Tie- ja ratahankkeiden inframalliohje

Save this PDF as:
 WORD  PNG  TXT  JPG

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Tie- ja ratahankkeiden inframalliohje"

Transkriptio

1 LUONNOS Liikenneviraston ohjeita xx/2016

2

3 Tie- ja ratahankkeiden inframalliohje Liikenneviraston ohjeita xx/2016 Liikennevirasto Helsinki 2016

4 Kannen kuva: Verkkojulkaisu pdf ( ISSN-L X ISSN ISBN xxx-x Liikennevirasto PL HELSINKI Puhelin

5 OHJE Tekniikka ja ympäristö -osasto xx.xx.2016 Dnro LIVI/xxxx/xx.xx/2016 Säädösperusta Korvaa/muuttaa Kohdistuvuus Liikennevirasto, ELY-keskukset Voimassa xx.xx.2016 alkaen toistaiseksi Asiasanat Tiet, radat, hankkeet, tietomallit, mallinnus, ohjeet Liikenneviraston ohjeita xx/2016 Ylijohtaja Tekninen johtaja Mirja Noukka Markku Nummelin Tämä ohje hyväksytään sähköisellä allekirjoituksella. Merkintä sähköisestä allekirjoituksesta on viimeisellä sivulla. LISÄTIETOJA Heikki Myllymäki Liikennevirasto puh Liikennevirasto PL 33 puh HELSINKI faksi

6 4 Liikenneviraston ohjeita xx/2016 Esipuhe

7 Liikenneviraston ohjeita xx/ Sisältö KÄSITTEET JOHDANTO Mallinnus infrahankkeissa Ohjeen tavoitteet Mallinnusohjeet MALLIPOHJAINEN HANKE Hankinnan suunnittelu ja valmistelu Ohjaus, yhteistyö ja vuorovaikutus Lähtötietomalli Suunnitelmamallit Yhdistelmämallit Rakentamisen mallit Laadunvarmistus Tarkastaminen Omaisuudenhallinta MALLINTAMINEN ERI HANKEVAIHEISSA Yleistä Esisuunnitelma- ja tarveselvitysvaihe Yleissuunnitelmavaihe Tie- ja ratasuunnitelmavaihe Mallinnus rakennus- ja rakentamissuunnitelmavaiheessa Rakentaminen Yleistä Rakentamisen mallit Kunnossapito LUOVUTETTAVA AINEISTO JA MALLIPOHJAINEN TARKASTUS Yleistä Laadunvarmistus Suunnitteluvaihe Laadunvarmistus Tarkastus Taulukko luovutettavista aineistoista, formaatit Rakentaminen Tarkastusprosessi ennen rakentamista Tarkastusprosessi rakentamisen jälkeen Digitaalinen luovutusaineisto LIITTEET Liite 1 Liite 2 Liite 3 Liite 4 Liite 5 Tietomallin tarkkuusvaatimukset eri suunnitelmavaiheissa Lähtötietomallin luovutusaineisto suunnitteluvaiheittain Suunnitelmamallin luovutusaineisto suunnitteluvaiheittain Tilaajan tarkastuslista Tietomalliselostus

8 6 Liikenneviraston ohjeita xx/2016 Käsitteet Seuraavassa on lueteltu tämän ohjeen kannalta oleelliset käsitteet. Laajemmin käsitteet on esitetty InfraBIM-sanastossa ja YIV-ohjeissa. BIM ja InfraBIM Building Information Model eli vapaasti suomennettuna rakennuksen tietomalli. Infra-alalla on puhuttu vastaavasti InfraBIM-termistä. Termiä BIM voidaan kuitenkin käyttää myös infra-alalla building-sanasta huolimatta, mutta usein käytetään selvennyksen vuoksi etuliitettä infra. Digitaalinen luovutusaineisto Toteumamallista ja laadunvarmistusaineistosta muodostuva luovutettava aineisto, joka todentaa rakentamisen laadun ja toimii lähtötietona kunnossapitovaiheelle. Esittelymalli Koneohjausmalli Kunnossapitomalli IFC Inframalli Inframodel Lähtötietomalli Esittelymalli (aik. virtuaalimalli) sisältää mm. rakennepintojen tekstuureja, valoa, varjoja ja muita detaljeja, jotka tekevät mallista visuaalisesti mahdollisimman todellisuutta vastaavan. Muodostetaan eri tekniikkalajien suunnittelumallien ja lähtöaineistojen pohjalta muodostettu malli. Esittelymalli tukee päätöksentekoa, viestintää, markkinointia ja vuorovaikutusta. Malli, jolla tarkoitetaan toteutusvaiheen suunnittelumallista jalostettuja työkoneiden koneohjausmalleja. Mallien käyttö mahdollistaa työkoneautomaation hyödyntämisen. Infran rakenteiden ja rakennepintojen koneohjausmallit muodostuvat geometrialinjoista, 3D-taiteviivoista ja niiden kolmioverkkomalleista sekä pistemäisistä aineistoista ja verkostomalleista. Kunnossapidon oma paikkaan sidottu (tulevaisuuden) tietomalli, jota infraomaisuuden omistaja pystyy hyödyntämään omaisuudenhallinnassa ja kunnossapidossa. Industry Foundation Classes; talonrakennuspuolella LandXML:ää vastaava standardi, johon perustuu IFC-tiedonsiirtoformaatti, joka puolestaan vastaa Inframodeltiedonsiirtoa. Infrarakenteen tietomalli Kansainväliseen LandXML-standardiin perustuva avoin tiedonsiirtomenetelmä. Eri tietolähteistä saadut tai mitatut tuotteiden, toiminnan ja palveluiden suunnittelua varten hankitut lähtötiedot digitaalisessa muodossa jäsenneltyinä.

9 Liikenneviraston ohjeita xx/ Nykytilamalli Osamalli Paikalleenmittausmalli Suunnitelmamalli Malli, joka kuvaa kohteen nykytilaa sellaisena, kuin se todellisuudessa on. Nykytilamalliin otetaan mukaan suunnitteluun vaikuttavat asiat, kuten nykyiset rakenteet ja rakennukset sekä suojeltavat kohteet yms. Nykytilamalli sisältyy lähtötietomalliin. Tekniikkalajikohtainen suunnittelumalli, joka sisältää ainoastaan suunniteltua tietoa. Kaikki tekniikkalajimallit elävät läpi koko hankkeen elinkaaren, yksityiskohtaisuus lisääntyy hankevaiheesta seuraavaan. Toteutusmallin osamalli, jolla rakennettavat tai asennettavat kohteet mitataan ja merkitään maastoon toteutusta varten. Mallipohjainen suunnitelma, jolla tarkoitetaan infrarakenteen tai -järjestelmän mallia, joka kattaa suunnittelijoiden suunnitteluratkaisut. Tiedonhallintasuunnitelma, tietomallinnussuunnitelma Tiedonhallintasuunnitelma on palveluntuottajan laatima kuvaus toimeksiannon aikaisen suunnitelmatiedon hallinnan toteutuksesta käytännössä. Suunnitelmatiedon osalta tiedonhallintasuunnitelma on kuvattu kattavasti ohjeessa Liikenneviraston ohjeita 23/2012 Suunnitelmatiedon hallinta. Tietomallinnussuunnitelma kuvaa, miten mallinnus tullaan toteuttamaan hankkeessa. Se voi olla osa tiedonhallintasuunnitelmaa. Tietomallikoordinaattori Tietomalliselostus Toteumamalli Toteutusmalli YIV Tietomallikoordinaattori vastaa hankkeen tietomallinnuksesta ja valvoo, että tiedonhallinta tehdään vaadittavien ohjeiden mukaisesti. Tietomallikoordinaattorin vastuualueeseen kuuluvat muun muassa lähtötietomalli, yhdistelmämallit ja näiden dokumentointi. Selostaa, miten mallinnus on toteutettu koko hankkeen ajalta. Jos lähtötietomalli on tehty samassa projektissa, tulee se yhdistää tietomalliselostukseen. Infrarakenteesta tai -järjestelmästä tuotettu inframalli, joka on tehty täydentämällä ja päivittämällä toteutusmallia rakenteen lopullisen toteuman mukaisesti. Tietomalli, joka kattaa toteutuksen näkökulman, eli rakentamisen tehtävät, resurssit, ajoituksen, jne. Voi tarkoittaa myös suunnittelumalleista jalostettuja työkoneiden koneohjausmalleja tai mittauksia, ja maastoon merkintää varten laadittuja paikalleenmittausmalleja. Yleiset inframallivaatimukset,

10 8 Liikenneviraston ohjeita xx/2016 Yhdistelmämalli Ylläpitomalli Eri tietomalleista yhdistetty tietomalli, joka voidaan muodostaa eri käyttötarkoituksiin. Yhdistelmämalleja hyödynnetään erityisesti tekniikkalajien yhteensovituksessa tai vuorovaikutuksessa. Sama kuin kunnossapitomalli. Aikaisemmin on puhuttu ylläpitomallista, mutta ylläpito-termin poistuessa ei voida enää käyttää käsitettä ylläpitomalli.

11 Liikenneviraston ohjeita xx/ Johdanto Mallinnus infrahankkeissa Infran tietomalli on digitaalisessa muodossa olevan infrakohteen 3-ulotteinen kuvaus ominaisuustietoineen. Tiedon kuvaaminen mallipohjaisesti mahdollistaa sen, että tietoa pystyvät ihmisen lisäksi tulkitsemaan myös tietotekniset järjestelmät ja sovellukset, kuten määrälaskentaohjelmistot, työmaan mittaus- ja koneohjauslaitteet sekä infran hallinnan rekisterit ja liittyvät sovellukset. Tietomallien hyödyntämisen potentiaali nykyisten suunnittelu- ja rakentamisprosessien tehostamiseen on näin ollen suuri. Tietyn infrakohteen tai sen osan tietomallista voidaan käyttää myös termiä inframalli. Tietomallipohjaisten toimintatapojen ja mallinnuksen hyödyntäminen infra-alalla on viime vuosina edistynyt voimakkaasti. Samalla kiinnostus mallien käyttämiseen on lisääntynyt ja kehitystyötä on tehty yhdessä eri toimijoiden kanssa. Tietoa tietomallintamisesta ja tukea tietomallipohjaisten prosessien käyttöönotossa antaa buildingsmart Finland (bsf), joka on tietomallintamisen yhteistyöfoorumi. Suomessa se on organisoitu yhdeksi Rakennustietosäätiön RTS:n päätoimikunnaksi. BuildingSMART Finland on julkaissut Yleiset inframallivaatimukset (YIV) -ohjeet, joita se myös kehittää ja vie käytäntöön. Suunnittelu- ja rakennushankkeissa toimiva ja luotettava tiedonvaihto eri osapuolten kesken on eräs keskeisimmistä hankkeen onnistumistekijöistä. Tehokkaan tiedonhallinnan ja käytön kannalta on tärkeää, että kaikki ymmärtävät tiedon samalla tavalla tieto on jäsennelty yhteisesti sovitulla tavalla tietoa hallinnoidaan yhteisesti sovitussa paikassa tieto on sujuvasti hyödynnettävissä/muokattavissa eri osapuolten tarpeisiin. Mallinnus ei ole vain 3D-mallien tuottamista, vaan tiedonhallintaa ja tuotetun tiedon hyödyntämistä kokonaisvaltaisesti ja tehokkaasti, jotta vältytään hukkatyöltä. Mallinnuksen tavoitteena on, että kertaalleen suunniteltua tai mallinnettua tietoa voidaan siirtää hankkeen elinkaaren aikana vaiheesta toiseen oikean muodossa ilman, että tietoa menetetään. Mallipohjainen suunnittelu tarkoittaa, että suunnittelu tapahtuu alusta saakka suunnittelujärjestelmässä, joka tuottaa mallipohjaista aineistoa. Jokainen suunniteltu kokonaisuus rakentaa mallia eteenpäin. Malli ja tiedot ovat katseltavissa eri tavoin eri näkymissä 3D:nä, karttanäkymänä tai leikkauksina. Aineisto voidaan kirjoittaa ulos avoimissa formaateissa ja siirtää toiseen ohjelmaan. Siirtymävaiheessa tarvittavat piirustukset voidaan tuottaa mallista.

12 10 Liikenneviraston ohjeita xx/2016 Mallipohjainen suunnittelu mahdollistaa suunnitelmatilanteen ja valmiuden esittämisen minä ajanjaksona tahansa. Suunnittelun tilannetieto julkaistaan yleensä erillisenä yhdistelmämallina. Siihen kootaan aineisto lähtötietomallista ja eri tekniikkalajien valmiustason mukaisista osamalleista, esim. katselua ja kommentointia varten. Suunnitelmia voidaan tarkastella ja kommentoida yhteistyössä eri toimijoiden ja tahojen kesken. Vuorovaikutuksen ja visualisoinnin parantamiseksi eri osamalleista voidaan tehdä myös esittelymalli, joka kuvaa suunnitelman mahdollisimman todenmukaisena. Kuvassa 1 on esitetty esittelymallin havainnollisuus verrattuna perinteiseen piirustukseen. Yhteistyön ja vuorovaikutuksen tavoitteena on synnyttää teknistaloudellisesti paras mahdollinen suunnitteluratkaisu: lopputuote, joka palvelee seuraavan vaiheen tarpeita, ja jonka tietosisältö voidaan hyödyntää jalostetussa muodossa myöhemmissä vaiheissa. Tulevaisuudessa tietomalli voi korvata tarvittavilta osin nykymuotoista suunnitelmadokumenttien kokonaisuutta sitä mukaa kuin malliin voidaan yhdistää ominaisuustietoja, kuten materiaalit, tuotevaatimukset, pinta-ala- ja tilavuustiedot objektien ominaisuutena. Mallien ja perinteisten piirustusten ei tarvitse olla toistensa vaihtoehtoja, vaan ne voivat täydentää toisiaan. Onkin tärkeää, että piirustukset voidaan tuottaa samasta ohjelmasta kuin tietomalli. Piirustuksia tarvitaan edelleen mm. hallinnollisia käsittelyjä varten. Piirustusten sisällön tulee vastata mallia yhtenevältä osaltaan.

13 Liikenneviraston ohjeita xx/ Kuva 1. Suunnitteluohjelmistojen tuottaessa 3D-tietoa, myös ratkaisuja havainnollistavien esittelymallien tuottaminen tehostuu. Esittelymalleista on viime vuosina tullut tärkeä asukkaiden, sidosryhmien ja päättäjien kanssa käytävän vuoropuhelun työkalu.

14 12 Liikenneviraston ohjeita xx/2016 Ohjeen tavoitteet Tämän ohjeen tavoitteena on tarkentaa yleistä ohjeistusta tie- ja ratahankkeiden mallinnusprosessin näkökulmasta. Ohjeessa esitetään minimitaso, jota voidaan vaatia mallipohjaisessa hankkeessa sekä työkaluja mallipohjaisen hankkeen ohjaukseen. Ohje sisältää myös käytäntöjä ja toimintatapoja, joita suunnittelija ja rakentaja jo nyt hyödyntävät mallipohjaisessa toiminnassa. Ohje on tarkoitettu tie- ja ratahankkeisiin. Vakioidut mallipohjaiset toimintatavat sopivat kaikentyyppisiin hankkeisiin. Ohjeen tarkoituksena on tukea mallipohjaiseen toimintaan siirtymistä. Yleisesti suunnittelun ja rakentamisen toimintaa, prosesseja ja tuloksia ohjaavia ohjeita tulee edelleen noudattaa sisällön ja toimintaohjeiden osalta. Inframallinnusta pitää vielä soveltaa näihin ohjeisiin, mutta mallinnus tuo uusia työtapoja ja mahdollisuuksia sekä vaatimuksia hankkeiden läpivientiin ja lopputuotteisiin. Yleiset inframallivaatimukset (YIV) on infra-alan yhteinen ohjeistus, jonka osat julkaistiin aluksi luonnoksina vuosina Nyt käytössä olevat viralliset versiot on julkaistu vuosina Ohjekokonaisuuteen liittyvät InfraBIM-nimikkeistö ja Inframodel-tiedonsiirron ohjeet. Siltojen ja taitorakenteiden osalta Liikenneviraston Siltojen tietomalliohje toimii yleisenä vaatimuksena. Tarve vaatimuksille on syntynyt suurimpien infratilaajien tavoitteesta siirtyä tietomallintamisen käyttöön. Tilaajilla ja palvelujen tarjoajilla on oltava yhteinen näkemys siitä, mitä ja miten mallinnetaan hankkeiden eri vaiheissa. Inframallivaatimukset on tarkoitettu käytettäväksi hankintojen yleisinä teknisinä viiteasiakirjoina ja inframallintamisen ohjeina. Mallinnusohjeet Yleisiä noudatettavia infra-alan mallinnusohjeita ovat muun muassa: (ajantasainen luettelo löytyy Liikenneviraston sivuilta) Liikenneviraston ohjeet Siltojen tietomalliohje 6/2014 Yleiset Inframallivaatimukset YIV 1. Tietomallipohjainen hanke 2. Yleiset mallinnusvaatimukset 3. Lähtötiedot, Liite1, Liite 2 4. Inframalli ja mallinnus hankkeen eri suunnitteluvaiheissa 5. Rakennemallit; 5.1 Maa-, pohja- ja kalliorakenteet, päällys- ja pintarakenteet, 5.2 Maarakennustöiden toteutusmallin (koneohjausmalli) laadintaohje, 5.3 Maarakennustöiden toteumamallin laadintaohje, 5.3 Liite 1 6. Rakennemallit; 6.1 Järjestelmät

15 Liikenneviraston ohjeita xx/ Rakennemallit; 7.1 Rakennustekniset rakennusosat 8. Inframallin laadunvarmistus 9. Määrälaskenta, kustannusarviot 10. Havainnollistaminen 11. Infran hallinta; 11.1 Inframallinnus päällysteiden korjaamisessa 12. Inframallin hyödyntäminen suunnittelun eri vaiheissa ja rakentamisessa; 12.1 Maarakentamisen mallipohjainen laadunvarmistusmenetelmä InfraBIM-nimikkeistö Inframodel-formaatti Inframodel käyttöönotto-ohje YTV2012 Yleiset tietomalliohjeet kiinteistöjen ja rakennusten mallinnusohjeet. Inframallintamisen ohjekokonaisuus muodostuu kolmesta osasta (kuva 2): Nimikkeistö on yhteinen kieli, johon mallinnus perustuu. Mallivaatimukset määrittelevät, mitä ja miten mallinnetaan. Tiedonsiirtoon tarvittavat mallipohjaiset avoimet formaatit. Kuva 2. Inframallintamisen ohjekokonaisuus.

16 14 Liikenneviraston ohjeita xx/2016 Mallipohjaiset formaatit tukevat geometrian lisäksi laajan ominaisuustiedon välitystä. Infran osalta ensisijainen formaatti on Inframodel ja taitorakenteiden osalta IFC. Nämä formaatit eivät kuitenkaan kata infran tarpeita kokonaan. Siksi käytetään tarpeen mukaan muita yleisiä formaatteja esim. dwg, dxf. Haittapuolena on tällöin, että rakennusosiin liitetyt ominaisuustiedot siirtyvät hyvin rajallisesti. Tulevaisuudessa IFC- ja Inframodel-formaattien kattavuus tulee lisääntymään. Liitteessä 3 on käsitelty suunnitelmamallin luovutusaineiston formaatit suunnitteluvaiheittain. Lopputuotteiden osalta mallinnusohjeet esittävät vaatimuksia vain malleille ja mallinnusta tukeville aineistoille. Tehtävien sisällön osalta tulee noudattaa tilaajan muuta sisältö ja toimintaohjeistusta. Suunnitelmapiirustukset ovat mallipohjaiseen toimintaan siirtymisessä muutoksen alaisena. Piirustusten tarve ja niiden käyttötapa tulevat muuttumaan eikä piirustuksia enää tulevaisuudessa välttämättä tarvita ollenkaan. Viimeistellyistä kattavista suunnitelmapiirustuksista siirrytään enemmän käyttötarpeen mukaiseen otokseen tai näkymään mallista. Piirustuksista voidaan todeta, että niiden tulee sisältönsä osalta vastata mallia niissä noudatetaan mm. piirtotasojen osalta nimikkeistöihin perustuvia nimeämiskäytäntöjä. On huomioitava, että tällä hetkellä vaaditaan kuitenkin edelleen suunnitelmapiirustuksia ja ne tulee laatia aina voimassa olevien ohjeiden mukaisesti, ellei hankkeessa toisin sovita. Piirustukset laaditaan malliaineiston rinnalla.

17 Liikenneviraston ohjeita xx/ Mallipohjainen hanke Hankinnan suunnittelu ja valmistelu Tietomallipohjaista hankintaa suunniteltaessa tärkeitä asioita ovat erityisesti luotettavat lähtötiedot mallinnuksen käyttötarkoitukset yhteistyö ja vuorovaikutus sekä tiedon jälleenkäyttöarvo tarkastusprosessi Mallinnuksessa noudatettava erityisen tarkasti Liikenneviraston koordinaatistoohjeistusta, jotta kaikki osamallit ovat samassa koordinaatistossa ja mittayksikössä. Koordinaatisto määritetään mahdollisimman aikaisessa suunnitelmavaiheessa. Kaikkien tekniikkalajien osalta toimitaan hankkeen virallisessa koordinaatistossa ja korkeusjärjestelmässä. Jos suunnittelua (esimerkiksi siltasuunnittelu) tehdään paikalliskoordinaatistossa, tulee aineisto muuntaa aina hankkeen viralliseen koordinaatistoon ennen sen toimittamista muille osapuolille. Lähtötiedot tulee hankkia riittävän ajoissa. Lähtötietomalli voidaan hankkia myös erillisenä toimeksiantona, jolloin se on valmiina osana tarjouspyyntöaineistoa. Jos hankinnan aikaisempi vaihe on tehty tietomallipohjaisesti, on lähtötietomalli hyödynnettävissä jo tarjousvaiheessa. Lähtöaineistot on aina tarkistettava ja päivitettävä hankkeen alussa. Hankkeen aikataulu tulee laatia niin, että lähtötietomallin kokoamiseen jää riittävä aika ja varsinainen suunnittelu käynnistyy, kun lähtötietomallin valmiusaste on riittävä. Suunnitteluvaihe määrittää perusteet mallinnuksen käyttötarkoituksille ja tarkkuudelle. Tarjouspyynnössä tuodaan esille näiden osalta mahdolliset työmäärään ja kustannuksiin vaikuttavat tekijät. Näitä ovat mm. tavoitteet vuorovaikutuksen osalta ja tarkempaa mallinnusta vaativat erikoiskohteet. Vuorovaikutus voi korostua esim. taajamakohteissa. Yhdistelmä- ja esittelymallien osalta määritetään kokoamiskertojen tai yleisötilaisuuksien lukumäärä. Piirustusten ja muun perinteisen dokumentaation osalta tulee esittää hankekohtaisesti mahdolliset muutokset sisällön ja esitystavan osalta mm. se, voidaanko tietyt piirustukset jättää kokonaan pois tai esittää pelkistetymmin otteina mallista. Tarjousvaiheessa tilaajan tulee miettiä suunnitelmien tarkastusprosessi: riittääkö oma vastaanottotarkastus vai tarvitaanko ulkopuolista laajempaa tarkastusta. Mallipohjainen aineisto on osa suunnitelma-aineistoa ja nämä tulee tarkastaa kokonaisuutena. Tehtävämäärittelyssä tulee vaatia alustava tietomallisuunnitelma (osana tiedonhallintasuunnitelmaa), jossa on kuvattu ainakin miten lähtötiedot mallinnetaan mallipohjainen toimintaprosessi ja sen organisointi mallinnusprosessin päävaiheiden aikataulu suhteessa koko suunnittelutyön aikatauluun

18 16 Liikenneviraston ohjeita xx/2016 mallinnuksen vastuuhenkilöt mallinnuksen käyttötarkoitukset ja tarkkuustaso mallinnuksen hyödyntäminen yhteistyössä mallinnuksen hyödyntäminen vuorovaikutuksessa mallinnuksen dokumentointi mallinnuksen laadunvarmistus mallinnuksessa käytettävät ohjelmistot eri käyttäjätahot huomioiden mallien tarkastus malliaineiston tallennus ja jakelu malliaineiston luovutus (esitarkastusaineisto + lopullinen luovutusaineisto) Hankkeen ensimmäisissä kokouksissa tietomallinnussuunnitelma käydään läpi ja tarkennetaan tarvittavilta osilta. Mallipohjaisesta hankkeesta on kerrottu laajemmin YIV-ohjeessa 1. Ohjaus, yhteistyö ja vuorovaikutus Hankkeen ohjauksessa tietomallinnuksen tulee olla luonteva työtapa, joka tukee päätöksentekoa. Mallinnuksesta on hyötyä kaikille osapuolille eikä se saa jäädä omaksi tekniikkalajikseen tai vain siihen erikoistuneiden asiantuntijoiden työkaluksi. Suunnittelukokouksissa ja vuorovaikutuksessa vaaditaan mallien käyttöä alusta alkaen. Suositeltavaa onkin, että hankkeen alussa mallinnuksen käytön arvioinnille varataan kokousten asialistalle oma kohtansa. Mallinnuksen tilannetta voidaan seurata tietomalliselostuksen, tietomallilokin ja yhdistelmämallien avulla. Kun mallin hyödyntäminen on jalkautunut luontevaksi osaksi kokouskäytäntöjä, voidaan erillismerkinnästä asialistassa luopua. Suunnittelukokouksissa tekninen yhdistelmämalli on keskeinen yhteistyö- ja kommunikointiväline. Yhdistelmämallia käytetään eri tekniikkalajien yhteensovitukseen ja suunnitelmatilanteen esittämiseen. Yhdistelmämallin ei aina tarvitse sisältää kaikkia tekniikkalajeja tai kaikkia alueen aineistoja, vaan malli voidaan muodostaa tarvittavista kohteista rajatulta alueelta, esim. siltapaikalta. Esittelymallia, jossa hanke esitetään todenmukaisesti, näytetään yleisötilaisuuksissa, kokouksissa ja siitä voidaan ottaa havainnekuvia ja videoita hankkeen esitteisiin ja nettisivuille. Esittelymallin avulla suunnitelmaratkaisuja pystytään esittämään havainnollisesti sidosryhmille ja kansalaisille sekä tuomaan hankkeen hyötyjä ja riskejä esiin. Esittelymallia voidaan hyödyntää suunnittelun jälkeisessä vuorovaikutuksessa esimerkiksi suunnitelmien nähtävilläolovaiheessa. Jotta mallia voidaan hyödyntää mahdollisimman kokonaisvaltaisesti, malli pitää valmistella, aivan kuten perinteinenkin suunnitelma-aineisto. Useimmista yhdistelmämalleista pystyy tuottamaan valmiita näkymiä ja tallennettuja kommentteja eri kohdista mallia (kuva 3). Leikkausten paikat tai pisteet voidaan jossain yhdistelmämalleissa määrittää etukäteen. Mallin rakenne, esitystapa ja värit tulevat olla selkeät ja tukea käyttötarkoitusta. Mallin mukana tulee olla ohjeet navigointiin ja tarkasteluun (liikkuminen, tasojen sammuttaminen, kommenttien teko).

19 Liikenneviraston ohjeita xx/ Kuva 3. Kommentti yhdistelmämallissa. Yhdistelmämalleja on käsitelty tarkemmin luvussa 2.5 Yhdistelmämalli. Mallipohjaisesta hankkeesta on kerrottu laajemmin YIV-osassa 1 ja havainnollistamisesta YIV-osassa 10. Lähtötietomalli Lähtötietomallilla tarkoitetaan kaikkia hankkeen lähtötietoja dokumentoituna ja harmonisoituna pakettina, joka kuvaa kohteen lähtötiedot ja nykyisen tilan. Lähtötietoihin sisältyy siis niin mallinnettuja 3d-aineistoja kuin kartta-aineistoja ja dokumentteja. Hankevaihe määrää perustason, millä laajuudella ja tarkkuudella erityisesti maanpäällisiä ja maanalaisia rakenteita mallinnetaan 3d-kappaleiksi tai ominaisuustietoja sisältäviksi objekteiksi. Tehtävänmäärittelyssä tulee tuoda esiin mahdollisesti tarkemmin mallinnettavat kohteet. Lähtöaineiston kokoaminen ja tarkistaminen on suunnittelun ensimmäisiä tehtäviä. Hankkeen suunnitelmavaihe ja ominaispiirteet määrittävät, kuinka laajalta alueelta aineistoa kerätään ja kuinka yksityiskohtaista aineiston tulee olla. Esimerkiksi yleissuunnitelmavaiheessa tehdään vaihtoehtotarkasteluja laajoilta alueilta ja näin ollen ympäristövaikutusten arviointi voi ulottua kauas. Mitä yksityiskohtaisempaan suunnitteluvaiheeseen mennään, sitä rajatumpi alue tulee käyttöön, mutta lähtöaineiston tulee olla tarkempaa ja luotettavampaa. Lähtötietomallia tarkennetaan koko suunnitteluprosessin ajan kunkin suunnitteluvaiheen edellyttämillä tiedoilla. Rakennusvaiheessa lähtötiedot voivat vielä muuttua mm. maanalaisten rakenteiden osalta. Toisaalta toteumatiedot ja toteumamalli toimivat ylläpidon ja tulevien hankkeiden lähtötietona.

20 18 Liikenneviraston ohjeita xx/2016 Lähtötietomallin laatimisen perustana on aina aineiston sisällön ja tarkkuuden tarkistaminen ennen varsinaisen suunnitteluvaiheen alkua. Prosessin tärkeitä tehtäviä mallinnustyön ohella ovat eri osapuolten tekemät tarkastukset: oman työn tarkastukset, itselleluovutukset ja vastaanottotarkastukset. Lähtötietomallin metatiedot Metatieto kuvaa mallin sisältämien aineistojen ja tietojen ominaisuus- ja taustatietoja. Lähtötietoluettelossa tulee olla ainakin seuraavat tiedot: tiedon alkuperä, tuottaja ja käyttöoikeus tiedon luomis-, muokkauspäivämäärä ja versio käytetty koordinaatti- ja korkeusjärjestelmä tiedon tarkkuustaso ja laatu rakenteista rakennetyyppi, rakennusvuosi ja materiaali. Suunnitteluprosessissa nykytilan lähtötietomalli toimii pohjana suunnittelumallille. Nämä mallit pidetään prosessissa erillään, sillä lähtötietomalli siirtyy aina suunnittelun mukana seuraavaan suunnitteluvaiheeseen ja lähtötietomallin määritelmän mukaan se sisältää vain ko. vaiheen lähtötiedot. Suunnittelun aikana lähtötietomalli päivittyy esimerkiksi uusien pohjatutkimusten ja tätä kautta laaditun uuden maaperämallin osalta (kuva 4). Lähtötietojen tarkistaminen ja päivittäminen kuuluu aina suunnittelutehtävään. Lähtötietomalli voidaan tilata myös erikseen. Silloin on selkeästi sovittava toimeksiannon laajuus ja mallinnettavat kohteet sekä vastuukysymykset. Suunnittelijalla on tässäkin tapauksessa vastuu lähtötietojen tarkastamisesta. Kuva 4. Lähtötietomalli osana suunnitteluprosessia. Lähtötietomallin luovutusaineistoon kuuluvat: raaka-aine- ja lähtöaineistokansio sekä lähtöaineistoluettelo, joka selostaa metatiedot ja tehdyt muokkaustoimenpiteet. Seuraavaan suunnitelmavaiheeseen ei toimiteta raaka-aine-kansiota, vaan ainoastaan lähtöaineistokansio, johon on koottu harmonisoitu kokonaisuus. Lähtötietomallista tehdään selostus, joka päivittyy reaaliaikaisesti koko prosessin ajan. Selostus lisätään omana kappaleena tietomalliselostukseen. Jos kyseessä on erillinen lähtötietomallihanke, on selostus erillinen oma kokonaisuutensa. Näistä dokumenteista on seuraavalle tietojen käyttäjälle jäätävä selvä käsitys tiedon tarkkuudesta ja epävarmuustekijöistä. Lähtötietomallin sisältö ja rakenne on kuvattu tarkemmin YIV-ohjeessa 3.

21 Liikenneviraston ohjeita xx/ Suunnitelmamallit Suunnitelmamallilla tarkoitetaan infrarakenteen tai -järjestelmän mallia, joka kattaa suunnittelijoiden suunnitteluratkaisut. Suunnitelmamalli voidaan vaiheistaa tarkemmin esimerkiksi esi-, yleis-, väylä- (tie/katu/rata) ja rakennus- tai rakentamissuunnittelumalleihin. Malli jaetaan kussakin suunnitteluvaiheessa eri tekniikkalajien mukaan, mikä helpottaa tiedon käytettävyyttä ja jaottelua muun muassa yhdistelmämallien tarkasteluissa ja kustannuslaskennassa. Eri osamallit tulee pystyä kirjoittamaan ulos suunnittelujärjestelmästä mallinnusta tukevassa avoimessa formaatissa (Inframodel, IFC tai tarvittaessa dwg IFC). Mallipohjainen toiminta ja avoimet tiedonsiirtoformaatit tukevat ohjelmistoriippumattomuutta. Huomattavaa kuitenkin on, että se, miten vastaanottava suunnittelujärjestelmä pystyy hyödyntämään saatua mallia, vaihtelee tekniikkalajeittain. Esimerkiksi Inframodelissa siirretyn hulevesiverkoston suunnittelua voidaan jatkaa suoraan toisessa ohjelmassa. Tien ja radan pintojen ja geometrian osalta siirretään lopputuotteita: ne näkyvät toisessa ohjelmassa referenssitietoina, mutta vastaanottava ohjelma ei pysty hyödyntämään niitä suoraan. Suunnitelmamalleista pidetään yllä tietomallilokia; taulukkoa, joka selostaa, mitä suunnitelmamalleja hankkeeseen kuuluu ja mistä malleista yhdistelmämalli koostuu (kuva 5). Lokiin kirjataan myös yhdistelmämalliin tulevat lähtötiedot. Tietomalliloki on keskeinen asiakirja tilaajan tarkastuksen kannalta. Lokista tulee selvitä tekniikkalaji päivämäärä tiedoston nimi tiedoston sijainti / mistä tiedosto löytyy vastuuhenkilö toimenpiteet / huomautukset. Suunnittelumallien ajantasaiset versiot tallennetaan yhteiseen paikkaan, esim. projektipankkiin. Tällöin osamallit ovat kaikkien toimijoiden hyödynnettävissä. Tietomallisuunnitelmassa kerrotaan päivitysaikataulu ja periaatteet. Kuva 5. Esimerkki tietomallilokista.

22 20 Liikenneviraston ohjeita xx/2016 Tietomalliselostuksessa kuvataan tarkemmin suunnittelumallien sisältö, poikkeamat, käytetyt ohjelmat ja luovutusformaatti (kuva 6). Kuva 6. Esimerkki tietomalliselostuksesta. Yhdistelmämallit Yhdistelmämalli on eri tietomalleista yhdistetty tietomalli, joka voidaan muodostaa eri käyttötarkoituksiin. Yhdistelmämalleja hyödynnetään erityisesti tekniikkalajien yhteensovituksessa tai vuorovaikutuksessa. Yhteensovituksessa korostuu tekninen havainnollistaminen ja esim. työkalut törmäystarkasteluihin, vuorovaikutuksessa esittävä ( oikean näköinen ) havainnollistaminen. Tekninen yhdistelmämalli: Eri tekniikkalajien suunnittelumalleista sekä lähtöaineistosta muodostettu yhdistelmämalli, jossa malleja käytetään sellaisenaan eikä niitä muokata. Useimmissa tapauksissa mallien tietosisältöä suodatetaan tiedon paljouden takia. Tietosisällön hallinnan avulla on mahdollista tarkastella haluttuja kokonaisuuksia ja kohteita. Malliin kootaan kaikki tarvittavat aineistot yhteen muun muassa johdot, rakenteet, pohjatutkimustiedot ja maanalaiset tilat jne. Käyttötarkoitus määrittää, mitä malleja yhdistelmämalliin kannattaa koota. Tiettyyn alueeseen kohdennettu malli toimii hyvin, kun halutaan tarkastella vain kyseenomaista kohtaa suunnittelualueella, esim. siltapaikkaa.

23 Liikenneviraston ohjeita xx/ Tavallisesti yhdistelmämalli kootaan osamalleista tarkoitusta varten tehdyillä ohjelmilla. Ohjelmat sisältävät erilaisia ominaisuuksia mm. osamallien hallintaan, mittaamiseen ja kommentointiin sekä julkaisuun eri osapuolille. Suunnittelujärjestelmän tietomalli voi toimia suoraan yhdistelmämallina, mutta käyttöoikeudet voivat rajoittaa ulkopuolisen pääsyä siihen. Säännöllinen yhdistelmämallin kokoaminen on osa jatkuvaa laadunvarmistusta. Yhdistelmämallin kokoaminen, käyttö, julkaisu ja näiden aikataulu tulee esittää tietomallisuunnitelmassa. Aikatauluun tulee laittaa oma kohta mallinnukselle, josta nähdään mallinaikataulun suhteessa suunnitteluprosessiin. Mallinnuksen tulee seurata suunnitteluprosessin aikataulua, mutta sen erityispiirteet (kuten yhdistelmämallin päivittyminen) tulee olla nähtävissä aikataulusta. Malliin liittyy aina tietomalliselostus. Yhdistelmämalli ja selostus antavat yleiskuvan suunnittelutilanteesta. Yhdistelmämalli tulee tehdä hankkeen koosta riippumatta. Teknisiä yhdistelmämalleja voi muodostaa ja katsella muun muassa seuraavilla ohjelmilla (lista täydennetään ja tarkistetaan lopulliseen versioon; erikseen muodostus/katselu): 3D-pdf Autodesk Navisworks Bentley Microstation Novapoint QuadriDCM Novapoint Virtual Map Tekla BIMSight Solibri Model Viewer Viasys VDC Explorer Adobe reader Katselu Navisworks Freedomilla Katselu Bentley Navigator (lisenssi) tai Bentley View:llä (ilmainen) Pilvipalvelu mallien katseluun. Erillinen katselupaketti ladattava koneelle, aukeaa ilman ohjelmaa Katselu ilmaisella Tekla BIMSight-ohjelmalla Lähinnä talorakennuksen IFC mallien tarkastelu Erillinen katselupaketti ladattava koneelle, aukeaa ilman ohjelmaa Esittelymalli on eri tekniikkalajien suunnittelumalleista sekä lähtöaineistosta muodostettu malli, jossa mallit muokataan esittämään lopullista suunnitelman mukaista tilannetta. Malli rakennetaan yhdistelmämallin pohjalta ja siinä esitetään näkyvät rakenteet ja suunnitelmat mahdollisimman todenmukaisilla tekstuureilla ja objekteilla. Maanalaiset rakenteet voidaan jättää pois. Esittelymallissa voidaan navigoida vapaasti sekä lentäen että kävellen tai ajaa valmiiksi määriteltyjä reittejä. Esittelymallia käytetään erityisesti sidosryhmätyöskentelyssä ja yleisötilaisuuksissa tukemaan vuorovaikutusta ja päätöksentekoa sekä viestinnässä ja markkinoinnissa. Vuorovaikutustilanteissa on saatu hyviä kokemuksia esittelymallin ja yhdistelmämallin kombinaatioista. Yleisölle on usein tärkeää, että nykytilanne on esitetty mahdollisimman realistisena. Sen sijaan suunniteltu tilanne voi olla esitystavaltaan teknisempi ja niin sanotusti luonnosmaisempi. Kuvassa 7 on esitetty teknisen yhdistelmämallin ja esittelymallin visuaaliset eroavaisuudet.

24 22 Liikenneviraston ohjeita xx/2016 Kuva 7. Yhdistelmämallin ja esittelymallin eroavaisuudet. Yhdistelmämallissa tärkeintä on tekninen yhteensovitus ja suunnitelmaratkaisujen toimivuuden tarkastaminen. Esittelymallissa keskitytään mahdollisimman todenmukaiseen esitystapaan. Havainnollistamisesta on kerrottu tarkemmin YIV-osassa 10. Rakentamisen mallit Rakentamisen aikana suunnitelmamalleista tuotetaan toteutus-, koneohjaus-, paikalleenmittaus- ja toteumamalleja hankkeen rakentamis- ja kunnossapitovaiheita varten. Rakentamisen aikana mallit on tarkoituksenmukaista tuottaa mahdollisimman yhdenmukaisesti. Mallien tuottamisessa on syytä huomioida alan yleiset ohjeet ja vaatimukset sekä hankkeessa sovitut reunaehdot ja erityisvaatimukset. Yhtenäisten toimintatapojen, sopimisen, ohjeiden ja vaatimusten tarkoituksena on mallien mahdollisimman kokonaisvaltainen hyödyntäminen elinkaaren eri vaiheissa. Toteutus-, koneohjaus- ja paikalleenmittausmallit palvelevat rakentamista. Toteumamalli palvelee rakentamisen laadunvalvontaa. Kunnossapito Rakentamisen malleja on käsitelty tarkemmin luvussa 3.6 Rakentaminen sekä YIV-osissa 5.2, 5.3 ja 8. Rakentamisen laadunvalvontaa on käsitelty YIV-osassa 12.

25 Liikenneviraston ohjeita xx/ Laadunvarmistus Inframallien laadunvarmistus on osa normaalia suunnittelutoimintaa. Inframallin laadunvarmistus ei korvaa tavanomaista suunnitelman laadunvarmistusta, jossa todetaan suunnitteluratkaisun laatu muilta osin, kuten tekninen ja ympäristöllinen kelpoisuus, ohjeiden mukaisuus ja mitoitus. Inframalleja ja niiden sisältöä voidaan tarkastella laadunvarmistuksessa eri näkökulmista: Inframallin laadun arviointi ja yhteensopivuus Inframallin tietosisältö ja kattavuus Inframallin tekninen tietosisältö Tiedonhallinta Mallien laadunvarmistus on kuvattu tarkemmin luvussa 4.2 Laadunvarmistus Tarkastaminen Tarkastaminen tehdään suunnitelmamalleille esitarkastusvaiheessa ja kun suunnitelmat ovat valmiit. Mallien tarkastaminen voidaan teettää hankkeen ulkopuolisella toimijalla, jolla on tarvittava kokemus, osaaminen ja työkalut osatehtävän suorittamiseen. Mallien tarkastamiseen kuuluu suunnitelmien sisällöllinen tarkastus. Mallien tarkastaminen on kuvattu tarkemmin luvussa Tarkastus Omaisuudenhallinta Omaisuuden hallinta on määritelty SFS-ISO 55000:2014 -standardissa: Omaisuudenhallinta on organisaation koordinoitu toiminta, jolla hyödynnetään omaisuuden arvo. Omaisuudenhallinta edellyttää tarkkaa tietoa omaisuudesta ja siinä keskeisessä asemassa on tiedonhallinta. Tietomallinnus on tiedonhallintaa. Hyvä tiedonhallinta varmistaa sen, ettei tietoa katoa ja että tieto on aina käytettävissä ja hyödynnettävissä. Ajantasainen ja hyödynnettävässä muodossa oleva tieto on arvokasta ja se luo perustan toimivalle ja tehokkaalle omaisuudenhallinnalle. Tiedon ajantasaisuuden määrittävät metatiedot. Metatietojen avulla aineistoa pysytään luokittelemaan, jaottelemaan ryhmiin ja sitä kautta vertailemaan. Näin tiedonhallinta tehostuu ja aineistoa pystytään hyödyntämään kattavammin ja tehokkaammin. Esimerkiksi tien tai radan rakenteiden ominaisuustietojen sekä kuntotietojen yhdistämisen avulla pystytään määrittämään niihin kohdistuvat toimenpiteet. Erityisesti mittausmenetelmien ja niiden tuottaman datan tulkinta tuo uusia mahdollisuuksia omaisuuden hallintaan. Tietomallinnuksen kehittäminen on kohdistunut tähän mennessä pääosin suunnitteluun ja rakentamiseen. Omaisuudenhallinnan ja sen hoidon sekä kunnossapidon mallit ovat vielä kehitysvaiheessa. Toisaalta meillä on suuri määrä erilaisia kohde- ja kuntotietoja eri infraomistajien rekistereissä. Infraomistajien tietovarastot ja niiden tietosisällöt tulevat kehittymään lähivuosina. Mallipohjainen suunnittelu ja rakentaminen mahdollistavat tietojen tuottamisen nykyisiin rekistereihin. Tuotettu tieto luo perustan

26 24 Liikenneviraston ohjeita xx/2016 ja tarvittavat pohjatiedot omaisuudenhallintaa varten. Tämä on tärkeää huomioida rakentamisen luovutusaineistossa. Omaisuudenhallinnan avulla omaisuuden tarkka määrä ja omaisuuden kunto on paremmin tiedossa, mikä helpottaa muun muassa alueurakoiden kilpailutusta. Muita omaisuudenhallinnan tuomia hyötyjä ovat muun muassa resurssien tehokas hyödyntäminen, talouden- ja riskinhallinnan sekä elinkaaren hallinnan tehostuminen. Kaikki hankkeista saatava aineisto on dokumentoitava tilaajan järjestelmään, jotta sitä voidaan hyödyntää seuraavassa vaiheessa. Tiedon tallentaminen ja sen hyödyntäminen ovat keskeisissä asemissa omaisuuden hallinnassa, eikä tiedonhallintaa voida korostaa liikaa. Tämän vuoksi tiedon on oltava hyödynnettävässä olevassa muodossa. Omaisuudenhallintaa on käsitelty lisää luvussa 3.7 Kunnossapito.

27 Liikenneviraston ohjeita xx/ Mallintaminen eri hankevaiheissa Yleistä YIV-ohjeessa 4 on käsitelty teiden, ratojen, katujen ja puistojen mallinnusvaatimuksia suunnitteluvaiheissa ennen rakentamiseen tähtäävää suunnittelua. Rakentamiseen tähtäävän suunnittelun yleisohjeistus on esitetty YIV-ohjekokonaisuuden osissa 5 7. Siltojen tietomalliohjeessa on käsitelty taitorakenteiden mallintamiseen liittyvät vaatimukset ja ohjeet. Liitteessä 1 on esitetty taulukkomuodossa tietomallin sisältö ja mallintamisen tarkkuus eri suunnitteluvaiheissa. Teiden ja ratojen suunnittelu on vaiheittain tarkentuva prosessi, jossa on jatkuvasti huomioitava useita eri tekijöitä teknisesti, ympäristöllisesti ja kokonaistaloudellisesti parhaan ratkaisun saavuttamiseksi. Tiesuunnittelun vaiheet ovat: esisuunnittelu, yleissuunnittelu, tiesuunnittelu ja rakennussuunnittelu. Ratahankkeissa vastaavat vaiheet on nimetty seuraavasti: tarveselvitys, yleissuunnitelma, ratasuunnitelma ja rakentamissuunnitelma. Kuvassa 8 on esitetty infrahankkeen tilaajalle toimitettavat aineistot dokumenttipohjaisen ja tietomallipohjaisen hankkeen eri vaiheissa. Tietomallipohjainen hanke edellyttää lukuisia dokumentteja, etenkin hallinnollisissa suunnitteluvaiheissa. Kuva 8. Infrahankkeessa tuotettava aineisto hankevaiheittain.

28 26 Liikenneviraston ohjeita xx/2016 Mallinnuksella tavoitellaan läpi prosessin tiedonsiirtoa mahdollisimman informatiivisessa muodossa sekä mahdollisimman korkeaa tiedon jälleenkäyttöarvoa. Tavoitteena on, että edellisissä vaiheissa syntynyttä tietoa ei katoa ja että sitä voidaan hyödyntää tehokkaasti. Lähtökohtaisesti suunnitelmien sekä ratkaisujen mallinnus tarkentuu ja mallinnettujen yksityiskohtien määrä kasvaa hankevaiheesta seuraavaan. Lähtötiedot pyritään hankkimaan jo prosessin alkuvaiheessa mahdollisimman tarkkoina kuitenkin niin, että ne ovat määrältään hallittavissa ja siirrettävissä täydennettyinä seuraavaan vaiheeseen. Jokainen suunnitteluvaihe seuraa pääpiirteissään samaa etenemispolkua kuvan 9 mukaisesti. Mallinnuksen tavoite on tukea tätä prosessia. Kuva 9. Suunnitteluprosessin yleinen kulku. Suunnittelun aikana mallintamisen suurimmat hyödyt ovat eri tekniikkalajien yhteensovittaminen suunnitelmien ja eri vaihtoehtojen havainnollistaminen, esimerkiksi kokouksissa helpottamaan ja selkeyttämään päätösten tekoa laadunvarmistuksen parantaminen, esimerkiksi yhdistelmämallissa eri suunnitelmamallien tarkastus ja aluerajojen riittävyyden varmistus. Mallinnuksella tavoiteltavien hyötyjen painopisteet voidaan hankevaiheittain sijoittaa kuvan 10 mukaisesti.

29 Liikenneviraston ohjeita xx/ Esisuunnittelu Yleissuunnittelu Tiesuunnittelu Ratasuunnittelu Rakennussuunnittelu Urakkatarjousvaihe Rakentaminen Kunnossapito Tiedon jälleenkäyttöarvo Suunnittelun laadunvarmistus Visualisointi ja vuorovaikutus Työmaaprosessien tehostaminen Kuva 10. Mallinnuksella tavoiteltavien hyötyjen painopisteet eri hankevaiheissa. Vihreät esittävät tärkeimpiä painopisteitä hankkeen eri vaiheissa. Mallinnustyön tarkemmasta sisällöstä ja tarkkuustasosta sovitaan hankekohtaisesti ottaen huomioon hankkeen erityispiirteet (mm. sijainti rakennetussa ympäristössä vs. puhtaassa maastokäytävässä ) ja hankevaiheen keskeiset tavoitteet (esim. ratasuunnitelma: rata-alueen määritys ja teknisen toteutettavuuden varmistaminen, kustannusarvion luotettavuus, lähtötietojen luotettavuus). Liitteessä 1 on esitetty taulukkomuodossa mallinnuksen vaatimukset ja tarkkuus eri suunnitelmavaiheissa. Taulukko on jalostettu YIV-ohjeesta 4. Värit kertovat miten mallinnetaan ja millä tarkkuudella ja kirjaimet tarkoittavat seuraavaa: P=pakollinen, mallinnetaan aina; H=hankekohtaisesti määritettävä; E=ei mallinneta. Esisuunnitelma- ja tarveselvitysvaihe Esisuunnittelua ja tarveselvityksiä tehdään hyvin erityyppisistä ja -kokoisista hankkeista. Hankkeiden erilaisuuden vuoksi tarkkojen, kaikissa kohteissa pätevien mallinnusohjeiden antaminen on vaikeaa. Kaiken kaikkiaan esisuunnitelma- ja tarveselvitysvaiheessa mallinnuksen rooli ei ole kovin merkittävä. Mallinnuksen tasosta sovitaan hankekohtaisesti. Lähtöaineisto on usein yleispiirteistä ja 3D-mallintamista sekä havainnekuvia on yleensä tarkoituksenmukaista tehdä vain merkittävimmistä kohteista. Esisuunnittelu ja tarveselvitykset voivat olla lähtötietoa kaavoitukselle, jolloin hankkeen lopputuotteiden tulisi palvella myös kaavoituksen tarpeita. Sovitussa koordinaatistossa toimiminen on tärkeää, jotta esimerkiksi vaihtoehtovertailut on mahdollista viedä paikkatietopohjaisiin tietovarastoihin. Näin suunnitelmia voidaan hyödyntää esimerkiksi paikkatietoon sidottujen palautteiden keräämiseen. Esi- ja tarveselvityssuunnitelmavaiheessa ei rakennusosien geometrioiden esittämiseltä edellytetä täydellistä kolmiulotteista mallinnusta. Jos esisuunnitelma- ja tarveselvitysvaiheessa tehdään ympäristöä koskevia selvityksiä, kuten melulaskentoja ja maisemainventointeja, tulokset tulee sisällyttää lähtötietomalliin.

30 28 Liikenneviraston ohjeita xx/2016 Esisuunnitelma ja tarveselvityksessä koottavan lähtötietomallin keskeisen sisällön muodostavat muun muassa karkea maanpintamalli tarkennettuna hankkeen tarpeiden mukaan maaperäkartta nykyisten siltojen ja taitorakenteiden sijainnit nykyiset väylärakenteet ja -linjaukset pohjavesitiedot johto- ja laitetiedot. maankäyttötiedot ja kiinteistörajat paikkatietoaineistot (usein ns. peruskarttatarkkuus) ja paikkatietosidonnaiset aineistot Katso suunnitelmavaiheen toimintaohjeet ja liitteestä 1 esisuunnitelma- ja tarveselvityksen määritetyt mallinnusvaatimukset. Mallinnuksesta esisuunnitelma- ja tarveselvitysvaiheessa on kerrottu lisää YIV-osassa 4. Yleissuunnitelmavaihe Yleissuunnittelu on vuoropuhelun kannalta tärkein suunnitteluvaihe. Keskeistä on vuorovaikutus asianosaisten, sidosryhmien ja asiantuntijoiden kanssa ja tavoitteena on saada hankkeelle mahdollisimman laaja yleinen hyväksyttävyys. Suunnitelmaratkaisujen ja eri vaihtoehtojen havainnollistamisella tuetaan suunnitelmien ymmärrettävyyttä ja lisätään vuorovaikutusta, mikä onkin yksi tärkeimmistä mallinnuksella tavoiteltavista hyödyistä. Yleissuunnittelussa suunnittelun tarkkuustaso sovitetaan sellaiseksi, että ratkaisujen tekninen, taloudellinen ja ympäristöllinen toteuttamiskelpoisuus ja ratkaisujen vaikutukset voidaan varmistaa. Tässä vaiheessa lähtötiedot ovat vielä yleispiirteisiä (mm. maastomallit ja pohjatutkimukset), eikä mallinnuksen tarkkuutta ole tarkoituksenmukaista tarkentaa. Yleissuunnitelmavaiheessa tarkennetaan esisuunnitelma- ja tarveselvitysvaiheessa tehtyä lähtötietomallia. Yleissuunnittelussa koottavan lähtötietomallin keskeisen sisällön muodostavat muun muassa karkea maanpintamalli tarkennettuna hankkeen tarpeiden mukaan pohjatutkimukset (olemassa olevat ja uudet) maaperämalli (määritettävä hankekohtaisesti) nykyisten siltojen ja taitorakenteiden sijainnit nykyiset väylärakenteet ja -linjaukset pohjavesitiedot johto- ja laitetiedot maankäyttötiedot ja kiinteistörajat paikkatietoaineistot ja paikkatietosidonnaiset aineistot, kuten melu- ja luontoselvitykset.

31 Liikenneviraston ohjeita xx/ Yleissuunnitelmamallin keskeistä sisältöä suunnittelun osalta on väylien vaaka- ja pystygeometriatieto sekä pintamallit rakenteen ylä- ja alapinnan osalta. Yleissuunnitelmavaiheessa mallit ovat sisällöltään usein pelkistettyjä. Niiden avulla esitetään ja tutkitaan väylägeometriaa, väylän tilavarausta, sovittamista ympäristöön sekä karkeaa massataloutta. Yleissuunnitelmavaiheessa malli laaditaan siten, että sen avulla pystytään esittämään karkealla tarkkuudella muun muassa väylän geometria väylän päällysteet ja pintarakenteet radan tukikerrokset, vaihteet ja ratakiskot rata- ja tiealue kuivatusjärjestelyt ja luiskat pohjarakenteet, kuten alusrakenteen perustamis- ja vahvistamistoimenpiteet sekä routasuojaus maa- ja kallioleikkaukset penkereet, maapadot ja täytöt vesihuollon järjestelmät lämmön- ja kaasunsiirtojärjestelmät pohjavedensuojaus tien ja radan liikenteenohjaus ympäristövaikutukset (YVA) vaihtoehtojen malliaineisto kaavoitustilanteen (hankkeen sijainnin) vaikutukset suunnittelutarkkuuteen ja mallin sisältöön Liitteessä 1 on esitetty tarkemmin mallinnustarkkuuden vaatimukset yleissuunnitelmavaiheessa. Yleissuunnitelman kustannusarvio laaditaan yleensä hankeosatarkkuudella. Mallipohjainen suunnittelu mahdollistaa tarkemman, alustaviin massoihin perustuvan rakenteiden kustannusarvion, realistisen tilantarpeen määrittelyn sekä kustannuksiin oleellisesti vaikuttavien rakenteiden ja laitteistojen luotettavan huomioimisen. Yleissuunnitteluvaiheen käynnistyessä on tyypillisesti vielä olemassa päävaihtoehtoja, joista suunnittelun aikana tehdään päätös hyväksymiskäsittelyyn viimeisteltävästä vaihtoehdosta. Tavoitteena on mallintaa päävaihtoehdot paremman kustannus- ja vaikutusarvioinnin, yhteensopivuuden varmistamisen ja vaihtoehtojen helpomman havainnollistamisen vuoksi. Vaihtoehdot mallinnetaan sillä tarkkuudella kuin ne on suunniteltu niin, että saadaan riittävät tiedot vaihtoehtojen vertailua ja päätöksentekoa varten. Yleissuunnitelmavaiheessa tehdyt vaihtoehtotarkasteluiden mallit sekä viimeisteltäväksi valitun vaihtoehdon malli sisällytetään lopulliseen luovutusaineistoon. Mallinnuksesta yleissuunnitelmavaiheessa on kerrottu lisää YIV-osassa 4.

32 30 Liikenneviraston ohjeita xx/2016 Tie- ja ratasuunnitelmavaihe Tie- ja ratasuunnitelmavaiheen tietomalli on suunnitelmaratkaisujen mittojen ja tilantarpeen kuvaus, jonka avulla voidaan määrittää mm. hankkeen määrät, kustannukset ja muut vaikutukset. Ominaisuustiedot kuten materiaalit tulee kuvata riittävällä tarkkuudella vaikutusarvioinnin ja kustannuslaskennan tarpeisiin. Tekniikka-alojen välisiä rajapintoja ei tarvitse hioa rakentamistarkkuuteen, tärkeintä on varmistua ratkaisujen toteuttamiskelpoisuudesta ja tilavarauksesta. Tie- ja ratasuunnitelmavaiheessa tarkennetaan yleissuunnitelmavaiheessa tehtyä lähtötietomallia. Tie- ja ratasuunnitelmavaiheessa koottavan lähtötietomallin keskeisen sisällön muodostavat muun muassa maanpintamalli tarkennettuna hankkeen tarpeiden mukaan, esimerkiksi kuivatusratkaisujen varmistaminen pohjatutkimukset (olemassa olevat ja uudet) maaperämalli (tulkitut kerrosrajat lähtötietojen mukaisella tarkkuudella) nykyiset sillat ja taitorakenteet nykyiset väylärakenteet ja linjaukset kuivatusrakenteet johto- ja laitetiedot pohjavesitiedot maankäyttötiedot ja kiinteistörajat mittauksin ja maastokäynnein tarkennettavat paikkatiedot (esimerkiksi ympäristötiedot ja säilytettävä kasvillisuus) paikkatietoaineistot ja paikkatietosidonnaiset aineistot, kuten melu- ja luontoselvitykset. Tie- ja ratasuunnitelmavaiheessa mallintamisen tavoitteita ovat muun muassa aluevarausten ja suunnitelmien yhteensopivuuden varmistaminen, esimerkiksi tie- tai rata-alueen määrittäminen, radan ja asemien tilavaraukset yms. olemassa olevien ja suunniteltavien rakenteiden yhteensovittaminen suunnitelmien teknisten ratkaisujen toteuttamiskelpoisuuden varmistaminen ratkaisujen havainnollistaminen vaihtoehtovertailua ja vuorovaikutusta varten kustannusten ja vaikutusten arviointi luoda pohja rakennussuunnitteluvaiheen lähtötietomallille Mallin lisäksi tie- ja ratasuunnitelma sisältävät selittäviä ja kuvailevia osia mm. vaikutuksiin ja tutkittuihin vaihtoehtoihin liittyen. Hallinnollisten rajojen esittäminen inframallissa tukee suunnitelmien mallipohjaista hyväksymisprosessia. Edelleen kuitenkin tarvitaan hyväksymismenettelyn ja arkistoinnin vaatimat dokumenttipohjaiset asiakirjat (piirustukset, selostukset ym.). Mallissa ei pystytä vielä esittämään kaikkia hyväksymisprosessiin tarvittavia asioita, mutta se tukee hallinnollista käsittelyä. Erityisesti tulee kiinnittää huomiota siihen, että olemassa olevat rakenteet ja järjestelmät selvitetään ja mallinnetaan suunnitteluvaiheen vaatimalla tarkkuudella ennakoiden myös rakentamissuunnitelma ja rakentaminen. Lähtötietojen tarkkuustason tulee määritellä osaltaan myös tie- ja ratasuunnitelmamallin tarkkuustasoa. Jos olemassa

33 Liikenneviraston ohjeita xx/ olevien johtojen tai rakenteiden sijainnissa on epävarmuutta, tulee ne esittää likimääräisenä tai esim. aluerajauksena, vyöhykkeenä. Eri kohteiden mallinnustarkkuus ja -tapa kirjataan selkeästi tietomalliselostukseen. Tie- ja ratasuunnitelmavaiheessa mallinnetaan väylän pysty- ja vaakageometria sekä poikkileikkaus sillä tarkkuudella, että tie- tai rautatiealue voidaan määrittää ja rakentamiseen varattavat alueet voidaan lunastaa. Mallinnustarkkuus on vaativampi rakennetussa ympäristössä. Tie- ja ratasuunnitelmamallivaiheessa mallinnetaan muun muassa: väylien vaaka- ja pystygeometriatieto päällysrakennekerrokset pohjarakenteet, esimerkiksi massanvaihto, syvästabilointi yms. maa- ja kalliorakenteet lunastettavat alueet kiinteistötietoineen sillat ja muut taitorakenteet ratakiskot, ratapölkyt, vaihteet (ratasuunnitelma) pintakuivatusjärjestelyt maanotto- ja läjitysalueet reunatuet, kourut, askelmat ja eroosiosuojaukset perustusrakenteet penkereet, maapadot ja täytöt vesihuollon järjestelmät sähkö-, tele- ja konetekniset järjestelmät turvallisuusrakenteet ja opastusjärjestelmät lämmön- ja kaasunsiirtojärjestelmät ympäristörakenteet kasvillisuusrakenteet Liitteessä 1 on esitetty tarkemmin mallinnustarkkuuden vaatimukset tie- ja ratasuunnitelmavaiheessa. Kaikkien suunniteltujen rakentamistoimenpiteiden tulee ilmetä malliaineistosta sellaisella tarkkuudella, että kustannusten arvioiminen malliavusteisesti on mahdollista. Aikataulun mukaiset työvaiheet voidaan esittää mallissa. Työvaihesuunnittelun tehokas kytkeminen malliin vaatii mallintamistyökaluja, joissa perinteisen x, y, z-paikkatiedon lisäksi voidaan käsitellä aikaa. Tie- ja ratasuunnitelmavaiheessa tehtävä työvaihesuunnittelu on alustavaa, mutta sen merkitys toteutettavuuden kannalta on ensiarvoisen tärkeää, koska pääosa hankkeista kytkeytyy tiiviisti olemassa olevaan väyläverkkoon. Mallinnuksesta tie- ja ratasuunnitelmavaiheessa on kerrottu tarkemmin YIV-osassa 4.

34 32 Liikenneviraston ohjeita xx/2016 Mallinnus rakennus- ja rakentamissuunnitelmavaiheessa Tiehankkeissa käytetään termiä rakennussuunnitelmavaihe ja ratahankkeissa vastaavasti rakentamissuunnitelmavaihe. Tässä luvussa käytetään termiä rakennussuunnitelmavaihe, jolla tarkoitetaan tien rakennussuunnitelma- ja radan rakentamissuunnitelmavaihetta. Rakennussuunnitelmavaiheessa koottavan lähtötietomallin keskeisen sisällön muodostavat muun muassa tarkka maanpintamalli tarkennettuna hankkeen tarpeiden mukaan pohjatutkimukset (olemassa olevat ja uudet) maaperämalli (tulkitut kerrosrajat lähtötietojen mukaisella tarkkuudella) nykyiset sillat ja taitorakenteet nykyiset väylärakenteet ja -linjaukset kuivatusrakenteet johto- ja laitetiedot pohjavesitiedot maankäyttötiedot ja kiinteistörajat mittauksin ja maastokäynnein tarkennettavat paikkatiedot (esimerkiksi ympäristötiedot ja säilytettävä kasvillisuus) paikkatietoaineistot ja paikkatietosidonnaiset aineistot, kuten melu- ja luontoselvitykset. Rakennussuunnitelmavaiheen malli tehdään kohteesta siinä tarkkuudessa, että rakenne voidaan toteuttaa mallin avulla. Tekniset yksityiskohdat ratkaistaan ja suunnitellaan. Rakennussuunnitelmavaiheen mallintaminen tukee havainnollistamista, yhteensovittamista, määrälaskentaa sekä työmaan hankintoja, aikataulutusta, mittaus-, laadunvarmistus- ja koneohjaustoimintaa. Rakennussuunnittelun mallinnuksen tason tulee koko ajan vastata suunnitelmatilannetta ja suunnittelun valmiusastetta. Rakennussuunnitelmavaiheessa mallintamisen yleisiä tavoitteita ovat muun muassa digitaalinen aineisto, jota hyödynnetään jo urakoiden tarjousvaiheessa suunnitelmien yhteensopivuuden varmistaminen rakennusaikaisten riskien minimointi kustannushallinnan tukeminen rakennussuunnitelmamallin tuottaminen/ teoreettisen pinnan tuottaminen rakentamiseen o työmaalla jne. Rakennussuunnitelmavaiheessa mallinnetaan kaikki hankkeen rakentamisessa tarvittavat väylän osat. Liitteessä 1 on esitetty tarkemmin mallinnustarkkuuden vaatimukset rakennussuunnitelmavaiheessa. Rakennussuunnitelmavaiheen malli toimii urakkakyselyn lähtökohtana ja rakentamisasiakirjana. Hankekohtaisesti voidaan erikseen sopia siitä, että jotain väylän osia (pintoja) ei mallinneta. Rakennussuunnitelman mallin pohjalta urakoitsija laatii toteutusmallin joko hyödyntämällä sitä suoraan tai muokkaamalla sitä omaan tuotantojärjestelmäänsä sopivaksi.

35 Liikenneviraston ohjeita xx/ Rakennussuunnitelmavaiheessa työvaihesuunnittelun merkitys korostuu. Nykyisillä suunnittelutyövälineillä voi olla perusteltua laatia työvaiheista erillisiä vaihekohtaisia malleja, jotta toteutuksen haasteet ja riskit saadaan paremmin esille. Pilottikohteissa voidaan kehittää työvaiheiden mallintamista esimerkiksi laajempina hankeosina siten, että osat on kytketty alustavaan aikatauluun. Työvaihesuunnittelun tehokas kytkeminen malliin vaatii mallintamistyökaluja, joissa kolmen koordinaattidimension lisäksi voidaan käsitellä aikaa. Rakennussuunnitelmavaiheen tiemallin sisältö on määritelty yksityiskohtaisesti YIVosissa 5.1 ja 5.2. Rakentaminen Yleistä Rakentamisen malleihin liittyen noudatetaan tilaajan voimassa olevia ohjeita, hankkeessa sovittuja vaatimuksia ja alan yleisiä ohjeita. Lisäksi tuottamisessa tulee noudattaa soveltaen YIV osien 5.2, 8 ja 12 vaatimuksia ja ohjeita. YIV-ohjeissa on esitetty tämän hetken infra-alan parhaita käytäntöjä, jotka ovat syntyneet käytännön tietomallipohjaisten hankkeiden toteutuksen aikana. Kokemuksen perusteella päästään parhaaseen ja tarkoituksen mukaiseen lopputulokseen, kun toteutusmallien tuottamisessa huomioidaan edellä esitetyt huomiot Rakentamisen mallit Toteutus-, koneohjaus- ja paikalleenmittausmalli on kuvattu ohjeen alussa Käsitteet osuudessa. Toteumamalli on rakennusvaiheen toteutumilla päivitetty lähtötieto- ja toteutusmalli. Toteumamalli on tapa koota hankkeen rakentamisen mittaamisessa ja työkoneohjauksessa käytetty tietosisältö. Toteumamalli on yhtä kuin toteutusmalli jos kohde on toteutettu toleransseissa. Toteumamallin tuottaminen on erityisen tärkeää, koska se sisältää toteutuneen rakenteen tai järjestelmän tarkimman kuvauksen. Toteumamallin tietosisältö kootaan erikseen kappaleessa kuvattuun hakemistorakenteeseen (katso digitaalinen luovutusaineisto). Toteumamallin hakemistorakenne pitää sisällään toteutuksen toteumamallit, laatumittaukset ja erityiset kartoitustiedot. Toteumamallin pääasiallinen käyttötarkoitus on rakenteen laadun ja vaatimusten mukaisen toteutuksen todentaminen tilaajalle. Lisäksi tiedot toimivat infra-omaisuuden hallinnan lähtötietoina tilaajan kunnossapitoprosesseissa. Maanrakennustöiden toteumamallin sisältö on kuvattu tarkemmin YIV osassa 5.3. Kunnossapito Käsite kunnossapito (kunnissa käytetään tällä hetkellä käsitettä ylläpito) on määritelty Toimenpidenimikkeistössä säännöllisenä toimintana, jolla säilytetään infrastruktuurin toiminta ja ominaisuudet, vaikutetaan infrastruktuurin käytön olosuhteisiin tai hallitaan infrastruktuurin laitteita ja järjestelmiä. Käsitteiden ylläpito ja kunnossapito

36 34 Liikenneviraston ohjeita xx/2016 keskinäisestä järjestyksestä on ollut erilaisia tulkintoja tilaajaorganisaatioissa. Liikenneviraston käyttämä käsite kunnossapito jaetaan ylläpitoon ja hoitoon, kun taas kunnissa ylläpito jaetaan kunnossapitoon ja hoitoon. Rakennustieto, Liikennevirasto ja Kuntaliitto tulevat kuitenkin yhtenäistämään käsitteitä siten, että käsite ylläpito poistuu kokonaan ja ylätason käsite kunnossapito jakaantuu korjaukseen, hoitoon ja käyttöön. Yhtenäinen nimeäminen on tärkeää mallinnuksen onnistumiseksi. Usean hajanaisen nimikkeistön sijaan tulisi luoda yksi yhtenäinen nimikkeistö uudelta pohjalta, jonka olisi tuettava rakennetun ympäristön fyysistä ja toiminnallista mallinnusta. Tietomalli koostuu olioista eli objekteista, samalla tavalla kuin fyysinen ympäristökin, minkä vuoksi nimikkeiden tulee olla fyysisiä objekteja kuvaavia. Objekteilla on attribuutteja, jotka ovat objektien ominaisuustietoja. Esimerkiksi materiaalitietojen ei tarvitse sisältyä itse nimikkeeseen, koska materiaalitieto on yksi objektiin liittyvistä attribuuteista. Sen sijaan, että annetaan esimerkiksi rummulle nimike betonirumpu, sen nimike on vain rumpu ja siihen liitetään ominaisuustiedoksi sen materiaali, kuten betoni, muiden attribuuttien lisäksi. Tällöin riittää vain yksi määritelty nimike rummulle eikä tarvita lisäerittelyjä. Kun fyysinen ympäristö on määritelty nimikkeistössä, objekteihin tai objektiryhmiin voidaan kohdistaa hoito- ja korjaustoimenpiteitä. Tarkasti määritelty rakennettu ympäristö on yksi tehokkaimmista omaisuudenhallinnan työkaluista. Tietomallipohjaisessa kunnossapidossa korostuu tiedon- ja omaisuudenhallinta. Suunnittelu- ja rakentamisvaiheessa tuotettu tieto pystytään siirtämään eteenpäin kunnossapitovaiheeseen, jolloin varmistetaan tiedon säilyminen ja hyödynnettävyys. Kun omaisuudesta on selvillä tarkat ominaisuustiedot esimerkiksi kohteen historiasta ja kunnosta, pystytään paremmin kohdistamaan korjaustoimenpiteitä niitä eniten tarvitseviin kohteisiin. Tietomallinnusta on hyödynnetty hyvin vähän kunnossapidossa, missä siitä olisi paljon hyötyä nimenomaan kuntotietojen ja muiden omaisuuden ominaisuustietojen osalta. Tietomallinnuksella saavutettaisiin tehokkaasti omaisuudenhallinnalla tavoiteltavat hyödyt.

37 Liikenneviraston ohjeita xx/ Luovutettava aineisto ja mallipohjainen tarkastus Yleistä Mallinnuksen koko prosessin aikana on huolehdittava siitä, että kerran mallinnettu tieto on luotu sellaisessa muodossa ja dokumentoitu siten, että tieto on helposti käytettävissä prosessin seuraavissa vaiheissa. Osaa mallinnustiedoista voidaan käyttää sellaisenaan vaiheesta toiseen siirryttäessä, osaa tarkennetaan seuraavassa suunnitteluvaiheessa vaiheen vaatimuksia vastaavaksi. Tärkeätä on tehdä perustyö kerralla oikein. Jokaisen suunnittelu- ja rakennusvaiheen päätteeksi luovutetaan malliaineisto, jota hyödynnetään seuraavassa vaiheessa: Siirryttäessä suunnitteluvaiheesta toiseen malliaineiston tulee palvella seuraavan vaiheen suunnittelun hankintaa. Siirryttäessä suunnitteluvaiheesta toiseen malliaineiston tulee palvella seuraavan vaiheen suunnittelun lähtökohtana. Siirryttäessä rakennussuunnitelmavaiheesta rakentamiseen malliaineiston tulee palvella rakentamisen hankintaa ja rakentamista. Rakentamisen jälkeen malliaineiston tulee palvella kunnossapitoa ja omaisuuden hallintaa. Seuraavissa vaiheissa tuotettu digitaalinen aineisto toimii tulevien hankkeiden lähtötietoina Kuvassa 11 on esitetty inframallinnuksen luovutusaineiston muodostuminen vaiheittain. Kuva 11. Inframallinnuksen luovutusaineiston muodostuminen vaiheittain. Jotta luovutusaineistolla olisi paras mahdollinen jälleenkäyttöarvo seuraavalle käyttäjälle, tulee aineistolle asetettuja vaatimuksia noudattaa täysimääräisesti. Vaatimukset koskevat erityisesti vaiheeseen liittyvää dokumentaatiota ja tiedonhallintaa. Tarkemmin vaatimukset koskevat tiedon sisältöjä, metatietoja, tietomalliselostuksia, tietomalliluetteloita ja siirtoformaatteja. Eri vaiheiden luovutusaineistoissa lähtökohtana on, että tietoa siirretään avoimilla ja kaikkien osapuolienkäytettävissä ja hyödynnettävissä olevilla tiedonsiirtoformaateilla. Tarkemmat kuvaukset luovutusformaateista on esitetty liitteissä 2, 3 ja 4. Inframodel-formaatti IFC-formaatti (sillat ja muut taitorakenteet)

38 36 Liikenneviraston ohjeita xx/2016 Mikäli aineistoa ei ole perustellusti mahdollista tuottaa avoimilla tiedonsiirtoformaateilla, niin käytännöistä sovitaan tilaajan kanssa. Useimmiten näissä tilanteissa käytetään yleisiä tunnettuja muotoja kuten dwg (tai paikkatietoformaatit 2 -ulotteisen tiedon osalta), kuten: Dwg, dgn, dxf Jos muuta ei ole määritelty Liikenneviraston ja ELY-keskusten hankkeissa mallien hyödyntämisessä noudatetaan seuraava linjausta: KSE 2013 kohdasta 6.2 poiketen tilaajalla on oikeus ilman konsultin suostumusta käyttää kaikkia tämän palvelun tuottamisessa syntyneitä avoimessa formaatissa toimitettuja (IFC ja LandXML/Inframodel) tietomalliaineistoja omiin tarkoituksiinsa ja muuttaa ja kehittää edelleen edellä mainittuja aineistoja joko itse tai valitsemansa kolmannen osapuolen avustuksella ja käyttää niitä omiin tarkoituksiinsa muutetussa muodossa. Avoimessa formaatissa toimitetun aineiston lisäksi konsultin tulee toimittaa koko aineisto natiiviformaatissa tilaajan sekä muiden kohteen jatkototeutukseen osallistuvien käyttöön. Katselumalli luovutetaan tarvittavine katseluohjelmineen sellaisessa muodossa, että sen käyttö on ongelmatonta luovutushetken laite- ja ohjelmistoympäristössä. Vaiheeseen liittyvät selostukset, luettelot ja muut dokumentit tulee luovuttaa aineiston mukana. Laadunvarmistus Inframallien laadunvarmistus on osa normaalia suunnittelutoimintaa. Tuotettuja inframalleja tulee tarkastaa tasaisesti suunnitteluprosessin aikana eikä ainoastaan luovutuksen yhteydessä. Näin voidaan varmistaa aineiston yhteensopivuus, kattavuus ja mallin oikea tekninen tietosisältö. Inframallin laadunvarmistus ei korvaa tavanomaista suunnitelman laadunvarmistusta, jossa todetaan suunnitteluratkaisun laatu muilta osin, kuten tekninen ja ympäristöllinen kelpoisuus, ohjeiden mukaisuus ja mitoitus. Toisin sanoen mallien tekninen tarkastus on osa suunnitelmien laadunvarmistusta. Yleisesti voidaan todeta, että suunnitelmien ja mallien tulee olla yhteensopivat ja yhdenmukaiset. Inframalleja ja niiden sisältöä voidaan tarkastella laadunvarmistuksessa eri näkökulmista: 1. Inframallin laadun arviointi ja yhteensopivuus: Onko kokonaisratkaisu toimiva ja toteutuskelpoinen? Havaitaanko tekniikka- ja osamallien yhteensovituksessa virheitä ja ristiriitoja? Ovatko mallit yhteensopivia? Eri tekniikkalajien suunnitelma-aineiston keskinäinen yhteensopivuus varmistetaan yhdistelmämallin avulla tai visuaalisesti suoraan suunnittelujärjestelmästä. On suositeltavaa, että suunnitteluratkaisuja tarkastellaan suoraan suunnittelujärjestelmistä, mikäli tämä on mahdollista ja kattaa kaikki laadunvarmistuksen tarpeet. 2. Inframallin tietosisältö ja kattavuus: Onko kaikki vaadittava suunnittelu-, rakentamis- ja kunnossapitovaiheeseen kuuluva tieto malleissa? Kunkin tekniikkalajin suunnittelija tarkastaa aineistojen kattavuuden ja oikeellisuuden eri suunnitteluvaiheissa. Suunnittelija on vastuussa siitä, että aineistolle esitetyt alan yleiset ja hankekohtaiset vaatimukset täyttyvät täysimääräisinä.

39 Liikenneviraston ohjeita xx/ Inframallin tekninen tietosisältö: Onko inframalli tuotettu suunnitteluohjelmasta vaaditun standardin ja nimikkeistön mukaisesti? Mallien laatimisen yhteydessä tarkistetaan, että aineisto on Inframodelmäärittelyn tai muun sovitun määrittelyn mukaista ja sisältää riittävän sekä sovitun mukaisen ryhmittelyn. Inframallit tulee tuottaa standardin mukaisessa (pääsääntöisesti avoimissa formaateissa; Inframodel ja IFC) muodossa alan yleisten ohjeiden ja hankekohtaisten vaatimusten mukaisesti. 4. Tiedonhallinta: Tuotettu ja luovutettava suunnitelma-aineisto on dokumentoitu ohjeessa esitettyjen hyvien tiedonhallinnan periaatteiden mukaan sisältäen vaiheeseen liittyvät tietomalliselostukset, tietomallilokit ja itselleluovutusdokumentit. Laadunvarmistuksessa itselleluovutus ja siihen liittyvä dokumentointi on inframallin laatijalle kuuluva tehtävä. Suoritetut inframallin laadunvarmistustoimenpiteet dokumentoidaan, kuten muukin suunnitelmadokumentaatio itselleluovutuksessa. Laadunvarmistusasiakirja voi olla erillinen dokumentti tai osa laadunvalvonnan lopputuloksena laadittua allekirjoitettua itselleluovutus-dokumenttia. Inframallin laadunvarmistusta on kuvattu tarkemmin YIV-osassa 8. Mallien tuottamisessa tulee lisäksi huomioida YIV osissa 5.2, 5.3 ja 12 esitetyt vaatimukset ja ohjeet. Suunnitteluvaihe Laadunvarmistus Suunnittelun luovutusaineistoissa lähtökohtana on, että tietoa siirretään avoimilla ja kaikkien osapuolien käytettävissä olevilla tiedonsiirtoformaateilla (Inframodel, IFC). Mikäli näitä ei ole perustellusti mahdollista käyttää, käytetään yleisiä tunnettuja muotoja, kuten dwg (tai paikkatietoformaatit 2-ulotteisen tiedon osalta). Hankekohtaisesti voidaan joutua määrittelemään tiedonsiirtotapoja joillekin rakennusosille, nämä tulee selostaa hankkeen tietomallisuunnitelmassa. Suunnittelijan tulee valvoa malliaineistoa ja sen laatua koko hankkeen ajan ja sisäisiä tarkastuksia tulee tehdä jo ennen itselleluovutusta. Hankkeen alussa on hyvä määrittää välitavoitteet aineistolle. Pääsuunnittelija vastaa suunnitelmien yhteensovituksesta ja suunnittelijat oman tekniikkalajin osalta. Tietomallikoordinaattori ohjaa ja koordinoi tarkastuksen. Hän tekee laadunvarmistusta koko hankkeen ajan. Malliaineiston voi tarkastaa lukemalla malliaineisto toiseen ohjelmaan, tällöin malli kirjoitetaan ulos alkuperäisestä suunnittelujärjestelmästä avoimessa tiedonsiirtoformaatissa ja luetaan toiseen järjestelmään. Tämän jälkeen tarkastetaan, miten tieto on säilynyt tiedonsiirrossa. Kun suunnitelma-aineistoa ollaan luovuttamassa eteenpäin seuraavaan vaiheeseen tai rakentamiseen, tulee suorittaa itselleluovutus, joka tulee tehdä ennalta määrättyjen osakokonaisuuksien kautta. Suunnitelmamallit toimitetaan tarkastukseen samaan aikaan kuin suunnitelmapiirustuksetkin.

40 38 Liikenneviraston ohjeita xx/2016 Kuva 12. Tarkastuslista täytetään jokaisen tekniikkalajin osalta. Jokainen tekniikkalaji toimittaa oman raporttinsa ennen tarkastuspalaveria. Jokainen suunnittelijan tekniikkalajivastaava täyttää itselleluovutus-lomakkeen (kuva 12). Tämän jälkeen pidetään yhteinen kokous, jossa asiat käydään vielä tarkemmin läpi pääsuunnittelijan ja mallikoordinaattorin kanssa. Itselleluovutuksen jälkeen kaikki rastit tulee olla kohdassa Kyllä. Itselleluovutus dokumentit luovutetaan tilaajalle muun aineiston kanssa. Tilaajan tai suunnittelijan käytössä voi olla myös tarkastusohjelmia tai -palveluja, jotka tekevät perustarkastuksen esimerkiksi Inframodel-tiedoston rakenteen ja tietosisällön osalta.

41 Liikenneviraston ohjeita xx/ Tarkastus Tarkastuksen tekee tilaaja tai tilaaja voi käyttää ulkopuolista tarkastajaa. Malliaineistoa ei ole aina tarkoituksen mukaista tarkastaa ulkopuolisen toimesta, vaan se voidaan tehdä tarpeen vaatiessa. Tarkastuksessa tehtävänä on tarkastaa digitaalinen luovutettu malliaineisto. Tarkastuksen havainnot tulee kirjata tarkastustaulukkoon (kuva 13), jossa havaintoja havainnollistetaan kuvin. Taulukkoon varataan sarakkeet suunnittelijan vastineita varten. Yhdistelmämalleja kokoavissa ohjelmissa on nykyisin mahdollisuus tallentaa näkymiä mallista ja kommentoida suoraan malliin, mitä voidaan hyödyntää tarkastuksessa. Suunnittelussa tuotetut piirustukset tulee olla tarkastuksessa mukana. Mallipohjainen aineisto luovutetaan samaan aikaan piirustusten kanssa tarkastukseen. Malliaineisto luovutetaan kokonaisuudessaan jo esitarkastukseen. Tarkastukseen kuuluvat seuraavat vaiheet: 1. Koko suunnitelma-aineisto (piirustukset ja tietomalliaineisto) on toimitettu 2. Aineistosta löytyy kaikki tarvittavat dokumentit a. itselleluovutus -dokumentit b. tietomalliselostus c. lähtötietomalliluettelo d. suunnitelmamalliluettelo (suunnitelmamalliloki) 3. Malliaineisto a. malliluetteloissa luetellut osamallit löytyvät oikein nimettynä oikeissa kansioissa b. yhdistelmämallin katseluversio sisältää suunnittelun hyväksymisen kannalta olennaiset osamallit c. osamallit vastaavat erillisinä toimitettuja 4. Malliaineiston tekninen tarkastus a. kootaan osamalleista yhdistelmämalli toisella ohjelmalla tai luetaan osamallit toiseen suunnittelujärjestelmään b. osamallit vastaavat toimitettua yhdistelmämallia 5. Suunnitelman sisältö a. yhdistelmämallissa on esitetty hyväksymisen kannalta olennaiset asiat b. mallien ja piirustusten sisältö vastaavat toisiaan Tarkastuksen vaiheet 1 3 ovat normaalia vastaanottotarkastusta, jossa varmistetaan, että on saatu toimeksiannon mukainen aineisto laadunvarmistusdokumentteineen. Vaiheessa 3 tarkastetaan varsinainen malliaineisto visuaalisesti sekä pistokokein hyödyntäen sisäisen tarkastuksen tarkastuskohtia. Vaihe 4 käsittää tarkastuksen koko aineistolle tai osalle sitä toisella ohjelmalla. Vaihe 5 vastaa yleisesti suunnitelmien tarkastusta, jossa tarkastetaan itse suunnitelma ja ratkaisujen oikeellisuus tekniikkalajeittain. Vaiheet 1-3 on yleisesti riittävä, kun luovutettava aineisto on koottu toimittajan oman laadunvarmistuksen mukaisesti. Tarvittaessa tehdään vaiheet 4 ja 5. Erikseen sovittaessa voidaan tehdä täydellistä itselleluovutusta vastaavat tarkastukset koko aineistoille ja osakokonaisuuksille. Malliaineisto ja ns. perinteinen suunnitelma-aineisto on kokonaisuus, joka tulee tarkastaa samalla kertaa.

42 40 Liikenneviraston ohjeita xx/2016 Kuva 13. Esimerkki tarkastustaulukosta Taulukko luovutettavista aineistoista, formaatit Luovutettava aineisto koostuu monista tiedostoista ja erilaisista raporteista. Alla olevassa taulukossa (taulukko 1) on kuvattu kaikki luovutettavat malliaineistot ja niiden tiedostomuodot. Taulukko 1. Luovutettavat malliaineistot ja niiden tiedostomuodot. Suunnittelu Luovutettava aineisto Lähtötietomalli Raaka-ainekansio Lähtötietokansio Lähtöaineistoluettelo Lähtötietomalliselostus Tietomalliselostus Tietomalliloki = suunnitelmamalliluettelo Tietomalliraportti Itselleluovutusdokumentit Yhdistelmämalli Lisätiedot/Tiedostomuoto Aineistot jaoteltuna oikeisiin kansioihin Aineistot jaoteltuna oikeisiin kansioihin Excel, pdf (ei muokattava versio tulee olla mukana) Sisältyy tietomalliselostukseen ellei ole oma erillinen hanke pdf, word (muokattava muoto oltava mukana) Excel, pdf Tietomalliraportti selostaa mitä hankkeessa on tehty, mikä meni hyvin ja mitä parannettavaa on. Pdf. Erilliset dokumentit, joissa käy ilmi itselleluovutuksen vaiheet ja käsitellyt asiat. word Luovutetaan katselupakettina tai maksuttomilla katseluohjelmilla katsottavassa formaatissa.

43 Liikenneviraston ohjeita xx/ Yhdistelmämallissa käytetyt osamallit toimitetaan erillisinä tiedostoina, jotta niitä voidaan hyödyntää muissakin ohjelmissa. Osamallit toimitetaan Inframodelissa, jos se on tekniikkalajin osalta mahdollista. Pintojen Inframodelin tulee sisältää sekä kolmiopinta että viivamalli. Väylien pinnat ja geometriat toimitetaan aineistoittain Inframodel-muodossa, jotta niitä voidaan tarkastella ja muokata aineistokohtaisesti. Esitarkastukseen tarvitaan vähintään suunnitelmapiirustuksia vastaava yhdistelmämalli; täydellisen luovutusaineiston (lähtötietomallin ja suunnitelmamallien osamallit) vaatimus sovitaan hankekohtaisesti tehtävänmäärittelyssä. Aineisto on hyvä jaotella selkeästi, jotta tiedostot löytyvät helposti. Seuraavassa kuvassa (kuva 14) on esimerkki luovutusaineiston jaottelusta kansioihin. Kuva 14. Esimerkki luovutettavasta aineistokokonaisuudesta. Osamallit tallennetaan suunnittelumallit-kansioon oikein nimettyinä. Nimeämisessä käytetään seuraavaa periaatetta: tiedostonimen alkuun merkitään hanketunnus, sen jälkeen tekniikkalajin lyhenne, tämän jälkeen väylä-/siltakohtainen tunnus ja tiedostonimen loppuun voidaan merkitä lisätarkenteita. Tiedostonimi on siis muotoa: <hanke><tekniikkalaji><väylä-/siltatunnus><tarkenne>. Tekniikkalajit merkitään niiden kolmikirjaimisen lyhenteen mukaisesti. Lyhenteinä käytetään SKOL toimialaryhmittelyä taulukon 2 mukaisesti.

44 42 Liikenneviraston ohjeita xx/2016 Taulukko 2. Lyhenne ARK GEO KAT KTT LKT MAS MKT RAK RAT SIT TIE TKA VHT VRT VVS YMP YSK SKOL toimialaryhmittelyn mukaiset tekniikkalajien lyhenteet. Tekniikkalaji Arkkitehtuuri Geotekniikka Kalliorakennustekniikka Katujen suunnittelu Liikennetekniikka Maisemasuunnittelu Mittaus- ja kartoitustekniikka Rakennetekniikka Ratojen ja niihin liittyvien liikennepaikkojen suunnittelu Siltatekniikka Teiden suunnittelu Satamien, terminaalien, lentoasemien ym. liikennepaikkojen sekä alueiden suunnittelu Vesihuolto ja -tutkimus Vesirakennustekniikka Vesiväyläsuunnittelu Ympäristösuunnittelu Yhdyskuntasuunnittelu ja kaavoitus Tiedostonimi voi olla esimerkiksi seuraava: Vt12letke_GEO_M1_massanvaihto.

45 Liikenneviraston ohjeita xx/ Rakentaminen Tarkastusprosessi ennen rakentamista Inframallien laadunvarmistusprosessissa noudatetaan YIV-osassa 8 esitettyjä käytäntöjä. Lisäksi mallien tuottamisessa ja tarkastuksessa noudatetaan lisäksi YIV-ohjeissa 5.2 ja 12 esitettyjä periaatteita. Itselleluovutus 1. Sisäisen tarkastusraportin mukaiset tarkastukset (YIV osio 8.): a. Käydään läpi ohjeessa esitetyt tarkastettavat asiat ja tarkistuslista. b. Raporttiin kirjataan laadunvarmistukseen liittyvät yhteyshenkilöt. c. Raporttiin kirjataan kaikki suunnitelmien ja mallien tarkastuksessa esille tulleet huomiot, puutteet tai virheet. Lisäksi hankkeessa sovitut käytännöt, jotka aiheuttavat poikkeamia suunnitelmien ja mallien välillä tulee olla kirjattuna sekä sisäisessä tarkastusraportissa että tietomalliselostuksessa. Lisäksi otetaan kantaa, kuinka nämä korjataan ja onko tarvetta jatkotoimenpiteille? d. Sisäisen tarkastuksen suorittanut osapuoli päivää ja allekirjoittaa raportin. Kokemusten perusteella suunnitelmien ja mallien yhteensopivuudessa ja toteutuskelpoisuudessa päästään hyvälle tasolle, kun suoritetaan sekä visuaalinen että automaatioon perustuva tarkastus ja käydään läpi tarkastusprosessissa esitetyt vaiheet. 2. Rakentamisvaiheen luovutusaineisto toteutukseen o o o o Tietomalliloki Tietomalliselostus täydennettynä Sisäinen tarkastusraportti Toteutusmallit ja -suunnitelmat rakentamiseen. Vastaanotto-tarkastus 3. Koko suunnitelma-aineisto (piirustukset ja tietomalliaineisto) on toimitettu a. Aineisto sisältää kaikki tarvittavat dokumentit b. Toimitettu aineisto vastaa dokumentoitua aineistoa (nimeäminen, sijainti yms.)

46 44 Liikenneviraston ohjeita xx/ Aineiston tekninen tarkistus a. Vastaavuus, laatu ja yhteensopivuus: Toteutusmallien tulee vastata suunnitelmapiirustuksissa esitettyjä tietoja (esim. rakenteiden luiskat, rakennekerrosvahvuudet ). Toteutusmallien ja -suunnitelmien vastaavuutta tarkastellaan aineistoa tukevalla ohjelmistolla, hyödyntäen eri näkymiä (mm. tasokuva, poikki- ja pituusleikkaukset ja 3D-näkymä) Mallipohjaisen aineiston tarkistus: Geometrioiden toimivuus ja yhteensopivuus muun aineiston kanssa Taiteviiva-aineiston tarkistus (mm. koodaus, epäjatkuvuudet, pisteväli, kuivatuksen toimivuus, rakennepaksuus) Pistemäisen aineiston istuminen muuhun suunnitelman aineistoon Kolmioverkkoaineiston tarkistus (aineistossa olevat reiät, alueen ulkopuoliset kolmiot, kolmioiden kääntö) Laadittujen aineistojen liittyminen nykyisiin rakenteisiin on tarkastettava maastossa. Onko kokonaisratkaisu toimiva ja toteutuskelpoinen? Havaitaanko mallien yhteensovituksessa virheitä ja ristiriitoja? b. Inframallin kattavuus ja tekninen tietosisältö: Onko kaikki rakentamisvaiheeseen ja toteutukseen tarvittava ja kuuluva tieto malleissa? Onko inframalli tuotettu vaaditun standardin ja nimikkeistön mukaisesti, tavalla joka tukee aineiston jälleenkäyttöä? Suunnittelija on vastuussa, että aineiston tietosisällölle (mallit ja suunnitelmat) esitetyt alan yleiset ja hankekohtaiset vaatimukset täyttyvät täysimääräisesti Tarkastusprosessi rakentamisen jälkeen Rakentamisen aikana on varmistettava, että rakennettavakohde täyttää sillä asetetut vaatimukset. Tämä edellyttää tarkkaa laadunvarmistusprosessia koko hankkeen aikana. On varmistettava säännöllisesti, että työtä tekevien koneiden automaatiojärjestelmät sekä niiden ja niitä tukevien tukiasemien paikannusjärjestelmät ovat toimivia ja täyttävät niille asetetut tarkkuusvaatimukset. Tämän lisäksi tehdään laatumittausten avulla jatkuvaa vertailua toteutettujen rakenteiden ja toteutusmallin sekä rakennussuunnitelman välillä. Hankkeen valmistuttua kaikki toteuma- ja laadunvarmistusaineisto kerätään selkeäksi kokonaisuudeksi, joka luovutetaan tilaajalle. Tarkemmat tiedot luovutettavasta kokonaisuudesta on esitetty kappaleessa Digitaalinen luovutusaineisto.

47 Liikenneviraston ohjeita xx/ Luovutettavan aineiston kattavuuden ja oikeellisuuden varmistukseksi tehdään tarkastusprosessi, joka käsittää seuraavat asiat: Aineiston kokoaminen sovittuun kansiorakenteeseen, aineistoselostukseen ja -luetteloon dokumentoinnin vastattava hakemistorakenteen sisältöä varmistettava, että kaikki aineistot löytyvät ja että ne on oikein nimetty / koodattu Toteumamallin laatiminen YIV- ohjeiden osan 5.3 mukaisesti rakennetun kohteen toteumamallit, laatumittaukset, tarkevertailut yms Tarvittavat päivitykset suunnitelma-aineistoon on tehty toteumapiirustusten laatiminen Mallipohjaisen / digitaalisen aineiston ja piirustusten ristiriidattomuus aineistojen vastattava toisiaan Toteutusmallien päivitys vastaamaan toteumaa jos rakennettu kohde poikkeaa toleransseista Rakennetut varusteet ja järjestelmät on päivitetty vastaamaan toteumaa esim. rumpujen ja putkien sijainti (x, y, z) sekä materiaalit ja dimensiot Tarvittavien pintojen mallinnus toteumien mukaisesti esim. massanvaihdot ja siirtymäkiilat Kaikki tarvittavat laatudokumentit on liitetty luovutettavaan aineistoon esim. poikkeamaraportit, tukiasemien ja koneohjausjärjestelmien tarkastusraportit jne.

48 46 Liikenneviraston ohjeita xx/ Digitaalinen luovutusaineisto Digitaalinen luovutusaineisto muodostuu toteumamallista ja laadunvarmistusaineistosta sekä niihin liittyvästä dokumentaatiosta. Laadunvarmistusaineiston avulla voidaan todeta valmiin kohteen laatu. Luovutusaineisto kokonaisuudessaan toimii lähtötietona kunnossapitovaiheelle. Digitaalisen luovutusaineiston avulla siirretään tietoa eteenpäin ja näin pystytään vähentämään päällekkäistä työtä. Luovutettava aineisto tulisi jaotella vakioidusti. Kuvassa 15 on esitetty digitaalisen luovutusaineiston pilottihankkeessa käytetty kansiorakenne. Kuva 15. Esimerkki digitaalisen luovutusaineiston kansiorakenteesta. Tiedot jaotellaan aineistoittain omiin kansioihin. Aineistoloki toimii aineistoluettelona, johon kerätään kaikki luovutettavat tiedostot linkityksillä kansiorakenteen mukaisesti jäsenneltynä. Aineistoloki toimii aineiston sisällysluettelona. Taulukossa 3 on esitetty esimerkkinä, minkälaista aineistoa kuvassa 15 esitettyjen kansioiden tulee sisältää.

49 Liikenneviraston ohjeita xx/ Taulukko 3. Kansio 01_Selostus Digitaalisen luovutusaineiston sisältö. Sisältö Aineistoselostuksessa esitellään luovutettava aineisto ja se toimii ikään kuin luovutusaineiston käyttöohjeena. Aineistoselostus sisältää: yleistiedot sisällön nimeämisen ja numeroinnin käytetyt formaatit tuotetut tiedostot (aineistoloki) muut huomioitavat asiat 02_Geometriat jaotellaan lajeittain (mittalinjat, maaliviivat jne.) luovutus avoimessa Inframodel-formaatissa 03_Toteumamalli 03A_Vaylarakenteet toteumamallin pintamallit tarkemittaukset (mittaustiedostot) kantavuusmittaukset maarakenteiden materiaalitiedot rajaukset 3D-taiteviivana avoimessa Inframodel-formaatissa 03B_Jarjestelmat kaikkien rakennettujen ja mitattujen väylien järjestelmien ja varusteiden sijainti- ja ominaisuustiedot 03C_Taitorakenteet taitorakenteiden mallit tarkemittaukset taitorakennerekisteriin vaadittavat aineistot 04_Piirustukset hankkeen toteuman mukaiset rakennussuunnitelmapiirustukset linkitys toteumamalliin ST, EKM ja Allianssi -hankkeissa koko rakennussuunnitelma, muissa hankkeissa muutoskohteiden piirustukset 05_Laatudokumentit rakentamisen laadun todentamiseen liittyvät dokumentit (esim. tarkemittausten yhteenvetoraportit, poikkeamaraportit) aineisto, jolla täydennetään toteumamallia 06_Viiteaineisto Muuta aineistoa täydentävät tiedostot, kuten haltuunottoalueet hoitoalueiden rajat kolmannet osapuolet maaperätiedot (kalliopintakartoitukset, maanpintamalli, pohjatutkimukset) valokuvat 07_Tietokanta/Palvelu/Järjestelmä Kootut aineistot käytetyn ohjelmiston tietokantana (esim. suunnittelujärjestelmä, rakentamisen pilvipalvelu). Alusta, missä tilaaja voi todeta rakennetun kohteen laadun visuaalisesti ilman eri ohjelmistojen käyttämistä.

50

51

52 ISSN-L X ISSN ISBN LUONNOS

Tie- ja ratahankkeiden inframalliohje. Liikenneviraston ohjeita 12/2017

Tie- ja ratahankkeiden inframalliohje. Liikenneviraston ohjeita 12/2017 Liikenneviraston ohjeita 12/2017 Tie- ja ratahankkeiden inframalliohje Liikenneviraston ohjeita 12/2017 Liikennevirasto Helsinki 2017 Kannen kuvat: Sito Oy Verkkojulkaisu pdf (www.liikennevirasto.fi)

Lisätiedot

Digitalisaatio työmaan arjessa nyt ja tulevaisuudessa Tietomallinnus avuksi oton suunnitteluun

Digitalisaatio työmaan arjessa nyt ja tulevaisuudessa Tietomallinnus avuksi oton suunnitteluun Digitalisaatio työmaan arjessa nyt ja tulevaisuudessa Tietomallinnus avuksi oton suunnitteluun Kiviaines- ja murskauspäivä 19.1.2018 Juha Liukas Johtava asiantuntija, InfraBIM Dokumenttien hallinnasta

Lisätiedot

Inframallintamisen mahdollisuudet

Inframallintamisen mahdollisuudet Inframallintamisen mahdollisuudet Tiina Perttula 25.4.2016 Inframalli Rakenteen ja rakentamisprosessin elinkaarenaikainen tieto digitaalisessa muodossa - Tuotemalli joka (voi) sisältää - Geometriatiedon

Lisätiedot

Kokemuksia tietomallipohjaisen

Kokemuksia tietomallipohjaisen Kokemuksia tietomallipohjaisen Vt 3-18 parantaminen Laihian kohdalla Projektipäällikkö / Projektinjohtaja Liikennevirasto projektien suunnittelu ja toteutus Aikaisempi työura; Lemminkäinen Infra 1983-1997

Lisätiedot

Inframallit Liikennevirastossa 10.9.2014

Inframallit Liikennevirastossa 10.9.2014 Inframallit Liikennevirastossa 10.9.2014 Mitä mallintamisella tavoitellaan Liikenneviraston näkökulmasta Omaisuuden hallintaa Kunto Mittaukset Analyysit Tuottavuuden parantamista Tehdyn työn hyödynnettävyyttä

Lisätiedot

Tietomallintaminen. Suunnittelun kipupisteet

Tietomallintaminen. Suunnittelun kipupisteet Tietomallintaminen Suunnittelun kipupisteet 25.10.2016 Tietomallinnus yhteiset pelisäännöt (YIV) edellytys eri järjestelmissä tuotetun tiedon yhdistämiseen (IInfraBIM-nimikkeistö) standardi tiedonsiirtoformaatit

Lisätiedot

YIV Osa 4 - Inframalli ja mallinnus hankkeen eri suunnitteluvaiheissa

YIV Osa 4 - Inframalli ja mallinnus hankkeen eri suunnitteluvaiheissa YIV Osa 4 - Inframalli ja mallinnus hankkeen eri suunnitteluvaiheissa 5.5.2015 Niko Janhunen Ohjeen rajaukset Ohje käsittelee: Teiden, katujen, puistojen ja ratojen mallinnusta Suunnitteluvaiheet ennen

Lisätiedot

INBIM mallinnusvaatimukset Mitä mallinnusvaatimuksilla tarkoitetaan ja miksi niitä tarvitaan

INBIM mallinnusvaatimukset Mitä mallinnusvaatimuksilla tarkoitetaan ja miksi niitä tarvitaan INBIM mallinnusvaatimukset Mitä mallinnusvaatimuksilla tarkoitetaan ja miksi niitä tarvitaan Harri Mäkelä ja Kalle Serén InfraFINBIM, AP2 työpaja, 27.1.2011 2011 DocId: 2494429CF4EB Tavoite Työn tavoitteena

Lisätiedot

TIETOMALLINNUS TEKNIIKKALAJIEN KYPSYYSASTEET PUISTOSUUNNITTELU JÄTKÄSAARI, HELSINKI

TIETOMALLINNUS TEKNIIKKALAJIEN KYPSYYSASTEET PUISTOSUUNNITTELU JÄTKÄSAARI, HELSINKI TIETOMALLINNUS TEKNIIKKALAJIEN KYPSYYSASTEET PUISTOSUUNNITTELU JÄTKÄSAARI, HELSINKI INFRAMALLINTAMISEN PÄIVÄ 1.2.2017 Veli-Pekka Koskela ESITYKSEN SISÄLTÖ Hanke-esittely Yhteistoiminta puistosuunnitteluhankkeessa

Lisätiedot

Built Environment Process Reengineering (PRE)

Built Environment Process Reengineering (PRE) RAKENNETTU YMPÄRISTÖ Tarvitaanko tätä palkkia? Built Environment Process Reengineering (PRE) Prosessimuutos kohti laajamittaista tietomallintamisen hyödyntämistä Tiina Perttula Built Environment Process

Lisätiedot

Digitaalinen luovutusaineisto

Digitaalinen luovutusaineisto Digitaalinen luovutusaineisto BuildingSMART Finland Inframallintamisen päivä 2017 Kari Partiainen Projektipäällikkö Liikennevirasto 6.2.2017 Ville Suntio Projekti- ja kehityspäällikkö Destia Oy Pilottihanke

Lisätiedot

INFRAMALLI JA MALLINNUS HANKKEEN ERI SUUNNITTELUVAIHEISSA

INFRAMALLI JA MALLINNUS HANKKEEN ERI SUUNNITTELUVAIHEISSA INFRAMALLI JA MALLINNUS HANKKEEN ERI SUUNNITTELUVAIHEISSA 1 YLEISTÄ INFRAHANKKEEN MALLINNUKSESTA Väylämalli ohjaa suunnittelua Infrahankkeessa väylämalli toimii pohjana kaikille muille tekniikkalajimalleille

Lisätiedot

Tietomallintamisen hyödyt ja odotukset LiVin hankkeissa. Tiina Perttula

Tietomallintamisen hyödyt ja odotukset LiVin hankkeissa. Tiina Perttula Tietomallintamisen hyödyt ja odotukset LiVin hankkeissa Tiina Perttula Kehittämisen tasot Globaali Virasto ja ELY Oman toiminnan systemaattista kehittämistä Ohjeet (tekniset ja hankintatekniset) Viestintä

Lisätiedot

Kaupunkimallit ja Mallintava kaavoitus. Vianova Systems Finland Oy Jarkko Sireeni 9.2.2011

Kaupunkimallit ja Mallintava kaavoitus. Vianova Systems Finland Oy Jarkko Sireeni 9.2.2011 Kaupunkimallit ja Mallintava kaavoitus Vianova Systems Finland Oy Jarkko Sireeni 9.2.2011 Kaupunkimalli? Mallintamisen eri skaalat Kaavoitus ja aluerakentaminen Infra ja kunnallistekniikka Talonrakennus

Lisätiedot

Avoimella tiedonsiirrolla kohti kulttuurimuutosta 3.4.2014

Avoimella tiedonsiirrolla kohti kulttuurimuutosta 3.4.2014 Avoimella tiedonsiirrolla kohti kulttuurimuutosta 3.4.2014 Mitä mallintamisella tavoitellaan Tuottavuuden parantamista Virheiden vähenemistä Laatua Kustannustenhallintaa Määrätietoutta Kommunikoinnin ja

Lisätiedot

INFRAFINBIM PILOTTIPÄIVÄ 9

INFRAFINBIM PILOTTIPÄIVÄ 9 INFRAFINBIM PILOTTIPÄIVÄ 9 Valtatien 7 (E18) rakentaminen moottoritieksi välillä Hamina - Vaalimaa Tietomallinnus Infra FINBIM pilottipäivä 6.2.2014 Niklas von Schantz Juha Liukas 2 1. Hankkeen yleisesittely

Lisätiedot

Tietomallityöskentelyn hyödyntäminen Liikennevirastossa

Tietomallityöskentelyn hyödyntäminen Liikennevirastossa Tietomallityöskentelyn hyödyntäminen Liikennevirastossa Kehto foorumi 10.11.2016 10.11.2016 Heikki Myllymäki / Tiina Perttula 10.11.2016 Heikki Myllymäki 2 Heikki Myllymäki 3 10.11.2016 Heikki Myllymäki

Lisätiedot

Inframallit tilaajan näkökulmasta case Oulun kaupunki

Inframallit tilaajan näkökulmasta case Oulun kaupunki Inframallit tilaajan näkökulmasta case Oulun kaupunki Infrakit 28.1.2016 Helsinki Markku Mustonen, Oulun kaupunki & Teppo Rauhala, Proxion Infra-alan digitalisoituminen Infra-ala on digitalisoitunut viimeisinä

Lisätiedot

Maa- ja kallioperämallit InfraFINBIM / Inframodel-kehitys

Maa- ja kallioperämallit InfraFINBIM / Inframodel-kehitys Maa- ja kallioperämallit InfraFINBIM / Inframodel-kehitys Maa- ja kallioperämallit yhdyskuntasuunnittelussa ja rakentamisessa -työpaja 12.3.2014 Ympäristösi parhaat tekijät Sisältö Inframodel3 Inframodel4..5

Lisätiedot

Yleiset inframallivaatimukset YIV2015

Yleiset inframallivaatimukset YIV2015 Osa 1 TIETOMALLIPOHJAINEN HANKE Ohjaus ja koordinointi Laadunvarmistus Lähtötietojen hankinta ja mallintaminen Inframallintaminen Vuorovaikutus ja yhteistyö Suunnittelu ja rakentaminen Tekniikkalajien

Lisätiedot

Built Environment Process Reengineering (PRE)

Built Environment Process Reengineering (PRE) RAKENNETTU YMPÄRISTÖ Tarvitaanko tätä palkkia? Built Environment Process Reengineering (PRE) Kohti kulttuurimuutosta Tiina Perttula Built Environment Process Innovations Reengineering Tuottavuus Infra-ala

Lisätiedot

Built Environment Process Reengineering (PRE)

Built Environment Process Reengineering (PRE) Firstname Lastname RAKENNETTU YMPÄRISTÖ Tarvitaanko tätä palkkia? Built Environment Process Reengineering (PRE) InfraFINBIM PILOTTIPÄIVÄ nro 4, 9.5.2012 Tuotemallinnuksen käyttöönotto Vt 25 parantaminen

Lisätiedot

Tietomallintamisen suunnittelu ja dokumentointi käytännössä. Liisa Kemppainen, Sito Oy Jari Niskanen, WSP Finland Oy 4.11.2015

Tietomallintamisen suunnittelu ja dokumentointi käytännössä. Liisa Kemppainen, Sito Oy Jari Niskanen, WSP Finland Oy 4.11.2015 Tietomallintamisen suunnittelu ja dokumentointi käytännössä Liisa Kemppainen, Sito Oy Jari Niskanen, WSP Finland Oy TIETOMALLIPOHJAISEN HANKKEEN SUUNNITTELU Hankkeen käynnistysvaiheessa tulee suunnitella

Lisätiedot

Yleiset inframallivaatimukset YIV 2015

Yleiset inframallivaatimukset YIV 2015 Yleiset inframallivaatimukset YIV 2015 Osa 7 RAKENNUSTEKNISET RAKENNUSOSAT Ohjaus ja koordinointi Laadunvarmistus Lähtötietojen hankinta ja mallintaminen Inframallintaminen Vuorovaikutus ja yhteistyö Suunnittelu

Lisätiedot

Yleiset inframallivaatimukset YIV 2014

Yleiset inframallivaatimukset YIV 2014 Yleiset inframallivaatimukset YIV 2014 Osa 7 RAKENNUSTEKNISET RAKENNUSOSAT A- Insinöörit Suunnittelu Oy/Minna Salonsaari, Jarkko Savolainen, Liikennevirasto/Heikki Myllymäki 27.6.2014 2 (16) Dokumentin

Lisätiedot

YIV 2015 ohjeiden yleisesittely

YIV 2015 ohjeiden yleisesittely YIV 2015 ohjeiden yleisesittely Harri Mäkelä, bsfinfra ohjetyöryhmä, Innogeo Oy Esityksen sisältö - Ohjeiden taustasta, InfraTM, PRE-InfraFINBIM, bsf ohjeet - Ohjekokonaisuudesta ja lyhyet esittely ohjeiden

Lisätiedot

Mallipohjaisen hankkeen hyödyt

Mallipohjaisen hankkeen hyödyt Mallipohjaisen hankkeen hyödyt Tilaajan mietteitä 1.12.2015 Mitä mallintamisella tavoitellaan Tuottavuuden parantamista Virheiden vähenemistä Laatua Kustannustenhallintaa Määrätietoutta Kommunikoinnin

Lisätiedot

VIASYS VDC ASIAKASPÄIVÄ 2016 SUUNNITTELUSTA RAKENTAMISEEN TIETOMALLINTAMINEN JA TIEDONHALLINTA SUUNNITTELIJAN NÄKÖKULMASTA

VIASYS VDC ASIAKASPÄIVÄ 2016 SUUNNITTELUSTA RAKENTAMISEEN TIETOMALLINTAMINEN JA TIEDONHALLINTA SUUNNITTELIJAN NÄKÖKULMASTA VIASYS VDC ASIAKASPÄIVÄ 2016 SUUNNITTELUSTA RAKENTAMISEEN TIETOMALLINTAMINEN JA TIEDONHALLINTA SUUNNITTELIJAN NÄKÖKULMASTA Emil Matintupa 25.5.2016 1 AGENDA 1. Tietomallien rooli tiensuunnitteluprosessissa

Lisätiedot

Sillat ja taitorakenteet

Sillat ja taitorakenteet Sillat ja taitorakenteet YIV2015 Yleiset inframallivaatimukset käytännössä Minna Salonsaari WWW.AINS.FI Osa 7 Rakennustekniset rakennusosat Ohjeen käyttö Voidaan soveltaa kaikissa urakkamuodoissa ja suunnitteluvaiheissa

Lisätiedot

PRE/inframallin vaatimukset ja -ohjeet

PRE/inframallin vaatimukset ja -ohjeet PRE/inframallin vaatimukset ja -ohjeet Osa 11.0 Tietomallin hyödyntäminen eri suunnitteluvaiheissa, infran rakentamisessa sekä infran käytössä ja ylläpidossa Tieverkon ylläpidon mallivaatimukset 5.4.2014

Lisätiedot

Yleiset inframallivaatimukset YIV2014

Yleiset inframallivaatimukset YIV2014 Osa 1 TIETOMALLIPOHJAINEN HANKE 4.12.2014 1 (17) Versiointisivu Dokumentin versiohistoria Versio Päiväys Tekijä Kuvaus 0.1 4.12.2014 Jari Niskanen Ohjeluonnos 2 (17) SISÄLLYS 1 Johdanto... 3 2 Infrahankkeen

Lisätiedot

Oppeja ja kokemuksia Pisararadan suunnittelun tiedonhallinnasta

Oppeja ja kokemuksia Pisararadan suunnittelun tiedonhallinnasta Oppeja ja kokemuksia Pisararadan suunnittelun tiedonhallinnasta Tietomallintamisen opit infran tilaamisessa ja hyödyntämisessä 3.6.2015, RAKLI Perttu Valtonen, Sweco PM Oy 1 Mitä tietoa suunnitelma sisältää?

Lisätiedot

BIM Suunnittelun ja rakentamisen uusiutuvat toimintatavat Teppo Rauhala

BIM Suunnittelun ja rakentamisen uusiutuvat toimintatavat Teppo Rauhala BIM Suunnittelun ja rakentamisen uusiutuvat toimintatavat Teppo Rauhala Proxion 19.10.2015 Proxion BIM historiikkia Kehitystyö lähtenyt rakentamisen tarpeista Työkoneautomaatio alkoi yleistymään 2000 luvulla

Lisätiedot

PRE/infraBIM tietomallivaatimukset ja ohjeet

PRE/infraBIM tietomallivaatimukset ja ohjeet PRE/infraBIM tietomallivaatimukset ja ohjeet Osa 6 RAKENNUSTEKNISET RAKENNUSOSAT A-Insinöörit Suunnittelu Oy/Minna Salonsaari, Jarkko Savolainen, Liikennevirasto/Heikki Myllymäki 12.2.2014 SISÄLLYSLUETTELO

Lisätiedot

Liikenneviraston tavoitteita 15.1.2014

Liikenneviraston tavoitteita 15.1.2014 Liikenneviraston tavoitteita 15.1.2014 22.1.2014 Tiina Perttula 2 Toiminnanohjaus Ongelmia nykyisessä tavassa Sama informaatio on useissa kuvissa Pituusleikkaus Paalukohtaiset poikkileikkaukset Geotekniset

Lisätiedot

Koneohjaus ja 3D-mallit maarakennustyömaalla. Teppo Rauhala, WSP Finland Oy

Koneohjaus ja 3D-mallit maarakennustyömaalla. Teppo Rauhala, WSP Finland Oy Koneohjaus ja 3D-mallit maarakennustyömaalla Teppo Rauhala, WSP Finland Oy 1.4.2016 Miksi BIM? Kustannuksien aleneminen Teknisen laadun paraneminen Rakentamisaikataulun lyheneminen Älykästä tiedonhallintaa

Lisätiedot

Novapoint VDC Explorer. VDC Tuotteet ja Palvelut Vianova Systems Finland Oy

Novapoint VDC Explorer. VDC Tuotteet ja Palvelut Vianova Systems Finland Oy Novapoint VDC Explorer Jani Myllymaa Myyntijohtaja Jarkko Sireeni Toimialapäällikkö VDC Tuotteet ja Palvelut Vianova Systems Finland Oy Kannattaako mallintaa ja simuloida etukäteen? Novapoint VDC Tuotteet

Lisätiedot

Built Environment Process Reengineering (PRE)

Built Environment Process Reengineering (PRE) RAKENNETTU YMPÄRISTÖ Tarvitaanko tätä palkkia? Built Environment Process Reengineering (PRE) InfraFINBIM PILOTTIPÄIVÄ nro 5, 3.10.2012 Nissolan ratasuunnitelma SITO / Juha Liukas Built Environment Process

Lisätiedot

Osa 14: Tietomallipohjaisen hankkeen johtaminen

Osa 14: Tietomallipohjaisen hankkeen johtaminen PRE/Inframallin vaatimukset ja ohjeet, osa 14: Tietomallipohjaisen hankkeen johtaminen 1 Osa 14: Tietomallipohjaisen hankkeen johtaminen SISÄLLYSLUETTELO Osa 14: Tietomallipohjaisen hankkeen johtaminen...

Lisätiedot

Built Environment Process Reengineering (PRE)

Built Environment Process Reengineering (PRE) RAKENNETTU YMPÄRISTÖ Tarvitaanko tätä palkkia? Built Environment Process Reengineering (PRE) PILOTTIPÄIVÄ nro 3, 26.1.2012 Built Environment Process Innovations Reengineering Page 1 Page 2 Tietomallivaatimukset,

Lisätiedot

Pilotti: Mallipohjainen radanrakentamisen automaatio. Pilottisuunnitelma

Pilotti: Mallipohjainen radanrakentamisen automaatio. Pilottisuunnitelma LIITE A 1 (9) BUILT ENVIRONMENT PROCESS RE-ENGINEERING (PRE) WP5: InfraFINBIM Pilotti: Mallipohjainen radanrakentamisen automaatio Pilottisuunnitelma Muutoshistoria: Versio Pvm Tila (luonnos / ehdotus

Lisätiedot

Lyhyt sanasto. Kalle Serén, Eurostep Oy

Lyhyt sanasto. Kalle Serén, Eurostep Oy InfraFINBIM Mallinnusvaatimukset Lyhyt sanasto Infrarakentamisen tietomallintaminen V. 0.4 Työpajan 7, 26.8.2013, päivitykset Kalle Serén, Eurostep Oy Taustaa Yhteisen määritellyn sanaston tarpeet: Yhtenäinen

Lisätiedot

Infra FINBIM Pilottipäivä 9. Pisararata

Infra FINBIM Pilottipäivä 9. Pisararata Infra FINBIM Pilottipäivä 9 Pisararata 6.2.2014 Pisararata: - Helsingin keskustan alle suunniteltava lähijunien kaupunkiratalenkki - Kolme asemaa: Töölö, Keskusta, Hakaniemi - Rata- ja rakentamissuunnittelu

Lisätiedot

Siltojen tietomalliohje ( ) Hankekohtaisesti sovittavat asiat

Siltojen tietomalliohje ( ) Hankekohtaisesti sovittavat asiat Siltojen tietomalliohje (4.4.2011) Hankekohtaisesti sovittavat asiat Esimerkki: yleissuunnitteluvaihe Liikenneviraston ohjeita 8/2011 Liite Liikennevirasto Helsinki 2011 Siltojen tietomalliohje 3 (7)

Lisätiedot

PRE/inframallin vaatimukset ja -ohjeet

PRE/inframallin vaatimukset ja -ohjeet PRE/inframallinvaatimuksetja-ohjeet Osa1 TIETOMALLIPOHJAISENHANKKEENJOHTAMINEN 28.1.2014 1 (12) Versiointisivu Dokumentin versiohistoria Versio Päiväys Tekijä Kuvaus 0.1 8.3.2013 Jari Niskanen Ohjeen runko

Lisätiedot

Siltojen tietomalliohje (4.4.2011) Hankekohtaisesti sovittavat asiat

Siltojen tietomalliohje (4.4.2011) Hankekohtaisesti sovittavat asiat Siltojen tietomalliohje (4.4.2011) Hankekohtaisesti sovittavat asiat Esimerkki: rakennussuunnitelmavaihe Liikenneviraston ohjeita 8/2011 Liite Liikennevirasto Helsinki 2011 Siltojen tietomalliohje 3 (7)

Lisätiedot

Mallintamisen mahdollisuudet. vuorovaikutuksen lisäämiseksi infran ylläpidossa. Manu Marttinen Työpäällikkö NCC Roads Oy 1

Mallintamisen mahdollisuudet. vuorovaikutuksen lisäämiseksi infran ylläpidossa. Manu Marttinen Työpäällikkö NCC Roads Oy 1 Mallintamisen mahdollisuudet vuorovaikutuksen lisäämiseksi infran ylläpidossa Manu Marttinen Työpäällikkö 3.6.2015 NCC Roads Oy 1 TIEDONHALINNAN Mallintamisen mahdollisuudet vuorovaikutuksen lisäämiseksi

Lisätiedot

Novapoint VDC Tuotteet Tietomallit ja yhteistyö haltuun. Jarkko Sireeni Toimialapäällikkö VDC Tuotteet ja Palvelut Vianova Systems Finland Oy

Novapoint VDC Tuotteet Tietomallit ja yhteistyö haltuun. Jarkko Sireeni Toimialapäällikkö VDC Tuotteet ja Palvelut Vianova Systems Finland Oy Novapoint VDC Tuotteet Tietomallit ja yhteistyö haltuun Jarkko Sireeni Toimialapäällikkö VDC Tuotteet ja Palvelut Vianova Systems Finland Oy Infra ala on siirtymässä tietomallintamiseen Liikennevirasto

Lisätiedot

PRE/inframallin vaatimukset ja -ohjeet

PRE/inframallin vaatimukset ja -ohjeet Osa 9 19.9.2013 1 (23) Versiointisivu Dokumentin versiohistoria Versio Päiväys Tekijä Kuvaus 0.1 16.4.2013 Sami Luoma Mallinnusohjeen perusohjeet 0.2 22.8.2013 0.3 19.9.2013 Luonnosversio 0.1 19.9.2013

Lisätiedot

Yleiset inframallivaatimukset YIV2015

Yleiset inframallivaatimukset YIV2015 Yleiset inframallivaatimukset YIV2015 Osa 11.1 Infran hallinta Tieverkon kunnossapidon mallivaatimukset 23.4.2015 Yleiset inframallivaatimukset YIV2015 1 (9) LIITE 1 Versiointisivu Dokumentin versiohistoria

Lisätiedot

MISSÄ MENNÄÄN TIETOMALLINNUKSESSA?

MISSÄ MENNÄÄN TIETOMALLINNUKSESSA? MISSÄ MENNÄÄN TIETOMALLINNUKSESSA? 12.01.2016 Juha Liukas Sito Oy, johtava asiantuntija Infran tiedonhallinta ja tietomallinnus buildingsmart Finland Infra-toimialaryhmän pj Sisältö - tietomallinnus infra-alalla

Lisätiedot

Mallipohjainen radanrakentamisen automaatio

Mallipohjainen radanrakentamisen automaatio Mallipohjainen radanrakentamisen automaatio Infra FINBIM Pilottipäivät 24.10.2013 Jussi Heikkilä Mallipohjainen radanrakentamisen automaatio Pilotin kesto: huhtikuu/2012 lokakuu/2012 Diplomityö Tietomallipohjaisen

Lisätiedot

Yleiset inframallivaatimukset YIV2015

Yleiset inframallivaatimukset YIV2015 Yleiset inframallivaatimukset YIV2015 Osa 2 Yleiset mallinnusvaatimukset Ohjaus ja koordinointi Laadunvarmistus Lähtö-tietojen hankinta ja harmoni-sointi Infra-mallintaminen Tekniikkalajien yhteensovittaminen

Lisätiedot

InfraFINBIM Mallinnusvaatimukset Lyhyt sanasto Infrarakentamisen tietomallintaminen

InfraFINBIM Mallinnusvaatimukset Lyhyt sanasto Infrarakentamisen tietomallintaminen InfraFINBIM Mallinnusvaatimukset Lyhyt sanasto Infrarakentamisen tietomallintaminen V. 0.6 Työpajojen 2013 2014 mukaiset päivitykset Kalle Serén, Eurostep Oy, 1.8.2014 Taustaa Yhteisen määritellyn sanaston

Lisätiedot

Toteutusmalleihin liittyvät haasteet Äänekosken ratahankkeella Pauli Ruokanen VR Track Oy, Suunnittelu

Toteutusmalleihin liittyvät haasteet Äänekosken ratahankkeella Pauli Ruokanen VR Track Oy, Suunnittelu Toteutusmalleihin liittyvät haasteet Äänekosken ratahankkeella 1.2.2017 Pauli Ruokanen VR Track Oy, Suunnittelu Yleistä hankkeesta Äänekosken biotuotetehtaan liikenneyhteydet, ratahanke Tampere-Jyväskylä,

Lisätiedot

Kruunusillat joukkoliikenneyhteys

Kruunusillat joukkoliikenneyhteys Kruunusillat joukkoliikenneyhteys Tiedonhallinta Ville Alajoki Kruunusillat, joukkoliikenneyhteys Keskustan raitiotien päätepysäkki Katu-, raitiotieyhteydet Nihdissä Katu-, raitiotieyhteydet keskustasta

Lisätiedot

Yleiset inframallivaatimukset YIV 2015

Yleiset inframallivaatimukset YIV 2015 Osa 5.3 Koekäyttöön ja pilotointiin 5.5.2015 1 (23) LIITE 1 Versiointisivu Dokumentin versiohistoria Versio Päiväys Tekijä Kuvaus 0.9 21.4.2015 Petteri Palviainen pilotointia varten 2 (23) SISÄLLYSLUETTELO

Lisätiedot

Koekäytössä. 20k 2014 LIIKENNEVIRASTON OHJEITA. Tiehankkeiden mallipohjaisen suunnittelun hankinta 22.5.2014 KOEKÄYTÖSSÄ OLEVA OHJE

Koekäytössä. 20k 2014 LIIKENNEVIRASTON OHJEITA. Tiehankkeiden mallipohjaisen suunnittelun hankinta 22.5.2014 KOEKÄYTÖSSÄ OLEVA OHJE 20k 2014 LIIKENNEVIRASTON OHJEITA Tiehankkeiden mallipohjaisen suunnittelun hankinta 22.5.2014 KOEKÄYTÖSSÄ OLEVA OHJE Tiehankkeiden mallipohjaisen suunnittelun hankinta Koekäytössä oleva ohje 22.5.2014

Lisätiedot

Built Environment Process Reengineering (PRE)

Built Environment Process Reengineering (PRE) RAKENNETTU YMPÄRISTÖ Tarvitaanko tätä palkkia? Built Environment Process Reengineering (PRE) InfraFINBIM Pilottipäivä nro 5, 3.10.2012 Tietomalliohjeiden kokonaistilanne Tarja Mäkeläinen VTT, Harri Mäkelä

Lisätiedot

Tietomallien hyödyntämismahdollisuudet tieverkon ylläpidossa

Tietomallien hyödyntämismahdollisuudet tieverkon ylläpidossa Novapoint käyttäjäpäivät 9.4.2014 Tietomallien hyödyntämismahdollisuudet tieverkon ylläpidossa Manu Marttinen Aluepäällikkö NCC Roads Oy Jyrsinnät ja kerrosstabiloinnit 1 Sisältö 1. Tieverkon ylläpito

Lisätiedot

Built Environment Process Reengineering (PRE)

Built Environment Process Reengineering (PRE) RAKENNETTU YMPÄRISTÖ Tarvitaanko tätä palkkia? Built Environment Process Reengineering (PRE) InfraFINBIM PILOTTIPÄIVÄ nro 4, 9.5.2012 Tuotemallinnuksen käyttöönotto Built Environment Process Innovations

Lisätiedot

Siltatiedon tarkkuustason määrittäminen Taitorakennerekisterissä. Maria Vinter

Siltatiedon tarkkuustason määrittäminen Taitorakennerekisterissä. Maria Vinter Siltatiedon tarkkuustason määrittäminen Taitorakennerekisterissä Maria Vinter 2 Taustaa Diplomityö: Tietomallinnuksen hyödyntäminen siltojen ylläpidossa, valmis 09/2017 https://julkaisut.liikennevirasto.fi/pdf8/opin_2017-03_tietomallinnuksen_hyodyntaminen_web.pdf

Lisätiedot

Built Environment Process Reengineering (PRE)

Built Environment Process Reengineering (PRE) Juha Hyvärinen RAKENNETTU YMPÄRISTÖ Tarvitaanko tätä palkkia Built Environment Process Reengineering (PRE) InfraFINBIM PILOTTIPÄIVÄ nro 3, 26.1.2012 Pilotointi ja INBIM mallinnusvaatimukset Built Environment

Lisätiedot

Uudet väylät: tuotannon vaatimat toteutusmallit ja mallipohjainen laadunvarmistus

Uudet väylät: tuotannon vaatimat toteutusmallit ja mallipohjainen laadunvarmistus Firstname Lastname RAKENNETTU YMPÄRISTÖ Tarvitaanko tätä palkkia? Uudet väylät: tuotannon vaatimat toteutusmallit ja mallipohjainen laadunvarmistus Pasi Nurminen, Destia Oy Built Environment Process Innovations

Lisätiedot

Built Environment Process Reengineering (PRE)

Built Environment Process Reengineering (PRE) Juha Liukas RAKENNETTU YMPÄRISTÖ Tarvitaanko tätä palkkia? Built Environment Process Reengineering (PRE) Inframodel3-tiedonsiirtoformaatin käyttöönottoprojekti - työpaja 14.12.2012 Tavoite aikataulu -

Lisätiedot

Built Environment Process Reengineering (PRE)

Built Environment Process Reengineering (PRE) RAKENNETTU YMPÄRISTÖ Tarvitaanko tätä palkkia? Built Environment Process Reengineering (PRE) PILOTTIPÄIVÄ 4, 8.5.2012 Tietomalliohjeet ja pilotit Keskustelun alustus: Tarja Mäkeläinen, VTT Built Environment

Lisätiedot

HUS-Kiinteistöt Oy:n tietomallinnusohjeet

HUS-Kiinteistöt Oy:n tietomallinnusohjeet HUS-Kiinteistöt Oy:n tietomallinnusohjeet Yleinen osa Versio 1.1 18.02.2009 1. YLEISTÄ Projektien mallinnuksen tavoitteena on, että tietomallien sisältämä tieto on hyödynnettävissä rakennushankkeen kaikissa

Lisätiedot

PRE/infraBIM tietomallivaatimukset ja -ohjeet

PRE/infraBIM tietomallivaatimukset ja -ohjeet Osa 3 29.11.2013 Versiointi Dokumentin versiohistoria Versio Päiväys Tekijä Kuvaus 0.1 7.2.2013 Markku Pienimäki Sisältörunko-ehdotus 0.2 7.2.2013 Niko Janhunen Eri suunnitteluvaiheiden lyhyet kuvaukset

Lisätiedot

VDC Expoder ja Live koekäyttö tilaajanäkökulma sekä työmaakäyttö 9.4.2014

VDC Expoder ja Live koekäyttö tilaajanäkökulma sekä työmaakäyttö 9.4.2014 VDC Expoder ja Live koekäyttö tilaajanäkökulma sekä työmaakäyttö 9.4.2014 Liikenneviraston hankkeet toimiala Ari Mäkelä Projektipäällikkö Liikennevirasto projektien toteutus osasto Aikaisempi työura; Lemminkäinen

Lisätiedot

TIETOMALLIPOHJAISEN PROJEKTIN KULKU KATUSUUNNITTELUSSA

TIETOMALLIPOHJAISEN PROJEKTIN KULKU KATUSUUNNITTELUSSA OPINNÄYTETYÖ - AMMATTIKORKEAKOULUTUTKINTO TEKNIIKAN JA LIIKENTEEN ALA TIETOMALLIPOHJAISEN PROJEKTIN KULKU KATUSUUNNITTELUSSA T E K I J Ä : Arttu Santala SAVONIA-AMMATTIKORKEAKOULU OPINNÄYTETYÖ Tiivistelmä

Lisätiedot

Kaupunkimallit ja CityGML

Kaupunkimallit ja CityGML Kaupunkimallit ja CityGML Smart cities nyt ja huomenna SFS-seminaari 14.4.2015 Hannu Lammi, Osastopäällikkö, DI When infrastructure counts. Kaupunkimalli 3D kaupunkimalli on kolmiulotteinen digitaalinen

Lisätiedot

IFC, InfraFINBIM ja buildingsmart

IFC, InfraFINBIM ja buildingsmart IFC, InfraFINBIM ja buildingsmart Tietomallinnuksen viime aikojen kuulumisia Anssi Savisalo johtava konsultti, FCG Suunnittelu ja tekniikka Oy 10.2.2014 Page 1 RAKENNUS INFRASTRUKTUURI (kadut, kunnallistekniikka)

Lisätiedot

PRE/InfraFINBIM tietomallivaatimukset ja ohjeet AP3 Suunnittelun ja rakentamisen uudet prosessit

PRE/InfraFINBIM tietomallivaatimukset ja ohjeet AP3 Suunnittelun ja rakentamisen uudet prosessit Built Environment Process Re-engineering PRE PRE/InfraFINBIM tietomallivaatimukset ja ohjeet AP3 Suunnittelun ja rakentamisen uudet prosessit 18.03.2014 Osa 12: Tietomallin hyödyntäminen infran rakentamisessa

Lisätiedot

PRE/infraBIM tietomallivaatimukset ja -ohjeet

PRE/infraBIM tietomallivaatimukset ja -ohjeet Osa 4 MALLINNUS HANKKEEN ERI SUUNNITTELUVAIHEISSA ENNEN RA- KENNUS 28.4.2014 Versiointi Dokumentin versiohistoria Versio Päiväys Tekijä Kuvaus 0.1 7.2.2013 Markku Pienimäki Sisältörunko-ehdotus 0.2 7.2.2013

Lisätiedot

Yleiset inframallivaatimukset YIV2015

Yleiset inframallivaatimukset YIV2015 Osa 4 INFRAMALLI JA MALLINNUS HANKKEEN ERI SUUNNITTELUVAI- HEISSA Ohjaus ja koordinointi Laadunvarmistus Lähtötietojen hankinta ja mallintaminen Inframallintaminen Vuorovaikutus ja yhteistyö Suunnittelu

Lisätiedot

Yleiset inframallivaatimukset YIV2014

Yleiset inframallivaatimukset YIV2014 Osa 5.3 Väylärakenteen toteumamallin vaatimukset ja -ohjeet 3.12.2014 Yleiset inframallivaatimukset YIV2014 1 (25) LIITE 1 Versiointisivu Dokumentin versiohistoria Versio Päiväys Tekijä Kuvaus 0.1 3.12.2014

Lisätiedot

Kaupunkimalli Heinolassa

Kaupunkimalli Heinolassa Kaupunkimalli Heinolassa Hankittu EAKR-hankerahoituksella, 2012 (ensimmäinen versio 2011) Alusta: Vianova Oy:n Novapoint Virtual Map (Autodesk IDSP) Tuotettu kaupungin kantakartasta, MML:n maastotietokannasta,

Lisätiedot

Tietomalliselostus, lähtötiedot liite 2

Tietomalliselostus, lähtötiedot liite 2 Tietomalliselostus, lähtötiedot liite 2 Osa 3 Liite 2 LÄHTÖTIEDOT 5.5.2015 Tietomalliselostus, lähtötiedot liite 2 2 (8) SISÄLLYS 1 Yleistä... 4 1.1 Tausta ja tavoitteet... 4 1.2 Työn sisältö ja ohjaus...

Lisätiedot

Infra TM Timo Tirkkonen Infra 13, 5.3.2013

Infra TM Timo Tirkkonen Infra 13, 5.3.2013 Infra TM Timo Tirkkonen Infra 13, 5.3.2013 1.3.2013 Sisältö Taustaa Infra TM ja Infra FINBIM Inframalli - mallinnusvaatimukset Nimikkeistö: InfraBIM -sanasto InfraModel3 Viestintä Kuvat: SITO Oy Kuva:

Lisätiedot

14:30 Tilaisuuden avaus, Heikki Halttula 16:05 Mallipohjainen integraatio. 16:30 InfraTM hanke ja InfraBIM Liikennevirasto

14:30 Tilaisuuden avaus, Heikki Halttula 16:05 Mallipohjainen integraatio. 16:30 InfraTM hanke ja InfraBIM Liikennevirasto RIL infrabim seminaari 14:30 Tilaisuuden avaus, Heikki Halttula 16:05 Mallipohjainen integraatio RIL Tietomallitoimikunnan puheenjohtaja rakennusteollisuuden aloilla, Erkki Mäkinen, Segmenttijohtaja, Infrarakentaminen

Lisätiedot

VT8 Sepänkylän ohitustie - väliraportointia (VT8-BIM)!

VT8 Sepänkylän ohitustie - väliraportointia (VT8-BIM)! RYM PRE InfraFINBIM, Pilottipäivä nro 6, 5.2.2013 VTT, Vuorimiehentie 3, Espoo VT8 Sepänkylän ohitustie - väliraportointia (VT8-BIM)! Rauno Heikkilä, Oulun yliopisto! Tausta! Tutkimus- ja pilottikohteena

Lisätiedot

Työkoneohjauksen perusteet

Työkoneohjauksen perusteet Työkoneohjauksen perusteet TIETOMALLIRAKENTAMINEN NOVATRON - TUOTTEILLA Petteri Palviainen Petteri 19.4.2016 13.6.2016 Palviainen Infrarakentamisen työkoneautomaatio Työkoneet varustetaan koneohjausjärjestelmillä

Lisätiedot

Mallipohjaisuus Liikennevirastossa 13.3.2014

Mallipohjaisuus Liikennevirastossa 13.3.2014 Mallipohjaisuus Liikennevirastossa 13.3.2014 Mitä mallintamisella tavoitellaan Tuottavuuden parantamista Virheiden vähenemistä Laatua Kustannustenhallintaa Määrätietoutta Kommunikoinnin ja yhteistyön paranemista

Lisätiedot

Yleiset inframallivaatimukset YIV 2015

Yleiset inframallivaatimukset YIV 2015 Yleiset inframallivaatimukset YIV 2015 Osa 12: Inframallin hyödyntäminen suunnittelun eri vaiheissa ja rakentamisessa MAANRAKENTAMISEN MALLIPOHJAINEN LAADUNVARMISTUSMENETELMÄ GEOMETRISTEN MITTOJEN LAADUNVALVONTA

Lisätiedot

buildingsmart Finland Infratoimialaryhmä Kehitysryhmä Projektien linkittyminen bsf:n toimintaan

buildingsmart Finland Infratoimialaryhmä Kehitysryhmä Projektien linkittyminen bsf:n toimintaan buildingsmart Finland 22.5.2017 Infratoimialaryhmä Kehitysryhmä Projektien linkittyminen bsf:n toimintaan Projektisuunnitelman vastattava seuraaviin kysymyksiin 1. Miten sopii bsf:n arvoihin (avoimen tiedon,

Lisätiedot

PRE/inframallin vaatimukset ja -ohjeet

PRE/inframallin vaatimukset ja -ohjeet PRE/inframallinvaatimuksetja-ohjeet Osa INFRAMALLINLAADUNVARMISTUS 3.4.2013 1 (21) Versiointisivu Dokumentin versiohistoria Versio Päiväys Tekijä Kuvaus 0.1 22.03.2013 Erkki Mäkinen Inframallin laadunvarmistus

Lisätiedot

Built Environment Process Reengineering (PRE)

Built Environment Process Reengineering (PRE) RAKENNETTU YMPÄRISTÖ Tarvitaanko tätä palkkia? Built Environment Process Reengineering (PRE) PILOTTIPÄIVÄ nro 3, 26.1.2012 Vt 25 parantaminen välillä Meltola-Mustio RS, pilotin esittely Lauri Harjula,

Lisätiedot

Yleiset Inframallivaatimukset YIV 2015

Yleiset Inframallivaatimukset YIV 2015 1 (26) Yleiset Inframallivaatimukset YIV 2015 Osa 10 Ohjaus ja koordinointi Laadunvarmistus Lähtötietojen hankinta ja mallintaminen Inframallintaminen (yhdistelmämalli) Vuorovaikutus ja yhteistyö Suunnittelu

Lisätiedot

OHJELMISTOJA, JOILLA RAKENNETAAN TULEVAISUUTTA TUOTE-ESITE

OHJELMISTOJA, JOILLA RAKENNETAAN TULEVAISUUTTA TUOTE-ESITE OHJELMISTOJA, JOILLA RAKENNETAAN TULEVAISUUTTA TUOTE-ESITE Trimble Civil Construction Continuum Tieto virtaa läpi infran elinkaaren - suunnittelusta rakentamiseen ja kunnossapitoon KUNNOSSAPITO & OMAISUUDENHALLINTA

Lisätiedot

Yleiset inframallivaatimukset YIV 2015

Yleiset inframallivaatimukset YIV 2015 Osa 3 LÄHTÖTIEDOT Tekniikkalajien yhteensovittaminen Vuorovaikutus ja yhteistyö Ohjaus ja koordinointi Suunnittelu, rakentaminen, infran hallinta Inframallintaminen Laadunvarmistus Lähtötietojen hankinta

Lisätiedot

Taloteknisen suunnittelun tehtäväluettelo

Taloteknisen suunnittelun tehtäväluettelo Taloteknisen suunnittelun tehtäväluettelo HUS-suunnittelijaseminaari 18.9.2014 Kari Kaleva / Granlund Oy Esityksen sisältö Uudet suunnitteluvaiheet Taloteknisen tehtäväluettelon rakenne Avoimen rakentamisen

Lisätiedot

Infran tuotetietojen hallinta, nykytilanne

Infran tuotetietojen hallinta, nykytilanne Infran tuotetietojen hallinta, nykytilanne Infrajohtaminen Tavoitteen määrittely Suunnittelu Eri osa-alueilla ja vaiheilla omat järjestelmänsä ja tietomallinsa Toiminta perustuu tiedonsiirtoon: konversiot

Lisätiedot

PRE/inframallin vaatimukset ja -ohjeet

PRE/inframallin vaatimukset ja -ohjeet Osa 7 28.4.2014 1 (17) Versiointisivu Dokumentin versiohistoria Versio Päiväys Tekijä Kuvaus 0.1 22.03.2013 Erkki Mäkinen Inframallin laadunvarmistus 0.5 03.04.2013 Erkki Mäkinen Täydennyksiä, lähetetty

Lisätiedot

MALLIPOHJAISEN HANKKEEN LÄHTÖAINEISTO

MALLIPOHJAISEN HANKKEEN LÄHTÖAINEISTO Opinnäytetyö (AMK) Rakennustekniikan koulutusohjelma Infratekniikka 2015 Anna Partiainen MALLIPOHJAISEN HANKKEEN LÄHTÖAINEISTO OPINNÄYTETYÖ (AMK) TIIVISTELMÄ TURUN AMMATTIKORKEAKOULU Rakennustekniikka

Lisätiedot

Aineiston luovuttaminen tilaajalle KSE13 Tietomallit ja sähköinen aineisto. Matti Kiiskinen 12.2.2014/Telu-koulutus

Aineiston luovuttaminen tilaajalle KSE13 Tietomallit ja sähköinen aineisto. Matti Kiiskinen 12.2.2014/Telu-koulutus Aineiston luovuttaminen tilaajalle KSE13 Tietomallit ja sähköinen aineisto Matti Kiiskinen 12.2.2014/Telu-koulutus KSE 2013, keskeiset muutokset liittyen konsulttityön luovutukseen Asiakirjat -> Aineisto

Lisätiedot

Infra FINBIM YLEISET TAVOITTEET, AP1 Hankintamenetelmät FINBIM-PILOTTIPÄIVÄ 10.5.2011 ANTTI KARJALAINEN

Infra FINBIM YLEISET TAVOITTEET, AP1 Hankintamenetelmät FINBIM-PILOTTIPÄIVÄ 10.5.2011 ANTTI KARJALAINEN Infra FINBIM YLEISET TAVOITTEET, AP1 Hankintamenetelmät FINBIM-PILOTTIPÄIVÄ 10.5.2011 ANTTI KARJALAINEN 3.5.2011 Tietomallipohjainen hanke tulee perustua yleisesti sovittuihin lähtökohtiin: Standardinomaiset

Lisätiedot

InfraTM-ryhmän puheenvuoro: Ryhmän odotukset pilotoinneista

InfraTM-ryhmän puheenvuoro: Ryhmän odotukset pilotoinneista InfraTM-ryhmän puheenvuoro: Ryhmän odotukset pilotoinneista Harri Mäkelä, Innogeo Oy / InfraTM koordinaattori InfraFINBIM pilottipäivä 10.5.2011 Messukeskus 1 InfraTM hanke 2009-2011(-2013) TOIMINTAMUODOT

Lisätiedot

Pilotti: Mallipohjaisen radanrakennustyömaan dynaamisen ohjausjärjestelmän kehittäminen. Pilottisuunnitelma

Pilotti: Mallipohjaisen radanrakennustyömaan dynaamisen ohjausjärjestelmän kehittäminen. Pilottisuunnitelma 1 (7) BUILT ENVIRONMENT PROCESS RE-ENGINEERING (PRE) WP5: InfraFINBIM Pilotti: Mallipohjaisen radanrakennustyömaan dynaamisen ohjausjärjestelmän kehittäminen Pilottisuunnitelma Muutoshistoria: Versio Pvm

Lisätiedot

PRE/inframallin vaatimukset ja -ohjeet

PRE/inframallin vaatimukset ja -ohjeet Osa 7 20.9.2013 1 (22) Versiointisivu Dokumentin versiohistoria Versio Päiväys Tekijä Kuvaus 0.1 22.03.2013 Erkki Mäkinen Inframallin laadunvarmistus 0.5 03.04.2013 Erkki Mäkinen Täydennyksiä, lähetetty

Lisätiedot

ISOISÄNSILTA URAKAN TIETOMALLIVAATIMUKSET, -BONUKSET JA -SANKTIOT BONUS- JA SANKTIOJÄRJESTELMÄ,

ISOISÄNSILTA URAKAN TIETOMALLIVAATIMUKSET, -BONUKSET JA -SANKTIOT BONUS- JA SANKTIOJÄRJESTELMÄ, ISOISÄNSILTA URAKAN TIETOMALLIVAATIMUKSET, -BONUKSET JA -SANKTIOT BONUS- JA SANKTIOJÄRJESTELMÄ, 2.10.2013 HELSINGIN KAUPUNKI Yleistä Nämä tietomallivaatimukset, -bonukset ja -sanktiot koskevat Isoisänsiltaa

Lisätiedot