OPINNÄYTETYÖOPAS SOSIAALIALAN KOULUTUSOHJELMA. Leena Viinamäki
|
|
- Jalmari Hovinen
- 8 vuotta sitten
- Katselukertoja:
Transkriptio
1 OPINNÄYTETYÖOPAS SOSIAALIALAN KOULUTUSOHJELMA Leena Viinamäki Kemi-Trnin ammattikrkeakulun julkaisuja Sarja C: Opetusmateriaalit 1/2008
2 Sivu 2/45 JULKAISIJA PUBLISHER Kemi-Trnin ammattikrkeakulu PL Kemi puh (0) Kemi-Trnin ammattikrkeakulu ja tekijä Taitt: Leena Viinamäki ISBN: (pdf) ISSN
3 Sivu 3/45 ALKUSANAT Ei että minun täytyisi ja että minun n pakk vaan että minä saan Yllä leva Maija Paavilaisen (1992, 47) mietelmä kuvaa mielestäni varsin hyvin pinnäytetyön tekemiseen liittyvää lumisprsessia, jssa n sekä ylä- että alamäkiä. Asiat eivät aina etene enempää tutkimusprsessissa kuin muussakaan elämässä suunnitelmien mukaan. Yllätyksiä tulee matkan varrelle. Opinnäytetöiden, tutkimusten, selvitysten ja raprttien tekeminen n pettavaista, työelämässä pärjäämistä tukevaa ja ennen kaikkea mielenkiintista. Opinnäytetyön tekemisessä (ssinmi AMK & ssinmi ylempi AMK) kertaantuu, tiivistyy ja parhaimmillaan jalstuu kk piskeluajan sald. Haasteellisia pinnäytetyön tekemisen avainkhtia vat mielenkiintisen aiheen löytäminen, pinnäytetyöprsessin knkreettinen käynnistäminen, tutkimustehtävien realistinen rajaaminen ja pinnäytetyöprsessin lpettaminen. Tämän pinnäytetyöppaan tavitteena n helpttaa liikkeelle pääsyäsi pinnäytetyön alittamisessa ja sen tekemisessä sekä hälventää siihen liittyviä vääränlaisia steretypiita, jita Sinulle n syystä tai tisesta saattanut kerääntyä. Sen tavitteena n timia myös pinnäytetyön tekprsessin käsikirjana aina pinnäytetyön aiheen valinnasta arvsanan saamiseen saakka. Opinnäytetyöpas sisältää metdlgisten, tereettisten ja empiiristen ratkaisujen tekemiseen liittyviä käytännön vinkkejä, jtka tarkentuvat Sinulle tutkimusmenetelmäpinnissasi sekä arvini mukaan myös käyttökelpisia ja mnipulisia pinnäytetyön tekemistäsi helpttavia internet-sivuistja. Olen reaaliaikaistanut tätä pinnäytetyöpasta sen edellisistä versiista (2003; 2005) liittäen siihen valtakunnallisen pinnäytetöiden kehittämishankkeen ( ) esittämät pinnäytetyön laatususitukset. Opinnäytetyöppaan ns. perustekstit vat pysyneet samina ensimmäisestä ppaasta (2003) lähtien. Samin kuin edellinenkin pas (2005), myös tämä pas sisältää Kemi-Trnin ammattikrkeakulun kaikkia kulutushjelmia varten tehdyn pinnäytetyöhjeen manuaalin sisällön (2004). Kirjittaminen ja tutkiminen n mukavaa, kun sen ikein ivaltaa aivan tsi Kemissä Leena Viinamäki ylipettaja (YTT)
4 Sivu 4/45 SISÄLLYS ALKUSANAT 3 1. MIKÄ OPINNÄYTETYÖ? Opinnäytetyön tarkitus Tekijänikeudet Tutkimuseettiset timintaperiaatteet 8 2. MITEN OPINNÄYTETYÖ? Aiheen valinta ja hyväksyminen Ohjaajan nimeäminen Hankkeistaminen Valtakunnallisen pinnäytetöiden kehittämishankkeen ( ) pinnäytetyön laatususitukset Opinnäytetyö prsessina Opinnäytetyön eteneminen lukukausittain OPINNÄYTETYÖN KONKRETIAA Tutkimustyyppejä Ohjaus Rakenne Esittämistekniset hjeet Lähdemerkintähjeet Tekstiviitteet Lähdeluettel Tiivistelmä MILLAINEN SALDO OPINNÄYTETYÖSTÄ? Oppninti Arviintiperusteet Julkaisusarjaan vai ei? TUTKINTOTODISTUS ENNEN MAAILMALLE OPITTUA SOVELTAMAAN 27 LIITTEET Liite 1. Ammattikrkeakulututkinnt ppimistulsten/tutkinttavitteiden perusteella lukiteltuna 28 Liite 2. Tutkimusetiikka-, tietsuja- ja tekijänikeuskysymyksiin lähteitä 29 Liite 3. Opinnäytetyöpankki & aihealitelmake 30 Liite 4. Opinnäytetyön ideapaperi 32 Liite 5. Opinnäytetyön hankespimus 33 Liite 6. Opinnäytetyöseminaaripassi 34 Liite 7. Opinnäytetyön hjeelliset kmmentinti- ja lukukerrat 34 Liite 8. Kpiintilupa 35 Liite 9. Tutkimuslupahakemusmalli 36 Liite 10. Tutkimuksen esittelymalli 36 Liite 11. Kansilehden asettelumalli 37 Liite 12. Tiivistelmäsivun malli 38 Liite 13. Abstract -sivun malli 39 Liite 14. Opinnäytetyön arviintikartta 40 Liite 15. Opinnäytetyön arviintiphja 43 Liite 16. Maturiteettimanuaali 44 Liite 17. Tdistuspyyntölmake 45
5 Sivu 5/45 1. MIKÄ OPINNÄYTETYÖ? Ammattikrkeakulussa piskelu jhtaa krkeakulututkintn ja käytännön ammattitaitn. Opintjen laajuus n ssiaalialalla 210 pintpistettä (140 pintviikka) 1 ja hjeellinen piskeluaika 3,5 vutta. Tutkintn jhtavat pinnt kstuvat perus- ja ammattipinnista, harjitteluista ja pinnäytetyöstä. Samalla tavin kuin muu ammattikrkeakulupiskelu, myös pinnäytetyö n hjeistettu AMK laissa ja asetuksessa. Opinnäytetyö mudstaa yhden sakknaisuuden, jssa tiivistyy tutkintn sisältyvät muut pinnt (Kuvi 1.). Ktimaiset kielet 1. Opinnäytetyöhön valmentavat yleissivistävät pinnt Vieraat kielet 2. Opinnäytetyöhön integrituvat ammatilliset pinnt 3. Opinnäytetyöhön integrituvat tutkimusmenetelmäpinnt Tutkimusetiikka Tieteen filsfia 4. OPINNÄYTE- TYÖ Kvalitatiiviset tutkimusmenetelmät Kvantitatiiviset tutkimusmenetelmät Metdlgiset & prduktiiviset prjektipinnt Timintatutkimus Kehittävä työn tutkimus Ammatillis-tereettiset perustiedt ja taidt Ammatillis-tereettiset syventävät tiedt ja taidt ATK-taidt Tiednhankintaidt Argumentintitaidt Innvintitaidt Kuvi 1. Opinnäytetyöhön kytkeytyvät pinnt. Asetuksessa ammattikrkeakulupinnista ( /352) säädetään ammattikrkeakulupinnista annetun lain ( /351) njalla pintjen laajuudesta. Sen mukaan pintjen mitituksen peruste n pintpiste. Opintjakst pisteytetään niiden edellyttämän työmäärän mukaan. Yhden lukuvuden pintjen surittamiseen keskimäärin vaadittava tunnin työpans vastaa 60 pintpistettä. Samaisessa asetuksessa luetellaan ammattikrkeakulututkintn jhtaviin pintihin kuuluviksi 1) perus- ja ammat- 1 ECTS n eurppalainen pintsuritusten ja arvsanjen siirt- ja kertymisjärjestelmä (Eurpean Credit Transfer and Accumulatin System), jnka lähtökhtana n piskelijan työmäärä. ECTS-järjestelmä muistuttaa pitkälti sumalaista pintviikkjärjestelmää. Yhden lukuvuden kkpäiväinen piskelu mititetaan 1600 tunniksi, mikä vastaa ECTS-järjestelmässä 60 pintpistettä. Kska pintviikkjärjestelmässä vuden piskelusta saa 40 pintviikka, vidaan pintviikt muuttaa ECTS-pisteiksi seuraavan periaatteen mukaan: 1 v = 1,5 ECTS. (Ks. esim. ECTS - Eurpean Credit Transfer and Accumulatin System URL:
6 Sivu 6/45 tipintja, 2) vapaasti valittavia pintja, 3) ammattitaita edistävää harjittelua sekä 4) pinnäytetyö. Opinnäytetyön tavitteena n kehittää ja sittaa piskelijan valmiuksia sveltaa tietjaan ja taitjaan ammattipintihin liittyvässä käytännön asiantuntijatehtävässä (Liite 1.). Ammattikrkeakulupinnista annetun asetuksen mukaan tarkempia määräyksiä ja hjeita tutkinnista, kulutushjelmista, petussuunnitelmista, pinnista, petukseen sallistumisesta, muiden pintjen hyväksi lukemisesta, harjittelusta, pinnäytetyöstä, arviinnista ja tdistuksista annetaan ammattikrkeakulun tutkintsäännössä (Kuvi 2.). Kulutushjelmakhtaiset tutkimusmenetelmien ja pinnäytetöiden vaatimukset Ammattikrkeakulukhtaiset tutkintsäännöt Opetusministeriön linjaukset Ammattikrkeakululaki /351 Asetus ammattikrkeakuluista /352 Kuvi 2. Opinnäytetyön sisältöä määrittävät hjeistukset. Ennen pinnäytetyöntekprsessin alittamista Sinun kannattaa tutustua tämän pinnäytetyöppaan vinkkimateriaaliin, jta len kerännyt eri alalukujen lppuun Sinua varten helpttamaan pinnäytetyön tekemiseen liittyvää piskeluprsessiasi. REFERENSSILÄHTEITÄ Ammattikrkeakulun pinnäytetyö kehittämiskhteena. Käytännön kkemuksia ja perusteltuja puheenvurja. Valtin säädöstietpankki. (haku asiasanilla -> ammattikrkeakulu). Hakala, Juha T Luva prsessi tieteessä. Hakala, Juha T Opinnäytetyöpas ammattikrkeakuluille. Opinnäytetyön laadun tekijät ammattikrkeakulussa. Susituksia pinnäytetyötä hjaaville Teirilä, Marjatta & Jyväjärvi, Erkki Tutkielman tekijän työkirja.
7 Sivu 7/ Opinnäytetyön tarkitus Kemi-Trnin ammattikrkeakulun vimassa levan tutkintsäännön mukaan pinnäytetyön tavitteena n kehittää ja sittaa piskelijan valmiuksia sveltaa tietjaan ja taitjaan ammattipintihin liittyvissä käytännön asiantuntijatehtävissä. Opinnäytetyön tulee khdistua kulutushjelman perustana levan tehtäväalueen kannalta tärkeään aihekknaisuuteen. Se vi lla myös sa yksi- tai mnialaista, ryhmätyönä tehtävää prjektia tai tutkimusta, jllin n vitava sittaa kunkin piskelijan pans pinnäytetyön tekprsessiin sallistumisesta. Opinnäytetyössä tulee sittaa perehtyneisyyttä pinnäytetyön aihepiiriin sekä valmiutta tarvittavien tutkimusmenetelmien hallintaan ja ammatilliseen viestintään. Opinnäytetyön laatimiseen tarvittavan työpanksen tulee vastata 15 pintpistettä. Opinnäytetyön arviinnissa nudatetaan samaa arviintiasteikka kuin muissa pinnissa. Opinnäytetyö tehdään sumen kielellä tai muulla Kemi-Trnin ammattikrkeakulun petushjelmassa levalla kielellä. Vieraskielisessä kulutushjelmassa pinnäytetyö n tehtävä petuskielellä tai muulla petushjelmassa levalla kielellä. Opinnäytetyöhön n sisällytettävä jllakin Kemi-Trnin ammattikrkeakulussa petettavalla vieraalla kielellä tehty tiivistelmä. Opinnäytetyössä piskelija sittaa hallitsevansa relevanttien ammatillisten tarvelähtöisten tutkimus-, kartitus-, selvitys-, prsessikuvausten, erilaisten prduktiivisten tai muiden vastaavien tutsten suunnitteleminen, laatiminen ja tteuttaminen hyödyntäen krkeakulupinnissa edellytettävää argumentintia. Kemi-Trnin ammattikrkeakulun pinnäytetyön yleisellä hjeella (Kemi-Trnin ammattikrkeakulun Opinnäytetyöhje) pyritään jakamaan tieta eri timintavaihtehdista ja ratkaisumalleista, yhtenäistämään pinnäytetyöprsessia ja arviintia sekä edistämään laadukkaiden pinnäytetöiden tekemistä. Ohje helpttaa myös kulutusaljen yhteisten pinnäytetöiden tuttamista. Ohjeessa esitellään yhteiset menettelytavat, jita eri kulutusyksiköissä svelletaan pinnäytetyöhjauksessa. Tämä hje n sveltuvin sin vimassa myös ylemmissä ammattikrkeakulututkinnissa. Kemi-Trnin ammattikrkeakulussa laaditut pinnäytetyöt vat julkisia. REFERENSSILÄHTEITÄ Kemi-Trnin ammattikrkeakulun Opinnäytetyöhje. Kemi-Trnin ammattikrkeakulun Ssiaalialan kulutushjelman pint-pas. Opetussuunnitelmat. Kemi-Trnin ammattikrkeakulun Tutkintsääntö (hyväksytty ) Tekijänikeudet Kemi-Trnin ammattikrkeakulussa laadittujen pinnäytetöiden tekijänikeudet kuuluvat työn tekijälle tai tekijäryhmälle, ellei tisin svita. Opinnäytetyön hankespimuksessa määritellään pinnäytetyön tulsten käyttö- ja kehittämisikeudet. REFERENSSILÄHTEITÄ HYVÄ TIETÄÄ 2/2004. OPINNÄYTETYÖT JA TIETOSUOJA. Lähde esiin, Opetushallituksen tuttamaa selkeää tieta tekijänikeuksista, etiikasta ja lähdekritiikistä. Tekijänikeuksien tiedtus- ja valvntakeskus.
8 Sivu 8/ Tutkimuseettiset timintaperiaatteet Opinnäytetyössä nudatettavat tutkimuseettiset timintaperiaatteet perustuvat Tutkimuseettisen neuvttelukunnan laatimiin tutkimuseettisiin hjeisiin. Neuvttelukunta n laatinut yhteistyössä sumalaisen tiedeyhteisön kanssa tutkimuseettiset hjeet hyvästä tieteellisestä käytännöstä ja sen lukkausten käsittelemisestä. Vaikka neuvttelukunnan kknpansta ja tehtävistä n säädetty asetuksella, hjeiden tehkkuus perustuu tiedeyhteisön vapaaehtiseen situmukseen nudattaa niitä. (Hyvä tieteellinen käytäntö 2002.) Tutkimuseettisen neuvttelukunnan laatimat tutkimuseettiset hjeet pyrkivät määrittelemään hyvää tieteellistä käytäntöä ja sen lukkauksia mnitieteisestä näkökulmasta. Ohjeiden tavitteena n hyvän tieteellisen käytännön edistäminen ja tieteellisen epärehellisyyden ennaltaehkäiseminen kaikissa tutkimusta harjittavissa rganisaatiissa, kuten ylipistissa, tutkimuslaitksissa ja ammattikrkeakuluissa. Ohjeita vidaan nudattaa sveltuvin sin myös yritysten kanssa yhteistyössä tehtävässä tutkimus- ja kehitystyössä. (Emt.) Eri tieteenalilla n mia eettisiä nrmistja, jtka sisältävät yksityiskhtaisempia hjeita tutkijan ja tutkimuksen välisestä suhteesta. Linkkejä ja yhteystietja tällaisiin rganisaatiihin ja niiden antamiin hjeistihin n Tutkimuseettisen neuvttelukunnan ktisivuilla ( Opinnäytetyön laadinnassa n nudatettava tieteen yleisiä eettisiä sääntöjä sekä vallitsevaa tietsujalakia, jihin kuuluu pyrkimys bjektiivisuuteen, tulsten ikea jhtaminen ja perustelu sekä tulsten asettaminen kriittisen keskustelun alaiseksi ( Opinnäytetyössä ei saa käyttää plagiintia. Tekstiin n merkittävä tarkat lähdeviitteet. Työn n ltava kaikilta sin piskelijan tai piskelijaryhmän maa työtä. Opinnäytetyön alittamisvaiheessa ja erityisesti ennen sen tekemiseen usein liittyvää tutkimusluvan hankkimista Sinun n syytä perehtyä tutkimuseettisiin timintaperiaatteisiin pinnäytetyön aiheesi edellyttämällä tavalla sekä keskustella hjaajiesi kanssa tutkimuseettisten timintaperiaatteiden sveltamisesta (Liite 2.). REFERENSSILÄHTEITÄ Hyvä tieteellinen käytäntö ja sen lukkausten käsitteleminen. Perustieta tietsujasta ja tutkimusetiikasta. tiikka_ja_tietsuja.htm Tietsujaviranmaiset. Tutkijan ammattietiikka. Tutkimuksen etiikka. Tutkimuseettinen neuvttelukunta. Tutkimusetiikkaprtaali. Tutkimusetiikasta piskelijalle (ethenetin www-sivust). Tutkittavien infrminti yhteiskuntatieteellisessä tutkimuksessa. Viranmaisten lupasivustja. Yhteiskuntatieteellinen tietarkist: Tutkimusetiikkaa ja lakipykäliä.
9 Sivu 9/45 2. MITEN OPINNÄYTETYÖ? Opinnäytetyön aiheen valinta n jillekin piskelijille varsin helpp vaihe piskelussa, mutta tisille se vi lla yksi haastavimmista piskeluvaiheista. Aiheen valintapäätöstä tehdessäsi Sinun n hyvä arviida, millaisiin työtehtäviin pyrit hakeutumaan piskelusi päättymisen jälkeen, minkä aihepiirin tuntemusta haluat lisätä tai syventää suhteessa harjittelujaksihisi tai muuhun työkkemukseesi ssiaalialalta. Aiheen ja näkökulman valintaa helpttaa kk piskelun aikainen ajankhtaisen ssiaalialan sumalaisen ja ulkmaisen keskustelun seuraaminen muun muassa kirjallisuudesta, tieteellisistä aikakauslehdistä, TV:stä, radista, www-sivuilta. Opinnäytetyön aiheen löytämisen apuna vat erilaisten hakusanjen avulla tehtävät kirjallisuushaut kirjastjen tietkannista, pinnäytetyöpankin seuraaminen (Liite 3.), pettajien kanssa keskustelu sekä piskelun aikaisten harjittelupaikkjen tutkimuksellisten tarvekartitusten etsiminen. Opinnäytetyö vi perustua jhnkin Sinua kiinnstavan asian tutkimiseen perinteisellä tavalla, jssa hankit pinnäytetyön tekemistä varten jnkin tyyppisen tutkimusaineistn, minkä analysit ja teet tarvittavat jhtpäätökset. Opinnäytetyö vi liittyä myös esimerkiksi kehittämis- tai kkeiluprjektiin, tutekehitystyöhön, tapahtuman järjestämiseen, taiteelliseen tutkseen, kulutusprjektiin tai ppimateriaalin tuttamiseen. Perinteisen pinnäytetyön hjeellinen laajuus tekstisuudeltaan n nin sivua tehdessäsi sen yksin. Opinnäytetyön laajuus suurenee sekä määrällisesti että laadullisesti tekijämäärän lisääntyessä. Myös prduktissa täytyy lla kirjallinen suus. Ammattikrkeakulun kirjastissa ja ppimiskeskuksissa piskelijat vivat lainata pinnäytetyötään varten aineista, tehdä tiednhakuja ja käyttää kirjastn laitteita. Kirjastt välittävät myös kauklainja. Opiskelijat vivat tehdä tiednhakuja ammattikrkeakulun masta tietverksta useista sumalaisista ja ulkmaisista tietkannista, elektrnisista lehdistä, hakuteksista ja muista aineistista. Kirjast- ja tietpalveluhenkilökunta avustaa piskelijita tiednhauissa ja tiednhaun piskelussa. OPINNÄYTETYÖN IDEALÄHTEITÄ 1 KIRJASTOJA, TIETOKANTOJA YMS. Arkistlaits. Eduskunta. Elektrnisten tieteellisten aikakauslehtien sivustt. > Academic Search Elite Etninen tasa-arv työelämässä. Eurpean Scial Survey.
10 Sivu 10/45 EurStat &_dad=prtal&_schema=PORTAL Eurpan uninin prtaali. Eurpean Fundatin f Wrk and Living cnditins. FINIDA. Glbaali ssiaalityö. Internatinal Scial Security Assciatin ISSA. Kansainvälisyyskasvatus. Kansainvälisiä ssiaalitieteellisiä www-sivuja. kirjastt.fi>. III klmassektri. E-library fr glbal welfare. New Jur Electrnic Jurnals and Newsletters Scial Services Abstracts. Scial Security Prgrams Thrughut the Wrld. Ssiaali- ja terveysjärjestöjen tietpalvelu. SOTKAnet indikaattripankki. STAKES. Sumen tieteen ja teknlgian tietpalvelu. The Nrdic Scial-Statistical Cmmittee (NOSOSCO). Tieteen linkkital. Tilastkeskus. > Tilastkeskuksen tilastpalvelu StatFin. Tutkimusaiheiden tietarkistjen infsivu. Valtineuvst. Yhteiskuntatieteellinen tietarkist. 2 TUTKIMUSLAITOKSIA YMS. Elinkeinelämän tutkimuslaits ETLA. Eläketurvakeskus. Kansaneläkelaits. > Tilastt & terveyspuntari
11 Sivu 11/45 Kansanterveyslaits. Kirkn tutkimuskeskus. Kuluttajatutkimuskeskus. Kuntien eläkevakuutus. Lapsuuden ja perheen tutkimuksen yksikkö. Lääninhallitukset. Maakuntien liitt. Nais-, mies- ja tasa-arvn tutkimus. Oikeuspliittinen tutkimuslaits. Palkansaajien tutkimuslaits. Pellervn taludellinen tutkimuslaits. Siirtlaisuusinstituutti. Ssiaalialan saamiskeskukset. Sumen Kuntaliitt. Teknlgian kehittämiskeskus (TEKES). Työelämän tutkimuskeskus. Työturvallisuuskeskus. Valtin taludellinen tutkimuskeskus Aiheen valinta ja hyväksyminen Opinnäytetyön aihetta hyväksyttäessä varmistutaan siitä, että piskelijalla n riittävät edellytykset tehdä työ. Käytännössä tämä merkitsee sitä, että piskelija n surittanut riittävän määrän pintja (120/210 tai 150/240 p) sekä hallitsee menetelmät ja välineet työn tekemiseksi (esim. tutkimustiminnan, prjektityön ja tieteellisen kirjittamisen pinnt). Opiskelija ehdttaa kiinnstavaa aihetta ja keskustelee siitä pettajan kanssa. Sen jälkeen piskelija laatii aihealitteen, jnka hyväksymisestä päättää ja ilmittaa kirjallisesti tutkimusryhmä, kulutushjelmajhtaja, vastuupettaja tai hjaava pettaja (Liite 4.). 2.2 Ohjaajan nimeäminen Ehdtuksen hjaajaksi vi tehdä piskelija, pettaja, vastuupettaja tai tutkimusryhmä. Opinnäytetyötä varten nimetään yksi tai kaksi hjaajaa, j(i)lla tulee lla aihealueelta riittävä asiantuntemus ja kulutus. Mikäli hjaaja n ammattikrkeakulun tisesta kulutusyksiköstä tai tisesta ammattikrkeakulusta, hjaaja nudattaa sen kulutusyksikön hjeita, jhn pinnäytetyö teh-
12 Sivu 12/45 dään. Js usean kulutusyksikön piskelijat tekevät yhdessä pinnäytetyön, aiheen hyväksymisen yhteydessä päätetään, minkä kulutusyksikön hjeita työn tekemisessä nudatetaan. 2.3 Hankkeistaminen On susiteltavaa, että pinnäytetyöt hankkeistetaan (Liite 5.). Opinnäytetyö n hankkeistettu, js se täyttää vähintään yhden seuraavista kriteereistä: Työelämä maksaa jk ammattikrkeakululle tai piskelijalle työn tekemisestä ja tästä n kirjallisesti svittu ennen pinnäytetyön alittamista. Opinnäytetyön hjaukseen sallistuu nimetty työelämän edustaja ja tästä n kirjallisesti svittu ennen pinnäytetyön alittamista. Työyhteisön tarkituksena n alusta lähtien hyödyntää pinnäytetyön tulksia massa timinnassaan ja tästä n kirjallisesti svittu ennen pinnäytetyön alittamista. Hankkeistetusta pinnäytetyöstä pitää lla aina kirjallinen spimus piskelijan, taustayhteisön ja ppilaitksen välillä. Myös tekijänikeudelliset kysymykset n syytä kirjata hankespimukseen. Opinnäytetyön valmistumisen jälkeen hankkeistetut pinnäytetyöt kirjataan pintsuritusrekisteriin. 2.4 Valtakunnallisen pinnäytetöiden kehittämishankkeen ( ) pinnäytetyön laatususitukset Valtakunnallisen pinnäytetöiden kehittämishankkeen ( ) 2 esittämien pinnäytetyön laatususitusten tavitteena n kehittää, yhtenäistää ja tehstaa pinnäytetyöprsessia sekä vahvistaa pinnäytetyökulttuuria ammattikrkeakuluissa. Sinun pinnäytetyön tekijänä n hyvä perehtyä seuraaviin laatususituksiin rientituessasi pinnäytetyön tekemiseen. Laajuus Opinnäytetyön laajuus n 15 pintpistettä. Se sisältää itsenäisen työskentelyn, seminaarit ja hjauskeskustelun. Alitus Ennen pinnäytetyön alittamista piskelijalla tulee lla suritettuna ammattipintja ja menetelmäpintja siten, että hänellä n riittävät valmiudet sveltaa tietjaan ja taitjaan ammattipintihin liittyvässä käytännön asiantuntijatehtävässä. Aihe Opinnäytetyön aihe valitaan ammattipintjen alalta. Opinnäytetyön tekeminen T&K-työn hankkeissa tai muuten sana laajempaa kknaisuutta n susiteltavaa. Ohjaus Opinnäytetyön hjauksen tavitteena n tukea pinnäytetyön tekijän ammatillista kehittymistä. Ohjaussuhde tarkittaa situtumista prsessiin ja edellyttää kaikkien sapulten valmistautumista hjaustilanteisiin svitun mukaisesti. Tarpeenmukainen hjaus tukee pinnäytetyön tekijän itsenäistä ppimisprsessia. Opinnäytetyön tekijä, hjaava pettaja ja mahdllinen työelämähjaaja spivat pinnäytetyöskentelyn alkuvaiheessa hjauksen tavitteen, hjausmenetelmät, hjauksen työnjan ja seminaareihin liittyvät käytänteet ja pelisäännöt. Kirjallisen hjausspimuksen tekeminen n susiteltavaa. Ohjaava pettaja Ohjauksesta päävastuussa leva hjaava pettaja n aina pinnäytetyön tekijän tiedssa ja tavitettavissa svitulla tavalla. Ohjaavalla pettajalla n riittävä perehtyneisyys ammattikrkeakulututkintn tehtävään pinnäytetyöhön ja sen lunteeseen. 2 Lähde: Opinnäytetyön laadun tekijät ammattikrkeakulussa. Susituksia pinnäytetyötä hjaaville (
13 Sivu 13/45 Opas Opinnäytetyön tekijällä n käytössään ammattikrkeakulun laatima pinnäytetyön tekijän pas (verkssa), jka sisältää muun muassa pinnäytetyön hjaukseen, kirjittamiseen, tutkimusetiikkaan, julkaisemiseen ja arviintiin liittyvät hjeet, pinnäytetyöprsessin kuvauksen ja knkreettisia havainnllistavia esimerkkejä. Tekijämäärä Opinnäytetyö tehdään yksilötyönä tai sellaisella työnjalla, että kukin piskelija vi sittaa prsessin kknaishallinnan ja yksilöllisen saamisensa. Pari- tai ryhmätyönä tekemisen sijasta susitellaan, että samaan aihepiiriin tehdään useita pinnäytetöitä. Tällä tuetaan piskelijiden vertaiskeskustelua ja yhteisppimista sekä mahdllistetaan ryhmähjaus. Tekstin rakennemallit Opinnäytetyön raprtinnissa n useita vaihtehtisia rakennemalleja, jita svelletaan työn tteuttamistavan mukaan. Keskeistä n kirjittaa työssä käytetty tietperusta näkyviin ja laatia tekstiin ppimista sittava ja lukijaa palveleva arviinti- ja phdintasa. Arviinti Arviintiin vaikuttavat tekijät vat pinnäytetyön tekijän tiedssa pinnäytetyöskentelyn alusta lähtien. Opinnäytetyön tekijä tietää arviinnin periaatteet, arviintikriteerit ja arviintimenettelyn. Arviinnin tulee lla kehittävää ja näyttöön perustuvaa. Tiivistelmätietkanta Opinnäytetöiden tiivistelmät tallennetaan yhteiseen tietkantaan piskelijiden, pettajien, tutkijiden ja kehittäjien käytettäviksi sekä ammattikrkeakulussa että työelämässä. Terminlgia Opinnäytetyön yhteydessä käytetään kaikille kulutusalille sveltuvia yhteisiä termejä, kuten pinnäytetyö, pinnäytetyön tekijä, pinnäytetyöseminaari, pinnäytetyösuunnitelma, hjaava pettaja, tekstinhjaaja, tietperusta, työelämähjaaja ja vertaisarviija. 2.5 Opinnäytetyö prsessina Opinnäytetyö n prsessi, jssa pätee sääntö: Mitä aikaisemmin alitat pinnäytetyön tekemisen, sitä vähemmän ket kiireen aiheuttamaa stressiä ja sen parempi n lpputulksesi. Aiheen rajaamiseen tarvitset useimmiten varsin laajaa perehtyneisyyttä valitsemaasi aihepiiriin ja mnipulista alan kirjallisuuden lukemista. Kirjallisuuden hankkiminen ja siihen perehtyminen vie aikaa kuten myös tutkimusluvan hankkiminen. Mlempiin n syytä varata riittävästi aikaa. Opinnäytetyön suunnittelu aihevalintineen n susiteltavaa alittaa suuntaavien pintjen alittamisen yhteydessä ja kytkeä pinnäytetyön teema tavalla tai tisella suuntaavien pintjen piskeluun. Opinnäytetyön tekeminen etenee seuraavien vaiheiden mukaan: 1. Opiskelija(t) laatii/laativat tutkimusryhmälle, kulutushjelmajhtajalle tai vastuupettaja(ji)lle aihealitteen, jnka tulee sisältää seuraavat asiat: pinnäytetyön tekijä(t) tähänastiset pintsuritukset pinnäytetyön aihe ja sen perustelut pinnäytetyön tavite yleiskuvaus työn menetelmistä aikataulu ja kustannukset pinnäytetyön mahdllinen hankkeistaminen tarvittaessa ehdtus hjaajaksi (hjaajiksi). 2. Tutkimusryhmä, kulutushjelmajhtaja tai vastuupettaja käsittelee aihealitteen ja tekee päätökset.
14 Sivu 14/45 3. Opiskelija laatii tutkimus- tai prjektisuunnitelman ja esittelee sen seminaarissa. 4. Opiskelija hankkii pinnäytetyölleen tarvittaessa tutkimusluvan. 5. Opiskelija tekee pinnäytetyön ja sallistuu työskentelyn aikana erityyppisiin hjausja seminaaritilaisuuksiin (Liite 6. & Liite 7.). 6. Saatuaan työn valmiiksi piskelija esittelee sen tulkset päättöseminaarissa. 7. Kypsyysnäyte n valvnnan alainen sumenkielinen kirjallinen ke, jnka tulee sittaa sumen kielen käyttämisen taita ja perehtyneisyyttä pinnäytetyössä käsiteltyyn aihekknaisuuteen. Kypsyysnäyte kirjitetaan sen jälkeen, kun pinnäytetyö n esitetty. Opinnäytetyön hjaaja antaa klme kypsyysnäytteen aihetta. Kypsyysnäytteen tarkistavat sumen kielen pettaja ja sisällön hjaaja(t). Kypsyysnäyte arviidaan asteiklla hyväksytty/hylätty. Äidinkieleltään vieraskielinen piskelija kirjittaa kypsyysnäytteen sillä kielellä, jlla hän n tehnyt pinnäytetyönsä. 8. Opiskelija timittaa arviintia varten yksikköönsä a. käytännön mukaisesti tarvittavan määrän pinnäytetöitä paperitulsteina. Opinnäytetyön arvii(vat) hjaava(vat) pettaja(t). Arviinti pyydetään myös timeksiantajalta, mikäli työllä sellainen n. Lisäksi piskelija vi laatia työstään man arviintilausuntnsa. 9. Opiskelija timittaa hyväksytyn pinnäytetyön kulutusyksikkönsä kirjast- ja tietpalveluun vähintään kahtena kappaleena paperitulsteena. Työ sidtaan kirjaksi yhteisen käytännön mukaisesti. Sidntakustannukset maksaa piskelija. Opinnäytetyötietkantaan tallentamista varten pinnäytetyö luvutetaan kirjast- ja tietpalveluun levykkeellä tai CD-ROMilla. Mlemman tyyppiset tallenteet pitää nimetä selkeästi. Tallenteiden kanteen kirjitetaan: tekijän/tekijöiden nimet mitä levyke sisältää (pinnäytetyön nimi + mahd. tarkennus, esim. liitteet) kulutusyksikkö pinnäytetyön valmistumisvusi. Js pinnäytetyö n jstain syystä tallennettu useaan saan, niin sat nimetään selkeästi (nimiö.dc, tiivistelmä.dc, raprtti.dc jne.). Mikäli liitteet eivät le sähköisessä mudssa, ne täytyy skannata PDF- tai GIF-mutn ja liittää pinnäytetyöhön. Tiedstn paperitulsteiden luvuttamisen yhteydessä kirjast- ja tietpalvelulle luvutetaan myös pinnäytetyön kpiintilupa täytettynä ja allekirjitettuna. Kpiintiluvassa n ltava kaikkien tekijöiden allekirjitukset (Liite 8.). 10. Ohjaava pettaja tai tutkimusryhmä vi ehdttaa pinnäytetyön julkaisemista ammattikrkeakulun julkaisusarjassa tai lähettämistä pinnäytetyökilpailuihin. Opiskelija(t) vastaa(vat) itse pinnäytetyön kuluista, jita aiheutuu yleensä pstituksesta, puheluista, lähdemateriaalin hankinnasta, kpiinnista ja matkista. Js pinnäytetyö tehdään timeksiannsta tai tilaustyönä, sapulet spivat kustannusten jakamisesta. 2.6 Opinnäytetyön eteneminen lukukausittain 4. lukukausi: Miettiessäsi suuntaavien pintjen valintaa phdi myös Sinua kiinnstavia ptentiaalisia pinnäytetyösi aiheita. 5. lukukausi: Alittaessasi suuntaavien pintjen piskelun ala samanaikaisesti perehtyä valitsemasi pinnäytetyön aiheen kannalta relevanttiin kirjallisuuteen, tee alustava tutkimussuunnitelma, hanki mahdlliset tarvittavat tutkimusluvat sekä laadi tarvittaessa tutkimuksestasi esittely (Liite 9. & Liite 10.). 6. lukukausi: Alita pinnäytetyösi varsinainen tekeminen eli ns. kenttävaihe (aineistn keruu, timinnassa mukana leminen, prduktin tekeminen jne.) ja tee pääsa pinnäytetyösi kirjallisesta vaiheesta tai prduktista. 7. lukukausi: Viimeistele pinnäytetyösi.
15 Sivu 15/45 3. OPINNÄYTETYÖN KONKRETIAA Opinnäytetyössä kertaantuu kk piskeluajan sald. Siinä Sinun tulee sittaa perehtyneisyyttäsi pinnäytetyön aihepiiriin sekä valmiuttasi tarvittavien tutkimusmenetelmien hallintaan sekä ammatilliseen suulliseen ja kirjalliseen viestintään. Opiskelun lppuvaiheessa pinnäytetyötä tehdessäsi Sinun tulee hallita samanaikaisesti alaasi liittyvää praktista, tereettista ja metdlgista sekä sumalaista että ulkmaista keskustelua. 3.1 Tutkimustyyppejä Opinnäytetyön painpiste vidaan jakaa esimerkiksi ennustavaan, kartittavaan, kuvailevaan ja selittävään tutkimustyyppiin. Riippumatta pinnäytetyötyypistä (kirjallinen vs. suullinen vs. tutekehityksellinen vs. timintatutkimuksellinen vs. timinnallinen) jkaisessa pinnäytetyössä n aineksia ennustavasta, kartittavasta, kuvailevasta ja selittävästä tutkimustyypistä. Opinnäytetyön pääpain n useimmiten jssakin seuraavaksi kursrisesti esiteltävistä tutkimustyypeistä, mikä suuntaa metdlgisia, tereettisia ja empiirisiä ratkaisujasi. Ennustava tutkimus ennustaa tapahtumia tai ihmisten timintja, jtka vat seurauksena ilmiöstä. Kartittava tutkimus kats, mitä tapahtuu etsii uusia näkökulmia ja löytää uusia ilmiöitä selvittää vähän tunnettuja ilmiöitä kehittää hypteeseja. Kuvaileva tutkimus esittää tarkkja kuvauksia henkilöistä, tapahtumista tai tilanteista dkumenti ilmiöistä keskeisiä kiinnstavia piirteitä. Selittävä tutkimus etsii selitystä tilanteelle tai ngelmaan tavallisimmin kausaalisten suhteiden mudssa (syy-seuraus suhteita etsivä) tunnistaa tdennäköisiä syy-seuraus ketjuja. Opinnäytetyön aiheen ja analysintimenetelmän valintaasi helpttaa analyysimenetelmän ja tutkimusjukn kn (numeruksen [N]) määrittäminen. Sinun n ratkaistava, haluatk tehdä pinnäytetyösi lähinnä yksilö- vai rakennetaslta suurilla vai pienillä aineistilla. Tutkimusaineistjen numeruksen ja analyysitasn välinen suhde hjaa pinnäytetyön metdlgisia ratkaisujasi. METODOLOGIALÄHTEITÄ 1 JOHDATTELUA TUTKIMUKSEN TEKEMISEEN JA AINEISTOJEN ANALYSOIMI- SEEN Gabriele Beissel-Durrant A Typlgy f Research Methds Within the Scial Sciences. ESRC Natinal Centre fr Research Methds (NCRM) and Suthamptn Statistical Sciences Research Institute (SRI). NCRM Wrking Paper. Nvember pdf
16 Sivu 16/45 Instructr's Site fr Research Design Explained. Organisaatikulttuurin analyysin metdlgisista ngelmista. Ruti, Pentti Tutetiede. Ruti, Pentti AMMATTIEN TIEDE. Web center fr scial research methds. 2 ARVIOINTITUTKIMUSTA Arviinti ssiaalipalveluissa. Katsaus arviinnin peruskysymyksiin. FinSc FD5AAC9/0/Ty%C3%B6papereita32001.pdf Ihmisiin khdistuvien vaikutusten arviinti käsikirja. Eurpean Evaluatin Sciety. Evaluatin Internet Sites. Evaluatin Links and Resurces. Sumen arviintiyhdistys. FinSc, Ssiaalipalvelujen evaluaatiryhmä Stakesissa. 3 KVALITATIIVISTA METODOLOGIAA Frum: Qualitative Scial Research. Haastattelumenetelmät. Internatinal Jurnal f Qualitative Methds. intute. Kats etenkin alasivuja Qualiti. KvaliMOTV. The Qualitative Reprt. Yleistietja tietkneavusteiseen laadulliseen tutkimukseen tarkitetuista hjelmista & hjelmia & kirjallisuutta KVANTITATIIVISTA METODOLOGIAA KvantiMOTV. SPSS-ppimisympäristö.
17 Sivu 17/45 Survey-tutkimussivustja. Surv. OPH Tilasttieteen perusteet. QMSS e-lessns. Quantitative Methds in Scial Sciences. Tilastkeskuksen verkkkulu. Tutkimuksen suunnittelu. 5 KVALITATIIVISTA & KVANTITATIIVISTA METODOLOGIAA intute. Kvalitatiiviset ja kvantitatiiviset aineistt. Kvalitativa ch kvantitativa frskningsmetder. Quality & quantity. Research Methd in the Scial Sciences: An Internet Resurce List. Research methds. Ssiaalitieteellisten aineistjen analyysiin kirjallisuutta/pentti Luma. Szialarbeit, Pädaggik und Szialfrschung. > Szialfrschung 6 TOIMINTATUTKIMUSMETODOLOGIAA 3 Actin & Research Open Web. Actin research resurces. HAMK. Yhteiset peruspinnt. Tutkiva ja kehittävä saaja. Tutkimus- ja kehitystyön menetelmät. Timintatutkimus. Linturi, Hannu 2000 (päiv ). Timintatutkimus. 6&C:selres=61566 THE COLLABORATIVE ACTION RESEARCH NETWORK (CARN). The Institute fr Cmmunity Research (ICR). The Institute f Develpment Studies (IDS). Timinnan terian ja kehittävän työntutkimuksen yksikkö (HY). 3 Nämä www-sivut len saanut tutkija (HTM) Erkki Saarelta.
18 Sivu 18/ Ohjaus Opiskelijalla n ikeus saada pinnäytetyöhönsä hjausta ngelma- ja valintatilanteissa. Ohjaaja kert eri vaihtehtjen eduista, haitista ja vaikutuksista. Opinnäytetyön tekijällä n vastuu tekemistään valinnista. Ohjaus kskee pääasiassa tutkimusngelman/tehtävän valintaa ja rajausta, tutkimusmenetelmän valintaa ja sveltamista, tulsten esittämistä ja tulkintaa sekä raprtin kirjittamista. Opiskelijalla n velvllisuus sallistua hjausseminaareihin ja -tilaisuuksiin ja hänellä n ikeus tarvitessaan saada hjausta. Summa summarum Opinnäytetyöllesi nimetään kaksi hjaajaa. Keskustele hjaajiesi kanssa mahdllisimman varhaisessa vaiheessa pinnäytetyösi aiheesta ja tee heidän kanssa yhteistyötä kk pinnäytetyöntekprsessin ajan. Keskustele ja svi mlempien hjaajiesi kanssa ennen kuin alat hankkia tutkimusaineista. (esim. kyselylmake tutkimusjukkn kuuluville tai henkilökhtaisten haastattelujen tekeminen, tutkimusluvan hankkiminen). Timita mlemmille hjaajillesi käsikirjitus kmmentitavaksi samaan aikaan. Keskustele hjaajiesi kanssa tutkimustulstesi julkistamisesta tiedtusvälineille. Varaa aikaa myös hjaajillesi, jtta he ehtivät perehtyä käsikirjituksiisi. HUOM! 3.3 Rakenne ATK-teknisissä kysymyksissä Sinua auttavat IT-tukihenkilöt. ATK-hjelmistjen (EXCEL, SPSS jne.) sisällöllisissä sveltamiskysymyksissä Sinua auttavat tilastllisten aineiden pettaja pinnäytetyöhjaajiesi lisäksi. Opinnäytetyön sisällöllisissä kysymyksissä saat apua hjaavilta pettajiltasi. Keskeinen sa pinnäytetyön tekemistä n sen rakenteen ja laajuuden miettiminen. On tärkeää, että eri pääluvut vat tisiinsa nähden spusuhtaisia. Opinnäytetyön rakenteen suunnittelu keskeinen sa nnistunutta tutkimusprsessia. Opinnäytetyön raprtti vidaan jakaa esimerkiksi viiteen pääsaan: Jhdannssa kuvataan lyhyesti min sanin pinnäytetyön aihe tutkimuksen khde yksilöllinen ja yhteiskunnallinen relevanssius hyvin laadittu jhdannn teksti vi lla tutkimuslupahakemukseen liitteeksi tuleva alustava tutkimussuunnitelma. Metdlgisessa esittelyssä kerrtaan tutkimustehtävät tutkimusjukk tutkimusaineist analyysimenetelmät prduktin tekprsessi. Tereettisessa tai käsitteellisessä esittelyssä kerrtaan pinnäytetyössä käytettävät tereettiset viitekehykset ja/tai käsitteet. Tulsten tarkastelusissa kerrtaan tutkimuksen tulkset. Phdintasissa kuvataan ja arviidaan tutkimusprsessia tulsten ja man ppimisprsessin kannalta kerrtaan tulsten phjalta tehtävät jhtpäätökset jatktimenpide-ehdtuksineen arviidaan tutkimustulsten lutettavuutta.
19 Sivu 19/45 Opinnäytetyön eri sien esittämisjärjestyssusitus Mderni järjestys: Perinteinen järjestys: 1. kansilehti (Liite 11.) 1. kansilehti 2. tiivistelmä (Liite 12.) 2. tiivistelmä 3. englannin kielinen tiivistelmä (Liite 13.) 3. englannin kielinen tiivistelmä 4. sisällysluettel 4. sisällysluettel 5. jhdant 5. jhdant 6. metdlginen si tai 6. tereettinen tai käsitteellinen si 7. tereettinen tai käsitteellinen si 7. metdlginen si 8. tulssi (analyysisi) 8. tulssi (analyysisi) 9. phdintasi 9. phdintasi 10. lähdeluettel 10. lähdeluettel 11. liitteet 11. liitteet 12. kirjastkappaleeseen arviintilehti 12. kirjastkappaleeseen arviintilehti 3.4 Esittämistekniset hjeet Opinnäytetyössä tulee lla annettujen hjeiden mukaan laadittu nimiölehti, tiivistelmä ja abstrakti, sisällysluettel, lähteet. Raprtinnista julkaistaan yksityiskhtaiset hjeet kulutusalittain. Paperin kk, kirjaisinkk ja -tyyppi sekä riviväli Teksti tulstetaan A4-kkiselle paperille 1,5-kertaisella rivinvälillä. Sivunumer asetetaan ylös keskelle. Sivujen laskeminen alitetaan kansilehdeltä ja numeridaan juksevasti liitteiden lppuun saakka. Ensimmäinen sivunumer merkitään jhdantsivulle. Liitteet tsikidaan ja numeridaan erikseen esittämisjärjestyksessä. Liitteen tsikk kirjitetaan ylätunnisteen vasempaan reunaan ja liitteen numer (esim. Liite 1) ylätunnisteen ikeaan reunaan. Kirjaisintyyppi n Times New Rman 12 tai Verdana 10. Marginaalit Vasemmalle jätetään 4 cm:n levyinen marginaali. Oikean marginaalin leveys n 2 cm. Ylä- ja alamarginaalin krkeus n 2 cm. Otsikt ja tekstikappaleet Tekstikappaleet ertetaan tisistaan tyhjällä rivillä. Otsikiden edelle jätetään kaksi tyhjää riviä ja tsikiden jälkeen yksi tyhjä rivi. Päätsikt kirjitetaan SUURAAKKOSIN (1 PÄÄOTSIKKO) ja alatsikt (2.1 Alatsikk) pienin kirjaimin. Pääluku jakaantuu vähintään kahteen alalukuun. Yleensä kaksi tsikktasa riittää. Pääluvut alkavat uudelta sivulta. Js mahdllista, älä käytä useampaa kuin kahta tsikktasa: 1. MIKÄ ON OPINNÄYTETYÖ? (pääluku) 1.1 Opinnäytetyön tarkitus (alaluku) Jhdannn susiteltava pituus n nin 1,5 2 sivua. Päälukujen susiteltava pituus n vähintään nin 5 7 sivua. Alalukujen susiteltava pituus n vähintään nin 2 3 sivua. Kirjallisuusluetteln tsikka ei numerida. Kirjallisuusluettelssa lähteet sisennetään 3 merkin verran alkaen 2. riviltä. Alaviitteet Tekstissä ei le susiteltavaa käyttää alaviitteitä. Kuvit Kuvit numeridaan juksevasti. Kuvin tsikk kirjitetaan kuvin alapulelle.
20 Sivu 20/45 Js tekstissä n useita kuviita, n tärkeää hulehtia, että fntistt (fnttityyppi ja fnttikk) vat samanlaiset jkaisessa kuvissa sekä kuvit vat mahdllisimman samankkisia tekstin ulkasun yhtenäisyyden saavuttamiseksi. Kuviissa n hyvä susia ns. perustyyppejä ja selkeitä rastereita luettavuuden lisäämiseksi. Taulukt Taulukt numeridaan juksevasti. Taulukn tsikk kirjitetaan taulukn yläpulelle. Js tekstissä n useita taulukita, n tärkeää hulehtia, että fntistt (fnttityyppi ja fnttikk) vat samanlaiset jkaisessa taulukssa sekä taulukt vat mahdllisimman samankkisia tekstin ulkasun yhtenäisyyden saavuttamiseksi. Taulukiden ulkasussa n hyvä kiinnittää humita luettavuuteen. Kuvat Kuvat numeridaan juksevasti. Kuvan tsikk kirjitetaan kuvan alapulelle. Kuvatekstit tallennetaan maan tiedstn. Spivin mustavalkvalkuvan riginaali n kiiltävälle nin 13 x 18 cm:n paperille tehty sävykäs veds. Käytä vain sellaisia kuvia, jissa n tekijänikeus. Js tekijänikeutta käytettyyn kuvaan ei le, kuvaa ei käytetä. 3.5 Lähdemerkintähjeet Tekstistä pitää aina ilmetä, mikä sa n Sinun maasi ja mikä tisesta lähteestä saatua riippumatta siitä, nk hyödyntämäsi suraa lainaa vai referintia. Lähdeviitteeseen merkitään myös sivu(t), jilta let lainannut tekstin. Tavallisin lainaamisen mut n referiva tiivistäminen kirjittajan tiivistäessä käyttämästään lähteestä ydinasian ja ilmaistessa sen min sanin. Suran lainauksen käyttö vi myös lla jskus perusteltua. Sura laina n sanatarkka sitaatti, jka merkitään lainausmerkein. Surat lainaukset, jtka ylittävät klme knekirjitusriviä, kirjitetaan tiheämmällä rivinvälillä, sisennetään ja varustetaan lähdeviitteellä. Tällöin ei lainausmerkkejä tarvita. Käytetyt lähteet kirjitetaan sekä tekstiin että lähdeluetteln. Tekstiviite hjaa kirjituksen lpussa levaan lähdeluetteln, jsta lukija saa lähteestä tarkemmat bibligrafiset tiedt, minkä vuksi lähdeviitteen ja lähdeluetteln välillä n ltava täydellinen vastaavuus. Lähdeluetteln merkitään vain se kirjallisuus, jta let tdella käyttänyt työssäsi ja jhn let viitannut tekstissäsi. Lähdeviitteiden merkitsemisessä vidaan käyttää jk nimi-vusijärjestelmää tai lppuviitejärjestelmää. Ssiaalialan kulutushjelmassa käytetään pääsääntöisesti nimivusijärjestelmää. (Ks. tark. Kemi-Trnin ammattikrkeakulun Opinnäytetyöhje.) Vit valita kaksi erilaista kirjittamistapaa: Vit kirjittaa pää- ja alatsikiden väliin muutaman lauseen jhdattelevan tekstisuuden siitä, mitä kirjitat jatkssa. Vit kirjittaa pää- ja alatsikt ilman jhdattelevaa tekstiä. 3.6 Tekstiviitteet Seuraava hjeistus perustuu lähteisiin Hirsjärvi, Sirkka & Remes, Pirkk & Sajavaara, Paula Tutki ja kirjita; Rep, Irma & Nuutinen, Tahv Viestintätait sekä Kemi-Trnin ammattikrkeakulun kirjast- ja tietpalvelun esittämisteknisiin hjeisiin. Js viite khdistuu vain yhteen referituun virkkeeseen, viite sijitetaan kyseessä levan virkkeen sisään. Mallin svellusalue n petusjaks, jka vi vaihdella yhdestä ppitunnista kymmeniin tunteihin (Sininen 1981, 21).
21 Sivu 21/45 Js viite khdistuu useampaan kuin yhteen referituun virkkeeseen, viite katstaan itsenäiseksi lauseeksi, jka alkaa islla alkukirjaimella ja päättyy pisteeseen, jka n sulkumerkin sisällä. Keskimäärin viiden vuden iässä lapsi n maksunut suurimman san äidinkielensä taivutussäännöistä. Tällöin myös käyttäytymisen kielellinen säätely n kehittynyt vaiheeseen, jssa lapsen puheen merkityssisällöt alkavat hjata lapsen timintja. (Lyttinen 1996, 46.) Js tekijä mainitaan j tekstissä, sulkeisiin merkitään vain vusiluku ja sivu(t). Anna-Raija Nummenmaa (1994, 46 49) n sittanut, että kulussa n lemassa pysyviä erja eri sukupulten saamassa khtelussa. Js tekijöitä n kaksi, mlemmat kirjittajat mainitaan ja-sanalla tekstissä ja &-merkillä tekstiviitteessä. Nurten asettamien ammatillisten päämäärien tteutumista pitemmällä aikavälillä tutkiessaan Karen Evans ja Walter Heinz (1994, ) hahmttivat viisi erilaista ammatillista uraa, jilla he kuvasivat nurten nnistumista päämääriensä tteuttamisessa. Tutkittaessa nurten asettamien ammatillisten päämäärien tteutumista pitemmällä aikavälillä erttuu viisi erilaista ammatillista uraa, jtka kuvaavat nurten nnistumista päämäärissään. (Evans & Heinz 1994, ) Js tekijöitä n klme tai useampia, ensimmäistä kertaa lähdettä mainittaessa luetellaan &-merkin avulla kaikki nimet, jita kaikkia myös taivutetaan tarvittaessa. Myöhemmin tällaiseen lähteeseen viitattaessa riittää se, että ensimmäisen nimen jälkeen lisätään lyhenne ym. Hannu Latmaa, Heikki Pavas ja Tarja Kemppainen (1992, 13) tteavat, että jhdannssa esitellään keskeinen lähde- ja tutkimusaineist. Jhdannssa esitellään keskeinen lähde- ja tutkimusaineist ja tudaan esille, miten lähteitä n käytetty (Latmaa & Pavas & Kemppainen 1992, 13). Julkaisut sijitetaan aikajärjestykseen ja vusiluvut ertetaan tisistaan pulipisteellä. Js samalta tekijältä n samalta vudelta useita julkaisuja, julkaisut sijitetaan nimensä mukaisesti aakksjärjestykseen ja vusiluvut varustetaan vastaavasti pienaakksilla a,b,c jne. Lahjakkuutta n meillä tutkinut varsinkin Petri Uusikylä (1987; 1989; 1991; 1994). Juha Hämäläisen (1983a; 1983b) tutkimuksista n käynyt ilmi lahjakkuuden lemus. Js samissa sulkeissa viitataan eri tekijöiltä peräisin leviin lähteisiin, lähdetiedt sijitetaan aikajärjestykseen vanhimmasta nurimpaan. Julkaisut ertetaan tisistaan pulipisteellä. Js lähteiden tärkeysjärjestys n merkittävä, niin ensin mainitaan päälähde, jnka jälkeen vähemmän tärkeä, mutta kuitenkin maininnan arvinen lähde varustetaan pulipisteen jälkeen merkinnällä ks. myös tai ks. lisäksi. Osm Kivinen ja Rist Rinne (1995a, 120; ks. myös Cles 1995, 12 17) erttavat 1990-luvun alkua kskevassa tutkimuksessaan klme lasten ja nurten piskelureittiä, jtka määrittyivät pääasiassa heidän vanhempiensa ssieknmisen aseman mukaan. Tekstiviitteessä n näyttävä, millin viitataan sekundaarilähteeseen (tissijaiseen lähteeseen). Vain erityisestä perustellusta syystä krkeakulutasisessa tekstissä vidaan käyttää viitteessä sekundaarilähdettä. Tällöin n mainittava sekä sekundaari- että primaari lähde. Lähdeluetteln merkitään vain sekundaarilähde, jhn tekijä n varsinaisesti tutustunut. Matti Tlnen (1996) sittaa, että itse Julius Caesar kanti syvää hulta gallialaisten itsepäisyydestä (Heikkinen 1998, 124). Js lähteenä käytetyn julkaisun kirjittaja ei le tiedssa, tekstissä käytetään viitteenä vusiluvulla ja sivunumerlla varustettua julkaisun nimeä tai mainitaan julkaisun nimen alusta 2 3 sanaa, jtka sitten samanasuisina alittavat lähdeluetteln vastaavan khdan. Kirjittajan nimen paikalle tekstissä ja lähdeluettelssa tulee esimerkiksi sellaisen san-
22 Sivu 22/45 malehtiartikkelin nimi, jnka kirjittaja ei le tiedssa. Samin menetellään myös lakeihin, asetuksiin ja kmiteamietintöihin viitattaessa. Virkakielikmitean mietinnössä kiinnitettiin humi kansalaisille annettavien päätösten ymmärrettävyyteen (Kieli ja virkakneist 1981, 21). Js lähteenä n hyödynnetty henkilökhtaista tiednanta, kuten esimerkiksi kirjettä, puhelinta, sähköpstia, luenta, keskustelua, niin sillin merkitään: Kemissä kululaisten iltapäivähidsta hulehtivat tulevaisuudessa eri järjestöt (Ainnen, 1999). Js lähteenä n audivisuaalinen aineist tai elektrninen media, kuten esimerkiksi elkuvat, tv-hjelmat, kasetit, levyt, internet-aineist, cd-rm -aineist tai tietknehjelmat, niin sillin käytetään mahdllisimman täsmällisiä lähteiden tekstiin merkitsemisperiaatteita: Internet-lähde: Nurten hankkima krkea kulutuskaan ei sillin välttämättä auttanut, kska krkeaa kvalifikaatitasa edellyttäneitä työpaikkja li näissä lääneissä tarjlla varsin vähän (Järvinen 2000). HUOM! Tekstiviitteeseen ei merkitä internetsitetta. Se merkitään lähdeluetteln. sähköpstilähde: Opinnäytetyöppaan kirjallisen työn esittämistekniset hjeet perustuvat Kemi-Trnin ammattikrkeakulun kirjastn tietpalvelusta saatuihin hjeisiin (Kangas 2002). HUOM! Tekstiviitteeseen ei merkitä sähköpstisitetta. Se merkitään lähdeluetteln. 3.7 Lähdeluettel Lähdeluettelssa luetellaan aakksjärjestyksessä kaikki tekstissä viitatut lähteet. Lähteet merkitään lähdeluetteln ensisijaisesti kirjittajan tai kirjittajien sukunimen mukaan. Js tekijältä n useita julkaisuja, ne merkitään aikajärjestyksessä ilmestymisvuden mukaan. Js tekijä n julkaissut samana vunna useita julkaisuja, ne ertetaan tisistaan lisäämällä vusiluvun perään a, b, c jne. HUOM! Julkaistujen lähteiden vudeksi merkitään julkaisun cpyrightvusi. Julkaisemattmista töistä ilmitetaan vusi, jllin ne n tutettu. Js vutta ei vida selvittää, merkitään n.d. (n date). SANOMALEHDET: artikkelin kirjittajan sukunimi + etunimi (tai sen alkukirjain) + ilmestymisvusi + artikkelin nimi + ilmestymispäivä + lehden san tunnus + sivunumer(t). Wilhelmssn, Peter Ennakkluuljen hyväksytyt kasvt. Helsingin Sanmat , D 8. Grnw, Kira Sydämiä, siirappia, rmantiikkaa! Neljä keski-ikäistä miestä puhuu hempeitä sanja rakkaudesta. Helsingin Sanmat , Nyt-viikkliite Js ei le kirjittajaa mainittu: Yksityishenkilöiden knkurssit lisääntyneet Is Sav , 7. AIKAKAUSLEHDET: artikkelin kirjittajan sukunimi + etunimi (tai sen alkukirjain) + julkaisuvusi + artikkelin nimi + aikakauslehden nimi + vusikerta + numer + kk artikkelin sivualue. Haavi-Mannila, Elina Työn laatu ja työpaikkarakkaudet. Ssilgia 19 (4), KIRJAT: kirjan kirjittajan sukunimi + etunimi (tai sen alkukirjain) + julkaisuvusi + kirjan nimi + pains (js useampia kuin yksi) + kustantaja + kustantajan ktipaikka. Vähätal, Kari Työttömyys ja sumalainen yhteiskunta. Gaudeamus, Helsinki. Js kirjittajia n kaksi tai useampia, kirjittajien nimet yhdistetään &-merkillä. Rinne, Rist & Salmi, Eeva Oppimisen uusi järjestys. Vastapain, Tampere.
23 Sivu 23/45 Js teksella n timittaja, mutta teksessa ei le nimettyjen kirjittajien artikkeleita. Piela, Ulla (tim.) Satasärmäinen nainen: elämänkertja. SKS, Helsinki. Js kyseessä n timitettu tes, jnka luvuilla n nimeltä mainitut kirjittajat, lähdemerkintä tehdään artikkelin kirjittajan nimellä, ei timittajan tai timittajien nimellä. Viimeiseksi tiedksi kirjitetaan kk artikkelin sivut. Laitinen, Merja & Phjla, Anneli & Kinnunen, Petri & Urpnen, Kyösti Päivittäis- ja hyvinvintipalvelut sekä niiden tulevaisuus phjisen periferiassa. Teksessa Niemelä, Pauli & Naukkarinen, Arv & Urpnen, Kyösti & Pamil, Sirkka- Liisa (tim.). Uusi tutkimukseen perustuva suunnittelukäytäntö Phjisen Periferian harvaan asutuilla alueilla NRBK-prjekti. Kupin ylipistn selvityksiä E. Yhteiskuntatieteet 29. Kupin ylipist, Kupi Tarvittaessa kkmateksesta kirjitetaan lisäksi erillinen lähde. Js teksella ei le nimeltä mainittua henkilötekijää, niin nimen paikalle kirjitetaan teksen nimi tai kllektiivinen tekijä. Se sijitetaan lähdeluetteln aakksjärjestyksen mukaiseen khtaan. Tekstissä viitataan lähteeseen sen klmella ensimmäisellä sanalla ja vusiluvulla. Murrsvaiheen valinnat Työhallinnn strategiset linjaukset 1990-luvun työplitiikassa. Työhallinnn julkaisu 36. Työministeriö, Helsinki. (Raprtilla ei le nimettyjä henkilötekijöitä) Valtivarainministeriö Tuttavuudella tulevaisuuteen. Julkisten palvelujen laatustrategia prjekti, 4. Sumen kuntaliitt, Helsinki. (Kllektiivinen tekijä) RAPORTIT: raprtin kirjittajan sukunimi + etunimi (tai sen alkukirjain) + julkaisuvusi + raprtin nimi + julkaisusarja + muut julkaisutiedt. Nummenmaa, Anna-Raija Kulutus, sukupuli ja elämänkulku: Nuruudesta aikuisuuteen yhteiskunnallisessa muutksessa. Työpliittinen tutkimus Nr 149. Työministeriö, Helsinki. (raprtissa yksi kirjittaja, julkaisusarja) Nummenmaa, Anna-Raija & Tarkiainen, Aki Kulutuksen ulkpulella leva nuri. Työpliittinen tutkimus Nr 44. Työministeriö, Helsinki. (raprtissa kaksi kirjittajaa, julkaisusarja) Ilmnen, Kai (tim.) Ssiaalinen pääma ja luttamus. SPhi 42, Jyväskylä. (yhden timittajan timittama tutkimusraprtti) Murrsvaiheen valinnat Työhallinnn strategiset linjaukset 1990-luvun työplitiikassa. Työhallinnn julkaisu 36. Työministeriö, Helsinki. (raprtilla ei le nimettyjä henkilötekijöitä) KOMITEAMIETINNÖT: kmiteamietinnön nimi + julkaisuvusi + numer + julkaisija + muut julkaisutiedt. Jatkuvan kulutuksen timikunnan mietintö. Kmiteamietintö 1983:62. Valtin painatuskeskus, Helsinki. LAIT: lain nimi + lain antamispäivä + lain numer. Peruskululaki /476. PAINAMATTOMAT LÄHTEET (pinnäytetyöt): kirjittaja + aika + tsikk + julkaisukanava. Hyväri, Susanna YKSIN, KAKSIN JA YHDESSÄ Naisten ja miesten työhön hakeutuminen ja muutt kahteen yhdyskuntaan. Tampereen ylipist, Ssilgian ja ssiaalipsyklgian laits. Lisensiaatin työ. AUDIOVISUAALINEN AINEISTO JA ELEKTRONINEN MEDIA (elkuvat, tv-hjelmat, kasetit, levyt, Internet-aineist, cd-rm-aineist ja tietknehjelmat): Internet-lähde: tekijä + vusi + tsikk + tulstuspäivämäärä + www-site. Internetlähteet n hyvä tulstaa, kska niiden lunteen mukaisesti niitä vidaan mukata reaaliajassa tai jpa pistaa www-sivuilta. Järvinen, Taru Alueellisen kehittyneisyyden ja muuttliikkeen välinen prblematiikka. Luettu tai tulstettu < utu.fi/erill/instmigr/art/jarvinen.htm>.
24 Sivu 24/45 HAASTATTELU: haastatellun sukunimi + etunimi (tai sen alkukirjain) + vusi + tsikk + haastattelupäivämäärä + haastattelupaikka: Viljanen, Sakari Tutepäällikkö, Digital Equipment Crpratin Oy, Helsinki, SÄHKÖPOSTILÄHDE: sähköpstilähde: lähettäjä + vusi + aihe + päivämäärä: Kangas, Elina Kemi-Trnin ammattikrkeakulun julkaisusarjan kirjitushjeet. Tulstettu sitteesta Kangas Elina RTSTO. Summa summarum Kertaa tarvittaessa keskeisimmät kielippisäännöt jk netistä: 4 Aleksis. Äidinkieli ja kirjallisuus. Kielikmpassi. Kielippi ja kielenhult. Kirjittajan ABC-krtti. Ktimaisten kielten tutkimuskeskus. Onk kielenhult hölynpölyä? Writing Research Prpsal and Reprts. tai esimerkiksi teksesta Hirsjärvi, Sirkka & Remes, Pirkk & Sajavaara, Paula Tutki ja kirjita. Valitse kaikki käsky ja sen jälkeen 1) valitse pinnäytetyösi kieli (sumi, rutsi, englanti), 2) tavuta kknaisvaltaisesti ja 3) tasaa mlemmat reunat Tarkista myös 1) pinnäytetyösi rakenne, 2) ilmaisu, 3) tekstiviitteiden ja lähdeluetteln yhtäpitävyys, 4) ilmaisusi lgisuus ja 5) Tarkista viimeistelyvaiheessa lpullisen versin taittaminen eli että kuvit, taulukt, tsikt jne. sijittuvat asianmukaisesti sivulle. HUOM! Käsikirjituksen viimeistelyn tas kert saltaan kk pinnäytetyön tassta. 3.8 Tiivistelmä Tiivistelmän hje nudattaa standardia SFS Tiivistelmään kirjitetaan: Tekijän sukunimi, etunimi. Vusiluku. Opinnäytetyön nimi. Opinnäytetyö. Kemi-Trnin ammattikrkeakulu. Kulutusyksikön nimi. Sivuja 99. Liitteet videkasettia. Seuraavaksi kirjitetaan pinnäytetyön sisältö siten, että siitä ilmenee työn ngelma, tavite tai tehtävä, menetelmä, tulkset ja jhtpäätökset. Tekstissä ei viitata varsinaisen raprtin lukuihin, kuviin tai liitteisiin, vaan sen tulee lla ymmärrettävissä itsenäisenä tekstinä. Teksti kirjitetaan yhdelle A4-sivulle kappalejaka käyttäen. Asiasanat: Opinnäytteen sisällön perusteella kirjitetaan 3 7 asiasanaa pääsääntöisesti YSA:n eli yleisen sumalaisen asiasanastn mukaan. Sanat ertetaan tisistaan pilkulla. Sumenkielisen tiivistelmän lisäksi laaditaan englanninkielinen abstract. Sen tulee lla mahdllisimman lunteva käännös, jssa tetaan humin kielten ilmaisutapjen ert ja viestintätilanne. 4 Nämä www-sivut len saanut lehtri (FM) Raim Vähänikkilältä.
25 Sivu 25/45 4. MILLAINEN SALDO OPINNÄYTETYÖSTÄ? Opinnäytetyöseminaarissa Sinä harjittelet pinnäytetyösi suullista esittelemistä kuulijakunnalle ennalta svitun aikataulun puitteissa. Opinnäytetyöseminaarit vat julkisia. Js pinnäytetyösi n työelämälähtöinen, niin n tivttavaa, että pyydät työelämän edustajan mukaan seminaariin, jssa käsitellään pinnäytetyötäsi. 4.1 Oppninti Oppnentin tehtävänä n kriittisesti, mutta asiallisesti analysida pinnäytetyötä, sen raprtintia ja suullista esitystä. Kritiikkiä tulee esittää tarvittaessa. Se ei saa lla itseisarv sinänsä. Kritiikin tulee lla rakentavaa ja perusteltua. Opinnäytetyön päättöseminaarissa Ohjaaja avaa tilaisuuden, tteaa käsiteltävän työn aiheen ja tekijät, ppnentit sekä mahdlliset "ulkpuliset" taht kuten esimerkiksi työelämän edustajat (nin 10 min.). Opinnäytetyön tekijä esittelee pinnäytetyönsä (nin min.). Oppnentti käyttää tämän jälkeen puheenvurn, jka parhaimmillaan n keskustelua pinnäytetyön tekijän kanssa (nin min.). Yleiskeskustelussa kaikki sallistuvat työn arviimiseen (nin 10 min.). Opinnäytetyön hjaajat esittävät lyhyesti man käsityksensä pinnäytetyöstä (nin 20 min.). On susiteltavaa, että ppnija alittaa ja lpettaa ppnintinsa pinnäytetyön ansiita esittelemällä. Työn vahvuuksien esittely seminaarin alussa ja lpussa luvat myönteisen ilmapiirin keskustelulle. Mahdlliset puutteelliset ja virheelliset pinnäytetyön sit n hyvä mutilla rakentaviksi kysymyksiksi, kska kysymys hukuttelee aina vastaamaan. Oppnentin n perusteltava väitteensä ja ltava valmis antamaan virheellisenä pitämälleen asialle ikea tai vaihtehtinen ratkaisu. Oppnijan tehtävänä pinnäytetyön päättöseminaarissa n arviida pinnäytetyön merkittävyyttä ja sveltuvuutta ssinmin ammattikrkeakulututkinnn pinnäytetyön aiheeksi. arviida pinnäytetyön lähtökhtia eli sitä, miten pinnäytetyöntekijä n kuvannut tarkastelemansa asiakknaisuuden yleistä taustaa sekä perustellut aiheen valintansa yhteiskunnallisen relevanssiuden ja man yksilöllisen ppimisprsessinsa näkökulmasta. arviida, miten pinnäytetyöntekijä n kuvannut ja perustellut käsiteltävän aiheensa kannalta keskeisimmät sveltamansa käsitteet tai tereettiset viitekehykset suhteessa asettamiinsa tutkimuskysymyksiin. arviida, miten pinnäytetyön tekijä n nnistunut pinnäytetyönsä kannalta relevantin tutkimustiedn hankinnassa (referenssilähteiden hankinnassa) ja sen sveltamisessa pinnäytetyössään aineistn keruun ja sen analysinnin sekä jhtpäätösten tekemisen salta. arviida pinnäytetyön raprtinti- ja ilmaisutyyliä suhteessa pinnäytetyöntekijän pinnäytetyölleen asettamiin tavitteisiin. 4.2 Arviintiperusteet Opinnäytetyön arviinnissa kiinnitetään humita sekä prsessisuriutumiseen että raprtintiin. Kielen ja mudn arvii sumen kielen ja viestinnän pettaja sekä substanssisaamisen sisällönhjaaja(t) ja tarvittaessa ulkpulinen asiantuntija. Työstä annetaan yksi arvsana. Arviinti kskee aiheen valintaa, käsittelyä, suritusta, tulksia, päätelmiä, raprtintia, tieteellistä tai taiteellista tetta, työelämälähtöisyyttä ja yhteistyötä Liite 14. & Liite 15.).
26 Sivu 26/45 Arviintiin tyytymätön piskelija vi pyytää siihen suullisesti tai kirjallisesti ikaisua arviinnin tehneeltä pettajalta tai hjaavilta pettajilta tai tutkimusryhmältä. Oikaisupyyntö n tehtävä 14 päivän kuluessa siitä ajankhdasta, jllin Sinulla n llut tilaisuus saada arviinnin tulkset tai arviintiperusteiden sveltaminen malta khdaltasi tietsi. Js let tyytymätön tehtyyn päätökseen, vit hakea siihen ikaisua tutkintlautakunnalta seitsemän päivän kuluessa siitä, kun let saanut päätöksestä tiedn. Oppninti- ja seminaariesiintymiset vat Sinulle pinnäytetyön yhteydessä suritettavia pintsurituksia, jtka mlemmat vaikuttavat pinnäytetyösi arvsanaan. Opinnäytetyön arviinnissa kiinnitetään humita sen yksilölliseen ja yhteiskunnalliseen relevanssiuteen, tutkimustehtävän asetteluun ja -prsessiin, tutkimuskknaisuuden hallintaan, pinnäytetyön hyödyntämismahdllisuuksiin työelämässä sekä kieli- ja muihin muttekijöihin. Opinnäytetyön arvsanaan vaikuttaa kknaisvaikutelma. Opinnäytetyö arviidaan asteiklla 1 5: 1 2=tyydyttävä; 3 4=hyvä ja 5=kiitettävä. Krkeimman arvsanan saamiseksi pinnäytetyössä edellytetään myös relevantin vieraskielisen kirjallisuuden hyödyntämistä. Krkeimman arvsanan (K5) saaneet, julkisuusarvltaan merkittävät pinnäytetyöt pyritään julkaisemaan Kemi-Trnin ammattikrkeakulun pinnäytetöiden julkaisusarjassa. Kulutushjelmat vivat palkita parhaat pinnäytetyöt mien kriteeriensä mukaan stipendeillä. 4.3 Julkaisusarjaan vai ei? Ohjaaja tai tutkimusryhmä vi esittää pinnäytetyön valitsemista ammattikrkeakulun julkaisusarjaan. Valintakriteereitä vat aiheen kiinnstavuus, hyödyllisyys, ajankhtaisuus, menetelmien spivuus ja sveltaminen sekä tulsten edustavuus, laatu ja merkitsevyys alueellisesti tai kansallisesti.
27 Sivu 27/45 5. TUTKINTOTODISTUS ENNEN MAAILMALLE OPITTUA SOVELTAMAAN Kypsyysnäyte n valvnnan alainen sumenkielinen kirjallinen ke, jnka tulee sittaa sumen kielen käyttämisen taita ja perehtyneisyyttä pinnäytetyössä käsiteltyyn aihekknaisuuteen (Liite 16.). Kypyysnäyte suritetaan sen jälkeen, kun pinnäytetyö n jätetty arviitavaksi pinnäytetyön hjaajalle. Kypsyysnäytteen aiheet antaa pinnäytetyön hjaaja. Kypyysnäytteestä ei anneta arvsanaa, vaan se arviidaan hyväksytty/hylätty. Äidinkieleltään vieraskielinen piskelija antaa kypsyysnäytteen sillä kielellä, jlla hän n tehnyt pinnäytetyönsä. Kemi-Trnin ammattikrkeakulun tutkintsäännön mukaan valmistumista ja tutkinttdistuksen saamista varten n kaikkien suritusten ltava pintsuritusrekisterissä. Kun kaikki tutkintn kuuluvat pintjakst n suritettu ja rekisteröity, piskelija tilaa kulutusyksikön timiststa pintsuritusrekisteritteen sekä täyttää tdistuksenpyyntölmakkeen pinttimistn käsittelyä varten (Liite 17.). Tutkinnn hyväksyy kulutusalakhtainen tutkintkllegi (jhtryhmä tai vastaava), jka kkntuu lukuvuden aikana kerran kuukaudessa lukuun ttamatta heinäkuuta. Tuk- ja julukuussa tutkintkllegi kkntuu tarvittaessa tisen kerran kuukauden lppuun mennessä. Tutkintkllegin kkntumispäivämäärät ilmitetaan lukuvuden alkaessa. Tutkinttdistuksen ja erikistumispintjen tdistuksen allekirjittaa ammattikrkeakulun rehtri yhdessä timialajhtajan kanssa. Tdistuksen liitteenä levan pintsuritusrekisteritteen allekirjittaa tutkintjen salta timialajhtaja ja erikistumispintjen salta vastuupettaja. Muun lisäkulutuksen tdistuksen allekirjittavat timialajhtaja tai aikuiskulutusjhtaja/-vastaava. Tutkinttdistuksen saamiseksi Sinun täytyy täyttää ja palauttaa amanuenssille lmake, jsta ilmenee, että let maksanut tarvittavat maksut, muut asiat vat kunnssa sekä ppilaskuntaan että kirjastn ja että let jättänyt pinnäytetyösi asianmukaisella tavalla. Ja sitten maailmalle ppimaasi sveltamaan
28 Sivu 28/45 Liite 1. Ammattikrkeakulututkinnt ppimistulsten /tutkinttavitteiden perusteella lukiteltuna AMMATTIKORKEAKOULUTUTKINNOT OPPIMISTULOSTEN/TUTKINTOTAVOITTEIDEN PERUSTEELLA LUOKITELTUNA TIEDOT (knwledge) TAIDOT (skills) KOMPETENSSIT (cmpetences) Laajuus (breadth) Syvyys (depth) Kieli- ja viestintätaidt (language and cmmunicatin skills) Kgnitiiviset kmpetenssit (cgnitive cmpetences) Työelämässä vaadittavat kmpetenssit (prfessinal cmpetences) Eettiset kmpetenssit (ethical cmpetences) Ammattikrkeakulututkint Oman ammattialan laaja-alaiset perustiedt. Kattava ymmärrys tutkinnn ammatillisen tehtäväalueen sisällöistä, rajista ja tärkeimmistä sa-alueista. Yleiskuva ammatillisen tehtäväalueen asemasta ja merkityksestä yhteiskunnassa, työelämässä ja kansainvälisessä timintaympäristössä. Kyky tunnistaa ammatillisen tehtäväalueen keskeisiä ngelmakknaisuuksia ja arviida niiden erilaisia ratkaisuvaihtehtja. Tutkinnn surittaneen hankkimat tiedt perustuvat työelämän ja sen kehittämisen vaatimuksiin sekä tutkimus- ja kehittämistimintaan tai taiteellisiin lähtökhtiin. Yhden ktimaisen kielen erinmainen ja tisen tyydyttävä tait sekä vähintään yhden vieraan kielen sellainen suullinen ja kirjallinen tait, jka n tarpeen ammatin harjittamisen ja ammatillisen kehityksen kannalta. Kyky viestiä suullisesti ja kirjallisesti asianmaiseen tehtäväalueeseen liittyvistä kysymyksistä sekä asiantuntijille että yleisölle. Työelämän edellyttämät tiet- ja viestintätekniset taidt. Kyky kansainväliseen viestintään ja vurvaikutukseen. Valmius sveltaa man alan tutkimustieta ja työtapja uusiin ja muuttuviin tilanteisiin tai taiteellisen työn edellyttämät tiedlliset ja taidlliset valmiudet. Edellytykset tisen syklin tutkintn jhtavaan kulutukseen. Valmius jatkuvaan ppimiseen Kyky sveltaa tietja ja taitja työelämässä ja työskennellä itsenäisesti alan asiantuntijatehtävissä tai yrittäjänä sekä sallistua työyhteisön kehittämiseen. Tehtäväalueen laaja-alaiset ammatilliset taidt ja perusedellytykset timia alan yrittäjänä. Alan kansainvälisen timinnan edellyttämät valmiudet. Kyky humiida eettiset näkökulmat ja timia niiden mukaan. Ylempi Ammattikrkeakulututkint Ensimmäisen syklin tutkinta leellisesti laajentavat tiedt. Laaja-alainen ja kattava ymmärrys tutkintn kuuluvan asiantuntijuusalueen tietjen sisällöistä ja erityispiirteistä sekä niiden yhteyksistä muiden alueiden tietn. Syvällinen kuva ja tietämys asiantuntijuusalueen asemasta ja merkityksestä yhteiskunnassa, työelämässä ja kansainvälisessä timintaympäristössä. Ensimmäisen syklin tutkinta syvällisemmät tiedt asiantuntijuusalueen käsitteistä, työ- sekä tutkimus- ja kehittämismenetelmistä. Kyky arviida kriittisesti asiantuntijuusalueen uusia svellutuksia sekä vaativia/mnimutkaisia ngelmakknaisuuksia ja niiden erilaisia ratkaisuvaihtehtja. Tutkinnn surittaneen hankkimat tiedt perustuvat työelämän ja sen kehittämisen vaatimuksiin sekä tutkimus- ja kehittämistimintaan tai taiteellisiin lähtökhtiin. Yhden ktimaisen kielen erinmainen ja tisen tyydyttävä tait sekä vähintään yhden vieraan kielen hyvä suullinen ja kirjallinen tait. Hyvä kyky viestiä suullisesti ja kirjallisesti asianmaiseen tehtäväalueeseen liittyvistä kysymyksistä sekä asiantuntijille että yleisölle. Työelämän edellyttämät tiet- ja viestintätekniset taidt. Kyky kansainväliseen viestintään ja vurvaikutukseen. Valmiudet man alan tutkitun tiedn ja menetelmien sveltamiseen uusissa ja muuttuvissa tilanteissa tai valmius itsenäiseen vaativaan taiteelliseen työhön. Valmius jatkuvaan ppimiseen. Kyky sveltaa tietja ja taitja työelämässä ja työskennellä itsenäisesti alan vaativissa kehittämis- ja asiantuntijatehtävissä tai yrittäjänä sekä sallistua työyhteisön kehittämisen krdinintiin ja jhtamiseen. Valmiudet asiantuntijuuden ja ammatillisten taitjen jatkuvaan kehittämiseen. Alan kansainvälisen timinnan edellyttämät valmiudet. Alan kansainvälisen timinnan edellyttämät valmiudet. Mnimutkaisten eettisten kysymysten ymmärrys ja kyky timia eettisesti. Lähde: Krkeakulututkintjen viitekehys. Kuvaus sumalaisista krkeakulututkinnista Opetusministeriön työryhmämuistiita ja selvityksiä 2005:4, sivut
29 Sivu 29/45 Liite 2. Tutkimusetiikka-, tietsuja- ja tekijänikeuskysymyksiin lähteitä TUTKIMUSETIIKKA-, TIETOSUOJA- JA TEKIJÄNOIKEUSKYSYMYKSIIN LÄHTEITÄ Guidelines fr research ethics in the scial sciences, law and the humanities. NESH lsk Etiikalla eteenpäin 2000-luvulla. Eettisiä ja tutkimuspliittisia kysymyksiä käsitteleviä aineistja. Gramex. Hinman, L. M. (ed.). Kpist. Kpiraitti, Selkeä reitti tekijänikeuksiin. Tarkitettu lähinnä pettajille, mutta samat säännöt pätevät kaikille muillekin. Kuvast. Oulun ylipistn pettajien ja piskelijiden eettiset hjeet. tiset_hjeet.pdf Scilgical Assciatin f Ateara, New Zealand (Cde f Ethics). Studienführer Szilgie. UNIVERSITÄT TRIER. Sumen Akatemian tutkimuseettiset hjeet. 7&tabletarget=data_1&laytmp=aka_fi_sisa Sumen tieteen ja teknlgian tietpalvelu. Tekijänikeuden abc, Kpist. Tekijänikeus. Opetusministeriö. Tekijänikeudet, netiketti ja tietsuja. Tilastkeskuksen ammattieettinen pas Tilastkeskuksen henkilöstölle, asiakkaille ja sidsryhmille tarkitettu pas ammattietiikasta. Test. Tuts. Tutkijiden ja elinkeinelämän väliseen yhteistyöhön liittyviä eettisiä kysymyksiä ja ngelmia phtineen työryhmän (TEKO) muisti. Tutkimuseettiset kysymykset ssiaalitieteissä (Jaana Kuula). Tp, Päivi Eettiset kysymykset vanhustenhulln tutkimuksessa.
30 Sivu 30/45 Liite 3. Opinnäytetyöpankki & aihealitelmake OPINNÄYTETYÖPANKKI 5 Ssiaalialan kulutushjelma Opinnäytetyöpankkitiminnan ideaalitilanteessa khtaavat sekä piskelijan ja ppilaitksen että työnantajan ja työelämän tarpeet. Opinnäytetyöpankin tavitteena n auttaa piskelijaa löytämään itselleen mielekäs ja työelämän tarpeita knkreettisesti palveleva pinnäytetyön aihe sekä työyhteisöä löytämään kehittämistä vaativalle asialleen spiva pinnäytetyöntekijä. Opinnäytetyöpankkitiminnan avulla arkipäiväistyy entisestään myös Kemi-Trnin ammattikrkeakulun ssiaalialan kulutushjelman piskelijiden, pettajien ja työelämän edustajien välinen yhteistyö. Opinnäytetyöpankin aihealitteet vivat liittyä tavalla tai tisella ssinmin työtehtäviin julkisella, yksityisellä tai klmannella sektrilla. Ssiaalialan kulutushjelman petussuunnitelman ( ) mukaan: Ssiaalialan kulutuksen tavitteena n tuttaa vahva ssiaalialan ammattitait: yksilön ja yhteisön hyvinvinnin, timintakyvyn ja ssiaalisen sallisuuden tukeminen ssiaalialan ammatillisilla menetelmillä ja niihin liittyvällä verkstituvalla palvelu-, tutkimus- ja kehittämistiminnalla. Ammattitait sisältää: asiakastyötaidt; työyhteisöissä timimisen, hjaamisen ja jhtamisen taidt; justavan, laaja-alaisen saamisen ja valmiuden kehittää ammattialaa ja maa työtä sekä kehittämis- ja tutkimustaidt. Ssiaalialan kulutushjelmasta valmistuu ammattilaisia ssiaalipalvelujen sekä muiden yhteiskunnallisten palvelujen kehittämis-, suunnittelu- ja jhtamistehtäviin sekä eri timinta-alueiden asiakastyöhön. Ssinmit työskentelevät julkishallinnn, yhteisöjen, järjestöjen sekä yksityissektrin palveluksessa. Tästä internetistä avautuvalla lmakkeella ( interlinkki aihealitteen antajalle) työelämän edustaja, työssäppija, pettaja jne. vivat ilmittaa pinnäytetyön aiheen/aiheita pinnäytetyöpankkiin. Tästä Kemi-Trnin ammattikrkeakulun sisäisessä verkkympäristössä, intranetissa avautuvasta näkymästä ( intralinkki aihealitteita selaaville piskelijille ja pettajille) piskelija ja pettaja vivat selata pinnäytetyöpankin aihealitteita. Opinnäytetyötä hjaava pettaja vastaa aihealitteen pistamisesta pinnäytetyöntekijän ja pinnäytetyöaihealitteen lähettäneen tahn löydettyä tisensa. Opinnäytetyöpankin ylläpitämisestä nimetty vastuuhenkilö vastaa aihealitteen pistamisesta aihealitteen tekijän pinnäytetyölle asettaman taviteaikataulun määräajan ylittyessä. 5 Lisätietja Kemi-Trnin ammattikrkeakulun ssiaalialan kulutushjelman pinnäytetyöpankkitiminnasta saat ssiaalialan kulutushjelmavastaavalta ja ylipettajalta sekä ssiaali- ja terveysalan kehityspäälliköltä.
31 Sivu 31/45 SOSIONOMI (AMK) TUTKINTOON SISÄLTYVÄN OPINNÄYTETYÖN AIHEALOITE 1. Aihealitteen antavan taustayhteisö (nimi, puhelinnumer ja sähköpstisite): 2. Aihealitteen jättöpäivä internettiin: 3. Taustayhteisön yhteyshenkilö (nimi, puhelinnumer ja sähköpstisite): 4. Opinnäytetyön alustava työnimi: 5. Odtuksia pinnäytetyön tteuttamistavasta (tavitteet, khderyhmä, tutkimusjukn laajuus, aineistn keruumenetelmät tai muita humin tettavia asiita): 6. Odtuksia pinnäytetyön valmistumisaikataulusta: HUOM! Löytäessäsi mielenkiintisen aiheen pinnäytetyöpankista, ilmita aiheesi valinnasta pinnäytetyötäsi hjaavalle pettajalle, jtta hän vi varata aiheen pinnäytetyöpankista Sinulle sekä pistaa sen pinnäytetyöpankista.
32 Sivu 32/45 Liite 4. Opinnäytetyön ideapaperi IDEAPAPERI liikkeelle pääsemiseksi pinnäytetyössä Opiskelijan nimi Opinnäytetyön alustava työnimi Opinnäytetyön perustavite Opinnäytetyön idea työn lähtökhta ja knkreettiset tavitteet Opinnäytetyön khderyhmät ketä työ kskee välittömästi ja välillisesti Opinnäytetyön lähestymistapa ja näkökulma khderyhmään esim. asiakas, viranmainen ja instituuti Opinnäytetyössä mahdllisesti svellettava arviintiasetelma esim. prsessi-, tulksellisuus- ja vaikuttavuusarviinti Opinnäytetyössä tarvittavat yhteistyötaht Opinnäytetyön taustakartitus esim. yhteydet muihin vastaaviin tutkimuksiin Aikataulutus mahdllisimman tarkka työn etenemisen aikataulu
33 Sivu 33/45 Liite 5. Opinnäytetyön hankespimus SOPIMUS Kemi-Trnin ammattikrkeakulun xx timiala ja alla mainittu timeksiantaja spivat tällä spimuksella piskelijatyönä tehtävän pinnäytetyön tekemisestä alla mainituin ehdin. TOIMEKSIANTAJATIEDOT Timeksiantajan nimi ja site: xxx Yhdyshenkilö/työelämähjaaja: xxx Yhdyshenkilön/työelämähjaajan yhteystiedt: xxx OPPILAITOSTIEDOT Oppilaitksen nimi ja site: xxx Opinnäytetyön tekijä(t) ja yhteystiedt: xxx Opinnäytetyön hjaava(t) pettaja(t) ja yhteystiedt: xxx OPISKELIJATYÖNÄ TEHTÄVÄN OPINNÄYTETYÖN TIEDOT Opinnäytetyön nimi/aihe: xxx Työn aikataulu: xxx Opinnäytetyöstä aiheutuvista kustannuksista vastaa: xxx Työn tulsten tekijänikeuksista ja hyödyntämisestä svitaan seuraavaa: xxx Tulsten salassapidsta svitaan seuraavaa: xxx Työn hjaajina timivat: xxx TOIMEKSIANTAJAN OPINNÄYTETYÖSTÄ MAHDOLLISESTI MAKSAMA KORVAUS Krvaussumma: xxx Krvauksen saaja: xxx Krvauksen maksun ajankhta: xxx Js tähän spimukseen tulee muutksia, n se jkaisen sapulen uudelleen hyväksyttävä ja allekirjitettava. Tämä spimus n tehty kappaleena, yksi jkaiselle spijasapulelle. Paikka: Aika: AMK:n edustaja Timeksiantajan edustaja Opiskelija Liite. Opinnäytetyön tutkimussuunnitelma Opiskelija
34 Sivu 34/45 Liite 6. Opinnäytetyöseminaaripassi SOSIAALIALAN KOULUTUSOHJELMAN OPINNÄYTETYÖSEMINAARIPASSI Nimi & vusikurssi: Suuntautumispinnt: Opinnäytetyön hjaajat: ssinmipiskelija n sallistunut seuraaviin pinnäytetyöseminaareihin: Opinnäytetyön tekijä(t): 1. Opinnäytetyön nimi: Seminaarivastaavan pettajan allekirjitus: Seminaarin aika tila 2. HUOM! Opinnäytetyöseminaaripassi palautetaan pinnäytetyön ns. 1. hjaajalle. On sutavaa, että piskelija sallistuu kahden eri suuntaavien pintjen pinnäytetyöseminaariin. Liite 7. Opinnäytetyön hjeelliset kmmentinti- ja lukukerrat OHJAAVIEN OPETTAJIEN OHJEELLISET KOMMENTOINTI- JA LUKUKERRAT 1. Tutkimusaiheen esittely (ryhmähjaus) 2. Tutkimussuunnitelman hyväksymiskeskustelu (ryhmähjaus) 3. Tereettis-metdlgisen suuden jälkeinen palautekeskustelu (yksilöhjaus) 4. Tulssin kirjittamisen jälkeinen palautekeskustelu (yksilöhjaus) 5. Esitarkastusversin kmmentinti (yksilöhjaus)
35 Sivu 35/45 Liite 8. Kpiintilupa (
LUK -TUTKIELMAN KIRJOITUSOHJEET
LUK -TUTKIELMAN KIRJOITUSOHJEET Tekijän nimi LuK -tutkielma Ympäristötiede Kupin ylipist, ympäristötieteen laits Helmikuu 2007 2 Kupin ylipist ympäristötieteen laits LuK -tutkielma KUOPION YLIOPISTO, Lunnntieteiden
LisätiedotLähteiden käyttö. Yleistä lähteistä. Sosiaalityön ja sosiaalipedagogiikan kandidaattiseminaari ja kandidaatintutkielma 2008 2009
Ssiaalityön ja ssiaalipedaggiikan kandidaattiseminaari ja kandidaatintutkielma 2008 2009 Lähteiden käyttö Yleistä lähteistä Tieteellisen kirjittamisen pelisääntöihin kuuluu, että kirjittaja aiemmin tehtyjä
LisätiedotCAVERION OYJ:N HALLITUKSEN TYÖJÄRJESTYS. 1. Hallituksen tehtävien ja toiminnan perusta. 2. Hallituksen kokoonpano ja valintamenettely
CAVERION OYJ:N HALLITUKSEN TYÖJÄRJESTYS 1. Hallituksen tehtävien ja timinnan perusta Hallituksen tehtävät ja timintaperiaatteet perustuvat Sumen lainsäädäntöön, erityisesti sakeyhtiölakiin ja arvpaperimarkkinalakiin
LisätiedotMaahantuojat: omavalvontasuunnitelman ja sen toteutumisen tarkastuslomakkeen käyttöohje
Esittelijä Nurttila Annika Sivu/sivut 1 / 6 Maahantujat: mavalvntasuunnitelman ja sen tteutumisen tarkastuslmakkeen käyttöhje Tarkastuksen tavitteena n selvittää, nk maahantujalla mavalvntasuunnitelmassaan
LisätiedotMetropolian musiikin koulutusohjelma/ tutkintoon johtava aikuiskoulutus
Metrplian musiikin kulutushjelma/ tutkintn jhtava aikuiskulutus Alla tieta siitä, kenelle kulutus n suunnattu sekä pääpiirteittäin, mitä kulutus sisältää. Tämän listan alla n kerrttu valintakkeen rakenteesta,
LisätiedotYhteistyösopimus Kaupunkitutkimus ja metropolipolitiikka tutkimus- ja yhteistyöohjelman toteuttamisesta vuosina 2015 2018
Yhteistyöspimus Kaupunkitutkimus ja metrpliplitiikka -tutkimus- ja yhteistyöhjelman tteuttamisesta vusina 2015 2018 Yhteistyöspimus Kaupunkitutkimus ja metrpliplitiikka tutkimus- ja yhteistyöhjelman tteuttamisesta
LisätiedotSYVENTÄVÄ KÄYTÄNNÖN HARJOITTELU - OPINTOKIRJA
SYVENTÄVÄ KÄYTÄNNÖN HARJOITTELU - OPINTOKIRJA Valtineuvstn asetuksessa 351/2011 tarkitettu syventävä käytännön harjittelu (30 p) sisältyen hammaslääketieteen lisensiaatin tutkintn (330 p) Opiskelija hetu
LisätiedotKorkeakouluhakujen uudistus 2014 - infotilaisuus korkeakoulujen vieraskielisen koulutuksen virkailijoille. Verkkopäätoimittaja Satu Meriluoto, OPH
Krkeakuluhakujen uudistus 2014 - inftilaisuus krkeakulujen vieraskielisen kulutuksen virkailijille Verkkpäätimittaja Satu Merilut, OPH Osaamisen ja sivistyksen parhaaksi Opintplku Oppijan verkkpalvelu
LisätiedotHENKKARIKLUBI. Mepco HRM uudet ominaisuudet vinkkejä eri osa-alueisiin 1 (16) 28.5.2015. Lomakkeen kansiorakenne
1 (16) Mepc HRM uudet minaisuudet vinkkejä eri sa-alueisiin Khta: Kuvaus: Lmakkeen kansirakenne Lmakkeen kansirakenne Lmakkeet vidaan kategrisida tiettyyn lmakekategriaan. Tämä helpttaa käyttäjiä hakemaan
LisätiedotOpiskeluoikeusohje. 1 Ohjeen tarkoitus. Tämä ohje perustuu seuraaviin ammattikorkeakoulun toimintaa ohjaaviin säädöksiin:
Opiskeluikeushje Ohje piskeluikeudesta perustuu allaleviin säädöksiin ja sen tarkituksena n sveltaa säädöksiä Metrplia Ammattikrkeakulun pintasiissa, tukea Metrplian yhtenäisiä timintatapja ja piskeluun
Lisätiedot1. HAKIJAN TIEDOT Sukunimi Etunimet (alleviivaa puhuttelunimi) Syntymäaika
Pätevyyden tteamisjärjestelmä mudstuu pätevyydet tteavista pätevyyslautakunnista ja niitä hitavista sihteerijärjestöistä sekä pätevyyslautakunnat nimittävästä ja pätevyydet rekisteröivästä FISE Oy:stä.
LisätiedotLUKITIETOA JA TAITOA VERKOSTA Hakuaika päättyy 5.6.2009
LUKITIETOA JA TAITOA VERKOSTA Hakuaika päättyy 5.6.2009 Khderyhmä: Alkupetuksen 1- lukkien pettajat Opettaja vi lisäksi nimetä työkavereistaan 1-2 pettajaa/erityispettajaa seuraamaan verkkluentja Millin:
LisätiedotOpintojen suunnittelu ja opintoneuvonta
Lukuvusi 2010 11 Opintjen suunnittelu ja pintneuvnta Opintjen suunnittelu n lennainen sa piskelua. Suunnittelu alkaa j sillin, kun piskelija saa tiedn piskelupaikasta ja hyväksymiskirjeen mukana perustietja
LisätiedotHoitotieteen laitos. VALINTAKOE , Kysymykset ja arviointikriteerit
Hittieteen laits VALINTAKOE 15.5.2013, Kysymykset ja arviintikriteerit Kysymys 1. Nimeä tieteellisen tiedn kriteerit ja määrittele niiden sisältö (5 pistettä) (sivut 24-29) Erikssn K, Isla A, Kyngäs H,
LisätiedotVAPAAEHTOISTOIMINTA OPPIMISKOKEMUKSENA
1 Auttamallakin pitaan VAPAAEHTOISTOIMINTA OPPIMISKOKEMUKSENA Aineist n kehitetty Opetushallituksen rahittamassa kulutushankkeessa ja se perustuu kansainvälisen Cmenius-prjektin Eubis tulksiin. Aineist
LisätiedotTiedonlähteitä äidinkielen, kirjallisuuden ja mediakasvatuksen opetukseen ja oppimiseen
Kirav - kirjast avimena ppimisympäristönä Biblär - bibliteket sm ett öppet lärcentrum Tiednlähteitä äidinkielen, kirjallisuuden ja mediakasvatuksen petukseen ja ppimiseen Edu.fi http://edu.fi/etusivu Opetushallituksen
LisätiedotVäliotsikointia suositellaan käytettäväksi, sillä se parantaa kirjoituksen luettavuutta.
DOSIS KIRJOITUSOHJEET Dsikseen kirjitettaessa nudatetaan tässä esitettyjä periaatteita. Js käsikirjituksessa ei le nudatettu alla mainittuja hjeita, se vidaan palauttaa tekijälle krjattavaksi j ennen arviintia.
LisätiedotREKISTERINPITÄJÄN MUUTOKSET: Toimintamalli muutostilanteessa
Rekisterinpitäjän muutkset 1(7) REKISTERINPITÄJÄN MUUTOKSET: Timintamalli muutstilanteessa Ptilasasiakirjan rekisterinpitäjä: alkutilanne Tiet ptilaan hidssa syntyvien asiakirjjen rekisterinpitäjästä tallennetaan
Lisätiedot1. Yleistä. Tavoitteet vuodelle 2016
Timintasuunnitelma 2016 1. Yleistä JyväsRiihi ry n vunna 2000 perustettu maaseudun kehittämisyhdistys eli Leader-ryhmä. Yhdistys aktivi alueen timijita maehtiseen kehittämiseen ja yhteistyöhön. Timinnan
LisätiedotKirkkonummen musiikkiopisto - Kyrkslätts musikinstitut OPETUSSUUNNITELMA
Kirkknummen musiikkipist - Kyrkslätts musikinstitut OPETUSSUUNNITELMA 2004/2009 Kirkknummen musiikkipist - Kyrkslätts musikinstitut Kirkknummen musiikkipist n perustettu vunna 1972, kunnallistettu 1.1.1989
LisätiedotKUSTANNUSTOIMITTAJIEN TYÖEHTOSOPIMUSTA KOSKEVA NEUVOTTELU
PÖYTÄKIRJA VIESTINNÄN KESKUSLIITTO SUOMEN JOURNALISTILIITTO KUSTANNUSTOIMITTAJIEN TYÖEHTOSOPIMUSTA KOSKEVA NEUVOTTELU Aika 3.6.2016 Paikka Eteläranta 10, Helsinki Läsnä Elina Nissi edustaen VKL:a Ltta
LisätiedotBasware Konsernitilinpäätös Forum Ajankohtaista pörssiyhtiön raportoinnissa
Basware Knsernitilinpäätös Frum Ajankhtaista pörssiyhtiön raprtinnissa 16.5.2013 Samuli Perälä, KHT Ajankhtaista pörssiyhtiön raprtinnissa Arvpaperimarkkinalain muuts Mitä tieta tilinpäätöksessä n annettava
LisätiedotTämä ruutu näkyy ainoastaan esikatselutilassa.
FINLAND_Decisin_Making_March_3_4cuntry_study(1) Tämä kysely n sa neljän maan vertailututkimusta, jssa tutkitaan päätöksenteka lastensujelussa Nrjassa, Sumessa, Englannissa ja Yhdysvallissa. Samat kysymykset
LisätiedotHAKUOHJE LIIKUNNALLISEN ILTAPÄIVÄTOIMINNAN KEHITTÄMISAVUSTUKSIA VARTEN LUKUVUODELLE 2007-2008
1(5) HAKUOHJE LIIKUNNALLISEN ILTAPÄIVÄTOIMINNAN KEHITTÄMISAVUSTUKSIA VARTEN LUKUVUODELLE 2007-2008 YLEISTÄ Liikunnallisen iltapäivätiminnan kehittämishankkeiden tukemiseen liittyviä valtinavustuksia jaettaessa
LisätiedotOmaishoitajienkuntoutuskurssit
Terveyssast Kuntutusryhmä Omaishitajienkuntutuskurssit Omaishitajien kuntutuskurssit, Omaishitajien kuntutuskurssit Tiedtustilaisuus Kela uudistaa kurssipalveluja mikä muuttuu? 29.8.2012 Kelan Käpylän
LisätiedotAutismia sairastavien lasten ja nuorten sopeutumisvalmennuskurssit, perhekurssit
Terveyssast Kuntutusryhmä Autismia sairastavien lasten ja nurten speutumisvalmennuskurssit, perhekurssit Tiedtustilaisuus Kela uudistaa kurssipalveluja mikä muuttuu? 29.8.2012 Kelan Käpylän timital Autismia
LisätiedotMAKSETUISTA ELÄKKEISTÄ ELÄKESELVITTELYÄ VARTEN ETK:LLE ANNETTAVAN ELÄKEMENOTIEDOSTON SEKÄ PERINTÄTIEDOSTON TÄYTTÖOHJE VUODELLE 2013
1 (25) MAKSETUISTA ELÄKKEISTÄ ELÄKESELVITTELYÄ VARTEN ETK:LLE ANNETTAVAN ELÄKEMENOTIEDOSTON SEKÄ PERINTÄTIEDOSTON TÄYTTÖOHJE VUODELLE 2013 Sisällysluettel OSA I: ELÄKEMENOTIEDOSTON TÄYTTÖOHJE... 3 YLEISTÄ...
LisätiedotSydänvikaa sairastavien lasten ja nuorten sopeutumisvalmennuskurssit
Terveyssast Kuntutusryhmä Sydänvikaa sairastavien lasten ja nurten speutumisvalmennuskurssit Lasten ja nurten speutumisvalmennuskurssit, t Tiedtustilaisuus Kela uudistaa kurssipalveluja mikä muuttuu? 29.8.2012
LisätiedotAspergerin oireyhtymää ja ADHD:ta sairastavien lasten ja nuorten sopeutumisvalmennuskurssit, perhekurssit
Terveyssast Kuntutusryhmä Aspergerin ireyhtymää ja ADHD:ta sairastavien lasten ja nurten speutumisvalmennuskurssit, perhekurssit Tiedtustilaisuus Kela uudistaa kurssipalveluja mikä muuttuu? 29.8.2012 Kelan
LisätiedotMuistilistan tarkoitus: Valvotaan lain toteutumista sekä tavoitteiden, toimenpiteiden ja koulun tasa-arvotyön seurantamenettelyn laatua.
Muistilista tasa-arvtyön laadunvalvntaan Muistilistan tarkitus: Valvtaan lain tteutumista sekä tavitteiden, timenpiteiden ja kulun tasa-arvtyön seurantamenettelyn laatua. Jhdant: Muistilistat timivat usein
LisätiedotTilannekatsaus 17.11.2015 Eero Ehanti
Tilannekatsaus 17.11.2015 Eer Ehanti Muse 2015 visit Museiden sähköiset aineistt ja tiedt säilyvät, liikkuvat ja avautuvat! Standardeihin perustuvat Museiden luettelintihjeet kertvat mitä ja missä mudssa
LisätiedotAvoHILMO-aineistojen mukainen hoitoonpääsyn odotusaika raportti
1 AvHILMO-aineistjen mukainen hitnpääsyn dtusaika raprtti 26.5.2014 Käyttöhjeisiin n kttu lyhyesti keskeisiä asiita AvHILMO aineiststa kstetuista perusterveydenhulln hitnpääsyn raprteista, niissä liikkumisesta,
LisätiedotH.C. Ericsson (HCE), J. Lehtinen (JL), K. Saarhelo (KTS), R. Suonsilta (RS), J. Tainio (JT), R. Valjus (RV)
Sumen Viklaliitt ry. Snipe Class Internatinal Racing Assciatin Organisaati Sumen Viklaliitt ry. Kansallissihteeri Juha Lehtinen GSM +358 0500 777 299 e-mail juha.lehtinen@snipeimprt.fi Internet www.snipe.fi
LisätiedotKR-Tukefin 2011-2012 Korjausrakentamiseen uusia toimintamalleja ARA ja TEKES. Loppuraportti
KR-Tukefin 2011-2012 Krjausrakentamiseen uusia timintamalleja ARA ja TEKES Lppuraprtti Sisältö Tiivistelmä sivu 1. KR-Tukefin tuttavuushanke 3 1.1. KR-Tukefin- hanke ja sen tavitteet 3 1.2. Hankkeen eteneminen
LisätiedotOminaisuus- ja toimintokuvaus Idea/Kehityspankki - sovelluksesta
www.penspace.fi inf@penspace.fi 15.6.2015 1 Ominaisuus- ja timintkuvaus Idea/Kehityspankki - svelluksesta 1. Yleistä Kun jäljempänä puhutaan prjektista, tarkitetaan sillä mitä tahansa kehittämishjelmaa
LisätiedotKTJkii-aineistoluovutuksen tietosisältö
KTJkii-aineistluvutuksen tietsisältö 2008-02-12 Versi 1.05 2009-02-10 Versi 1.06 2010-02-16 Versi 1.07 2011-02-14 Versi 1.08 2012-02-13 Versi 1.09 2013-02-25 Versi 1.10 2014-02-10 Versi 1.11 Yleistä Ominaisuustietjen
LisätiedotLÄÄKEHOITOSUUNNITELMA VARHAISKASVATUKSESSA
LÄÄKEHOITOSUUNNITELMA VARHAISKASVATUKSESSA Kangasalan varhaiskasvatus tarjaa lapsen ja perheen tarvitsemat varhaiskasvatuspalvelut perheen tilanteen ja tarpeen mukaisesti; kkpäivähita, sapäivähita, perhepäivähita,
LisätiedotMoottoroidun B-ryhmän varjoliitimen koulutusohjelma
Mttridun B- varjliitimen kulutushjelma Tämä kulutushjelma n Sumen ilmailuliitt (SIL) ry:n hyväksymä yleisesti käytettävä kulutushjelma, jka tulee 1.1.2012 päivätyn mttridun varjliitimen kulutushjeen rinnalle.
LisätiedotOngelma 1: Mistä joihinkin tehtäviin liittyvä epädeterminismi syntyy?
Ongelma : Mistä jihinkin tehtäviin liittyvä epädeterminismi syntyy? 0-0 Lasse Lensu Ongelma : Miten vidaan pelata algritmisesti? 0-0 Lasse Lensu Ongelma : Onk mahdllista pelata ptimaalisesti? 0-0 Lasse
LisätiedotOpetussuunnitelman tutkintokohtainen osa Kone- ja metallialan perustutkinto 2015 Koneistaja Levyseppähitsaaja
n tutkintkhtainen sa Kne- ja metallialan perustutkint 2015 Kneistaja Levyseppähitsaaja Oph määräys 50/011/2014 Luksian hallitus 12.6.2015 Sisältö 1 Kne-ja metallialan kuvaus ja arvperusta sekä perustutkinnn
LisätiedotLIITE III RAHOITUS- JA SOPIMUSSÄÄNNÖT
FI_Annex III_mnbeneficiary_valmis.dc I. JOHDANTO LIITE III RAHOITUS- JA SOPIMUSSÄÄNNÖT Tämä liite täydentää spimuksessa määriteltyjä ehtja tuen käyttämisestä hankkeen eri kululukissa. Nämä tarkennukset
LisätiedotRFID-tunnistus rengastuotannossa pilotin kokemuksia
Sivu 1/5 Vastaanttajat EGLO-raprtit, LVM Versit Nr Pvm Muuts Laatija 1.0 23.5.2006 Julkinen versi Antti Virkkunen Raprtti RFID-tunnistus rengastutannssa piltin kkemuksia Yhteyshenkilöt: Antti Virkkunen
LisätiedotAspergerin oireyhtymää ja ADHD:ta sairastavien aikuisten kuntoutuskurssit, osittaiset perhekurssit
Terveyssast Kuntutusryhmä Aspergerin ireyhtymää ja ADHD:ta sairastavien aikuisten kuntutuskurssit, sittaiset perhekurssit Tiedtustilaisuus Kela uudistaa kurssipalveluja mikä muuttuu? 29.8.2012 Kelan Käpylän
LisätiedotVALMA-KOULUTUS AMMATILLISEEN KOULUTUKSEEN VALMENTAVA KOULUTUS
AMMATILLISEEN KOULUTUKSEEN VALMENTAVA KOULUTUS VALMA-kulutus n hyvä vaihteht sinulle js haluat tutustua erilaisiin kulutusalihin ja ammatteihin tarvitset lisäaikaa ja hjausta kulutuksen ja ammatin valinnassa
LisätiedotKUNTAKOORDINAATTORIEN NEUVOTTELUPÄIVÄ Oppilas- ja opiskelijahuollon palvelurakenteen ja laadun kehittäminen
KUNTAKOORDINAATTORIEN NEUVOTTELUPÄIVÄ Oppilas- ja piskelijahulln palvelurakenteen ja laadun kehittäminen Oppilashult ja turvallisuuden edistäminen Kdin ja kulun yhteistyö Heidi Peltnen, petusneuvs 29.9.2010,
LisätiedotMUTKAPOLUN PÄIVÄKODIN ESIOPETUKSEN TOIMINTASUUNNITELMA 12.8.2013 31.5.2014. Auringonpilkkujen ryhmä. Päivänsäteiden ryhmä
MUTKAPOLUN PÄIVÄKODIN ESIOPETUKSEN TOIMINTASUUNNITELMA 12.8.2013 31.5.2014 Auringnpilkkujen ryhmä Päivänsäteiden ryhmä 1. YKSIKKÖ Mutkaplun päiväkti n Rajamäen uusin ja suurin 5-ryhmäinen päiväkti, jka
LisätiedotINSPIREn määrittelyjen mukaisen tietotuotteen muodostaminen: <TEEMAN NIMI>
INSPIREn määrittelyjen mukaisen tiettutteen mudstaminen: Suunnitelma Otsikk INSPIREn määrittelyjen mukaisen tiettutteen mudstaminen: Päivämäärä Aihe/alue Tiettutteet
LisätiedotLeena Suurpää, Nuorisotutkimusverkosto (Nuorisotutkimusseura ry.), puheenjohtaja Katariina Soanjärvi, Humanistinen ammattikorkeakoulu, sihteeri
1 Nuristyön kehittämisverkst MUISTIO 4/2010 Kkus: Krdinaatiryhmän kkus Aika: ti 30.11.2010 kl 13.00 15.55 Paikka: Läsnä: DIAK (etelä), Järvenpää Päivi Harinen, Itä-Sumen ylipist (YUNET) Elna Hirvnen, Tampereen
Lisätiedot22.8.2014 Dnro OUKA/7126/02.08.00/2014. Hankinnassa noudatetaan lakia julkisista hankinnoista (348/2007) sekä lakia täydentävää asetusta (614/2007).
TARJOUSPYYNTÖ 1(7) 22.8.2014 Dnr OUKA/7126/02.08.00/2014 OULUNSALON KIRJASTON PALAUTUSAUTOMAATTI Hankinnan tausta ja tarkitus Oulun kaupunginkirjast-maakuntakirjast (hankintayksikkö/tilaaja) pyytää tarjustanne
LisätiedotPITKÄAIKAISSÄILYTYKSEN AINEISTOJEN PAKETOINNIN PILOTIN SUUNNITELMA
PITKÄAIKAISSÄILYTYKSEN AINEISTOJEN PAKETOINNIN PILOTIN SUUNNITELMA V0.1 Tämä määrittely n sa petusministeriön Kansallinen digitaalinen kirjast hanketta (hankenumer OPM039:00/2008) SISÄLTÖ 1 Jhdant... 3
LisätiedotOngelma 1: Mistä joihinkin tehtäviin liittyvä epädeterminismi syntyy?
Ongelma : Mistä jihinkin tehtäviin liittyvä epädeterminismi syntyy? 0-0 Lasse Lensu Ongelma : Miten vidaan pelata algritmisesti? 0-0 Lasse Lensu Ongelma : Onk mahdllista pelata ptimaalisesti? 0-0 Lasse
LisätiedotKuntien kulttuuritoiminnasta annetun lain uudistaminen
Opetus- ja kulttuuriministeriö Lausuntpyyntö 18.05.2018 OKM/93/040/2017 Kuntien kulttuuritiminnasta annetun lain uudistaminen Jhdant Opetus- ja kulttuuriministeriö pyytää lausunta liitteenä levasta muistista
LisätiedotSuomi 100 -tukiohjelma
Sumi 100 -tukihjelma 1. Tavitteet Sumen valtillisen itsenäisyyden satavutisjuhlavutta vietetään vunna 2017. Valtineuvstn kanslian asettama Sumi 100 -hanke vastaa juhlavuden hjelman rakentamisesta. Ohjelman
LisätiedotMENETTELYTAPAOHJE RAKENNUTTAMINEN HSY JA KAUNIAISTEN KAUPUNKI 17.6.2015 Liite 3
VESIHUOLLON RAKENNUTTAMISEN ERITYISPIIRTEET Sisällysluettel 1 Menettelytapahje ja sen käyttö... 2 2 Hankinta... 2 2.1 Urakan valmistelu ja kilpailutus... 2 2.2 Tarjus... 3 2.3 Tilaus... 3 2.4 Lisä- ja
LisätiedotTUKEA LAJILIITTOJEN LASTEN JA NUORTEN URHEILUN KEHITTÄMISTYÖHÖN 2011 12
TUKEA LAJILIITTOJEN LASTEN JA NUORTEN URHEILUN KEHITTÄMISTYÖHÖN 2011 12 Lajiliittjen n mahdllista hakea tukea lasten ja nurten urheilun (6-19v) kehittämistyöhön. Nuri Sumi tukee lajiliittjen kehittämistimia
LisätiedotSisäkorvaistutteen saaneiden lasten kuntoutuksen ja tulkkauspalvelujen tarkoituksenmukaisuus ja tulevaisuuden tarve. 2. vaiheen haastattelututkimus.
Sisäkrvaistutteen saaneiden lasten kuntutuksen ja tulkkauspalvelujen tarkituksenmukaisuus ja tulevaisuuden tarve. 2. vaiheen haastattelututkimus. ---------------------------------------------------------------------
LisätiedotKOLMIPORTAINEN TUKI ESIOPETUKSESSA (POL 16, 16a, 17, 17a )
KOLMIPORTAINEN TUKI ESIOPETUKSESSA (POL 16, 16a, 17, 17a ) YLEINEN TUKI Yleinen tuki n jkaiselle lapselle annettavaa esipetusta, jssa hänen yksilölliset tarpeensa ja ppimisedellytyksensä humiidaan yhteistyössä
LisätiedotOHJATAAN YHDESSÄ. Opiskelija. Opinto-ohjaaja. Hoksaajaopettaja. Vastuuopettaja. Erityisen tuen ohjaava opettaja. Opettaja.
Opintsihteeri OHJATAAN YHDESSÄ Hksaajapettaja Opint-hjaaja Erityisen tuen hjaava pettaja Opiskelija Vastuupettaja Opettaja Terveydenhitaja OPINTO-OHJAAJA Dia 1 kulutusten markkininti piskelijarekrytinti
LisätiedotLausuntopyyntökysely
SOSIAALI-JA 1 0 TERVEYSMINISTERIÖ Lausuntpyyntökysely Ohjeet: Sähköisessä kyselylmakkeessa vi liikkua edestakaisin painamalla Edellinen- tai Seuraava - painikkeita. Kyselyssä n mahdllista edetä vastaamatta
LisätiedotLUKITIETOA JA TAITOA VERKOSTA koulutus Hakuaika päättyy 15.1.2010
LUKITIETOA JA TAITOA VERKOSTA kulutus Hakuaika päättyy 15.1.2010 Khderyhmä: Varsinaiset sallistujat: Alkupetuksen erityispettajat Luentjäsenet: Varsinainen sallistuja vi lisäksi nimetä työkavereistaan
LisätiedotPROJEKTISUUNNITELMA 26.4.2010
1 Tarjuspyyntö, LIITE 4. NAANTALIN STRATEGISEN YLEISKAAVA PROJEKTISUUNNITELMA 26.4.2010 Tämä prjektisuunnitelma sittaa mm. strategisen yleiskaavan tarpeellisuuden, kuinka laatimisprsessi n tarkitus viedä
LisätiedotHelsingin kaupunki Esityslista 8/2015 1 (5) Sosiaali- ja terveyslautakunta Sotep/7 28.04.2015
Helsingin kaupunki Esityslista 8/2015 1 (5) 7 Perhekeskuspiltin valmistelutilanne HEL 2015-004845 T 06 00 00 Päätösehdtus Esittelijän perustelut päättää merkitä tiedksi perhekeskuspiltin valmistelun tilanteen.
LisätiedotVerkkokurssin suunnittelu
Verkkkurssin suunnittelu Yleistä Kun suunnittelet verkk-petusta ja -hjausta, lähde liikkeelle ensin mahdllisimman yksinkertaisesta tteutuksesta. Näin pääset npeasti liikkeelle ja piskelijat speutuvat mahdllisesti
LisätiedotArvioinnin kohteena ovat: Oman työn suunnittelu Työn kokonaisuuden hallinta Laatutavoitteiden mukainen toiminta
ASIAKASPALVELU, 20 v Arviinnin khde Ammattisaamisen näyttö Muu saamisen arviinti 1. Työprsessien hallinta Arviinnin khteena vat: Työhyvinvinnista hulehtiminen 3. Työn perustana levan tiedn hallinta Työympäristöstä
LisätiedotAjankohtaiskatsaus, Peltotuki 2016.1
Ajankhtaiskatsaus, Pelttuki 2016.1 Sftsal Oy huhtikuu 2016 Seuraa Pelttuen alkuruudun Tiedtteet-timinta ja sivustn www.sftsal.fi ajankhtaistiedtteita! Lyhyesti Muista palauttaa 5 vuden viljelysuunnitelma
LisätiedotDNA OY:N LAUSUNTO KUSTANNUSSUUNTAUTUNEEN HINNAN MÄÄRITTELYYN SOVELLETTAVASTA MENETELMÄSTÄ SUOMEN TELEVISIOLÄHETYSPALVELUIDEN MARKKINALLA
1 (6) Vivi 1110/230/2013 DNA OY:N LAUSUNTO KUSTANNUSSUUNTAUTUNEEN HINNAN MÄÄRITTELYYN SOVELLETTAVASTA MENETELMÄSTÄ SUOMEN TELEVISIOLÄHETYSPALVELUIDEN MARKKINALLA [Liikesalaisuudet merkitty hakasulkein]
LisätiedotTARVITSEMASI PALVELUT PAIKASTA RIIPPUMATTA
TARVITSEMASI PALVELUT PAIKASTA RIIPPUMATTA Palveludirektiivin tarkituksena n tuda kuluttajille enemmän valinnanvaraa, enemmän vastinetta rahille ja paremmat mahdllisuudet käyttää palveluja eri pulilta
LisätiedotMENETTELYTAPAOHJE RAKENNUTTAMINEN HSY JA HELSINGIN KAUPUNKI 17.6.2015 Liite 3
Sisällysluettel 1 Menettelytapahje ja sen käyttö... 2 2 Hankinta... 2 2.1 Urakan valmistelu ja kilpailutus... 2 2.2 Tarjus... 3 2.3 Tilaus... 3 2.4 Lisä- ja muutstyöt... 3 3 Valvnta... 4 4 Vastaantt...
LisätiedotKuopion kaupunki Pöytäkirja 1/2016 1 (1) Kaupunkirakennelautakunta 7 27.01.2016. 7 Asianro 201/10.00.02.01/2016
Kupin kaupunki Pöytäkirja 1/2016 1 (1) 7 Asianr 201/10.00.02.01/2016 Puijnlaaksn etelärinteen tnttien luvutusehdt Kiinteistöjhtaja Jari Kyllönen Maamaisuuden hallintapalvelujen tukipalvelut Tekninen lautakunta
LisätiedotLIIKETOIMINNAN KEHITTÄMISEEN JA YRITYKSEN MUUTOSTILANTEISIIN LIITTYVÄT PALVELUT
TARJOUSPYYNTÖ 1(4) LIIKETOIMINNAN KEHITTÄMISEEN JA YRITYKSEN MUUTOSTILANTEISIIN LIITTYVÄT PALVELUT Lestijärven kunta Kaustisen seutukunta ja sen hallinnima InnKas -prjekti (S 12115) tarjaa prjektissa mukana
Lisätiedotpienempää, joten vektoreiden välinen kulma voidaan aina rajoittaa välille o. Erikoisesti on
5 Pistetul ja sen svellutuksia Kun kahdella vektrilla, a ja b n hteinen alkupiste, niiden määräämät pulisurat jakavat tasn kahteen saan, kahteen kulmaan, jtka vat tistensa eksplementtikulmia, siis kulmia,
LisätiedotPubMed pikaopas. 1. Yksinkertainen haku, haku vapain sanoin
PubMed pikapas 1. Yksinkertainen haku 2. Rajaukset 3. Advanced Search 4. Haku MeSH-termein 5. Hakutulksen käsittely, tulstus ja lajittelu 6. Tietyn viitteen etsiminen 1. Yksinkertainen haku, haku vapain
LisätiedotFenomenografia laadullisena tutkimussuuntauksena
Fenmengrafia laadullisena tutkimussuuntauksena 02/14/2012 MK 8.12.2012 Maarit Kallimäki Fenmengrafian peruslähtökhdat Fenmengrafia tutkii ihmisten käsitysten eravuuksia. Lähestymistavan perustajan Ference
LisätiedotSydänsairauksia sairastavien aikuisten kuntoutuskurssit
Terveyssast Kuntutusryhmä Sydänsairauksia sairastavien aikuisten kuntutuskurssit Aikuisten kuntutuskurssit, sittaiset perhekurssit Tiedtustilaisuus Kela uudistaa kurssipalveluja mikä muuttuu? 29.8.2012
LisätiedotYstävän apuri. Palveluihin ohjaamisen opasvihko ikäihmisen ystävälle. Ystävätoiminnan alueellisen tuen kehittämisprojekti 2012-
Ystävän apuri Palveluihin hjaamisen pasvihk ikäihmisen ystävälle Ystävätiminnan alueellisen tuen kehittämisprjekti 2012- TAVALLISEN IHMISEN TAIDOIN Oppaan sisällöstä: Opas n tarkitettu Punaisen Ristin
LisätiedotOpetussuunnitelman tutkintokohtainen osa Sosiaali- ja terveysalan perustutkinto 2015 Lasten ja nuorten hoidon ja kasvatuksen Mielenterveys- ja
n tutkintkhtainen sa Ssiaali- ja terveysalan perustutkint 2015 Lasten ja nurten hidn ja kasvatuksen Mielenterveys- ja päihdetyön Sairaanhidn ja hulenpidn saamisalat Lähihitaja Oph määräys 79/011/2014 Luksian
LisätiedotMonialaisen kieliasiantuntijan maisteriohjelma opintosuuntana saksan kieli ja kulttuuri
Opetussuunnitelma 2017-2020. LUONNOSVERSIO 2.2.2017 Mnialaisen kieliasiantuntijan maisterihjelma pintsuuntana saksan kieli ja kulttuuri Opetussuunnitelma n pettajille ja piskelijille tarkitettu hjeist
LisätiedotYrityksen maksut -palvelu. Palvelukuvaus
Yrityksen maksut -palvelu Palvelukuvaus Sisällys 1 Sanmakuvaukset... 3 1.1 Maksutimeksiant asiakkaalta pankkiin... 3 1.2 Palaute pankista asiakkaalle... 3 1.3 Maksun peruutuspyyntö... 4 2 Edellytykset...
LisätiedotSelkärankareumaa, nivelreumaa ja niiden sukuisia sairauksia sairastavien sopeutumisvalmennuskurssit
Terveyssast Kuntutusryhmä Selkärankareumaa, nivelreumaa ja niiden sukuisia sairauksia sairastavien speutumisvalmennuskurssit Aikuisten speutumisvalmennuskurssit Tiedtustilaisuus Kela uudistaa kurssipalveluja
LisätiedotTURVALLISEN OPISKELUYMPÄRISTÖN EDISTÄMINEN JA SORA- LAINSÄÄDÄNNÖN SOVELTAMINEN KEMI-TORNION AMMATTIKOR- KEAKOULUSSA
TURVALLISEN OPISKELUYMPÄRISTÖN EDISTÄMINEN JA SORA- LAINSÄÄDÄNNÖN SOVELTAMINEN KEMI-TORNION AMMATTIKOR- KEAKOULUSSA Ammattikrkeakulun hallitus hyväksynyt 28.8.2013 2 Sisällysluettel Jhdant... 3 1. Kaikkia
LisätiedotTekes teknologian ja innovaatioiden kehittämiskeskus
DM 450969 02-2009 Cpyright Tekes Tekes teknlgian ja innvaatiiden kehittämiskeskus Innvaatitiminnan edistämisen edelläkävijä Tekes verkstja innvaatiille Palvelut Asiakkaat Resurssit rahitusta ja asiantuntemusta
LisätiedotKAKSIKÄYTTÖTUOTTEIDEN VIENTIVALVONTA ASIOINTIPALVELUN AVULLA
ULKOASIAINMINISTERIÖ 10.1.2014 1(5) OHJE KAKSIKÄYTTÖTUOTTEIDEN VIENTIVALVONTA ASIOINTIPALVELUN AVULLA Kaksikäyttötutteiden vientivalvntaan liittyvät ilmitukset ja hakemukset jätetään sähköisiä lmakkeita
LisätiedotKITI - kilpailu anomuksesta ajoon. Ohjeistus kilpailujen anomisesta ja muokkaamisesta KITIssä.
KITI - kilpailu anmuksesta ajn Ohjeistus kilpailujen anmisesta ja mukkaamisesta KITIssä. Kilpailun anminen kalenteriin KITIssä Kilpailun vi ana kalenteriin KITIssä henkilö, jlla n jäsenrekisterin ylläpitäjän
LisätiedotOpetussuunnitelman tutkintokohtainen osa Sähkö- ja automaatiotekniikan perustutkinto 2015 Sähköasentaja, Automaatioasentaja
n tutkintkhtainen sa Sähkö- ja autmaatitekniikan perustutkint 2015 Sähköasentaja, Autmaatiasentaja Oph määräys 77/011/2014 Luksian hallitus 24.4.2015 Sisältö 1 Sähkö- ja autmaatialan kuvaus ja arvperusta
LisätiedotVastuukäyttäjän tehtävät
Vastuukäyttäjän tehtävät 22.3.2013 Satu Hrnbrg Opetus- ja kulttuuriministeriön tiedte 3/500/2013 Kulutuksen järjestäjä nimeää 2-6 vastuukäyttäjää, jiden tehtäviä vat Perehtyminen rganisaati-, kulutustarjnta-
LisätiedotPalvelujen tuottaja ja toinen sopijaosapuoli on Eteva kuntayhtymä
Palveluspimus 1 (4) 1 Spijasapulet 1.1 Tilaaja Palvelujen tilaajana timii Frssan kaupunki 1.2 Tuttaja Palvelujen tuttaja ja tinen spijasapuli n 2 Spimuksen rajaus 2.1 Spimus perustuu Tämä palveluspimus
LisätiedotJFunnel: Käytettävyysohjatun vuorovaikutussuunnittelun prosessiopas
Versi 2/2010 JFunnel: Käytettävyyshjatun vurvaikutussuunnittelun prsessipas Kirjittaja n timinut käytettävyysasiantuntijana, - tutkijana ja -kuluttajana 15 vuden ajan. Hän n kehittänyt ja sveltanut käytettävyyssuunnittelun
LisätiedotOhje tutkielman tekemiseen
Sauvon koulukeskus 2011 Ohje tutkielman tekemiseen Aiheen valinta Etsi materiaalia Valitse itseäsi kiinnostava aihe. Sovi opettajan kanssa aiheen rajaus. Pyydä opettajalta tutkielmapassiin merkintä aiheen
LisätiedotAkaa: Onnistunut työ tekee hyvää -hankkeen työpaja
1 Akaa: Onnistunut työ tekee hyvää -hankkeen työpaja muisti aika 23.11.2015 kl 13-16: kahvit nin kl 14.15-14.30 paikka valtuustsali sallistujat lapsiperhepalveluissa timivat Aiemmin n lähetetty (ja löytyvät
LisätiedotTee tutkielma. Kandidaattiseminaari Seija Jalagin Historiatieteet Oulun yliopisto
Tee tutkielma Kandidaattiseminaari Seija Jalagin Histriatieteet Oulun ylipist 15.1.2013 Kandidaattiseminaarissa Esitetään ma tutkimussuunnitelma ja valmis tutkielma (15 20 s.) Oppnidaan tisen seminaarilaisen
Lisätiedotymmärtää latinan kielen käyttöä ja merkitystä myöhempinä aikoina
ANTIIKIN KULTTUURI 2015-2017 Antiikin kulttuuri n vapaa sivuaine kaikille ylipistn piskelijiksi hyväksytyillä. Oppiaineessa tutustutaan pääpiirteissään antiikin kulttuurin eri sa-alueisiin. Laajan yleissivistyksen
LisätiedotOHJEITA, JOILLA ATTOT MUUTETAAN YTOIKSI
OHJEITA, JOILLA ATTOT MUUTETAAN YTOIKSI JOHTO-hanke 03/2015 YTO-työryhmä Sisällysluettel Sisällys 1. Yleisiä periaatteita... 2 2. Ohjeet nudatettavaksi 31.7.2015 asti... 4 1. Päättävät piskelijat... 4
LisätiedotVapaan sivistystyön kestävän kehityksen kriteerit ja sertifiointi
Vapaan sivistystyön kestävän kehityksen kriteerit ja sertifiinti Kestävä kehitys vapaan sivistystyön petukseen ja arkeen -seminaari Tampere 8.11.2012 Oulu 15.11.2011 Erkka Laininen OKKA-säätiö Perustettu
LisätiedotSPL TAMPEREEN PIIRI: SEURATUTOROINTI
SPL TAMPEREEN PIIRI: SEURATUTOROINTI Tampellan esplanadi 6, 33100 Tampere, puh. 010 841 1880, fax 010 841 1888, www.pallliitt.fi/tampere Jaettu vastuu auttaa yhteisöä kehittymään Ihmisyhteisöt rakentuvat
LisätiedotUniapneaoireyhtymää sairastavien aikuisten kuntoutuskurssit, osittaiset perhekurssit
Terveyssast Kuntutusryhmä Uniapneaireyhtymää sairastavien aikuisten kuntutuskurssit, sittaiset perhekurssit Tiedtustilaisuus Kela uudistaa kurssipalveluja mikä muuttuu? 29.8.2012 Kelan Käpylän timital
Lisätiedot3. Rekisterin nimi Lappeenrannan kaupungin joukkoliikenteen matkakorttijärjestelmän asiakasrekisteri
Rekisteriselste, laatimispäivä 8.6.2015 Henkilötietlaki (523/1999) 10 1. Rekisterinpitäjä Yhteystiedt Lappeenrannan kaupunki Lappeenrannan kaupunki, Tekninen timi, kadut ja ympäristö Villimiehenkatu 1
LisätiedotKemi-Tornionlaakson koulutuskuntayhtymä Lappia Mediatalon neuvotteluhuone, Urheilukatu 6, Tornio
POHJOISEN KULTTUURI-INSTITUUTTI Jhtryhmä 5/2013 PÖYTÄKIRJA Aika 16.10.2013 kl 10.00 12.33 Paikka Kemi-Trninlaaksn kulutuskuntayhtymä Lappia Mediataln neuvtteluhune, Urheilukatu 6, Trni Osallistujat VARSINAINEN
LisätiedotFibromyalgiaa sairastavien sopeutumisvalmennuskurssit
Terveyssast Kuntutusryhmä Fibrmyalgiaa sairastavien speutumisvalmennuskurssit Aikuisten speutumisvalmennuskurssit Tiedtustilaisuus Kela uudistaa kurssipalveluja mikä muuttuu? 29.8.2012 Kelan Käpylän timital
LisätiedotHengityssairautta sairastavien aikuisten kuntoutuskurssit
Terveyssast Kuntutusryhmä Hengityssairautta sairastavien aikuisten kuntutuskurssit Tiedtustilaisuus Kela uudistaa kurssipalveluja mikä muuttuu? 29.8.2012 Kelan Käpylän timital Hengityssairauksia sairastavien
Lisätiedotqwertyuiopasdfghjklzxcvbnm qwertyuiopasdfghjklzxcvbnm qwertyuiopasdfghjklzxcvbnm qwertyuiopasdfghjklzxcvbnm qwertyuiopasdfghjklzxcvbnm
OHJEITA PUNOMO.FI:N TEEITSE-SIVUSTON JULKAISIJOILLE Tällä pääset alkuun! 4.8.2013 Pirj Sinerv qwertyuipasdfghjklzxcv Sisällys OHJEITA PUNOMO.FI:N TEEITSE-SIVUSTON JULKAISIJOILLE... 0 1. JULKAISUOIKEUDEN
Lisätiedot