna, jonka korkeus määräytyy ylimmän yhdistelmäpinnan mukaan. Tilavaraukset ja aluerajaukset tulee sisällyttää yhdistelmämalliin ja luovutusaineistoon. Aluemaisten kohteiden, kuten. tiealue, viheralue, pilaantuneita maita rajaava alue, tulee olla yhtenäisiä ja sulkeutuvia. Aluerajausten havainnollistamisen parantamiseksi, voidaan esim. aluerajauksen korkeusasema sitoa muutamaa millimetriä korkeammalle ylimpään yhdistelmäpintaan nähden tai ne voidaan mallintaa lähes pystysuorina leikkauspintoina. Näillä tavoin aluerajaukset tukevat paremmin havainnollistamista yhdistelmämallissa. Pistemäisten aineistojen sekä objektien osalta on oleellista, että aineisto esitetään mahdollisimman tarkasti oikeassa korkeusasemassa. Taiteviivojen ja pintojen, sekä pistemäisten kohteiden, kuten valaisinpylväiden tai pilaristabiloinnin osalta rakennussuunnitelmapiirustusten tulee vastata rakennussuunnitelmamalleja, sekä täyttää InfraRYL tarkkuusvaatimukset. Pintojen, taiteviivojen ja pisteiden nimeäminen tulee tehdä InfraBIM - nimikkeistön mukaisesti. Kolmioverkon tulee olla taiteviiva-aineistoon nähden säännönmukainen ja ehjä. Vaatimus Kaikilla rakenteita, alueita, järjestelmiä tai varusteita kuvaavilla taiteviivoilla, pisteillä, pinnoilla, objekteilla jne. tulee olla InfraBIM-nimikkeistön mukainen tunnus, viivan tai pisteen yksilöivä tunnus, sekä niiden tulee sisältää liitteessä 3.1 Luovutusaineiston tiedonsiirron vaatimukset kirjatut ominaisuustiedot ja geometrian kuvauksen.

85 3.2.7 Rakennussuunnitelmamallin tarkkuusvaatimukset Rakennussuunnitelmamallin tarkkuusvaatimukset voidaan jakaa ominaisuustietojen sisältövaatimuksiin, taiteviivojen ja pintojen jatkuvuusvaatimuksiin, taiteviivojen, pintojen, objektien ja pistemäisten kohteiden geometrisiin vaatimuksiin sekä kolmioverkkojen säännönmukaisuuteen Taiteviivojen ja pintojen jatkuvuus Vaatimus Rakennussuunnitelmamallin kaikki taiteviivat ja pinnat oltava kauttaaltaan mahdollisimman jatkuvia. Pinnoissa ei saa olla pystysuoria muutoksia eikä taiteviivoja saa olla samassa pinnassa päällekkäin. Väylien liittymäkohdissa sallitaan väylämallien taiteviivoissa korkeintaan 1 m rako vaakatasossa. Ohje Taiteviivojen tulee olla jatkuvia myös esimerkiksi liittymäalueilla (myös kiertoliittymät), erkanemis- ja liittymisrampeilla sekä rakenne tyypin vaihtumiskohdissa. Mikäli eri väylien taiteviivojen väliin jää sallittu alle 1 m rako, niin taiteviiva-aineiston tulee silti kolmioituessa muodostaa yhtenäinen pinta. Toisin sanoen taiteviivojen väliin jäävän raon kohdalle ei saa muodostua pintaan pykälää pystysuunnassa. Rakennetyyppien muutoskohdissa pyritään rakenteet yhdistämään toisiinsa saumattomasti, mikäli se on mahdollista. Pintojen jatkuvuutta voidaan tarkastella mm. korkeuskäyrien, leikkauskuvien ja 3D näkymien avulla. Joissain rakennetyyppien muutoksissa (esimerkiksi maalaatikon ja pengerrakenteen alin yhdistelmä pinta) ei pinnat todellisuudessakaan muodosta yhtenäistä pintaa. Tällöin taiteviivat voi jättää yhdistämättä toisiinsa, kunhan näiden taiteviivojen päiden koordinaatit vastaavat toisiaan.

86 Kuva3.5. Tavoitetilanteen mukainen kuva taiteviivojen ja pinnan jatkuvuudesta liittymäalueella.

87 Taiteviiva-aineiston geometrinen tarkkuus Vaatimus Taiteviiva ei saa poiketa laskennallisesta geometrialinjasta yli kolmea millimetriä (kuva 3.6), eikä taiteviivan pisteväli saa olla yli 10m pitkä. Ohje Poikkeamat laskennalliseen geometrialinjaan syntyvät ympyräkaarteissa (vaaka- ja pystykaarteissa). Sopivaksi tarkkuustasoksi on nykytilanteessa muodostunut noin 3 mm teoreettinen tarkkuus. Väylämallien teossa on otettava huomioon sekä vaaka- että pystygeometrian arvot. Pienempi säteen arvo on määräävä. Taiteviivan pistevälin minimipituutena voidaan pitää 0,5 metriä, jollei jokin erityinen kohde, kuten esimerkiksi meluvallin harjan kaarre, tiukka liittymäkaari tms. edellytä tiheämpää taiteviivaketjua mallintamisen onnistumiseksi. Taulukko 3.2 Taiteviivojen pistevälin enimmäispituus eri kaarresäteiden (R) ja pyöristyskaarien säteiden (S) arvoilla. Kaarresäde R / Pyöristyssäde S Taiteviivan pistevälin enimmäispituus (m) 1-39 R / 40 (0,5m minimi) m m m m Siirtymäkaarien (klotoidit) kohdilla noudatetaan samoja periaatteita kuin kaarresäteiden osalla. Taulukossa 3.3 on määritelty enimmäisarvot, joilla päästään riittävään tarkkuuteen. Taulukko 3.3 Tien suuntaisten taiteviivojen enimmäispituudet eri siirtymäkaarien arvoilla. Klotoidin parametri A (m) Taiteviivan enimmäispituus (m) m m m m Maanpintaan rajautuvissa taiteviivoissa, kuten leikkausluiskan yläreuna tai penkereen alareuna, taiteviivan pistevälinä voidaan käyttää noin yhtä metriä, jolloin taiteviiva noudattelee riittävän tarkasti maaston muotoja.

88 Kolmioverkon säännönmukaisuus Ohje Rakennussuunnitelmamallien kolmioverkon tulee olla mahdollisimman säännönmukainen, eli kolmioiden tulee kiinnittyä tasaisin välimatkoin samaan taiteviivaan. Tavoitteeseen pääsee parhaiten, kun taiteviivojen pisteet on määritelty tasapaaluille, esimerkiksi viiden tai kymmenen metrin välein. Kolmiomallin säännönmukaisuuteen vaikuttaa mm. se, onko taiteviiva-aineistossa ylimääräisiä taitepisteitä. Säännönmukaisen kolmiomallin avulla rakennepinnan pystyy hahmottamaan hyvin. Taiteviiva-aineiston ja siitä muodostuvan kolmioverkon pitää vastata toisiaan siten, että jokaisen taiteviivan pisteen kohdalla sijaitsee myös kolmion kärkipiste. Taiteviivassa ei saa olla pisteitä, jotka eivät ole mukana kilmioverkossa. Riittävän säännönmukainen kolmiomalli saavutetaan, kun noudatetaan ohjeessa esitettyjä taiteviivojen pituuksia. Kuvassa 3.6 on esitetty kuva säännönmukaisesta kolmioverkosta. Kuva 3.6 Perspektiivikuva riittävän säännönmukaisesta kolmiomallista.

89 3.2.7 Luovutusaineiston tiedonsiirron vaatimukset rakenneosittain Luovutusaineiston tiedonsiirtoa koskevat vaatimukset ovat koottu yleisiin inframallivaatimuksiin liitetiedostoksi, Liite 3.1 Luovutusaineiston tiedonsiirron vaatimukset. Liitteessä vaatimukset on jaoteltu rakenneosittain taulukkomuotoisiksi vaatimuskorteiksi. Liitteestä selviää kunkin rakenneosan mallintamisen tarve, mallinnustapa ja vaadittu luovutusaineiston sisältämä ominaisuustieto jaoteltuna suunnitteluvaiheittain. Inframodel- määritysten mukaisen, pakollisten ominaisuustietojen lisäksi taulukosta selviää se suunnitelmallinen tieto, jota ei vielä ole vaadittu sisällytettäväksi inframodel- muotoiseen luovutusaineistoon. Korttien lisäksi mallinnusvaatimukset ovat koottu myös excel- taulukkoon tietosisällön rajauksen ja jaottelun helpottamiseksi, Liite 3.2 Luovutusaineiston tiedonsiirron vaatimukset hankevaiheittain. Rakenneosakohtaisten vaatimuskorttien ja excel- taulukon sisältöä sekä käyttöä ohjeistetaan tarkemmin liitteen yleistä osiossa. Radan järjestelmien (turvalaite, sähkörata, vahvavirta, radan merkit, matkustajainformaatio) mallinnusvaatimukset ovat pilotointiasteella ja ne on esitetty omassa ohjeessaan. Pilotointiohjeeseen pääset tästä linkistä: linkki puuttuu

90 3.3. Inframallintamisen hyödyntäminen suunnittelun aikana Mallintamisen hyödyntäminen kaavoituksessa Mallipohjaisen suunnittelun hyödyt verrattuna ns. perinteisiin suunnittelumenetelmiin, korostuvat erityisesti kaavoitushankkeissa, joiden ohella tehdään kunnallisteknistä yleissuunnitelmaa asemakaavatyön ratkaisujen tueksi. Mallipohjaisten tarkastelujen hyödyt korostuvat mm. määritettäessä katu- ja puistoalueiden rajoja ja katu-, kunnallistekniikka-, meluntorjunta-, tukimuuri-, tulvareitti ym. rakenteiden vaatimia tilavarauksia sekä niihin liittyvää toiminnallisuutta. Mallipohjaisten tarkastelujen pohjalta voidaan jo kaavoitusvaiheessa määrittää tarkasti soveltuvimmat ja taloudellisimmat tekniset periaateratkaisut. Nykytilaa voidaan kuvata mm. maasto- ja maaperämallien sekä rakennuksien ja rakenteiden avulla. PIMA-alueet, luontoarvot ym. immateriaaliset alueet voidaan esittää aluerajauksina tai yksittäisissä pistemäisissä kohteissa tilavuuskappaleina (esim. suojeltavien liito-oravapuiden suoja-alueet). Kaavoitusvaiheessa lähtötiedot eivät pääsääntöisesti ole vielä rakennussuunnitelman vaatimalla tarkkuudella mm. maaperä- ja maastomallitietojen osalta. Mahdollisten lähtötietojen puutteiden takia joudutaan suunnitteluratkaisuissa tekemään olettamuksia huomioiden kuitenkin suunniteltavien kohteiden riittävät tilavaraukset kaavassa. Tällaisia olettamuksia voivat olla mm. mahdollisten kallioleikkausten esittäminen epävarmoissa tapauksissa maaleikkausluiskina jne. Mahdolliset lähtötietojen puutteet ja niihin liittyvät suunnitteluratkaisuissa tehdyt olettamukset sovitaan hankkeissa erikseen. Kunnallisteknisessä yleissuunnitelmassa mallinnettavien uusien rakenteiden tarkkuustaso sovitetaan kaavoitustyön tarpeisiin ja tarkkuustaso määritetään tapauskohtaisesti. Pääsääntöisesti kaavaalueiden rajojen määritystä palvelevat yksinkertaistetut tekniset mallit (pinnat, taiteviivat, tilavuuskappaleet) ovat riittävä tieto kaavoitustyön tueksi. Suunnitelmamallien yksinkertaistuksilla pyritään välttämään ylimallinnusta ja painottamaan kaavoitusta palvelevia tilavarauksia. Suunnitteluratkaisujen ymmärrettävyys, havainnollistettavuus ja hyväksytettävyys paranevat jo yksinkertaisimmilla teknisillä malleilla. Mallipohjaisen suunnittelun hyödyt tulevat esiin kaavavaiheen jälkeisissä suunnitelmavaiheissa, koska suunniteltavien perusratkaisujen muutostarpeet sekä aika- ja resurssihävikkiä aiheuttavat kaavamuutostarpeet vähenevät Yhteensovittaminen ja vuorovaikutus Mallien yksi keskeinen käyttötapaus on nykytilan ja suunnittelun yhteensovittaminen, joka on mahdollista tehdä rakenneosien ulkogeometrioita hyödyntäen. Pelkästään tämän avulla saavutetaan huomattavia hyötyjä ja voidaan varmistaa, että kaikki rakenneosat mahtuvat niille varatulle alueelle. Vuorovaikutuksen tukena malliaineisto hyödynnetään monin eri tavoin hankkeiden sisäisessä työskentelyssä sekä vuorovaikutuksessa sidosryhmien kanssa. Mallien laajamittainen hyödyntäminen vuorovaikutuksessa on vasta tulossa. Tämä edellyttää systemaattista toimintatapojen muuttamista Yhteensovittaminen Mallien yhteensovittamista tehdään koko hankkeen suunnittelun ajan ja se on yksi mallipohjaisen suunnittelun keskeisistä osista. Yhteensovittamisella varmistetaan suunnitteluratkaisujen oikeellisuus ja yhteensopivuus. Suunnittelijat vastaavat tuottamiensa inframallien yhteensovittamisesta ja siitä että mallit ovat yhteensopivia muiden tekniikkalajien mallien kanssa. Hankkeen mallintamisen

91 yhteensovittamista koordinoi tietomallikoordinaattori ja tekniikkalajivastaava toimii yhteyshenkilönä suunnittelun ja tietomallikoordinaattorin välillä. Mallien yhteensovittamista voidaan tehdä joko erillisillä ohjelmilla tai suoraan suunnittelujärjestelmässä. Kun yhteensovittamiseen käytetään erillistä ohjelmaa, joudutaan mallit yleensä tuomaan tähän ohjelmaan sisään manuaalisesti, myös mallien päivittäminen tapahtuu yleensä manuaalisesti. Jotkin yhdistelmämallien kokoamiseen käytetyt ohjelmistot ja suunnittelujärjestelmät toimivat tietokantapohjaisesti. Näiden ohjelmistojen etuna on se, että kaikilla tietokannassa toimivilla on käytössään aina suunnittelun viimeisin tilanne ja ajantasaiset mallit. Yhteensovittamisessa onkin erittäin tärkeää varmistua siitä, että kaikki toisiinsa suunnitelmallisesti liittyvät osamallit ovat ajantasaisia ja vastaavat viimeisintä suunnittelun tilannetta. Eri ohjelmistot mahdollistavat erilaisia työkaluja yhteensovittamisen tueksi. Yksi tällainen yleisesti käytetty toiminto on mallien törmäystarkastelu, jonka avulla löydetään törmäävät ja toisiaan leikkaavat mallit. Osa ohjelmistoista mahdollistaa automaattisen törmäystarkastelun mutta törmäystarkastelu voidaan suorittaa myös visuaalisesti. Suunnittelun aikana voidaan pitää erillisiä yhteensovituspalavereja, joihin osallistuvat vähintään tietomallikoordinaattori ja tekniikkalajivastaavat. Palaverissa käydään läpi suunnittelun tilannetta ja yhteensovittamisen ongelmakohtia. Yhteensovituspalaveria varten viimeisimmät mallit viedään tietomallikoordinaattorin ohjauksessa joko erilliseen yhdistelmämalliin tai jos yhteensovittaminen tapahtuu suunnittelujärjestelmässä, varmistetaan että tietokannasta löytyvät mallit ovat ajantasaisia. Tietomallikoordinaattori tarkastaa yhdistelmämallin ennen yhteensovituspalaveria. Tarkastuksessa havaitut ongelmat ja huomiot dokumentoidaan ja käydään yhteensovituspalaverissa yhdessä läpi. Yhteensovituspalaverin huomioiden pohjalta suunnittelijat korjaavat mahdollisesti havaitut ristiriidat ja tietomallikoordinaattori kuittaa mallit korjatuksi seuraavissa yhteensovituspalavereissa. Tämän kaltainen yhteensovittaminen on hyvä integroida teknisiin suunnittelupalavereihin, jotta mallintaminen selkeästi palvelee suunnittelua Kokouskäytännöt Tietomallien hyödyntäminen ovat tehokas tapa suunnitteluratkaisujen ja -tilanteen läpikäymiseen suunnittelu- sekä työmaakokouksissa. Perinteisiin piirustuksiin verrattuna mallien avulla saavutetaan parempi kokonaiskuva suunnittelun tilasta ja suunnittelutyön etenemistä on helpompi seurata. Mallien avulla myös suunnittelun ongelmakohdat ja eri tekniikkalajien väliset ristiriidat on helpompi havaita ja paikallistaa. Kaikkia kokouksessa käsiteltäviä asioita ei ole vielä mahdollista esittää mallien avulla. Esimerkiksi tarkkojen rakenneleikkausten tuottaminen suoraan yhdistelmämallista voi olla mahdotonta, jolloin mallien tueksi tulostetaan tarvittaessa perinteiset piirustukset. Malleilla ei siis vielä täysin pystytä korvaamaan 2D- piirustuksia, vaan piirustukset tukevat ja täydentävät malliaineiston käyttöä kokouksissa ja päinvastoin. Nykyiset ohjelmistot sisältävät erilaisia työkaluja ja toimintoja, joita voidaan hyödyntää suunnitelmien mallipohjaisessa esittelyssä ja hankkeen eri osapuolten välisessä vuorovaikutuksessa. Ohjelmistoissa voidaan tallentamaan mm. valmiita näkymiä, joiden avulla pystytään tehokkaasti käymään läpi isonkin hankkeen suunnitteluratkaisut ja ongelmakohdat. Ohjelmistosta riippuen kokousten tukena voidaan käyttää myös erilaisia aikataulutuksen ja työvaiheistuksen esittämisen mahdollistavia toimintoja. Esiin nousseet huomiot ja kommentit voidaan kokouksen aikana kirjata ylös ja sitoa tarkastelun kohteena olevaan malliin, jolloin huomiot siirtyvät mallien kautta suoraan suunnittelijalle.

92 Kokousten valmistelu on aina syytä tehdä huolella, jotta malleja voidaan hyödyntää täysipainoisesti ja tehokkaasti kokouksen aikana. Kaikki esiteltävä malliaineisto tarkastetaan ja yhteensovitetaan ennen kokousta. Hankkeen eri osapuolet toimittavat aineiston sovitussa aikataulussa ja formaatissa aineiston esittelystä vastaavalle taholle. Malliaineiston ohessa luovutetaan lyhyt selite, josta selviää mallien tila ja valmiusaste, sekä mahdolliset kokouksen kannalta tärkeät malleja koskevat huomiot. Tarpeen mukaan inframallit kootaan erilliseen yhdistelmämalliin. Esiteltävään aineistoon liittyvät huomiot kirjataan ylös. Yhdistelmämallin kokoamisesta ja valmistelusta vastaa hankkeessa sovittu taho, joka yleensä on tietomallikoordinaattori. Erillisen yhdistelmämallin sijasta suunnitelmia ja malleja voidaan esittää myös suoraan suunnitteluohjelmistoista. Tämä toimintatapa on pääsääntöisesti kevyempi, taloudellisempi ja tarjoaa mahdollisuuden alkuperäismallien (natiivimallien) ja suunnitelmien tarkasteluun. Jos hankkeen osapuolilla on mahdollisuus tällaisen suunnitteluohjelmiston käyttöön, voi olla järkevämpää, että malleja ja suunnitelmia esitellään silloin suoraan suunnitteluohjelmistosta erillisen yhdistelmämallin sijaan Sidosryhmätyöskentely Esittely- ja yhdistelmämalleja voidaan käyttää sidosryhmätyöskentelyssä ja yleisötilaisuuksissa tukemaan vuorovaikutusta ja päätöksentekoa. Tämän lisäksi malleja voidaan hyödyntää myös viestinnässä ja markkinoinnissa. Vuorovaikutustilanteissa, varsinkin kun ollaan tekemisissä suunnittelun ulkopuolisten sidosryhmien kanssa, esiteltävien mallien visuaalisuus korostuu. Vuorovaikutustilanteissa on saatu hyviä kokemuksia esittelymallin ja yhdistelmämallin yhdistelmistä. Yleisölle on usein tärkeää, että nykytilanne on esitetty mahdollisimman realistisena. Sen sijaan suunniteltu tilanne voi olla esitystavaltaan teknisempi ja niin sanotusti luonnosmaisempi. Esittely- ja yhdistelmämallien lisäksi mallimuotoista aineistoa voidaan hyödyntää sidosryhmätyöskentelyssä esimerkiksi pelimoottorien avulla. Kun aineisto jatkojalostetaan ja viedään pelimoottoriin, saadaan malleihin visuaalisuuden lisäksi myös toiminnallisuutta. Esimerkiksi pelimoottorin ja virtuaalilasien avulla henkilö pystyy tutustumaan siihen miltä suunniteltu kohde tulee valmistuttuaan näyttämään. On huomioitava, että visuaalisesti realistisemman esittelymallin tuottaminen tai aineiston vienti pelimoottoriin vaatii aina merkittävän määrä lisätyötä ja tällaisen aineiston tekemisestä on aina sovittava erikseen Hallinnollinen päätöksenteko Muun muassa maantielaki, ratalaki sekä maankäyttö- ja rakennuslaki asetuksineen asettavat vaatimuksia lakien mukaan laadittavien suunnitelmien laatimisprosessille eli niin kutsutulle hallinnolliselle prosessille. Prosessi käynnistyy, kun suunnitelmien laatimisen aloittamisesta ilmoitetaan lakien edellyttämillä tavoilla. Hallinnollinen prosessi käsittää muun muassa myös suunnittelun aikaisen vuorovaikutuksen, valmiin suunnitelman nähtäville asettamisen ja muistutuksen tekomahdollisuuden, suunnitelman lausuntokierrokset sekä suunnitelmien hyväksymisja muutoksenhakumenettelyt. Suunnitelmien hallinnollista prosessia ei ole tällä hetkellä mahdollista viedä läpi pohjautuen mallipohjaiseen suunnitelma-aineistoon. Hallinnollinen prosessi, ja erityisesti valmiin suunnitelman käsittelyvaiheet ja suunnitelmien pysyvä säilyttäminen eli arkistointi pohjautuvat pääosin edelleen paperiseen suunnitelma-aineistoon. Siirtyminen sähköisten menettelytapojen ja aineistojen käyttöönottoon edellyttää muun muassa suunnitteluprosessiin liittyvien viranomaistahojen

93 sähköisten asiointijärjestelmien ja sähköisen arkistoinnin kehittymistä. Lisäksi tulevaisuudessa eri suunnitteluvaiheiden tietomallinnuksen vaatimuksia tulee kehittää niin, että mallit käsittävät myös suunnitelmien hallinnollisen prosessin kannalta välttämättömän sisällön, koskien muun muassa suunnitelmien oikeusvaikutuksia. Hallinnolliseen prosessiin liittyy myös tietomalliaineiston käytettävyysnäkökulma, jota tulee edelleen kehittää. Suunnitteluprosessissa huomioon otettavilla ryhmillä, esimerkkinä suunnittelualueen kiinteistön omistajat, tulee olla lakien mukaan määritettynä ajankohtana tutustumismahdollisuus suunnitelma-aineistoon riippumatta muun muassa tietoteknisestä osaamisesta tai omistamastaan tietotekniikasta. Tulevaisuudessa tulee ratkaista lisäksi arkistolain mukaan pysyvästi säilytettävien tietomallien formaatti Määrä- ja kustannuslaskenta Yleistä Tietomallinnuksen eräs merkittävimpiä hyötyjä ovat nopeampi ja tarkempi määrä- ja massatiedon tuottaminen. Mallipohjaisen suunnittelun ja tietomallien mahdollistaman havainnollistamisen, sekä ohjelmistojen kehittymisen myötä voidaan olla entistä varmempia myös määrätiedon oikeellisuudesta. Manuaalisen määrälaskennan vähentyessä suunnittelijat ja urakoitsijat voivat keskittyä työnsuorituksen optimointiin sekä mahdollisesti taloudellisempien suunnitelmavaihtoehtojen kehittämiseen ja esittämiseen. Rakennusosalaskennassa massoille voidaan määrittää lisäkustannukset, joista tyypillisin on kuljetusmatka. Tämän kaltaista tietoa ei lähtökohtaisesti saada malliaineistosta, vaan se lisätään laskelmiin käsin. Mallipohjaisessa hankkeessa määrälaskennan tekeminen pääosin malliaineistoon pohjautuen tulee olla mahdollista. Vaatimus Määrä- ja massalaskentaan käytettyjen pintojen tulee olla mallinnettu, dokumentoitu ja nimetty yleisten inframallivaatimusten mukaisesti.

94 Määrälaskenta eri suunnitteluvaiheissa Alla on kuvattu mallipohjaisen massalaskennan periaatteet eri hankevaiheissa. Esi-, tarve-, ja yleissuunnitteluvaihe Esi-, tarve-, ja yleissuunnitteluvaiheen kustannusarvio on tuotettava sillä tarkkuudella, että voidaan muodostaa luotettava perusta hankkeen kokonaiskustannuksista. Kustannuslaskenta tehdään hankeosatarkkuudella ja yleensä laskenta perustuu vielä ainakin osittain asiantuntija-arvioihin. Hankeosalaskennassa väylien rakentamiskustannukset lasketaan ns. nauhakustannuksena euroa/metri. Määrien mallipohjainen arviointi voidaan aloittaa jo esi- ja tarvesuunnitteluvaiheessa. Monesti maastomallit ja maaperätiedot ovat vielä hyvin ylimalkaisia, ja epätarkkoja perustuen maaperäkarttoihin ja Maanmittauslaitoksen kartta- ja ilmakuva-aineistoihin. Epätarkankin lähtötiedon avulla mallinnusta on kuitenkin mahdollista tehdä, jolloin karkeat penger- ja leikkausmassojen suuruusluokat ja laadut saadaan arvioitua mallipohjaisesti. Määrätietojen mallipohjainen hyödyntäminen kustannuslaskennassa alkaa kuitenkin viimeistään yleissuunnitteluvaiheessa. Periaatteena on, että niiltä osin, kun suunnittelua tehdään mallipohjaisesti, hyödynnetään mallia määrälaskennassa ja sitä kautta myös kustannusarvion laadinnassa. Tällä hetkellä esi-, tarve- ja/ tai yleissuunnitteluvaiheiden määrälaskennan tekeminen täysin mallipohjaisesti ei aina ole kannattavaa, vaan se saattaa johtaa tarpeettoman raskaaseen toimintatapaan mallintamiseen saatuihin hyötyihin nähden. Viranomaiskäsittelyvaihe, (Tie-, rata-, katu- tai puistosuunnitelmavaihe) Viranomaiskäsittelyvaiheen määrälaskennan tavoitteena on, että lähes kaikki määrätiedot ovat tarkkuudeltaan rakennusosalaskennan tasolla, jolloin kustannusarvio on rakennusosalaskentaan perustuva. Mallipohjainen suunnittelu mahdollistaa tarkemman ja nopean tarkastelun eri vaihtoehtojen ja näiden kustannusten välillä. Tie-, rata-, katu- ja puistosuunnitelmavaiheessa lähtötietojen, mukaan lukien maastomalli, tulee olla niin tarkkaa, että suunnittelu ja sitä kautta myös määrälaskenta on mahdollista tehdä luotettavasti ja tarkasti. Myös maaperämalli (maalajirajat) tulee määrittää pohjatutkimusten mahdollistamalla tarkkuudella. Rakennussuunnitteluvaihe Rakennussuunnitelman kustannusarvion tavoitteena on ennakoida rakentamisen kustannukset luotettavasti ja rakennussuunnitelman valmistuessa kaikki määrät on laskettu rakennusosatarkkuudella. Tarkan määrälaskennan pohjana on riittävän tarkka lähtötieto. Maastomallin on oltava rakennussuunnitelmatarkkuudessa ja lisäksi pohjatutkimuksia on oltava rakennussuunnitelman edellyttämässä tarkkuudessa, jotta niiden avulla saadaan luotua riittävän tarkka maaperämalli. Massojen laskentaa varten maakerrokset tulisi mallintaa jatkuvina pintoina. Maalajit tulisi mallintaa ominaisuuksineen siten, että rakenteisiin kelpaavat maalajit voidaan erottaa sijainniltaan rakenteisiin kelpaamattomista maalajeista. Tämä vaatii riittävän laadukasta lähtötietoa. Malleista ja pinnoista voidaan rakennussuunnitteluvaiheessa laskea hankkeen massamäärät kerroksittain sekä tarvittaessa alueittain tai lohkoittain jaoteltuna. Massoja voidaan tuottaa myös esim. väylittäin, hankeosittain tai rakenneosittain.

95 Rakentamisen työvaiheiden mallintaminen Mallipohjainen suunnittelu mahdollistaa työvaiheiden mallintamisen ja myös aikatauluohjelmien yhdistäminen malleihin on mahdollista. Työvaihesuunnittelun mallintamisessa tulee aina miettiä mallien käyttötarkoitusta. Halutaanko työvaihesuunnittelussa huomioida eri työvaiheiden tarvitsemaa tilantarvetta vai onko työvaihesuunnittelun mallintaminen oleellista esim. kustannusten kannalta. Työvaiheiden mallintaminen on lähtökohtaisesti urakoitsijan tehtävä, mutta sitä voidaan tehdä jo suunnittelun aikana esim. mietittäessä työnaikaisia liikennejärjestelyitä. Työvaihesuunnitelmien mallinnustarkkuus riippuu niiden käyttötapauksista. Työnmäärittelyssä on hyvä kuvata ainakin karkealla tasolla työvaiheiden mallintaminen.

96 Vaikutusten mallintaminen Melulaskennat Ympäristöministeriö on antanut yleiset ohjeet tieliikenteen ja raideliikenteen melun arvioinnissa käytettävistä laskentamalleista. Melulaskennan lähtötietoina käytetään: maanpinnan korkeus rakennusten sijainti ja korkeus maanpinnan absorptio-ominaisuudet meluesteiden sijainti ja korkeus väylän sijainti ja korkeus, nykyinen ja suunniteltu tilanne väylän liikennemäärät nyky- ja ennustetilanteessa asukasmäärätiedot (tieto sisällytetään rakennuksiin) Melun laskentaohjelmaan muodostetaan lähtötietojen perusteella kolmiulotteinen laskentamalli. Laskentamallin ja syötettyjen liikennetietojen perusteella suoritetaan melun leviämislaskennat, joiden tuloksena saadaan melun keskiäänivyöhykkeet päivä- ja yöaikana (LAeq 7-22 ja LAeq 22-7). Kuva 3.7. Melun laskentamalli, jossa tieliikenteen melua on torjuttu melukaiteen ja meluvallin avulla. Laskennan avulla on määritetty meluvyöhykkeet ja rakennusten julkisivuille kohdistuvat keskiäänitasot. Melulaskennan tuloksena esitetään: Meluvyöhykkeet (L Aeq 7-22 ja L Aeq 22-7) aluemaisina, 5 desibelin vyöhykkeet o nyky-/lähtötilanteessa (mikäli tehty) o ennustetilanteessa Suunnitellut meluesteet o meluseinät ja kaiteet: esteen sijainti ja harjakorkeus (viivamainen tieto) o meluvallit: esteen sijainti ja harjakorkeus (viivamainen tieto) sekä mahdolliset pintamallit (taiteviivat ja pintamallit)

97 Melulaskennan perusteella esitettyjä meluesteitä mallinnetaan suunnitteluvaiheesta ja tarpeista riippuen rakennesuunnittelun ja infrasuunnittelun toimesta inframallivaatimusten mukaisiksi kokonaisvaltaisiksi malleiksi Riskienhallinta Tietomallin hyödyntäminen infrahankkeen riskienhallinnassa tarkoittaa yksinkertaisimmillaan parempaa tiedonjakamista koko hankeorganisaation sisällä, joka voidaan nähdä onnistuneempana riskienhallintana. Hankkeessa tunnistetut riski voidaan kuvata tietomallissa geometrisella symbolilla, jonka muoto sovitaan hankkeen aloituskokouksessa. Symboli muodostetaan tietomallinnusohjelmiston valmiita geometrisia objekteja käyttäen ja riskinhallintavastaava päättää mitä tietoja objektin yhteyteen liitetään. Yleisesti hyödylliseksi on todettu esitettävän osoitetun riskin numero riskiä kuvaavan objektin yhteydessä. Numero otetaan riskienhallintasuunnitelman numeroinnista ja lisäksi objekti värjätään kyseisen osoitetun riskin toimenpideluokituksen perusteella. Jos tietomallinnusohjelmisto ei salli käytettävän samaa värisävyä kuin riskienhallintasuunnitelmassa on käytetty, niin etsitään lähinnä löytyvä sävy kyseisestä väristä. Riskienhallintavastaava päättää riskejä tietomalliin luotaessa objekteille sopivimman koon. Kokoa määritettäessä on otettava huomioon riskien kasautumiset tietyille yksittäisille alueille. Objektin kokoon vaikuttaa se, että hanketta eri mittakaavoissa tarkasteltaessa riskien sijaintiin, toimenpideluokitukseen ja numerointiin liittyvä informaatio pystyttäisiin lukemaan kaikissa tilanteissa. On erityisesti vältettävä riskeihin liittyvän informaation kasautumista päällekkäin tehden siitä käyttäjälle lukukelvotonta.

98 3.4. Laadunvarmistus Tässä osiossa käydään läpi suunnittelun tietomallintamiseen liittyvä laadunvarmistusprosessi ja - roolit. Laadunvarmistusta käydään läpi tarkemmin yleistä osion kappaleessa Laadunvarmistus Laadunvarmistuksen roolit ja vastuut Suunnittelijan tehtävät Suunnittelijan tulee valvoa malliaineistoa ja sen laatua koko hankkeen ajan, ja sisäisiä tarkastuksia tulee tehdä jo ennen itselleluovutusta. Hankkeen alussa määritetään välitavoitteet aineiston tuottamiselle. Pääsuunnittelija vastaa suunnitelmien yhteensovituksesta ja suunnittelijat omasta tekniikkalajistaan. Suunnittelija on vastuussa tuottamansa aineiston teknisestä laadusta ja suunnitelmasisällöstä. Suunnittelija on velvollinen tuottamaan hankkeen aikana ja lopputuloksena sovitut inframallit alan yleisten ohjeiden ja hankekohtaisten vaatimusten mukaisesti sovitussa muodossa ja aikataulussa. Hankekohtaiset inframalleihin liittyvät vaatimukset ja ohjeet esitetään kootusti tiedonhallintasuunnitelmassa. Suunnittelijan tehtäviä: Suunnittelija tuottaa inframallit YIV-ohjeiden ja hankekohtaisten vaatimusten mukaisesti. Mallien laadunvarmistuksen aikana havaitut virheet ja puutteet kirjataan ylös sisäiseen tarkastusdokumenttiin. Sisäiseen tarkastusdokumenttiin kirjataan ylös korjaustoimenpiteet tai niiden puuttuminen perusteluineen. Sisäinen tarkastusdokumentti lähetetään aineistoluettelon ja tietomallielostuksen lisäksi helpottamaan tilaajan suunnittelumallien tarkastusprosessia. Toimimalla hankkeen tiedonhallintasuunnitelman mukaisesti ja tarkastamalla inframallit sisäisen tarkastusdokumentin esittämällä tavalla, voidaan malleihin liittyvät merkittävimmät puutteet ja virheet välttää. Ohjeita suunnitelmamallien tarkastamiseen: Suunnittelija tarkistaa mallinsa alkuperäisohjelmistolla ja sen työkaluilla sisäisen tarkastusdokumentin mukaisesti. Inframallit ristiin tarkastetaan toisella tiedonsiirtoformaattia tukevalla ohjelmistolla Ristiin tarkastuksen suorittaa toinen suunnittelija tai laadunvarmistuksen erikoisasiantuntija. Yllämainittujen tehtävien lisäksi tulee huomioida suunnittelualakohtaiset tehtäväluettelot, määräykset ja lait. Tietomallikoordinaattorin tehtävät Tietomallikoordinaattorin tehtäviin kuuluu eri tekniikkalajien yhteensovituksen koordinointi ja varmistaminen. Tietomallikoordinaattorin hankekohtainen tehtävälista voidaan koota esim. ao. ohjeistusta hyödyntäen. Tietomallikoordinaattorin tehtäviä hankkeissa ovat muun muassa: varmistaa mallien vaatimustenmukaisuus niin hankekohtaisten kuin muiden noudatettavaksi sovittujen ohjeiden ja määräysten suhteen (vastuu Itse tietomallin teknisestä sisällöstä ja oikeellisuudesta kuuluu tietomallin tekijälle)

99 tarkistaa mallien vaatimustenmukaisuus koordinaatiston, mittayksiköiden sekä tiedostoformaattien suhteen tarvittaessa koota ennalta sovituin aikavälein eri suunnittelijoiden ja tekniikkalajien tietomallit yhteen tai useampaan yhdistelmämalliin tietomalliselostuksen, aineistoluettelon ja sisäisten tarkastusdokumenttien tarkastaminen Jos suunnitelmadokumenttien ja mallien yhteensopivuudessa ilmenee puutteita ja virheitä, koordinoi tietomallikoordinaattori suunnittelijoiden tekemiä korjauksia alkuperäismalleihin. Mikäli yhdistelmämallien esittämisellä suoraan suunnitteluohjelmistosta tai tietokannasta voidaan välttää yliprosessointia ja turhien kustannusten syntyä, on tätä työskentelytapaa suositeltavaa noudattaa. Tilaajan tehtävät Suunnittelijan tulee luovuttaa tilaajalle mallit, jotka vastaavat tuotettuja piirustuksia ja ovat hankekohtaisten laatuvaatimusten ja alan yleisen ohjeistuksen mukaisia. Tästä syystä laadunvarmistusprosessin jokainen vaihe on syytä suorittaa huolellisesti ohjeessa esitettyjen ja parhaiksi havaittujen laadunvarmistuskäytäntöjen mukaisesti. Tilaaja tai hänen edustajansa on velvollinen tarkastamaan, että suunnittelun laadunvarmistus ja siihen liittyvä itselleluovutus on dokumentoitu ja tehty. Tilaaja voi tehdä inframallien laadunvarmistuksen itse tai vaihtoehtoisesti laadunvarmistustehtävä voidaan tilata tietomallinnuksen erikoisasiantuntijalta. Laadunvarmistusprosessin tilaajan tehtäviä suorittavalla taholla tulee olla asianmukainen tietotaito ja ymmärrys sekä välineet ja ohjelmistot tehtävään. Tilaajan tekemässä tai teettämässä tietomallien tarkastuksessa ei korjata löydettyjä puutteita, vaan ne raportoidaan aineiston suunnittelijalle, joka tekee tarvittavat korjaustoimenpiteet. Lähtökohtaisesti tuottajan tulee korjata raportissa esitetyt huomiot täysimittaisesti. Mikäli tästä poiketaan, tulee mallien tuottajan kirjata perustelut korjaustoimenpiteiden poisjättämiselle. Tilaajan tai hänen edustajansa hyväksynnän jälkeen inframallit luovutetaan sovitussa laajuudessa Laadunvarmistusprosessi Inframallien laadunvarmistus on osa normaalia suunnittelutoimintaa. Tuotettuja inframalleja tulee tarkastaa tasaisesti suunnitteluprosessin aikana, eikä ainoastaan luovutuksen yhteydessä. Näin voidaan varmistaa aineiston yhteensopivuus, kattavuus ja mallin oikea tekninen tietosisältö. Inframallin laadunvarmistus ei korvaa tavanomaista suunnitelman laadunvarmistusta, jossa todetaan suunnitteluratkaisun laatu muilta osin, kuten tekninen ja ympäristöllinen kelpoisuus, ohjeiden mukaisuus ja mitoitus. Toisin sanoen mallien tekninen tarkastus on osa suunnitelmien laadunvarmistusta. Yleisesti voidaan todeta, että suunnitelmien ja mallien tulee olla yhteensopivat ja yhdenmukaiset. Inframalleja ja niiden sisältöä tarkastellaan laadunvarmistuksessa neljästä eri näkökulmasta: 1. Inframallin laadun arviointi ja yhteensopivuus: onko kokonaisratkaisu toimiva ja toteutuskelpoinen? Havaitaanko tekniikka- ja osamallien yhteensovituksessa virheitä ja ristiriitoja? Ovatko mallit yhteensopivia? Eri tekniikkalajien suunnitelma-aineiston keskina inen yhteensopivuus varmistetaan yhdistelma mallin avulla tai visuaalisesti suoraan suunnitteluja rjestelma sta. On suositeltavaa, etta suunnitteluratkaisuja tarkastellaan suoraan

100 suunnitteluja rjestelmista, mika li ta ma on mahdollista ja kattaa kaikki laadunvarmistuksen tarpeet. 2. Inframallin tietosisa lto ja kattavuus: onko kaikki vaadittava suunnittelu-, rakentamis- ja kunnossapitovaiheeseen kuuluva tieto malleissa? Kunkin tekniikkalajin suunnittelija tarkastaa aineistojen kattavuuden ja oikeellisuuden eri suunnitteluvaiheissa. Suunnittelija on vastuussa siita, etta aineistolle esitetyt alan yleiset ja hankekohtaiset vaatimukset ta yttyva t ta ysima a ra isina. 3. Inframallin tekninen tietosisa lto : onko inframalli tuotettu suunnitteluohjelmasta vaaditun standardin ja nimikkeistön mukaisesti? Mallien laatimisen yhteydessa tarkistetaan, etta aineisto on Inframodel- ma a rittelyn tai muun sovitun ma a rittelyn mukaista ja sisa lta a riitta va n seka sovitun mukaisen ryhmittelyn. Inframallit tulee tuottaa standardin mukaisessa muodossa (pa a sa a nto isesti avoimissa Inframodel- ja IFC-formaateissa) alan yleisten ohjeiden ja hankekohtaisten vaatimusten mukaisesti. 4. Tiedonhallinta: tuotettu ja luovutettava suunnitelma-aineisto on dokumentoitu ohjeessa esitettyjen hyvien tiedonhallinnan periaatteiden mukaan sisältäen vaiheeseen liittyvät tietomalliselostukset, aineistoluettelott ja itselleluovutusdokumentit. Laadunvarmistuksessa itselleluovutus ja siihen liittyva dokumentointi on inframallin laatijalle kuuluva tehta va. Suoritetut inframallin laadunvarmistustoimenpiteet dokumentoidaan, kuten muukin suunnitelmadokumentaatio itselleluovutuksessa. Laadunvarmistusasiakirja voi olla erillinen dokumentti tai osa laadunvalvonnan lopputuloksena laadittua itselleluovutusdokumenttia. Inframallien laadunvarmistuksessa ei puututa tapaan tuottaa standardin mukaisia inframalleja, vaan tuotetun aineiston sisältöön ja laatuun. Mikäli käytetyissä ohjelmistoissa esiintyy ongelmia tuottaa tarkoituksenmukaista aineistoa, on syytä ottaa yhteys ohjelmistotoimittajaan. Edelleen tulee selvittää mahdollisia vaihtoehtoisia tapoja asian käsittelyyn. Samalla tiedotetaan projektissa tietomallien laadunvarmistuksesta vastaavia tahoja ja tiedon hyödyntäjiä sekä kirjataan tarvittavat toimenpiteet asian ratkaisemiseksi. Vaatimus Tarkastusta varten mallit tulee laatia hankkeessa noudatettaviksi sovittujen ohjeiden sekä hankekohtaisten vaatimusten mukaisesti ja tuottaa aineisto avoimissa tiedonsiirtoformaateissa. Lisäksi tulee tuottaa vaadittu dokumentaatio sekä tehdä dokumentoitu itselleluovutus. Mallien laadunvarmistuksen tavoitteena on varmistaa, että mallit on tuotettu kaikkien esitettyjen ohjeiden ja vaatimusten mukaisesti ja soveltuvat käyttötarkoitukseensa. Ohje Laadunvarmistuksella pyritään arvioimaan digitaalisen aineiston (inframalli) oikeellisuutta. Tässä ohjeessa voidaan viitata muihinkin tarkastustehtäviin tai -vaiheisiin, joiden suorittaminen edistää tietomalliprosessien sujuvuutta.

101 3.5. Luovutusvaihe ja tiedonsiirto Luovutusvaiheessa tulee varmistua siitä, että luovutettava aineisto on tilaajan kanssa yhteisesti sovitun mukainen. Luovutettavan tietomalliaineiston tulee soveltua käyttötarkoitukseensa ja täyttää eri hankevaiheiden rakenneosille osoitetut vaatimukset geometrian ja tietosisällön osalta. Luovutusaineiston tulee olla hyvin dokumentoitua ja sellaisessa muodossa, että tieto on mahdollisimman helposti käytettävissä ja jatkohyödynnettävissä. Vaatimus Kaikki tiedonsiirto tulee tapahtua avoimilla standardoiduilla tiedonsiirtoformaateilla tai muilla yleisesti tunnetuilla käyttötarkoitukseen soveltuvilla ja hyväksi todetuilla formaateilla Suunnitelma-aineiston tarkastus ja itselleluovutus Kukin toimija tekee laadunvarmistusta säännöllisesti oman toimintansa osalta laatujärjestelmänsä ja alan yleisen ohjeistuksen mukaisesti. Sisäinen tarkastus dokumentoidaan ja raportti luovutetaan tilaajalle inframallien mukana. Tilaaja voi halutessaan edellyttää malliaineiston teknisen laadun tarkastusta erillisessä ohjelmallisessa tarkastuspalvelussa, jonka avulla aineiston laatua voidaan todeta, seurata ja parantaa hankkeen aikana ennen luovutusta. Ohjelmallisen tarkastuksen raportit ovat osa dokumentoitua itselleluovutusta ja ne tulee sisällyttää luovutusaineistoon. Tarkastaminen tehdään suunnitelmamalleille esitarkastusvaiheessa ja kun suunnitelmat ovat valmiit. Mallien tarkastaminen voidaan teettää hankkeen ulkopuolisella toimijalla, jolla on tarvittava kokemus, osaaminen ja työkalut osatehtävän suorittamiseen. Mallien tarkastamiseen kuuluu suunnitelmien sisällöllinen tarkastus. Malleista ei voida tarkastaa kaikkia suunnitelmaratkaisuja, vaan malli toimii piirustusten tukena ja toisin päin. Tarkastuksessa tehtävänä on tarkastaa digitaalinen luovutettava malliaineisto. Esitarkastus Malliaineisto luovutetaan kokonaisuudessaan jo esitarkastukseen. Suunnittelussa tuotettujen piirustusten tulee olla tarkastuksessa mukana samaan aikaan mallipohjaisen aineiston kanssa. Tarkastukseen kuuluvat seuraavat vaiheet: 1. Koko suunnitelma-aineisto (suunnitelmapiirustukset ja inframalliaineisto sekä näihin liittyvä dokumentaatio) on toimitettu. 2. Aineistossa on kaikki tarvittavat dokumentit: o itselleluovutusdokumentit o tietomalliselostus o lähtöaineistoluettelo o aineistoluettelo 3. Malliaineiston tarkastus: o Aineistoluetteloon kirjatut osamallit ovat oikein nimettyinä oikeissa o Aineisto on teknisesti vaatimusten mukaista (mm. nimikkeistö, ominaisuustiedot, kolmioverkko) o Toimitetun yhdistelmämallin osamallit vastaavat erillisinä toimitettuja o osamalleja. Osamalleista kootaan tarvittaessa yhdistelmämalli toisella ohjelmalla tai luetaan osamallit toiseen suunnittelujärjestelmään ristiintarkastusta ja yhteensovittamista varten. 4. Suunnitelman sisältö: o Yhdistelmämallissa on esitetty hyväksymisen kannalta olennaiset asiat.

102 o Suunnitelmamallien ja -piirustusten sisällöt vastaavat toisiaan. Tarkastuksen vaiheissa 1-2 varmistetaan, että on saatu toimeksiannon mukainen aineisto laadunvarmistusdokumentteineen. Vaiheessa 3 tarkastetaan varsinainen malliaineisto visuaalisesti sekä pistokokein hyödyntäen sisäisen tarkastuksen tarkastuskohtia. Vaihe 3 käsittää tarkastuksen koko aineistolle tai osalle siitä toisella ohjelmalla. Vaihe 4 vastaa yleisesti suunnitelmien tarkastusta, jossa tarkastetaan itse suunnitelma ja ratkaisujen oikeellisuus tekniikkalajeittain. Esitarkastukseen tarvitaan vähintään suunnitelmapiirustuksia vastaava yhdistelmämalli; täydellisen luovutusaineiston (lähtötietoaineisto ja suunnitelmamallien osamallit), dokumentit sekä suunnitelmapiirustukset Dokumentoitu itselleluovutus Suunnittelija tarkastaa tuottamansa aineiston ja täyttää kuvan xx1 mukaisen itselleluovutuslomakkeen, jossa havaintoja havainnollistetaan myös kuvakaappauksin. Itselleluovutuksen jälkeen kaikki rastit tulee olla kohdassa Kyllä. Itselleluovutusdokumentit luovutetaan tilaajalle muun aineiston kanssa. Itselleluovutus voi olla myös osa tietomallilokia, jolloin kuvan xx1 kohdat sijoitetaan lokissa omiin sarakkeisiinsa ja täytetään kunkin suunnitelmamallin osalta. Yhdistelmämalleja kokoavissa ohjelmissa on nykyisin mahdollisuus tallentaa näkymiä mallista ja kommentoida suoraan malliin, mitä voidaan hyödyntää tarkastuksessa Aineiston luovutus Luovutusvaiheessa tilaajalle luovutetaan hankkeessa sovitut tiedonhallintasuunnitelman sekä sovellettujen ohjeiden ja vaatimusten mukaan laaditut aineistot. Hankkeen alussa sovitaan miten ja missä laajuudessa inframalli luovutetaan ja halutaanko sitä julkaista. Tilaajalla on oikeus käyttää malleja vastaavin ehdoin kuin hankkeen muitakin dokumentteja. Malliaineisto luovutetaan sopivina seuraavaa suunnitteluvaihetta tai rakentamista palvelevina kokonaisuuksina. Hankkeen päätyttyä aineisto luovutetaan ensisijaisesti avoimissa tiedonsiirtoformaateissa (Inframodel, IFC), sekä tarvittaessa ohjelmiston omassa tiedostoformaatissa (natiivimuoto). Luovutusaineiston tuottaminen on ainakin vielä toistaiseksi täysin oma työvaiheensa. Yleisimmistä Suomessa käytössä olevista infrasuunnitteluohjelmista saa kirjoitettua mallit suoraan Inframodelformaattiin. Ongelmaksi muodostuu kuitenkin suunnitelmamallien sisältämät epäjatkuvuudet ja mahdolliset puutteet. Tästä syystä suunnitelmamalleja tulee yleensä korjata ennen inframodelmuotoon kääntämistä. Korjaus tapahtuu käytännössä suunnittelujärjestelmän malleista tuotettuja taiteviivoja siivoamalla, muokkaamalla ja koodaamalla. Työvaihe voi olla hyvinkin työläs, riippuen suunnitelmamallien valmiusasteesta ja monimutkaisuudesta, joten sille on syytä varata hyvin aikaa ja resursseja suunnitteluprojektin loppuun. Tämän lisäksi myös mallien yhteensovitukselle ja tarkastamiselle on varattava riittävästi aikaa ennen aineiston luovutuksen määräaikaa. Ennen mahdollista julkaisemista tai luovuttamista kolmansille osapuolille, poistetaan malleista varsinaiseen suunnitelmaan kuulumattomat osat ja mallinnuskomponentit. Mallit saavat sisältää ainoastaan julkaisevan suunnittelijan omia mallinnusosia. Niihin ei saa sisällyttää muiden suunnittelijoiden malleja, vaikka niitä olisikin käytetty viitemalleina. Luovutettavien inframallien käytöstä ja jakamisesta edelleen kirjataan hankkeen sopimukseen tai laaditaan siitä mallien luovutussopimus.

103 Aineiston tuottaja on vastuussa tuottamansa aineiston laadusta ja tietosisällöstä. Pääsuunnittelija vastaa suunnitelmien yhteensovituksesta ja suunnittelijat itse tuottamistaan aineistoista. Tietomallikoordinaattori ohjaa ja koordinoi tarkastustoimintaa sekä tekee laadunvarmistusta koko hankkeen ajan. Ennen luovutusta tulee aineistolle olla tehtynä sisäinen tarkastus sekä itselleluovutus. Luovutusaineisto sisältää ainakin sovitut lähtötieto- ja suunnitelmamallit, lähtöaineistoluettelon, aineistoluettelon, tietomalliselostuksen sekä dokumentoidun itselleluovutuksen. Luovutusaineistossa tulee huomioida erityisesti tiedon jälleenkäyttöarvo sekä aineiston soveltuminen käyttötarkoitukseensa. Tietomalliaineisto luovutetaan samanaikaisesti muun suunnitelma-aineiston kanssa. Luovutettavan suunnitelmamallin tulee geometrian sekä tietosisällön osalta perustua InfraBIM-nimikkeistöön sekä Inframodel tiedonsiirtoformaattiin niiltä osin, kuin formaatin määrittelyt sen sallivat. Ohessa on lueteltu tietomallin luovutusaineiston vähimmäisvaatimuksia. Tietomalliaineiston vaatimukset ja ohjeet on esitetty YIV osissa 1-5. Vähimmäisvaatimus luovutettavalle suunnitelma-aineistolle Dokumentaatio o Tietomalliselostus (PDF) o Aineistoluettelo (XLSX ja PDF) o Itselleluovutusdokumentit (XLSX,PDF) Suunnitelmamalli o Väylägeometriat (Inframodel) Mittalinjat Vaaka- ja pystygeometriat Radan kilometripaalutus, kallistustiedot ja vaihteet o Väylärakenteet Ylin yhdistelmäpinta (Inframodel) Väylärakenteen alapinta (Inframodel) Maa- ja kallioleikkaukset sekä penkereet (Inframodel) Pohjavedensuojaukset (Inframodel) Tukikerrokset ratarakenteissa sekä vaihteet (Inframodel) Muut tarpeelliset pohja- ja pohjanvahvistus rakenteet (Inframodel) o Rakenteet ja järjestelmät Kuivatusrakenteet ja laskuojat (Inframodel) Johtojen ja laitteiden verkostomallit (Inframodel) Taitorakenteiden ARK/RAK mallit (IFC tai 3D-DWG) Rajojen ja muiden alueiden muutokset (Inframodel) Rakenteiden ja järjestelmien siirrot (Inframodel) Muut suunnitellut rakenteet ja järjestelmät (Inframodel) Muu luovutettavan suunnitelmamallin geometria tai objekti esitetään käyttötarkoitukseen soveltuvassa yleisesti käytössä olevassa tiedonsiirtoformaatissa kuten: Inframodel, IFC, DWG, DXF, GT tms Tiedonsiirto Tietomallit ladataan YIV-ohjeissa ja hankkeessa määritetyissä tiedonsiirtoformaateissa tilaajan edellyttämään sijaintiin (tietomallipalvelin, projektipankki tms.). Mallin tulee soveltua käyttötarkoitukseensa. Inframallien pääasiallisena tiedonsiirtoformaattina tulee käyttää Inframodelia. Tiedonsiirrossa tulee pyrkiä välttämään tiedon jatkohyödyntämisen kannalta oleellisen tiedon ja tietosisällön menetystä. Yleiset tiedonsiirtoformaatit eivät kuitenkaan välttämättä tue kaikkia esitettyjä meta- ja ominaisuustietoja. Inframodel muotoisen luovutusaineiston tiedonsiirron

104 minimivaatimuksena on, että objekti tai kohde sisältää ainakin voimassa olevan InfraBIM-nimikkeistön mukaisen luokittelun sekä Inframodel -määrittelyn mukaiset ominaisuustiedot ja rakenteen. Inframodel- formaatissa ei kuitenkaan vielä pystytä siirtämään kaikkea määritysten mukaista ominaisuustietoa. Niiden rakenneosien osalta, oita ei pystytä siirtämään inframodel formaatissa tulee erikseen sopia toimintatavat, missä formaatissa aineisto luovutetaan ja miten ominaisuustietoa sisällytetään malliin. Tämä voi tarkoittaa esim. ominaisuustietojen sisällyttämistä kuvaustekstiin tai piirtotason nimeen tai erillisten ominaisuustaulukoiden laatimista. Mikäli jatkohyödyntämisen kannalta oleellista tietoa ei saada sisällytettyä malliin, tulee se sisällyttää esim. tietomalliselostukseen tai -luetteloon. Ominaisuustietojen esitystapa tulee kuvata tietomalliselostuksessa.

105 4. RAKENTAMINEN 4.1. Johdanto Tässä osassa kuvataan projekteissa tehtävän mallipohjaisen rakentamisen vaatimukset ja ohjeet. Ne kattavat tiedonhallinnan, mallien tarkastuksen, työmaan perustamisen, toteutuksen eri vaiheet sekä työnaikaisen laadunvarmistuksen ja digitaalisen luovutusaineiston tietosisällön. Rakentamisen osuuden tavoitteena on ohjata, yhdenmukaistaa ja kehittää infra-alan mallinnuskäytäntöjä ja toteutusmenetelmiä. Ohjeiden perustana on parhaat käytännöt ja ohjeita tullaan päivittämään osaamisen ja työvälineiden kehittymisen myötä. Inframallivaatimukset on tarkoitettu käytettäväksi myös hankintojen yleisinä teknisinä viiteasiakirjoina. Kuva 4.1. Mallipohjaisen rakentamishankkeen päätehtävät. Vaatimusten yleisen luonteen vuoksi niitä voidaan tarkentaa projektikohtaisesti ja urakoitsija toimittaa vaatimusten pohjalta laatusuunnitelman, jossa käydään läpi projektin vaatimusten mukainen toiminta. Projektia tai projektin mallipohjaista rakentamista johtavan henkilön on hallittava tietomallivaatimusten periaatteet kokonaisuutena. Mallipohjainen rakentamishanke toteutetaan suunnitelma-aineistoon perustuen ja mallipohjaisia tuotantomenetelmiä käyttäen. Suunnitteluvaihe tuottaa urakan hankintaan sekä rakentamisen tarpeisiin lähtötietoaineistot, rakennussuunnitelmamallin, suunnitelmat, taustakartat sekä vaaditut dokumentit. Rakentamisvaiheen aikana rakennussuunnitelmamallista jalostettuja toteutusaineistoja hyödynnetään työnsuunnittelussa, koneohjauksessa ja laadunvarmistuksessa. Rakentamisen aikana kerätään digitaalista laatu- ja toteuma-aineistoa, joka luovutetaan projektin valmistuessa tilaajalle. Luovutusaineisto muodostaa rakennetun väylän tai alueen digitaalisen kopion, joka viedään rekistereihin, karttajärjestelmiin sekä omaisuudenhallinnan ja kunnossapidon tueksi. Rakentamisvaiheesta kerättävä aineisto täydentää aikaisempien hankkeen vaiheiden tietoja ja mahdollistaa elinkaaritiedonhallinnan katkeamattoman ketjun.

106 4.2. Mallipohjaisen rakentamisen lähtökohdat Tiedonhallinta ja dokumentaatio Tiedonhallinta Tiedon jäsentely Yhdenmukainen luovutustapa ja aineiston dokumentointi on olennainen osa hankkeista syntyvän tiedon jälleen käytön edellytysten helpottamista. Rakentamisvaiheessa noudatetaan tiedon jäsentelyn osalta samaa pääjakoa kuin rakentamista edeltävissä suunnitteluvaiheissa. Päätaso on jaettu kuuteen erilliseen kansioon rakentamisvaiheessa ja hankkeen luovutusvaiheessa. Päätason rinnalle voidaan lisätä tasoja työnaikaista aineistoa varten (esim. 07_Työkansio). Toteutusvaiheen tiedon jäsentely on esitetty kuvassa 4.2. Kuva 4.2. Tiedon jäsentely toteutusvaiheessa.

107 Taulukko 4.1. Toteutusvaiheen aineistojen jaottelu ja sisältö Kansio Sisältö Tiedonhallintadokumentti (Hankkeen päätasolle) Tiedonhallintadokumentti Aineistoluettelo: kaikkien tiedostojen luettelo kansiorakenteen mukaisesti jäsenneltynä (ns. aineiston sisällysluettelo). Aineistoselostus: Aineistoselostuksessa esitellään toteutusaineisto (ns. aineiston käyttöohje) 01 Prosessi Hallinnollinen kansio: 011 Sopimukset 012 Hankekohtaiset asiakirjat, esim: Aikataulu Tiedonhallintasuunnitelma Suunnitteluperusteet Tuotevaatimukset Urakka-ohjelma 013 Kokousaineistot 014 Kustannusten hallinta 015 Riskienhallinta 016 Työmaapäiväkirja 017 Suunnitelma-asiat (esim. suunnitelmamuutokset) 018 Tarkastukset ja päätökset Vastaanottotarkastukset Liikenteelleotto- ja väyläpäätökset 02 Laatuaineisto Mallipohjaisen rakentamisen laadun todentamiseen liittyvä aineisto, joka täydentyy rakentamisen mukaisesti. Mikäli hankkeeseen sisältyy suunnittelua, myös siihen liittyvä laadunvarmistus sijoitetaan 02 Laatuaineiston alle. 200 Suunnitteluvaiheen laadunvarmistus: 201 Itselle luovutus 202 Sisäinen tarkastus 203 Ulkopuolinen tarkastus 204 Hyväksyntä Toteutusvaiheen laadunvarmistus: 210 Urakan laatusuunnitelma 211 Rakenneosat (Väylät, sillat, tunnelit, jne.) (esim. kantavuusmittaukset, materiaalitodistukset, toteumamittaukset, työ- ja laatusuunnitelmat, valokuvat) 212 Poikkeamaraportit 213 Mallipohjainen laadunvarmistus (koneohjaus ja tukiasemat, mittalaitteet, RS-mallin tarkastus) 214 Takuuajan laaturaportointi Lisäksi muut hankkeessa mahdollisesti sovittavat aineistot ja dokumentit.

108 03 Lähtötietoaineisto Rakentamisvaiheeseen toimitettu lähtötietoaineisto osan 2 mukaisesti (Raaka-aine & Lähtötieto). A Maastomalli B Maa- ja kallioperä C Rakenteet ja järjestelmät D Temaattiset aineistot E Viiteaineisto 04 Toteutusmalli Tiedon jäsentelyssä on suositeltavaa käyttää kohde- tai tekniikkalajikohtaista tai InfraBIM -nimikkestöön perustuvaa jaottelua: InfraBIM nimikkeistöön perustuva jaottelu: 0000 Geometriat A_Mittalinjat B_Maaliviivat C_Reunatuet D_Kaidelinjat Rakenteet ja järjestelmät (pinta- ja verkostomallit sekä aluerajaukset) 1200_Pilaantuneet_maat 1430_Kuivatusrakenteet 2010_Ylin_yhdistelmapinta 2012_Alin yhdistelmapinta 2120_Jakavat_kerrokset 2130_Kantavat_kerrokset 3100_Vesihuollon_jarjestelmat jne. Taitorakenteet erillisen ohjeistuksen mukaisesti 4200_Sillat jne sarja toteutuksessa käytettävät aineistot esim. 9001_Tarkastuspisteet 9002_Taustakartat Suunnitelmakartta Katu/ tielinjat Kuivatus Maisema ja ympäristö Haltuunottorajat 9003_Varoituskartat esim. kaapelikartat 9004_Maastomalli_Toteutus 9005_Kalliopinta_Toteutus 9006_Lahtotiedot_Toteutus 9501_Natiivimallit 9502_Katselupaketit (esim. esittelymalli, yhdistelmämalli) Tekniikkalajikohtainen jaottelu:

109 Asemat (rata) Geometriat (väylägeometriat) Geotekniikka Johdot ja laitteet Kunnallistekniikka Liikennejärjestelmä Liikenteenohjaus Maankäyttö ja kaavoitus Massojen hallinta (ylijäämämaiden sijoitus, maa-aineksen ottopaikat) Mittaukset Satamat Sähkörata Taitorakenteet (sillat, paalulaatat, tukimuurit, meluaidat jne.) Taustakartat Tunnelit Turvalaitteet Työnaikaiset järjestelyt ja rakenteet Vahvavirta Vaikutusten arviointi (esim. melulaskelmat) Valaistus Vesien hallinta Vuorovaikutus (katselupaketit yhdistelmämalli, esittelymalli jne.) Väylä- / aluerakenne (maarakenteet / pinnat) Ympäristö (sis. maisema & arkkitehtuuri) Kohdekohtainen jaottelu: Hankkeesta riippuen alueittain tai väylittäin esim. Lohko 1, 2 jne. K1, K2, M1, M2, Y1, J1 jne. Kauppatori Keskuspuisto Yhdistelmämalli Esittelymalli Taustakartat Natiivimallit 05 Suunnitelmadokumentit Hankkeen rakennussuunnitelmapiirustukset ja dokumentit. Aineistot jäsenneltynä kunkin tilaajan ohjeistuksen mukaisesti. 06 Oheisaineisto Muuta aineistoa täydentävät tiedostot, kuten: 610 Turvallisuus 620 Ympäristö 630 Kolmannet osapuolet 640 Haltuunottoalueet (maastoon merkattu) 650 Hoitoalueiden rajat 660 Viherhoitokortit

110 Vaatimus Tiedon jäsennellään kuvissa esitetyn päätason mukaisesti kuuteen kansioon. Tiedostojen luovutusformaattina käytetään avoimia tiedonsiirtoformaatteja. Luovutettavien aineistojen formaatit on kuvattu kohdassa ja liitteessä 3.1. Luovutettava aineisto ei saa sisältää tyhjiä kansioita. Ohje Tietojen jaottelussa hyödynnetään rakenneosien osalta InfraBIM -nimikkeistöä, YIV osan 2 periaatteita sekä tilaajakohtaisia ohjeistuksia piirustusten ja dokumenttien osalta. Esitettyjä alakansioita voidaan yhdistää hankkeen koon ja luonteen mukaisesti paremmin soveltuvaksi ko. hankkeeseen. Jäsentelyn tulee kuitenkin noudattaa kuvissa esitetyn rakenteen periaatteita Aineistojen nimeäminen Aineistot nimetään yhtenäisesti kaikkien hankkeen aineistojen osalta. Nimeämisessä noudatetaan YIV osan 1 kohdan vaatimuksia. Aineistojen nimeäminen kuvataan hankkeen tiedonhallintasuunnitelmassa sekä aineistoselostuksessa Tiedonhallintasuunnitelma, rakentaminen Tiedonhallintasuunnitelma on palveluntuottajan laatima kuvaus toimeksiannon aikaisen tiedonhallinnan sekä luovutusaineiston toteutuksesta. Tiedonhallintasuunnitelma voi olla oma dokumentti tai se voidaan sisällyttää esimerkiksi urakan toiminta- ja laatusuunnitelmaan. Hankkeen alussa tulee laatia tiedonhallintasuunnitelma, jossa on kuvattu ainakin: mallipohjainen toimintaprosessi ja sen organisointi (riippuen urakkamuodosta käsitellään suunnittelun ja/tai rakentamisen toimintaprosessit) vastuuhenkilöt dokumentointi mallien tarkastus ja itselle luovutuksen prosessi Projektipankin kuvaus (luovutusaineiston hallinta, kansiorakenne, nimeäminen) toteumamalliaineiston luovutus (lopullinen luovutusaineisto). Hankkeen ensimmäisissä kokouksissa tiedonhallintasuunnitelma käydään läpi ja tarkennetaan tarvittavilta osilta ottaen huomioon hankekohtaiset poikkeukset tai vaatimukset. Isommissa hankkeissa tilaaja voi laatia alustavan tiedonhallintasuunnitelman, jota urakoitsija täydentää hankkeen aluksi Mallipohjaisen laadunvarmistuksen toteutussuunnitelma Mallipohjaisen laadunvarmistuksen toteutussuunnitelmassa kuvataan, miten laadunvarmistus aiotaan toteuttaa (esim. kappaleen mukaan)

111 Työmaan mittaussuunnitelma Työmaan mittaussuunnitelma on työmaan mittauksista vastaavan henkilön laatima dokumentti, jossa kuvataan, miten ja millä resursseilla mittaukset, työkoneohjauksella toteutettavat työvaiheet, laskennat ja laatudokumentoinnit on tarkoitus toteuttaa. Erillisen mittaussuunnitelman laatiminen ei ole välttämätöntä. Mittaussuunnitelman sisältö voidaan esittää myös osana rakennushankkeen tiedonhallinta-, laatu- tai laadunvarmistussuunnitelmaa. Jos mittaussuunnitelma on laadittu osana laatusuunnitelmaa jo tarjouslaskentavaiheessa, pitää dokumenttia päivittää ennen rakennusurakan käynnistymistä kyseisen työmaan olosuhteet huomioiden. Esimerkki mittaussuunnitelmassa käsiteltävistä asioista on esitetty liitteessä Aineistoselostus Rakennussuunnitelman aineistoselostuksessa esitetään luovutettavan aineiston sisältö ja se toimii aineiston käyttöohjeena. Aineistoselostus pidetään ajan tasalla hankkeen aikana. Selostus on inframalliselostusta vastaava dokumentti ja se sisältää mm.: hankkeen perustiedot (nimi, sijainti, koordinaatti- ja korkeusjärjestelmä jne.) luovutusaineiston käyttötarkoituksen käytetyt formaatit ja ohjelmistot nimeämis- ja numeroimiskäytännöt muut huomioitavat asiat Aineistoluettelo Rakennussuunnitelman aineistoluetteloon kerätään kaikki luovutettavat tiedostot kansiorakenteen mukaisesti jäsenneltyinä ja se toimii aineiston sisällysluettelona. Aineistoluetteloa pidetään ajan tasalla hankkeen aikana Lähtötietoaineisto ja inframallit rakentamisessa Lähtötietoaineisto Suunnittelun lähtötietona käytetyllä tarkalla maastomallilla ja sen tuottamista varten rakennetulla mittausperustalla on tärkeä rooli myös rakennusvaiheessa. Kartta-aineistoja, ortokuvia ja maaperätutkimuksien avulla tuotettuja tulkittuja maaperämalleja hyödynnetään rakentamisvaiheessa muun muassa työn suunnittelussa ja eri käyttötarkoituksiin tuotettujen dokumenttien havainnollistamisessa. Rakentamisvaiheeseen luovutettavan lähtötietoaineiston sisältö on esitetty suunnittelun YIV - ohjeessa kappaleessa Aineiston luovutus, Luovutusaineiston vähimmäisvaatimus. Mittausperustan roolia eri hankevaiheissa on käsitelty Yleisen osan luvussa Inframallit rakentamisessa Vaatimus Rakennusvaiheen aikana laadittavan toteutusaineiston on vastattava rakennussuunnitelman sisältöä.

112 Ohje Rakentamisessa tarvittava toteutusaineisto laaditaan rakennussuunnitelman luovutusaineiston avulla. Työmaaorganisaatioon kuuluva tuotannon tietomallikoordinaattori tarkastaa rakennussuunnitelman luovutusaineiston. Kun rakennussuunnitelmamalli (RS-malli) on tarkastettu ja hyväksytty, käytetään samaisesta toteutusvaiheeseen siirtyvästä digitaalisesta aineistosta termiä toteutusmalli (kts. Kuva 4.4.). Kuva 4.3. Mallipohjaisen työmaan toteutuksessa tarvittavat aineistot. Työmaan toteutusaineistoon sisältyy rakennussuunnitelman luovutusaineiston lisäksi työmaaorganisaation toimesta laadittuja koneohjaus- ja paikalleenmittausaineistoja sekä erilaisia työvaihekohtaisia ja työteknisiä mallinnuksia, joiden on vastattava rakennussuunnitelman sisältöä.

113 4.3. Mallipohjainen rakentaminen ja laadunvalvonta Johdanto Mallipohjainen laadunvarmistusmenetelmä on inframallinnusta ja työkoneautomaatiota hyödyntävä maarakentamisen työnaikaisen laadunvarmistuksen menetelmä, jolla tuotetaan laatu-, toteuma- ja tarketietoa urakoitsijan ja tilaajan tarpeisiin. Tässä osassa kuvataan työkoneohjausta hyödyntävän tie-, katu-, puisto-, alue- ja ratarakennushankkeen mallipohjaisen laadunvarmistusmenettelyn päävaiheisiin liittyvät vaatimukset ja ohjeet. Kuvattu menetelmä on tarkoitettu sovellettavaksi infrarakentamisen maa- ja kerrosrakenteiden geometristen mittojen laadunvalvontaan. Menetelmän käyttöönoton edellytyksenä on työmaaorganisaation perehtyneisyys mallipohjaiseen rakentamiseen; lisäksi hankkeelle pitää olla nimettynä tuotannon tietomallikoordinaattori. Lähtökohtana mallipohjaisen laadunvarmistusmenetelmän käyttöönotolle on, että toteutusmalli on laadittu tämän YIV-ohjeen suunnitteluosuudessa kuvattujen periaatteiden mukaan. Työkoneohjausta käytettäessä toteutetun työn tarkkuus tulee täyttää taulukossa 4.2. esitetyt maarakenteiden mittavaatimukset. Lopputuotteen tulee täyttää InfraRYL-vaatimukset ja projektikohtaisesti voidaan päättää tarkkuusvaatimusten muutoksista. Taulukko 4.2. Maarakenteiden mittavaatimukset Rakenneke rros Ylin yhdistelmä pinta Mittausväli [m] XY [mm] Z [mm] Mittaustapa Takymetri, laserkeilaus InfraRYL vaatimus Tukikerros (rata) Silmämääräinen Valokuvaus /videokuvaus Tukikerroks en alaosa (rata) Välikerros (rata) Eristyskerr os (rata) Tasaisuus neljän metrin oikolaudalla (+-15mm) Työkone (+ tarkoitukseen sopiva kauha) / takymetri (+ oikolauta) Takymetri / *työkone Työkone / takymetri *Hankekoht aisesti sovittu mittausmen etelmä tai korkeustoler anssi yksittäinen poikkeama: mm

114 Kantava kerros Jakava kerros Suodatinke rros Väylän alapinta / Alin yhdistelmä pinta Kallion, todettu kallio, irtilouhittu Takymetri Työkone Työkone Työkone / takymetri Työkone Työkone Muut Työkone Kontrollimi ttaukset 200 Takymetri InfraRYL vaatimus Mallipohjainen tuotanto- ja laadunvarmistusprosessi Mallipohjaisen rakentamisen - ja laadunvarmistusprosessin kuvauksessa esitetään mallipohjaisen tuotannon kannalta olennaiset vaiheet työmaan perustamisesta toteuman tarkastukseen. Kuvassa 4.5 esitetyn osavaiheiden tarkempi kuvaus on esitetty seuraavissa kappaleissa. Mallipohjaisen rakentamisen ja laadunvarmistuksen suunnitelmallisella toiminnalla varmistetaan laadukas ja vaatimukset täyttävä lopputuote, sekä sitä kuvaava luovutusaineisto digitaalisessa muodossa.

115 Kuva 4.4. Mallipohjaisen rakentamisen ja laadunvalvonnan prosessi Mallipohjaisen hankkeen valmistelu Hankkeen valmisteluvaiheessa perehdytään seuraaviin asioihin ja tehdään päätös jatkotoimista: Tarjousasiakirjoihin ja alan ohjeisiin perehtyminen Työkohteeseen, suunnitelmiin, tietomalliselostukseen ja rakennussuunnitelmamalleihin perehtyminen Mallipohjaisen rakentamisen käyttöönotosta ja sen laajuudesta päättäminen (työkoneohjaus, mallipohjainen laadunvarmistusmenetelmä, digitaalinen luovutusaineisto) Resurssien kiinnittäminen ja organisointi sekä vastuiden jako Työmaan perustaminen Luodaan tekniset valmiudet mallipohjaisen tuotannon käyttöönottoon. Vaatimus Tarkastetaan työmaan mittausperusta ja varmistetaan sen yhteensopivuus suunnitelma-aineistoon. Selvitetään ja valitaan projektilla käytettävät työkoneohjauksen ja laadunvarmistuksen järjestelmät ja resurssit sekä varmistetaan niiden välisen tiedonsiirron yhteensopivuus. Hankitaan RTK-GNSS-tukiasema/tukiasemat tai palvelut ja asemoidaan ne käyttövalmiiksi työmaalle. Ohje Mittausperustan tarkastamistoimenpiteet on esitetty kappaleessa Lähtötietoaineisto. RTK -satelliittipaikannusta varten asemoidaan RTK-GNSS-tukiasema tai -verkkoratkaisu. Satelliittipaikannuksen ja työkoneohjauksen oikeellisuuden seurantaa varten otetaan käyttöön toimintatapa (tarkastustaulukot tai tietojen tallennus tiedonhallintajärjestelmään).

116 Perustetaan projekti ja luodaan hakemistorakenne projektille valittuun tiedonhallintajärjestelmään. Lisäksi annetaan projektissa toimiville osapuolille käyttöoikeudet projektin tiedonhallintajärjestelmään. Pääurakoitsijan toimesta laaditaan projektille mallipohjainen laadunvarmistussuunnitelma, jossa kuvataan kyseisen projektin mallipohjaiseen suunnittelun, toteutuksen ja luovutuksen läpivientiin liittyvät olennaiset asiat Rakennussuunnitelmamallien tarkastus Tässä kappaleessa kuvataan työmaaorganisaation toimesta tehtävää rakennussuunnitelmamallien tarkastusprosessia. Suunnitteluvaiheessa tehdyt tarkastukset kuten suunnittelijan rakennussuunnitelmamallille suorittama itselleluovutus, toisen suunnittelijan rakennussuunnitelmamallille suorittama ristiintarkastus sekä tilaajan teettämä ulkopuolinen tarkastus on kuvattu tarkemmin tämän YIV -ohjesarjan suunnittelua ohjaavassa osiossa kappaleessa 3.4 Laadunvarmistus. YIV-ohjesarjassa esitettyä inframallien laadunvarmistusprosessia täydentää Väyläviraston ohje 12/2017 Tie- ja ratahankkeiden inframalliohje. Vaatimus Rakennussuunnitelmamalli tarkastetaan pääurakoitsijan toimesta. Tarkastuksesta vastaa hankkeelle nimetty tuotannon tietomallikoordinaattori. Tarkastuksen tekijältä edellytetään käytännön kokemusta ja todennettua osaamista inframallien tarkastamiseen ja mallintamiseen. Tarkastusten tulokset dokumentoidaan ja havaituista puutteista annetaan palaute tilaajalle ja/tai suunnittelijalle. Ohje Rakennussuunnitelmamallin tarkastuksen osavaiheet on kuvattu tämän ohjeosion liitteessä 4.2. Tietosisällön ja kattavuuden tarkastuksessa varmistetaan, että työmaalle toimitettu aineisto sisältää dokumentti- ja tietomallipohjaisten suunnitelmien lisäksi myös lähtötietoaineiston tarvittavilta osin sekä aikaisempien tarkastusten dokumentit. Toimitetun aineiston sisältöä verrataan myös suunnittelijan laatimassa tietomalliselostuksessa ja tietomallilokissa esitettyyn sisältöön sekä YIVohjesarjan suunnittelua ohjaavan osan kappaleeseen Aineiston luovutus. Teknisessä tarkastuksessa kiinnitetään huomiota aineiston käyttökelpoisuuden tarkastamiseen työkoneohjauksen ja paikalleenmittausten näkökulmasta. Tekninen tarkastus suoritetaan mittaus- ja mallinnusohjelmistolla, joka tukee avoimia tiedonsiirtoformaatteja. Tekninen tarkastus on työvaihe, johon ei vielä ole kehitetty täysin kattavia automaatioon ja konelukuun perustuvia tarkastustyökaluja. Työmaaorganisaatioon kuuluva tuotannon tietomallikoordinaattori/mittausvastaava suorittaa tämän työvaiheen pääosin visuaalisesti tarkastamalla. Tarkastukset on dokumentoitava. Dokumentoinnissa voidaan viitata tämän ohjeen liitteisiin 4.2 ja 4.3. Rakennussuunnitelma-aineistosta laaditaan tuotannon tietomallikoordinaattorin toimesta hankkeelle toteutusaineisto. Toteutusaineisto sisältää toteutusmallit, koneohjausaineiston, paikalleenmittausaineiston sekä mahdolliset työvaihemallinnukset ja työtekniset mallinnukset. Toteutusmallin tulee vastata rakennussuunnitelmamallia, mutta siihen voidaan urakoitsijan toimesta lisätä mm. tuote-, aikataulua- ja kustannustietoa Rakentajien perehdyttäminen Vaatimus Projektin alkuvaiheessa järjestetään työnjohdolle, tilaajan edustajille, mittaajille ja työkoneiden kuljettajille mallipohjaisen tuotannon ja laadunvarmistuksen toimintatapojen perehdytys.

117 Perehdytyksen järjestämisestä vastaa työnjohto ja sen toteutuksesta tuotannon tietomallikoordinaattori. Ohje Perehdytyksessä käydään läpi mallipohjaisen rakentamisen ja laadunvarmistuksen toimintatavat sekä työkalujen toiminnot. Työnjohdolle ja valvojille perehdytetään mallipohjaisen tiedonhallinnan toimintatavat, toteutusaineiston nimeämiskäytännöt ja toteumatiedon tarkastus- ja hyväksymiskäytännöt sekä käytössä olevan tiedonhallintajärjestelmän käyttöopastus. Työkoneen kuljettajille kuvataan työkoneilla tehtävän toteuma- ja kartoitusmittausten käytännöt ja toteutettavien rakenneosien toleranssit. Kuljettajien käyttöön tehdään projektikohtainen kuvallinen toteumamittausohje, jossa esitetään työkoneilla tehtävien mittausten paikat ja tarkkuusvaatimukset rakenneosittain Työkoneautomaation tarkastukset Tukiaseman tarkastus Vaatimus Tukiasemien tarkastusmittaukset tehdään takymetrillä kerran kuukaudessa ja tarkastuksen tulokset dokumentoidaan. Tarkkuusvaatimus on mm (xyz). Mikäli tarkastusmittauksessa saatu tulos ylittää vaaditun tarkkuuden, tukiasema kalibroidaan. Tuotantoa voidaan jatkaa, kun tarkkuusvaatimukset saavutetaan. Näistä tehtävistä vastaa tuotannon tietomallikoordinaattori. Ohje Paikallisen GNSS tukiaseman säännöllisellä tarkastuksella varmistetaan, että tukiasema ei ole siirtynyt alustuksen jälkeen ja mittalaite toimii vaaditussa tarkkuudessaan. GNSS -tukiaseman sijainti ja järjestelmän toimivuus tarkastetaan mittaamalla tukiaseman sijainti takymetrillä kerran kuukaudessa tai kun on syytä epäillä tukiaseman sijainnin muuttuneen. Lisäksi GNSS-tukiaseman tarkkuuden seurantaa tehdään vähintään kerran viikossa tekemällä tukiasemaan yhteydessä olevalla GNSS mittalaitteella tunnetun koordinaattipisteen mittaus. GNSS -virtuaalitukiasemaa hyödyntävässä mittauksessa käytetään samaa tarkastusmenetelmää. Tarkastuksesta dokumentoidaan seuraavat tiedot: tukiaseman yksilöivä tunnus/nimi, ajankohta, koordinaattien x-, y- ja z-poikkeamat sekä tarkastusmittauksen menetelmä, tarkkuustiedot, vapaamuotoinen kuvaus tarkastuksen aiheuttamista toimenpiteistä ja tarkastuksen tekijä Työkoneiden tarkastus Vaatimus Työkoneiden tarkastusmittaukset tehdään joko takymetri- tai GNSS-mittauksena vähintään kerran viikossa ja tarkastuksen tulokset dokumentoidaan. Mikäli tarkastusmittauksessa saatu tulos ylittää taulukossa 4.2. esitetyn työkoneohjausjärjestelmältä vaaditun tarkkuuden, ohjausjärjestelmä kalibroidaan. Tuotantoa voidaan jatkaa, kun tarkkuusvaatimukset saavutetaan. Näistä tehtävistä vastaa tuotannon tietomallikoordinaattori. Ohje Työkoneohjausjärjestelmien tarkkuus tarkistetaan aina ennen kuin työkone otetaan käyttöön työkohteessa ensimmäistä kertaa. Työkoneen tarkastusmittaukset sidotaan työmaan mittausperustaan.

118 Työkoneohjausjärjestelmien tarkastuksessa varmistetaan, että työkoneen terän paikannustarkkuus työmaan koordinaatistossa ei ylitä taulukossa 4.2. työkoneohjausjärjestelmälle esitettyjä rakenneosakohtaisia tarkkuusvaatimuksia. Tarvittaessa työmaan tai uuden rakenneosan aloitusvaiheessa työkoneohjauksen työn jäljen tarkkuutta seurataan yhden erikseen sovittavalla, esimerkiksi viikon kestävällä todentamisjaksolla, jolloin tarkastusmittauksia tehdään päivittäin. Maaleikkausten, penkereiden, suodatin- ja jakavan kerrosten rakentamista tekevien työkoneiden (kaivukone, pyöräkuormaaja, puskutraktori, jyrä) tarkkuus tarkastetaan kerran viikossa. Tarkastus tehdään mittaamalla työkoneen terän sijainti takymetrillä, GNSS - mittalaitteella tai asettamalla työkoneen terä tunnetulle mittapisteelle. Tien kantavan kerroksen ja radan väli- ja eristyskerrosten muotoilua ja viimeistelyä tekevien työkoneiden (tiehöylä, murskeenlevitin-pyöräkuormaaja, asfaltinlevitin) tarkkuus tarkastetaan kerran vuorokaudessa. Tarkastus tehdään mittaamalla työkoneen terän sijainti takymetrillä tai asettamalla työkoneen terä tunnetulle mittapisteelle. Tarkastuksen tulos saadaan vertaamalla työkoneohjausjärjestelmän paikkatietoa mittalaitteen tai mittapisteen koordinaattien arvoihin. Jos tarkastuksissa havaitaan taulukossa 4.2. esitettyjen tarkkuusvaatimuksen ylittävä virhe, työkoneohjausjärjestelmä kalibroidaan. Lisäksi valmiin rakenneosan työn jälkeä valvotaan satunnaisin työnaikaisin pistokokein takymetri tai GNSS mittauksena. Tarkastuksesta dokumentoidaan seuraavat tiedot: työkone, käytetty kauha/varuste, ajankohta, koordinaattien x-, y- ja z-poikkeamat sekä tarkastusmittauksen menetelmä, tarkkuustiedot, vapaamuotoinen kuvaus tarkastuksen aiheuttamista toimenpiteistä ja tarkastuksen tekijä. Tarkastus tehdään työmaan mittaajan toimesta yhteistyössä työkoneen kuljettajien kanssa. Työnjohdon tulee seurata tai olla tietoinen tarkastusten tuloksista Toteumamittaus työkoneilla Työkoneohjauksella toteutetuista rakenteista tehdään työn aikana toteumamittauksia, joita käytetään työnaikaiseen rakenteiden mittatarkkuuden laadunvalvontaan ja työn etenemisen seurantaan. Työkoneella tehtävällä toteumamittauksella tarkoitetaan toteutetun rakenteen, varusteen, järjestelmän tai taitorakenteen paikkatiedon tai laatutekijän työnaikaista mittausta. Toteumamittauksella osoitetaan tehdyn työn kelpoisuus suhteessa suunnitelmiin ja laatuvaatimuksiin. Vaatimus Toteumamittaukset tehdään väyläkohteissa rakenneosittain vähintään 20 m välein rakenteen poikkileikkauksen taitteiden (kaltevuusmuutosten) kohdilta. Aluerakentamisen kohteissa toteumamittauksia tehdään rakenneosittain 10 m ruutuun tai projektikohtaisesti sovitun mukaan. Työkoneiden kuljettajat ohjeistetaan toteumamittausten tekemiseen ja ohjeistuksesta vastaa tuotannon tietomallikoordinaattori, mittauspäällikkö ja/tai työkoneautomaation vastuuhenkilö. Ohje Toteumamittaus työkoneohjausjärjestelmällä: Työkoneohjausjärjestelmillä tehdään toteumamittauksia taulukossa 4.5. esitetyistä rakenneosista, kun paikannustarkkuus on tarkastuksessa todettu riittäväksi verrattuna taulukossa 4.2. esitettyihin rakenneosakohtaisiin tarkkuusvaatimuksiin. Toteumamittauksia tekevät työkoneen kuljettajat perehdytetään toteumamittauksen tekemiseen ohjeistamalla perehdytyksessä ja neuvomalla työn aikana.

119 Työkoneiden kuljettajille tehdään toteumamittauskohdat esittävä ohje tai kuva, joka on työkoneessa käytettävissä. Työkoneohjauksen vastuuhenkilöt ja työnjohto valvovat toteumamittauksen oikeaoppista tekemistä. Työkoneohjauksella tehdään toteumamittauksia tien leikkausrakenteiden, maapenkereiden ja kerrosrakenteiden, rakenteeseen tulevien paineputkistojen, kaapelisuojaputkien, kaapeleiden ja valopylväsanturoiden osalta. Työkoneohjauksella tehdään kaivojen, viettoputkistojen, kaapelisuojaputkipatteristojen ja vastaavien varusteiden maarakenteiden (asennusalustat ja täytöt) toteumamittausta. Kantavan kerroksen, radan välikerroksen ja päällystepohjan toteumamittaukseen saa käyttää työkoneohjausjärjestelmää, mikäli ohjausjärjestelmän tarkkuus on osoitettu olevan tarkkuusvaatimukset täyttävä. Mittaukset tehdään väylän suunnassa vähintään 20 m välein kuvassa 4.6. nuolen osoittamista kohdista. Esimerkiksi toteumamittaus kaivukoneen ohjausjärjestelmää käyttäen; o ennen mittausta varmistetaan, että kauha on kalibroitu, GNSS -paikannusjärjestelmä toimii tarkkaa paikannusta hyödyntäen (vastaanottaa RTK-korjausviestiä ja on RTK-FIX tilassa) ja toteumamittauksen kohteena olevan rakenteen malli on aktiivinen ja/tai rakenneosan koodi on valittu o mittauksen aikana kauhan pohja viedään tarkasti maata vasten, kauhan tasosijainti mittauspiste huomioiden kohtaan, josta piste halutaan tallentaa o mittaus tallennetaan ohjausjärjestelmän toiminnolla Kuva 4.5. Työkoneella tehtävät toteumamittaukset on tavoitteena tehdä rakenteen poikkileikkauksen määrittävien taitteiden kohdilta. Työkoneen kuljettajille tehdään vastaava projektikohtainen mittausohje työkoneella tehtävien mittausten toteuttamiseen Laadunvarmistusmittaukset Toteuma- ja tarkastusmittaukset Vaatimus Toteuma- ja tarkastusmittauksista mittalaitteilla vastaa tuotannon tietomallikoordinaattori. Ohje

120 RTK-GNSS -mittalaitteilla tai takymetrillä suoritetaan toteumamittauksia työkoneohjauksella toteutetuista rakenteista. Mittalaitteilla suoritetut toteumamittaukset täydentävät työkoneilla suoritettuja toteumamittauksia, mutta ovat myös osa työkoneautomaatiolla toteutettavan työn laadunvarmistusta. Toteumamittausten tulokset käsitellään luvussa esitetyllä tavalla. Toteumamittausten lisäksi mittalaitteilla suoritetaan tarkastusmittauksia, joilla tarkoitetaan työkoneille ja tukiasemille suoritettuja säännöllisiä tarkastuksia. Tämä käytäntö tuo esiin mahdolliset paikannusjärjestelmän poikkeamat tai koneohjausjärjestelmien viat mahdollisimman nopeasti ja korjaus voidaan tehdä välittömästi. Tarkastusmittauksiin liittyy oleellisena osana hankealueelle mitattavat tarkastuspisteet, joiden avulla koneenkuljettajat voivat myös itsenäisesti seurata työkoneautomaatiojärjestelmiensä paikkatiedon tarkkuutta Tarkemittaukset Vaatimus Tarkemittauksista vastaa tuotannon tietomallikoordinaattori. Ohje Tarkemittauksilla todennetaan rakenteiden toteutus vaatimusten mukaan. Tarkemittauksilla tarkoitetaan erillisellä mittalaitteella (takymetri tai RTK-GNSS-mittalaite) tehtyä mittausta työmaan mittaushenkilöstön toimesta. Takymetrillä tehtävät tarkemittaukset tehdään työmaan koordinaatistossa mittausperustaan kiinnitettynä. RTK-GNSS-mittalaitteita käytettäessä niiden tarkkuus todennetaan mittausperustan kiintopisteellä. Työkoneohjauksella toteutetuista rakenteista tehdään tarkemittaukset tie- ja ratakohteissa 200 m välein ja muissa kohteissa taulukon 4.3. mukaan. Pienissä kohteissa (laajuus < 200 m) mitataan vähintään yksi poikkileikkaus jokaisesta rakenneosasta. Rakenteiden toteuman vaatimustenmukaisuutta seurataan vertaamalla mittaustuloksia taulukon 4.2 vaatimuksiin. Taulukko 4.3. Tarkemittausten mittausvälit väylätyypeittäin. Väylätyyppi Mittausväli [m] Katu 50 Puistopolku, pururata tms 100 Tie/Rata Kontrollimittaukset Vaatimus Kontrollimittauksista vastaa tilaaja tai tilaajan valtuuttama mittauskonsultti.

121 Ohje Kontrollimittauksella tarkoitetaan mallipohjaisen laadunvalvonnan mittauksia, joilla todennetaan työmaaorganisaation tuottamien laadunvarmistusmittausten (tarkemittaukset ja toteumamittaukset) luotettavuutta. Kontrollimittaukset sidotaan aina työmaan mittausperustaan. Kontrollimittauksia suorittavat työmaaorganisaatioon kuulumattomat tahot, kuten tilaaja tai tilaajan valtuuttama mittauskonsultti. Mittauksia voidaan verrata työmaaorganisaation tuottamiin toteumatai tarkemittauksiin. Kontrollimittauksiin on erityisen tärkeää sisällyttää mittaustarkkuuden todentavat dokumentit, kuten esimerkiksi takymetrimittausten orientointitulokset tai RTK-GNSS-laitteiden tarkistusmittaustulokset hankkeen mittausperustaan kuuluvilta kiintopisteiltä Muut mittaukset ja laadun todentamistavat Muita mallipohjaiseen toteutukseen ja laadunvarmistuksessa käytettäviä mittausmenetelmiä ovat: Tiiveyden ja kantavuuden mittaukset pistemäisinä mittauksina tai jyrän 3Dohjausjärjestelmällä Valokuvaus, videointi ja laserkeilaus manuaalisesti, dronella tai ajoneuvolla Näiden menetelmien hyödyntämisestä päätetään projektikohtaisesti ja ohjetta täydennetään tältä osin myöhemmin Toteuman tarkastus ja dokumentointi Vaatimus Tarkastuksesta vastaa urakoitsijan edustaja ja hyväksymisestä tilaajan edustaja. Ohje Toteuman tarkastuksella tarkoitetaan työkoneiden ja mittaushenkilöstön toteumamittausten tarkastamista ja hyväksyntää tiedonhallintajärjestelmän käyttöliittymässä. Toteumapisteiden sijaintia ja poikkeamia toteutusmalleihin voidaan tarkastaa sekä kartta- että poikkileikkausesityksenä tai taulukkomuodossa. Tarkastuksen jälkeen laatuvaatimusten mukaan toteutetut rakenteet todetaan hyväksytyiksi. Dokumentointi Urakoitsija dokumentoi ja säilyttää seuraavat laadunvalvonnan aineistot: Rakennussuunnitelmamallien tarkastusraportti, joka sisältää dokumentoidut tiedot rakennussuunnitelmamalliin tutustumisesta ja tarkastuksesta. Tarkastus tehdään kaikille toteutusaineistoksi jalostettaville rakennussuunnitelmamalleille. Työkoneohjausjärjestelmien ja tukiasemien tarkastusraportit, jotka sisältävät mittausten poikkeamien tulokset ja joita verrataan taulukossa 4.2. esitettyihin tarkkuusvaatimuksiin. Dokumentoitavia mittauksia tehdään työkoneiden osalta viikoittain ja GNSS-tukiasemien osalta kerran kuukaudessa. Työkoneohjausjärjestelmillä ja mittalaitteilla tehty toteumamittausaineisto ja mittauksen suorittama tarkemittausaineisto rakenteista tallentuu työn aikana tiedonhallintajärjestelmään. Nämä toteumamittauspisteet ovat tarkasteltavissa tiedonhallintajärjestelmän käyttöliittymässä sekä kartta-

122 että poikkileikkausesityksenä. Urakoitsija ei tuota erikseen paalukohtaisia poikkileikkauskuvia 20m välein, tiedonhallintajärjestelmän numeeriset mittaustulokset sisältävä karttanäkymä ja poikkileikkauskuva korvaavat sen. Toteumamittaustietoja voidaan siirtää tilaajan osoittamaan tietokantaan tai palveluun kootusti urakan aikana. (Mittauspöytäkirjat, jotka sisältävät manuaalisesti tehdyt tarkemittausten tulokset.) Poikkeamaraportit kohteista, joiden korjausta ei voida tehdä ja poikkeama jää rakenteeseen. Poikkeamaraportissa on analysoitu poikkeaman vaikutus rakenteeseen. Suunnitelmista poiketen rakennetut rakenteet kartoitetaan ja toteumatiedot toimitetaan suunnittelulle suunnitelmien päivitystä varten. Edellä mainitut raportit ja dokumentit ovat osa digitaalista luovutusaineistoa, jonka sisältöä kuvataan luvussa 4.4.

123 4.4. Digitaalinen luovutusaineisto Johdanto Digitaalisella luovutusaineistolla kuvataan valmiin työmaan luovutus. Luovutusaineisto muodostuu toteumamallista ja -piirustuksista, laadunvarmistusaineistosta sekä niihin liittyvästä dokumentaatiosta. Aineistolla todennetaan rakentamisen laatu ja se toimii kokonaisuudessaan lähtötietona kunnossapitovaiheelle. Digitaalinen luovutusaineisto parantaa hankkeen elinkaaren tiedonhallintaa. Sen avulla siirretään tietoa eteenpäin seuraaville hankevaiheille ja se helpottaa kerätyn tiedon jälleenkäyttöä. Yhdenmukainen luovutustapa ja aineiston dokumentointi on olennainen osa hankkeista syntyvän tiedon jälleenkäytön edellytysten helpottamista. Tästä syystä luovutettava aineisto tulee jaotella vakioidusti ja siihen tulee sisällyttää aineistoselostus ja -luettelo Tiedonhallinta ja jäsentely Vaatimus Rakentamisen luovutusvaiheessa noudatetaan samaa tiedon jäsentelyssä samaa pääjakoa kuin toteutusvaiheessa. Luovutettavan aineiston jäsentely on esitetty kuvassa 4.6 ja taulukossa 4.4. Luovutettavasta aineistosta laadintaan aineistoselostus ja -luettelo, joissa kuvataan luovutettavan aineiston sisältö kohdan mukaisesti. Kuva 4.6 Tiedon jäsentely luovutusvaiheessa.

124 Taulukko 4.4. Digitaalisen luovutusaineiston sisältö Kansio Sisältö Tiedonhallintadokumentti (Hankkeen päätasolle) Tiedonhallintadokumentti Aineistoluettelo: kaikkien luovutettavien tiedostojen luettelo kansiorakenteen mukaisesti jäsenneltynä (ns. aineiston sisällysluettelo). Aineistoselostus: Aineistoselostuksessa esitellään toteutusaineisto (ns. aineiston käyttöohje). 01 Prosessi Hallinnollinen kansio: 011 Sopimukset 012 Hankekohtaiset asiakirjat, esim: Aikataulu Tiedonhallintasuunnitelma Suunnitteluperusteet Tuotevaatimukset Urakka-ohjelma 013 Kokousaineistot 014 Kustannusten hallinta 015 Riskienhallinta 016 Työmaapäiväkirja 017 Suunnitelma-asiat 018 Tarkastukset ja päätökset Vastaanottotarkastukset Liikenteelleotto- ja väyläpäätökset 02 Laatuaineisto Mallipohjaisen rakentamisen laadun todentamiseen liittyvä aineisto, joka täydentyy rakentamisen mukaisesti. Mikäli hankkeeseen sisältyy suunnittelua, myös siihen liittyvä laadunvarmistus sijoitetaan 02 Laatuaineiston alle. 200 Suunnitteluvaiheen laadunvarmistus: 201 Itselle luovutus 202 Sisäinen tarkastus 203 Ulkopuolinen tarkastus 204 Hyväksyntä Toteutusvaiheen laadunvarmistus: 210 Urakan laatusuunnitelma 211 Rakenneosat (Väylät, sillat, tunnelit, jne.) (esim. kantavuusmittaukset, materiaalitodistukset, toteumamittaukset, työ- ja laatusuunnitelmat, valokuvat) 212 Poikkeamaraportit 213 Mallipohjainen laadunvarmistus (koneohjaus ja tukiasemat, mittalaitteet, RS-mallin tarkastus) 214 Takuuajan laaturaportointi 215 Luovutusaineiston itselleluovutus Lisäksi muut hankkeessa mahdollisesti sovittavat aineistot ja dokumentit.

125 03 Lähtötietoaineisto Rakentamisvaiheeseen toimitettu ja päivitetty lähtötietoaineisto osan 2 mukaisesti (Raaka-aine & Lähtötieto). A Maastomalli B Maa- ja kallioperä C Rakenteet ja järjestelmät D Temaattiset aineistot E Viiteaineisto 04 Toteumamalli Tiedon jäsentelyssä on suositeltavaa käyttää kohde- tai tekniikkalajikohtaista tai InfraBIM -nimikkestöön perustuvaa pääjaottelua: InfraBIM nimikkeistöön perustuva jaottelu: 0000 Geometriat A_Mittalinjat B_Maaliviivat C_Reunatuet D_Kaidelinjat Rakenteet ja järjestelmät (pinta- ja verkostomallit sekä aluerajaukset) 1200_Pilaantuneet_maat 1430_Kuivatusrakenteet 2010_Ylin_yhdistelmapinta 2012_Alin yhdistelmapinta 2120_Jakavat_kerrokset 2130_Kantavat_kerrokset 3100_Vesihuollon_jarjestelmat jne. Taitorakenteet erillisen ohjeistuksen mukaisesti 4200_Sillat jne sarja toteutuksessa käytettävät aineistot esim. 9001_Tarkastuspisteet 9002_Taustakartat Suunnitelmakartta Katu/ tielinjat Kuivatus Maisema ja ympäristö Haltuunottorajat 9003_Varoituskartat esim. kaapelikartat 9004_Maastomalli_Toteutus 9005_Kalliopinta_Toteutus 9006_Lahtotiedot_Toteutus 9501_Natiivimallit 9502_Katselupaketit (esim. esittelymalli, yhdistelmämalli)

126 05 Toteumadokumentit Hankkeen toteuman mukaisesti päivitetyt rakennussuunnitelmapiirustukset ja dokumentit. Aineistot jäsennellään kunkin tilaajan ohjeistuksen mukaisesti. 06 Oheisaineisto Muuta aineistoa täydentävät tiedostot, kuten: 610 Turvallisuus 620 Ympäristö 630 Kolmannet osapuolet 640 Haltuunottoalueet (toteutunut) 650 Hoitoalueiden rajat 660 Viherhoitokortit Dokumentointi Vaatimus Luovutusaineistosta laaditaan aineistoselostus- ja luettelo, joissa kuvataan luovutettava aineisto kokonaisuudessaan Laatuaineisto Yleistä Laatuaineistolla tarkoitetaan hankkeen aineistoa, jolla todennetaan rakentamisen laatu sekä siihen liittyvää dokumentointia Urakan laatusuunnitelma Urakan laatusuunnitelmassa kuvataan urakan toteutus, laaduntuottaminen ja raportointi sekä vastuut. Laatusuunnitelma laaditaan kunkin tilaajan ohjeistuksen mukaisesti. Vaatimus Urakkakohtainen laatusuunnitelma laaditaan ennen urakan aloittamista ja sitä päivitetään tarvittaessa urakan aikana. Ajantasainen laatusuunnitelma sisällytetään luovutusaineistoon. Ohje Urakan laatusuunnitelmaan voidaan yhdistää tai liittää urakan tiedonhallintasuunnitelma ja muut kohdissa 4.2. ja 4.3. esitetyt suunnitelmat Rakenneosat Rakenteisiin kohdistuva laaturaportointi esitetään rakenneosittain InfraBIM -nimikkeistön mukaisesti. Rakenneosan alle jäsennellään seuraavat tiedot: Työvaihekohtainen työ- ja laatusuunnitelma Materiaalitodistukset Tarke- ja toteumamittaukset

127 Rakenneosakohtaiset poikkeamaraportit Kantavuusmittaukset Valokuvat Vaatimus Kaikki vaaditut raportit ja todistukset jäsennellään rakennusosittain ja sisällytetään luovutusaineistoon Poikkeamaraportit Poikkeamaraporttien yhteenveto sekä muihin kuin rakenneosiin liittyvät raportit (esim. toiminnalliset poikkeamaraportit) Mallipohjainen laadunvarmistus Mallipohjaisen tuotantoprosessin laadunvarmistuksen laadunvalvontaan liittyvä dokumentointi. Tarkempi sisältö on kuvattu kohdassa Takuuajan laaturaportointi Takuuaikana tehtyjen toimenpiteiden dokumentointi. Toimenpiteet tulee päivittää myös muuhun aineistoon, kuten toteumamalliin ja aineistoselostukseen ja -luetteloon Luovutusaineiston itselleluovutus Vaatimus Luovutettavan aineiston laadunvarmistus dokumentoidaan ja tallennetaan osaksi luovutusaineistoa. Digitaalisen luovutusaineiston kattavuuden ja oikeellisuuden varmistamiseksi tehdään seuraavat tarkastustoimenpiteet: Aineisto on koottu sovittuun kansiorakenteeseen, aineistoselostukseen ja -luetteloon; dokumentointi vastaa hakemistorakenteen sisältöä, kaikki tarvittavat aineistot on toimitettu ja ne on oikein nimetty. Toteumamalli on laadittu kohdan mukaisesti. Tarvittavat päivitykset suunnitelmadokumentteihin on tehty laatimalla toteumapiirustukset ja -dokumentit Mallipohjainen aineisto ja toteumadokumentit vastaavat toisiaan Kaikki tarvittavat laatudokumentit (esimerkiksi poikkeamaraportit, kantavuusmittaukset ja materiaalitodistukset) on liitetty luovutettavaan aineistoon.

128 Lähtötietoaineisto Yleistä Lähtötietoaineisto sisältää kaikki hankkeen nykytilaa kuvaavat tiedot. Lähtötietoaineisto on kuvattu tarkemmin YIV ohjeiden osassa Täydennettävät aineistot Aineistoon täydennetään kaikki rakennusvaiheessa täydennetyt lähtötietoaineistot, kuten Maastomalli (täydennysmittaukset ja muut päivitykset) Pohjatutkimukset Seurantamittaukset (esim. pohjavedenpinta) Mitattu kalliopinta Kunnostettu ja täydennetty mittausperusta (täydennykseen sisältyy myös työnaikaiset pisteet, jotka ovat säilyneet rakentamisen jälkeen) Hankkeen aikana rakennetut rakenteet sisältyvät hankkeen toteumamalliin (esim. kaapelien suojaputket). Kaapelikarttojen ja rekisterien päivittämisestä vastaa tienpitäjä ja laiteomistaja. Dokumentointi Kaikki lähtötietoaineistoon tehdyt muutokset päivitetään lähtötietoaineistoselostukseen ja - luetteloon osan 2 ohjeistuksen mukaisesti Toteumamalli Yleistä Toteumamallilla tarkoitetaan inframallia, joka kuvaa infrarakenteen tai -järjestelmän sellaisena kuin se on kohdekohtaisesti laatuvaatimukset huomioiden toteutettu. Toteumamalli on tapa koota hankkeen rakentamisen mittaamisessa ja työkoneohjauksessa käytetty ja kohteesta kerätty tietosisältö. Toteumamallin tietosisältö kootaan InfraBIM nimikkeistöön perustuvaan hakemistorakenteeseen. Toteumamalli pitää sisällään lopullisen toteutuksen toteumamallit, tarkemittaukset, toteumamittaukset ja erityiset kartoitustiedot. Toteumamalli voidaan tehdä täydentämällä ja päivittämällä rakennussuunnitelma- tai toteutusmallia rakenteen lopullisen toteuman mukaisesti. Toteumamallin käyttötarkoitus on rakenteen geometrisen laadun ja vaatimusten mukaisen toteutuksen todentaminen tilaajalle ja omaisuuden hallinnan lähtötietona toimiminen tilaajan kunnossapitoprosessissa. Rakennusosa on rakennuskohteeseen pysyvästi jäävä aineellinen osa, jota voidaan pitää käsitteellisesti itsenäisenä. Rakennusosa koostuu yhdestä tai useammasta rakenneosasta. Rakenneosa on rakennusosaan pysyvästi jäävä aineellinen osa, jolla on itsenäinen toiminnallinen tarkoituksensa. Rakenneosa koostuu yhdestä tai useammasta rakennustuotteesta.

129 Tarkepisteellä tarkoitetaan mittaushenkilön takymetrillä tai GNSS-laitteella mitattua XYZ-koordinaatit omaavaa pistemäistä tietuetta. Tarkepisteiden tiheys kuvataan kunkin rakenteen työvaihekohtaisissa laatuvaatimuksissa. Toteumapisteellä tarkoitetaan XYZ koordinaatit omaavaa pistemäistä tietuetta, joka on mitattu koneenkuljettajan toimesta koneohjausjärjestelmällä varustetulla työkoneella tai mittaushenkilön toimesta mittalaitteella mitattua. Erovektorilla tarkoitetaan mitatulle pistemäiselle kohteelle laskettua eroarvoa teoreettiseen pintaan tai pistemäiseen kohteeseen verrattuna Toteumamallin sisältö Tässä yhteydessä tarkastellaan tie-, katu- ja rataväylien rakennusosia. Väylärakenteen toteumamalli koostuu useiden eri rakennepintojen kokonaisuuksista. Jokainen yksittäinen rakennepinta on oma rakennusosan toteumamalli ja kaikki rakennepinnat yhdessä muodostavat rakennetun kohteen toteumamallin. Mallinnettavat kohteet Tie-, katu- ja väylärakenteen toteumamalli koostuu seuraavista INFRA 2015 rakennusosa- ja hankenimikkeistön mukaisista rakennusosista: 1100 Olevat rakenteet ja rakennusosat 1200 Pilaantuneet maat 1300 Perustusrakenteet 1400 Pohjarakenteet 1600 Maaleikkaukset ja -kaivannot 1700 Kallioleikkaukset ja -kaivannot 1800 Penkereet, maapadot ja täytöt 2000 Päällys- ja pintarakenteet 2100 Päällysrakenteen osat ja radan alusrakennekerrokset 2200 Reunatuet, kourut, askelmat ja eroosiosuojaukset 2300 Kasvillisuusrakenteet 2400 Ratojen päällysrakenteet 3100 Vesihuollon järjestelmät 3200 Turvallisuusrakenteet ja opastusjärjestelmät 3300 Sähkö-, tele- ja konetekniset järjestelmät 3400 Lämmön- ja kaasunsiirtojärjestelmät 3600 Imujätejärjestelmät Tästä kohdasta ei ole rakenneosakortteja! Rakennekerroksissa ja pengerrakenteissa mallinnetaan rakenneosan yläpinta; leikkaus- tyyppisissä rakenneosissa mallinnetaan alapinta. Rakennekerrokset on esitetty tarkemmin InfraBIM nimikkeistöohjeessa.

130 Kuva 4.7. Tierakenteeseen liittyviä nimikkeitä. Kuvan lähde: InfraBIM- nimikkeistö (suunnittelu-, mittaus- ja tietomallinimikkeistö) v Mallinnettavien kohteiden tietosisältö, tarkkuusvaatimukset ja mallinnustavat Vaatimus Toteumamalli kattaa suunnitelmien ja toteutuksen lopullisen toteuman. Toteumamalliin tulee mallintaa suunnitelmista (toteutusmallista) poikkeavat rakennusosat. Toteumamalliin sisällytettävät tie-, katu- ja ratarakenteiden rakennusosat sekä mallinnuksen tarkkuus ja laajuus on kerrottu rakennusosien mallinnuskorteissa. Toteutusmallista muodostuu toteumamalli, kun sen kuvaama rakenne on tehty laatuvaatimusten mukaisesti. Kun rakentaminen toteutetaan toteutusmallia käyttäen ja rakennepinnat ovat vaaditussa tarkkuudessaan urakkakohtaisten laatuvaatimusten tai hyväksyttyjen työvaihekohtaisten laatusuunnitelmien mukaisesti, voidaan toteutusmallia pitää toteumamallina. Jos toteutusmallia päivitetään rakentamisen aikana, niin toteumamalli on se toteutusmalli, jolla rakentaminen on toteutettu. Ohje Toteumamallista laaditaan rakennusosiin jaoteltu kohdan mukainen hakemistorakenne, johon sisällytetään toteumamallit sekä tarkemittaus- ja toteumatiedot erillisinä tiedostoina. Toteumamalli sekä pistemäiset tiedot toimitetaan InfraModel- formaatissa. Tarkemittaustietojen erovektorit tulee sisällyttää pisteen metatietoihin. Työvaihekohtaisessa laatusuunnitelmassa määritetyt työn aikana tehtävät tarke- ja toteumamittaukset sisällytetään kunkin rakennusosan toteumamalliin pistemäisinä tietueina, jotka sisältävät pisteen erovektorit. Jos lopullinen toteuma poikkeaa vaaditusta tarkkuudestaan, mallinnetaan rakennusosat toteumamittausten pohjalta niin, että toteumamalli on lopullisen toteutuksen mukainen. Toteumamallin kohdat, jotka eivät ole vaaditussa tarkkuudessa, tulee dokumentoida toteumamalliselostukseen. Lisäksi dokumentoidaan poikkeamien syyt ja laaditaan poikkeamaraportti. Hankekohtaisesti ja tarjouspyynnössä mainittuna, voidaan rakennusosan aluemaisista kohteista muodostaa lisätietona aluerajaus, jolle annetaan kyseisen rakennusosan InfraBIM tunnus. Kukin aluemainen rakennusosa sisällytetään omana tiedostonaan kyseisen rakennusosan hakemistoon.

131 Aluemaisesti muodostettavien kohteiden tyypit ovat esimerkiksi: ajoradat, saarekkeet, kiveykset, kevyenliikenteenväylät, viheralueet, materiaalirajat muut aluemaiset kohteet Alueet piirretään yhtenäisinä ja sulkeutuvina niiltä osin kuin ominaisuudet pysyvät samoina, esimerkiksi aluetyyppien ja pintamateriaalien suhteen. Tiedostojen, taiteviivojen ja pintojen nimeäminen ja koodaus Kun toteutusmalli muodostaan suoraan toteumamallin, toteumamallitiedostot nimetään ja koodataan toteutusmallin ohjeistuksen mukaisesti. Toteutusmallin muuttuneet osat mitataan maastossa ja koodataan (taiteviivat ja pinnat sekä kaikki työkoneen tai mittaushenkilön toimesta mitattu tieto) InfraBIM nimikkeistön ja Infra Rakentajakoodauksen mukaisesti. Toteutusmallin muuttuneet osat dokumentoidaan toteumamalliselostukseen. Toteumamallin tarkkuusvaatimukset Yleistä Kun toteutusmallia käytetään toteumamallina, mallin ja sen rakennepintojen ja taiteviivojen tarkkuusvaatimukset määräytyvät kohdan (Inframallintamisen vaatimukset eri suunnitteluvaiheissa / rakennus / Rakennussuunnitelmavaihe) mukaisesti. Kun toteumamalli perustuu kartoitettuun tietoon, se mitataan niin, että maaston vallitsevat taitteet tulevat esille ja mittaus on riittävän tarkka määrälaskennan tarpeisiin. Pistemäinen tieto Pistemäisellä aineistolla tarkoitetaan kartoitustietoa, tarketietoa tai toteumatietoa. Pistemäinen tarke- ja toteumatieto toteumamallissa sisältää erovektorit joko pysty-, leveys- tai pituussuuntaan. Pistemäinen tieto voi sisältää myös kaikki erovektorit. Ainoastaan voimassa olevat tarke- ja toteumapisteet viedään toteumamalliin. Päällekkäisistä tuloksista vain uusimmat säilytetään ja muut päällekkäisistä tuloksista poistetaan. Pystysuunnan erovektori lasketaan pystysuoraan verrattua pintaa vasten, leveyssuunnan erovektori lasketaan reunalinjaan tai mittalinjaan verrattuna ja pituussuunnan erovektori lasketaan mittalinjan paalutukseen nähden. Pistemäisestä tarke- ja toteumamittausaineistosta ei ole tarkoitus muodostaa kolmioverkkopintaa. Tarke- ja toteumamittauksista laaditaan yhteenvetoraportit väyläkohtaisesti rakennusosittain toteumamalliselostukseen. Tilaajan teettämät pistokoemittaukset ja -tarkastukset tulee sisällyttää kyseisen rakennusosan hakemistoon. Näitä tarkastuksia käsitellään kuten tarkemittauksia mutta ne tulee erottaa omalle tunnukselleen, erotettuina rakennusosan urakoitsijan laadunvarmistukseen toteutetuista tarkemittauksista. Metatieto

132 Jokaisella tarke- ja toteumapisteellä tulee olla metatietona pisteen mittausmenetelmä erillisen koodilistan mukaisesti, sekä muu hankekohtaisesti määriteltävä tieto. Päällysrakenteen rakenneosien toteumamalleihin tulee liittää metatietona rakennekerroksen materiaalitieto. Dokumentointi Toteumamallin tekemisen yhteydessä laaditaan toteumamalliselostus. Selostus on osa koko aineistoa kuvaavaa aineistoselostusta. Toteumamalliselostuksessa esitetään toteumamallia koskevat perus- ja tunnistetiedot: Rakennushankkeen nimi ja sijainti Toteumamallin laatija Ohjelmisto/ohjelmistot, jolla toteumamalli on tuotettu Toteumamallin poikkeamat toteutusmalliin perusteluineen Toteumamallin formaatti Käytetty koordinaatti- ja korkeusjärjestelmä Toteumamallin tiedostojen nimet Toteumamallin sisällön kuvaus Toteumamalliselostus liitetään kohdassa esitetyn hakemistorakenteen rakennusosan hakemistoon toteumamallin kanssa Toteumadokumentit Yleistä Toteumadokumenteilla tarkoitetaan suunnitelmapiirustuksia ja dokumentteja, joihin on päivitetty rakentamisen lopullinen toteuma. Vaatimus Kaikki muutokset on päivitettävä piirustuksiin. Luovutettavassa aineistossa ei saa esiintyä ristiriitaista tietoa esim. toteumamallien ja dokumenttien välillä. Ohje Toteumapiirustuksien päivittämisessä huomioidaan piirustusten mittakaava toteuman mukaisten päivitysten tekemisessä. Esimerkiksi rummun sijaintitieto tulee olla tarkemittauksen mukainen toteumamallissa, mutta kartalla rumpua kuvaavaa symbolia ei tarvitse siirtää vähäisissä sijaintimuutoksissa Oheisaineisto Yleistä Oheisaineiston alle sijoitetaan muuta aineistoa täydentävät aineistot Turvallisuus Turvallisuuteen liittyvä dokumentointi esim.: Turvallisuussuunnitelma o Projektin turvallisuussuunnitelma

133 o Aluesuunnitelmat o Työvaihekohtaiset turvallisuussuunnitelmat MVR mittaukset Kulkulupaluettelo Riskianalyysi Aliurakoitsijat o Aliurakoitsijaluettelo o Tilaajavastuudokumentit Liikennejärjestelyt Ilmoitukset Ympäristö Ympäristöasioihin liittyvä dokumentointi esim.: Meluilmoitukset ja päätökset Vesistösillat o Siltojen aloitusilmoitukset o Vesilain lupapäätökset Vesistöseurannat MARA ilmoitukset Kolmannet osapuolet Hankkeen aikainen aineisto kolmansiin osapuoliin liittyen (esim. kiinteistökatselmukset ja vahingonkorvaukset) Haltuunottoalueet Hankkeen rakentamisen jälkeen määritetyt haltuunottoalueet aluerajauksena inframodel - formaatissa Muut aineistot Hankkeessa tuotetut muut mahdolliset aineistot jäsenneltynä omiin kansioihinsa esim.: Hoitoalueiden rajat / kartat Viherhoitokortit

134 Liite 4.1. Esimerkki työmaan mittaussuunnitelmassa käsiteltävistä asioista, kohdat (2) TYÖMAAN PERUSTAMINEN 1. Mittausorganisaatio o Henkilöt: pätevyydet, osaaminen, referenssit o Roolit ja vastuut 2. Työturvallisuus o mittaushenkilöstölle asetetut työmaalle pääsyn edellytykset, kuten pätevyydet, perehdytykset ja suojavarusteet 3. Mittaustöissä noudatettavat ohjeet ja vaatimukset. 4. Mittausperusta o Hankkeella käytettävä tasokoordinaatti- ja korkeusjärjestelmä. o Kuvataan menetelmät, joilla mittausperustan laatu ja kattavuus varmistetaan. o Esitetään mittausperustalle tehdyt/tehtävät toimenpiteet. o Miten mittausperustaa ylläpidetään rakentamisen aikana? MITTAUKSET JA TYÖKONEAUTOMAATIO 5. Mittauskalusto o mittauskaluston määritys- ja seurantakalibroinnit (todistukset) o mittausten laadunvarmistus (orientointitulosten dokumentointi) 6. Eri työvaiheiden ja tekniikkalajien mittaukset o maatyöt, järjestelmät, rakennustekniset rakennusosat o työvaiheet, joissa hyödynnetään työkoneautomaatiota o mittaushenkilöstön toimesta suoritettavat paikalleenmittaukset 7. Ohjelmistot o mittaukset, määrälaskenta ja laatudokumentointi. o tiedonhallintasovellukset 8. Hankkeella käytettävät koneohjausjärjestelmät 9. RTK-GNSS -paikannus o Miten satelliittipaikannukselta vaadittu RTK-tarkkuus on tarkoitus toteuttaa mittaushenkilöstön mittalaitteiden ja työkoneohjausjärjestelmien paikannuksen osalta? o Käytetäänkö Verkko-RTK-palveluita, NTRIP-korjausta vai paikallisia tukiasemia? Toisin sanoen, tuleeko korjaussignaali työkoneisiin internetin välityksellä vai radioteitse. Katvealueiden selvittäminen. 10. Paikalliset tukiasemat o sijoittelu, asemointi, sijainnin seurantamittaukset, käyttöalueet, radiotaajuudet o Jos tukiasemia enemmän kuin yksi: tukiasemien yhteensopivuus paikannuksen osalta käyttöalueiden rajalla.

135 Liite 4.1. Esimerkki mittaussuunnitelmassa käsiteltävistä asioista, kohdat MALLIPOHJAINEN LAADUNVARMISTUS JA TIEDONHALLINTA 11. Rakennussuunnitelmamallin ja dokumenttipohjaisten suunnitelmien sisällöllinen ja tekninen laadunvarmistus o paikalleenmittausaineistot, koneohjausaineistot ja niiden tiedonsiirtoformaatit. Miten ja millä työkaluilla aineisto tarkastetaan. Miten tarkastukset dokumentoidaan. Dokumentoinnissa voidaan hyödyntää esimerkiksi suunnittelijan laatimaa aineistoluetteloa. 12. Työmaaorganisaation perehdytys mallipohjaiseen toimintaan 13. Koneohjausaineiston ja paikalleenmittausaineistojen sisältö ja käytön ohjeistus, työkoneiden tarkkuuden seuranta, tukiasemien sijainnin seuranta 14. Laadunvarmistusmittausten ohjeistus: tarkemittaukset, työkoneohjausjärjestelmillä toteutettavat toteumamittaukset ja työkoneohjausjärjestelmien tarkkuuden seurantamittaukset. 15. Kartoitusmittausten ohjeistus: Pintakoodaus, lajikoodaus, tiedostojen nimeäminen 16. Mittaustiedon hallinta infrahankkeella: o Miten ajantasainen toteutus- ja toteumatieto välittyy hankkeen osapuolille, miten aineistoihin tehdyt muutokset hallitaan ja miten revisioinnit nimetään, miten laadunvarmistuksen mittaustulokset saadaan hankkeen osapuolien tarkasteltavaksi jne. Huomioidaan tässä osiossa myös eri koneohjausjärjestelmät ja niiden erityistarpeet. 17. Määrälaskennat: Laskettavat/määräseurattavat rakennusosat, dokumentointitapa 18. Laatudokumentointi: Aineiston kerääminen digitaalisen luovutusaineiston laatimisen näkökulmasta. 2(2)

136 Liite 4.2. Työmaaorganisaation suorittama rakennussuunnitelmamallin tarkastus 1(2) Rakennussuunnitelman luovutusaineiston tietosisällön ja kattavuuden tarkastus: A) Tarkastetaan, että vastaanotettu aineisto sisältää seuraavat dokumentit: 1. Lähtötietoaineisto (erityisesti mittausperusta, maastomalli ja tulkitut pinnat) 2. Suunnittelijoiden laatimat tarkastusdokumentit, tietomalliselostus ja tietomalliloki 3. Digitaalinen rakennussuunnitelmamalli (RS-malli). Tarkastetaan myös tiedostojen nimeämisen loogisuus. 4. Dokumenttipohjainen suunnitelma-aineisto B) Tarkastetaan, että vastaanotettu RS-malli sisältää tietomalliselostuksessa ja tietomallilokissa esitetyt asiat Rakennussuunnitelmamallin tekninen tarkastus: Tekninen tarkastus suoritetaan mallipohjaiselle rakennussuunnitelmalle. Tarkastustyökaluna käytetään ohjelmistoja, jotka tukevat Inframodel -tiedonsiirtoformaatissa olevia aineistoja ja muita YIV -ohjesarjassa mainittuja tuettavia tiedonsiirtoformaatteja. Tarkastuksessa käytettävän ohjelmiston on tuettava myös InfraBIM -nimikkeistön mukaisia infrabim-tunnuksia (aikaisemmin pintatunnus) ja taiteviivojen lajikoodausta. Tarkastetaan, onko aineisto Inframodel -määrittelyn mukaista. Tarkastus toteutetaan konelukemiseen perustuvilla ohjelmistoilla: 1. Yleistiedot (metatiedot: esim. mittayksiköt, koordinaatti- ja korkeusjärjestelmä) 2. Ovatko InfraBIM-tunnukset ja lajikoodit InfraBIM -nimikkeistön mukaisia 3. Rakennepintaa kuvaavien viivojen muoto: Breakline / IrregularLine Taiteviivat tarkastetaan visuaalisesti rakennepinnoittain mittaus- ja mallinnusohjelmistoilla: 1. Koodit: InfraBIM -nimikkeistön mukaiset infrabim-tunnukset ja taiteviivojen lajikoodit 2. Jatkuvuus / epäjatkuvuudet esim. aineistojen liitoskohdissa, ei yli 1m aukkoa 3. Pistevälit: minimi 0,5m / maksimi 10m 4. Turhat viivat: ei kaltevuuden muutosta rakennepinnassa 5. Yhdensuuntaisuus: suunta kasvavaan paalusuuntaan 6. Kolmioituvuus: leikkaavat ja päällekkäiset/edestakaiset viivat, nollakorot 7. Sivukaltevuudet Kolmioverkot tarkastetaan mittaus- ja mallinnusohjelmistoilla: 1. Koodit: InfraBIM -nimikkeistön mukaiset infrabim-tunnukset 2. Reiät 3. Poikkeavat kaltevuudet: nollakorot, pinnasta poikkeavat kohoumat ja painaumat 4. Kolmiointi: turhat kolmiot, kolmioiden kääntötarve

137 Liite 4.2. Työmaaorganisaation suorittama rakennussuunnitelmamallin tarkastus 2(2) Linjamaiset aineistot tarkastetaan mittaus- ja mallinnusohjelmistoilla: 1. Geometrioiden yhteensopivuus muiden aineistojen kanssa: Avataan geometriat toimitetut suunnitelmakartan päälle 2. Mittalinjojen pystygeometria: oikeellisuus verrattuna suunnitelmadokumentteihin, tasauksen liittyminen vanhoihin rakenteisiin 3. Reunatukilinjat: onko 2D / 3D Aineistojen yhteensopivuuden tarkastelu mittaus- ja mallinnusohjelmistoilla: 1. Väylien ja alueiden tasaus: tuotetaan kolmioverkoista korkeuskäyrät ja tarkastellaan tasauksen toimivuutta 2. Epäjatkuvuudet väylien liitoskohdissa 3. Siirtymäkiilat rakenteiden muutoskohdissa 4. Rakennepintojen yhteensopivuus: rakennepaksuudet, sivukaltevuudet 5. Liittyminen nykyisiin rakenteisiin 6. Eri väylien sivuojien yhteensopivuus 7. Pistemäisen aineiston (3D) istuminen muuhun aineistoon 8. Verkostojen ja putkilinjojen törmäystarkastelu Kuivatus ja vesihuolto tarkistetaan mittaus- ja mallinnusohjelmistoilla: 1. Pintavesien hallinta: onko sivuojat mallinnettu, rumpujen taso- ja korkeussijainti sekä peitesyvyys 2. Laskuojat 3. Salaojat 4. Sadevesikaivot ja -putket: taso- ja korkeussijainti, verrataan tasaukseen 5. Jätevesikaivot ja -putket: taso- ja korkeussijainti Dokumenttipohjaisten suunnitelmien ja rakennussuunnitelmamallin yhteensopivuus Sisällöllisen ja teknisen tarkastuksen yhteydessä tarkastellaan dokumenttipohjaisia ja mallipohjaisia suunnitelmia ristiin mahdollisten ristiriitojen havaitsemiseksi. Muokkaan

138 Liite 4.3. Esimerkki RS-mallin tarkastuslomakkkeesta 1(1)