Henkilöstön hyvinvointisuunnitelma 2015
|
|
- Amanda Tikkanen
- 8 vuotta sitten
- Katselukertoja:
Transkriptio
1 Henkilöstön hyvinvointisuunnitelma 2015 Yhteistyökomitea Kaupunginhallitus
2 Sisällys HENKILÖSTÖN HYVINVOINTISUUNNITELMA VUODELLE Henkilöstön hyvinvointisuunnitelman tavoitteet Työtyytyväisyys Sairauspoissaolot Pitkäaikaisterveys Hyvässä kunnossa -Ikäohjelma Aikaisempien vuosien hyvinvointitoimenpiteiden jatkaminen Ravitsemus Liikuntaan kannustaminen Työturvallisuus Sisäinen viestintä Tupakoinnin rajoittaminen Päihteet Henkilöstön hyvinvointisuunnitelman seuranta vuonna MSo
3 HENKILÖSTÖN HYVINVOINTISUUNNITELMA VUODELLE 2015 Kunnallinen työmarkkinalaitos on antanut suosituksen, koskien työhyvinvoinnin toimintalinjoja ja hyviä käytäntöjä (KT ). Suosituksen mukaan työhyvinvoinnin edistäminen on olennainen osa tuloksellista henkilöstöjohtamista. Työhyvinvoinnista huolehtiminen on työelämän laatua parantavaa, työnantajan ja koko henkilöstön välistä yhteistyötä ja hyödyttää molempia. Henkilöstön kokeman työtyytyväisyyden, terveyden ja hyvän työkyvyn avulla työn laatu paranee, asiakastyytyväisyys lisääntyy sekä työn ja organisaation tuloksellisuus kasvaa. Kunta-alan tuloksellisuuden ja henkilöstön työelämän laadun parantaminen edellyttävät kuntajohdon aktiivista otetta. Kunnallinen työmarkkinalaitos on julkaissut muistion (KT yleiskirje 13/11) Miksi työhyvinvoinnin johtaminen on tärkeää?. Kunta-alan tuloksellisuuden ja henkilöstön työelämän laadun parantaminen edellyttävät kuntajohdon aktiivista otetta. Muistio kokoaa yhteen tietoa siitä, miten työhyvinvointiin panostaminen kannattaa, tuottaa tyytyväisempiä työntekijöitä ja kustannussäästöjä sekä parempaa palvelua. Kaupunkistrategia 2024 Ylöjärven kaupungin visio kiteyttää kaupunkistrategian ytimen. Visio on: Ylöjärvi Hyvässä kunnossa Hyvä kunto kattaa monta asiaa, kuten asukkaiden hyvän ja toimivan arjen, alueen elinvoimaisuuden sekä toimivan kuntaorganisaation hyvinvointipalvelujen tuottajana. Hyväkuntoinen Ylöjärvi ennakoi ja ottaa vastaan tulevaisuuden haasteet aktiivisesti, yhteistyökykyisesti ja asukaslähtöisesti, huolehtien samalla hyvän kuntonsa säilyttämisestä. Kaupungin visiota toteutetaan myös henkilöstön hyvinvointitoiminnassa. 1. Henkilöstön hyvinvointisuunnitelman tavoitteet 1.1 Työtyytyväisyys Työtyytyväisyyskysely toteutetaan vuosittain koko henkilöstölle. Työtyytyväisyyttä arvioidaan työolosuhteiden, ihmissuhteiden ja johtamisen, työn sisällön, kannustamisen ja kehittämisen sekä organisoinnin osalta. Lisäksi kyselyssä on ajankohtaisia vaihtuvia kysymyksiä. Työtyytyväisyyttä arvioidaan asteikolla 1 5. Työtyytyväisyyskysely tuottaa paljon tietoa työyhteisöstä ja se toimii pohjana kehittämistoiminnalle ja vuosittaisille tavoitteille. Vuonna 2013 työtyytyväisyyden tulos oli kokonaisuutena hyvä, kaikkien vastausten keskiarvo oli 3,74. Tulos on hieman parempi kuin vuonna 2012, jolloin vastausten keskiarvo oli 3,71. Vuoden 2014 kysely toteutetaan marras-joulukuussa ja tulokset valmistuvat tammikuussa Tavoitteena on pitää työtyytyväisyys edelleen erittäin hyvällä tasolla, kaikkien vastausten keskiarvo vähintään 3,7. Kuntakentän tulossa olevat isot rakennemuutokset voivat heijastua myös yleiseen työtyytyväisyyteen. 2
4 1.2 Sairauspoissaolot Ylöjärven kaupungin henkilöstön sairauspoissaolot ovat kasvaneet hieman vuosittain vuodesta 2009 alkaen, mutta ovat kuitenkin alhaisemmat kuin kunta-alalla keskimäärin. Vuonna 2013 sairauspoissaoloja oli keskimäärin 14,9 kalenteripäivää. Sairauspoissaoloja seurataan osastoittain sekä osastojen sisällä pienemmissä työyksiköissä. Poissaolotilastot tehdään vuosineljänneksittäin ja lasketaan kalenteripäivinä. Vuoden vaihtuessa tilastoihin kerätään tiedot yli 30 pv sairauspoissaolojen diagnooseista. Sairauspoissaolotilastojen tarkoitus on antaa työnantajalle tietoa henkilöstön terveydentilasta, työkyvystä ja työkyvyn alenemisen uhkatekijöistä. Tilastoja voidaan käyttää apuna suunnattaessa toimenpiteitä niitä tarvitseville yksiköille. Sairauspoissaolopäivien määrän ylittäessä 10 päivää vuodessa, ovat esimiehet velvollisia keskustelemaan työntekijän kanssa sairauspoissaolojen yhteyksistä työhön ja työolosuhteisiin. Tavoitteena on vähentää työperäisiä poissaoloja ja kohentaa työoloja terveellisemmiksi ja turvallisemmiksi. Sairauspoissaolojen 30 päivän täyttymistä seurataan henkilöstöhallinnossa Populuksen poissaoloseurantatoiminnon avulla ja henkilöstöhallinto ilmoittaa kuukauden kestäneet poissaolot työterveyteen. Kela pyytää työntekijältä työterveyshuollon lausunnon jäljellä olevasta työkyvystä ja työhön paluun mahdollisuuksista viimeistään silloin, kun sairauspäivärahaa on maksettu 90 päivärahapäivältä. Sairauspoissaolojen kehitys selviää alla olevasta tilastosta. Henkilöstön määrä on tilastoitu kerran vuodessa tilanteen mukaan. Sairauspoissaoloista seurataan esimiehen luvalla pidettyjä 1-2 päivän poissaoloja, hoitajan- tai lääkärin todistuksella pidettyjä sairauspoissaoloja ja poissaoloja työtapaturmien vuoksi. Vuosi Henkilöstö Esimiehen luvalla SLtodistus Työtapaturmat/pvät Kalenteripäivät yht. Kalenteripäivät/ henkilö , , ,3 Tavoitteena on, että sairauspoissaolot eivät nouse vuoden 2013 tasolta (tavoite alle 15 kalenteripäivää). 1.3 Pitkäaikaisterveys Terveyden edistämisen teema on koostunut lähinnä sairauksien riskitekijöiden vähentämiseen tähtäävistä toimista. Terveyden lisääntymisellä on myös omat tekijänsä ja niitäkin voidaan edistää. Työntekijää, jolla on vain vähän sairauspoissaoloja, voidaan kutsua pitkäaikaisterveeksi. Ominaista pitkäaikaisterveelle verrattuna keskimääräiseen työntekijään on mm.: viihtyy paremmin työssä, kärsii vähemmän infektioista, stressistä, ahdistuksesta ja levottomuudesta, on vähemmän masentunut ja nukkuu paremmin, kokee työn myönteisenä haasteena ja työilmapiirin parempana, tuntee itsensä tarpeellisemmaksi, on vähemmän huolissaan terveydestään ja suhtautuu tulevaisuuteen optimistisemmin, harrastaa paljon enemmän liikuntaa ja kokee voimakkaammin yhteenkuuluvaisuutta. 3
5 Kaupungin palveluksessa oleva työntekijä on pitkäaikaisterve, kun hän on ilman merkittäviä katkoksia ollut kaupungin palveluksessa kolme vuotta eikä hän kahden viimeisen vuoden aikana ole ollut sairauden vuoksi poissa töistä yhteensä yli kuutta päivää. Pitkäaikaisterveyttä on kartoitettu työyksiköissä vuosilta Pitkäaikaisterveyteen on kannustettu vuodesta 2011 alkaen erillisen palkitsemismallin mukaisesti. Vuonna 2014 kaupunginhallitus päätti huomioida yksiköt, joissa pitkäaikaisterveys on ollut vuosina 2012 ja 2013 vähintään 60 %. Huomioitavia yksiköitä oli yhteensä 15. Pitkäaikaisterveiden työyksiköiden huomioimista jatketaan vuosittain päätettävällä tavalla. 1.4 Hyvässä kunnossa -Ikäohjelma Ikäohjelma on hyväksytty kaupunginhallituksessa Ohjelman kohderyhmänä ovat 55 vuotta täyttäneet ja sitä vanhemmat työntekijät. Ikäohjelman kohderyhmänä ovat 55 vuotta täyttäneet ja sitä vanhemmat työntekijät. Ikäohjelmaan on sisällytetty toimenpiteitä, joiden avulla halutaan tukea ikääntyneiden työhyvinvointia sekä vaikuttaa asenteisiin. Eri-ikäisyys on työyhteisön voimavara. Vuoden 2013 lopussa vakinaisesta henkilöstöstä 437 työntekijää eli reilut 25 % oli saavuttanut vähintään 55 vuoden iän. Ikäohjelman mukaiset toimenpiteet otetaan käyttöön 2015 ja niiden toteutumista seurataan hyvinvointisuunnitelman yhteydessä. Vuonna ja/tai 60 vuotta (vuosina 1955 ja 1960 syntyneet vuonna 2015) täyttävät saavat esimieheltä terveyskyselykaavakkeen, joka toimitetaan täytettynä työterveyshuoltoon. Työterveyshuollossa analysoidaan lomakkeet ja tulosten (pisteet) perusteella työntekijä kutsutaan työterveyshoitajan ja tarvittaessa työterveyslääkärin terveystarkastukseen. Ylöjärven oma Hyvässä kunnossa -kurssi toteutetaan työterveyshuollon koordinoimana. Ryhmään otetaan 15 työntekijää. Liikuntaneuvontaa lisätään. Terveyskuntotestit toteutetaan 1-2 ryhmälle, ryhmään otetaan enintään 40 henkilöä Toteutetaan puolen päivän vaellusretki Seitsemiseen (max 55 osallistujaa) sekä teemaluento. 2. Aikaisempien vuosien hyvinvointitoimenpiteiden jatkaminen Vuoden 2015 toiminnassa huomioidaan painopisteenä ARJEN TURVALLISUUS sekä jatketaan aikaisempien vuosien toimivia käytäntöjä. 4
6 2.1 Ravitsemus Työntekijöiden kannustamista oman hyvinvoinnin vaalimiseen jatketaan. Henkilöstön on mahdollista täydentää ravitsemusosaamistaan koulutuksissa. Työpaikkaruokailu tukee hyvinvointia monin tavoin. Henkilöstöllä on pääosin mahdollisuus syödä suositusten mukainen ateria työpäivän aikana. Vuonna 2008 työnantaja aloitti työntekijöiden painonpudotuksen tukemisen maksamalla kokonaan tai osittain laihdutuskurssin sekä palkitsemalla painonpudotuksesta. Ravitsemus ja liikunta osana terveyden ja hyvinvoinnin edistämistä sisällytetään johtamiseen ja henkilöstön osaamista lisätään. Ravitsemussuositus jalkautetaan henkilöstölle. Työterveyshuolto kiinnittää huomiota taukotiloihin ja eväsruokailun mahdollisuuksiin työpaikkatarkastusten yhteydessä. Henkilöstön virkistyspäivä (Hevi-päivä) toteutetaan keväällä. Työnantaja toteuttaa painonpudotuskurssin ylipainoisille työntekijöille. Työnantajan osuus porrastetaan ylipainon määrän mukaan siten, että jos lihavuus on terveydellisesti merkittävä, työnantajan osuus on suurempi. Porrastus on seuraava (työterveyshuolto määrittelee painoindeksi BMI:n*): BMI 35 tai korkeampi (vaikea lihavuus), työnantaja maksaa 100 % BMI 30 tai korkeampi (merkittävä lihavuus), työnantaja maksaa 50 % Painonpudotuksen onnistumisen tukena käytetään kannustusjärjestelmää. Palkkioportaat ovat seuraavat: BMI yli 35: laihdutetusta ensimmäisestä 5 kilosta 100, tämän jälkeen jokaisesta pudotetusta lisäkilosta palkkiota 10 /kg BMI 30 35: laihdutetusta ensimmäisestä 5 kilosta 50, tämän jälkeen jokaisesta pudotetusta lisäkilosta palkkiota 10 /kg Palkkion saa normaalipainon (BMI 25) rajaan saakka. *) BMI: paino (kiloina) jaettuna pituuden (metreillä) neliöllä Mikäli henkilö on vuoden kuluttua pysynyt saavuttamassaan painossa tai on sen alapuolella, maksetaan palkkiota 100 kertakorvauksena. 2.2 Liikuntaan kannustaminen Hyvän terveyskunnon omaava ihminen suoriutuu päivittäisistä askareista sekä työtehtävistä rasittumatta liikaa. Liikunnan harrastaminen on tärkeää ihmisen kaikissa ikävaiheissa. Erityisesti työikäiset tarvitsevat liikuntaa työn vastapainoksi. Liikunta auttaa rentoutumaan ja purkamaan stressiä, sekä helpottaa työelämän vaatimuksista selviytymistä. Hyvän terveyskunnon omaava jaksaa työssä väsymättä ja riski sairastua on pienempi kuin liikuntaa harrastamattomilla. 5
7 Järjestetään vuosittain kuntotestausta henkilöstölle. Henkilöstön kuntotestaus koostuu UKK-kävelytestistä ja Cooperin juoksutestistä. Erityisin perusteluin voi osallistua polkupyöräergometritestiin. Kuntotestiin osallistumisesta palkitaan. Palkitsemismuotona selvitetään mahdollisuutta antaa ilmaisia uinti- ja kuntosalikäyntejä Ylöjärven uimahallilla. Testitulosten perusteella palkitaan seuraavan 5-tasoisen suoritusportaikon mukaisesti. Kuntotaso: A= erittäin hyvä B= hyvä C= keskinkertainen/kohtalainen D= keskinkertaista huonompi E= huono Kuntotason muutos Palkkio E => D 250 D => C 200 C => B 150 B => A 100 A => A 50 B => B 50 Palkkio kumuloituu kuntotason muutoksesta esim. E=>C Pitkäaikaisesta (3 vuotta) hyvän tai erittäin hyvän kunnon ylläpitämisestä palkitaan vuosittain päätettävällä tavalla. Kaupunki tarjoaa henkilöstölleen ilmaisia salivuoroja syksyisin ja keväisin: kolme salibandyvuoroa, joista yksi on suunnattu vain naisille. Lisäksi liikuntakeskuksella on sulkapallovuoroja ja jäähallilla pelataan kaukalopalloa. Henkilöstön oman jumpparyhmän toimintaa jatketaan vuonna 2015 Henkilöstöä kannustetaan työmatkaliikuntaan (kävely ja pyöräily). 2.3 Työturvallisuus Työturvallisuus liittyy laajempaan työhyvinvointi käsitteeseen. Työtapaturmatorjunnan ja fyysisen työympäristön kehittämisen lisäksi kiinnitetään huomiota ns. henkisen hyvinvoinnin edistämiseen. Ylöjärven kaupungin työpaikoilla tapahtuvan työsuojelutyön tavoitteena on turvallisten ja terveellisten työskentelyolosuhteiden takaaminen kaupungin henkilöstölle. Työsuojelutyö on kokonaisuus, jossa huomioidaan mm. työskentelyolosuhteisiin, työvälineisiin, ergonomiaan, tapaturmariskeihin ja työn kuormittavuuteen sekä työn riskien arviointiin liittyviä tekijöitä. Työpaikoilla tehtävä työn vaarojen kartoitus ja riskien arviointi on lähtökohta työpaikan turvallisuustoiminnalle. Kun työpaikan vaarat on kartoitettu, arvioidaan niiden aiheuttamat riskit. Riskin suuruutta määritettäessä tulee ottaa huomioon tapahtuman haitalliset seuraukset sekä todennäköisyys, jolla ne toteutuvat. Riskien arviointi tehdään 6
8 tarkoitukseen tehdyille lomakkeille (Ylönetti/henkilöstöpalvelut/työsuojelu). Työtapaturmien ja vaaratilanteiden tutkiminen ja niistä oppiminen edistävät myös työturvallisuutta. Ergonomialla tarkoitetaan työpisteen rakenteiden, työvälineiden, kalusteiden ja työmenetelmien kehittämistä ihmisten ominaisuuksien, toimintojen ja kykyjen mukaisiksi. Tavoitteena on, että työ voidaan tehdä aiheuttamatta työntekijän terveydelle haitallista tai vaarallista kuormitusta tai tapaturman vaaraa. Tuki- ja liikuntaelinten liiallista kuormitusta voivat aiheuttaa toistotyö, yksipuoliset työliikkeet, raskaat nostot, huonot työasennot ja työliikkeet. Perehdyttäminen ja työnopastus ovat tärkeä osa työturvallisuutta. Niiden avulla lisätään henkilöstön osaamista, parannetaan laatua, tuetaan työssä jaksamista ja vähennetään sitä kautta työtapaturmia ja sairauspoissaoloja. Sisäisen turvallisuuden suunnitelmien laadinta/päivittäminen käynnistetään. Esimiehille järjestetään koulutusta riskien arvioinnista, erityisesti psykososiaalisen kuormittumisen arviointi. Teema otetaan esille työpaikkakokouksissa. Työpaikkakohtaiset perehdytyskäytännöt tarkistetaan ja tarvittaessa niitä kehitetään. Työpisteen rakenteet ja käytettävät työvälineet valitaan, mitoitetaan ja sijoitetaan työn luonne ja työntekijän edellytykset huomioon ottaen ergonomisesti asian mukaisella tavalla. Työpaikkakohtaiset työn vaarat kartoitetaan ja riskinarvioinnit päivitetään vuosittain. Erityistä huomiota on kiinnitettävä työpaikkoihin/kiinteistöihin, joissa on useita toimijoita. 2.4 Sisäinen viestintä Viestinnän toimivuus vaikuttaa moniin asioihin, kuten siihen, miten hyvin ihmiset ovat perillä oman työyhteisönsä asioista, miten he ymmärtävät niitä ja missä määrin he kokevat, että heillä on mahdollisuuksia vaikuttaa sekä omaan että työyhteisönsä tulevaisuuteen. Viestintä vaikuttaa myös työssä viihtymiseen ja jaksamiseen. Työyhteisön toiminta perustuu monenkeskiseen viestintään, joka tarkoittaa kaikkea ihmisten välistä vuorovaikutusta, sekä kasvotusten että esimerkiksi sähköpostin tai henkilöstölehden välityksellä tapahtuvaa. Viestinnän keinoina käytetään esimerkiksi kokouksia ja palavereita, tiedotteita ja muistioita sekä sisäistä intranettiä. Viestintään osallistuvat kaikki työyhteisön jäsenet. Viestintätaitoja vaaditaan kaikilta ja jokaisella on myös vastuu toisaalta tarvitsemansa tiedon aktiivisesta etsinnästä sekä oleellisen tiedon välittämisestä työyhteisön sisällä. Virallisen viestinnän tavoitteena on, että tieto on kaikilla samaan aikaan saman sisältöisenä. Epävirallinen viestintä liittyy paitsi työhön ja työyhteisöön myös ihmisten omiin kiinnostuksen kohteisiin ja sosiaalisiin suhteisiin. Virallinen ja epävirallinen viestintä nivoutuvat työyhteisössä kiinteästi yhteen. 7
9 Tiedonkulkua parantaa esimerkiksi: Säännölliset yksikkö- ja tiimipalaverit. Palaverikäytäntöjen ja palaverien sisältöjen kehittäminen. Palavereilla on selkä agenda ja niistä laaditaan muistiot, tarvittaessa Ylönettiin tai esim. yhteiseen sähköiseen työtilaan. Palavereihin voidaan kutsua myös muiden osastojen/yksiköiden työntekijöitä esittelemään ajankohtaisia asioita. Aktiivinen tiedottaminen Ylönetissä, kaikilla organisaation jäsenillä pääsy Ylönettiin. Siti-lehden ajankohtaisuus, lehti koko henkilöstön saatavilla mm. Ylönetin kautta. Vapaamuotoiset yhteiset tilaisuudet: kahvihetket, muu yhdessä tekeminen. 2.5 Tupakoinnin rajoittaminen Ylöjärven kaupunki oli valtakunnallisesti yksi edelläkävijöistä sekä seudullisesti ensimmäinen kuntatyönantaja, joka teki vuonna 2004 päätöksen, koskien suositusta tupakoinnin kieltämisestä työaikana. Vuonna 2009 tupakointi kiellettiin työaikana. Kielto käsittää myös muiden tupakkatuotteiden, esim. sähkötupakan ja nuuskan käytön. Lisäksi työnantaja päätti lähteä tukemaan henkilökunnan tupakasta vieroitusta. 2.6 Päihteet Tuetaan työntekijöiden tupakoinnin lopettamista tupakasta vieroituskurssin avulla harkinnan mukaan mikäli osallistujia riittävästi. Työterveyshuollon yksilöohjauksen avulla tupakointia lopettavia työntekijöitä tuetaan korvaamalla nikotiinikorvaushoidosta ja vieroitusta tukevasta lääkehoidosta 50 % enintään kolmen kuukauden ajalta. Esimiesten tehtävänä on kehityskeskustelujen yhteydessä kannustaa työntekijää tupakoinnin lopettamiseen. Esimiehiä velvoitetaan käsittelemään aihealuetta työpaikkakokouksessa. Henkilökohtaisen palkanosan eli HEKO II- arvioinnissa (kohta työetiikka/omasta työkunnosta huolehtiminen) huomioidaan työntekijän omasta terveydestä huolehtiminen ja sen osana tupakointiyöturvallisuuteen liittyy. Sääntö koskien henkilökunnan päihdeasioiden käsittelyä ja hoitoonohjausta on päivitetty vuoden 2007 alussa. Säännön liitteeksi on vuonna 2011 valmisteltu päihdeasiain hoitosopimus. Audit-kysely toteutetaan henkilöstön terveystarkastusten yhteydessä. 8
10 3. Henkilöstön hyvinvointisuunnitelman seuranta vuonna 2015 Hyvinvointisuunnitelman toteutumisen seuranta on henkilöstöryhmä Henryn vastuulla. Suunnitelman tavoitteiden toteutumista tarkastellaan Henryn kokouksissa. Vuoden päätyttyä toimenpiteiden toteutuminen kirjataan suunnitelmaan. Aikaisemmin henkilöstön hyvinvointisuunnitelma on ollut osa koko kaupungin hyvinvointisuunnitelmaa, joka on käsittänyt myös koko palvelutoiminnan. Vuonna 2014 henkilöstön osuus irrotettiin omaksi kokonaisuudeksi ja palvelutoiminnan osalta siirryttiin sähköiseen hyvinvointikertomus järjestelmään. 9
Henkilöstön hyvinvointisuunnitelma 2016
Henkilöstön hyvinvointisuunnitelma 2016 Yhteistyökomitea 3.12.2015 Kaupunginhallitus 14.12.2015 www.ylojarvi.fi Sisällys HENKILÖSTÖN HYVINVOINTISUUNNITELMA VUODELLE 2016... 2 1. Henkilöstön hyvinvointisuunnitelman
LisätiedotSisällys HENKILÖSTÖN HYVINVOINTISUUNNITELMA VUODELLE 2014... 2
Sisällys HENKILÖSTÖN HYVINVOINTISUUNNITELMA VUODELLE 2014... 2 1. Kaupunkistrategian tavoitteet... 2 1.1 Ikäohjelma valmistuu ja otetaan käyttöön... 2 1.2 Työtyytyväisyys... 3 1.3 Sairauspoissaolot...
LisätiedotHenkilöstön hyvinvointisuunnitelma
Henkilöstön hyvinvointisuunnitelma 2017 Yhteistyökomitea 1.12.2016 Kaupunginhallitus 19.12.2016 www.ylojarvi.fi 1 Sisällys HENKILÖSTÖN HYVINVOINTISUUNNITELMA VUODELLE 2017... 3 1. Henkilöstön hyvinvointisuunnitelman
LisätiedotHenkilöstön hyvinvointisuunnitelma
Henkilöstön hyvinvointisuunnitelma 2018 Yhteistyökomitea 30.11.2017 Kaupunginhallitus 18.12.2017 www.ylojarvi.fi 1 Sisällys HENKILÖSTÖN HYVINVOINTISUUNNITELMA VUODELLE 2018... 3 1. Henkilöstön hyvinvointisuunnitelman
LisätiedotKhall liite nro 3. TYÖHYVINVOINTISUUNNITELMA Padasjoen kunta Kunnanhallitus
Khall. 07.05.2018 78 liite nro 3. TYÖHYVINVOINTISUUNNITELMA Padasjoen kunta Kunnanhallitus 7.5.2018 Khall. 07.05.2018 78 liite nro 3. JOHDANTO Työhyvinvoinnin edistäminen on olennainen osa tuloksellista
LisätiedotTYÖHYVINVOINTISUUNNITELMA
Sivistysltk 13.1.2015 4 liite nro 1. Khall. 2.2.2015 11 liite nro 1. TYÖHYVINVOINTISUUNNITELMA Padasjoki, sivistystoimi JOHDANTO Työhyvinvoinnin edistäminen on olennainen osa tuloksellista henkilöstöjohtamista.
LisätiedotJUANKOSKEN KAUPUNGIN TYÖSUOJELUN TOIMINTAOHJELMA VUOSILLE 2014-2016
1 JUANKOSKEN KAUPUNKI TYÖSUOJELU JUANKOSKEN KAUPUNGIN TYÖSUOJELUN TOIMINTAOHJELMA VUOSILLE 2014-2016 1. TOIMINTAOHJELMAN MERKITYS JA TAVOITE Juankosken kaupungin työsuojelun toimintasuunnitelman tarkoituksena
LisätiedotMiten tukea työurien jatkamista työpaikoilla?
Miten tukea työurien jatkamista työpaikoilla? Mistä työhyvinvointi koostuu? Työhyvinvointiryhmä tämä ryhmä perustettiin 2009 ryhmään kuuluu 13 kaupungin työntekijää - edustus kaikilta toimialoilta, työterveyshuollosta,
LisätiedotTerveyden edistämisen hyvät käytännöt
Terveyden edistämisen hyvät käytännöt Timo Leino, LT, dos. ylilääkäri Hyvä työterveyshuoltokäytäntö - mikä uutta? 26.9.2014, Helsinki Elintavat, terveys ja työkyky Naisista 57 % ja miehistä 51 % harrasti
LisätiedotTyöhyvinvointi ja johtaminen
Työhyvinvointi ja johtaminen Johtaja 2012 forum Riihimäen-Hyvinkään Kauppakamari 13.9.2012 Aino-Marja Halonen Vastaava työterveyshoitaja Riihimäen Työterveys ry Riihimäen Työterveys ry Perustettu 1981
LisätiedotYHTEISTYÖ TYÖKYVYN ARVIOINNISSA. Työkyvyn edistämisen tuki. Heli Leino Ylilääkäri Työterveyshuollon erikoislääkäri
YHTEISTYÖ TYÖKYVYN ARVIOINNISSA Työkyvyn edistämisen tuki Heli Leino Ylilääkäri Työterveyshuollon erikoislääkäri Suomalaisuus on arvokas asia! Meitä jokaista tarvitaan! Mitkä asiat vaikuttavat työkykyyn?
LisätiedotYHTEISTYÖ TYÖKYVYN ARVIOINNISSA
1 YHTEISTYÖ TYÖKYVYN ARVIOINNISSA Jari Korhonen Liikelaitoksen johtaja, työterveyshuollon erikoislääkäri Joensuun Työterveys Joensuu 26.4.2013 7.5.2013 Jari Korhonen, johtaja, Joensuun Työterveys 2 Mitä
LisätiedotVarhainen puuttuminen ja välittäminen työhyvinvoinnin edistämisessä ja seurannassa
Varhainen puuttuminen ja välittäminen työhyvinvoinnin edistämisessä ja seurannassa Elintarvikealan tuottavuustalkoot Seminaari 1.10.2009 Valio Oy Elisa Putula ja Seija Hoikka Valion tehtävä ja arvot Tehtävä:
LisätiedotHyvinvointia työstä. Työterveyslaitos www.ttl.fi
Hyvinvointia työstä Miksi työtapaturmia kannattaa ehkäistä ja vähentää myös kunta-alalla? Tuula Räsänen, tiimipäällikkö, Työhyvinvointi ja turvallisuus -tiimi Organisaatio Palvelemme asiakkaita ja kumppaneita
LisätiedotHENKISEN KUORMITTUMISEN HALLINTAMALLI RAISION KAUPUNGISSA. Kaupunginhallituksen hyväksymä
HENKISEN KUORMITTUMISEN HALLINTAMALLI RAISION KAUPUNGISSA Kaupunginhallituksen 26.2.2007 hyväksymä 1 2 YLEISTÄ Henkinen hyvinvointi ilmenee työpaikalla monin eri tavoin. Työkykyä edistää ja ylläpitää mm
LisätiedotKotihoito valvontahavaintojen valossa
Kotihoito valvontahavaintojen valossa Kotihoito - osasto, joka ei koskaan tule täyteen? Valvontahavainnot sosiaali- ja terveysalalla Etelä-Suomessa seminaari 25.9.2017 Ylitarkastaja Ulla Arvo 1 Kotihoitotyön
LisätiedotSavuton työpaikka osa työhyvinvointia
Savuton työpaikka osa työhyvinvointia Miksi savuton työpaikka? Kustannussäästöt Päivittäin tupakoiva aiheuttaa työnantajalle maltillisen arvion mukaan vuodessa keskimäärin 1 060 1 300 euron kustannukset
LisätiedotTyöhyvinvointi on osa johtamista Kuntaseminaari. 29.11.2011 Hannu Tulensalo
Työhyvinvointi on osa johtamista Kuntaseminaari 29.11.2011 Hannu Tulensalo henkilöstöjohtaja 1 ASUKKAIDEN MENESTYMINEN Tarvetta vastaavat palvelut Asukkaiden omatoimisuus Vuorovaikutus TALOUS HALLINNASSA
LisätiedotYhteystiedot. Yritys tai organisaatio. Katuosoite. Kaupunki. Maa. Yhteyshenkilö. Tehtävä organisaatiossa. Sähköposti. Puhelinnumero.
Esittely Täyttäkää työpaikan terveyden edistämiskysely ja selvittäkää onko terveyden edistäminen jo osa työpaikkanne toimintaa vai onko työpaikallanne ehkä vielä parantamisen varaa. Kyselyyn vastaaminen
LisätiedotTyöpaikan keinot työkyvyn tukemisessa maatilalla
Työpaikan keinot työkyvyn tukemisessa maatilalla Porvoo 8.4.2014 Kuninkaantien työterveys JAMIT-hanke, Kuntoutussäätiö Marja Heikkilä Projektisuunnittelija JAMIT -hanke Tavoitteena on edistää työhyvinvointia
LisätiedotTyöterveyshuolto ja kuntoutusasiakas. Heli Leino Työterveyshuollon ja yleislääketeiteen erikoslääkäri
Työterveyshuolto ja kuntoutusasiakas Heli Leino Työterveyshuollon ja yleislääketeiteen erikoslääkäri Ylilääkärii Työterveyshuolto tekee työtä työsuhteessa olevien terveyden edistämiseksi, työtapaturmien
LisätiedotTyöturvallisuus ammatillisessa peruskoulutuksessa. 4.2.2015 Tuija Laukkanen Ammatillinen peruskoulutus yksikkö
Työturvallisuus ammatillisessa peruskoulutuksessa 4.2.2015 Tuija Laukkanen Ammatillinen peruskoulutus yksikkö Työturvallisuus ammatillisessa peruskoulutuksessa 1/2 Tutkinnon perusteisiin sisältyy erilaisia
LisätiedotJOHTAMISEN JA ESIMIESTYÖN KEHITTÄMINEN Hr-toimintana Vaasa
JOHTAMISEN JA ESIMIESTYÖN KEHITTÄMINEN Hr-toimintana Vaasa Hr-verkoston ideatyöpaja 2/2013 Kuntatyönantajat Helsinki Leena Kaunisto henkilöstöjohtaja, Ktm Työhyvinvointiohjelma 2009-2012: Tuottavuusohjelma
LisätiedotTyöterveyshuolto kehittää työuria. KT Kuntatyönantajat 3.5.2013
Työterveyshuolto kehittää työuria KT Kuntatyönantajat 3.5.2013 Diapaketin tarkoitus ja käyttö Diapaketti toimii tukimateriaalina, kun kunnat ja kuntayhtymät miettivät, miten voivat tukea henkilöstön työurien
LisätiedotTYÖTURVALLLISUUS OSANA TYÖHYVINVOINNIN JOHTAMISTA
TYÖTURVALLLISUUS OSANA TYÖHYVINVOINNIN JOHTAMISTA Työsuojelu- ja turvallisuuspäällikkö Elina Hihnala-Mäkelä, Seinäjoen kaupunki TYÖHYVINVOINTISEMINAARI 7.-8.2.2018 MÄÄRITELMIÄ - Työhyvinvointi kuvaa työntekijän
LisätiedotHENKILÖSTÖ- OHJELMA. Hyväksytty kaupunginvaltuustossa 5.11.2012 65
HENKILÖSTÖ- OHJELMA Hyväksytty kaupunginvaltuustossa 5.11.2012 65 1. STRATEGIA Henkilöstöohjelman taustalla ovat Haapajärven kaupunki-, elinkeino- ja konsernistrategiassa esitetyt asiat: Arvot, toiminta-ajatus
LisätiedotTyötapaturmien ja ammattitautien vähentäminen. 6.11.2014 Eurosafety-messut
Työtapaturmien ja ammattitautien vähentäminen 6.11.2014 Eurosafety-messut SISÄLTÖ Työterveys- ja työsuojelutyön strategiset tavoitteet Työkyky ja toimintaympäristö (Työkykytalo) Työtapaturmien ja ammattitautien
LisätiedotVanhustyön vastuunkantajat kongressi 15-16.5.2014 Finlandia-talo
Vanhustyön vastuunkantajat kongressi 15-16.5.2014 Finlandia-talo Henkilökunnan työturvallisuus Etelä-Suomen aluehallintovirasto, Työsuojeluvastuualue, Paula Moilanen 1 Lainsäädännön tavoite Työturvallisuuslain(
LisätiedotTYÖHYVINVOINTIOHJELMA
2016-2017 TYÖHYVINVOINTIOHJELMA Hyväksytty henkilöstöjaostossa 25.4.2016 Sisällys 1 Työhyvinvointiohjelma... 2 2 Työhyvinvoinnin tekijöiden tehtävät ja vastuut... 3 3 Työhyvinvoinnin toimintasuunnitelma...
LisätiedotTyöterveysyhteistyö työntekijän työhön paluun tukena Rovaniemi
Työterveysyhteistyö työntekijän työhön paluun tukena 07.02.2013 Rovaniemi ylilääkäri, työterveyslääkäri Heli Leino, Rovaniemen kaupungin työterveysliikelaitos Työterveyshuolto = työnantajan järjestettäväksi
LisätiedotVarhaisen tuen toimintamalli. Hyväksytty
Varhaisen tuen toimintamalli Hyväksytty 2 Tavoitteet Varhaisen tuen mallin tavoitteena on sopia yhdessä menettelytavoista ja toimenpiteistä, joilla henkilöstön terveyteen ja työkykyyn voidaan kiinnittää
LisätiedotTyöhyvinvointi. Janita Koivuranta
Työhyvinvointi Janita Koivuranta Mitä on työhyvinvointi? Työhyvinvointi on kokonaisuus, joka muodostuu työn mielekkyydestä, terveydestä, turvallisuudesta ja hyvinvoinnista Työhyvinvointi vaikuttaa työssä
LisätiedotRANUAN KUNNAN HENKILÖSTÖN Työhyvinvointikyselyn tulokset
RANUAN KUNNAN HENKILÖSTÖN Työhyvinvointikyselyn tulokset Yhteenveto vuosilta 2011, 201, 2015, 2016 ja 2017 toteutetuista kyselyistä Kunnanhallitus 7.5.2018 Yleistä kyselystä Ranuan työhyvinvointikyselyssä
LisätiedotAktiivisen tuen toimintatavan itsearviointityökalu
1 (5) Aktiivisen tuen toimintatavan itsearviointityökalu Aktiivisen tuen toimintatapa tukee työhyvinvoinnin ja työkyvyn johtamista. Aktiivisen tuen toimintatavan tavoitteena on varmistaa sujuva työ työpaikoilla.
LisätiedotTyöfysioterapeutin toiminnan laadun arviointi
Ohjeistus: Taulukko on työväline oman työsi kehittämiseen hyvien käytäntöjen mukaiseksi. Tarkastele työtäsi oheisessa taulukossa kuvattujen toimintojen mukaan. Voit käyttää taulukkoa yksittäisen tai usean
LisätiedotVASTAAJAN TAUSTATIEDOT Ympyröi sopivin vaihtoehto tai kirjoita vastauksesi sille varattuun tilaan. 1. Sukupuoleni on 1 nainen 2 mies
1 Kysely koostuu neljästä osiosta: -taustatiedoista -perustehtävään ja työn organisointiin liittyviin kysymyksiin -työn rikastamisen tavoitteisiin liittyviin kysymyksiin -työn rikastamisen keinoihin liittyviin
LisätiedotKuntatyönantaja ja potilassiirtoergonomian haasteet. M j R Merja Rusanen Työelämän kehittämisen asiantuntija Kunnallinen työmarkkinalaitos
Kuntatyönantaja ja potilassiirtoergonomian haasteet M j R Merja Rusanen Työelämän kehittämisen asiantuntija Kunnallinen työmarkkinalaitos Kunta-alan haasteet t Kunta-alan alan työntekijöiden ikääntyminen,
LisätiedotSavonlinnan kaupunki 2013
Savonlinnan kaupunki 2013 Kuntasi työhyvinvointisyke Yleistä kyselystä Savonlinnan kaupungin työhyvinvointikyselyssä kartoitettiin organisaation palveluksessa olevien työntekijöiden työhyvinvointi ja siinä
LisätiedotTiedonkulku ja vuorovaikutus
Tiedonkulku ja vuorovaikutus Työkyky Työn kehittävyys 5 3,20 3,18 4 3,59 3,62 3 3,58 3,12 2 Esimiestyö 3,43 3,32 3,38 1 4,05 397 3,97 4,00 3,23 3,25 3,55 369 3,69 3,60 Ergonomia 3,37 Optimaalinen kuormitus
LisätiedotSpecia - asiantuntijat ja ylemmät toimihenkilöt ry Et ole yksin päivä 29.10.2011 Asiantuntijan ja esimiehen työhyvinvointi normien näkökulmasta Riina
Specia - asiantuntijat ja ylemmät toimihenkilöt ry Et ole yksin päivä 29.10.2011 Asiantuntijan ja esimiehen työhyvinvointi normien näkökulmasta Riina Länsikallio Työhyvinvointi - Työhyvinvoinnin kokemus
LisätiedotHenkilöstöriskien hallinta ja työterveysyhteistyö
Henkilöstöriskien hallinta ja työterveysyhteistyö Kari-Pekka Martimo Johtava työterveyslääkäri Henry ry, Tampere 9.2.2010 Esityksen sisältö Mihin työterveyshuoltoa tarvitaan? Työterveysyhteistyön edellytyksiä
LisätiedotTyöpaikkojen työhyvinvointiverkosto 4.6.2012
Työpaikkojen työhyvinvointiverkosto 4.6.2012 Hankkeen tarve Idea hankkeeseen lähti yrittäjäjärjestöiltä -hanke Huoli yksinyrittäjien ja mikroyritysten henkilöstön jaksamisesta ja toimintaedellytysten turvaamisesta
LisätiedotKyselyn yhteenveto. Työolobarometri (TOB) RKK Kyselyn vastaanottajia Kyselyn vastauksia Vastausprosentti. Laskennalliset ryhmät taulukossa
Hallitus 11.12.2013 LIITE 14 Kyselyn yhteenveto Kysely Työolobarometri (TOB) RKK 2013 Voimassa alkaen 10.4.2013 Voimassa asti 19.4.2013 Kyselyn vastaanottajia 937 Kyselyn vastauksia 528 Vastausprosentti
LisätiedotOhjeet korvaavan työn tekemisestä Raision kaupungissa
Raision kaupunki Pöytäkirja 1 (1) Yhteistoimintaryhmä 93 25.10.2018 Asianro 973/01.01.01/2018 306 Ohjeet korvaavan työn tekemisestä Raision kaupungissa Päätöshistoria Yhteistoimintaryhmä 25.10.2018 93
LisätiedotTyöpaikan ja työterveyshuollon yhteistyö
Työpaikan ja työterveyshuollon yhteistyö Työterveyshuolto = työnantajan järjestettäväksi säädettyä työterveyshuollon ammattihenkilöiden ja asiantuntijoiden toimintaa, jolla edistetään 1) työhön liittyvien
LisätiedotIkäjohtaminen-työntekijän hyvinvoinnnin tukemiseksi
Ikäjohtaminen-työntekijän hyvinvoinnnin tukemiseksi ATERIA 14 tapahtuma, ammattiasiain toimitsija JHL edunvalvontalinja, työelämän laadun toimialue Ikäjohtaminen, määrittely Ikäjohtamiseksi kutsutaan eri-ikäisten
Lisätiedot29.9.2011 FINLANDIA-TALO. henkilöstöjohtaja
UUDISTA JA UUDISTU 2011 28. FINLANDIA-TALO Hannu Tulensalo henkilöstöjohtaja Työhyvinvoinnilla tuottavuutta vai tuottavuudella työhyvinvointia? Työhyvinvoinnin taloudellinen merkitys Helsingissä 2010 Työhyvinvointityössä
LisätiedotKemiönsaaren henkilöstöstrategia. Hyväksytty valtuustossa xx.xx.xxxx
Kemiönsaaren henkilöstöstrategia Hyväksytty valtuustossa xx.xx.xxxx Sisältö 1. Lähtökohdat 2. Rekrytointi 3. Johtaminen ja alaistaidot 4. Työhyvinvointi 5. Osaaminen ja palkitseminen 6. Arviointi ja seuranta
LisätiedotMiten jaksamme työelämässä?
Miten jaksamme työelämässä? työelämän haasteet Työhyvinvoinnin asiantuntija Tiina Holappa Sisältö: Työelämän haasteet Työelämän tämän hetkiset trendit Tilastoja suomalaisten eläköitymisestä Työurat pidemmiksi
LisätiedotTerveyden edistämisen ohjelma 2013-2015
Terveyden edistämisen ohjelma 2013-2015 Terveyden edistäminen on strateginen valinta Terveyden edistäminen on Seinäjoen kaupungin strateginen valinta, jossa terveysnäkökohdat otetaan huomioon kaikissa
LisätiedotKorvaavan työn malli TyöSi Työ Sinulle
Korvaavan työn malli TyöSi Työ Sinulle 1 Sisällys Mitä on korvaava työ TyöSi Työ Sinulle?... 2 Milloin korvaava työ ei sovellu... 2 Työterveyshuollon rooli... 3 Korvaava työ - kun sairausloma keskeytetään
LisätiedotEläkeikä edessä Työelämästä eläkkeelle -löytyykö hyviä käytäntöjä? Jyrki Komulainen Ohjemajohtaja Kunnossa kaiken ikää -ohjelma
Eläkeikä edessä Työelämästä eläkkeelle -löytyykö hyviä käytäntöjä? Jyrki Komulainen Ohjemajohtaja Kunnossa kaiken ikää -ohjelma TOIMINTAKYKYÄ TYÖELÄMÄÄN - KKI-toimet ja työelämä - KKI-hankkeet TYÖELÄMÄ
LisätiedotMitä lisäarvoa työterveyspalveluista on asiakkaan työkyvylle? Työeläkepäivä 2012 Tiina Pohjonen työterveysjohtaja tiina.pohjonen@hel.
Mitä lisäarvoa työterveyspalveluista on asiakkaan työkyvylle? Työeläkepäivä 2012 työterveysjohtaja tiina.pohjonen@hel.fi 2 3 4 Työterveydestä on tullut sairaanhoitoa 5 Työkykynäkymä suuri työkykyriski
LisätiedotKilpailukykyä työhyvinvoinnista
Kilpailukykyä työhyvinvoinnista Tarkastelussa suomalaisten työpaikkojen toimet työhyvinvoinnin kehittämiseksi 12.5.2016 Finlandia-talo Tutkimuskokonaisuuden taustaa Aula Research Oy toteutti LähiTapiolan
LisätiedotSAIRAUSPOISSAOLOJEN HALLINTA
1 SAIRAUSPOISSAOLOJEN HALLINTA Sairauspoissaolo tarkoittaa työstä poissaoloa sairaudesta, vammasta tai tapaturmasta johtuvan työkyvyttömyyden vuoksi. Sairauspoissaolojen hallinnan keskeinen tavoite on
LisätiedotHyvät työhyvinvointikäytännöt. Johanna Mäki ja Tuula Viitala Iällä ei ole väliä -työhyvinvointiseminaari
Hyvät työhyvinvointikäytännöt Johanna Mäki ja Tuula Viitala Iällä ei ole väliä -työhyvinvointiseminaari 4.10.17 Aineiston keruu Kyselytutkimus: Kerätty 13-15.9.16 Työhyvinvointimessuilla Tampereella Analysoinnissa
LisätiedotJohdatko työhyvinvointia vai jahtaatko tulosta?
Johdatko työhyvinvointia vai jahtaatko tulosta? Mitä työhyvinvointi tuottaa? Jari Honkanen Vastaava työterveyslääkäri Mehiläinen Kuopio 1 9.10.2014 TYHY tapahtuma Työhyvinvoinnin merkitys liiketoiminnan
LisätiedotTyöhyvinvointi ja työturvallisuus tulevaisuuden työelämässä
Työhyvinvointi ja työturvallisuus tulevaisuuden työelämässä Turvallisia ja terveellisiä työoloja sekä työkykyä kaikille 8.5.2019 Ismo Suksi 2 TULEVAISUUDEN TYÖ Tarkkuuttaa vaativaa käsin tehtävää työtä
LisätiedotVarhainen tuki, VaTu. - Toimintamalli työkyvyn heiketessä
Varhainen tuki, VaTu - Toimintamalli työkyvyn heiketessä Esityksen materiaali kerätty ja muokattu TyKen aineistosta: ver JPL 12.3.2013 Työturvallisuuslaki Lain tarkoituksena on parantaa työympäristöä ja
LisätiedotJanakkalan kunnan työhyvinvoinnin kehittämissuunnitelma Hyväksytty Yhteistyöryhmä Kunnanhallitus Valtuusto 3.4.
Janakkalan kunnan työhyvinvoinnin kehittämissuunnitelma 2017-2020 Hyväksytty Yhteistyöryhmä 6.3.2017 Kunnanhallitus 13.3.2017 Valtuusto 3.4.2017 4.4.2017 1 TYÖHYVINVOINNIN VISIO Työhyvinvointi on MEIDÄN
LisätiedotTyöhyvinvoinnin kohtaamispaikka sähköinen työalusta työhyvinvoinnista vastaaville
Työhyvinvoinnin kohtaamispaikka sähköinen työalusta työhyvinvoinnista vastaaville Jarna Savolainen Asiantuntija, Työhyvinvoinnin palvelut Finnsec-messut 13.10.2011 Työhyvinvoinnin tinkimätön rakentaja
LisätiedotTYÖTERVEYSHUOLLON TUKI KUORMITUKSEN HALLINNASSA
TYÖTERVEYSHUOLLON TUKI KUORMITUKSEN HALLINNASSA Minna Pihlajamäki työterveyshuollon erikoislääkäri vastaava työterveyslääkäri Terveystalo Seinäjoki Työterveys Kuormituksen hallinta ja toimintakyvyn ylläpito
LisätiedotTyöhyvinvointi yhtymässä 2013
Työhyvinvointi yhtymässä 2013 Marita Simola työhyvinvointipäällikkö 25.4.2013 Yhtymän työhyvinvointisuunnitelman painopistealueet vuosina 2012-2013 1. Hyvinvoiva työyhteisö, työyhteisön toimivuus. 2. Mahdollistaa
LisätiedotHUS:n TYÖHYVINVOINTIOHJELMA. Hyvää työpäivää!
HUS:n TYÖHYVINVOINTIOHJELMA Hyvää työpäivää! HUS:N STRATEGIA JA ARVOT HYVÄÄ TYÖPÄIVÄÄ Johtaminen ja työprosessien kehittäminen Kehittymismahdollisuudet Henkilöstösuunnittelu, hallinta ja seuranta Yhteistoiminta
LisätiedotIkääntyvät työntekijät organisaatiomuutoksessa - ELDERS -projektin tuloksia
Ikääntyvät työntekijät organisaatiomuutoksessa - ELDERS -projektin tuloksia Krista Pahkin Organisatoriset innovaatiot ja johtaminen -tiimi ELDERS -projektin aineisto 1. Kirjallisuuskatsaus 2. HYVIS -aineiston
LisätiedotTutkittua tietoa korvaavasta työstä kunta-alalla
Tutkittua tietoa korvaavasta työstä kunta-alalla Toimintatavan suunnittelu ja käyttö Laura Pekkarinen Seinäjoen työhyvinvointiseminaari 7.2.2018 Tietoon perustuen - Kevassa tehdään tutkimuksia Kevan tutkimukset
LisätiedotJohtoryhmä Työsuojelutoimikunta Yhteistyötoimikunta Henkilöstöjaosto
Johtoryhmä 8.9.2014 Työsuojelutoimikunta 1.10.2014 Yhteistyötoimikunta 7.10.2014 Henkilöstöjaosto 27.10.2014 1 SAIRAUSPOISSAOLOJEN HALLINTA Sairauspoissaolo tarkoittaa työstä poissaoloa sairaudesta, vammasta
LisätiedotAktiivinen varhainen tuki työssä jaksamisen ja työhyvinvoinnin tukemiseksi
Aktiivinen varhainen tuki työssä jaksamisen ja työhyvinvoinnin tukemiseksi 1. Tavoitteet Aktiivisen varhaisen tuen toimintamallin on tarkoituksena toimia työvälineenä esimiehille asioiden puheeksi ottamisessa
LisätiedotTyöohjeita esimiehille ja työntekijöille. - korvaava työ - työterveysneuvottelu
Työohjeita esimiehille ja työntekijöille - korvaava työ - työterveysneuvottelu Mitä tarkoittaa korvaava työ Korvaavalla työllä tarkoitetaan sitä, että työntekijä on sairauden tai tapaturman vuoksi estynyt
Lisätiedot2.6.2010. Eini Hyttinen, ylitarkastaja Itä-Suomen aluehallintovirasto, työsuojelun vastuualue eini.hyttinen@avi.fi
2.6.2010 Eini Hyttinen, ylitarkastaja Itä-Suomen aluehallintovirasto, työsuojelun vastuualue eini.hyttinen@avi.fi TAUSTATEKIJÄT SEURAAMUKSET TYÖSUOJELUN HALLINTA TYÖOLOT KIELTEISET MYÖNTEISET TOIMINNAN
LisätiedotMiia Hietaniemi ft, YAMK-opisk. Anna-Liisa Leikas ft, YAMK-opisk
Etelä-Pohjanmaan sairaanhoitopiiri Terveellisen työympäristön ja työntekijöiden työhyvinvoinnin edistäminen laadunparannuksen periaatteella Miia Hietaniemi ft, YAMK-opisk. Anna-Liisa Leikas ft, YAMK-opisk.
LisätiedotHyvinvointia työstä. Työhyvinvointikymppi työhyvinvointia rakentamassa 20.1.2014. Eija Lehto erityisasiantuntija Työhyvinvointipalvelut
Hyvinvointia työstä Työhyvinvointikymppi työhyvinvointia rakentamassa 20.1.2014 Eija Lehto erityisasiantuntija Työhyvinvointipalvelut 6.2.2014 Eija Lehto, Työterveyslaitos Työhyvinvoinnin osatekijöitä
LisätiedotParempaa työtä yhdessä toimimalla
Työturvallisuuskeskus TTK Parempi työ Työ sujuu, voidaan hyvin Parempaa työtä yhdessä toimimalla Work goes happy, Helsinki, Wanha Satama 9.3.2017 Rauno Hanhela Toimitusjohtaja, FT Työturvallisuuskeskus
LisätiedotForssan kaupunki on savuton kuntatyöpaikka SAVUTTOMUUS- OHJELMA. Kaupunginhallitus Yhteistoimintaryhmä
Forssan kaupunki on savuton kuntatyöpaikka SAVUTTOMUUS- OHJELMA Kaupunginhallitus Yhteistoimintaryhmä 2 Sisällysluettelo SAVUTTOMUUSOHJELMA 1. Savuttoman työpaikan määritelmä... 3 2. Savuton Forssan kaupunkityöpaikka...
LisätiedotUusi hyvä työterveyshuoltokäytäntö Kolmas kerta toden sanoo
Uusi hyvä työterveyshuoltokäytäntö Kolmas kerta toden sanoo HTTHK webinaari 26.9.2014 Finlandiatalo Sosiaali- ja terveysministeriön puheenvuoro lääkintöneuvos Arto Laine Hyvä työterveyshuoltokäytäntö -
LisätiedotPidempiä työuria työkaarimallin avulla. Päivi Lanttola,VM Työelämän risteyksissä teematilaisuus ikäjohtamisesta työuran eri vaiheissa 30.1.
Pidempiä työuria työkaarimallin avulla Päivi Lanttola,VM Työelämän risteyksissä teematilaisuus ikäjohtamisesta työuran eri vaiheissa 30.1.2018 Haasteena työurien pidentäminen 2 Työkyky ja ikääntyminen
LisätiedotTerveyttä ja työkykyä työterveysyhteistyöllä
Työterveysyhteistyö on suunnitelmallista ja tavoitteellista yhteistyötä työterveyshuoltolain toteuttamiseksi. Terveyttä ja työkykyä työterveysyhteistyöllä OPAS PIENTYÖPAIKOILLE Hyvä työkyky ja hyvä ilmapiiri
LisätiedotNUORTEN TIETO- JA NEUVONTAPALVELU TUTKINTOTILAISUUDEN ARVIOINTILOMAKE
TUTKINNONSUORITTAJAN NIMI: NUORTEN TIETO- JA NEUVONTAPALVELU TUTKINTOTILAISUUDEN ARVIOINTILOMAKE ARVIOINNIN KOHTEET ARVIOINTIKRITEERIT 1. Työprosessin hallinta Toimintakokonaisuuksien suunnittelu suunnittelee
LisätiedotTyöterveyshuolto työkyvyn tukena: 30-60-90. Tanja Vuorela, ylilääkäri
Työterveyshuolto työkyvyn tukena: 30-60-90 Tanja Vuorela, ylilääkäri 6.11.2012 Osallistava työterveyshuolto 2. Suunnittelu 3. Toiminta Varhainen tuki: Sairauspoissaolojen seuranta Hälytysrajat Esimiesvalmennus
LisätiedotKokonaisvaltainen turvallisuuden hallinta työpaikoilla
Kokonaisvaltainen turvallisuuden hallinta työpaikoilla 15.11.2016 1 Työsuojelu strategia 2020 (STM) Kolmikannassa laaditut työympäristön ja työhyvinvoinnin linjaukset Tavoitetila - Ammattitautien määrä
LisätiedotYRITTÄJÄ HYVÄ TYÖNANTAJA
YRITTÄJÄ HYVÄ TYÖNANTAJA 1 YRITTÄJÄ HYVÄ TYÖNANTAJA Työmarkkinat ovat murroksessa. Suomea varjostanut taantuma on jatkunut ennätyksellisen pitkään. Pk-yritysten merkitystä ei tule aliarvioida taantumasta
LisätiedotSAIRAUSLOMA. Sari Anetjärvi
SAIRAUSLOMA Sari Anetjärvi SAIRAUSLOMAN MYÖNTÄMINEN Sairaudesta johtuvan työkyvyttömyyden vuoksi on haettava sairauslomaa toimivaltaiselta työnantajan edustajalta. Esimies voi myöntää sairauslomaa ilman
LisätiedotKESKI-POHJANMAAN LIITTO HENKILÖSTÖRAPORTTI VUODELTA 2018
KESKI-POHJANMAAN LIITTO HENKILÖSTÖRAPORTTI VUODELTA 2018 TIIVISTELMÄ Henkilöstövoimavarat Vuoden 2018 henkilöstöraportin tunnusluvut antavat liiton henkilöstövoimavarojen tilanteesta kokonaisnäkemyksen,
LisätiedotEnsihoitajien psyykkinen ja fyysinen kuormittuminen sekä työssäjaksaminen. Anssi Aunola Lääkintämestari Keski-Uudenmaan pelastuslaitos
Ensihoitajien psyykkinen ja fyysinen kuormittuminen sekä työssäjaksaminen Anssi Aunola Lääkintämestari Keski-Uudenmaan pelastuslaitos Mitä kuormittavuus on? Työn kuormittavuus on moniulotteinen käsite.
LisätiedotTuloksellisuuserä 1.9.2010. Akavan Erityisalojen linjauksia
Tuloksellisuuserä 1.9.2010 Akavan Erityisalojen linjauksia Linjauksia Järjestelyerän käytöstä sovitaan paikallisesti järjestöjen edustajien ja työnantajan kesken Työnantajan tarjottava tuloksellisuushankkeita
LisätiedotLisää tuottavuutta työkykyjohtamisella. Aamiaistilaisuus. 5.9.2014 Raahe. Tiina Kesti, palvelujohtaja Leena Keränen, kehittämispäällikkö
Lisää tuottavuutta työkykyjohtamisella Aamiaistilaisuus 5.9.2014 Raahe Tiina Kesti, palvelujohtaja Leena Keränen, kehittämispäällikkö Lisää tuottavuutta työkykyjohtamisella Raahe 5.9.2014 klo 8.00 9.00
LisätiedotMASKUN KUNNAN VARHAISEN TUEN TOIMINTAMALLI
MASKUN KUNNAN VARHAISEN TUEN TOIMINTAMALLI Maskun kunnalle työkykyinen ja jaksava henkilöstö on tärkeä. Esimiehen tehtäviin kuuluu tukea työntekoa sekä kehittää työoloja. Varhaisen tuen malli auttaa esimiestä
LisätiedotPsykososiaalinen kuormitus työpaikoilla Liisa Salonen
Psykososiaalinen kuormitus työpaikoilla 11.3.2017 Liisa Salonen Psykososiaalinen kuormitus Psykososiaalisilla kuormitustekijöillä tarkoitetaan työn sisältöön ja järjestelyihin sekä työyhteisön sosiaaliseen
LisätiedotTyöhyvinvoinnin yhteistyökumppanuus Savonlinnan kaupunki
Työhyvinvoinnin yhteistyökumppanuus Savonlinnan kaupunki Työstä terveyttä ja elinvoimaa! -seminaari 23.4.2015 Kruunupuisto Henkilöstösihteeri Susanna Laine Sisältö Strategia Henkilöstö Työhyvinvointiohjelma
LisätiedotTyönantaja. Haluatko olla edelläkävijä? Haluatko panostaa henkilökuntasi hyvinvointiin ja tuottavuuteen?
Työnantaja Haluatko olla edelläkävijä? Haluatko panostaa henkilökuntasi hyvinvointiin ja tuottavuuteen? Jos vastasit kyllä, niin tule mukaan hankkeeseen, josta saat työkaluja toimivan henkilöstöpolitiikan
LisätiedotSuuntana parempi työelämä Työterveyshuolto työpaikan hyvinvoinnin tukena
Suuntana parempi työelämä Työterveyshuolto työpaikan hyvinvoinnin tukena, asiantuntija, FM Työelämäryhmän loppuraportti Työterveysyhteistyön kehittäminen Työnantajan, työterveyshuollon ja työntekijän tiivis
LisätiedotTyökaluja työhyvinvoinnin johtamiseen
Työkaluja työhyvinvoinnin johtamiseen Pohjola Terveys Oy Työhyvinvointipalvelut vastaava työpsykologi Sabina Brunou Millaista työhyvinvointia tavoittelemme tämän päivän työelämässä? Tavoitteena työntekijöiden
LisätiedotOAJ:n Työolobarometrin tuloksia
OAJ:n Työolobarometrin tuloksia 31.1.2014 OAJ:n Työolobarometrin perustiedot Kysely toteutettiin loka-marraskuussa 2013 Kyselyn vastaajia 1347 Opetusalan ammattijärjestön ja Finlands Svenska Lärarförbundin
LisätiedotKaupunkistrategian toteuttamisohjelma 5:
Kaupunkistrategian toteuttamisohjelma 5: Henkilöstöohjelma 2010-2013 16.11.2009 123 Kaupunginvaltuusto HENKILÖSTÖOHJELMA 1 Henkilöstöohjelman lähtökohdat Johtamisvisio Linjakas johtajuus ja yhteinen sävel.
LisätiedotMustasaaren kunnan henkilöstöstrategia 2014 2017
Mustasaaren kunnan henkilöstöstrategia 2014 2017 Yhteistyötoimikunta 14.4.2014 Henkilöstöjaosto 12.5.2014 Kunnanhallitus 16.6.2014 Kunnanvaltuusto 22.9.2014 Mustasaaren kunnassa rima on korkealla. Haluamme
Lisätiedot7.5.2012/ LW, SK VARHAISEN TUEN MALLI. Varhaisen tuen mallin tarkoitus ja tavoitteet
7.5.2012/ LW, SK VARHAISEN TUEN MALLI Varhaisen tuen mallin tarkoitus ja tavoitteet Terveyden ja työkyvyn säilyminen ovat yksi työelämän suurimpia haasteita. Työkyky voidaan kuvata ihmisen voimavarojen
LisätiedotEnnakoiva työturvallisuuskulttuuri psykososiaalisen kuormituksen valvonnan näkökulmasta
Ennakoiva työturvallisuuskulttuuri psykososiaalisen kuormituksen valvonnan näkökulmasta Kansainvälinen työturvallisuuspäivä 28.4.2016 Työsuojelutarkastaja Päivi Laakso Työsuojelun vastuualue, ESAVI Työsuojelun
LisätiedotTYÖKYVYN TUKEMISEN TOIMINTAMALLI. Työpaikan nimi: Yhteystiedot Osoite: Puhelin: Sähköposti:
TYÖKYVYN TUKEMISEN TOIMINTAMALLI Työpaikan nimi: Yhteystiedot Osoite: Puhelin: Sähköposti: Yhdyshenkilö työkykyasioissa/yhteystiedot: Mallin laadinnassa mukana olleet: Työkyvyn tuen malli on laadittu yrityksen
LisätiedotLIIKUNNANOHJAUS TUTKINTOTILAISUUDEN ARVIOINTILOMAKE
TUTKINNONSUORITTAJAN NIMI: LIIKUNNANOHJAUS TUTKINTOTILAISUUDEN ARVIOINTILOMAKE ARVIOINNIN KOHTEET ARVIOINTIKRITEERIT 1. Työprosessin hallinta Toimintakokonaisuuksien suunnittelu suunnittelee toimintaa
LisätiedotTyöhyvinvoinnilla mielenrauhaa ja tulevaisuutta. Sosiaali- ja terveysministeri Paula Risikko Tampere 8.1.2013
Työhyvinvoinnilla mielenrauhaa ja tulevaisuutta Sosiaali- ja terveysministeri Tampere 8.1.2013 Työhyvinvoinnista Työhyvinvointi omaksuttu yleiskäsitteeksi viime vuosina työpaikoilla ja politiikassa työhyvinvointikortti,
Lisätiedot