Yleiset inframallivaatimukset YIV2014
|
|
- Leo Majanlahti
- 8 vuotta sitten
- Katselukertoja:
Transkriptio
1 Osa 1 TIETOMALLIPOHJAINEN HANKE
2 1 (17) Versiointisivu Dokumentin versiohistoria Versio Päiväys Tekijä Kuvaus Jari Niskanen Ohjeluonnos
3 2 (17) SISÄLLYS 1 Johdanto Infrahankkeen vaiheet Tietomallipohjaisen hankkeen suunnittelu Mallintamisen tavoitteet ja mallin käyttötarkoitukset Mallintamisen laajuus ja tarkkuustaso Prosessin kuvaus Määrä- ja kustannushallinta Laadunvarmistus Mallin käytön periaate suhteessa hankevaiheeseen Suunnittelu Rakentaminen Käyttöönotto, käyttö ja ylläpito Tietomalliselostus ja tietomallin sisältöluettelo Liite 1 Esimerkki tietomallinnussuunnitelmasta Liite 2 Esimerkki mallipohjaisen yleissuunnitteluhankkeen prosessikuvauksesta Liite 3 Esimerkki mallipohjaisen rakennussuunnitteluhankkeen yleisestä prosessikuvauksesta Liite 4 Esimerkki mallipohjaisen rakennusurakan prosessikuvauksesta... 17
4 3 (17) 1 JOHDANTO Rakennustietosäätiön erityispäätoimikunta buildingsmart Finland (bsf) tulee julkaisemaan vuoden 2015 alkupuolella Yleiset inframallivaatimukset. Tarve vaatimuksille on syntynyt suurimpien infratilaajien tavoitteesta siirtyä tietomallintamisen käyttöön vuodesta 2014 alkaen. Tilaajilla ja palvelujen tarjoajilla on oltava yhteinen näkemys siitä, mitä ja miten mallinnetaan hankkeiden eri vaiheissa. Inframallivaatimukset on tarkoitettu käytettäväksi hankintojen yleisinä teknisinä viiteasiakirjoina ja inframallintamisen ohjeina. Ohjeiden valmistelutyöstä ovat vastanneet RYM Oy:n PRE-ohjelman InfraFINBIM työpaketin osapuolet vuoden 2014 kesään asti ja sen jälkeen bsf Infra-toimialaryhmä. Valmistelutyöhön ovat osallistuneet seuraavat tahot: VR Track Oy, Destia Oy, Finnmap Infra Oy, Lemminkäinen Infra Oy, NCC Roads Oy, Pöyry Finland Oy, Ramboll Finland Oy, Sito Oy, Tekla Oyj, Terramare Oy, YIT Rakennus Oy Infrapalvelut, Vianova Systems Finland Oy, WSP Finland Oy, A-Insinöörit Oy, Rakennustieto Oy ja Liikennevirasto. Lisäksi ohjeiden valmistelutyötä ovat tukeneet kehittämisryhmän kaupunkijäsenet Helsinki, Espoo, Vantaa, Turku, Tampere, Lahti ja Oulu. Näiden tahojen lisäksi palautetta ovat antaneet useat infra-alan toimijat ja organisaatiot. Yleiset inframallivaatimukset 2014 koostuu seuraavista osista: Yleiset vaatimukset 3. Lähtötietojen vaatimukset; Lähtötilamallit 4. Inframalli ja mallinnus hankkeen eri suunnitteluvaiheissa 5. Rakennemallit; Maa-, pohja- ja kalliorakenteet, päällys- ja pintarakenteet (RO nimikkeet ) ja maarakennustöiden toteutusmallin (koneohjausmalli) laadintaohje 6. Rakennemallit; Järjestelmät (RO nimikkeet 3000) 7. Rakennemallit; Rakennustekniset rakennusosat (RO nimikkeet 4000) 8. Inframallin laadunvarmistus 9. Määrälaskenta, kustannusarviot 10. Havainnollistaminen 11. Inframallin hyödyntäminen eri suunnitteluvaiheissa, infran rakentamisessa sekä infran käytössä ja ylläpidossa Tämä ohjekokonaisuuden osa on yleisen tason johdanto tietomallinnusta hyödyntävän infrahankkeen toimintamalliin. Tietomallipohjaisen toiminnan tarjoamien etujen täysimittainen hyödyntäminen edellyttää muutoksia osapuolten toiminnassa ja jatkuvaa panostusta standardien, rajapintojen ja ohjelmistojen kehittämiseen. Mallintamisen käyttö on huomioitava hankkeen organisoinnissa, vaiheistuksessa, aikataulussa, toimintatavoissa ja tiedonvaihdossa. Tilaajan tulee osata arvioida, miten tietomallintamisella saadaan tuotettua hankkeelle mahdollisimman suuri lisäarvo ja miten mallinnus edistää hankkeen kokonaistavoitteiden saavuttamista. Toisaalta hankkeen palveluntarjoajien on osattava sovittaa toimintaprosessinsa tilaajien tavoitteisiin.
5 4 (17) 2 INFRAHANKKEEN VAIHEET Infrahankkeiden suunnittelun vaiheistetulla järjestelmällä mahdollistetaan mm. kytkentä maankäytön suunnitteluun, oikeantasoinen suunnittelu eri päätöksentekovaiheissa ja riittävä vuorovaikutus eri osapuolten välillä. Suunnitelmien sisältö ja esitystapa on ohjeistettu tilaajakohtaisesti; lainsäädännössä ei ole tätä yksityiskohtaisesti säädelty. Osa suunnitelmasta on raportti- tai selostusmuotoista aineistoa kuten nykytilakuvauksia, vaikutusarviointeja, toteutustavan kuvauksia ja niin edelleen. Näiden lisäksi dokumenttipohjaisessa prosessissa tuotetaan suunnitelmapiirustukset, joita mallipohjaisessa prosessissa vastaa kunkin vaiheen suunnitelmamalli. Infrahankkeen kulkua voidaan kuvata seuraavalla kaaviolla. Kuva 1. Infrahankkeessa tuotettava aineisto hankevaiheittain. Kaaviossa on yleisellä tasolla esitetty infraprojektissa tilaajalle toimitettavat aineistot dokumenttipohjaisen ja tietomallipohjaisen hankkeen eri vaiheissa. Hankevaiheistuksesta lakisääteisten (viranomaishyväksyttävien) vaiheiden osalta säädetään kutakin hankelajia (tie, katu, rata, vesiväylä ym.) ja tilaajaorganisaatiota
6 5 (17) koskevassa lainsäädännössä. Vaiheiden nimissä ja sisällössä on siten eroja kaavion yleisnimityksiin verrattuna. Vesihuolto-, maisema- ja viherrakentamishankkeita ym. erikoiskohteita toteutetaan kokonaishankkeiden yhteydessä tai erillisinä projekteina. Myös näiden hankkeiden suunnittelu ja rakentaminen etenevät ja tarkentuvat vaiheittain tarkentuen. Hankkeen aikajänne ensimmäisistä vaiheista loppuun on tyypillisesti useiden vuosien pituinen. Toisaalta tietomallipohjainen toiminta voi alkaa mistä hankevaiheesta tahansa. Ideaalitilanteessa suunnitelma kulkee tietomallimuotoisena vaiheesta toiseen täydentyen, ja lähtötiedoista koottu malli päivitetään jokaisessa hankevaiheessa ajantasaiseksi. Jos teknologiset ratkaisut tukevat tiedon säilymistä eheänä läpi hankevaiheiden, saavutetaan myös mallipohjaisen prosessin suurimmat hyödyt. Suunnittelun eri vaiheissa tietomallinnusta hyödynnetään eri tavoin. Varhaisemmissa suunnitteluvaiheissa keskeisiä asioita ovat mm. teknisen toteuttamiskelpoisuuden selvittäminen, investointi- ja ylläpitokustannusten luotettava määrittäminen sekä suunnitelman hyväksyttävyyden varmistaminen. Tietomallipohjaisen toiminnan keskeinen elementti suunnitteluvaiheessa on yhdistelmämalli, joka tukee ratkaisujen toteutettavuuden varmistamista. Yhdistelmämalli on kaikkien tekniikka-alueiden mallien yhteinen virtuaalinen kuvanto. Suunnitelman hyväksyttävyyden varmistamisen tukena voi olla tietomallista johdettu visualisointi, virtuaalimalli. Tietomallin hyödyntämistä suunnitteluvaiheessa on havainnollistettu seuraavassa kuvassa. Kuva 2: Tietomallinnuksen käyttö suunnittelun ohjaustyövälineenä ja tukena vuorovaikutuksessa.
7 6 (17) 3 TIETOMALLIPOHJAISEN HANKKEEN SUUNNITTELU Hankkeen käynnistysvaiheessa tulee suunnitella tietomallinnuksen toteutus. Läpikäytäviä ja dokumentoitavia asioita ovat mm.: mallintamisen yleiset tavoitteet ja käyttötarkoitukset; mihin mallia tarvitaan mallintamisen laajuus ja tarkkuustaso prosessin kuvaus o hankkeen toimijat, roolit (vastuut) ja tehtävät o yhteistyö ja tiedonvaihto o aikataulu kustannuslaskenta/-hallinta; menettelyt laadunvarmistus mallin käytön periaatteet suhteessa hankevaiheeseen o suunnittelu o rakentaminen o käyttöönotto o käyttö, hoito, ylläpito (kunnossapito) Tietomallin laajuuteen ja tarkkuustasoon vaikuttavat asiat voidaan määritellä ja dokumentoida hankintavaiheessa esimerkiksi suunnitteluohjelmassa tai erillisessä tietomallinnussuunnitelmassa. Mikäli päädytään laatimaan erillinen tietomallinnussuunnitelma, tulevat tehtävän lähtökohdat määriteltyä kolminapaisesti suunnitteluperusteiden, suunnitteluohjelman ja tietomallinnussuunnitelman avulla. Tässä ohjeessa on käytetty yleisnimitystä tietomallinnussuunnitelma riippumatta siitä, mihin dokumenttiin asiat on kirjattu. Mallinnuksen käytännön toteutus kuvataan palveluntarjoajan omassa projektisuunnitelmassa. Yleiset mallinnusvaatimukset tarjoavat perustan, johon asiakirjoissa voidaan nojautua. Suunnitteluperusteet Suunnitteluohjelma Tietomallinnussuunnitelma Yleiset mallinnusvaatimukset Kuva 3 Suunnittelu- ja mallintamistehtävän määrittely kolminapaisesti.
8 7 (17) 3.1 Mallintamisen tavoitteet ja mallin käyttötarkoitukset Hankkeen asettamat tavoitteet tietomallinnukselle kirjataan tietomallinnussuunnitelmaan. Yleisiä tavoitteita ovat esimerkiksi hyödyt kohteen toteutettavuuden varmistamisessa, rakentamisen tuottavuuden ja tehokkuuden edistäminen, suunnittelun ja toteutuksen laadun parantaminen, hankkeen parempi kustannusohjattavuus, mallin tarjoama etu kohteen sisällön ja ulkonäön ymmärtämisessä ja niin edelleen. Tietomallinnuksen käyttötarkoitukset kuvataan tietomallinnussuunnitelmassa. Näitä voivat olla esimerkiksi Havainnollistaminen: kommunikointi ulkopuolisten sidosryhmien kanssa Havainnollistaminen: suunnittelu- tai rakentamishankkeen sisäinen kommunikointi ja tiedonvaihto Konfliktien löytäminen suunnitelma-alojen välillä Konfliktien löytäminen olemassa olevien rakenteiden ja suunnitelman välillä Rakentamisen laadun toteamisen helpottuminen: rakennusosien laatuvaatimusten kytkeminen malliin Hankintojen laadun parantaminen: mallin avulla paremmin määritelty rakennuskohde pienentää tarjoajan riskiä ja johtaa parempiin tarjouksiin Tuotannonsuunnittelu ja ohjaus: mallin yhdistäminen aikatauluun hankeosittelun avulla ja kustannushallinta mallin sisältämän määrätiedon kautta (4D-5D -mallintaminen) Elinkaarenaikainen tiedonhallinta: käytön, hoidon ja ylläpidon järjestelmien tarvitsema tieto helposti saavutettavassa muodossa; toteumamallia hyödynnetään huoltokirjan laatimisessa tai sen käyttöliittymänä Havainnollistaminen auttaa ymmärtämään suunnitelman sisällöllisiä ratkaisuja tuottamalla selkeämpää, ymmärrettävämpää ja laadukkaampaa tietoa suunnittelun tilanteesta. Kun ratkaisun kannalta keskeiset ominaisuudet kuvataan mallissa riittävän selkeästi, havainnollistaminen toimii myös suunnittelun johtamisen ohjauksen ja päätöksenteon tukena. Havainnollistamisella voidaan palvella projektiryhmän ja käyttäjien lisäksi myös ulkopuolisia sidosryhmiä, kuten viranomaisia. Havainnollistamista on käsitelty tämän ohjekokonaisuuden osassa 10. Tietomallien avulla suunnitelmien ymmärrettävyys paranee, palveluntuottajan riski pienenee ja tilaaja saa edullisempia ja laadukkaampia tarjouksia. Tietomallin avulla voidaan tavoitella myös tehokkuutta hankkeen osittelussa hankintapaketteihin. Tietomallissa esitettävät rakennusosakohtaiset laatuvaatimukset parantavat tilaajan mahdollisuuksia rakentamisen laadun toteamiseen. Tämän tavoitteen toteutuminen tuo haasteita mallintamisteknologialle ja tiedonsiirrolle. Mikäli tavoitteena on käyttää suunnittelun ja rakentamisen tuottamaa tietoa kohteen hoidon ja ylläpidon tarpeisiin, tulee tämä ottaa huomioon rakentamisen hankintavaiheessa. Ylläpidon järjestelmät, kuten tie- ja katurekisterit, eivät perinteisesti ole tarvinneet tarvitse eksaktia 3D-muotoista tietoa, vaan niiden tietosisältö on ollut kaksiulotteista ja karkeammalle tasolle yleistettyä. Rakentamisen jälkeen toimitettavista toteumamallitiedoista tulisi mahdollisimman sujuvasti saada muodostettua ylläpidon tarvitsema tietosisältö.
9 8 (17) 3.2 Mallintamisen laajuus ja tarkkuustaso Tietomallinnuksen laajuus- ja tarkkuusvaatimukset perustuvat hankkeessa määriteltyihin tavoitteisiin ja käyttötarkoituksiin. Mallinnuksen tarkkuuden ja laajuuden määrittelyssä ja dokumentoinnissa voidaan nojautua tämän vaatimus- ja ohjedokumentaation muissa osissa esitettyihin määrittelyihin. Pääperiaatteena voidaan pitää, että malli sisältää ne asiat, jotka suunnitellaan. Esimerkiksi sähkönsyöttöaseman tilavaraus on mallissakin tilavaraus, ei sähkönsyöttöasema. 3.3 Prosessin kuvaus Prosessin kuvaus sisältää hankkeen toimijat, heidän roolinsa hankeorganisaatiossa sekä heidän tehtävänsä ja vastuunsa tietomallin tuottamiseen tai hyödyntämiseen liittyen. Lisäksi kuvataan toimijoiden välinen yhteistyö ja tiedonvaihdon menetelmät sekä hankkeen aikataulu. Hankkeen toimijoista keskeisin on tilaaja. Tilaaja vastaa hankkeen rahoituksesta, päätöksenteosta ja johtamisesta ja tekee myös tietomallinnusta koskevat päätökset ja hankinnat. Tilaaja vastaa hankkeen valmistelusta ja läpiviennistä ja vastaanottaa lopputuloksen omiin arkistointi- ja ylläpitojärjestelmiinsä. Tilaaja voi käyttää ulkopuolisia teknisiä asiantuntijoita hankinnan ja sopimusvalvonnan tukena. Palveluntuottajan nimeämä projektipäällikkö vastaa mallinnuksen johtamisesta. Projektipäällikkö voi delegoida mallinnuksen johtamiseen liittyviä tehtäviä, mutta ei voi delegoida mallinnukseen liittyviä vastuita, kuten suunnitelmien (osamallien) yhteensopivuutta. Osapuolten rooleja on käsitelty tarkemmin tämän ohjesarjan osassa 2 Yleiset vaatimukset. Tietomallinnussuunnitelmassa kuvataan toimijoiden välinen yhteistyö mallintamisen näkökulmasta. Prosessin tulee nivoutua muuhun projektitoimintaan mahdollisimman aukottomasti. Tietomallinnuksen aikataulu noudattaa suunnitteluaikataulua, johon tietomallinnuksen tehtävät lisätään. Hankkeen tietomallinnuksen aikatauluttamisessa tulee kiinnittää huomiota erityisesti seuraaviin asioihin: lähtötietomallien laatiminen ja toimitus hyvissä ajoin visualisointimallin valmistuminen siten, että se tukee hankkeen viestintää ja neuvotteluja hankkeen osittelu siten, että se tukee mallintamista ja mallin hyödyntämistä Esimerkkejä yleisen tason prosessikuvauksista on esitetty tämän ohjeen liitteissä (kuvaukset lisätään myöhemmin). 3.4 Määrä- ja kustannushallinta Kustannushallinnan tavoitteiden määrittely on tilaajan tehtävä. Suunnitteluvaiheessa on oleellista pitää kustannusvaikutukset ajantasaisesti mukana suunnitteluprosessissa. Mallintamisesta saatavat hyödyt kertautuvat, jos kustannusestimaatteja sisältävä malli voidaan edelleen yhdistää muihin toimintoihin kuten tuotannonohjaukseen ja rakentamisen kustannushallintaan. Tällä hetkellä ei ole olemassa vakiintuneita tapoja infrahankkeen määrä- ja kustannushallinnan mallipohjaiseen hoitamiseen tai esimerkiksi hanke- ja rakennusosalaskentajärjestelmien täydelliseen kytkentään suunnittelujärjestelmiin. Palveluntuottajalta voidaan silti edellyttää kustannushallinnan prosessin esittämistä omassa projektisuunnitelmassaan.
10 9 (17) Määrä- ja kustannushallintaa on käsitelty tämän ohjedokumentaation osassa 9 Määrälaskenta ja kustannusarviot. 3.5 Laadunvarmistus Tilaaja vastaanottaa ja hyväksyy hankkeessa tuotetun tietomallin (-mallit). Laadunvarmistus perustuu pääosin palveluntuottajan tekemään tietomalliaineiston itselleluovutukseen ja sen dokumentointiin. Tämän lisäksi tilaaja voi toteuttaa erillisen laaduntarkastusmenettelyn. Laadunvarmistusta on käsitelty tämän ohjeistusdokumentaation osassa 8 Inframallin laadunvarmistus. 4 MALLIN KÄYTÖN PERIAATE SUHTEESSA HANKEVAIHEESEEN 4.1 Suunnittelu Esisuunnitteluvaiheessa pyritään löytämään kaikki toteuttamiskelpoiset vaihtoehdot sekä alustavasti selvittämään niiden vaikutukset (liikenne, ympäristö, maankäyttö, kustannukset ym.). Tarkastelussa voi olla myös vaihtoehtoja, joita ei voi mallintaa 3D-malliksi (esimerkkinä joukkoliikenteen kapasiteetin lisääminen). Esisuunnitteluvaiheessa tuotettavan aineiston laatu voi vaihdella tapauskohtaisesti tarpeiden mukaan. Yleissuunnitteluvaiheen käynnistyessä on tyypillisesti vielä olemassa päävaihtoehtoja. Yleissuunnittelun aikana tehdään päätös hyväksymiskäsittelyyn viimeisteltävästä vaihtoehdosta. Yleissuunnitelmavaiheessa tavoitteena on mallintaa päävaihtoehdot paremman kustannus- ja vaikutusarvioinnin, yhteensopivuuden varmistamisen ja vaihtoehtojen helpomman havainnollistamisen vuoksi. Tie-, rata- tai katusuunnitelmavaiheessa tavoitteena on mallintaa suunnitelman tekniset ratkaisut. Mallintaminen tukee havainnollistamista, kustannusten ja vaikutusten arviointia sekä yhteensopivuuden ja aluevarausten varmistamista. Rakennussuunnittelussa tuotetaan kohteen rakentamisessa tarvittava aineisto. Tekniset yksityiskohdat ratkaistaan ja suunnitellaan. Rakennussuunnitelman teettämisestä vastaa suunnittele ja toteuta -malleissa urakoitsija ja kokonaisurakkamallissa tilaaja. Rakennussuunnitteluvaiheessa mallintaminen tukee havainnollistamista, yhteensovittamista, määrälaskentaa sekä työmaan hankintoja, aikataulutusta, mittaus-, laadunvarmistus- ja koneohjaustoimintaa. Rakennussuunnittelun tavoitteena on tuottaa yhteensovitettu, virheetön ja kattava malli. Rakennussuunnitelmamallissa rakenteet, rakenneosat ja -kerrokset esitetään yksityiskohtineen. Tällöin rakennussuunnitelmamalli korvaa detaljipiirustukset. Mallintaminen tehdään useilla tekniikkalajikohtaisilla suunnittelujärjestelmillä, joiden välinen tiedonsiirto on mahdollista. 4.2 Rakentaminen Tietomallin hyödyntämistä rakentamisvaiheessa on havainnollistettu seuraavassa kuvassa. Suunnittelua tehdään rakentamisvaiheessa vaihtelevassa laajuudessa mm. urakkamuodosta riippuen. Suunnittelija on kuitenkin useimmiten mukana myös rakentamisvaiheessa. Rakennussuunnitteluvaihe on tuottanut eri tekniikkaalojen suunnitelmat mallipohjaisina ja niistä laaditun yhdistelmämallin. Tästä kokonaisuudesta tuotetaan
11 10 (17) suunnitelmatietoa rakentamisen tarpeisiin; mm. koneohjaukseen ja paikalleenmittaukseen. Rakentamisen myötä tarkentuvat lähtötiedot sekä suunniteltuun ratkaisuun työmaalla sovitut muutokset toimitetaan suunnittelijalle, joka päivittää suunnitelmansa ja yhdistelmämallin. Kuva 4. Yleinen kuvaus tietomallinnuksen käytöstä rakentamisvaiheessa. Kuva ei ota kantaa urakkamuotoon; mallipohjainen rakennussuunnittelu on voitu tehdä erikseen ennen rakentamisvaihetta (KU) tai se voidaan tehdä toteutuksen osana (ST) tai integroituna projektitoteutuksena allianssityyppisesti. 4.3 Käyttöönotto, käyttö ja ylläpito Tietomallipohjainen prosessi voi tuottaa tehokkaasti tietoa myös kohteen käyttöönottoa, käyttöä ja ylläpitoa varten. Mallintaminen mahdollistaa tehokkaan yhteistyön eri toimijoiden kesken koko hankkeen elinkaaren ajan. Tietomalleja voidaan hyödyntää mm. seuraavissa käyttöönoton prosesseissa: saavutettavuuteen ja esteettömyyteen liittyvät vaatimukset näkemäanalyysit hätäpoistumistiesimuloinnit savunpoistosimuloinnit käyttö- ja huoltohenkilökunnan valmennus pelastusviranomaisten harjoitukset toteumatiedon ja muun malliaineiston toimittaminen viranomaisille ja ylläpidettäviin rekistereihin Tarkka tietomalli toteutuneista rakenteista on hyödyllinen käytönaikaisia tarpeita varten ja toimii myös lähtötietona, kun kohteeseen on tarvetta tehdä muutoksia. Toteumamalliin voidaan lisätä käytön ja ylläpidon tarvitsema tieto, jolloin muodostuu käytön ja ylläpidon vaatima tietovarasto, huoltokirja. Tietomallia voidaan käyttää tietovaraston käyttöliittyminä, jolloin kaikki huoltotöissä tarvittava tieto on sidottu paikkaan ja tiedon saavutettavuus paranee.
12 11 (17) Hoitourakoihin liittyen on tehty kokeiluja sähköisen tietovaraston hyödyntämisestä urakoiden kilpailuttamisessa ja seurannassa. Käyttö- ja ylläpitovaiheen mallipohjaisia hankintoja voidaan toteuttaa sitä mukaa kuin ylläpitourakoihin on mahdollista saada mallipohjaista lähtötietoa. Ensimmäiset mallipohjaiseen toimintaan soveltuvat hankkeet ovat tyypiltään ylläpitourakan yhteydessä tehtäviä perusparannuksia kuten uudelleenpäällystyksiä. Kohteiden mallipohjaista ylläpitoa on mahdollista kehittää ja toteuttaa infran tietovarastojen kehittymisen tahdissa. Kuva 5. Tietomallin hyödyntäminen käyttö- ja ylläpitovaiheessa 5 TIETOMALLISELOSTUS JA TIETOMALLIN SISÄLTÖLUETTELO Tietomalliselostuksessa kuvataan suunnittelualoittain tietomallia koskevat keskeiset lähtökohdat, mallin tarkoitus, sisältö, kattavuus, mallinnustavat ja tarkkuustaso sekä mahdolliset rajaukset ja poikkeamat yleisistä vaatimuksista. Selosteen avulla muut osapuolet voivat tulkita mallin yleistä rakennetta, nimeämiskäytäntöjä ja mallin valmiusastetta. Tietomalliselostus päivitetään aina kun malli julkaistaan muiden osapuolten käyttöön. Tietomalliselostuksen ryhmittelyssä tulee noudattaa periaatetta, jossa suunnittelumalli ja lähtötietomalli kulkevat prosessissa erillisinä toisistaan, ja lähtötietomalli sisältää vain nykytilatietoa. Lähtö- ja mallitiedostoista laaditaan taulukkomuotoinen listaus (tietomalliaineiston sisältöluettelo) vastaavalla rakenteella kuin tietomalliselostus. Sisältödokumentista käy selville tiedostojen käyttötarkoitus, mahdolliset rajoitteet sekä tarvittaessa mallitiedostojen osalta kuvauksen virheet verrattuna teoreettiseen geometriamalliin. Taulukon avulla voidaan dokumentoida tiedostojen itselleluovutus ennen kuin niitä toimitetaan eteenpäin muiden osapuolien käyttöön tai yhdistelmämalliin. Taulukko 1. Esimerkki tietomalliselostuksen sisällöstä ratasuunnitelmavaiheessa. 0 Yleistä 3 Ratasuunnitelmamalli 3C Rakenteet ja järjestelmät 1 Raaka-aine 3C1 Liikenneväylät 1A Maastomalli 3C1.1 Rata 1B Maaperämalli 3C Radan rakenteet 1B1 Tutkimuspisteet 3C Kuivatusjärjestelyt
13 12 (17) 1C Rakenteet ja järjestelmät 3C Varusteet 1D Kartta- ja paikkatieto 3C1.1.9 Huoltotiet 1E Muu aineisto 3C Risteämät 3C Nykyiset rakenteet 2 Lähtöaineisto 3C1.2 Tiejärjestelyt 2A Maastomalli 3C2 Pohjarakenteet 2B Maaperämalli 3C2.1 Esikuormitukset 2B1 Kallionpinta 3C2.2 Vastapenkereet 2B2 Maalajipinta Turve ap 3C2.3 Massanvaihdot 2B3 Maalajipinta Savi ap 3C2.4 Työnaikaiset tukiseinät 2B4 Maalajipinta SaSi ap 3C2.5 Paalulaatat 2C Rakenteet ja järjestelmät 3C2.6 Ylipenkereet 2D Kartta- ja paikkatieto 3C3 Sillat 2E Muu aineisto 3C3.1 Uudet sillat 3C3.2 Nykyiset sillat Tietomalliselostusta on tarkemmin käsitelty tämän ohjesarjan osassa 2.
14 13 (17) LÄHDELUETTELO
15 14 (17) LIITE 1 LIITE 1 (Lisätään myöhemmin) Esimerkki tietomallinnussuunnitelmasta
16 15 (17) LIITE 2 Toinen liite-esimerkki LIITE 2 Esimerkki mallipohjaisen yleissuunnitteluhankkeen prosessikuvauksesta (Lisätään myöhemmin)
17 16 (17) LIITE 2 Toinen liite-esimerkki LIITE 3 Esimerkki mallipohjaisen rakennussuunnitteluhankkeen yleisestä prosessikuvauksesta (Lisätään myöhemmin)
18 17 (17) LIITE 2 Toinen liite-esimerkki LIITE 4 (Lisätään myöhemmin) Esimerkki mallipohjaisen rakennusurakan prosessikuvauksesta
PRE/inframallin vaatimukset ja -ohjeet
PRE/inframallinvaatimuksetja-ohjeet Osa1 TIETOMALLIPOHJAISENHANKKEENJOHTAMINEN 28.1.2014 1 (12) Versiointisivu Dokumentin versiohistoria Versio Päiväys Tekijä Kuvaus 0.1 8.3.2013 Jari Niskanen Ohjeen runko
LisätiedotOsa 14: Tietomallipohjaisen hankkeen johtaminen
PRE/Inframallin vaatimukset ja ohjeet, osa 14: Tietomallipohjaisen hankkeen johtaminen 1 Osa 14: Tietomallipohjaisen hankkeen johtaminen SISÄLLYSLUETTELO Osa 14: Tietomallipohjaisen hankkeen johtaminen...
LisätiedotYleiset inframallivaatimukset YIV2015
Osa 1 TIETOMALLIPOHJAINEN HANKE Ohjaus ja koordinointi Laadunvarmistus Lähtötietojen hankinta ja mallintaminen Inframallintaminen Vuorovaikutus ja yhteistyö Suunnittelu ja rakentaminen Tekniikkalajien
LisätiedotTietomallintamisen suunnittelu ja dokumentointi käytännössä. Liisa Kemppainen, Sito Oy Jari Niskanen, WSP Finland Oy 4.11.2015
Tietomallintamisen suunnittelu ja dokumentointi käytännössä Liisa Kemppainen, Sito Oy Jari Niskanen, WSP Finland Oy TIETOMALLIPOHJAISEN HANKKEEN SUUNNITTELU Hankkeen käynnistysvaiheessa tulee suunnitella
LisätiedotOppeja ja kokemuksia Pisararadan suunnittelun tiedonhallinnasta
Oppeja ja kokemuksia Pisararadan suunnittelun tiedonhallinnasta Tietomallintamisen opit infran tilaamisessa ja hyödyntämisessä 3.6.2015, RAKLI Perttu Valtonen, Sweco PM Oy 1 Mitä tietoa suunnitelma sisältää?
LisätiedotYIV 2015 ohjeiden yleisesittely
YIV 2015 ohjeiden yleisesittely Harri Mäkelä, bsfinfra ohjetyöryhmä, Innogeo Oy Esityksen sisältö - Ohjeiden taustasta, InfraTM, PRE-InfraFINBIM, bsf ohjeet - Ohjekokonaisuudesta ja lyhyet esittely ohjeiden
LisätiedotBuilt Environment Process Reengineering (PRE)
RAKENNETTU YMPÄRISTÖ Tarvitaanko tätä palkkia? Built Environment Process Reengineering (PRE) Prosessimuutos kohti laajamittaista tietomallintamisen hyödyntämistä Tiina Perttula Built Environment Process
LisätiedotInframallit Liikennevirastossa 10.9.2014
Inframallit Liikennevirastossa 10.9.2014 Mitä mallintamisella tavoitellaan Liikenneviraston näkökulmasta Omaisuuden hallintaa Kunto Mittaukset Analyysit Tuottavuuden parantamista Tehdyn työn hyödynnettävyyttä
LisätiedotInfra-alan tietomallintaminen ja BuildingSmart -hanke
Infra-alan tietomallintaminen ja BuildingSmart -hanke KEHTO-FOORUMI Tampereella 8.-9.5.2014 Jari Niskanen 6.5.2014 Jari Niskanen 6.5.2014 Infra TM hanke Taustaa, Infra TM-hanke Vuonna 2009 käynnistyi Infra
LisätiedotInframallintamisen mahdollisuudet
Inframallintamisen mahdollisuudet Tiina Perttula 25.4.2016 Inframalli Rakenteen ja rakentamisprosessin elinkaarenaikainen tieto digitaalisessa muodossa - Tuotemalli joka (voi) sisältää - Geometriatiedon
LisätiedotBuilt Environment Process Reengineering (PRE)
RAKENNETTU YMPÄRISTÖ Tarvitaanko tätä palkkia? Built Environment Process Reengineering (PRE) PILOTTIPÄIVÄ nro 3, 26.1.2012 Built Environment Process Innovations Reengineering Page 1 Page 2 Tietomallivaatimukset,
LisätiedotKokemuksia tietomallipohjaisen
Kokemuksia tietomallipohjaisen Vt 3-18 parantaminen Laihian kohdalla Projektipäällikkö / Projektinjohtaja Liikennevirasto projektien suunnittelu ja toteutus Aikaisempi työura; Lemminkäinen Infra 1983-1997
LisätiedotINBIM mallinnusvaatimukset Mitä mallinnusvaatimuksilla tarkoitetaan ja miksi niitä tarvitaan
INBIM mallinnusvaatimukset Mitä mallinnusvaatimuksilla tarkoitetaan ja miksi niitä tarvitaan Harri Mäkelä ja Kalle Serén InfraFINBIM, AP2 työpaja, 27.1.2011 2011 DocId: 2494429CF4EB Tavoite Työn tavoitteena
LisätiedotInfraTM-ryhmän puheenvuoro: Ryhmän odotukset pilotoinneista
InfraTM-ryhmän puheenvuoro: Ryhmän odotukset pilotoinneista Harri Mäkelä, Innogeo Oy / InfraTM koordinaattori InfraFINBIM pilottipäivä 10.5.2011 Messukeskus 1 InfraTM hanke 2009-2011(-2013) TOIMINTAMUODOT
LisätiedotINFRAFINBIM PILOTTIPÄIVÄ 9
INFRAFINBIM PILOTTIPÄIVÄ 9 Valtatien 7 (E18) rakentaminen moottoritieksi välillä Hamina - Vaalimaa Tietomallinnus Infra FINBIM pilottipäivä 6.2.2014 Niklas von Schantz Juha Liukas 2 1. Hankkeen yleisesittely
LisätiedotBuilt Environment Process Reengineering (PRE)
RAKENNETTU YMPÄRISTÖ Tarvitaanko tätä palkkia? Built Environment Process Reengineering (PRE) PILOTTIPÄIVÄ 4, 8.5.2012 Tietomalliohjeet ja pilotit Keskustelun alustus: Tarja Mäkeläinen, VTT Built Environment
LisätiedotInfra TM Timo Tirkkonen Infra 13, 5.3.2013
Infra TM Timo Tirkkonen Infra 13, 5.3.2013 1.3.2013 Sisältö Taustaa Infra TM ja Infra FINBIM Inframalli - mallinnusvaatimukset Nimikkeistö: InfraBIM -sanasto InfraModel3 Viestintä Kuvat: SITO Oy Kuva:
LisätiedotBuilt Environment Process Reengineering (PRE)
RAKENNETTU YMPÄRISTÖ Tarvitaanko tätä palkkia? Built Environment Process Reengineering (PRE) InfraFINBIM Pilottipäivä nro 5, 3.10.2012 Tietomalliohjeiden kokonaistilanne Tarja Mäkeläinen VTT, Harri Mäkelä
LisätiedotInframallit tilaajan näkökulmasta case Oulun kaupunki
Inframallit tilaajan näkökulmasta case Oulun kaupunki Infrakit 28.1.2016 Helsinki Markku Mustonen, Oulun kaupunki & Teppo Rauhala, Proxion Infra-alan digitalisoituminen Infra-ala on digitalisoitunut viimeisinä
LisätiedotDigitalisaatio työmaan arjessa nyt ja tulevaisuudessa Tietomallinnus avuksi oton suunnitteluun
Digitalisaatio työmaan arjessa nyt ja tulevaisuudessa Tietomallinnus avuksi oton suunnitteluun Kiviaines- ja murskauspäivä 19.1.2018 Juha Liukas Johtava asiantuntija, InfraBIM Dokumenttien hallinnasta
LisätiedotBuilt Environment Process Reengineering (PRE)
RAKENNETTU YMPÄRISTÖ Tarvitaanko tätä palkkia? Built Environment Process Reengineering (PRE) Kohti kulttuurimuutosta Tiina Perttula Built Environment Process Innovations Reengineering Tuottavuus Infra-ala
LisätiedotBuilt Environment Process Reengineering (PRE)
Juha Liukas RAKENNETTU YMPÄRISTÖ Tarvitaanko tätä palkkia? Built Environment Process Reengineering (PRE) Inframodel3-tiedonsiirtoformaatin käyttöönottoprojekti - työpaja 14.12.2012 Tavoite aikataulu -
LisätiedotTietomallintaminen. Suunnittelun kipupisteet
Tietomallintaminen Suunnittelun kipupisteet 25.10.2016 Tietomallinnus yhteiset pelisäännöt (YIV) edellytys eri järjestelmissä tuotetun tiedon yhdistämiseen (IInfraBIM-nimikkeistö) standardi tiedonsiirtoformaatit
LisätiedotInfran tuotetietojen hallinta, nykytilanne
Infran tuotetietojen hallinta, nykytilanne Infrajohtaminen Tavoitteen määrittely Suunnittelu Eri osa-alueilla ja vaiheilla omat järjestelmänsä ja tietomallinsa Toiminta perustuu tiedonsiirtoon: konversiot
LisätiedotLIIKENNEVIRASTO SIIRTYY TILAAMAAN TIETOMALLEJA SILTAHANKKEISSA TILAAJA AVAINASEMASSA TIETOMALLIEN KÄYTÖLLE!
LIIKENNEVIRASTO SIIRTYY TILAAMAAN TIETOMALLEJA SILTAHANKKEISSA TILAAJA AVAINASEMASSA TIETOMALLIEN KÄYTÖLLE! RIL 13.10.2011 Juha Noeskoski LIIKENNEVIRASTON SIIRTYY TILAAMAAN TIETOMALLEJA SILTAHANKKEISSA
LisätiedotPilotti: Mallipohjainen radanrakentamisen automaatio. Pilottisuunnitelma
LIITE A 1 (9) BUILT ENVIRONMENT PROCESS RE-ENGINEERING (PRE) WP5: InfraFINBIM Pilotti: Mallipohjainen radanrakentamisen automaatio Pilottisuunnitelma Muutoshistoria: Versio Pvm Tila (luonnos / ehdotus
LisätiedotKoneohjaus ja 3D-mallit maarakennustyömaalla. Teppo Rauhala, WSP Finland Oy
Koneohjaus ja 3D-mallit maarakennustyömaalla Teppo Rauhala, WSP Finland Oy 1.4.2016 Miksi BIM? Kustannuksien aleneminen Teknisen laadun paraneminen Rakentamisaikataulun lyheneminen Älykästä tiedonhallintaa
LisätiedotLiikenneviraston tavoitteita 15.1.2014
Liikenneviraston tavoitteita 15.1.2014 22.1.2014 Tiina Perttula 2 Toiminnanohjaus Ongelmia nykyisessä tavassa Sama informaatio on useissa kuvissa Pituusleikkaus Paalukohtaiset poikkileikkaukset Geotekniset
LisätiedotTietomallien hyödyntämismahdollisuudet tieverkon ylläpidossa
Novapoint käyttäjäpäivät 9.4.2014 Tietomallien hyödyntämismahdollisuudet tieverkon ylläpidossa Manu Marttinen Aluepäällikkö NCC Roads Oy Jyrsinnät ja kerrosstabiloinnit 1 Sisältö 1. Tieverkon ylläpito
LisätiedotInfra FINBIM Pilottipäivä 9. Pisararata
Infra FINBIM Pilottipäivä 9 Pisararata 6.2.2014 Pisararata: - Helsingin keskustan alle suunniteltava lähijunien kaupunkiratalenkki - Kolme asemaa: Töölö, Keskusta, Hakaniemi - Rata- ja rakentamissuunnittelu
LisätiedotAvoimella tiedonsiirrolla kohti kulttuurimuutosta 3.4.2014
Avoimella tiedonsiirrolla kohti kulttuurimuutosta 3.4.2014 Mitä mallintamisella tavoitellaan Tuottavuuden parantamista Virheiden vähenemistä Laatua Kustannustenhallintaa Määrätietoutta Kommunikoinnin ja
LisätiedotBuilt Environment Process Reengineering (PRE)
RAKENNETTU YMPÄRISTÖ Tarvitaanko tätä palkkia? Built Environment Process Reengineering (PRE) InfraFINBIM PILOTTIPÄIVÄ nro 5, 3.10.2012 Nissolan ratasuunnitelma SITO / Juha Liukas Built Environment Process
LisätiedotPRE/inframallin vaatimukset ja -ohjeet
PRE/inframallin vaatimukset ja -ohjeet Osa 11.0 Tietomallin hyödyntäminen eri suunnitteluvaiheissa, infran rakentamisessa sekä infran käytössä ja ylläpidossa Tieverkon ylläpidon mallivaatimukset 5.4.2014
LisätiedotLaadunhallinta Infratyömaalla
Laadunhallinta Infratyömaalla Mittaamaalla, mallintamalla, yhteensovittamalla 6.11.2018 BIM KEHITYS 2 TERMIT JA FORMAATIT Mallipohjaiset formaatit tukevat geometrian lisäksi laajan ominaisuustiedon välitystä.
LisätiedotBIM Suunnittelun ja rakentamisen uusiutuvat toimintatavat Teppo Rauhala
BIM Suunnittelun ja rakentamisen uusiutuvat toimintatavat Teppo Rauhala Proxion 19.10.2015 Proxion BIM historiikkia Kehitystyö lähtenyt rakentamisen tarpeista Työkoneautomaatio alkoi yleistymään 2000 luvulla
LisätiedotPilotti: Mallipohjaisen radanrakennustyömaan dynaamisen ohjausjärjestelmän kehittäminen. Pilottisuunnitelma
1 (7) BUILT ENVIRONMENT PROCESS RE-ENGINEERING (PRE) WP5: InfraFINBIM Pilotti: Mallipohjaisen radanrakennustyömaan dynaamisen ohjausjärjestelmän kehittäminen Pilottisuunnitelma Muutoshistoria: Versio Pvm
LisätiedotBuilt Environment Process Reengineering (PRE)
Juha Hyvärinen RAKENNETTU YMPÄRISTÖ Tarvitaanko tätä palkkia Built Environment Process Reengineering (PRE) InfraFINBIM PILOTTIPÄIVÄ nro 3, 26.1.2012 Pilotointi ja INBIM mallinnusvaatimukset Built Environment
LisätiedotMaa- ja kallioperämallit InfraFINBIM / Inframodel-kehitys
Maa- ja kallioperämallit InfraFINBIM / Inframodel-kehitys Maa- ja kallioperämallit yhdyskuntasuunnittelussa ja rakentamisessa -työpaja 12.3.2014 Ympäristösi parhaat tekijät Sisältö Inframodel3 Inframodel4..5
LisätiedotMallintamisen mahdollisuudet. vuorovaikutuksen lisäämiseksi infran ylläpidossa. Manu Marttinen Työpäällikkö NCC Roads Oy 1
Mallintamisen mahdollisuudet vuorovaikutuksen lisäämiseksi infran ylläpidossa Manu Marttinen Työpäällikkö 3.6.2015 NCC Roads Oy 1 TIEDONHALINNAN Mallintamisen mahdollisuudet vuorovaikutuksen lisäämiseksi
LisätiedotYleiset inframallivaatimukset YIV 2014
Yleiset inframallivaatimukset YIV 2014 Osa 7 RAKENNUSTEKNISET RAKENNUSOSAT A- Insinöörit Suunnittelu Oy/Minna Salonsaari, Jarkko Savolainen, Liikennevirasto/Heikki Myllymäki 27.6.2014 2 (16) Dokumentin
LisätiedotSiltatiedon tarkkuustason määrittäminen Taitorakennerekisterissä. Maria Vinter
Siltatiedon tarkkuustason määrittäminen Taitorakennerekisterissä Maria Vinter 2 Taustaa Diplomityö: Tietomallinnuksen hyödyntäminen siltojen ylläpidossa, valmis 09/2017 https://julkaisut.liikennevirasto.fi/pdf8/opin_2017-03_tietomallinnuksen_hyodyntaminen_web.pdf
LisätiedotKatsaus Liikenneviraston digiratkaisuihin ja toimintamallien kehityshankkeisiin
Katsaus Liikenneviraston digiratkaisuihin ja toimintamallien kehityshankkeisiin Tarmo Savolainen, Kehittämispäälliikkö InfraBIM, Liikennevirasto 26.4.2018 Liikenneviraston Digitalisaatiohanke Tietomallipohjainen
LisätiedotINFRAMALLI JA MALLINNUS HANKKEEN ERI SUUNNITTELUVAIHEISSA
INFRAMALLI JA MALLINNUS HANKKEEN ERI SUUNNITTELUVAIHEISSA 1 YLEISTÄ INFRAHANKKEEN MALLINNUKSESTA Väylämalli ohjaa suunnittelua Infrahankkeessa väylämalli toimii pohjana kaikille muille tekniikkalajimalleille
LisätiedotTietomallintamisen hyödyt ja odotukset LiVin hankkeissa. Tiina Perttula
Tietomallintamisen hyödyt ja odotukset LiVin hankkeissa Tiina Perttula Kehittämisen tasot Globaali Virasto ja ELY Oman toiminnan systemaattista kehittämistä Ohjeet (tekniset ja hankintatekniset) Viestintä
LisätiedotBuilt Environment Process Reengineering (PRE)
RAKENNETTU YMPÄRISTÖ Tarvitaanko tätä palkkia? Built Environment Process Reengineering (PRE) InfraFINBIM PILOTTIPÄIVÄ nro 4, 9.5.2012 Tuotemallinnuksen käyttöönotto Built Environment Process Innovations
LisätiedotYleiset inframallivaatimukset YIV 2015
Yleiset inframallivaatimukset YIV 2015 Osa 7 RAKENNUSTEKNISET RAKENNUSOSAT Ohjaus ja koordinointi Laadunvarmistus Lähtötietojen hankinta ja mallintaminen Inframallintaminen Vuorovaikutus ja yhteistyö Suunnittelu
LisätiedotKansalliset tietomallivaatimukset - COBIM. 13.10.2011 Kari Ristolainen - alkup. Juha Valjus / Finnmap / 06.10.2011
Kansalliset tietomallivaatimukset - COBIM 13.10.2011 Kari Ristolainen - alkup. Juha Valjus / Finnmap / 06.10.2011 AIEMPIA OHJEITA JA VAATIMUKSIA 2004-2005 2007 Jne 2 COBIM 2011, VERTAILUKOHTIA JA LÄHTÖTIETOJA
LisätiedotPRE/infraBIM tietomallivaatimukset ja ohjeet
PRE/infraBIM tietomallivaatimukset ja ohjeet Osa 6 RAKENNUSTEKNISET RAKENNUSOSAT A-Insinöörit Suunnittelu Oy/Minna Salonsaari, Jarkko Savolainen, Liikennevirasto/Heikki Myllymäki 12.2.2014 SISÄLLYSLUETTELO
LisätiedotPilotti: Lumitöiden estekartoitus. Pilottisuunnitelma
1 (8) BUILT ENVIRONMENT PROCESS RE-ENGINEERING (PRE) WP5: InfraFINBIM Pilotti: Lumitöiden estekartoitus Pilottisuunnitelma Muutoshistoria: Versio Pvm Tila (luonnos / ehdotus / hyväksytty) Tekijä(t) Huomautukset
LisätiedotTIETOMALLINNUS TEKNIIKKALAJIEN KYPSYYSASTEET PUISTOSUUNNITTELU JÄTKÄSAARI, HELSINKI
TIETOMALLINNUS TEKNIIKKALAJIEN KYPSYYSASTEET PUISTOSUUNNITTELU JÄTKÄSAARI, HELSINKI INFRAMALLINTAMISEN PÄIVÄ 1.2.2017 Veli-Pekka Koskela ESITYKSEN SISÄLTÖ Hanke-esittely Yhteistoiminta puistosuunnitteluhankkeessa
LisätiedotNovapoint VDC Tuotteet Tietomallit ja yhteistyö haltuun. Jarkko Sireeni Toimialapäällikkö VDC Tuotteet ja Palvelut Vianova Systems Finland Oy
Novapoint VDC Tuotteet Tietomallit ja yhteistyö haltuun Jarkko Sireeni Toimialapäällikkö VDC Tuotteet ja Palvelut Vianova Systems Finland Oy Infra ala on siirtymässä tietomallintamiseen Liikennevirasto
LisätiedotKaupunkimallit ja Mallintava kaavoitus. Vianova Systems Finland Oy Jarkko Sireeni 9.2.2011
Kaupunkimallit ja Mallintava kaavoitus Vianova Systems Finland Oy Jarkko Sireeni 9.2.2011 Kaupunkimalli? Mallintamisen eri skaalat Kaavoitus ja aluerakentaminen Infra ja kunnallistekniikka Talonrakennus
LisätiedotSillat ja taitorakenteet
Sillat ja taitorakenteet YIV2015 Yleiset inframallivaatimukset käytännössä Minna Salonsaari WWW.AINS.FI Osa 7 Rakennustekniset rakennusosat Ohjeen käyttö Voidaan soveltaa kaikissa urakkamuodoissa ja suunnitteluvaiheissa
LisätiedotPRE/inframallin vaatimukset ja -ohjeet
Osa 9 16.4.2013 1 (12) Versiointisivu Dokumentin versiohistoria Versio Päiväys Tekijä Kuvaus 0.1 16.4.2013 Sami Luoma Mallinnusohjeen perusohjeet Luonnosversio 0.1 16.4.2013 2 (12) SISÄLLYS 1 YLEISTÄ...
LisätiedotInframodel tiedonsiirto 23.8.2006
Inframodel tiedonsiirto 23.8.2006 Inframodel 2 tiedonsiirto, yleistä Inframodel 2 -projekti valmistui maaliskuun 2006 lopussa. Projektissa määritettiin ja toteutettiin uusi menetelmä väylätietojen siirtoon
LisätiedotRIL tietomalliseminaari Länsimetron 5D-mallinnus. Länsimetro Oy 13.10.2011
RIL tietomalliseminaari Länsimetron 5D-mallinnus Länsimetro Oy 13.10.2011 Länsimetro virtuaalisesti 2 Länsimetromalli Tekes hanke 5D- Tietomalli: 3D = rakenteet ja laitteet, 4D = aika, 5D =määrätiedot,
LisätiedotPRE tulosseminaari 14.3.2013. Heikki Halttula, toimitusjohtaja Vianova Systems Finland Oy
PRE tulosseminaari 14.3.2013 Heikki Halttula, toimitusjohtaja Vianova Systems Finland Oy PRE Tulosseminaari 14.3.2013 mikä muuttuu, miten toimiala tai ansaintalogiikka muuttuu ja millaisia uusia toimijoita
LisätiedotVT8 Sepänkylän ohitustie - väliraportointia (VT8-BIM)!
RYM PRE InfraFINBIM, Pilottipäivä nro 6, 5.2.2013 VTT, Vuorimiehentie 3, Espoo VT8 Sepänkylän ohitustie - väliraportointia (VT8-BIM)! Rauno Heikkilä, Oulun yliopisto! Tausta! Tutkimus- ja pilottikohteena
LisätiedotHUS-Kiinteistöt Oy:n tietomallipohjainen investointiprosessi
HUS-Kiinteistöt Oy:n tietomallipohjainen investointiprosessi Esitelmä 17.9.-14 HUS-Kiinteistöt Oy:n toimintaympäristö Onnistunut rakennusinvestointi Tietomallipohjainen investointiprosessi Tietomallintamisen
LisätiedotYleiset inframallivaatimukset YIV2015
Yleiset inframallivaatimukset YIV2015 Osa 2 Yleiset mallinnusvaatimukset Ohjaus ja koordinointi Laadunvarmistus Lähtö-tietojen hankinta ja harmoni-sointi Infra-mallintaminen Tekniikkalajien yhteensovittaminen
Lisätiedot14:30 Tilaisuuden avaus, Heikki Halttula 16:05 Mallipohjainen integraatio. 16:30 InfraTM hanke ja InfraBIM Liikennevirasto
RIL infrabim seminaari 14:30 Tilaisuuden avaus, Heikki Halttula 16:05 Mallipohjainen integraatio RIL Tietomallitoimikunnan puheenjohtaja rakennusteollisuuden aloilla, Erkki Mäkinen, Segmenttijohtaja, Infrarakentaminen
LisätiedotBuilt Environment Process Reengineering (PRE)
RAKENNETTU YMPÄRISTÖ Tarvitaanko tätä palkkia? Built Environment Process Reengineering (PRE) PILOTTIPÄIVÄ nro 3, 26.1.2012 Built Environment Process Innovations Reengineering Page 1 Page 2 Tietomallivaatimukset,
LisätiedotBuilt Environment Process Reengineering (PRE)
RAKENNETTU YMPÄRISTÖ Tarvitaanko tätä palkkia? Built Environment Process Reengineering (PRE) PILOTTIPÄIVÄ nro 3, 26.1.2012 Vt 25 parantaminen välillä Meltola-Mustio RS, pilotin esittely Lauri Harjula,
LisätiedotMallipohjaisuus Liikennevirastossa 13.3.2014
Mallipohjaisuus Liikennevirastossa 13.3.2014 Mitä mallintamisella tavoitellaan Tuottavuuden parantamista Virheiden vähenemistä Laatua Kustannustenhallintaa Määrätietoutta Kommunikoinnin ja yhteistyön paranemista
LisätiedotVelho-allianssi ja ajankohtaista tietomallinnuksesta Tienpitopäivä / Tarmo Savolainen
Velho-allianssi ja ajankohtaista tietomallinnuksesta 15.11.2018 Tienpitopäivä / Tarmo Savolainen Velho-hanke Liittyy Tieverkon ennakoiva kunnonhallinta ja tiestötietojen ylläpitojärjestelmän kehittäminen
LisätiedotTOKA -projekti. Pysyvää tietomalliosaamista rakennusalan toimijoille. Etelä-Karjalassa. Infotilaisuus 7.6.2012
TOKA -projekti Pysyvää tietomalliosaamista rakennusalan toimijoille Etelä-Karjalassa. Infotilaisuus 7.6.2012 Mikä on tietomalli? BIM = Building Information Model Rakennuksen tietomalli, (myös rakennuksen
LisätiedotKruunusillat joukkoliikenneyhteys
Kruunusillat joukkoliikenneyhteys Tiedonhallinta Ville Alajoki Kruunusillat, joukkoliikenneyhteys Keskustan raitiotien päätepysäkki Katu-, raitiotieyhteydet Nihdissä Katu-, raitiotieyhteydet keskustasta
LisätiedotDigitaalinen luovutusaineisto
Digitaalinen luovutusaineisto BuildingSMART Finland Inframallintamisen päivä 2017 Kari Partiainen Projektipäällikkö Liikennevirasto 6.2.2017 Ville Suntio Projekti- ja kehityspäällikkö Destia Oy Pilottihanke
LisätiedotBuilt Environment Process Reengineering (PRE)
Jutta Peura RAKENNETTU YMPÄRISTÖ Tarvitaanko tätä palkkia? Built Environment Process Reengineering (PRE) Pilottipäivä PILOTTIEN ANALYSOINTIA Jutta Peura ja Tarja Mäkeläinen Built Environment Process Innovations
LisätiedotTietomallipohjainen liiketoiminta RYM-SHOK 2.10.2009 Tietomallipohjaisten prosessien haasteet ja mahdollisuudet omistajille
Jukka Riikonen Tietomallipohjainen liiketoiminta RYM-SHOK 2.10.2009 Tietomallipohjaisten prosessien haasteet ja mahdollisuudet omistajille Viiteympäristö Rakennusinvestoinnit joista yli 1 M :n hankkeisiin
LisätiedotRautatieinfran mallintamisen hyödyt: suunnittelu, rakentaminen, ylläpito
Rautatieinfran mallintamisen hyödyt: suunnittelu, rakentaminen, ylläpito Tietomallintamisen opit infran tilaamisessa ja hyödyntämisessä seminaari 6.3.2013 Kimmo Laatunen Aloitimme runsaat 150 vuotta sitten
LisätiedotNovapoint VDC Explorer. VDC Tuotteet ja Palvelut Vianova Systems Finland Oy
Novapoint VDC Explorer Jani Myllymaa Myyntijohtaja Jarkko Sireeni Toimialapäällikkö VDC Tuotteet ja Palvelut Vianova Systems Finland Oy Kannattaako mallintaa ja simuloida etukäteen? Novapoint VDC Tuotteet
LisätiedotPRE/InfraFINBIM tietomallivaatimukset ja ohjeet AP3 Suunnittelun ja rakentamisen uudet prosessit
Built Environment Process Re-engineering PRE PRE/InfraFINBIM tietomallivaatimukset ja ohjeet AP3 Suunnittelun ja rakentamisen uudet prosessit 18.03.2014 Osa 12: Tietomallin hyödyntäminen infran rakentamisessa
LisätiedotMallipohjainen radanrakentamisen automaatio
Mallipohjainen radanrakentamisen automaatio Infra FINBIM Pilottipäivät 24.10.2013 Jussi Heikkilä Mallipohjainen radanrakentamisen automaatio Pilotin kesto: huhtikuu/2012 lokakuu/2012 Diplomityö Tietomallipohjaisen
LisätiedotMallipohjaisen hankkeen hyödyt
Mallipohjaisen hankkeen hyödyt Tilaajan mietteitä 1.12.2015 Mitä mallintamisella tavoitellaan Tuottavuuden parantamista Virheiden vähenemistä Laatua Kustannustenhallintaa Määrätietoutta Kommunikoinnin
LisätiedotInfra 2010 loppuseminaari, Helsinki 5.11.2008 Siltojen tuotemallintamisen ja rakentamisautomaation
Infra 2010 loppuseminaari, Helsinki 5.11.2008 Siltojen tuotemallintamisen ja rakentamisautomaation kehittäminen (5D-SILTA) Rauno Heikkilä Oulun yliopisto, Rakentamisteknologian tutkimusryhmä Sisältö 1)
LisätiedotTietomallien käyttöönotto Liikennevirastossa LiViBIM 2012 2014. Timo Tirkkonen 26.1.2012
Tietomallien käyttöönotto Liikennevirastossa LiViBIM 2012 2014 Timo Tirkkonen 26.1.2012 Taustaa TAHTOTILA Tilaajat ja palvelutoimittajat yhdessä yhteistyönä tekevät Suomen infra-alasta Euroopan tehokkaimman
LisätiedotVIASYS VDC ASIAKASPÄIVÄ 2016 SUUNNITTELUSTA RAKENTAMISEEN TIETOMALLINTAMINEN JA TIEDONHALLINTA SUUNNITTELIJAN NÄKÖKULMASTA
VIASYS VDC ASIAKASPÄIVÄ 2016 SUUNNITTELUSTA RAKENTAMISEEN TIETOMALLINTAMINEN JA TIEDONHALLINTA SUUNNITTELIJAN NÄKÖKULMASTA Emil Matintupa 25.5.2016 1 AGENDA 1. Tietomallien rooli tiensuunnitteluprosessissa
LisätiedotYIV Osa 4 - Inframalli ja mallinnus hankkeen eri suunnitteluvaiheissa
YIV Osa 4 - Inframalli ja mallinnus hankkeen eri suunnitteluvaiheissa 5.5.2015 Niko Janhunen Ohjeen rajaukset Ohje käsittelee: Teiden, katujen, puistojen ja ratojen mallinnusta Suunnitteluvaiheet ennen
LisätiedotBuilt Environment Process Reengineering (PRE)
Firstname Lastname RAKENNETTU YMPÄRISTÖ Tarvitaanko tätä palkkia? Built Environment Process Reengineering (PRE) InfraFINBIM PILOTTIPÄIVÄ nro 4, 9.5.2012 Tuotemallinnuksen käyttöönotto Vt 25 parantaminen
LisätiedotRakentamisen tietomallit käyttöön Etelä-Karjalassa
Rakentamisen tietomallit käyttöön Etelä-Karjalassa Peruskysymykset Mitä tarkoittaa käytännössä rakennuksen tietomalli BIM? Miten tietomalleja on käytetty ja miltä tulevaisuus näyttää? Tietomallintamisen
Lisätiedot8.30 Ilmoittautuminen ja aamukahvi, materiaalin jako. 10.00 Luottamuksen rakentaminen rakennushankkeessa
2. jakso 5 7.10.2010, Sokos Hotel Vantaa, Vantaa PROJEKTIHALLINTA I: 1. jakso 1 2.9.2010 Sokos Hotel Presidentti, Helsinki 1.9.2010: Projektin kokonaishallinta 8.30 Ilmoittautuminen ja aamukahvi, materiaalin
LisätiedotCAD-tasojärjestelmän päivitys ja laajentaminen Alustava työohjelma ja kustannusarvio 4.2.2010
CAD-tasojärjestelmän päivitys ja laajentaminen Alustava työohjelma ja kustannusarvio 4.2.2010 Sisältö 1 Johdanto 3 2 Alustava työohjelma 4 2.1 Yleistä 4 2.2 Osa 1; Ohjeen päivittäminen 4 2.3 Osa 2; Suunnittelujärjestelmät
LisätiedotInframallintamisen kehittäminen 2018 T2 Tehtävä 2 Infran nimikkeistöt, esiselvitys
1(5) Inframallintamisen kehittäminen 2018 T2 Tehtävä 2 Infran nimikkeistöt, esiselvitys 1. LÄHTÖKOHTA Infran elinkaaressa lähtötietojen hankinnassa, suunnittelussa ja rakentamisessa sekä kunnossapidossa
LisätiedotMITEN HANKINTAMENETTELYILLÄ VOIDAAN VAIKUTTAA TIETOMALLIEN KÄYTÖN TEHOKKUUTEEN RAKENNUSHANKKEISSA
Image size: 7,94 cm x 25,4 cm MITEN HANKINTAMENETTELYILLÄ VOIDAAN VAIKUTTAA TIETOMALLIEN KÄYTÖN TEHOKKUUTEEN RAKENNUSHANKKEISSA -Infrahankkeiden näkökulma Mikko Leppänen 28.5.2013 Infrarakentaminen vuonna
LisätiedotVDC Expoder ja Live koekäyttö tilaajanäkökulma sekä työmaakäyttö 9.4.2014
VDC Expoder ja Live koekäyttö tilaajanäkökulma sekä työmaakäyttö 9.4.2014 Liikenneviraston hankkeet toimiala Ari Mäkelä Projektipäällikkö Liikennevirasto projektien toteutus osasto Aikaisempi työura; Lemminkäinen
LisätiedotIFC, InfraFINBIM ja buildingsmart
IFC, InfraFINBIM ja buildingsmart Tietomallinnuksen viime aikojen kuulumisia Anssi Savisalo johtava konsultti, FCG Suunnittelu ja tekniikka Oy 10.2.2014 Page 1 RAKENNUS INFRASTRUKTUURI (kadut, kunnallistekniikka)
LisätiedotAla muutoksessa Tietomallintaminen on jo täällä. Heikki Halttula Toimitusjohtaja Vianova Systems Finland Oy
Ala muutoksessa Tietomallintaminen on jo täällä Heikki Halttula Toimitusjohtaja Vianova Systems Finland Oy Vianova Systems Finland Oy Liikevaihto 5,2 M 35 työntekijää AAA -luottoluokitus Pääosin henkilökunnan
LisätiedotUAV:n avulla tuotetun fotogrametrsine pistepilven hyödyntäminen infrahankkeen suunnittelussa ja rakentamisessa Olli Sihvola, työpäällikkö, SRV
UAV:n avulla tuotetun fotogrametrsine pistepilven hyödyntäminen infrahankkeen suunnittelussa ja rakentamisessa Olli Sihvola, työpäällikkö, SRV 1 2018-11-09 Gendiatur, que reiunt explabo. Ut asinctiis de
Lisätiedot1. päivä 10.9.2014. 8.30 Ilmoittautuminen ja aamukahvi, materiaalin jako
1. päivä 10.9.2014 8.30 Ilmoittautuminen ja aamukahvi, materiaalin jako 9.00 Koulutusohjelman avaus Tavoitteet Osallistujat Johtaja Anu Karvonen Suomen Rakennusinsinöörien Liitto RIL 9.15 Projektipäällikön
LisätiedotPRE/inframallin vaatimukset ja -ohjeet
Osa 9 19.9.2013 1 (23) Versiointisivu Dokumentin versiohistoria Versio Päiväys Tekijä Kuvaus 0.1 16.4.2013 Sami Luoma Mallinnusohjeen perusohjeet 0.2 22.8.2013 0.3 19.9.2013 Luonnosversio 0.1 19.9.2013
LisätiedotTiikerinloikka tuotemallilla Infra FINBIM tulevaisuuden aseeksi? 6.4.2011 Ville Saksi/Kimmo Laatunen VR Track Oy
Tiikerinloikka tuotemallilla Infra FINBIM tulevaisuuden aseeksi? 6.4.2011 Ville Saksi/Kimmo Laatunen VR Track Oy Infra FINBIM -visio Vuonna 2014 suuret infran haltijat tilaavat vain mallipohjaista palvelua,
LisätiedotTIeTOMALLINTAMINeN INFRA-ALALLA. Yhteinen nimikkeistö Yleiset inframallivaatimukset älykäs tiedonsiirto Mallintaminen kaupungeissa INFRA 2025 -visio
TIeTOMALLINTAMINeN INFRA-ALALLA Yhteinen nimikkeistö Yleiset inframallivaatimukset älykäs tiedonsiirto Mallintaminen kaupungeissa INFRA 2025 -visio INFRABIM-TIEDOTUSLEHTI 2015 SISÄLTÖ Infra FINBIM vauhditti
LisätiedotIPT 2. Syventävä työpaja ( ): Ryhmätöiden tulokset
IPT 2 Syventävä työpaja (5.4.2017): Ryhmätöiden tulokset Aamupäivän ryhmätyöt Ryhmätyö 1. Mitkä ovat mielestänne tärkeimmät yhteistoimintamekanismit (must)? Ryhmätyö 2: a) Miten tilaajat voivat edesauttaa
LisätiedotYLEISET INFRAMALLIVAATIMUKSET YIV 2019
YLEISET INFRAMALLIVAATIMUKSET YIV 2019 YLEISET ASIAT LÄHTÖTIEDOT SUUNNITTELU RAKENTAMINEN Mallinnusvaatimukset Nimikkeistö Formaatti Building SMART Finland, Infra-toimialaryhmä 2.5.2019 YIV 2019 Sisällys
LisätiedotINPRO Infrahankkeen kokonaisprosessin ja tietotarpeiden mallintaminen
1 INPRO Infrahankkeen kokonaisprosessin ja tietotarpeiden mallintaminen INFRA 2010 ohjelman hankekatsaus Tuotemalliprosessi Jouko Kankainen / Ari-Pekka Manninen Helsinki University of Technology CEM Construction
LisätiedotYIV 2015 PÄIVITYS, LUONNOS 03/2019. Sisällys
YIV 2015 PÄIVITYS, LUONNOS 03/2019 Sisällys Johdanto... 5 Käsitteet... 7 1. YLEINEN OSA... 12 1.1. Johdanto... 12 1.2. Infrahankkeen vaiheet... 13 1.2.1. Yleistä... 13 1.2.2. Mallipohjaisen hankkeen suunnittelu
LisätiedotTietomallinnuksen konkretisointi VR Track Oy:ssä. INFRA13 Pasi Kråknäs 5.3.2013
Tietomallinnuksen konkretisointi VR Track Oy:ssä INFRA13 Pasi Kråknäs 5.3.2013 Aloitimme runsaat 150 vuotta sitten Helsinki Hämeenlinna-rataosuuden rakentaminen aloitettiin 1858 Ensimmäinen säännöllinen
LisätiedotInfraModel2 Tiedonsiirron pilotointi
InfraModel2 Tiedonsiirron pilotointi Infra 2010 kehittämisohjelman loppuseminaari 5.11.2008, Erkki Mäkinen Sisältö Taustatietoa InfraModel2 - Tiedonsiirron pilotointi InfraModel-formaatin jatkokehittäminen
LisätiedotSMART PROJECT ALLIANCE
SMART PROJECT ALLIANCE Uusi korjausrakentamisen palvelukonsepti SMART PROJECT ALLIANCE KUSTANNUSTEHOKAS PALVELUKONSEPTI Kiinteistön, laitoksen tai infrakohteen elinkaari Laserkeilauspalvelut Ja 3D mallinnus
Lisätiedot