Sisällys HENKILÖSTÖN HYVINVOINTISUUNNITELMA VUODELLE

Transkriptio

1 Sisällys HENKILÖSTÖN HYVINVOINTISUUNNITELMA VUODELLE Kaupunkistrategian tavoitteet Ikäohjelma valmistuu ja otetaan käyttöön Työtyytyväisyys Sairauspoissaolot Pitkäaikaisterveys Vuoden 2014 hyvinvointitoimenpiteet Ravitsemus Viisas liikunta Työturvallisuus Sisäinen viestintä Tupakoinnin rajoittaminen Päihteet Henkilöstön hyvinvointisuunnitelman seuranta vuonna MSo

2 HENKILÖSTÖN HYVINVOINTISUUNNITELMA VUODELLE 2014 Kunnallinen työmarkkinalaitos on antanut suosituksen, koskien työhyvinvoinnin toimintalinjoja ja hyviä käytäntöjä (KT ). Suosituksen mukaan työhyvinvoinnin edistäminen on olennainen osa tuloksellista henkilöstöjohtamista. Työhyvinvoinnista huolehtiminen on työelämän laatua parantavaa, työnantajan ja koko henkilöstön välistä yhteistyötä ja hyödyttää molempia. Henkilöstön kokeman työtyytyväisyyden, terveyden ja hyvän työkyvyn avulla työn laatu paranee, asiakastyytyväisyys lisääntyy sekä työn ja organisaation tuloksellisuus kasvaa. Kunta-alan tuloksellisuuden ja henkilöstön työelämän laadun parantaminen edellyttävät kuntajohdon aktiivista otetta. Kunnallinen työmarkkinalaitos on julkaissut muistion (KT yleiskirje 13/11) Miksi työhyvinvoinnin johtaminen on tärkeää?. Kunta-alan tuloksellisuuden ja henkilöstön työelämän laadun parantaminen edellyttävät kuntajohdon aktiivista otetta. Muistio kokoaa yhteen tietoa siitä, miten työhyvinvointiin panostaminen kannattaa, tuottaa tyytyväisempiä työntekijöitä ja kustannussäästöjä sekä parempaa palvelua. 1. Kaupunkistrategian tavoitteet Ylöjärven kaupunkistrategia Ylöjärvi 2020 Hyvässä kunnossa hyväksyttiin joulukuussa Strategian vuosittaiset tavoitteet hyväksytään talousarviokäsittelyn yhteydessä. Kaupunkistrategian tavoitteen Ylöjärveläiset voivat hyvin arviointimittarit ja tavoitetasot henkilöstön osalta ovat vuonna 2014: Tavoite 1: Ylöjärveläiset voivat hyvin Arviointimittarit Tavoitetaso 2014 Varautuminen henkilöstömuutoksiin Ikäohjelma valmistuu ja otetaan käyttöön Henkilöstön työtyytyväisyys, hyvinvointi ja sairauspoissaolot Henkilöstön kokonaistyötyytyväisyys vähintään 3,3 / 5 Sairauspoissaolot enintään 13 päivää / työntekijä Pitkäaikaisterveitä yksiköitä 30 % 1.1 Ikäohjelma valmistuu ja otetaan käyttöön Ikäohjelmaa on valmisteltu vuoden 2013 aikana työryhmässä. Ohjelma valmistuu ja otetaan käyttöön vuoden 2014 aikana. Ohjelman kohderyhmänä ovat 55 vuotta täyttäneet ja sitä vanhemmat työntekijät. Tarkoituksena on miettiä keinoja ikääntyvien ja ikääntyneiden työntekijöiden jaksamisen ja työhyvinvoinnin edistämiseksi. Tavoitteena on, että työkyky säilyisi eläkeikään asti ja toimintakyky vielä sen jälkeenkin. 2

3 Ohjelmalla halutaan luoda sekä konkreettisia toimia että vaikuttaa asenteisiin. Kaupungin henkilöstön keski-ikä nousee tasaisesti. Vuoden 2012 lopussa 55 vuotta täyttäneitä ja sitä vanhempia vakinaisia työntekijöitä oli 403. Tämä tarkoittaa noin neljännestä vakituisesta henkilöstöstä. 1.2 Työtyytyväisyys Työtyytyväisyyskysely toteutetaan vuosittain koko henkilöstölle. Työtyytyväisyyttä arvioidaan työolosuhteiden, ihmissuhteiden ja johtamisen, työn sisällön, kannustamisen ja kehittämisen sekä organisoinnin osalta. Lisäksi kyselyssä on ajankohtaisia vaihtuvia kysymyksiä. Työtyytyväisyyttä arvioidaan asteikolla 1 5 (huono erinomainen). Työtyytyväisyyskysely tuottaa paljon tietoa työyhteisöstä ja se toimii pohjana kehittämistoiminnalle ja vuosittaisille tavoitteille. Vuonna 2012 työtyytyväisyyden tulos oli kokonaisuutena hyvä, kaikkien vastausten keskiarvo oli 3,71. Tulos oli parempi kuin vuonna 2011, jolloin vastausten keskiarvo oli 3,22. Tulokset eivät kuitenkaan ole suoraan vertailukelpoisia, koska kysymyksenasettelu oli hieman erilainen. Ensimmäisen kerran vuonna 2012 saatiin myös vertailutietoja muihin kuntiin nähden. Ylöjärven tulokset olivat osin selvästi paremmat kuin vertailukunnilla, joiden vastausten keskiarvo oli 3,47. Vertailukuntia ovat Asikkala, Hamina, Joensuu, Jyväskylä, Kauniainen, Kotka, Lappeenranta, Rauma ja Valkeakoski. Vuoden 2013 kysely toteutetaan marras-joulukuussa ja tulokset valmistuvat tammikuussa Sairauspoissaolot Tavoitteena on vähentää henkilöstön sairauspoissaoloja siten, että ne ovat vuonna 2014 enintään 13 päivää / työntekijä. Työterveyshuolto Viisarin tulee panostaa vuoden 2014 aikana erityisesti työterveyshuollon keinoin tapahtuvaan työurien pidentämiseen ja työkyvyttömyyseläkkeiden vähentämiseen. Sairauspoissaoloja seurataan osastoittain sekä osastojen sisällä pienemmissä työyksiköissä. Poissaolotilastot tehdään vuosineljänneksittäin ja lasketaan kalenteripäivinä. Vuoden vaihtuessa tilastoihin kerätään tiedot yli 30 pv sairauspoissaolojen diagnooseista. Kunnallisen alan sairauspoissaolot ovat perinteisesti olleet suuremmat kuin yksityisellä sektorilla. Seutukunnallisesti Ylöjärven sairauspoissaolot ovat olleet kohtuullisella tasolla, viime vuosina keskimäärin 13,7 14,7 kalenteripäivää/työntekijä. Sairauspoissaolotilastojen tarkoitus on antaa työnantajalle tietoa henkilöstön terveydentilasta, työkyvystä ja työkyvyn alenemisen uhkatekijöistä. Tilastoja voidaan käyttää apuna suunnattaessa toimenpiteitä niitä tarvitseville yksiköille. Sairauspoissaolopäivien määrän ylittäessä 10 päivää vuodessa, ovat esimiehet velvollisia keskustelemaan työntekijän kanssa sairauspoissaolojen yhteyksistä työhön ja työolosuhteisiin. Tavoitteena on vähentää työperäisiä poissaoloja ja kohentaa työoloja terveellisemmiksi ja turvallisemmiksi. Sairauspoissaolojen 30 päivän täyttymistä seurataan henkilöstöhallinnossa Populuksen poissaoloseurantatoiminnon avulla ja 3

4 henkilöstöhallinto ilmoittaa kuukauden kestäneet poissaolot työterveyteen. Kela pyytää työntekijältä työterveyshuollon lausunnon jäljellä olevasta työkyvystä ja työhön paluun mahdollisuuksista viimeistään silloin, kun sairauspäivärahaa on maksettu 90 päivärahapäivältä. Sairauspoissaolojen kehitys selviää alla olevasta tilastosta. Henkilöstön määrä on tilastoitu kerran vuodessa tilanteen mukaan. Sairauspoissaoloista seurataan esimiehen luvalla pidettyjä 1-2 päivän poissaoloja, hoitajan- tai lääkärin todistuksella pidettyjä sairauspoissaoloja ja poissaoloja työtapaturmien vuoksi. Vuosi Henkilöstö Esimiehen luvalla SLtodistus Työtapaturmat/pvät Kalenteripäivät yht. Kalenteripäivät/ henkilö , , ,7 1.4 Pitkäaikaisterveys Terveyden edistämisen teema on tähän asti koostunut lähinnä sairauksien riskitekijöiden vähentämiseen tähtäävistä toimista. Terveyden lisääntymisellä on myös omat tekijänsä ja niitäkin voidaan edistää. Työntekijää, jolla on vain vähän sairauspoissaoloja, voidaan kutsua pitkäaikaisterveeksi. Ominaista pitkäaikaisterveelle verrattuna keskimääräiseen työntekijään on mm.: viihtyy paremmin työssä, kärsii vähemmän infektioista, stressistä, ahdistuksesta ja levottomuudesta, on vähemmän masentunut ja nukkuu paremmin, kokee työn myönteisenä haasteena ja työilmapiirin parempana, tuntee itsensä tarpeellisemmaksi, on vähemmän huolissaan terveydestään ja suhtautuu tulevaisuuteen optimistisemmin, harrastaa paljon enemmän liikuntaa ja kokee voimakkaammin yhteenkuuluvaisuutta. Kaupungin palveluksessa oleva työntekijä on pitkäaikaisterve, kun hän on ilman merkittäviä katkoksia ollut kaupungin palveluksessa kolme vuotta eikä hän kahden viimeisen vuoden aikana ole kumpanakaan vuotena ollut sairauden vuoksi poissa töistä yli kolmea päivää. Pitkäaikaisterveyttä on kartoitettu työyksiköissä vuosilta Pitkäaikaisterveyteen on kannustettu vuodesta 2011 alkaen erillisen palkitsemismallin mukaisesti. 4

5 2. Vuoden 2014 hyvinvointitoimenpiteet Vuoden 2014 toiminnassa huomioidaan painopisteenä RAVITSEMUS JA VIISAS LIIKUNTA sekä jatketaan aikaisempien vuosien toimivia käytäntöjä. 2.1 Ravitsemus Työntekijöiden kannustamista oman hyvinvoinnin vaalimiseen jatketaan. Henkilöstön on mahdollista täydentää ravitsemusosaamistaan koulutuksissa. Työpaikkaruokailu tukee hyvinvointia monin tavoin. Henkilöstöllä on pääosin mahdollisuus syödä suositusten mukainen ateria työpäivän aikana. Vuonna 2008 työnantaja aloitti työntekijöiden painonpudotuksen tukemisen maksamalla kokonaan tai osittain laihdutuskurssin sekä palkitsemalla painonpudotuksesta. 1. Ravitsemus ja liikunta osana terveyden ja hyvinvoinnin edistämistä sisällytetään johtamiseen ja henkilöstön osaamista lisätään. 2. Ravitsemussuositus jalkautetaan henkilöstölle. 3. Työterveyshuolto kiinnittää huomiota taukotiloihin ja eväsruokailun mahdollisuuksiin työpaikkatarkastusten yhteydessä. 4. Henkilöstön virkistyspäivä (Hevi-päivä) toteutetaan keväällä. 5. Työnantaja toteuttaa painonpudotuskurssin ylipainoisille työntekijöille. Työnantajan osuus porrastetaan ylipainon määrän mukaan siten, että jos lihavuus on terveydellisesti merkittävä, työnantajan osuus on suurempi. Porrastus on seuraava (työterveyshuolto määrittelee painoindeksi BMI:n*): BMI 35 tai korkeampi (vaikea lihavuus), työnantaja maksaa 100 % BMI 30 tai korkeampi (merkittävä lihavuus), työnantaja maksaa 50 % 6. Painonpudotuksen onnistumisen tukena käytetään kannustusjärjestelmää. Palkkioportaat ovat vuonna 2012 seuraavat (summat ovat esimerkkejä, koska palkitsemiseen varataan kiinteä rahamäärä): BMI yli 35: laihdutetusta ensimmäisestä 5 kilosta 100, tämän jälkeen jokaisesta pudotetusta lisäkilosta palkkiota 10 /kg BMI 30 35: laihdutetusta ensimmäisestä 5 kilosta 50, tämän jälkeen jokaisesta pudotetusta lisäkilosta palkkiota 10 /kg Palkkion saa normaalipainon (BMI 25) rajaan saakka. *) BMI: paino (kiloina) jaettuna pituuden (metreillä) neliöllä 7. Mikäli henkilö on vuoden kuluttua pysynyt saavuttamassaan painossa tai on sen alapuolella, maksetaan palkkiota 100 kertakorvauksena. 5

6 2.2 Viisas liikunta Hyvän terveyskunnon omaava ihminen suoriutuu päivittäisistä askareista sekä työtehtävistä rasittumatta liikaa. Liikunnan harrastaminen on tärkeää ihmisen kaikissa ikävaiheissa. Erityisesti työikäiset tarvitsevat liikuntaa työn vastapainoksi. Liikunta auttaa rentoutumaan ja purkamaan stressiä, sekä helpottaa työelämän vaatimuksista selviytymistä. Hyvän terveyskunnon omaava jaksaa työssä väsymättä ja riski sairastua on pienempi kuin liikuntaa harrastamattomilla. 1. Järjestetään vuosittain kuntotestausta henkilöstölle. Henkilöstön kuntotestaus koostuu UKK-kävelytestistä ja Cooperin juoksutestistä. Erityisin perusteluin voi osallistua polkupyöräergometritestiin. 2. Kuntotestiin osallistumisesta palkitaan. Palkitsemismuotona selvitetään mahdollisuutta antaa ilmaisia uinti- ja kuntosalikäyntejä Ylöjärven uimahallilla. 3. Testitulosten perusteella palkitaan seuraavan 5-tasoisen suoritusportaikon mukaisesti. Kuntotaso: A= erittäin hyvä B= hyvä C= keskinkertainen/kohtalainen D= keskinkertaista huonompi E= huono Kuntotason muutos Palkkio E => D 250 D => C 200 C => B 150 B => A 100 A => A 50 B => B 50 Palkkio kumuloituu kuntotason muutoksesta esim. E=>C Pitkäaikaisesta (3 vuotta) hyvän tai erittäin hyvän kunnon ylläpitämisestä palkitaan vuosittain päätettävällä tavalla (summat ovat esimerkkejä, koska palkitsemiseen varataan erillinen määräraha). 5. Terveyskuntotesti otetaan ikäohjelman mukaisesti testausmenetelmäksi. Syksyllä 2014 terveyskuntotestaus toteutetaan 50 henkilölle. Hyvässä kunnossa - ikäohjelman (ei vielä hyväksytty) piiriin kuuluvat suunnitelman mukaan 55 vuotta täyttäneet. Tulosten perusteella ei tehdä erillistä palkitsemista. 6. Kaupunki tarjoaa henkilöstölleen ilmaisia salivuoroja syksyisin ja keväisin: kolme salibandyvuoroa, joista yksi on suunnattu vain naisille. Lisäksi liikuntakeskuksella on sulkapallovuoroja ja jäähallilla pelataan kaukalopalloa. 7. Henkilöstön oman jumpparyhmän toimintaa pyritään jatkamaan keväällä Henkilöstölle suunnattavan uimahallin ja kaupungin kuntosalien käyttöön annettavan liikuntatuen mahdollisuutta selvitetään. Tuki tarkoittaisi normaalia edullisempia hintoja kaupungin henkilöstölle. 9. Henkilöstöä kannustetaan työmatkaliikuntaan (kävely ja pyöräily). 6

7 2.3 Työturvallisuus Työturvallisuus liittyy laajempaan työhyvinvointi käsitteeseen. Työtapaturmatorjunnan ja fyysisen työympäristön kehittämisen lisäksi kiinnitetään huomiota ns. henkisen hyvinvoinnin edistämiseen. Ylöjärven kaupungin työpaikoilla tapahtuvan työsuojelutyön tavoitteena on turvallisten ja terveellisten työskentelyolosuhteiden takaaminen kaupungin henkilöstölle. Työsuojelutyö on kokonaisuus, jossa huomioidaan mm. työskentelyolosuhteisiin, työvälineisiin, ergonomiaan, tapaturmariskeihin ja työn kuormittavuuteen sekä työn riskien arviointiin liittyviä tekijöitä. Työpaikoilla tehtävä työn vaarojen kartoitus ja riskien arviointi on lähtökohta työpaikan turvallisuustoiminnalle. Kun työpaikan vaarat on kartoitettu, arvioidaan niiden aiheuttamat riskit. Riskin suuruutta määritettäessä tulee ottaa huomioon tapahtuman haitalliset seuraukset sekä todennäköisyys, jolla ne toteutuvat. Riskien arviointi tehdään tarkoitukseen tehdyille lomakkeille (Ylönetti/henkilöstöpalvelut/työsuojelu). Työtapaturmien ja vaaratilanteiden tutkiminen ja niistä oppiminen edistävät myös työturvallisuutta. Ergonomialla tarkoitetaan työpisteen rakenteiden, työvälineiden, kalusteiden ja työmenetelmien kehittämistä ihmisten ominaisuuksien, toimintojen ja kykyjen mukaisiksi. Tavoitteena on, että työ voidaan tehdä aiheuttamatta työntekijän terveydelle haitallista tai vaarallista kuormitusta tai tapaturman vaaraa. Tuki- ja liikuntaelinten liiallista kuormitusta voivat aiheuttaa toistotyö, yksipuoliset työliikkeet, raskaat nostot, huonot työasennot ja työliikkeet. Perehdyttäminen ja työnopastus ovat tärkeä osa työturvallisuutta. Niiden avulla lisätään henkilöstön osaamista, parannetaan laatua, tuetaan työssä jaksamista ja vähennetään sitä kautta työtapaturmia ja sairauspoissaoloja. 1. Työpaikkakohtaiset perehdytyskäytännöt tarkistetaan ja tarvittaessa niitä kehitetään. 2. Työpisteen rakenteet ja käytettävät työvälineet valitaan, mitoitetaan ja sijoitetaan työn luonne ja työntekijän edellytykset huomioon ottaen ergonomisesti asian mukaisella tavalla. 3. Työpaikkakohtaiset työn vaarat kartoitetaan ja riskinarvioinnit päivitetään vuosittain. Erityistä huomiota on kiinnitettävä työpaikkoihin/kiinteistöihin, joissa on useita toimijoita. 2.4 Sisäinen viestintä Viestinnän toimivuus vaikuttaa moniin asioihin, kuten siihen, miten hyvin ihmiset ovat perillä oman työyhteisönsä asioista, miten he ymmärtävät niitä ja missä määrin he kokevat, että heillä on mahdollisuuksia vaikuttaa sekä omaan että työyhteisönsä tulevaisuuteen. Viestintä vaikuttaa myös työssä viihtymiseen ja jaksamiseen. Työyhteisön toiminta perustuu monenkeskiseen viestintään, joka tarkoittaa kaikkea ihmisten välistä vuorovaikutusta, sekä kasvotusten että esimerkiksi sähköpostin tai henkilöstölehden välityksellä tapahtuvaa. 7

8 Viestinnän keinoina käytetään esimerkiksi kokouksia ja palavereita, tiedotteita ja muistioita sekä sisäistä intranettiä. Viestintään osallistuvat kaikki työyhteisön jäsenet. Viestintätaitoja vaaditaan kaikilta ja jokaisella on myös vastuu toisaalta tarvitsemansa tiedon aktiivisesta etsinnästä sekä oleellisen tiedon välittämisestä työyhteisön sisällä. Virallisen viestinnän tavoitteena on, että tieto on kaikilla samaan aikaan saman sisältöisenä. Epävirallinen viestintä liittyy paitsi työhön ja työyhteisöön myös ihmisten omiin kiinnostuksen kohteisiin ja sosiaalisiin suhteisiin. Virallinen ja epävirallinen viestintä nivoutuvat työyhteisössä kiinteästi yhteen. Tiedonkulkua parantaa esimerkiksi: Säännölliset yksikkö- ja tiimipalaverit. Palaverikäytäntöjen ja palaverien sisältöjen kehittäminen. Palavereilla on selkä agenda ja niistä laaditaan muistiot, tarvittaessa Ylönettiin tai esim. yhteiseen sähköiseen työtilaan. Palavereihin voidaan kutsua myös muiden osastojen/yksiköiden työntekijöitä esittelemään ajankohtaisia asioita. Aktiivinen tiedottaminen Ylönetissä, kaikilla organisaation jäsenillä pääsy Ylönettiin. Siti-lehden ajankohtaisuus, lehti koko henkilöstön saatavilla mm. Ylönetin kautta. Vapaamuotoiset yhteiset tilaisuudet: kahvihetket, muu yhdessä tekeminen. 2.4 Tupakoinnin rajoittaminen Ylöjärven kaupunki oli valtakunnallisesti yksi edelläkävijöistä sekä seudullisesti ensimmäinen kuntatyönantaja, joka teki vuonna 2004 päätöksen, koskien suositusta tupakoinnin kieltämisestä työaikana. Vuonna 2009 tupakointi kiellettiin työaikana. Kielto käsittää myös muiden tupakkatuotteiden, esim. sähkötupakan ja nuuskan käytön. Lisäksi työnantaja päätti lähteä tukemaan henkilökunnan tupakasta vieroitusta. Tuetaan työntekijöiden tupakoinnin lopettamista tupakasta vieroituskurssin avulla harkinnan mukaan mikäli osallistujia riittävästi. Työterveyshuollon yksilöohjauksen avulla tupakointia lopettavia työntekijöitä tuetaan korvaamalla nikotiinikorvaushoidosta ja vieroitusta tukevasta lääkehoidosta 50 % enintään kolmen kuukauden ajalta. Esimiesten tehtävänä on kehityskeskustelujen yhteydessä kannustaa työntekijää tupakoinnin lopettamiseen. Esimiehiä velvoitetaan käsittelemään aihealuetta työpaikkakokouksessa. Henkilökohtaisen palkanosan eli HEKO II- arvioinnissa (kohta työetiikka/omasta työkunnosta huolehtiminen) huomioidaan työntekijän omasta terveydestä huolehtiminen ja sen osana tupakointiyöturvallisuuteen liittyy. 2.5 Päihteet Sääntö koskien henkilökunnan päihdeasioiden käsittelyä ja hoitoonohjausta on päivitetty vuoden 2007 alussa. Säännön liitteeksi on vuonna 2011 valmisteltu päihdeasiain hoitosopimus. Audit-kysely toteutetaan henkilöstön terveystarkastusten yhteydessä. 8

9 3. Henkilöstön hyvinvointisuunnitelman seuranta vuonna 2014 Hyvinvointisuunnitelman toteutumisen seuranta on henkilöstöryhmä Henryn vastuulla. Suunnitelman tavoitteiden toteutumista tarkastellaan Henryn kokouksissa. Vuoden päätyttyä toimenpiteiden toteutuminen kirjataan suunnitelmaan. Aikaisemmin henkilöstön hyvinvointisuunnitelma on ollut osa koko kaupungin hyvinvointisuunnitelmaa, joka on käsittänyt myös koko palvelutoiminnan. Vuonna 2014 henkilöstön osuus on irrotettu omaksi kokonaisuudeksi ja palvelutoiminnan osalta on siirrytty sähköiseen hyvinvointikertomus järjestelmään. 9