PRE/inframallin vaatimukset ja -ohjeet

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "PRE/inframallin vaatimukset ja -ohjeet"

Transkriptio

1 Osa

2 1 (17) Versiointisivu Dokumentin versiohistoria Versio Päiväys Tekijä Kuvaus Erkki Mäkinen Inframallin laadunvarmistus Erkki Mäkinen Täydennyksiä, lähetetty kommenttikierrokselle Erkki Mäkinen Erkki Mäkinen Rakenteellista muutosta, tekstin tarkistamista, lähetetty kommenttikierrokselle Vianovan kommenttien pohjalta tehty muutoksia tekstiin tarkistamista.

3 2 (17) SISÄLLYS Johdanto 3 1 YLEISTÄ mallipohjaisesta Laadun varmistamisesta Laadun varmistaminen eri näkökulmista Laadunvarmistusprosessi tilaajien näkökulmasta Laadunvarmistusprosessi tuottajien näkökulmasta Laadunvarmistusprosessi tuottajaryhmän näkökulmasta Mallit suunnittelu- ja työmaakokouksissa Muutosten hallinta Laadunvarmistus eri vaiheissa Yleisiä vaatimuksia eri vaiheiden inframallien laadunhallintaan Lähtötietomallien tarkastaminen Lähtöaineiston laadunvarmistus Lähtötietomallin laadunvarmistus Lähtötietomallin mallikohtaiset tarkastustoimenpiteet Suunnitelmamallien tarkastaminen Suunnittelijan tehtävät Suunnitteluryhmän tehtävät Tilaajan tehtävät Suunnitelmamallin tarkastusmenetelmä Suunnitelmadokumenttien tarkastaminen Toteutusmallien tarkastaminen Toteumamallien tarkastaminen Ylläpitomallien tarkastaminen vastuu mallien oikeellisuudesta ja tarkastamisen raportointi Tarkastuksen raportointi...15 Lähdeluettelo...16 Esimerkki mallin tarkistuslomakkeesta...17

4 3 (17) JOHDANTO Inframalleja tuotetaan hankkeen eri vaiheissa eri tarkoituksiin. Suunnittelun lähtötiedoiksi tuotetaan lähtötietomalli, suunnittelun lopputuloksena tuotetaan suunnitelmamalli. rakentamista varten tuotetaan toteutusmalli, toteutetusta rakennuskohteesta toteumamalli ja ylläpitotoimintaa varten ylläpitomalli. Esisuunnittelu Yleissuunnittelu Väyläsuunnittelu Rakennussuunnittelu Rakentami nen Ylläpito Lähtötietomalli Suunnitelmamalli Toteutusmalli Toteumamalli Ylläpitomalli Inframallien laadunvarmistuksella tarkoitetaan infran elinkaaren eri vaiheissa tuotettujen mallien laadun varmistamista siten, että kunkin vaiheen lopputuloksena tuotetaan vallitsevan standardin mukaisessa muodossa relevantti tieto infran elinkaareen seuraavan työvaiheen tarpeita varten. Tässä ohjeistuksessa inframallilla tarkoitetaan siis vallitsevan standardin mukaisessa muodossa olevaa digitaalista aineistoa. Taitorakenteiden, kuten sillat ja betoniset rakenteet, mallipohjaisen laadunvarmistuksen osalta noudatetaan erillistä taitorakenteita koskevia laadunvarmistusohjeita. Laadunvarmistuksen keskeisenä tavoitteena on varmistaa sujuva kokonaistoimintaprosessi parantamalla inframallien tiedonsiirtoa elinkaaren vaiheesta toiseen. Tämä luo pohjan myös entistä tehostuneemmalle suunnittelu-, rakentamis- ja ylläpitotoiminnalle sekä parantaa eri osapuolten välistä kommunikaatiota. Mallien avulla voidaan välittää enemmän ja havainnollisempaa tietoa osapuolien välillä kuin perinteisillä dokumenteilla. Tietoja hyödyntämällä toimintaprosessit tehostuvat ja väärien tulkintojen mahdollisuudet pienenevät. Toisaalta myös vaatimukset tiedon oikeellisuudelle samanaikaisesti kasvavat. Inframallien laadun parantaminen on tuottajien ja tilaajien välistä yhteistyötä, jonka tarkoituksena on parantaa digitaalisessa muodossa esitettyjen tietojen tasoa, niiden vastaavuutta tilaajien tarpeisiin, parantaa aikataulujen ja kustannusten ennustettavuutta, sujuvoittaa rakentamisvaihetta, vähentää työmaan aikana tapahtuvaa muutossuunnittelua ja muutostöitä sekä saada toimiva ja tavoitteiden mukainen infrarakenne. Tietojen tarkastaminen ja analysointi mallien avulla antaa mahdollisuuden nähdä konkreettisemmin suunnittelun ja rakentamisen eteneminen sekä vastaavuus vaateisiin. Samalla saadaan useampia henkilöitä seuraamaan prosessien kulkua ja havainnoimaan mahdollisia ongelmia. Tällainen prosessin läpinäkyvyys antaa hyvän mahdollisuuden täyttää lopputulokselle asetetut vaatimukset.

5 4 (17) 1 YLEISTÄ MALLIPOHJAISESTA LAADUN VARMISTAMISESTA Tässä dokumentissa keskitytään kuvaamaan inframallien laadunvarmistusmenetelmiä ja tuomaan esille, minkälaisia ongelmia inframalleissa saattaa olla, miten ne voisi löytää ja miten ongelmien korjaaminen voisi olla mahdollisimman helppoa. Dokumenttiin on kirjattu vaatimuksia, joita tulee noudattaa tietomallipohjaisessa laadunvarmistustoiminnassa sekä ohjeita toiminnan helpottamiseksi. Lähtötietomalli Suunnitelmamalli Toteutusmalli Toteumamalli Ylläpitomalli essa käsitellään laadunvarmistusta mm. eri toimijoiden näkökulmista sekä kuvataan lähtötieto-, suunnitelma-, toteutus-, toteuma- ja ylläpitomallin laadunvarmistamista. istuksen lopussa käsitellään vielä lyhyesti vastuita ja tulevaisuuden näkymiä. Mallit tulee laatia tarkastusta varten voimassaolevien ohjeiden mukaisesti. Inframalliohjeissa XXXX on määritelty mitä tietoa eri inframalleissa tulee olla ja millaisessa muodossa tieto tulee olla esitettynä. Hankekohtaisesti on voitu esittää lisää tai tarkentavia vaatimuksia yksityiskohtaisesti tietosisällölle ja tarkkuustasoille. Mallien laadunvarmistuksella on tarkoitus varmistaa, että mallit ovat näiden vaatimusten mukaisesti toimitettuja ja siten käyttötarkoitukseensa sopivia. Laadunvarmistuksella tarkoitetaan tässä yhteydessä lähinnä vaaditun standardin mukaisessa muodossa olevan digitaalisen aineiston oikeinmukaisuutta, joskin vaatimuksissa voidaan viitata muihinkin tarkistustehtäviin tai -vaiheisiin, joiden suorittaminen helpottaa työtä ja säästää lopulta kaikkien osapuolien aikaa. Inframalleja ja niiden sisältöä voidaan tarkastella kolmesta lähtökohdasta: Tekninen mallisisältö; onko inframalli muodostettu oikein suunnitteluohjelmasta vaaditun standardin ja nimikkeistön mukaisesti (syntaksi ja semantiikka) Inframallin tietosisältö; onko kaikki vaadittava suunnittelu-, rakentamis- ja ylläpitovaiheeseen kuuluva tieto malleissa Inframallin laadun arviointi; onko kokonaisratkaisu toimiva, törmäävätkö inframallin komponentit toisiinsa (esim. viemäriverkoston törmäystarkastelu). Inframallien laadunvarmistuksessa ei siis puututa itse suunnitteluohjelmien tuottaman tiedoston muodostamiseen, vaan tuotetun aineiston sisältöön ja laatuun. Mikäli käytetyissä standardia tukevissa ohjelmistoissa esiintyy ongelmia tuottaa tarkoituksen mukaista aineistoa, niin on syytä olla yhteydessä ohjelmistotoimittajaan ja kysyä toimintaohjeita tai miettiä mahdollisia vaihtoehtoisia tapoja asian käsittelemiseen. Samalla on syytä tiedottaa viipymättä projektissa tietomallien laadunvarmistuksesta vastaavia tahoja ja edelleen tiedon hyödyntäjiä sekä kirjauttaa muistiin tarvittavat toimenpiteet.

6 5 (17) 2 LAADUN VARMISTAMINEN ERI NÄKÖKULMISTA 2.1 Laadunvarmistusprosessi tilaajien näkökulmasta Tilaajan näkökulmasta on ensiarvoisen tärkeää pystyä seuraamaan hankkeen etenemistä ja vastaavuutta asetettuihin tavoitteisiin. Laadunvarmistus sinänsä ei ole uusi asia ja sen tulisi olla käytössä perinteisessä dokumenttipohjaisessa suunnittelussakin. Käytännössä tämä on kuitenkin ollut varsin työlästä ja vaatinut suurta huolellisuutta etenkin muutostilanteissa. Tämä on johtanut usein tilanteeseen, jossa ongelmat löytyvät ja ne ratkaistaan vasta kun on pakko eli usein työmaalla rakentamisen aikana. Tästä on seurannut lisäsuunnittelua tilanteen korjaamiseksi pakon edessä ja usein kriittisessä aikataulussa, mistä on syntynyt usein myös aikatauluviiveitä ja lisäkustannuksia kaikille osapuolille. Tilaaja on velvollinen tarkastamaan hankkeen lopputuloksena tuotetut inframallit ilman turhia viiveitä. Tietomallipohjaisessa toimintaprosessissa eräs keskeisistä tavoitteista on havaita ongelmat mahdollisimman aikaisin ja korjata ristiriidat ja puutteet, ennen kuin ne muodostuvat ongelmiksi. Tilaaja voi itse tarkastaa tai valtuuttaa ulkopuolisen ammattilaisen tarkastamaan tuotetut mallit. Tietomallipohjainen laadunvarmistusprosessi antaa kohteen tiedoista paremman kokonaiskuvan jo varhaisessa vaiheessa. Jo pelkästään vaaditun standardin mukaisesti tuotetun aineiston visuaalinen tarkastelu ja analysointi helpottaa kokonaiskuvan saamista hankkeesta. 2.2 Laadunvarmistusprosessi tuottajien näkökulmasta Tuottajien näkökulmasta tärkeintä on mieltää tietomallinnus osaksi normaalia toimintaprosessia. Tuottaja on vastuussa tuottamansa aineiston laadusta ja siten myös käytännössä tietomallien tietosisällöstä. Tuottaja on velvollinen tuottamaan hankkeen lopputuloksena inframallit standardin mukaisessa muodossa ilman turhia viiveitä. Perinteisessä dokumenttipohjaisessa toiminnassa tietoa tulkitaan dokumenteista. Dokumentteihin käsin tehtävät merkinnät eivät välity ohjelmistojen kesken. Tästä poiketen tietomalliin syötettyä digitaalista tietoa tullaan käyttämään sellaisenaan muissa ohjelmissa. Näin tietomalli toimii välineenä suunnitelma- ym. tietojen siirtämiseen seuraavan vaiheen toimintaa varten. Tietomallien tarkoitus ei ole, ainakaan toistaiseksi, korvata täysin suunnitelmadokumentteja. Siirryttäessä mallipohjaiseen toimintaan on vältettävä monikertaista työmäärää. Mikäli suunnittelu on tehty perinteisin menetelmin dokumenttien tuottamiseksi, on syytä miettiä onko tarkoituksenmukaisesta tehtävä vielä tietomallinnus erikseen esimerkiksi toisella ryhmällä koska tilaaja sitä vaatii. Tämä lisää käytännössä huomattavasti suunnittelukustannuksia ja laaditun dokumenttipohjaisen suunnitelman laatua ei tietomallien avulla sinänsä juuri pystytä parantamaan.

7 6 (17) Mikäli työssä käytettävien ohjelmiston tiedonsiirtovaiheessa tai ohjelmistoissa itsessään tapahtuu virheitä, suunnittelija tai muu tuottaja ei välttämättä pysty tilanteeseen vaikuttamaan. Näissä tilanteissa suunnittelija tai muu aineiston tuottaja on kuitenkin velvollinen hakemaan mahdollisuuksien mukaan vaihtoehtoisia ratkaisutapoja. Lisäksi tuottaja on velvollinen raportoimaan kaikki havaitsemansa virhetilanteet, jolloin tehdään projektikohtaisesti päätös tilanteen hoitamiseksi. 2.3 Laadunvarmistusprosessi tuottajaryhmän näkökulmasta Ryhmä ei yleensä ole kollektiivisesti vastuussa suunnitelmien laadusta, mikäli siitä ei ole erikseen sovittu, kuten esimerkiksi Allianssi-mallissa. Toimiessaan tehokkaasti myös kaikkien ryhmään kuuluvien yksittäisten toimijoiden suunnitelmien tai rakentamisen laatu paranee ja etenkin lopputuloksen muodostama kokonaisuus tulee toimivammaksi. Ryhmä on velvollinen projektin alkaessa selvittämään ja kirjaamaan osapuolien projektissa käytettävät tietomalliohjelmistot sekä sopimaan käytännöistä, millä tavalla tietomalleja hallitaan siten, että eri osapuolille saadaan tarpeellinen tieto virheettömästi ja mahdollisimman joustavasti käyttöön. Ennen varsinaisen suunnittelun tai rakentamisen alkua on myös sovittava ja varmistettava, missä koordinaatistossa ryhmän jäsenet työskentelevät. Koordinaatistojen, mukaan lukien korkeusasema, oikeellisuus ja yhteensopivuus varmistetaan yhdistämällä heti projektin alussa eri tuottajien aineistoja keskenään. Kun tietomallin sisältämään tietoon kiinnitetään alusta pitäen huomiota, on tietomallien avulla helpompi kommunikoida koko projektin ajan. Usein esimerkiksi suunnitelmatieto on hankkeen alussa vielä keskeneräistä ja vasta hahmottumassa. Tietomallien tila, esimerkiksi keskeneräinen tai lopullinen, tulee saattaa muille osapuolille aina tiedoksi. Keskeneräinen tieto voi joskus auttaa nostamaan esille käsiteltäviä pulmakohteita, mutta joskus se voi johtaa myös harhaan, mikäli tällaista tietoa pidetään luotettavana tai lopullisena. 2.4 Mallit suunnittelu- ja työmaakokouksissa Mallien käsittelyn tarve vaihtelee eri kokouksissa ja tilaisuuksissa hankkeesta riippuen. Käytännöistä on siis syytä sopia aina hankekohtaisesti. Tietomallintamisen tarkoituksena ei ole lisätä tai aiheuttaa muita ylimääräisiä henkilökustannuksia projekteille, vaan lähtökohtana on, että pian tietomallipohjainen toimintatapa on luonnollinen osa infra-alan ammattilaisten, kuten suunnittelijoiden, rakentajien ja ylläpitäjien, toimintaprosesseja. Kokouksia varten tietomallit toimitetaan sovitun mukaisesti vaaditun standardin mukaisessa muodossa etukäteen siinä vaiheessa kuin ne sillä hetkellä ovat hankkeesta vastaavalle tai tämän osoittamalle taholle. Tietomallit yhdistetään ja tehdään alustavat huomiot mallien tilasta kokousta varten. Kukin aineistoa toimittava

8 7 (17) osapuoli tarkastaa etukäteen itse oman aineistonsa oikeellisuuden ja liittää tietomallitoimitukseen lyhyen selvityksen tietomallien tilasta ja valmiusasteesta. 2.5 Muutosten hallinta Muutosten hallinta on erittäin tärkeä osa varsinkin suunnittelun- ja rakentamisen prosessien hallintaa. On ensiarvoisen tärkeää, että toiminta pohjautuu validiin, ajantasaiseen tietoon. Rakentamisvaiheessa muutosten hallinta on erityisen tärkeä asia, jotta itse rakentaminen tapahtuu oikea-aikaisesti oikealla aineistolla. Rakennustyön aikainen mallin laadunvarmistus vaatii nopeasti toimivaa prosessia. Esimerkiksi koneohjausmalleja saatetaan päivittää useasti ja tapahtuneet muutokset tulee olla seurattavissa ja jäljitettävissä. Yleinen periaate on, että aineiston tuottaja tiedottaa muita tekemistään muutoksista. Jokaisen osapuolen on tarkistettava omat tietomallit niihin tehtyjen muutosten osalta ennen lähettämistä eteenpäin muille ryhmän jäsenille. Näin varmistutaan, ettei lähetetä epähuomiossa tai vahingossa syntyneitä muutoksia eteenpäin. Suunnitteluvaiheen edetessä kohti lopullista muotoaan, on suositeltavaa, että kukin suunnittelija käy vielä läpi muilta saamansa tietomallit huomatakseen tarkemmin niissä tapahtuneet muutokset ja niiden vaikutukset omaan työhön.

9 8 (17) 3 LAADUNVARMISTUS ERI VAIHEISSA 3.1 Yleisiä vaatimuksia eri vaiheiden inframallien laadunhallintaan Hyvälaatuisten mallien tuottaminen on helpompaa, kun laatuun kiinnitetään huomiota jatkuvasti. Inframalleja on laajuudeltaan ja tarkoitukseltaan erilaisia(lähtötieto-, suunnitelma-, toteutus-, toteuma- ja ylläpitomalli), joiden tarkastaminen myös poikkeaa toisistaan. Inframallit ja tietomalliselostus toimitetaan alalle hyväksyttyjen standardien mukaisessa muodossa. Tämä on laadunvarmistuksen kannalta keskeistä, jotta mallit voidaan tarkastaa ja analysoida ohjelmistoriippumattomasti ja juuri standardinmukaista aineistoa hyödyntää useissa eri käyttötarkoituksissa. Jokaisesta luovutettavasta mallista laaditaan myös tietomalliselostus. Mallit tarkastetaan tietomalliselostusta vasten kirjaamalla laadunvarmistustoimenpiteet selostuksen liitteeksi liitettävään mallin tarkastuslistaan. Kukin toimija tekee laadunvarmistusta säännöllisesti oman toimintansa osalta myös oman laatujärjestelmänsä mukaisesti. Lähtökohtaisesti mallien ja niiden sisältämien kohteiden laadun varmistusta ohjaa infra-alalle hyväksytyt avoimeen standardiin pohjautuvat tietomallinnusvaatimukset. Standardit on kuvattu inframalliohjeistuksen muissa osissa ja on niissä kerrottu vaadittava tarkkuustaso ja tietosisältö tarkemmin. Laadunvarmistusta täytyy tehdä koko hankkeen elinkaaren ajan alkaen heti hankkeen alusta pitäen. Lisäksi tulee huomioida, että tiedonkeruuseen, suunnitteluun, rakentamiseen, ylläpitoon ja niiden laatuun on asetettu erityisiä alakohtaisia ohjeita, määräyksiä ja lakeja, joihin ei näissä vaatimuksissa oteta kantaa. Käytännössä voi olla haastavaa saada suunnitelmien laatu paranemaan pelkästään suunnitteluvaiheen loppupuolella tehtävillä tarkastuksilla. Tämä voi johtaa tilanteeseen, jossa suunnitelmien yhteensovitus ajatellaan hoidettavan joskus myöhemmin tai jonkun muun tahon puolesta. Tällöin suunnitelmissa voi lopulta olla yllättävän paljon korjattavaa ja aikataulupaineissa voi olla vaikeaa saada kaikki korjattua. Näin käy etenkin, kun muutokset yhden tahon suunnitelmissa heijastuvat muutostarpeisiin muiden suunnitelmiin. Malleja onkin syytä tarkistaa esimerkiksi projektikohtaisesti sovittavissa tarkastuspisteissä. Kattavampi tarkastus tehdään projektissa sovituissa tarkastuspisteissä esimerkiksi ennen lähtötietomallin valmistumista tai aluevarausten määrittelyä tiesuunnittelusta. Tarkastus tehdään kuitenkin aina, kun lopputuloksia ollaan luovuttamassa jatkokäyttöä varten, kuten esimerkiksi rakennussuunnitelman tiedon valmistuessa rakentamista varten. Varsinaiset tarkastuspisteet on syytä sopia osana normaalia prosessin aikataulutusta ja varata siihen riittävästi aikaa huomioiden myös mahdolliset korjauskierrokset. Tietomalliselostus Malliselostus on dokumentaatio kyseisen inframallin tilasta ja sen sisällöstä. Malliselostus laaditaan aina jokaisesta eteenpäin luovutettavasta mallista. Selostuksen yleisestä osasta käy ilmi mallin tarkoitus, sen tilaaja

10 9 (17) sekä laatija. Selostuksessa kerrotaan mallin tarkkuustaso, aineistolle suoritetut toimenpiteet ja mallia koskevat erityishavainnot, mahdolliset puutteet ja tehdyt oletukset. Selostuksen tulee käytännössä siis sisältää kaikki mallin käyttöön ja luotettavuuteen liittyvät seikat. Malliin ja sen sisältöön liittyvät erityishavainnot, puutteet ja tehdyt oletukset on syytä dokumentoida huolellisesti, sillä selostus toimii perustana seuraavalle infran elinkaaren vaiheelle. Jos puutteita ei dokumentoida, voivat muut osapuolet olettaa mallin vastaavan mallinnusvaatimuksia. Jos näin ei kuitenkaan ole, voi mallin laatija joutua vastuuseen puutteellisen mallin aiheuttamista mahdollisista virheistä ja lisätöistä suunnittelusopimusten ja yleisten sopimusehtojen määrittelemässä laajuudessa. 3.2 Lähtötietomallien tarkastaminen Lähtötietomalli Lähtötietomallilla tarkoitetaan eri tietolähteistä saatuja tai mitattuja tuotteiden, toiminnan ja palveluiden suunnittelua varten hankittuja lähtötietoja jäsenneltynä digitaalisessa muodossa. Tällaisia ovat esimerkiksi maastomalli, kaavamalli, maaperämalli ja nykyisten rakenteiden malli sekä muu viiteaineisto, kuten viranomaisluvat ja -päätökset. Sekä lähtötietomallin aineistot että lähtötietomallin lähtöaineisto voidaan jaotella alla olevan kuvan mukaisiin ryhmiin. Aikaisemmat suunnitteluvaiheet Raaka-aine Lähtöaineisto Lähtötietomalli A. Maastomalli A. Maastomalli A. Maastomalli B. Maaperämalli B. Maaperämalli B. Maaperämalli C. Rakenteet ja järjestelmät C. Rakenteet ja järjestelmät C. Rakenteet ja järjestelmät D. Kartta- ja paikkatieto D. Kartta- ja paikkatieto D. Kartta- ja paikkatieto E. Muu aineisto E. Muu aineisto E. Muu aineisto Laadunvarmistustoimenpiteitä tulee suorittaa niin lähtötietomallin lähtöaineistolle kuin itse lopputuotteelle. Kaikki suoritetut muokkaustoimenpiteet tulee dokumentoida sekä mallikohtaisiin toimenpideselostuksiin että lähtötietomalliselostukseen. Laadunvarmistustoimenpiteet kirjataan malliselostuksen liitteeksi liitettävään tarkastuslistaan Lähtöaineiston laadunvarmistus Lähtöaineistolle on syytä suorittaa aina vastaanoton yhteydessä vastaanottotarkastus. On tärkeää, että

11 10 (17) aineisto on ajantasaista aineistoa on riittävältä alueelta aineistossa ei ole selkeitä virheitä tai ongelmia puutteet ja havainnot dokumentoidaan tarkasti. On myös tärkeää, että vastaanotetut lähtöaineistot kirjataan huolellisesti metatietoineen lähtöaineistoluetteloon Lähtötietomallin laadunvarmistus Lähtötietomallille on syytä suorittaa mm. seuraavanlaisia tarkastustoimenpiteitä: Formaattimuunnokset tarkistettaan avaamalla aineistot suunnitteluohjelmistolla, jolla aineiston sisällölle ja ulkoasulle suoritettiin visuaalinen tarkistus Koordinaatistot tarkistetaan vertailemalla aineistoja referenssiaineistoihin Alueellisten rajausten sopivuus tarkastetaan taustakartan avulla Kuten lähtöaineistonkin, itse lähtötietomallin laadunvarmistuksen kulmakivi on havaintojen, puutteiden sekä tehtyjen muokkaustoimenpiteiden dokumentointi. Hankekohtaisesti voi olla tarpeen tuoda esille myös sellaisia tarkastettuja tai varmistettuja seikkoja, kuten pohjaveden pinta tai suojelualueet, joilla ei kuitenkaan ole vaikutusta hankkeeseen Lähtötietomallin mallikohtaiset tarkastustoimenpiteet Maastomalli Maastomallin laadunvarmistus käynnistyy maastomallin toimittajan suorittamista tarkastuksista, joista on säädetty julkaisussa Liikenneviraston ohjeita 18/2011 Tie- ja ratahankkeiden maastotiedot Mittausohje. Lähtötietomallin laatija suorittaa mallille seuraavia tarkistustoimenpiteitä: Visuaaliset tarkistukset Kolmioinnin tarkistus Pistokokeina muutamien leikkausten tarkistukset Maastomallin koodien tarkistus Maaperämalli Maaperämallille suoritetaan seuraavia tarkastustoimenpiteitä: Visuaaliset tarkistukset Kolmioinnin tarkistus Leikkausten läpikäynti ja vertailu kairauksiin Korkeus- ja syvyyskäyrien muodostus ja tarkistus Maalajirajojen ja kallionpinnan törmäystarkastelut

12 11 (17) Nykyiset rakenteet Tarkistetaan, että nykyiset rakenteet vastaavat todellisuutta. 3.3 Suunnitelmamallien tarkastaminen Suunnitelmamallilla tarkoitetaan infrarakenteen tai -järjestelmän tuotemallin tietosisällön osajoukkoa, joka kattaa suunnittelijoiden suunnitteluratkaisut. Suunnitelmamalli voidaan tarvittaessa vaiheistaa tarkemmin esim. esi-, yleis-, väylä- (tie/katu/rata) ja rakennussuunnittelumalleihin, ja se voidaan jakaa kussakin suunnitteluvaiheessa esim. eri tekniikkalajien mukaan Suunnittelijan tehtävät Suunnittelija on avainroolissa tarkoituksenmukaisten suunnitelmamallien laadinnassa, sillä hänen tehtävänsä on saattaa suunnitelmien laatu, ja tässä yhteydessä erityisesti suunnitteluratkaisuja kuvaavat tietomallit, suunnittelualakohtaisten vaatimusten mukaisiksi. Vaatimuksien yksityiskohtainen sisältö määritetään projektikohtaisesti. Vaatimukset voidaan esittää esim. seuraavan ohjeen mukaisesti. Suunnitelmamallien tuottaminen periaatteellisella tasolla sisältää seuraavat tehtävät: Suunnittelijan tarkistaa ensin alkuperäismallin käyttämänsä ohjelmiston omilla välineillä. Suunnittelija korjaa mahdolliset ongelmat alkuperäismalliinsa. Näin toimien saadaan usein suuri osa perusongelmista ratkaistua ja säästytään todennäköisesti yhdeltä mallin tarkastuskierrokselta. Seuraavassa vaiheessa tehdään alkuperäismallista vaaditun standardin mukainen inframalli, joka tarkastetaan. Suunnittelija varmistaa että mallissa on vaaditut kohteet mukana eikä mallissa ole ylimääräisiä ko. vaiheeseen tai toimitukseen kuulumattomia kohteita. Suunnittelijan tai suunnittelua tekevän ryhmän tulee tarkistaa alkuperäismalli ja myös tuotettu inframalli (ns. omatarkastus). On suositeltavaa, että toinen suunnittelija tai toinen mahdollisesti laadunvarmistukseen erikoistunut henkilö suunnittelutoimistossa tarkastaa standardin mukaisen mallin (ns. toisen henkilön tekemä tarkastus). Tämän tehtävän organisointi on kuitenkin suunnittelutoimiston sisäinen asia. Mikäli tarkastuksessa löytyy ongelmia, suunnittelija tekee korjaukset alkuperäismalliin. Standardin mukaisen mallin tarkastuksesta laaditaan lyhyt raportti, joka toimitetaan projektissa sovittuun tallennuspaikkaan yhdessä tarkastetun mallin kanssa. Mikäli malli toimitetaan käytettäväksi infran elinkaaren seuraavaan vaiheeseen, laaditaan suunnitelmamalliselostus, jossa kuvataan tarkastuksessa havaittuja asioita tai esim. valmiusasteeseen liittyviä selventäviä seikkoja. Selkeyden vuoksi mainittakoon, että yllämainittujen tehtävien lisäksi tulee huomioida suunnittelualakohtaiset tehtäväluettelot, määräykset ja lait.

13 12 (17) Suunnitteluryhmän tehtävät Suunnitteluryhmässä laadunvarmistuksen luonne on sovittaa eri suunnittelijoiden läpikäymät tietomallit yhteen ja raportoida muutoksia vaativat kohdat. Tätä ryhmää voi johtaa esimerkiksi hankkeen pääsuunnittelija, joka voi itse toimia ns. mallikoordinaattorina tai valtuuttaa jonkun toisen henkilön tai tahon toimimaan koordinaattorina. Suunnitteluryhmän tehtävänä ei ole korjata yksittäisen suunnittelijan suunnitelmia, vaan hakea mahdollisiin pulmapaikkoihin ratkaisu ja osoittaa se yksittäisen suunnittelijan tai suunnittelijoiden korjattavaksi. Tyypillisiä mallikoordinaattorin tehtäviä hankkeissa, joihin osallistuu tekijöitä eri organisaatioista, ovat mm.: Koota eri suunnittelijoiden tuottamat standardin mukaiset tietomallit yhteen tai useampaan yhdistettyyn tietomalliin. Varmistaa, että eri suunnittelijoiden mallit ovat samaa versiota ja vaihetta ja siten keskenään vertailu- ja yhdistelykelpoisia. Käytetyt mallitiedostot ja niiden päiväykset tulee kirjata ylös. Käydä läpi suunnittelijoiden tietomalliselostukset. Varmistaa mallien oikea keskinäinen sijoittelu. Esimerkiksi siltamallit voivat olla IFC formaatissa ja millimetri koordinaatistossa kun taas tiemallit ovat InfraModel formaatissa ja Euref koordinaatistossa. Suorittaa eri tekniikkamallien keskinäinen vertailu, jossa todetaan, että esim. putkistot ja kaivot on sijoiteltu topologisesti toisiaan vastaavasti. Tutkia asianmukaiset törmäystarkastelut esimerkiksi viemäriverkostolle Mikäli korjattavaa ilmenee, suunnittelijoiden on tehtävä korjaukset alkuperäismalleihin ja sen jälkeen on jälleen toistettava laadunvarmistusprosessin aikaisemmat vaiheet. Viimeisenä toimenpiteenä tarkastetaan tietomallien pohjalta tehdyt suunnitelmadokumentit aina silloin, kun myös ne on tarpeen toimittaa. Mikäli dokumenteissa on korjattavaa, tehdään vastaavat korjaukset myös alkuperäiseen tietomalliin siltä osin kuin tieto on siitä peräisin tai vaikuttaa siihen Tilaajan tehtävät Tilaajan tulee saada hyvälaatuiset suunnitelmat. Mahdolliset huonosta laadusta aiheutuvat kustannukset koituvat lopulta pääsääntöisesti tilaajan hoidettaviksi pois lukien selkeät suunnitteluvirheet, jotka suunnittelija sopimuksensa mukaisesti joutuu korvaamaan. Lisäksi mahdolliset huomaamatta jäävät ongelmat voivat aiheuttaa viivästystä aikatauluihin tai pahimmillaan kasvattaa käyttökustannuksia vuosiksi eteenpäin. Tilaaja tai hänen edustajansa on velvollinen tarkastamaan suunnittelun lopputuloksena tuotetut tietomallit. Tilaaja voi tehdä tietomallien laadunvarmistuksen itse, tai tilaaja voi palkata asiaan perehtyneen konsultin, jolla on asianmukainen tietotaito ja välineet tehtävään. Tilaajan tekemässä tietomallien tarkastuksessa ei korjata löydettyjä ongelmia, vaan ne raportoidaan suoraan suunnittelijalle tai suunnitteluryhmälle.

14 13 (17) Laadunvarmistusta tehtäessä on ensiarvoisen tärkeää huomioida, että hankkeesta on tuotettu tiedot hankkeen luonteen ja kyseisen suunnitteluvaiheen kannalta alalle hyväksytyn standardin mukaisesti. Mikäli aineistoa ei ole toimitettu standardin mukaisessa muodossa, kyseiset vaateet raportoidaan ja asia vaaditaan korjattavaksi. Vasta tietomallien laadunvarmistuksen ja tilaajan tai hänen edustajansa hyväksynnän jälkeen julkaistaan tietomallit sovitussa laajuudessa. On syytä huomioida, että tilaajan tai tietomallien laadunvarmistajan hyväksyntä ei poista tai vähennä suunnittelijan vastuuta. Vastuu on siis virheen tekijällä eikä sillä, joka ei virhettä huomannut Suunnitelmamallin tarkastusmenetelmä Tarkastaminen on menetelmä, jossa tietomallissa olevan tiedon oikeellisuus tarkastetaan sellaisenaan. Jotta tiedon oikeellisuus voidaan selvittää, mallin tietoa on voitava verrata tai mitata johonkin referenssitietoon, suunnitteluohjeisiin tai inframallin muiden osien vaatimuksiin. Tarkastamisen yksi muoto on visuaalinen tarkastus. Tämä suoritetaan vertaamalla tietomallissa näkyviä, yleensä geometrisia, kappaleita katsojan käsitykseen oikeasta. Tässä on tehokkainta käyttää ns. teknistä havainnollistamista, jossa pääpaino on erilaisten komponenttien tunnistamisessa, eikä niiden todenmukaisessa ulkonäössä. Tämä tarkastusmuoto on toisaalta helposti omaksuttava ja usein tehokas, mutta altis inhimillisille virheille ja edellyttää huolellisuutta kattavan tarkastuksen tekemiseksi. Lisäksi menetelmällä on vaikea käsitellä numerotietoja tai suurempia tietomääriä. Tarkastamisessa ei aina päästä selkeään ehdottomuuteen, koska rakentamisessa on usein poikkeuksellisia tilanteita. Näissä tilanteissa on syytä kirjata potentiaalisen ongelman laatu ja sopia jatkotoimet osapuolien kesken Suunnitelmadokumenttien tarkastaminen Suunnitelmadokumentit tarkastetaan kuten ennenkin. Niiden tarkastamiseen ei tässä dokumentissa oteta kantaa muuten kuin toteamalla, että tietomallin laadunvarmistuksen kautta myös suunnitelmadokumenttien laatu ja toteutuskelpoisuus paranee. 3.4 Toteutusmallien tarkastaminen Toteutusmallilla tarkoitetaan infrarakenteen tai -järjestelmän tuotemallin tietosisällön osajoukkoa, joka kattaa toteutuksen näkökulman eli rakentamisen tehtävät, resurssit, ajoituksen jne. Toteutusmallilla voidaan tarkoittaa myös suunnittelumallista jalostettuja työkoneiden koneohjausmalleja tai mittauksia varten laadittuja malleja

15 14 (17) Toteutusmallin tekemisen yhteydessä laaditaan toteutusmalliselostus, jossa esitetään mm. toteutusmallia koskevat perus- ja tunnistetiedot. Geometrialinjat, toteutusmallin taiteviiva-aineisto, toteutusmallin rakennepintojen kolmioverkkoaineistot ja kohteita koskevat pisteaineistot toimitetaan tilaajalle vaaditun standardin mukaisessa InfraModel -tiedonsiirtoformaatissa. Toteutusmallitiedostot ja -kansiot nimetään kuvaavasti siten, että tiedostoista käy selvästi ilmi, mistä aineistosta on kyse. Nimeäminen tehdään väylärakenteen toteutusmallin laatimisohjeen mukaisesti. Ennen aineiston luovuttamista jatkokäyttöön, suunnittelija, urakoitsija, nimetty mallikoordinaattori tai muu sovittu osapuoli tarkastaa toteutusmallista seuraavat koneautomaatiopohjaista rakentamista helpottavat asiat: kaikki pyydetyt rakennusosat on mallinnettu kaikki taiteviivat ovat yhtenäisiä ja jatkuvia ei ole päällekkäisiä taiteviivoja samassa kerroksessa aineistossa ei ole ylimääräisiä viivoja tai pisteitä pinnoissa ei ole epäjatkuvuuskohtia pintojen kaltevuudet ovat suunnitelmamallin mukaiset (esim. korkeuskäyrien avulla tarkastelemalla) kolmioverkkomalli on riittävän säännönmukainen toteutusmalli vastaa suunnitelmamallia ohjeen tarkkuusvaatimusten mukaisesti aineisto on oikeassa koordinaatistossa aineiston formaatti on oikea Mahdolliset poikkeamat tulee korjata. Mikäli toteutusmalliin kuitenkin jää poikkeamia, on ne kirjattava toteutusmalliselostukseen perusteluineen. 3.5 Toteumamallien tarkastaminen Toteumamallilla tarkoitetaan infrarakenteen tai -järjestelmän tuotemallin tietosisällön osajoukkoa (vaiheistus), joka kattaa suunnitelmien ja toteutuksen lopullisen toteuman. Tuleekohan tämän osion aukipurkaminen tähän ohjeistukseen saamaan riittävän konsensuksen, jotta se voidaan vielä aikataulun puitteissa hyväksyä. Kommentteja kaivataan tähän osioon urakoitsijoilta!!! 3.6 Ylläpitomallien tarkastaminen Ylläpitomallilla tarkoitetaan infrarakenteen tai -järjestelmän tuotemallin tietosisällön osajoukkoa (vaiheistus), joka kattaa ylläpidon näkökulman. So. käytön ja ylläpidon aikaiset tehtävät, muutokset jne. Tämä osio ei ole ehkä edennyt niin pitkälle, että siitä voisi kirjoittaa tähän ohjeistukseen riittävästi. Kommentteja kaivataan tähän osioon urakoitsijoilta!!!

16 15 (17) 4 VASTUU MALLIEN OIKEELLISUUDESTA JA TARKASTAMISEN RAPOR- TOINTI Tietomallien tuottajat ovat vastuussa tietomalliensa laadusta. Mikäli tietomallien tarkastamisessa havaitaan korjattavaa malleihin, vastaavat mallien tuottajat myös niiden kuntoon saattamisesta. Tietomallit tarkastetaan korjausten jälkeen sopimusten mukaisesti, ja varmistetaan, että havaitut virheet tai puutteet on korjattu. 4.1 Tarkastuksen raportointi Inframallin tarkastuksesta laaditaan aina tarkastuslomake. Edellä kuvattujen vaiheiden tarkastuskohteista on lomakkeet tämän dokumentin liitteenä. Tarkastuslomakkeiden sisältämät asiat ovat minimitaso. Vähimmäisvaatimuksena on lomakkeen kohtien läpikäynti ja niiden osalta tilanteen toteaminen. Nuo lomakkeet tulisi laatia tämän dokumentin liitteeksi. Voisikohan joku ottaa niistä pallon?

17 16 (17) LÄHDELUETTELO 1 YTV Yleiset tietomallivaatimukset, Versio 1.0, Osa 6. Laadunvarmistus. YTV 2 InfraBIM, AP3. Lähtötietomallin muodostusprosessin kuvaus, Luonnos Juuso Virtanen, Sito Oy 3 InfraBIM, AP3. Väylärakenteen toteutusmallin laatimisohje, Sami Snellman, Destia Oy, Jussi Heikkilä, VR Track Oy

18 17 (17) LIITE 1 Lähtötietomalli liite-esimerkkinä ESIMERKKI MALLIN TARKISTUSLOMAKKEESTA NYKYTILAA KUVAAVAN LÄHTÖTIETOMALLIN TARKISTUSLOMAKE Ehdotuksena tässä vaiheessa on se, että mallien tarkastaminen suoritetaan hankekohtaisesti ja tarkastuslomakkeet liitetään tietomalliselostuksen liitteeksi. Näin seuraavan vaiheen hyödyntäjä näkee malliselostuksen ja siihen liittyvät tarkastukset. Tässä dokumentissa on yksi esimerkki lomakkeesta, mutta hankekohtaisesti lomakkeet voivat sisältää eri asioita, jotka ovat kyseisessä hankkeessa tarkoituksenmukaisia.

PRE/inframallin vaatimukset ja -ohjeet

PRE/inframallin vaatimukset ja -ohjeet PRE/inframallinvaatimuksetja-ohjeet Osa INFRAMALLINLAADUNVARMISTUS 3.4.2013 1 (21) Versiointisivu Dokumentin versiohistoria Versio Päiväys Tekijä Kuvaus 0.1 22.03.2013 Erkki Mäkinen Inframallin laadunvarmistus

Lisätiedot

PRE/InfraFINBIM tietomallivaatimukset ja ohjeet AP3 Suunnittelun ja rakentamisen uudet prosessit

PRE/InfraFINBIM tietomallivaatimukset ja ohjeet AP3 Suunnittelun ja rakentamisen uudet prosessit Built Environment Process Re-engineering PRE PRE/InfraFINBIM tietomallivaatimukset ja ohjeet AP3 Suunnittelun ja rakentamisen uudet prosessit 18.03.2014 Osa 12: Tietomallin hyödyntäminen infran rakentamisessa

Lisätiedot

Tietomallintaminen. Suunnittelun kipupisteet

Tietomallintaminen. Suunnittelun kipupisteet Tietomallintaminen Suunnittelun kipupisteet 25.10.2016 Tietomallinnus yhteiset pelisäännöt (YIV) edellytys eri järjestelmissä tuotetun tiedon yhdistämiseen (IInfraBIM-nimikkeistö) standardi tiedonsiirtoformaatit

Lisätiedot

Inframallintamisen mahdollisuudet

Inframallintamisen mahdollisuudet Inframallintamisen mahdollisuudet Tiina Perttula 25.4.2016 Inframalli Rakenteen ja rakentamisprosessin elinkaarenaikainen tieto digitaalisessa muodossa - Tuotemalli joka (voi) sisältää - Geometriatiedon

Lisätiedot

Tietomallintamisen suunnittelu ja dokumentointi käytännössä. Liisa Kemppainen, Sito Oy Jari Niskanen, WSP Finland Oy 4.11.2015

Tietomallintamisen suunnittelu ja dokumentointi käytännössä. Liisa Kemppainen, Sito Oy Jari Niskanen, WSP Finland Oy 4.11.2015 Tietomallintamisen suunnittelu ja dokumentointi käytännössä Liisa Kemppainen, Sito Oy Jari Niskanen, WSP Finland Oy TIETOMALLIPOHJAISEN HANKKEEN SUUNNITTELU Hankkeen käynnistysvaiheessa tulee suunnitella

Lisätiedot

Digitaalinen luovutusaineisto

Digitaalinen luovutusaineisto Digitaalinen luovutusaineisto BuildingSMART Finland Inframallintamisen päivä 2017 Kari Partiainen Projektipäällikkö Liikennevirasto 6.2.2017 Ville Suntio Projekti- ja kehityspäällikkö Destia Oy Pilottihanke

Lisätiedot

PROJEKTILA -TEHTÄVÄLUETTELO IM-MANAGERILLE Versio 1.0

PROJEKTILA -TEHTÄVÄLUETTELO IM-MANAGERILLE Versio 1.0 Kari Alatalo Senaatti-kiinteistöt Projektipankki-tehtäväluettelo 1 (9) PROJEKTILA -TEHTÄVÄLUETTELO IM-MANAGERILLE Versio 1.0 1. Omien tietojen päivitys ja ylläpito 2. Koulutus- ja konsultointipalvelut

Lisätiedot

Inframallit tilaajan näkökulmasta case Oulun kaupunki

Inframallit tilaajan näkökulmasta case Oulun kaupunki Inframallit tilaajan näkökulmasta case Oulun kaupunki Infrakit 28.1.2016 Helsinki Markku Mustonen, Oulun kaupunki & Teppo Rauhala, Proxion Infra-alan digitalisoituminen Infra-ala on digitalisoitunut viimeisinä

Lisätiedot

BIM Suunnittelun ja rakentamisen uusiutuvat toimintatavat Teppo Rauhala

BIM Suunnittelun ja rakentamisen uusiutuvat toimintatavat Teppo Rauhala BIM Suunnittelun ja rakentamisen uusiutuvat toimintatavat Teppo Rauhala Proxion 19.10.2015 Proxion BIM historiikkia Kehitystyö lähtenyt rakentamisen tarpeista Työkoneautomaatio alkoi yleistymään 2000 luvulla

Lisätiedot

JHS XXX ICT-palvelujen kehittäminen: Laadunvarmistus Liite 2: Tarkistuslistoja

JHS XXX ICT-palvelujen kehittäminen: Laadunvarmistus Liite 2: Tarkistuslistoja JHS XXX ICT-palvelujen kehittäminen: Laadunvarmistus Liite 2: Tarkistuslistoja Versio: 0.9 Julkaistu: n.n.2011 Voimassaoloaika: toistaiseksi 1 Yleistä Palvelun kehitys jakautuu vaiheisiin, joiden väleissä

Lisätiedot

RAJAKYLÄN KOULUI, 1-vaihe, PERUSKORJAUS AV-HANKINTAAN LIITTYVIÄ MUITA VAATIMUKSIA

RAJAKYLÄN KOULUI, 1-vaihe, PERUSKORJAUS AV-HANKINTAAN LIITTYVIÄ MUITA VAATIMUKSIA OULUN KAUPUNKI 1 (5) RAJAKYLÄN KOULUI, 1-vaihe, PERUSKORJAUS AV-HANKINTAAN LIITTYVIÄ MUITA VAATIMUKSIA Yleistä Av-laitetoimittaja sitoutuu suorittamaan sovittua urakkasummaa vastaan tämän asiakirjan, tarjouspyynnön

Lisätiedot

Tietomallityöskentelyn hyödyntäminen Liikennevirastossa

Tietomallityöskentelyn hyödyntäminen Liikennevirastossa Tietomallityöskentelyn hyödyntäminen Liikennevirastossa Kehto foorumi 10.11.2016 10.11.2016 Heikki Myllymäki / Tiina Perttula 10.11.2016 Heikki Myllymäki 2 Heikki Myllymäki 3 10.11.2016 Heikki Myllymäki

Lisätiedot

Lain vaatimusten toteutumisen valvonta ja ohjaus Ammattimainen käyttäjä laiteturvallisuuden varmistajana Tarja Vainiola, ylitarkastaja

Lain vaatimusten toteutumisen valvonta ja ohjaus Ammattimainen käyttäjä laiteturvallisuuden varmistajana Tarja Vainiola, ylitarkastaja Lain vaatimusten toteutumisen valvonta ja ohjaus Ammattimainen käyttäjä laiteturvallisuuden varmistajana 28.10.2014 Tarja Vainiola, ylitarkastaja 27.10.2014 1 Oikeutus tarkastusten tekemiseen Terveydenhuollon

Lisätiedot

Menetelmäraportti Ohjelmakoodin tarkastaminen

Menetelmäraportti Ohjelmakoodin tarkastaminen Menetelmäraportti Ohjelmakoodin tarkastaminen Sisällysluettelo 1. Johdanto...3 2. Menetelmän kuvaus...4 2.1. Tarkastusprosessi...4 2.1.1. Suunnittelu...4 2.1.2. Esittely...5 2.1.3. Valmistautuminen...5

Lisätiedot

IT2015 EKT ERITYISEHTOJA OHJELMISTOJEN TOIMITUKSISTA KETTERIEN MENETELMIEN PROJEKTEILLA LUONNOS

IT2015 EKT ERITYISEHTOJA OHJELMISTOJEN TOIMITUKSISTA KETTERIEN MENETELMIEN PROJEKTEILLA LUONNOS 20.4.2015 IT2015 EKT ERITYISEHTOJA OHJELMISTOJEN TOIMITUKSISTA KETTERIEN MENETELMIEN PROJEKTEILLA 1 1.1 SOVELTAMINEN Näitä erityisehtoja sovelletaan ohjelmistojen tai niiden osien toimituksiin ketterien

Lisätiedot

Osa 14: Tietomallipohjaisen hankkeen johtaminen

Osa 14: Tietomallipohjaisen hankkeen johtaminen PRE/Inframallin vaatimukset ja ohjeet, osa 14: Tietomallipohjaisen hankkeen johtaminen 1 Osa 14: Tietomallipohjaisen hankkeen johtaminen SISÄLLYSLUETTELO Osa 14: Tietomallipohjaisen hankkeen johtaminen...

Lisätiedot

14:30 Tilaisuuden avaus, Heikki Halttula 16:05 Mallipohjainen integraatio. 16:30 InfraTM hanke ja InfraBIM Liikennevirasto

14:30 Tilaisuuden avaus, Heikki Halttula 16:05 Mallipohjainen integraatio. 16:30 InfraTM hanke ja InfraBIM Liikennevirasto RIL infrabim seminaari 14:30 Tilaisuuden avaus, Heikki Halttula 16:05 Mallipohjainen integraatio RIL Tietomallitoimikunnan puheenjohtaja rakennusteollisuuden aloilla, Erkki Mäkinen, Segmenttijohtaja, Infrarakentaminen

Lisätiedot

TIETOMALLINNUS TEKNIIKKALAJIEN KYPSYYSASTEET PUISTOSUUNNITTELU JÄTKÄSAARI, HELSINKI

TIETOMALLINNUS TEKNIIKKALAJIEN KYPSYYSASTEET PUISTOSUUNNITTELU JÄTKÄSAARI, HELSINKI TIETOMALLINNUS TEKNIIKKALAJIEN KYPSYYSASTEET PUISTOSUUNNITTELU JÄTKÄSAARI, HELSINKI INFRAMALLINTAMISEN PÄIVÄ 1.2.2017 Veli-Pekka Koskela ESITYKSEN SISÄLTÖ Hanke-esittely Yhteistoiminta puistosuunnitteluhankkeessa

Lisätiedot

buildingsmart Finland

buildingsmart Finland buildingsmart Finland Tero Järvinen buildingsmart Finland Talotekniikkatoimialaryhmä Finnbuild 2014 03.10.2014 TALOTEKNIIKKATOIMIALARYHMÄN KYSELY Kyselyn tarkoitus Kartoittaa talotekniikan tietomallikäytäntöjä

Lisätiedot

tsoft Tarkastusmenettelyt ja katselmukset Johdanto Vesa Tenhunen 4.2.2004

tsoft Tarkastusmenettelyt ja katselmukset Johdanto Vesa Tenhunen 4.2.2004 Tarkastusmenettelyt ja katselmukset tsoft Vesa Tenhunen 4.2.2004 http://cs.joensuu.fi/tsoft/ Johdanto Yksi tärkeimmistä tekijöistä laadukkaiden ohjelmistojen tuottamisessa on puutteiden aikainen havaitseminen

Lisätiedot

TEP / WP4, Teräsrakentamiseen liittyvät mallidokumentit ja niiden sisältö sekä vastuut

TEP / WP4, Teräsrakentamiseen liittyvät mallidokumentit ja niiden sisältö sekä vastuut TEP / WP4, Teräsrakentamiseen liittyvät mallidokumentit ja niiden sisältö sekä vastuut TEP-Teräsrakentamisen eurooppalaiset pelisäännöt TEP / WP4, Sisältö Yleistä Piirustukset Luettelot Tekniset eritelmät

Lisätiedot

LAADUNVALVONTAJÄRJESTELMÄ- JA TOIMEKSIANTOLOMAKE

LAADUNVALVONTAJÄRJESTELMÄ- JA TOIMEKSIANTOLOMAKE LAADUNVALVONTAJÄRJESTELMÄ- JA TOIMEKSIANTOLOMAKE Pyydämme palauttamaan täytetyn lomakkeen osoitteeseen laatu@chamber.fi. Tarkastettava tilintarkastaja Laaduntarkastaja Laadunvalvontajärjestelmän kartoitus

Lisätiedot

LÄHTÖTIETOJEN VAIKUTUS LISÄ- JA MUUTOSTÖIHIN SEKÄ TOTEUTUSKUSTANNUKSIIN KATU- JA VESIHUOLLON SANEERAUSKOHTEISSA TUOMAS HAAPANIEMI GEOTEKNIIKAN

LÄHTÖTIETOJEN VAIKUTUS LISÄ- JA MUUTOSTÖIHIN SEKÄ TOTEUTUSKUSTANNUKSIIN KATU- JA VESIHUOLLON SANEERAUSKOHTEISSA TUOMAS HAAPANIEMI GEOTEKNIIKAN LÄHTÖTIETOJEN VAIKUTUS LISÄ- JA MUUTOSTÖIHIN SEKÄ TOTEUTUSKUSTANNUKSIIN KATU- JA VESIHUOLLON SANEERAUSKOHTEISSA TUOMAS HAAPANIEMI GEOTEKNIIKAN KONFERENSSI 8.5.2015 TAUSTAA: Työn rahoittajat: Kangasalan

Lisätiedot

INBIM mallinnusvaatimukset Mitä mallinnusvaatimuksilla tarkoitetaan ja miksi niitä tarvitaan

INBIM mallinnusvaatimukset Mitä mallinnusvaatimuksilla tarkoitetaan ja miksi niitä tarvitaan INBIM mallinnusvaatimukset Mitä mallinnusvaatimuksilla tarkoitetaan ja miksi niitä tarvitaan Harri Mäkelä ja Kalle Serén InfraFINBIM, AP2 työpaja, 27.1.2011 2011 DocId: 2494429CF4EB Tavoite Työn tavoitteena

Lisätiedot

RAKENNUSTUOTTEIDEN KELPOISUUS

RAKENNUSTUOTTEIDEN KELPOISUUS RAKENNUSTUOTTEIDEN KELPOISUUS Rakennusvalvonnan ohjeita nro 28 LAHDEN KAUPUNKI Tekninen ja ympäristötoimiala Rakennusvalvonta Kärkölä, Lahti 12.4.2016 Rakennuttaja on vastuussa rakennustuotteiden kelpoisuuden

Lisätiedot

Infra FINBIM Pilottipäivä 9. Pisararata

Infra FINBIM Pilottipäivä 9. Pisararata Infra FINBIM Pilottipäivä 9 Pisararata 6.2.2014 Pisararata: - Helsingin keskustan alle suunniteltava lähijunien kaupunkiratalenkki - Kolme asemaa: Töölö, Keskusta, Hakaniemi - Rata- ja rakentamissuunnittelu

Lisätiedot

YTV 2012 OSA 14 TIETOMALLIEN HYÖDYNTÄMINEN RAKENNUSVALVONNASSA

YTV 2012 OSA 14 TIETOMALLIEN HYÖDYNTÄMINEN RAKENNUSVALVONNASSA YTV 2012 OSA 14 TIETOMALLIEN HYÖDYNTÄMINEN RAKENNUSVALVONNASSA Tomi Henttinen Arkkitehti SAFA buildingsmart Finland, puheenjohtaja buildingsmart - toiminnan tarkoitus Visio buildingsmartin tavoitteena

Lisätiedot

URAKOITSIJAN LAATUSUUNNITELMA

URAKOITSIJAN LAATUSUUNNITELMA URAKOITSIJAN LAATUSUUNNITELMA Valvojakurssi Hannu Äystö Laatu- tai toimintajärjestelmä 2 Laatujärjestelmä on johtamisen väline, joka helpottaa yrityksen toiminnan suunnittelua ja kehittämistä Tarkastellaan

Lisätiedot

LAATUSUUNNITELMAMALLI

LAATUSUUNNITELMAMALLI LIITE 3 Laatusuunnitelmamalli 1(5) Yleisten alueiden aurausurakka 2014 2016 LAATUSUUNNITELMAMALLI Laatusuunnitelmamalli 2(5) Sisällysluettelo 1. YLEISTÄ... 3 Laatusuunnitelman tarkoitus... 3 Laatusuunnitelman

Lisätiedot

Heikki Kulusjärvi. Tuotemalliprosessin laadunvalvonta Dipoli Solibri Oy. Täyden palvelun ohjelmistotoimittaja

Heikki Kulusjärvi. Tuotemalliprosessin laadunvalvonta Dipoli Solibri Oy. Täyden palvelun ohjelmistotoimittaja Heikki Kulusjärvi Tuotemalliprosessin laadunvalvonta Dipoli 16.5.2002 Solibri Oy Täyden palvelun ohjelmistotoimittaja Projektin alkuvaiheet Päätöksenteon tuki Tuotemallintaminen, analyysi, visualisointi

Lisätiedot

Graniittirakennus Kallio Oy Taustaa. Tilaajien vaatimukset

Graniittirakennus Kallio Oy Taustaa. Tilaajien vaatimukset MANK PÄIVÄT 24.9.2015 Tietomallit työmaan näkökulmasta missä mennään uuden teknologian soveltamisessa Graniittirakennus Kallio Oy -2013 Taustaa Tilaajien vaatimukset Suurimpien tilaajien (suuret kunnat,

Lisätiedot

JHS XXX ICT-palvelujen kehittäminen: Laadunvarmistus Liite 6: Katselmointi

JHS XXX ICT-palvelujen kehittäminen: Laadunvarmistus Liite 6: Katselmointi JHS XXX ICT-palvelujen kehittäminen: Laadunvarmistus Liite 6: Katselmointi Versio: 0.9 Julkaistu: n.n.2011 Voimassaoloaika: toistaiseksi Sisällys 1 Katselmointi osana laadunvarmistusta... 2 2 Yleistä katselmoinneista...

Lisätiedot

! LAATUKÄSIKIRJA 2015

! LAATUKÄSIKIRJA 2015 LAATUKÄSIKIRJA Sisällys 1. Yritys 2 1.1. Organisaatio ja vastuualueet 3 1.2. Laatupolitiikka 4 2. Laadunhallintajärjestelmä 5 2.1. Laadunhallintajärjestelmän rakenne 5 2.2. Laadunhallintajärjestelmän käyttö

Lisätiedot

Laadunvarmistuksen merkitys toimitusketjussa. Fingrid: Omaisuuden hallinnan teemapäivä. Kaj von Weissenberg

Laadunvarmistuksen merkitys toimitusketjussa. Fingrid: Omaisuuden hallinnan teemapäivä. Kaj von Weissenberg Laadunvarmistuksen merkitys toimitusketjussa Fingrid: Omaisuuden hallinnan teemapäivä Kaj von Weissenberg 19.5.2016 1 Lisää Inspectasta Luomme turvallisuutta, luotettavuutta ja kestävää kehitystä Pohjois-Euroopassa

Lisätiedot

NYKYTILANNE RAKENNUSALALLA TAVOITE TULEVAISUUDESSA

NYKYTILANNE RAKENNUSALALLA TAVOITE TULEVAISUUDESSA NYKYTILANNE RAKENNUSALALLA Tieto kulkee vieläkin pääosin paperien välityksellä koneesta toiseen, jolloin aikaa ja työtä haaskaantuu Arto Kiviniemi - 1 TAVOITE TULEVAISUUDESSA Tieto kulkee sellaisenaan

Lisätiedot

Kaivantojen turvallisuus - miten varmistetaan?

Kaivantojen turvallisuus - miten varmistetaan? Monttumaanantai, 18.5.2015 Annina Peisa, Lemminkäinen Kaivantojen turvallisuus - miten varmistetaan? Maansiirto 8/1983 Vastuu kaivantotyön turvallisuudesta kuuluu hankkeen kaikille osapuolille Rakennuttaja

Lisätiedot

Taloushallinnon kevätseminaari

Taloushallinnon kevätseminaari Taloushallinnon kevätseminaari Minna Korpela Valtion talous- ja henkilöstöhallinnon palvelukeskus www.palkeet.fi Sisältö Tilinpäätöksen sujuvuus Ajankohtaista Palkeista Sisäinen valvonta Kirjanpidossa

Lisätiedot

Pilotti: Mallipohjaisen radanrakennustyömaan dynaamisen ohjausjärjestelmän kehittäminen. InfraFINBIM pilottiraportti

Pilotti: Mallipohjaisen radanrakennustyömaan dynaamisen ohjausjärjestelmän kehittäminen. InfraFINBIM pilottiraportti 1 (11) BUILT ENVIRONMENT PROCESS RE-ENGINEERING (PRE) WP5: InfraFINBIM Pilotti: Mallipohjaisen radanrakennustyömaan dynaamisen ohjausjärjestelmän kehittäminen InfraFINBIM pilottiraportti Muutoshistoria:

Lisätiedot

LAATUSUUNNITELMAMALLI

LAATUSUUNNITELMAMALLI Liite 4 Yleisten alueiden aurausurakat Keskustan kehä- alueurakka-alueella 2016 2018 LAATUSUUNNITELMAMALLI 9.8.2016 9.8.2016 2(5) Sisällysluettelo 1. YLEISTÄ... 3 Laatusuunnitelman tarkoitus... 3 Laatusuunnitelman

Lisätiedot

Työkoneohjauksen perusteet

Työkoneohjauksen perusteet Työkoneohjauksen perusteet TIETOMALLIRAKENTAMINEN NOVATRON - TUOTTEILLA Petteri Palviainen Petteri 19.4.2016 13.6.2016 Palviainen Infrarakentamisen työkoneautomaatio Työkoneet varustetaan koneohjausjärjestelmillä

Lisätiedot

JHS 179 Kokonaisarkkitehtuurin suunnittelu ja kehittäminen Liite 4. Soveltamisohje perustason kuvauksien tuottamiseen

JHS 179 Kokonaisarkkitehtuurin suunnittelu ja kehittäminen Liite 4. Soveltamisohje perustason kuvauksien tuottamiseen JHS 179 Kokonaisarkkitehtuurin suunnittelu ja kehittäminen Liite 4. Soveltamisohje perustason kuvauksien tuottamiseen Versio: Luonnos palautekierrosta varten Julkaistu: Voimassaoloaika: toistaiseksi Sisällys

Lisätiedot

Kysymykset ja vastaukset

Kysymykset ja vastaukset Viite: TH01/PeRo Lapin ammattikorkeakoulu Oy Kysymykset ja vastaukset TYÖTERVEYSPALVELUIDEN HANKINTA Lapin ammattikorkeakoulu Oy Jokiväylä 11 C, 96300 Rovaniemi Sisältö 1 Kysymykset ja vastaukset... 3

Lisätiedot

Taloteknisen suunnittelun tehtäväluettelo

Taloteknisen suunnittelun tehtäväluettelo Taloteknisen suunnittelun tehtäväluettelo HUS-suunnittelijaseminaari 18.9.2014 Kari Kaleva / Granlund Oy Esityksen sisältö Uudet suunnitteluvaiheet Taloteknisen tehtäväluettelon rakenne Avoimen rakentamisen

Lisätiedot

NYKYTILANNE RAKENNUSALALLA TAVOITE TULEVAISUUDESSA

NYKYTILANNE RAKENNUSALALLA TAVOITE TULEVAISUUDESSA NYKYTILANNE RAKENNUSALALLA Tieto kulkee vieläkin pääosin paperien välityksellä koneesta toiseen, jolloin aikaa ja työtä haaskaantuu Arto Kiviniemi 12/07/97-1 TAVOITE TULEVAISUUDESSA Tieto kulkee sellaisenaan

Lisätiedot

Tietomallintamisen hyödyt ja odotukset LiVin hankkeissa. Tiina Perttula

Tietomallintamisen hyödyt ja odotukset LiVin hankkeissa. Tiina Perttula Tietomallintamisen hyödyt ja odotukset LiVin hankkeissa Tiina Perttula Kehittämisen tasot Globaali Virasto ja ELY Oman toiminnan systemaattista kehittämistä Ohjeet (tekniset ja hankintatekniset) Viestintä

Lisätiedot

YHTEINEN ERITTELEMÄTTÖMIEN KONSULTTIPALVELUIDEN SUUNNITTELU- JA RAKENNUTTAMISPALVELUIDEN PUITESOPIMUS

YHTEINEN ERITTELEMÄTTÖMIEN KONSULTTIPALVELUIDEN SUUNNITTELU- JA RAKENNUTTAMISPALVELUIDEN PUITESOPIMUS Toiminta- ja laatusuunnitelmamalli 1(5) YHTEINEN ERITTELEMÄTTÖMIEN KONSULTTIPALVELUIDEN SUUNNITTELU- JA RAKENNUTTAMISPALVELUIDEN PUITESOPIMUS 2017-2018 ASIKKALAN KUNTA HEINOLAN KAUPUNKI HOLLOLAN KUNTA

Lisätiedot

TUOTE(tieto)MALLIT Espoon pilottikohteiden urakoiden hankintaprosessi. Harri Tanska, Espoon kaupunki 5.2.2013 Infra FIMBIM Pilottipäivä

TUOTE(tieto)MALLIT Espoon pilottikohteiden urakoiden hankintaprosessi. Harri Tanska, Espoon kaupunki 5.2.2013 Infra FIMBIM Pilottipäivä TUOTE(tieto)MALLIT Espoon pilottikohteiden urakoiden hankintaprosessi Harri Tanska, Espoon kaupunki 5.2.2013 Infra FIMBIM Pilottipäivä Miten tuotemallisuunnittelu eroaa perinteisestä suunnittelusta? Käytännössä

Lisätiedot

Mallintamalla suunnittelu, rakentaminen ja elinkaari hallintaan. Kari Ristolainen johtava asiantuntija Senaatti-kiinteistöt

Mallintamalla suunnittelu, rakentaminen ja elinkaari hallintaan. Kari Ristolainen johtava asiantuntija Senaatti-kiinteistöt Mallintamalla suunnittelu, rakentaminen ja elinkaari hallintaan Kari Ristolainen johtava asiantuntija Senaatti-kiinteistöt 1 24.5.2010 Tietomallintamisen kehityspolku Senaatti-kiinteistöissä BIM - kehityshankkeet

Lisätiedot

Tuotemallintamisohjeet 2006. Rakennetyyppitietokannan prototyyppi

Tuotemallintamisohjeet 2006. Rakennetyyppitietokannan prototyyppi Tuotemallintamisohjeet 2006 Rakennetyyppitietokannan prototyyppi Hannu Penttilä Sampsa Nissinen Tuotemallintaminen rakentamisessa piirustus- ja dokumenttikeskeinen rakentaminen muuttuu vähitellen v tuotemallikeskeiseksi,,

Lisätiedot

Julkishallinnon ja -talouden tilintarkastajat ry Revisorer inom den offentliga förvaltningen och ekonomin rf

Julkishallinnon ja -talouden tilintarkastajat ry Revisorer inom den offentliga förvaltningen och ekonomin rf Julkishallinnon ja -talouden tilintarkastajat ry Revisorer inom den offentliga förvaltningen och ekonomin rf 1 (1) SAATE Kuntalain mukaan kunnan tilintarkastajan on osana tilintarkastusta tarkastettava,

Lisätiedot

OHJE 1 (5) 16.12.2011 VALMERI-KYSELYN KÄYTTÖOHJEET. Kyselyn sisältö ja tarkoitus

OHJE 1 (5) 16.12.2011 VALMERI-KYSELYN KÄYTTÖOHJEET. Kyselyn sisältö ja tarkoitus OHJE 1 (5) VALMERI-KYSELYN KÄYTTÖOHJEET Kyselyn sisältö ja tarkoitus Valmeri-kysely on työntekijöille suunnattu tiivis työolosuhdekysely, jolla saadaan yleiskuva henkilöstön käsityksistä työoloistaan kyselyn

Lisätiedot

Inframodel 2 kehityshanke

Inframodel 2 kehityshanke Inframodel 2 kehityshanke 30.9.2005 Inframodel2 esittely Yleistä Hankkeen tavoitteet Hankkeen osapuolet ja organisointi Budjetti ja rahoitus Aikataulu ja osatehtävät Työskentely ja dokumentointi LandXML

Lisätiedot

JIT 2015: Erityisehtoja laitehankinnoista

JIT 2015: Erityisehtoja laitehankinnoista Haaga-Helian palvelinvirtualisointiympäristön laajennus Sopimuksen päiväys ja nro: xx.xx.2016 Liite nro: 4 JIT 2015: Erityisehtoja laitehankinnoista Sisällys 1 Soveltaminen... 1 2 Määritelmät... 1 3 Oikeudet...

Lisätiedot

1 TURVALLISUUSSELVITYKSEN TAUSTA TURVALLISUUSSELVITYKSEN LAADINTA TURVALLISUUSSELVITYKSEN SISÄLTÖ... 5

1 TURVALLISUUSSELVITYKSEN TAUSTA TURVALLISUUSSELVITYKSEN LAADINTA TURVALLISUUSSELVITYKSEN SISÄLTÖ... 5 LIIKENNEVIRASTO OHJE 2 (9) Sisällysluettelo 1 TURVALLISUUSSELVITYKSEN TAUSTA... 3 2 TURVALLISUUSSELVITYKSEN LAADINTA... 4 3 TURVALLISUUSSELVITYKSEN SISÄLTÖ... 5 4 TURVALLISUUSSELVITYKSEN RAKENNE... 6 5

Lisätiedot

Sujuvan toteutuksen perusta on hyvä suunnittelu case esimerkki toteutusvaihtoehdoista

Sujuvan toteutuksen perusta on hyvä suunnittelu case esimerkki toteutusvaihtoehdoista Sujuvan toteutuksen perusta on hyvä suunnittelu case esimerkki toteutusvaihtoehdoista Päätehtävät ja roolit Tilaaja päättää Isännöitsijä johtaa taloyhtiötä Projektijohtaja johtaa hanketta Valvoja valvoo

Lisätiedot

Koneohjaus ja 3D-mallit maarakennustyömaalla. Teppo Rauhala, WSP Finland Oy

Koneohjaus ja 3D-mallit maarakennustyömaalla. Teppo Rauhala, WSP Finland Oy Koneohjaus ja 3D-mallit maarakennustyömaalla Teppo Rauhala, WSP Finland Oy 1.4.2016 Miksi BIM? Kustannuksien aleneminen Teknisen laadun paraneminen Rakentamisaikataulun lyheneminen Älykästä tiedonhallintaa

Lisätiedot

YMPÄRISTÖSERTIFIOINTIKOORDINAATTORIN TEHTÄVÄLUETTELO

YMPÄRISTÖSERTIFIOINTIKOORDINAATTORIN TEHTÄVÄLUETTELO YMPÄRISÖSERIFIOINIKOORDINAAORIN EHÄVÄLUEELO EHÄVÄLUEELON ARKOIUS, KÄYÖ JA SISÄLÖ ämä tehtäväluettelo on tarkoitettu talonrakennusta koskevan ympäristösertifioinnin tehtävien sisällön ja laajuuden määrittelyyn.

Lisätiedot

Mat 2.4177 Operaatiotutkimuksen projektityöseminaari

Mat 2.4177 Operaatiotutkimuksen projektityöseminaari Mat 2.4177 Operaatiotutkimuksen projektityöseminaari Kemira GrowHow: Paikallisen vaihtelun korjaaminen kasvatuskokeiden tuloksissa 21.2.2008 Ilkka Anttila Mikael Bruun Antti Ritala Olli Rusanen Timo Tervola

Lisätiedot

Laatukäsikirja - mikä se on ja miten sellainen laaditaan?

Laatukäsikirja - mikä se on ja miten sellainen laaditaan? Laatukäsikirja - mikä se on ja miten sellainen laaditaan? Matkailun laatu laatukäsikirja osaksi yrityksen sähköistä liiketoimintaa Sähköinen aamuseminaari matkailualan toimijoille 24.8.2010 Riitta Haka

Lisätiedot

Lentokelpoisuustarkastajien kertausseminaari

Lentokelpoisuustarkastajien kertausseminaari Lentokelpoisuustarkastajien kertausseminaari 28.1.2014 Lentokelpoisuustarkastuksen tekeminen Jukka Parviainen Vastuullinen liikenne. Yhteinen asia. LENTOKELPOISUUSTARKASTUKSEEN VALMISTAUTUMINEN (EASA ilma-alukset)

Lisätiedot

SALON SEUDUN KOULUTUSKUNTAYHTYMÄN SISÄISEN VALVONNAN JA RISKIENHALLINNAN PERUSTEET

SALON SEUDUN KOULUTUSKUNTAYHTYMÄN SISÄISEN VALVONNAN JA RISKIENHALLINNAN PERUSTEET SALON SEUDUN KOULUTUSKUNTAYHTYMÄN SISÄISEN VALVONNAN JA RISKIENHALLINNAN PERUSTEET Hall. 01.04.2014 Valt. 29.04.2014 1 Voimaantulo 01.07.2014 1 Lainsäädännöllinen perusta ja soveltamisala Kuntalain 13

Lisätiedot

Palkeiden palkanmaksuprosessin kontrollit

Palkeiden palkanmaksuprosessin kontrollit Palkeiden palkanmaksuprosessin kontrollit Kieku-käyttäjäpäivät 20.9.2016 Valtion talous- ja henkilöstöhallinnon palvelukeskus www.palkeet.fi Kontrollien määrittäminen, suorittaminen ja raportointi Prosessinomistaja

Lisätiedot

Etelä-Karjalan rakennuspäivä - Rakennusala digitaalisuuden kourissa? Miten digiloikka saadaan aikaan? Lehtori Timo Lehtoviita, Saimaan amk

Etelä-Karjalan rakennuspäivä - Rakennusala digitaalisuuden kourissa? Miten digiloikka saadaan aikaan? Lehtori Timo Lehtoviita, Saimaan amk Etelä-Karjalan rakennuspäivä - Rakennusala digitaalisuuden kourissa? Miten digiloikka saadaan aikaan? Lehtori Timo Lehtoviita, Saimaan amk ROTI 2015-arvosanat Rakennukset : 7 Liikenneverkot : 7 Yhdyskuntatekniikka

Lisätiedot

Liite/Kvalt , 29 ISONKYRÖN KUNNAN JA KUNTAKONSERNIN SISÄISEN VALVONNAN JA RISKIENHALLINNAN PERUSTEET. Isonkyrön kunta

Liite/Kvalt , 29 ISONKYRÖN KUNNAN JA KUNTAKONSERNIN SISÄISEN VALVONNAN JA RISKIENHALLINNAN PERUSTEET. Isonkyrön kunta Öo Liite/Kvalt 13.10.2014, 29 ISONKYRÖN KUNNAN JA KUNTAKONSERNIN SISÄISEN VALVONNAN JA RISKIENHALLINNAN PERUSTEET Isonkyrön kunta Isonkyrön kunnan ja kuntakonsernin 1 (5) Sisällys 1 Lainsäädäntöperusta

Lisätiedot

Muutokset. Sisällysluettelo 2 (8) KÄYTTÖSUUNNITELMA. Opastinportaali 28.7.2014 Dnro 3597/090/2014. Kohta Muutettu (pvm) Kuvaus

Muutokset. Sisällysluettelo 2 (8) KÄYTTÖSUUNNITELMA. Opastinportaali 28.7.2014 Dnro 3597/090/2014. Kohta Muutettu (pvm) Kuvaus 2 (8) Muutokset Kohta Muutettu (pvm) Kuvaus Sisällysluettelo 1 KÄYTTÖTARKOITUS... 3 1.1 Rakennetyyppikohtaiset erityispiirteet... 4 1.2 Käyttö ja sijoittelu... 4 2 OPASTINPORTAALIN KÄYTTÖTURVALLISUUS...

Lisätiedot

Sisäilmaparannuksen rakennuttaminen, CASE päiväkoti

Sisäilmaparannuksen rakennuttaminen, CASE päiväkoti Sisäilmaparannuksen rakennuttaminen, CASE päiväkoti Teemu Alavenetmäki RI (AMK) Tampereen Tilakeskus Liikelaitos rakennuttajainsinööri Sisältö Suunnittelu Kilpailutus ja urakoitsijoiden valinta Rakentaminen

Lisätiedot

Siltojen tietomalliohje ( ) Hankekohtaisesti sovittavat asiat

Siltojen tietomalliohje ( ) Hankekohtaisesti sovittavat asiat Siltojen tietomalliohje (4.4.2011) Hankekohtaisesti sovittavat asiat Esimerkki: yleissuunnitteluvaihe Liikenneviraston ohjeita 8/2011 Liite Liikennevirasto Helsinki 2011 Siltojen tietomalliohje 3 (7)

Lisätiedot

MISSÄ MENNÄÄN TIETOMALLINNUKSESSA?

MISSÄ MENNÄÄN TIETOMALLINNUKSESSA? MISSÄ MENNÄÄN TIETOMALLINNUKSESSA? 12.01.2016 Juha Liukas Sito Oy, johtava asiantuntija Infran tiedonhallinta ja tietomallinnus buildingsmart Finland Infra-toimialaryhmän pj Sisältö - tietomallinnus infra-alalla

Lisätiedot

VÄLI- JA LOPPURAPORTOINTI

VÄLI- JA LOPPURAPORTOINTI Tuija Nikkari 2012 VÄLI- JA LOPPURAPORTOINTI Raportointikoulutus 23.8.12 Raportoinnin tarkoitus Raportoinnin tehtävänä on tuottaa tietoa projektin etenemisestä ja tuloksista rahoittajalle, yhteistyökumppaneille

Lisätiedot

Liite 3. Puitesopimusmalli

Liite 3. Puitesopimusmalli PUITESOPIMUS 1. PUITESOPIMUSTOIMITTAJA Pankkiyhteys: Yhteyshenkilö: Yhteystiedot: 2. TILAAJA Oy Helsingin Asuntohankinta Ab Yhteyshenkilö: Yhteystiedot: Tukholmankatu 2, 3. kerros, 00250 Helsinki 3. SOPIMUKSEN

Lisätiedot

Tarjouspyyntö. YTHS:n pankkipalvelut

Tarjouspyyntö. YTHS:n pankkipalvelut Tarjouspyyntö YTHS:n pankkipalvelut Sisällys 1 Hankinnan perustiedot ja hankinnan kohteen kuvaus... 2 1.1 Ylioppilaiden terveydenhoitosäätiö... 2 1.2 Hankinnan kohde... 2 2 Hankintamenettely... 2 2.1 Hankinnasta

Lisätiedot

Valtioneuvoston asetus

Valtioneuvoston asetus Valtioneuvoston asetus rautatiejärjestelmän turvallisuudesta ja yhteentoimivuudesta annetun valtioneuvoston asetuksen muuttamisesta Valtioneuvoston päätöksen mukaisesti muutetaan rautatiejärjestelmän turvallisuudesta

Lisätiedot

Käyttäjälähtöisyys keskiössä onnistuneessa projektissa CASE: JUST- Järvenpään Uusi Sosiaali- ja Terveyskeskus Jari Toivo, KOy Järvenpään Terveystalo

Käyttäjälähtöisyys keskiössä onnistuneessa projektissa CASE: JUST- Järvenpään Uusi Sosiaali- ja Terveyskeskus Jari Toivo, KOy Järvenpään Terveystalo Käyttäjälähtöisyys keskiössä onnistuneessa projektissa CASE: JUST- Järvenpään Uusi Sosiaali- ja Terveyskeskus Jari Toivo, KOy Järvenpään Terveystalo LCI-Päivä 2016 Järvenpään Uusi Sosiaali - ja Terveyskeskus

Lisätiedot

Harjoitustyö Case - HelpDesk

Harjoitustyö Case - HelpDesk Harjoitustyö Case - HelpDesk Harjoitustyön Case: HelpDesk -sovellus Tietotekniikkatoimittaja AB ja asiakas X ovat viime vuonna sopineet mikrotukiyksikön ulkoistamisesta X:ltä AB:n liikkeenjohdon vastuulle.

Lisätiedot

Sopimusten merkityksestä

Sopimusten merkityksestä Sopimusten merkityksestä Jouni Koskela hallintonotaari, kiinteistönpitoinsinööri Esityksen sisältö: Hankkeen luonne Sopimusten sitovuus Osapuolet Osalliset Pätevyys, toimivalta Hyvä sopimus Tulkinta ja

Lisätiedot

Avoimen ja yhteisen rajapinnan hallintasuunnitelma v.1.4

Avoimen ja yhteisen rajapinnan hallintasuunnitelma v.1.4 Avoimen ja yhteisen rajapinnan hallintasuunnitelma v.1.4 Tämän esityksen sisältö tausta avoimet toimittajakohtaiset rajapinnat (toimittajan hallitsemat rajapinnat) avoimet yhteiset rajapinnat (tilaajan

Lisätiedot

Kiinteistönhoidon laadunvarmistus Petri Mäkelä

Kiinteistönhoidon laadunvarmistus Petri Mäkelä Kiinteistönhoidon laadunvarmistus Petri Mäkelä Työtilausten määrä kehitys VTS-kodit 2010 2014 (5 vuotta) 2010 / 26094 kpl / 100 kpl / arkipäivä 2011 / 28341 kpl / 109 kpl / arkipäivä 2012 / 30396 kpl /

Lisätiedot

Joukkoliikenteen reititys- ja aikataulupalvelu (MATKA.FI)

Joukkoliikenteen reititys- ja aikataulupalvelu (MATKA.FI) Liikennetelematiikan kansallinen arkkitehtuuri Valtakunnallinen joukkoliikenteen reititys- ja aikataulupalvelu (MATKA.FI) Versio 0.9 06.03.2005 Tavoite Joukkoliikenteen reititys- ja aikataulupalvelu (MATKA.FI)

Lisätiedot

SISÄISEN VALVONNAN JA RISKIENHALLINNAN PERUSTEET

SISÄISEN VALVONNAN JA RISKIENHALLINNAN PERUSTEET KOKKOLAN KAUPUNKI Syyskuu 2014 Keskushallinto SISÄISEN VALVONNAN JA RISKIENHALLINNAN PERUSTEET SISÄLLYSLUETTELO 1. YLEISTÄ 2. SISÄISEN VALVONNAN JA RISKIENHALLINNAN TAVOITE JA TARKOITUS; KÄSITTEET 3. SISÄISEN

Lisätiedot

Tietoturvapolitiikka

Tietoturvapolitiikka Valtiokonttori Ohje 1 (6) Tietoturvapolitiikka Valtion IT -palvelukeskus Valtiokonttori Ohje 2 (6) Sisällysluettelo 1 Johdanto... 3 2 Tietoturvallisuuden kattavuus ja rajaus Valtion IT-palvelukeskuksessa...

Lisätiedot

Hyväksytyt asiantuntijat

Hyväksytyt asiantuntijat 1(4) Hyväksytyt asiantuntijat Pätevyysalue Pätevyysluokat Tarkastuskohteet Tässä muistiossa käsitellään ajoneuvolain 1090/2002 (muutettuna viimeksi 1042/2014) 48 2 momentin nojalla Liikenteen turvallisuusviraston

Lisätiedot

Viitearkkitehtuurin suunnitteluprosessi. Ohje. v.0.7

Viitearkkitehtuurin suunnitteluprosessi. Ohje. v.0.7 Viitearkkitehtuurin suunnitteluprosessi Ohje v.0.7 Viitearkkitehtuurin suunnitteluprosessi XX.XX.201X 2 (13) Sisällys 1. Johdanto... 3 2. Viitearkkitehtuurin suunnitteluprosessin vaiheet... 3 2.1. Vaihe

Lisätiedot

Rakennuskustannukset hallintaan Fore-laskennan käyttö suunnittelussa

Rakennuskustannukset hallintaan Fore-laskennan käyttö suunnittelussa Rakennuskustannukset hallintaan Fore-laskennan käyttö suunnittelussa Hankesuunnittelupäivä 25.10.2016, Ari Huomo Kustannusohjauksen tavoitteet Tavoitteellinen, kuhunkin hankkeen vaiheeseen sopiva kustannusarvio

Lisätiedot

Digitalisaatio infra-alalla

Digitalisaatio infra-alalla Digitalisaatio infra-alalla Pasi Nurminen Destia palveluita suunnittelusta kunnossapitoon Mallipohjainen rakentaminen Tietomalli Tuotteen/rakennelman esittäminen digitaalisessa muodossa, kolmiulotteisesti,

Lisätiedot

Liite 2, Todennetun osaamisen rekisteri, käyttötapausten. Todennetun osaamisen rekisterin kohdearkkitehtuuri

Liite 2, Todennetun osaamisen rekisteri, käyttötapausten. Todennetun osaamisen rekisterin kohdearkkitehtuuri Liite 2, Todennetun osaamisen rekisteri, käyttötapausten kuvaus Todennetun osaamisen rekisterin kohdearkkitehtuuri 18.6.2011 Todennetun osaamisen rekisterin käyttötapaukset 2 (17) Sisällys Sisällys...

Lisätiedot

Loppuraportti. Virtuaali-Frami, CAVE-ohjelmisto. Harri Mähönen projektiassistentti Seinäjoen ammattikorkeakoulu. Versio

Loppuraportti. Virtuaali-Frami, CAVE-ohjelmisto. Harri Mähönen projektiassistentti Seinäjoen ammattikorkeakoulu. Versio 1 Loppuraportti Virtuaali-Frami, CAVE-ohjelmisto Harri Mähönen projektiassistentti Seinäjoen ammattikorkeakoulu Versio 1.0 15.1.2006 2 Sisällys Tiivistelmä... 3 1 Johdanto... 4 1.1 Dokumentin tarkoitus...

Lisätiedot

Sisällysluettelo LIIKENNEVIRASTO OHJE 2 (6) Dnro 4248/070/2014

Sisällysluettelo LIIKENNEVIRASTO OHJE 2 (6) Dnro 4248/070/2014 LIIKENNEVIRASTO OHJE 2 (6) Sisällysluettelo 1 TURVALLISUUSSÄÄNNÖT JA MENETTELYOHJEET... 3 1.1 Säädösperusta... 3 1.2 Turvallisuussääntöjen ja menettelyohjeiden laadinta sekä ylläpito... 3 1.3 Turvallisuussääntöjen

Lisätiedot

Asiayhteydessä toisiinsa olevien rikosasioiden kirjaaminen

Asiayhteydessä toisiinsa olevien rikosasioiden kirjaaminen Asiayhteydessä toisiinsa olevien rikosasioiden kirjaaminen YLEINEN OHJE Dnro 25/31/15 15.10.2015 Voimassa 1.11.2015 - toistaiseksi Käyntiosoite Postiosoite Puhelin Telekopio Sähköpostiosoite Albertinkatu

Lisätiedot

Sisäisen tarkastuksen ohje

Sisäisen tarkastuksen ohje Sisäisen tarkastuksen ohje Kuntayhtymähallitus 17.3.2009 SISÄLLYSLUETTELO 1 TARKOITUS JA PERIAATTEET 3 2 TEHTÄVÄT JA ARVIOINTIPERUSTEET 3 3 ASEMA, TOIMIVALTA JA TIETOJENSAANTIOIKEUS 3 4 AMMATILLINEN OSAAMINEN

Lisätiedot

Jyväskylän kaupunki SOPIMUS DIGIROAD-TIETOJÄRJESTELMÄN TIETOJEN YLLÄPIDOSTA

Jyväskylän kaupunki SOPIMUS DIGIROAD-TIETOJÄRJESTELMÄN TIETOJEN YLLÄPIDOSTA Jyväskylän kaupunki SOPIMUS DIGIROAD-TIETOJÄRJESTELMÄN TIETOJEN YLLÄPIDOSTA Sopimus Digiroad-tietojärjestelmän tietojen ylläpidosta 2/6 1. Sopijapuolet Liikennevirasto Jyväskylän kaupunki Opastinsilta

Lisätiedot

Tiestötarkastukset ja vahingonkorvauskäsittely

Tiestötarkastukset ja vahingonkorvauskäsittely Tiestötarkastukset ja vahingonkorvauskäsittely Urakoitsijaseminaari 17.8.2016 17.8.2016 Taustaa Lapin ELY-keskuksen vahingonkorvauskäsittelyssä on noussut esille 1.10.2015 alkaneiden sopimusten myötä tilanteita,

Lisätiedot

Valtakunnallinen lääkityslista moniammatillisen yhteistyön työkaluna tulevaisuudessa. Harri Nurmi THL/OPER Fimea

Valtakunnallinen lääkityslista moniammatillisen yhteistyön työkaluna tulevaisuudessa. Harri Nurmi THL/OPER Fimea Valtakunnallinen lääkityslista moniammatillisen yhteistyön työkaluna tulevaisuudessa THL/OPER Fimea 26.1.2017 1 Työtehtävät ja yhteystiedot Projektipäällikkö Sähköinen lääkemääräys Kelain Rajat ylittävä

Lisätiedot

TÖRNÄVÄNSAAREN SILTA TYÖTURVALLISUUSLIITE

TÖRNÄVÄNSAAREN SILTA TYÖTURVALLISUUSLIITE SEINÄJOEN KAUPUNKI TÖRNÄVÄNSAAREN SILTA TYÖTURVALLISUUSLIITE 15.2.2016 Tämä asiakirja koskee Seinäjoen Kaupungin Törnävänsaaren sillan rakennustöitä. 1 (5) TYÖTURVALLISUUSLIITE 0. YLEISTÄ 0.1 TURVALLISUUSLIITTEEN

Lisätiedot

Lumitöiden estekartoitus

Lumitöiden estekartoitus Lumitöiden estekartoitus Infra FINBIM Pilottipäivä nro 8 Eija Heikkilä 24.10.2013 Sisällysluettelo Tausta ja tavoite Toteutus Tulokset ja havaitut ongelmat Tausta ja tavoite Lumitöissä rikottujen laitteiden

Lisätiedot

Riippumattomat arviointilaitokset

Riippumattomat arviointilaitokset Riippumattomat arviointilaitokset CSM Riskienhallinta -asetuksen mukainen riippumaton arviointi Komission asetus (352/2009/EY) yhteisestä turvallisuusmenetelmästä, CSM riskienhallinta-asetus, vaatii rautatiejärjestelmässä

Lisätiedot

Vakuutusyhtiöiden testausinfo

Vakuutusyhtiöiden testausinfo Vakuutusyhtiöiden testausinfo ATJ:n ulkoisten liittymien testaaminen Jonna Hannukainen ja Markku Noukka 12. ja 17.5.2006 (Päivitetty 18.5.2006) ATJ:n integraatiotestaus vakuutusyhtiöiden kanssa Testauksen

Lisätiedot

Ylläpito. Ylläpito. Ylläpidon lajeja Ohjelmistotuotanto, syksy 1998 Ylläpito

Ylläpito. Ylläpito. Ylläpidon lajeja Ohjelmistotuotanto, syksy 1998 Ylläpito Kaikki ohjelmistoon sen julkistamisen jälkeen kohdistuvat muutostoimenpiteet jopa 70-80% ohjelmiston elinkaarenaikaisista kehityskustannuksista Ylläpidon lajeja korjaava ylläpito (corrective) testausvaiheessa

Lisätiedot

Mallipohjaisen hankkeen hyödyt

Mallipohjaisen hankkeen hyödyt Mallipohjaisen hankkeen hyödyt Tilaajan mietteitä 1.12.2015 Mitä mallintamisella tavoitellaan Tuottavuuden parantamista Virheiden vähenemistä Laatua Kustannustenhallintaa Määrätietoutta Kommunikoinnin

Lisätiedot

ARVOA RAHALLE -AJATTELU, SEN RAPORTOINTI SEKÄ MITEN KAUPALLINEN MALLI TUKEE ARVOA RAHALLE AJATTELUA

ARVOA RAHALLE -AJATTELU, SEN RAPORTOINTI SEKÄ MITEN KAUPALLINEN MALLI TUKEE ARVOA RAHALLE AJATTELUA ARVOA RAHALLE -AJATTELU, SEN RAPORTOINTI SEKÄ MITEN KAUPALLINEN MALLI TUKEE ARVOA RAHALLE AJATTELUA Arvoa rahalle -määritelmä Arvoa rahalle on hyötyjen (laatu, lopputuotevaatimukset, sosiaaliset ja ympäristölliset

Lisätiedot

SUUNTA TOIMINNAN JA ARVIOINNIN SUUNNITTELUN TYÖKALU

SUUNTA TOIMINNAN JA ARVIOINNIN SUUNNITTELUN TYÖKALU 1 SUUNTA TOIMINNAN JA ARVIOINNIN SUUNNITTELUN TYÖKALU Suunta on työkalu, jota käytetään suunnittelun ja arvioinnin apuna. Se on käyttökelpoinen kaikille, jotka ovat vastuussa jonkun projektin, toiminnon,

Lisätiedot