Luvut 4 5. Jääkaudella mannerjää peitti koko Pohjolan. Salpausselät ja harjut syntyivät mannerjäätikön sulaessa. KM Suomi Luku 4 5

Transkriptio

1 Luvut 4 5 Jääkaudella mannerjää peitti koko Pohjolan Salpausselät ja harjut syntyivät mannerjäätikön sulaessa

2 Ennakkokäsityksiä 1. Voiko kylmä talvi kertoa jääkauden alkamisesta? 2. Miten paljon kylmempää jääkauden aikana oli kuin nyt? 3. Miten mannerjää muodostui?

3 Jääkauden syyt ja aikataulu Syitä jääkausien ilmenemiseen Maan kiertoradan ja asennon muutokset Maankuoren laattojen liikkuminen Merivirtojen suunnan muuttuminen Vuoristojen kohoaminen Jäätiköitymisen alkamiseen riittää pieni keskilämpötilan lasku (n. 6 C). Viimeisin jääkausi alkoi noin vuotta sitten, mutta sen aikana on ollut useita lämpimämpiä jaksoja. Me elämme nyt tällaista jääkauden lämpöjaksoa.

4 Pohjois-Euroopan jäätiköityminen alkoi Skandien vuoristosta Viimeisin jäätiköityminen sai alkunsa vuotta sitten Skandien vuoristosta. Jäätä muodostui, kun lumi ei ehtinyt sulaa ja uutta lunta satoi vanhan päälle. Jäätikkö oli laajimmillaan noin vuotta sitten. Mannerjäätikkö oli jopa kolmen kilometrin paksuinen ja petti alleen koko Pohjolan sekä Islannin ja Brittein saaret.

5 Mannerjäätikkö laajimmillaan Kuva 22A

6 Jääkauden kasvillisuus noin vuotta sitten Mitkä seikat määräsivät alueen kasvillisuuden?

7 Yhteistoiminnallinen työ pareittain Piirtäkää vihkoon kaksi kookasta taulukkoa vihkon aukeamalle. Toinen parista selvittää jään leviämisvaiheen aikana syntyneet muodostumat ja toinen jään sulamisvaiheen muodostumat. Selittäkää lopuksi tiedot toisillenne. Jään leviämisvaiheen muodostumia Jään sulamisvaiheen muodostumat

8 Jään leviämisvaiheen muodostumia Muoto, koostumus Syntytapa 1. Moreeni 2. Drumliini 3. Järviallas 4. Silokallio 5. Siirtolohkare

9 Jään sulamisvaiheen muodostumia Muoto, koostumus Syntytapa 1. Reunamuodostumat 2. Pitkittäisharjut 3. Hiekkakentät, dyynit 4. Lustosavikot 5. Hiidenkirnut 6. Supat

10 Jään leviämisvaihe Jäätikkö liukui Skandeilta Suomen ylitse luode kaakko suunnassa. Liikkuva jää ruhjoi kallioperää ja kuljetti maaaineksia. Jään leviämisvaiheen aikana syntyneitä muodostumia: moreeni drumliinit järvialtaat silokalliot siirtolohkareet

11 U-laakso Norja, Gryllefjord

12 Silokallio Tampere, Tesoma

13 Moreeni Lempäälä, Sääksjärvi

14 Siirtolohkare Kouvola, Jaala

15 Jään sulamisvaihe Jääkausi päättyi, kun ilmasto alkoi lämmetä. Jää suli ja jään reuna siirtyi luoteeseen n. 100 m (jopa m) vuodessa. Välillä vetäytyminen pysähtyi pitkiksi ajoiksi. Jääkausi päättyi noin vuotta sitten, jolloin jää oli vuoristojäätiköitä lukuun ottamatta sulanut. Jään sulamisvaiheen aikana syntyneitä muodostumia: reunamuodostumat pitkittäisharjut hiekkakentät, dyynit lustosavikot hiidenkirnut supat

16 Mannerjäätikön perääntyminen Kuva 26A Miten Salpausselät syntyivät?

17 Pitkittäisharju ja reunamuodostuma Kuva 26B Pitkittäisharju Poikkileikkaus kolmiomainen. Keskellä on kiviä, reunoilla hiekkaa ja soraa. Reunamuodostuma Pohjoisrinne on jyrkkä, maalaji moreenia. Etelärinne loiva, soraa ja hiekkaa. Uloimpana savea.

18 Harju Hossa, Suomussalmi

19 Harjuaines Suomussalmi, Hossa

20 Harjuja järvessä Lieksa, Pielinen, Koli

21 Suppa Kuva s. 29 Miten supat syntyivät? Miten ne näkyvät maisemassa?

22 Suppa Suomussalmi, Hossa

23 Muinaisranta Petkeljärven kansallispuisto

24 Hiidenkirnu Hiidenkirnu on tavallisesti täynnä sadevettä. Alla tyhjennetty kirnu ja 140 cm pitkä kävelysauva. Karjalohja, Kattelus

25 Savitasanko, laaksosavikko Salo, Muurla

26 Hiekkadyyni Pori, Yyteri

27 Mitä jääkauden muodostumia kuvassa on? Kuva 27A mannerjää Baltian jääjärvi peruskallio

28 Jääkauden merkit kartalla Rikkonaisuus (paljon järviä, luode-kaakko) Lyhyet kohoumat (=drumliinit, luode-kaakko, moreenia) Pitkät, kapeat kohoumat (=harjut, luode-kaakko, soraa, hiekkaa) Pitkät, leveät kohoumat (=reunamuodostumat, lounaskoillinen, moreenia, soraa, savea) Isot kivet (=siirtolohkareet) Pyöreät kuopat (=supat) Louhikot (=muinaisrannat) Laajat peltoaukeat (=savitasangot, laaksosavikot) Avokalliot (sulavedet huuhtoivat maa-ainekset pois)

29 Mitä jääkauden merkkejä näet kartalla?

30 Keskeisiä käsitteitä 1 Drumliini Pitkä ja kapea, jääkauden aikana syntynyt moreeniselänne, sisällä usein kalliosydän. Harjusora Pitkittäisharjussa oleva, pyöristyneistä kivistä, sorasta ja hiekasta muodostunut maalaji. Hiekkakangas Mannerjäätikön alla virranneiden sulamisvirtojen suistoon kuljettamasta aineksesta muodostunut alava alue. Nykyisin kuiva ja tasainen, mäntyä kasvava kangasmaa. Järviallas Veden täyttämä painauma maankamarassa. Suomessa monet järvet ovat syntyneet mannerjäätikön raivaamiin painanteisiin. Jääkausi Aika, jolloin mannerjäätiköt ovat peittäneet alleen laajoja alueita. Jäätiköitymiskeskus Alue, johon mannerjäätikkö ensin syntyy ja leviää sieltä ympäristöön. Esim. Skandit.

31 Keskeisiä käsitteitä 2 Lustosavi Mannerjäätikön eteen sen sulaessa kertyneistä hienoista aineksista muodostunut kerroksellinen savi. Moreeni Suomen yleisin maalaji. Siinä on sekaisin teräväsärmäisiä suuria ja pieniä kivenlohkareita sekä soraa, hiekkaa ja savea. Nunatakki Mannerjäätikön peittämillä alueilla jäättömänä pysynyt alue. Pirunpelto Jääkauden jälkeen muinaiselle rantatasanteelle syntynyt, veden paljaaksi huuhtoma kivikko. Pitkittäisharju Mannerjäätikön sisässä virranneiden sulamisvirtojen kuljettamasta sorasta ja hiekasta rakentunut, mannerjäätikön perääntymisliikkeen suuntainen muodostuma, harju.

32 Keskeisiä käsitteitä 3 Reunamuodostuma Mannerjäätikön reunan perääntymisen pysähtyessä sen eteen kasautunut, moreenista, sorasta ja hiekasta muodostunut suuri valli. Salpausselät ovat maailman suurin reunamuodostuma. Siirtolohkare Jääkauden aikaisen mannerjäätikön kuljettama suuri kivenlohkare. Hiidenkivi. Silokallio Jääkauden aikana virtaavan jään sileäksi hioma laakea kallio, jonka pinnassa on jään kulkusuuntaa osoittavia uurteita. Sulavesivirta Jääkauden aikana mannerjäätikön sisällä ja alla virtaava joki. Suppa, lukko, harjujärvi. Harjun sisään jääkauden jälkeen jääneen jäälohkareen sulaessa syntynyt, usein veden täyttämä kuoppa.

33 1. U-laakso 2. Siirtolohkare 3. Hiidenkirnu 4. Harju 5. Harjuja järvessä 6. Harjuaines 7. Moreeni 8. Suppa 9. Muinaisranta 10.Silokallio 11.Hiidenkirnu 12.Hiekkadyyni 13.Laaksosavikko Linkit valokuviin