Väliotsikointia suositellaan käytettäväksi, sillä se parantaa kirjoituksen luettavuutta.

Transkriptio

1 DOSIS KIRJOITUSOHJEET Dsikseen kirjitettaessa nudatetaan tässä esitettyjä periaatteita. Js käsikirjituksessa ei le nudatettu alla mainittuja hjeita, se vidaan palauttaa tekijälle krjattavaksi j ennen arviintia. Dsis julkaisee lääkehitihin ja lääkehultn liittyviä alkuperäistutkimuksia ja katsauksia. Dsiksessa pyritään painttamaan käytännönläheisiä tutkimusaiheita. Timitus pyytää kaikista lehdelle tarjtuista käsikirjituksista vähintään yhden vertaisarviinnin. Arviinnit vat nimettömiä. KIRJOITTAJASOPIMUS Kirjittaja(t) ja kustantaja slmivat julkaisuspimuksen, jlla määritellään julkaisun käyttö- ja jakeluikeudet. Julkaisuspimus tehdään käsikirjituksen timittamisen yhteydessä. Kirjitusta ei vida julkaista, mikäli julkaisuspimusta ei le tehty. Tutkimuksen ilmestyminen vieraskielisenä jssain muussa tieteellisessä julkaisusarjassa ei estä sen julkaisemista Dsiksessa. Kirjittaja(t) vastaavat siitä, että hänellä/heillä n ikeus luvuttaa artikkeli uudelleenjulkaistavaksi. Dsiksessa julkaistun artikkelin uudelleenjulkaisu jssain muussa lehdessä/julkaisusarjassa edellyttää Dsiksen timituskunnan lupaa. KÄSIKIRJOITUKSEN RAKENNE Sähköisessä mudssa timitetun käsikirjituksen tulee lla viimeistelty. Kirjituksessa n tsikk, tekijä(i)n nimi, akateeminen arv, nykyinen timi ja timipaikka sekä sähköpstisite. Js kirjittajia n useita, nimetään yksi kirjittajista kirjeenvaihdn vastuuhenkilöksi. Tekstin sat alkuperäistutkimuksissa vat tiivistelmä, jhdant, aineist ja menetelmät, tulkset, phdinta, jhtpäätökset, kirjallisuus ja englanninkielinen summary. Jkainen sa tsikidaan. Kaavasta pikkeavia tsikita vi käyttää, mikäli siihen n perusteltu syy. Käsikirjituksessa vi lla liitteitä, kuitenkin krkeitaan kaksi kappaletta. Välitsikintia susitellaan käytettäväksi, sillä se parantaa kirjituksen luettavuutta. Katsauksissa vi piketa edellä mainitusta jattelusta. Kirjituksessa pitää kuitenkin aina lla tiivistelmä ja englanninkielinen summary. KÄSIKIRJOITUKSEN PITUUS Alkuperäistutkimuksen pituus n enintään sanaa. Tiivistelmää, kirjallisuusluettela, taulukita ja kuvatekstejä ei lasketa tähän pituuteen. Alkuperäistutkimuksen tsikn tulee lla infrmatiivinen, lyhyt ja tutkimuksen aihetta ja/tai päätulksia kuvaava. Katsausartikkelin pituus n enintään sanaa. Lisäksi Dsiksessa vidaan julkaista lyhyitä katsauksia tai kannanttja, jiden pituus n enintään sanaa. Dsis julkaisee myös väitöskirjatiivistelmiä, jtka kirjitetaan alkuperäistutkimuksen hjeiden mukaisesti. TIIVISTELMÄ Alkuperäistutkimukseen kuuluu strukturitu tiivistelmä, jnka välitsikt vat: jhdant, aineist ja menetelmät, tulkset ja jhtpäätökset. Tiivistelmän pituus n 250 sanaa. JOHDANTO Jhdannssa selvitetään tutkimuksen tarkitusta ja tereettista taustaa. Jhdannsta n käytävä ilmi, miksi kyseinen tutkimus n tarpeellinen. Jhdannn lppuun kirjitetaan tutkimuksen tavitteet. AINEISTO JA MENETELMÄT Aineist ja menetelmät -luvussa esitellään tutkimusasetelma, tutkimuksen aineist ja sen valintaperusteet sekä selstetaan tutkimusmenetelmät ja niiden valintaperusteet. Yleisesti tunnettuja, vakiintuneita menetelmiä/mittareita vidaan kuvata viittauksenmaisesti, mutta

2 kuitenkin siten, että muut tutkijat vivat tarvittaessa tistaa tutkimuksen samaa menetelmää käyttäen. TULOKSET Tulkset esitetään tekstissä, taulukissa ja kuvissa. Tekstissä ei pidä tistaa sitä, mikä ilmaistaan taulukissa tai kuvissa. Kuvia ja taulukita saa lla enimmillään yhteensä kuusi. POHDINTA Phdinnassa esitetään päätelmät tulsten merkityksestä ja svellettavuudesta. Phdinnassa käsitellään lisäksi tutkimustulsten lutettavuutta sekä suhdetta aiempiin havaintihin. Phdinnassa ei pidä tistaa tutkimuksen tulksia. JOHTOPÄÄTÖKSET Jhtpäätöksissä kuvataan tulksiin perustuvat päätelmät tutkittavasta ilmiöstä ja annetaan vastauksia tavitteissa esitettyihin tutkimuskysymyksiin. SUMMARY Summary eli yhteenvet kirjitetaan englanniksi ja se perustuu tiivistelmään. Myös käsikirjituksen tsikk ja kirjittajatiedt käännetään. Kirjittajien tulee ilmittaa käsikirjituksen lähettämisen yhteydessä, nk summary kielitarkastettu. Kielitarkastuksen vi tehdä henkilö, jnka äidinkieli n englanti tai muu henkilö esim. jku kirjittajista, jka hallitsee kielen riittävän hyvin. Mikäli käsikirjitus n kknaan englanninkielinen, tulee siinä lla englanninkielisen summaryn lisäksi sumenkielinen tiivistelmä. AVAINSANAT/KEYWORDS Kirjitukseen liitetään 4 8 sen sisältöön liittyvää avainsanaa. Avainsanat perustuvat Fin MeSH järjestelmään (linkki Englanninkieliseen summaryyn liitetään 4-8 avainsanaa englanniksi. KIRJALLISUUSVIITTEET Kirjittaja vastaa kk lähdemateriaalin säilytyksestä (myös sähköinen lähdemateriaali). Kirjallisuusluettel sisältää kaikki tekstissä mainitut viitteet ja vain ne. Kirjittaja vastaa myös viitetietjen ikeellisuudesta. Jtta lähteen vi merkitä kirjallisuusluetteln, sen edellytetään levan vähintään hyväksytty julkaistavaksi. Kirjallisuusluettel järjestetään kaikkien tekijöiden nimien mukaiseen aakksjärjestykseen numerimatta viitteitä. Js tekijöitä n enemmän kuin kuusi, klmen ensimmäisen kirjittajin nimi laitetaan näkyviin ja muiden salta merkitään ym. Lehtien nimien lyhenteissä nudatetaan Index Medicus järjestelmää. Lehtien viralliset lyhenteet löytyvät NLM Catalg tietkannasta ( Kirjallisuusviitteisiin viitataan tekstissä merkitsemällä sulkuihin viitteen tekijän sukunimi ja viitteen julkaisuvusi. Artikkelin tekijöitä mainitaan krkeintaan kaksi, sen yli menevistä mainitaan ensimmäisen kirjittajan nimi ja muut krvataan merkitsemällä ym Js samissa sulkeissa n useita viitteitä, ne kirjitetaan aikajärjestykseen ja samalta vudelta levat viitteet aakksjärjestykseen. Tekijäksi vidaan merkitä myös rganisaati, tutkimusryhmä tms. yhteisö. Js artikkelin tai muun aineistn tekijää ei le mainittu, tekijän nimen tilalle vidaan panna julkaisun nimi tai viitetietue alkaa suraan artikkelin tsiklla.

3 Kirjjen ja artikkelien nimissä levat sanat kirjitetaan pienin alkukirjaimin. Tutkimusten nimet kirjitetaan niiden vakiintunutta kansainvälistä kirjitustapaa nudattaen, yleensä isin alkukirjaimin, kun kyseessä n englanninkielinen tutkimus. Saksankielisissä viitteissä säilytetään myös kielen mukainen iskirjaimisuus tsikkn kuuluvissa sanissa. Väitöskirjjen yhteydessä mainitaan sen julkaisusarjan nimi, jssa väitöskirja n julkaistu sekä väitöskirjan tarkastanut ylipist ja julkaisuvusi. Kngressitiivistelmien (abstract) viitetiedissa n mainittava kngressin nimi, sen ajankhta ja pitpaikkakunta. Js tiivistelmä n julkaistu ns. abstraktikirjassa, viitetiedt merkitään kuten timitetussa kirjassa. Sumalaisissa Käypä hit -susituksissa viitataan aina tureimpaan eli susituksen verkkversin (ks. Internet-esimerkki Aikuisten lihavuus) Viitteiden lukumäärä tulee rajittaa nin 30:een. Tästä vidaan piketa perustelluista syistä, esimerkiksi katsausartikkelissa. Esimerkkejä erityyppisten lähteiden merkitsemisestä Artikkeli julkaisusarjassa Karsdal MA, Byrjalsen I, Henriksen K, Riis BJ, Christiansen C: Investigatins f Inter- and Intraindividual Relatinships Between Expsure t Oral Salmn Calcitnin and a Surrgate Marker f Pharmacdynamic Efficacy. Eur J Clin Pharmacl 66: 29 37, 2010 Kirja Hirsjärvi S, Remes P, Sajavaara P: Tutki ja kirjita pains. Kustannussakeyhtiö Tammi, Helsinki 2008 Luku kirjasta Turunen J: Kyselytutkimus. Kirjassa: Yhteiskunnallinen lääketutkimus ideasta näyttöön. s Tim. Hämeen-Anttila K ja Katajavuri N, Palmenia, Helsinki 2008 Julkaisusarjan sa Buabeng KO: The Rle f the Pharmaceutical Sectr in Malaria Cntrl in Ghana. Publicatins f the University f Eastern Finland. Dissertatins in Health Sciences 4, University f Eastern Finland, Kupi 2010 Internet-aineist ja multimedia Viitteiden perusrakenne nudattelee pääpiirteissään painettujen lähteiden merkintätapaa. Internet-aineistn julkaisu/päivitysajankhta ilmitetaan ja www-site ( näkyviin vain, js sitteeseen ei sisälly www:tä). Js aineistn julkaisu/päivitysajankhta ei le tiedssa, merkitään se päivämäärä, jllin tiet n haettu Internetistä. Esimerkkejä: Alaselkäsairaudet (nline). Käypä hit susitus. Sumalaisen Lääkäriseuran Dudecimin ja Sumen Fysiatriyhdistyksen asettama työryhmä. Helsinki: Sumalainen Lääkäriseura Dudecim, 2008 (viitattu ). Saatavilla Internetissä: Js Käypä hit susitusta n päivitetty julkaisuvuden jälkeen, merkitse julkaisuvuden sijasta viimeisin päivitysvusi ja lisäksi päivityspäivämäärä. Färkkilä M: Migreeni. Lääkärin käsikirja. Kustannus Oy Dudecim

4 Julkaisemattmat havainnt Viittaus julkaisemattmiin havaintihin mainitaan sulkeissa vain tekstisassa, esim. (Hirvnen J, julkaisematn havaint 2010) tai (Airaksinen M, henkilökhtainen tiednant 2010). Julkaisemattmia havaintja ei laiteta kirjallisuusluetteln. Js kirjitus n hyväksytty julkaistavaksi, se merkitään kirjallisuusluetteln seuraavasti: Svala A, Fuln V, Kskinen H, Chen TF, Saastaminen LK, Bell JS: Impact f regulatry safety warnings n the use f antidepressants amng children and adlescents in Finland. J Child Adlesc Psychpharmacl 2010 (painssa) TAULUKOT Taulukt numeridaan juksevasti arabialaisin numerin. Taulukiden teksteineen tulee lla luettavissa ja ymmärrettävissä ilman varsinaista tekstiä. Hyvä taulukk n lginen, yksiselitteinen ja helpplukuinen. Taulukn tsikk laitetaan taulukn yläpulelle. Taulukihin tulee viitatta tekstissä. KUVAT Kuvat ja kuvatekstit numeridaan juksevasti arabialaisin numerin. Kuvissa ja kuvateksteissä esiintyvän kirjituksen n ltava sumenkielistä. Kuvien tarkituksena n täydentää ja selventää artikkelitekstiä, ei tistaa sitä. Kuvien teksteineen tulee lla sellaisenaan luettavissa ilman artikkelin samanaikaista lukemista. Kuvan tsikk laitetaan kuvan alapulelle. Kuvat n timitettava erillisinä sähköisinä aineistina. Valkuvat ja piirrkset timitetaan TIFFmudssa, resluuti vähintään 300 dpi. Grafiikkatiedstn tallennusmutna vi lla FreeHand 10, Illustratr 9, Crel Draw 8, PwerPint, EPS, PDF ja WMF. Kuvien n svelluttava sellaisenaan lehdessä julkaistavaksi. Erillisen liitetiedstn lähettämisen lisäksi kuva, taulukk yms. materiaali sijitetaan myös käsikirjitukseen. Näin varmistetaan niiden ikea sijittamispaikka lehden sivulle. AINEISTOJEN TOIMITTAMINEN Teksti kannattaa tallentaa sekä mukattavana wrd-dkumenttina että pdf-tiedstna. Käsikirjitus timitetaan sähköpstilla päätimittajalle. Js tekstiin n uptettu kuvia, n ne tallennettava erillisiksi, alkuperäisiksi kuva- tai grafiikkatiedstmudikseen. Mukaan liitetään sähköpstisite tai faksinumer, jhn kirjittajalle vidaan lähettää mahdlliset krjauspyynnöt ja veds tarkistusta varten. Kaikki kirjitukset pyydetään lähettämään päätimittajalle sähköisesti (prf. Marja Airaksinen, sähköpstisite dsis@farmasialiitt.fi). Sähköpstin tsikksi laitetaan Dsis-käsikirjitus. TEEMANUMERO Dsiksen timitus ttaa mielellään vastaan ehdtuksia julkaisuiksi ja teemanumeriksi. Timitukselle tehtävän teemanumerehdtuksen tulisi sisältää teeman aiheen lisäksi perustelun, miksi juuri tätä teemanumer n tarpeellinen. Teeman ehdttajan tulee myös lähettää alustava lunnn teemanumern sisällöstä (artikkelien tsikt ja mahdlliset kirjittajat). Tavallisesti teemanumerssa n 1-3 pääkirjitusta ja 4-6 alkuperäistutkimusta/katsausta. Alustava sisällysluettel kirjittajineen lähetetään Dsiksen päätimittajalle ja se käsitellään timituskunnan kkuksessa. Timituskunta tekee päätöksen sisällöstä ja ttaa yhteyttä kirjittajiin. SIDONNAISUUDET Kansainvälisten ja kansallisten bilääketieteen tieteellisten lehtien yleisen käytännön mukaan myös Dsis-lehdessä julkaistaessa n ilmitettava julkaistavana levaan artikkeliin liittyvät merkittävät taludelliset tai muut sidnnaisuudet viimeisten kahden vuden ajalta. Ilmitettavia sidnnaisuuksia vat:

5 lääke- tai terveysalan yrityksiltä saadut knsultaatipalkkit tistuvat lääke- tai terveysalan yritysten maksamat luent- tai suunnittelupalkkit lääke- tai terveysalan yritysten maksamat kngressimatkat lääke- tai terveysalan yrityksiltä tai näiden rahastista saatu apuraha tai muu tutkimusrahitus merkittävän määräysvallan tuttavat sakemistukset lääke- tai terveysalan yrityksissä jäsenyydet lääke- tai terveysalan yritysten tai ptilasyhdistysten timielimissä tai jhdssa haetut tai myönnetyt patentit Sidnnaisuuksia, jtka ilmenevät artikkelin tsikksivulla ilmitettavista kirjittajan timipaikkatiedista, ei tarvitse erikseen ilmittaa. Sidnnaisuuksiksi ei lasketa myöskään maksuttmiin kulutustilaisuuksiin sallistumista tai kutsuttuna luennitsijana timimista yksittäisessä lääke- tai terveysalan yrityksen tukemassa, esimerkiksi terveyskeskuksen tai yhdistyksen järjestämässä tilaisuudessa. Sidnnaisuudet julkaistaan artikkelien lpussa. Sidnnaisuuksien ilmittaminen ei vaikuta artikkelien julkaisupäätökseen, jka tehdään sisällöllisin, laadullisin ja timituksellisin perustein. Mikäli hakija ei ilmita sidnnaisuuksia, artikkelin lpussa julkaistaan teksti ei ilmitettuja sidnnaisuuksia.