Strateginen yleiskaava

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Strateginen yleiskaava"

Transkriptio

1 S U U N N IT T EL U JA T EK N IIK K A INKOON KUNTA Strateginen yleiskaava FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY P16317

2 Kaavalunnksen selstus 1 (109) 1 TUNNISTETIEDOT Kunta: Kaavan nimi: Kaavittaja: Inkn kunta Strateginen yleiskaava Inkn kunta tekninen jhtaja Emilia Hrttanainen p Kaavan laatija: FCG Suunnittelu ja tekniikka Oy arkkitehti SAFA Anssi Savisal puh Vireilletul: kuulutus Käsittely: tekninen lautakunta (kaavan kuulutus vireille, OAS nähtäville) tekninen lautakunta (mititusperusteet) kunnanhallitus (mititusperusteet) kunnanvaltuust (mititusperusteet iltakulussa) kunnanvaltuust (mititusperusteet) tekninen lautakunta (yleiskaavalunns tiedksi) tekninen lautakunta (yleiskaavalunns nähtäville) nn FCG Finnish Cnsulting Grup Oy Osmntie 34, PL 950, Helsinki Puh , fax , Y-tunnus Ktipaikka Helsinki

3 Kaavalunnksen selstus 2 (109) 2 TIIVISTELMÄ 2.1 Suunnittelualue 2.2 Suunnittelun keskeiset tavitteet Suunnittelualue kattaa kk Inkn kunnan alueen läntisellä Uudellamaalla. Kaavan keskeiset tavitteet vat: Yhdyskuntarakenteen ja kunnallistekniikan kehittämisen painpistealueiden määrittely, Asumisen ja erityisesti haja-asutuksen kknaismititus erilaisilla alueilla, sekä Yhdyskunnan ektehkkuuden ja hiilitaseen parantaminen pitkällä aikavälillä. Työpaikka-alueet tarkastellaan erikseen ilman erityistä kk kunnan kattavaa mititusta. Kaavan tavitevusi n 2035, jta n aiemmin käytetty myös maankäyttöstrategian tavitevutena. Kaavassa varaudutaan tasaiseen 1,5 %:n väestönkasvuun, jka merkitsisi nin 8000 asukasta vuteen 2035 mennessä. 2.3 Yleiskaavaratkaisun keskeinen sisältö Yleiskaavalunnksessa sitetaan nykyisen yhdyskuntarakenteen laajenemisalueet, jtka n tarkitettu asemakaavitettavaksi. Kyläalueet n sitettu niiden sijainnin perusteella AT- tai A-merkinnöillä. Maaseutualueet n sitettu erilaisilla M-merkinnöillä (MTH, MY, MA) sen mukaan, missä määrin paikalliset lsuhteet mahdllistavat hajarakentamisen sijittamisen. Työpaikka-alueet n sitettu nykyisen yleiskaavan mukaisesti. Yleiskaavalunnksessa n sitettu maakunnalliset vimalinjat, jhdt, maantiet ja pääkkjakadut, laivaväylät sekä virkistysreitit. Luntkhteet n sitettu valtakunnallisten ja seudullisten tietkantjen perusteella, ja niiden ympärille n mitituksessa humiitu sujavyöhyke. Muinaismuistt sekä maisema- ja rakennussujelukhteet n sitettu yleiskaavaa varten laadittujen selvitysten perusteella. 2.4 Yleiskaavalunnksen keskeiset vaikutukset Yleiskaavalunns täydentää ja tukee nykyistä palvelurakennetta sekä liikenne- ja kunnallisteknistä verksta. Yleiskaavalunnksessa ludaan edellytykset nykyisen taajamarakenteen tiivistämiselle kylissä ja keskustassa. Yhdyskuntarakenteen laajenemisalueet sijittuvat keskustan ja kylien välittömään vaikutuspiiriin. Maaseutualueilla kunnan sisäinen liikkuminen tapahtuu vittpulisesti henkilöautlla myös yleiskaavan tteutuessa. Kunnan ulkpulelle FCG Finnish Cnsulting Grup Oy Osmntie 34, PL 950, Helsinki Puh , fax , Y-tunnus Ktipaikka Helsinki

4 Kaavalunnksen selstus 3 (109) suuntautuvan työmatkaliikenteen siirtymistä entistä enemmän käyttämään jukkliikennettä n tuettu krstamalla jukkliikennekäytävien yhdyskuntarakenteen kehittämistä. Kaava-alueen rajaus ja sijainti. Phjakartta: Lgica, Maanmittauslaits FCG Finnish Cnsulting Grup Oy Osmntie 34, PL 950, Helsinki Puh , fax , Y-tunnus Ktipaikka Helsinki

5 Kaavalunnksen selstus 4 (109) Sisällysluettel 1 Tunnistetiedt TIIVISTELMÄ Suunnittelualue Suunnittelun keskeiset tavitteet Yleiskaavaratkaisun keskeinen sisältö Yleiskaavalunnksen keskeiset vaikutukset Kaavan tarkitus ja tavitteet Suunnittelualue Suunnittelun vaiheet Suunnittelun tavitteet Maankäyttöstrategiassa 2035 asetetut tavitteet Yhdyskuntarakenne Liikenne ja liikkuminen Elinkeinelämän timintaedellytykset Kuntataludelliset kustannukset Ilmastvaikutukset Suunnittelutilanteesta jhdetut tavitteet Valtakunnalliset alueidenkäyttötavitteet Maakuntakaava Yleiskaavat Asemakaavat Rakennusjärjestys Rakennuskiellt ja timenpiderajitukset Muut hankkeet Lähtökhta-analyysit suunnittelualueen lista Alueen yleiskuvaus Elinkeint ja yritystiminta Maanmistus Lunnnympäristö Natura 2000 alueet Lunnnsujelualueet Maa- ja kalliperän erityiskhteet Eklginen verkst Phjavedet ja vesistöt Luntarvjen humiiminen yleiskaavakartalla Maisema FCG Finnish Cnsulting Grup Oy Osmntie 34, PL 950, Helsinki Puh , fax , Y-tunnus Ktipaikka Helsinki

6 Kaavalunnksen selstus 5 (109) Maisemarakenne Maisemakuva Kulttuurimaisema ja arvkkaat maisema-alueet Maiseman humiiminen yleiskaavakartalla Rakennettu ympäristö, rakennuskulttuuri ja muinaismuistt Asutuksen sijittuminen ja perinteinen rakentaminen Muinaisjäännökset Rakennetun kulttuuriympäristön ja muinaismuistjen humiiminen yleiskaavakartalla Palvelut Julkiset palvelut Kaupan palveluverkk Palveluiden humiiminen yleiskaavakartalla Yhdyskuntatekniikka Vesihult Jätehult Meritulvavaara-alueet Yhdyskuntatekniikan humiiminen yleiskaavakartalla Liikenne ja liikkuminen Kävely ja pyöräily Jukkliikenne Vesiliikenne Liikenteen ja liikkumisen humiiminen yleiskaavakartalla Yleiskaavalunnksen kuvaus Vyöhykeanalyysi Teemakhtaiset analyysit Keskinäinen paintus Mititus Yleiskaavan kknaismititus Mititusperusteet Kaavamääräykset Rakentamisalueet Lmarakentamisen alueet rannilla Yhdyskuntarakentamisen laajenemisalueet Maaseutualueet Lunt- ja virkistysalueet Yhdyskuntatekninen hult Kulttuurihistrialliset arvt Liikenne ja liikkuminen FCG Finnish Cnsulting Grup Oy Osmntie 34, PL 950, Helsinki Puh , fax , Y-tunnus Ktipaikka Helsinki

7 Kaavalunnksen selstus 6 (109) Tekniset kaavamerkinnät Kaavan vaikutukset Merkittävimmät muutkset nykyisiin yleiskaavihin verrattuna Manneralueiden yleiskaava Sisäsaaristn ja ulksaaristn sayleiskaavat Kpparnäsin sayleiskaava Vaikutusten arviinti ja suhde kaavatyölle asetettuihin tavitteisiin Kaavan kknaisarviinti Suhde valtakunnallisiin alueidenkäyttötavitteisiin ja muihin valtakunnallisiin tavitteisiin Suhde maakuntakaavaan ja muihin seudullisiin tavitteisiin Suhde maankäyttöstrategiassa 2035 kunnan asettamiin tavitteisiin Natura-tarveharkinta Kaavan antamat edellytykset ilmastnmuutksen aiheuttamiin pikkeustilanteiden hallintaan Taustaa Yleiskaavan rli Riskiarviinti Yleiskaavan tteuttaminen Oikeusvaikutukset Tteutusplku Liitteet Liite 1: Osallistumis- ja arviintisuunnitelma... 1 Liite 2: Strategisen yleiskaavan mititusperusteet (kunnanvaltuust )... 1 Liite 3: Taustakirjallisuutta... 1 FCG Finnish Cnsulting Grup Oy Osmntie 34, PL 950, Helsinki Puh , fax , Y-tunnus Ktipaikka Helsinki

8 Kaavalunnksen selstus 7 (109) Muut kaavaa kskevat asiakirjat, taustaselvitykset ja lähdemateriaali Lunt ja maisema: Valtakunnalliset sujeluhjelmat OIVA ympäristö- ja paikkatietpalvelu (www.ymparist.fi/iva) Sumen Natura 2000 verkst ja siihen kuuluvat luttyyppien sujelumääräykset. Histrialliset paikkatietaineistt Uudeltamaalta Maisemahistriallinen selvitys, Anna Riinheim 2009 Inventering av fastlandsdelen i Ingå, Jaakk Pöyry Infra, Maa ja Vesi, Maa ja Vesi Oy n laatinut luntselvitysten täydennyksen uuden lunnnsujelulain vaatimusten phjalta. Kunnan ympäristösihteeri Patrick Skult n lisäksi täydentänyt luntselvityksiä 2001 (Skult, 2001). Inkn kirknkylän rakennuskaava-alueen luntselvitys, LTknsultit Oy, FM Thmas Bnn Inkn kirknkylän maisemaselvitys rakennuskaavitusta varten, syyskuu LT-knsultit Oy Lunnnsujelualueet, Uudenmaan seutukaavaliittjen julkaisu 31; Uudenmaan rannikn sujelualueet Luntinventinti ja lintuselvitys, (Naturinventering i Ingå, Kristffer Bndestam&Thmas Bnn, Västra Nylands reginplansförbund 1993 ja Inkn linnustselvitys 1993, Juha Laaksnen & Pekka Rusanen). Mansikkapaikat Uudellamaalla ja Itä-Uudellamaalla. Esiselvitys (Uudenmaan liitt). Liikenne ja maaperä: - Inkn ja Siuntin liikenneturvallisuussuunnitelma, Tiehallint, Uudenmaan tiepiiri, Uudenmaan tiepiirin kulujen liikenneturvallisuusselvitys, Tiehallint Keskustan alueiden rakennuskelpisuusselvitys. Työ 0359-C , Suunnittelukeskus Oy, Länsi-Uudenmaan tieliikenteen meluselvitys, Tiehallint, Uudenmaan tiepiiri Hautausmaan laaj.alueet A ja B, Rakennustapa ja alustava kustannusarvi, , Suunnittelutst Auti - Hautausmaan laaj.alue B, Rakennustapa ja kustannusarvi, , Maa ja Vesi Oy - Hautausmaan laajennusalue A, Rakennustapa ja kustannusarvi, , C2329HK/C351, Maa ja Vesi Oy FCG Finnish Cnsulting Grup Oy Osmntie 34, PL 950, Helsinki Puh , fax , Y-tunnus Ktipaikka Helsinki

9 Kaavalunnksen selstus 8 (109) Kulttuuriympäristö, muinaismuistt: Inkn kulttuurimaisemaselvitys (Anniina Sarls 2012) Rakennetun kulttuuriympäristön selvitys (Stadinark 2012) Inkn manneralueen muinaisjäännösinventinti (Mikrliitti Oy 2012) Inkn sisäsaaristn muinaisjäännösinventinti (Mikrliitti Oy 2012) - Perinteisten saaristkylien elementit Inkn saaristssa. Aalt ylipist, Maisema-arkkitehtuuri. Anni-Maija Fincke, Inkn sisäsaaristn kulttuurimaiseman minaispiirteet, uhat ja mahdllisuudet. Aalt-ylipist, Maisema-arkkitehtuuri. Kaisa Laine, Maisemahistriallinen selvitys paikkatietina. Selvitys sisältää 1590-luvun kylät, 1780-luvun kylät, pellt ja niityt. - Maakunnallisesti ja seudullisesti arvkkaat kulttuuriympäristöt. - Musevirastn inventintilmakkeet alueen vanhista rakennuksista. - Ink prästgården, Kauklämpöputkikaivannn arkelginen dkumentinti , Musevirast - Lunnn ja maisemansujelun kannalta arvkkaat kallialueet Uudellamaalla, Jukka Husa ja Jari Teeriah 2004 (AY 350). - Uudenmaan perinnemaisemat - Ängar, hagmarker ch skgsbeten i Nyland. Juha Pykälä ja Thmas Bnn 2000 (AY178). - Raprt över bebyggelseinventering inm Ingå centrummråde. Sigbritt Backman ja Tammisaaren muse, De ryska befästningsverken I, Ingå , Hilding Haglund, Ingå Arkelgiset jatktutkimukset hautausmaan laajennusalueella, Musevirast, DNRO 11/201/ Sumen merimusen hylkyarkist 1997, Musevirast. - Kiinteät muinaisjäännökset, kaava-alue inventinti, J. Lauren Läntisen Uudenmaan rakennusten ja maiseman kulttuurihistriallinen inventinti, Härö Rakennettu kulttuuriympäristö. Valtakunnallisesti merkittävät kulttuurihistrialliset ympäristöt. Musevirast/ympäristöministeriö Naturinventering i Ingå, Kristffer Bndestam & Thmas Bnn, FCG Finnish Cnsulting Grup Oy Osmntie 34, PL 950, Helsinki Puh , fax , Y-tunnus Ktipaikka Helsinki

10 Kaavalunnksen selstus 9 (109) - Lunnn- ja maisemasujelun kannalta arvkkaat kallialueet Uudenmaanläänissä, Punkari, Rauni, Inkn linnustselvitys 1993, Laaksnen & Rusanen. - Arvkkaat maisema-alueet, Maisema-aluetyöryhmän mietintö Skärgårdsbtanisk inventering i Ekenäs ch Ingå. Thmas Bnn, Bjursin lunnn perusselvitys, Marja Kistinen, Rist Murt Muita selvityksiä: - Inkn rannikn ja saaristalueen esihistriallisten muinaisjäännösten inventinti 1984, Helena Edgren. - Kulturlandskap i Barösund , Ympäristötimist Oy. - Tutkimuksia Uudenmaan läänin uhanalaisista kasveista 1, Tammisaaren ja Inkn saarist, Murt Selvitys mannermaa ja sisäsaaristn alueiden mahdllisista suunnittelutarverajauksista, Oy Arkkitehtisuunnittelu Arkitekturum Ab 2011 FCG Finnish Cnsulting Grup Oy Osmntie 34, PL 950, Helsinki Puh , fax , Y-tunnus Ktipaikka Helsinki

11 10 (109) 3 KAAVAN TARKOITUS JA TAVOITTEET 3.1 Suunnittelualue 3.2 Suunnittelun vaiheet Suunnittelualue kattaa kk Inkn kunnan alueen läntisellä Uudellamaalla. Naapurikunnat vat lännessä Raasepri, phjisessa Lhja ja idässä Siunti. Ink sijaitsee n. 60 km Helsingistä länteen. Kunnan läpi kulkee itä-länsi suunnassa kantatie 51. Asukkaita Inkssa n ( ), nin 55 % n äidinkieleltään rutsinkielisiä ja nin 42 % sumenkielisiä. Nin pulet asukkaista asuu Inkn keskustassa. Muita tärkeitä kyläkeskuksia vat Inkn asema, Degerby, Tähtelä, Päivölä, Fagervik, Musti ja Barösund. Suunnittelualueen pinta-ala n nin 849 km². Siitä maa-aluetta n nin 348 km², meripinta-alaa nin 492 km² ja sisävesistöä nin 9 km² kunnanvaltuust hyväksyi Inkn maankäyttstrategian ja maapliittisen hjelman, jtka timivat strategisen yleiskaavan laatimisen perustana Strategisen yleiskaavan valmistelua varten valittiin kunnan knsultiksi FCG Finnish Cnsulting Grup pidettiin alitusvaiheen viranmaisneuvttelu, jssa viranmaiset antivat evästyksensä yleiskaavatyölle tekninen lautakunta päätti yleiskaavan mititusperusteista. 3.3 Suunnittelun tavitteet kunnanvaltuust käsitteli iltakulussaan yleiskaavan mititusperusteita tekninen lautakunta päättänee asettaa yleiskaavalunnksen nähtäville. Inkn kunnan strategisen yleiskaavan tarkituksena n hjata kunnan yhdyskuntarakennetta ja maankäyttöä yleispiirteisesti ja pitkällä aikavälillä. Kaavassa esitetään erityyppiset kehitettävät ja säilytettävät alueet ja määritellään tarkempaa kaavasuunnittelua vaativat alueet. Lpputulksena tulee lemaan kunnanvaltuustn hyväksymä kaava. Strategisen yleiskaavan laatiminen n alitettu lppuvudesta 2011 ja sen dtetaan valmistuvan keväällä Kaavan keskeiset tavitteet vat: Yhdyskuntarakenteen ja kunnallistekniikan kehittämisen painpistealueiden määrittely, Asumisen ja erityisesti haja-asutuksen mititus erilaisilla alueilla, asumisen kknaismititus tarkasteluvuteen 2035 saakka,

12 11 (109) Yhdyskunnan ektehkkuuden ja hiilitaseen parantaminen pitkällä aikavälillä. Työpaikka-alueet tarkastellaan erikseen ilman erityistä kk kunnan kattavaa mititusta. Yleiskaavatasn suunnittelussa tehdään ratkaisuja, jtka vaikuttavat yhdyskunnan timivuuteen pitkälle tulevaisuuteen sellaiselle ajanjakslle, jlla yhdyskuntien tulee pyrkiä parhaaseen mahdlliseen kknaishiilitaseeseen. Siksi suunnittelun lähtökhtana n mahdllisuuden mukaan pidettävä rakennetta, jka mahdllistaa hiilineutraalin yhdyskunnan mudstumisen. Tavitellun kaavaratkaisun ektehkkuutta arviidaan saavutettavuuden, energiatehkkuuden ja lunt- ja maisematekijöiden yhteisvaikutuksena käyttäen hyväksi FCG:n kehittämää AVE CARBON -laskentamenetelmää. Tarkastelun tulksena saadaan strategiatasinen arviinti maankäyttöratkaisun hiilitaseesta ja susitukset sen parantamiseksi suunnittelun kuluessa. 3.4 Maankäyttöstrategiassa 2035 asetetut tavitteet Yhdyskuntarakenne Liikenne ja liikkuminen Rakennemallityössä keväällä 2010 tutkittiin Inkn maankäytön visita valtuustn skenaarityöskentelyn avulla. Valtuusttyöskentelyllä määriteltiin klme vaihtehtista rakennemallia, jiden vaikutukset arviitiin. Prsessin tulksena kiteytettiin Inkn maankäytön strategia, jnka valtuust hyväksyi Paintetaan uusien asukkaiden ja työpaikkjen sijittamista nykyisen yhdyskuntarakenteen (keskustan ja kylien) sisälle tai yhteyteen. Näin turvataan nykyisten yhdyskuntien vireys ja ludaan edellytykset niiden hallitulle kehittämiselle. Näin vahvistuvat yhdyskunnat tarjavat puitteet mnipulisille elämäntapavalinnille ja eri ikäryhmille. Varaudutaan tulevaisuuden asemakaavitukseen kasvusuunnissa ja mm. mahdllisten uusien asemavarausten lähiympäristössä. Jäsennetään rakentamattmat alueet niiden merkityksen mukaisesti yhtäältä maa- ja metsätaluden harjittamisen ja tisaalta lunnn- ja maisemaarvjen kannalta, ja tetaan tämä humin kaavituksessa ja lupaharkinnassa. Paintetaan väestönkasvu ja työpaikkjen kehittäminen keskustan ja asemanseudun mudstamalle alueelle sekä kyliin pääliikenneyhteyksien varteen. Itäisen Inkn kasvu keskitetään Degerbyn vaikutusalueelle linjaautliikenteen varteen. Kehitetään linja-autliikennettä palvelemaan yhteyksiä pääkaupunkiseudulle, Lhjan suuntaan ja itä-länsiakselille sekä myös kunnan sisäisiä yhteyksiä mm. keskustan, asemanseudun ja Syväsataman väliliä. Varaudutaan kaavituksessa ja lupaharkinnassa kahteen myöhemmän tulevaisuuden raideliikennetaajamaan Tähtelän ja Päivölän alueilla.

13 12 (109) Elinkeinelämän timintaedellytykset Kuntataludelliset kustannukset Ilmastvaikutukset Varaudutaan pistraiteen rakentamiseen Inkn satamasta Rantaradalle. Tavitellaan erityisesti sellaisia työpaikkja, jille Inklla n erityistä kilpailuetua verrattuna muihin vastaaviin sijainteihin. Määritellään kunnan kehitysstrategian kannalta ikein mititettu työpaikkamavaraisuuden tavite. Keskitetään työpaikkarakentaminen muutamalle hyvin saavutettavissa levalle alueelle. Tärkeimmät ja ensimmäisessä vaiheessa kehitettävät alueet vat Inkn keskusta (ml. Trpin alue), Jddböle ja Inkn asemanseutu. Julkiset ja kaupalliset palvelut keskitetään pääasiassa Inkn keskustaan ja Degerbyhyn. Suunnitellaan kunnan itäsan yhdyskuntarakenne Inkn pulella sana kuntarajan ylittävää yhdyskuntarakennetta (Degerby - Siuntin asema - Störsvik). Tteutetaan alueille kuntarajasta riippumatn yhteinen palvelurakenne ja liikenneverkk. Turvataan riittävä väestönphja ja sitä kautta palvelujen kysyntä kaavittamalla uudet ja laajentuvat asuntalueet riittävän tiiviiksi. Varaudutaan kunnan elinkeinjen kehitykseen varaamalla pitkäjänteisellä maanhankinnalla ja kaavituksella maa-alueita erilaisten timijiden sijittumiseen. Hyödynnetään mahdllisimman pitkälle lemassa levaa kunnallistekniikan infrastruktuuria sen kapasiteetti humiiden. Pyritään palvelukuljetusten vähentämiseen jk kehittämällä kylien paikallisia palveluja tai keskittämällä uudisrakentaminen säilyvien palvelujen läheisyyteen periaatteella kävellen kuluun. Hallitaan hajarakentamisen määrä ja sijittuminen. Kalleinta n antaa hajarakentamisen kasvaa suunnittelemattmasti kunnallistekniikkaa ja kunnallisia palveluja edellyttäväksi asutukseksi. Väestömäärän kasvaessa tämä aiheuttaa ennalta suunnittelemattmia investinti- ja palvelutarpeita asemakaavitettujen alueiden ulkpulelle. Sijitetaan rakentaminen riittävän tiiviisiin ja suuriin taajamiin tai asemakaavitetuille alueille, jtta keskitetty lämmöntutant uusiutuvilla energianlähteillä (esim. hake) n kannattavaa. Edistetään energiatehkkuutta ja paikallista energiantutanta taajamien ja haja-asutusalueiden uudis- ja krjausrakentamisessa. Hyödynnetään maataluden prsesseja paikallisessa energiantutannssa (esim. bikaasu, hake, lämpöpumput, pientuulivimalat). Edistetään kevyen liikenteen ja jukkliikenteen timintaedellytyksiä.

14 13 (109) Vältetään yhdyskuntarakenteen niin salliessa rakentamisen sijittamista metsäalueille, jtka timivat hiilinieluina. 3.5 Suunnittelutilanteesta jhdetut tavitteet Valtakunnalliset alueidenkäyttötavitteet Alueen suunnittelun lähtökhtina timivat MRL:n 24 :n mukaisessa tarkituksessa valtakunnalliset alueidenkäyttötavitteet (VAT), jista tätä strategista yleiskaavatyötä hjaavat etenkin seuraavat asiakhdat: Timiva aluerakenne: Aluerakenteen ja alueidenkäytön kehittäminen perustuu ensisijaisesti alueiden miin vahvuuksiin ja sijaintitekijöihin. Alueidenkäytöllä edistetään kaupunkien ja maaseudun vurvaikutusta sekä kyläverkstn kehittämistä. Eheytyvä yhdyskuntarakenne ja elinympäristön laatu: Alueidenkäytöllä edistetään yhdyskuntien ja elinympäristöjen eklgista, taludellista, ssiaalista ja kulttuurista kestävyyttä. Maakuntakaavituksessa ja yleiskaavituksessa tulee edistää yhdyskuntarakenteen eheyttämistä ja esittää eheyttämiseen tarvittavat timenpiteet. Kulttuuri- ja lunnnperintö, virkistyskäyttö ja lunnnarvt: Alueidenkäytöllä edistetään kansallisen kulttuuriympäristön ja rakennusperinnön sekä niiden alueellisen vaihtelevan lunteen säilyttämistä. Timivat yhteysverkstt ja energiahult: Liikennejärjestelmiä suunnitellaan ja kehitetään kknaisuuksina, jtka käsittävät eri liikennemudt ja palvelevat sekä asutusta että elinkeinelämän timintaedellytyksiä. Alueidenkäytössä turvataan energiahulln valtakunnalliset tarpeet ja edistetään uusiutuvien energialähteiden hyödyntämismahdllisuuksia. Helsingin seudun erityiskysymykset: Helsingin seudulla edistetään jukkliikenteeseen, erityisesti raideliikenteeseen tukeutuvaa ja eheytyvää yhdyskuntarakennetta. Riittävän asunttutannn turvaamiseksi n alueidenkäytössä varmistettava tnttimaan riittävyys. Lunt- ja kulttuuriympäristöinä erityiset aluekknaisuudet: Alueidenkäytöllä edistetään rannikkalueen säilymistä lunt- ja kulttuuriarvjen kannalta erityisen merkittävinä aluekknaisuuksina.

15 14 (109) Tuetaan lunnnlihin speutuneiden maleimaisten kylä- ja kulttuuriympäristöjen säilymistä ehyinä. Maakuntakaava Suunnittelualueella n vimassa Ympäristöministeriön vahvistama Uudenmaan maakuntakaava Ote Uudenmaan maakuntakaavasta (YM ). Inkn kunnan sijainti n sitettu punaisella viivalla.

16 15 (109) Uudenmaan maakuntakaavan tarkistus n vireillä. Maakuntakaavaehdtus ( ) n llut nähtävillä Karttatteessa alla näkyvät muutkset vimassa levaan maakuntakaavaan nähden. Keskeisiä muutsmerkintöjä vat: taajamatimintjen alueet (ruskea) ja tiivistettävät alueet (ruuturasteri) valtakunnallisesti merkittävien kulttuurimaisema-alueiden päivitys (RKY 2009) vihreällä merikaapelin yhteystarve ja pulustusvimien melualue merialueella Mäkiludn ympärillä. Ote Uudenmaan 2. vaihemaakuntakaavasta (ehdtus )

17 16 (109) Yleiskaavat Inkn kunta n kknaisuudessaan ikeusvaikutteisten yleiskaavjen piirissä. Kunnan alue jakautuu neljään yleiskaavaan: manneralueiden yleiskaava (Sten Öhman 2000), sisäsaaristn sayleiskaava (Suunnittelukeskus 1987), Ulksaaristn sayleiskaava (Pöyry 2000) ja Kpparnäsin retkeilyalueen sayleiskaava (Suunnittelukeskus 2004). Lisäksi Ingarskilan alueelle n tehty yleiskaavan muuts glfkentän rakentamista varten (Sten Öhman 2008). Inkn kunnan alueella levat vahvistetut yleiskaavat vihreällä ja vahvistetut asemakaavat punaisella. ( SYKE) Asemakaavat Asemakaavat kattavat Inkn keskustan ja Degerbyn alueet sekä syväsataman alueen (Jddbölen asemakaava). Asemakaavjen maankäyttöratkaisut (esimerkiksi sataman pistraide) tetaan humin strategisen yleiskaavan laatimisessa. Rakennusjärjestys Yleiskaavassa määritellään alueet, jtka n tarkitettu asemakaavitettavaksi. Näiden ulkpulella levien alueiden tteutuksessa nudatetaan kunnan rakennusjärjestystä (rakennuspaikkjen kk ja mititus ym).

18 17 (109) Rakennuskiellt ja timenpiderajitukset Strategista yleiskaavan laatimista varten ei le asetettu alueita rakennuskieltn. Muut hankkeet Seuraavaan n kttu seudullisia ja kunnallisia selvityksiä ja suunnitelmia, jtka vaikuttavat yleiskaavatyön taustalla. KOKO Länsi-Uusimaa: KOKO hjelma Kheesi- ja kilpailukykyhjelma) n jatka AKO hjelmalle (Aluekeskushjelma). Länsi-Uudenmaan KOKO alki vunna Ohjelman tarkituksena n kerätä alueen timenpiteitä yhteisen päivänvarjn alle. Uudenmaan maakuntahjelman visissa n tavitteena lisätä metrplimaakunnan hyvinvintia ja kilpailukykyä. Alueen KOKO hjelman kärkiteemat Hyvinviva Länsi-Uusimaa, Teknlgian ja ympäristöteknlgian alueelliset svellukset sekä Käyttäjälähtöiset palvelut tteuttavat tätä tavitetta. Alueen KOKO:n painpisteiden tteuttaminen humii yhdensuuntaisina maakuntahjelman elinkeinjen, asumisen, hyvinvinnin, saamisen, aluerakenteen ja liikenteen sekä ympäristön ja infrastruktuurin kehittämisen sa-alueita. Länsi-Uudenmaan MAL-yhteistyö: Länsi-Uudellamaalla n alkanut vunna 2008 MALe yhteistyöhanke, jnka tarkituksena n tukea seudullista elinkeinjen kehittämistä ja tasapainista aluerakennetta. MALe -yhteistyötä tehdään kestävän kehityksen hengessä Valtakunnallisten alueidenkäyttötavitteiden tteuttamiseksi. Lännentiet-kehityskäytävähanke: Vunna tteutuneessa hankkeessa laadittiin selvitys Lännenteiden (Rantaradan ja Kt51:n) vaikutuspiirissä levien kuntien (Kirkknummi, Siunti, Ink, Phja, Karjaa, Tammisaari ja Hank) seudullisesta maankäyttöstrategiasta ja jukkliikenteen kehitysmahdllisuuksista. Laadittu selvitys hjaa kuntia yhtenäiseen kaavitukseen susien kuntalaisten sujuvaa liikkumista ja mahdllisimman tehkasta jukkliikenteen käyttöä. Tarkitus n antaa selkeä kuva maankäytön tulevaisuuden suunnitelmista ja lisätä alueen hukuttelevuutta uusille asukkaille, matkailijille ja yrityksille. Inkn kunnan strategiita: Energia- ja ilmast-hjelma Elinkeinpliittinen hjelma Maapliittinen hjelma

19 18 (109) 4 LÄHTÖKOHTA-ANALYYSIT SUUNNITTELUALUEEN OLOISTA 4.1 Alueen yleiskuvaus Ink n kaksikielinen kunta Länsi-Uudellamaalla, Helsingin seudun tuntumassa Etelä-Sumen läänissä. Inkn asutushistriasta n löytynyt merkkejä j 4000 vuden takaa. Maisemamaakuntajassa Sumenlahden rannikkseutuun kuuluva Inkn kunta ulttuu Lhjanharjulta Sumenlahdelle, jssa manteretta ja siihen työntyviä suuria lahtia reunustaa laaja, vyöhykkeinen saarist. Inkn ranniklla sekä keski- ja phjisalueella n laajja metsäalueita ja niiden välillä vat kumpuilevat peltalueet. Kunnan keskus sijaitsee keskialueella. Inkn keskustasta nin 10 km itään sijaitsee paikalliskeskus Degerby. Muut merkittävät kylät Inkssa vat: Inkn aseman seutu, Tähtelä, Päivölä ja Barösund. Ink n kasvanut vusikymmenten varrella tasaisesti jhtuen lyhyestä työssäkäyntietäisyydestä pääkaupunkiseudulle. Nykyisin Inkn suurimmat taajamat vat kunnan keskus ja Degerby. Myös Inkn keskustan länsipulella sijaitseva Haga sekä itäpulella sijaitseva Dal-Smeds vat merkittävät asuinalueiden ja taajamarakenteen laajenemissuunnat. Väestömäärä ja kehitys Inkn väkiluku li vuden 2010 lpussa asukasta. Väestön kehitys n llut Inkssa viime vusikymmeninä suhteessa vimakkaasti nuseva. Vusien välisenä aikana Inkn väkiluku n nussut nin 220 asukkaalla (12 %) Muuts lkm % Ink ,9 Helsingin seutu ,6 Uusimaa ,1 Kk maa ,4 Inkn kunnan, Helsingin seudun, Uudenmaan ja Sumen väestön kehitys (Tilastkeskus 2012). Tilastkeskuksen uusimman (2009) väestöennusteen mukaan sekä Inkn että Uudenmaan väkiluku tulee kasvamaan myös tulevaisuudessa. Ennusteen mukaan Inkn väkiluku kasvaa nin asukkaalla vuteen 2040 mennessä (taulukk 2). Väestö n keskittynyt Inkn keskusta-alueelle, Tähtelän sekä Degerbyn alueelle ja Ingaskilantien mlemmille pulille. Taajama-alueella asui vuden 2010 lpussa nin 2400 asukasta eli 42 % väestöstä.

20 19 (109) Inkn kunnan väestön jakaantuminen kunnan alueelle. Data: Tilastkeskus 2010, Phjakartta: Lgica, Maanmittauslaits Strategisella yleiskaavalla pyritään varmistamaan maankäytölliset valmiudet kuntataluden kannalta tasapainiselle väestökehitykselle sekä elinkeintiminnan kehittämiselle ja uusien työpaikkjen mudstumiselle. Yhdyskuntarakenne Vunna 2011 Inkssa li nin maktitala, 70 rivi- ja ketjutala ja 24 kerrstala. Kerrstalvaltaiset asuinalueet sijaitsevat Inkn keskustassa, mm. Betesmarken alueella. Tiiviimpiä rivi- ja ketjutalvaltaisia alueita n vain Inkn keskustassa, mm. Smedsin alueella. Vunna 2011 Inkssa li nin lma-asunta (vrt. kk Helsingin seudulla nin 9 350). Lma-asuntjen määrä n kasvanut vusien välisenä aikana nin 640 mökillä (40 %) Ink Uudenmaan maakunta Helsingin seutu Inkn kunnan, Helsingin seudun, Uudenmaan ja Sumen väestön kehitys (Tilastkeskus 2012).

21 20 (109) Inkssa lma-asunnt vat keskittyneet pääasiassa kunnan meren ja saaristn ranta-alueille. Jnkin verran lma-asuntja n myös Högbensjön ranta-alueella. Inkn alueella sijatsevat asuinrakennukset (siniset pisteet) sekä lmarakennukset (punaiset pisteet). Kartalle n sitettu likimääräiset taajan asutuksen alueet (kunta ja Arkitekturum Oy 2012). Phjakartta: Maanmittauslaits 2012.

22 21 (109) Elinkeint ja yritystiminta Vunna 2007 Inkssa li yhteensä nin työpaikkaa. Pääsa työpaikista li palvelualilla (27 %). Maa- ja metsätalusalilla li 11 % ja talusalilla 17 % työpaikista. Sähkö-, kaasu- ja vesihultalilla työpaikkjen suus n Inkssa selvästi krkeampi, ja tisaalta kauppa-, majitus- ja ravintlatimialilla työpaikkjen suus pienempi kuin Uudenmaalla keskimäärin. Timiala Ink Helsingin seutu Uudenmaan maakunta Maa- ja metsätalus Kaivstiminta ja luhinta Tellisuus Sähkö-, kaasu- ja vesihult Rakentaminen Kauppa, majitus- ja rav.timinta Kuljetus, varastinti ja tietliikenne Rahitus-, vakuutus-, ym. timinta Yhteiskunnalliset ja henkilökhtaiset palvelut Inkn, Helsingin seudun ja Uudenmaan työpaikat timialittain vunna 2007 (Tilastkeskus 2012). Inkn työpaikkamäärä n kasvanut vusien 1995 ja 2007 välisenä aikana nin 50 työpaikalla. Kasvua n tapahtunut rahitus- ja vakuutuspalveluissa sekä rakentamisen alalla. Määrällisesti eniten vat vähentyneet maa- ja metsätaluden sekä sähkö-, kaasu- ja vesihulln työpaikat. Timiala Muuts lkm % Maa- ja metsätalus ,4 Kaivstiminta ja luhinta ,0 Tellisuus ,5 Sähkö-, kaasu- ja vesihult ,7 Rakentaminen ,7 Kauppa, majitus- ja rav.timinta ,7 Kuljetus, varastinti ja tietliikenne ,6 Rahitus-, vakuutus-, ym. timinta ,0 Yhteiskunnalliset ja henkilökhtaiset ,1 palvelut Inkn kunnan työpaikkjen kehitys timialittain vusina (Tilastkeskus 2012). Inkn alueella työpaikat vat keskittyneet erityisesti Jdddbölen satama- ja tellisuusalueelle. Palvelualan työpaikat keskittyvät Inkn keskustaan.

23 22 (109) Työpaikkjen levinneisyys Inkn alueella. Phjakartta: Lgica, Maanmittauslaits Maanmistus Kunnan maanmistus keskittyy Inkn keskustan ympäristöön. Yksityisten maanmistajien hella kunnan alueella n myös mm. pääkaupunkiseudun kuntien ja Uudenmaan virkistysalueyhdistyksen mistamia virkistysalueita.

24 23 (109) 4.2 Lunnnympäristö Natura-alueet ja lunnnsujelualueet. Natura 2000 alueet Inkn alueella n seitsemän Natura 2000-verkstn kuuluvaa aluetta 1. Elisaaren ja Rövassin lehdt (SCI, FI ) Tammikt sijaitsevat peltjen keskellä levissa kallisaarekkeissa ja laidunnetuilla hakamailla. Kasvillisuus n melk kuivaa, paikin rehevämpää lehta. Sienilajist n runsas ja siihen kuuluu useita tammesta riippuvaisia lajeja, esim. tammenrusku (Lactarius quietus) ja harvinainen ruskkirjvahakas (Hygrphrus persnii). Elisaari n Helsingin kaupungin ulkilualuetta, jssa mm. laidunnetaan lampaita. Alueeseen sisältyvät peltjen keskellä levien kallisaarekkeitten rehevät, runsaasti jalja lehtipuita kasvavat laiteet. Eteläsat vat kuivaa tammija vaahteravaltaista lehta. Phjissa n rehevämpää. Puustssa n tammia, vaahterita, lehmuksia ja uhanalaista vurijalavaa (Ulmus glabra). Aluskasvillisuuden lajistn kuuluvat mm. pystykiurunkannus ja kevätesikk. Rövassin alueet vat seurakunnan leirikäytössä.

25 24 (109) 2. Inkn saarist (SCI/SPA, FI ) Natura-khde sijaitsee Inkn ulksaaristssa. Khteeseen kuuluvat rajauksen sisäpulella levat maa-alueet lukuunttamatta Hvskäriä, Stra Fagerön lunaissaa ja Fagerögrundia. Natura-alueeseen sisältyy 135 hehtaaria maa-alueita sekä j perustettuun lunnnsujelualueeseen kuuluva vesialue, jnka pinta-ala n 68 hehtaaria. Alueella pesivät mm. räyskä, riskilä, selkälkki, karikukk ja lukuisa jukk kala- ja lapintiirja sekä merkittävä harmaahaikarappulaati. Natura -alueen kaakkissassa Hästenin lähistöllä tavataan harmaahylkeitä. Natura-khteen saaret ja ludt vat pääasiassa vähäpuustisia ja kalliisia. Pikkeuksena n Stra Fagerö. Se n valtakunnallisen harjututkimuksen khde, metsäinen harjujaksn liittyvä harjusaari. Saaressa n harjuselännettä, muinaisrantja ja särkkämutja. Saaren rannat vat sittain hiekka- ja

26 25 (109) sittain smerikkrantja. Stra Fagerön lunt n mnipulista. Phjissassa n vanhempaa kuivan kankaan männikköä, itäsassa vanhahka kuusimetsää. Arvkkaimmat alueet löytyvät Fageröbalgetin ympäriltä. Fageröbalgetin länsipulella n kuusivaltaista vanhaa metsää, jssa n myös vanhja kivuja ja mäntyjä. Lahpuuta n melk paljn. Fageröbalgetin phjissassa n vesitaludeltaan lunnntilainen luhtainen tervaleppämetsikkö, jka sijaitsee krven ja ruvikkisen rannan välissä. Suurin sa alueesta sisältyy j perustettuun lunnnsujelulain mukaiseen sujelualueeseen. Niiden alueiden salta, jita ei le rauhitettu, n Natura-khteen tteutuskeinna rakennuslain mukainen vahvistettava yleiskaava. 3. Kallbådanin ludt ja vesialue (SCI, FI ) Natura-alue sijaitsee Prkkalanniemen lunaispulisella ulkmerialueella siten, että nin pulet alueesta ulttuu sisäisten aluevesiemme ulkrajan ulkpulelle. Alueen keskellä n Kallbådanin 0,7 hehtaarin kkinen majakkalut ja sen ympärillä useita pienempiä lutja ja kareja. Suurin sa Natura-alueesta n vettä. Lähin suurempi saari, Mäkilut, sijaitsee nin viiden kilmetrin päässä killisessa. Perusteena Natura-alueen mudstamiselle n alueen tärkeys luntdirektiivin liitteen II lajin, harmaahylkeen sujelulle. Kallbådanin lutryhmä tdettiin kesän 1996 Sumenlahden harmaahyljelaskennissa tärkeimmäksi hylkeiden leskelupaikaksi tutkimusalueella, jka ulttui Vehkalahdelta Inkseen. Alueella n tavattu harmaahylkeitä usein myös aiempina vusina. 4. Kirkknummen saarist (SCI, FI ) Alue n edustava näyte saaristlunnsta, sillä siihen kuuluu lsuhteiltaan mnenlaisia alueita. Laaja saarist- ja rannikkalue n erittäin tärkeä saaristn lunttyyppien ja useiden lintulajien sujelulle. Natura-alueessa n mukana niin mannerrantja kuin sisä-, väli- ja ulksaaristakin vedenalaisine lunttyyppeineen. Merilinnust n runsas, mutta alueeseen kuuluu myös sen verran kkkaita saaria ja rannikka, että linnust n mnipulinen. Linnustltaan merkittävä khde n mm. Smmarnin saari, jlla pesii klmisenkymmentä lintulajia. Sujelu SCI-alueella tteutetaan sittain lunnnsujelulain mukaisin lunnnsujelualuein. Niillä kaavaan kuuluvilla alueilla, jtka eivät le lunnnsujelulain njalla rauhitettuja, Natura-alueen tteutuskein n rakennuslaki eli kyseisen kaavan kaavamääräykset. Smmarnia ympäröivillä vesialueilla Natura-alue tteutetaan vesilain njalla arvkkaan vedenalaisen lunnn vuksi. SPA-alueeseen kuuluvilla vesialueilla linnustn kannalta tärkeät elinympäristöt turvataan vesilain sekä lunnnsujelulain säännösten avulla. 5. Strmssen (SCI, FI ) Strmssen n uusmaalaisittain pikkeuksellisen lunnntilainen keidassu. Mnet Uudenmaan valtakunnallisen sidensujeluhjelman khteet vat reunarämeiltään enemmän tai vähemmän jitettuja, mutta Strmssen n käytännössä katsen jittamatn. Su edustaa keidassun nuruusvaiheita. Sun reunarämeet vat puustltaan varsin lunnntilaista isvarpurämettä ja tupasvillarämettä. Avsualue n lähinnä lyhytkrtista nevaa ja etenkin sun luteissassa n vaikeakulkuinen kuljualue. Rajaukseen sisältyy sun pienialaisia metsäsaarekkeita.

27 26 (109) 6. Tammisaaren ja Hangn saaristn ja Phjanpitäjänlahden merensujelualue (SCI, FI ) Alue n nin ha:n laajuinen merialue, jka käsittää Phjanpitäjänlahden vesialueet, Hangn etelälahtien merialueet sekä Tammisaaren saaristn merialueet alkaen idässä Nthamnin-Strömsön- Hättön sujelualueesta ja ulttuen etelässä sisäisten aluevesien ulkrajaan. Khde n lukiteltu erityisiä sujelutimia vaativaksi merialueeksi. Alue n liitetty myös kansainvälisesti merkittävien ksteikkjen luetteln eli ns. Ramsar-khteeksi. 7. Varvarinsu (SCI, FI ) Alue n lunnntilaisena säilynyt, jittamatn suyhdistymä, jlla n ainakin kahdeksaa eri sutyyppiä. Alueella n Salpausselän lähteikköjä. Varvarinsu n mudltaan pitkänmainen, melk pieni sukknaisuus, jlla n kuitenkin mnipulinen valikima metsäisiä sutyyppejä. Reunilla n mestrfisia, kuusi- tai tervaleppävaltaisia krpia. Keskisat vat pääasiassa supursuvaltaista isvarpuista rämettä. Krvet vat sittain lähteisiä, mitä kasvilajistssa kuvastavat mm. purlitukka ja sukeltt. Lunnnsujelualueet Inkn alueella sijaitsee yhteensä 29 perustettua tai perustettavaksi tarkitettua lunnnsujelualuetta, klme niistä valtin maalla ja 26 yksityistä sujelualuetta. Suurimmat vat Str-Ramsiön lunnnsujelualue (929 ha), Hättön lunnnsujelualue (443 ha) sekä Timmerö-Langerön lunnnsujelualue (324 ha). Valtin maalla levat lunnnsujelualueet Kallbådanin hylkeidensujelualue (HYL010002) Kckelträsketin lunnnsujelualue (MHA001011) Varvarinsun lunnnsujelualue (MHA001670) Yksityiset sujelualueet Langlön phjinen merenrantaniitty (LTA010109) Varsbergenin jalpuumetsikkö (LTA010139) Lilla Lövön etelõinen merenrantaniitty (LTA201077) Ärtrisharun hiekkaranta (LTA201172) Teiralunden (MRA206251) Rådkilan lunnnsujelualue (YSA010062) Hättön lunnnsujelualue (YSA010084) Barön selõn lunnnsujelualue (YSA010484) Smmaröarna (lunnnsujelualue) (YSA011088) Ådgrund-Rönngrundet (lunnnsujelualue) (YSA011646) Linkullan leht (lunnnsujelualue) (YSA013068) Bnäslundenin lunnnsujelualue (YSA013207) Elisaaren tammist (lunnnsujelualue) (YSA013393) Hummelskärin lunnnsujelualue (YSA013635) Källträsketin lunnnsujelualue (YSA014118) Paratiisisaarten (Tiftöklbbarna+Högklbben) - lunnnsujelualue (YSA014130) Timmerö-Langerön lunnnsujelualue (YSA014152) Str-Ramsiön lunnnsujelualue (YSA014191) Mervinniitty (YSA200532) Rövasslunden / Rövassin leht (YSA201147)

28 27 (109) Linkullan leht 2 (YSA201931) Granö naturskyddsmråde (YSA202667) Rlling Stne (YSA203373) Max damm (YSA203476) Tjärnmssen-Flytträsk (YSA203598) Långvassfjärdens naturskyddsmråde (YSA204406) Maa- ja kalliperän erityiskhteet Kallialueiden valtakunnallisten inventintien mukaan Inkn alueella sijaitsee kaksi gelgian, maiseman tai elllisen lunnn kannalta erittäin arvkkaiksi lukiteltua kallialuetta: Nrdanberget (KAO010094) Innanbäckin Kasabergen (KAO010096) Eklginen verkst Eklgisen verkstn käsitteitä n tutkinut Seija Väre maakunnallisissa tarkasteluissaan. Seuraavat määrittelyt n pimittu hänen Itä-Uudenmaan alueelle laatimassaan eklgisen verkstn selvityksestä (Väre 2002). Eklginen verkst mudstuu lunnn ydinalueista ja eklgisista yhteyksistä. Timiva eklginen verkst mnipulistaa taajamien eläinlajista ja ylläpitää lunnnalueiden, metsäalueiden ja taajamien viheralueiden eklgista timintaa ja lunnn mnimutisuutta. Eklginen verkst mudstuu nykytilasta; rakentamattmat tntit sekä kaavan ulkpuliset alueet kuuluvat eklgiseen verkstn, vaikka niiden käyttö saattaa tulevaisuudessa muuttua maankäytön suunnittelun kautta. Viheryhteydet vat käytävämäisiä alueita, jtka yhdistävät laajempia lunnnalueita ja tarjavat mahdllisuuden lunnnalueiden ja elinalueiden sujelulle, eläinten ja kasvilajien liikkumiselle sekä virkistykseen, ulkiluun ja lunnn tutkimiseen. Vihervyöhykkeet vat viheralueita, metsäalueita ja puistalueita, jihin sisältyy mnimutisuuteen, lunnn eklgiseen timintaan, virkistykseen ja kulttuuriin liittyviä paintuksia ja maisemallisia arvja. Viheryhteys vi lla vaikkapa tellisuusalueen halkaiseva sujaviheralue, jka yhdistää kaksi viheraluetta tisiinsa. Esimerkki eklgisen käytävän tteutuksesta avimella peltalueella.

29 28 (109) Laajat yhtenäiset metsäalueet, vesistöt, sujelualueet ja Natura-alueet mudstavat kunnan eklgisen verkstn. Eklgisen verkstn merkitys krstuu alueellisella ja ppulaatitaslla edistäen ja lisäten lunnn mnimutisuutta. Phjavedet ja vesistöt. Laajat yhtenäiset metsäalueet eklgisen verkstn sana Inkn alueella. Ote Uudenmaan maisemaselvityksestä (Väre 2007). Inkn alueella Brukträsketin-Marsjön metsäalue mudstaa laajan yhtenäisen metsäalueen, jka n eklgisesti merkittävä. Kyseessä n yhtenäinen rannikn metsäalue, jta lunnehtivat mniplviset järvet ja pienipiirteinen tpgrafia. Alueella sijaitsee FINIBA- lintualueisiin kuuluva Karjaan järvialue, pinta-alaltaan 898 ha. Alueen suurimmat maanmistajat vat yksityinen maanmistaja, Inkn kunta ja Karjaan kaupunki. Inkn alueella sijaitsee yhteensä 18 phjavesialuetta: Sandbacka ( ) Kusans ( ) Långmalmen ( ) Rundmalm ( ) Vars ( B) Malmgård ( ), vedenttam Tähtelä (antisuus 120 m 3 /d) Vars ( A) Degerby ( ), vedenttam Degerby (antisuus 60 m 3 /d) Strgård ( ), vedenttam Brännbllstad (antisuus 400 m 3 /d) Malmskyan ( ) Strsandarna ( ) Svenviken ( ) Kpparnäs ( ) Källsäte ( ) Gripans ( ) Sunnanvik ( ) Billskg ( ) Meltla-Musti ( B)

30 29 (109) Kaikki alueet paitsi Gripans ja Källsäte (II-lukka) sekä Sandbacka (IIIlukka) vat lukiteltu I-lukkaan eli vedenhankintaa varten tärkeiksi phjavesialueiksi. Inkn kunnan alueelle kuuluu yhteensä 935 km 2 merivesialuetta. Inkn alueen makeat vedet kuuluvat kknaisuudessaan mniin vesistöihin. Niistä seuraavat vat merkittävimmät: Bruksträsketin ja Marsjönin vesistö Bruksträsketin valuma-alueen kk n 47 km2 ja vesistöaluesuus 14,8 %. Vedenlaatu n Bruksträsketissa tyydyttävä ja Marsjönissa hyvä. Inknjen vesistö Kk Inknjen vesistö sijaitsee Inkn kalastusalueen rajjen sisäpulella. Valuma-alueella sijaitsee Linkullasjön-järvi ja Tjärnen-järvi. Kk Inknjen valuma-alue n 49 km2, vesistösuus n n. 1,5 % ja keskivirtaama 0,4 m2/s. Inknjki virtaa maatalusvaltaisen alueen halki ja vesi n vimakkaasti saven värjäämää. Ingarskilajen vesistö Ingarskilajki sijaitsee pieniä lähteitä lukuunttamatta kknaan Inkn kalastusalueen sisäpulella. Jen valuma-alue käsittää 166 km2, vesistösuus n n. 0,2 % ja keskivirtaama 1,6 m2/s. Jki virtaa maatalusmaiseman halki ja sen vesi n savisameaa. Jen vedenlaatu n välttävä ja jesta löytyy muutamia lyhyitä kskia.

31 30 (109) Inkn edustan merialueen kaksi suurinta pistekurmittajaa vat Frtumin vimalaits Jddbölessä ja Inkn keskustan yhteiskunnan jätevedet. Tämän lisäksi merialueen vedenlaatuun vaikuttavat maatalusalueilta ravinteita ja kiintaineksia mukanaan tuvat Inknjki ja Ingarskilajki sekä hajakurmitus muun muassa maataludesta. Luntarvjen humiiminen yleiskaavakartalla Suunnittelualueen tiedssa levat luntarvt n kttu seudullisista ja valtakunnallisista tietkannista ja sijitettu kartalle. Kaavan valmisteluvaiheessa käytetyssä vyöhykeanalyysissä kiinnitettiin humita lunnnympäristön kannalta tärkeisiin tekijöihin, kuten esimerkiksi lunnnsujelualueisiin (Natura 2000, sujelualueet, sujelukhteet) sekä muiden tekijöihin (esim. vesistöt, yhtenäiset metsäalueet, kallialueet, sut, eklgiset yhteydet). Metsätalusalueet vidaan lukitella ja tunnistaa laajat yhtenäiset metsäalueet sekä niitä yhdistävät eklgiset käytävät. Lpputulksena saadaan strategista tarkastelua palveleva esitys alueen eklgisesta verkststa. Esimerkiksi laajat (yli 200 ha) yhtenäisen metsäalueet sekä yli 70 ha kkiset sut tai yli 25 ha kkiset kallialueet vat timineet hajarakentamisen sijittamista rajittavina tekijöinä. Phjavesialueet vivat myös rajittaa uudisrakentamista eri alueilla.

32 31 (109) 4.3 Maisema Maisemarakenne Maisemarakenteen perusrungn mudstavat klme jkilaaksa (Bruksträsketin ja Marsjönin vesistö, Inknjen vesistö ja Ingarskila-jen vesistö) sekä niiden välille jäävät kallivaltaiset selännealueet. Murrslinjat vat suuntautuneet pääsin lude-kaakk -suuntaisesti, mikä näkyy myös jkien sijittumisesta suhteessa maastnmutihin. Maisemakuvalliset slmukhdat sijaitsevat pääsin rakennettujen ympäristöjen ympärille. Niitä vat Inkn keskusta, Fagervikin ruukinalue, Jddbölen tellisuusalue hiilivimalineen, saaristssa kauas mantereelle näkyvä tuulivimala sekä kunnan luteissassa Salpausselän ympäristö jkimaisemineen. Lähiympäristössä visuaalisesti merkittäviä yksittäisiä elementtejä vat tavallisesti yksittäispuut ja rakennukset. Yleisiä maamerkkejä kaukmaisemassa vat mastt, piiput ja muut krkeat rakenteet sekä taajamien läheisyydessä kirkt. Ink sana läntisen Uudenmaan maisemarakennetta. Kartalla näkyvät vaalealla peltlaakst ja tummalla metsäiset kalliselänteet. Ote Uudenmaan maisemaselvityksestä (Uudenmaan ympäristökeskus 2007). Maisemakuva Ink n järvien, kalliselänteiden ja peltjen msaiikki, jssa maisemakuvaa hallitsevat viljelyalueet metsäsaarekkeineen, jet sekä järvet pensasreunineen. Laajat peltalueet vat tärkeitä avimia alueita, jilla avautuvat näkymät vat paikin hyvin pitkiä. Maisemaa pidetään avimena myös laidunnuksella ja niittämällä. Viljelysten reunametsät vat lehtipuuvaltaisia, ylempänä maastssa puust muuttuu havupuuvaltaiseksi ja

33 32 (109) mäkialueilla kallimänniköksi. Nykyisin metsät vat suurimmaksi saksi talusmetsiä, jissa avhakkuualueet, siemenpuuhakkuualueet, harvennetut metsät ja nuret taimikt vat muuttaneet maisemakuvaa. Kulttuurimaisema ja arvkkaat maisema-alueet Pääelinkeinja Inkssa vat maanviljely, karjanhit ja kalastus, jiden pitkät perinteet vat jättäneet jälkiä maisemaan nykypäivään asti. (Grönhlm;Piirnen;& Tarjanne, 2010) Tämän päivän kulttuurimaisemiin kuuluu lukuisia kylä-, viljely- ja perinnemaisemia sekä muinaisjäännöksiä, jtka muistuttavat kunnan pitkästä kulttuurihistriasta. Kyläkknaisuuksista nykyisiä RKY-alueita vat Degerbyn kyläkeskus, Fagervikin ruukinalue, Inkn kirkk ja pappila, Tähtelän kylä ja Österkullabäckenin kylä- ja viljelymaisema, jtka vat kyläkuvallisesti ja maisemallisesti kiinnstavia ja harmnisia ympäristöjä. Härön mukaan (1993) myös Inkn phjissan Vassböle ja Päivölä kuuluvat kyläkknaisuuksista parhaisiin. Viimeaikainen uudisrakentaminen n muuttanut kyläympäristöjä, erityisesti Inkn keskustassa ja Degerbyssä. Viljelymaisemat mutkittelevine jkineen (lännestä lukien Inknjki, Ingarskilanjki ja Degerbynjki) mudstavat suuren san nykyisin arvkkaimpina käsitetyistä kulttuurimaisemista Inkssa. Kunnan halki kulkeva keskiaikaisperäinen (1300-luku) Suuri rantatie eli Kuninkaantie n maisemallisesti hyvin merkittävä liikenneväylä, jlla n merkittävä suutensa kulttuurimaiseman identiteetin säilymisessä. Myös rannikilla ja vesistöillä n kulttuurihistriallisia ja maisemallisia arvja. Inkn kulttuurimaisemaselvityksessä (Sarls 2012) vat kuvattu seuraavat Maisemallisesti arvkkaat alueet: Degerbyn- Pikkalanjen Paljen kulttuurimaisemat Inkssa Finnbölen kylä Gumbölen ja Damsin kulttuurimaisema Hälldalin trpan ympäristö Inkn keskustan (kirknkylän), jen ja lahden kulttuurimaisema Jhannesbergin kulttuurimaisema Kuruddenin huvila Långvikin-Marsjön kaivkset Linkullan viljelymaisema Mariebergin kartan Mssabölen kulttuurimaisema Österkullabackenin viljelymaisema Päivölän-Slbergan kylä ja kulttuurimaisema Pålsbölen kulttuurimaisema Rankilan kylä ja viljelymaisema Snappertunan - Fagervikin kulttuurimaisema Inkssa Strlarsin tila Strömsin kartan Tähtelän kylä ja Ingarskilanjen varren kyläasutus Vassbölen kylä ja kulttuurimaisema Västankvarnin maatalusppilaits ympäristöineen Västerbyn rantaniitty Westerby ja Lågnäsin viljelymaisema Ålön salmen maisema Bredslättin viljelymaisema Degerön viljelymaisema ja merenlahti Kpparnäs

34 33 (109) Kärrbyn viljelymaisema Maiseman humiiminen yleiskaavakartalla Kaavan valmisteluvaiheessa käytetyssä vyöhykeanalyysissä kiinnitettiin humita maiseman tpgrafiaan (kaltevuus, rinteiden suunta) ja maisemakuvaan (peltjen yhtenäisyys, visuaalinen altistuminen). Esimerkiksi maan yli 10 % kaltevuus tai phjinen rinteiden suunta määritelevät alueet, jihin uudisrakentaminen ei le susiteltavaa. Tisaalta pienet pellt (alle 9,5 ha) sekä visuaalisesti vähäisesti altistuvat alueet määritelevät alueet, jihin uudisrakentaminen n susiteltavaa. Maisemallisille muutksille herkät alueet tunnistettiin näkyväisyyssanalyysillä, jssa avinten maisematiljen maisemakuvallinen altistus mitataan liikenneväylien ja nykyisen asuntrakenteen mukaan paintetulla pilvellä havaintpisteitä paikkatietkartalla. Lpputulksena saatiin tarkastelu eri maisematiljen maisemallisesta käyttöasteesta, ts. kuinka suuren käyttäjämäärän elinpiiriin kyseinen maisematila kuuluu. Tämän perusteella vitiin lukitella maisemaalueita suhteessa rakentamisen määrään ja laatuun. Maisemallisesti arvkkaat alueet myös rajittavat uudisrakentamista eri alueilla (MA-alueet).

35 34 (109) 4.4 Rakennettu ympäristö, rakennuskulttuuri ja muinaismuistt Asutuksen sijittuminen ja perinteinen rakentaminen Muinaisjäännökset Vanhimmat merkit asutushistriasta n ajitettu nin 4000 vuden taakse. Prnssikaudella ihmiset hankkivat elantnsa maanviljelystä ja karjanhidsta. Kivikaudella merenpinta li nin metriä ja prnssikaudella yli 10 metriä krkeammalla kuin nykyään, mistä jhtuen suuri sa mantereen esihistriallisista löydöistä sijaitsi saaristssa tai lähellä sillista rantaviivaa. Varhaisimmat pysyvät asukkaat muuttivat Inkseen Rutsista 1300-luvun alussa, samihin aikihin kun Uusimaa alki jakautua kirkllisiin pitäjiin. (Riinheim 2011). Uudet asukkaat mudstivat pieniä kyläyhteisöjä rannikkseudulle. Keskiaikaisessa kylässä talt sijitettiin tistensa lähelle, pihat aidattiin eläinten sujaamiseksi pedilta ja ympäröivät pellt jaettiin taljen kesken kapeisiin sarkihin, jtta kaikki saivat yhtä hyvää viljelysmaata tasapulisesti. Suuri sa nykyisistä kylistä tai rakennuspaikista sijaitsee edelleen samilla paikilla kuin 1560-luvulla. Kylät hajsivat 1700-luvulla, kun sarkajasta luvuttiin ja alettiin tteuttaa isjaka. Seurakuntana Ink n Uudenmaan vanhimpia ensimmäinen säilynyt maininta n j vudelta 1369 (selstus 2007). Inkn Pyhän Niklauksen kirkk (1540) n yksi maamme vanhimpia ja edelleen tärkeä maamerkki ja rakennuskhde Inkssa. Kunnan halki kulkeva keskiaikaisperäinen (1300-luku) Suuri rantatie eli Kuninkaantie n kulttuurihistriallisesti ja maisemallisesti hyvin merkittävä liikenneväylä, jlla n merkittävä suutensa kulttuurimaiseman identiteetin säilymisessä. Tien varrelle jäävät maatiljen taluspihat, vanhat kirkt hautausmaineen ja ruukkiyhdyskunnat, kuten Fagervikin kartanalue ympäristöineen (Jkela, 1996). Fagervik n valtakunnallisellakin taslla hyvin säilynyt rakennettu vanha tellisuusympäristö, yhdyskunta ja perinnemaisema 1600-luvulta. Kk Inkssa esihistriallisia kiinteitä muinaisjäännöksiä n löydetty 92, jista suuri sa n asuinpaikkja (20 kpl), hautapaikkja (32 kpl) ja kivirakenteita (36 kpl). (Musevirast, 2011). Muinaisjäännökset n sitettu kaavalunnksessa valtakunnallisen rekisterin perusteella. Kiinteitä muinaisjäännöksiä kskeva erillisselvitys n tätä kirjitettaessa vielä kesken. Selvityksen perusteella päivitetty aineist päivitetään kaavaehdtukseen. Rakennetun kulttuuriympäristön ja muinaismuistjen humiiminen yleiskaavakartalla Rakennushistrialliset khteet ja muinaismuistt n sitettu yleiskaavakartalla khdemerkintöinä. Merkintöjen sittamat khteet n numeritu indeksinumerinnilla, jka viittaa kaavaselstuksen liitteenä levaan khdeluetteln. Rakennushistrialliset khteet perustuvat arkkitehtitimist Stadinarkin kesällä 2012 laatimaan rakennusinventintiin. Aineist ja sen kuvaus päivitetään kaavaehdtukseen.

36 35 (109) 4.5 Palvelut Julkiset palvelut Inkssa n klme päiväktia ja neljä ala-astetta, jista yksi n sumenkielinen. Yläasteen inklaiset käyvät nykyään Virkkalassa (aiemmin Karjaalla). Lukit sijaitsevat lähikunnissa Karjaalla, Lhjalla ja Kirkknummella. Keskustassa palvelee terveyskeskus, kirjast ja hieman ulmpana keskustasta sijaitsee Länsi-Uudenmaan Pelastuslaitksen Inkn VPK:n palasema. Inkn Sairaankuljetus Oy tarjaa sairaankuljetuspalveluja. Bärösundissa n myös Inkn VPK:n Bärösundin sast. Osast surittaa lähinnä kiireellisiä ensihittehtäviä saaristssa. Degerbyssä n kirjastn sivupiste. Raaseprin kirjastaut ajaa Inkssa alueella Fagervik-Barösund sekä Västankvarnin kululle. Kaupan palveluverkk Inkn keskustassa palvelee muutamia kauppja (jista Varubdenin yhteydessä n asiamiespsti) ja kaksi pankkia. Inkn keskustaan valmistui vunna 2007 aivan venesataman tuntumaan uusi kauppakeskus Strand. Degerbyssä n pieni kauppa. Barösundissa n kauppa ja kahvila.

37 36 (109) Palveluiden humiiminen yleiskaavakartalla 4.6 Yhdyskuntatekniikka Vesihult Kunnan nykyinen palveluverkk ja sen saavutettavuus eri liikkumismudilla analysitiin paikkatietaineistn avulla. Analyysin perusteella laadittiin saavutettavuus- ja edullisuusvyöhykkeet, jtka kuvaavat palveluverkstn kannalta sutuisaa yhdyskuntarakennetta. Esimerkiksi alueet, jista matka palveluihin kestää jukkliikenteellä yli 30 min tai alueet, jka sijaitsevat yli 1,5 km pyöräilyetäisyydellä, määrittelevät ne alueet, jihin uudisrakentaminen ei le susiteltavaa. Tisaalta pyöräillen tai kävellen helpsti saavutettavat alueet (etäisyys alle 400 m) määrittelevät alueet, jihin uudisrakentaminen n susiteltavaa. Palvelut sijittuvat yleiskaavan keskusta-alueille tai asemakaavitettavaksi tarkitetuille alueille, eikä niitä le sitettu yleiskaavassa erikseen malla khde- tai aluemerkinnällään. Palveluiden kannalta hyvin saavutettavissa levat alueet n tettu lisäksi humin yhtenä suuntaavana tekijänä hajarakentamisen hjaamisessa. Inkn vesilaitksen timinta-alue kattaa keskustan taajama-alueen. Vesijhtverkstn kknaispituus n nin 32 km. Vesijhtverkstn kuuluu vesitrni, jnka tilavuus n nin 400 m 3. Vesitrni sijaitsee timintaalueen killissassa. Inkn vesilaitksen verkst n liitetty Frtum Oy:n verkstn. Inkn vesilaitksen vedenhankinta tteutetaan Brännbllstadin phjavedenttamlta, jka sijaitsee 2 km keskustasta luteeseen Strgårdin phjavesialueella. Vesiikeuden luvan mukaan vedenttamlta vidaan pumpata vettä keskimäärin 400 m³/d. Vunna 2010 pumpattu vesimäärä li nin 300 m³/d. Vedenkäsittelymenetelmänä n paineellinen ilmastus ja selkeytys. Degerbyn vesisuuskunnan vedenhankinta tteutetaan vedenttamsta, jka sijaitsee Degerbyn phjavesialueella, kantatien 51 eteläpulella. Inkssa timii neljä vesihultlaitsta: Inkn vesihultlaits, Degerbyn vesisuuskunta, Tähtelän vesiyhtymä ja Barösundin vesisuuskunta. Lisäksi Frtum Oy:llä n ma vedenttam ja jätevedenpuhdistam. Degerbyn vesisuuskunnan vedenjakeluun n liittynyt nin 55 kiinteistöä eli nin 150 asukasta sekä Degerbyn kulu ja päiväkti, Tähtelän vesiyhtymän vedenjakeluun 17 kiinteistöä eli nin 35 asukasta ja Barösundin vesisuuskunnan vedenjakeluun 7 kiinteistöä. Jätevedenkäsittely hidetaan kiinteistökhtaisesti jk sastuskaivilla, umpikaivilla tai pienpuhdistamilla. Degerbyssä n lisäksi rakennettu umpikaivn jhtava viemäri muutamalle kiinteistölle. Barösundissa n rakennettu myös viemäri ja ma pienpuhdistam. Inkn vesilaitksen, Degerbyn vesisuuskunnan, Tähtelän vesiyhtymän ja Barösundin vesisuuskunnan vedenjakeluun n liittynyt yhteensä nin asukasta, jka n nin 46 % Inkn asukkaista. Haja-asutusalueella vesihult tteutetaan kiinteistökhtaisesti. Vesijhtverkstn ulkpulisella Västankvarnin kululla vedenhankinta tapahtuu masta kaivsta. Viemäriverkstjen ulkpulisilla kuluilla jätevedet jhdetaan umpisäiliöön tai käsitellään massa puhdistamssa.

38 37 (109) Inkn vesihultlaits Yksikkö v Inkn väkiluku as 5546 Vesilaitksen liittyjämäärä as 2380 Vesilaitksen % 43 liittymisprsentti Laskutettu vesimäärä m³/d 298 Veden minaiskulutus l/as/d 125 Viemärilaitksen as 2270 liittyjämäärä Viemärilaitksen % 41 liittymisprsentti Käsitelty jätevesimäärä m³/d 387 Laskutettu jätevesimäärä m³/d 283 Laskutettu sakkaivliete m³/d 29 Vutvesimäärä m³/d 75 Vutvesiprsentti % 19,4 Ominaisjätevesimäärä (Sisältää vutvedet) l/as/d 170 Inkn vesihultlaitksen nykytilanteen tunnusluvut (Rambll 2011) Inkn viemärilaitksen verkst kattaa samat alueet kuin vesilaitksen vesijhtverkst. Jätevesiviemäriverkstn vutvesiprsentti li nin 19 % vunna Keskustan jätevedet käsitellään Jddbölen puhdistamlla. Puhdistamlta n rakennettu viemäri Frtumin vimalaitsalueen rajalle, mikä mahdllistaisi Frtumin ssiaalijätevesien jhtamisen Jddböleen käsiteltäväksi. Barösundin vesisuuskunnan jätevedet käsitellään massa pienpuhdistamssa, jka n valmistunut vunna Inkn väestöstä nin 54 % (2 900 asukasta) n vesijhtverkstn ulkpulella ja nin 58 % (3 150 asukasta) viemäriverkstn ulkpulella. Näiden asukkaiden vedenhankinta järjestetään kiinteistökhtaisista kaivista ja jätevedet käsitellään kiinteistökhtaisin tai useamman kiinteistön yhteisin ratkaisuin. Jätehult Inkn alueella timii Rsk'n Rll Oy Ab, jka n kuntien mistama jäteyhtiö, jka hitaa kierrätyspalvelut, talusjätteen keräyksen, vaarallisen jätteen vastaantn ja jäteneuvnnan Länsi-Uudellamaalla. Yhtiö vastaa sekajäteastiiden tyhjennysten kilpailuttamisesta, jäteautjen reiteistä ja jätekuljetusten sekä ekmaksujen laskutuksesta. Länsi-Uudenmaan jätelautakunta n yhdeksän kunnan yhteinen lautakunta, jnka vastuulla vat jätehultn liittyvät viranmaistehtävät jäsenkuntien alueella. Länsi-Uudenmaan jätelautakunnan yhteyshenkilönä ja virkamiehenä timii jäteasiamies. Meritulvavaara-alueet Itämeren vedenkrkeuksiin vaikuttaa merkittävimmin tuulen vimakkuus, ilmanpaine, virtaukset Tanskan salmien läpi sekä jäätilanne. Ukknen ja vimakkaat tuulet vivat aiheuttaa yllättävän npeita merivedenkrkeuden heilahduksia. Viimeaikaisten ukksten yhteydessä Ilmatieteen laits n pitkin Sumen rannikka tehnyt havaintja pikkeuksellisen npeista vedenkrkeuden vaihteluista sekä vimakkaista virtauksista. Npeasti liikku-

39 38 (109) vat matalapaineet aiheuttavat merivedenpinnan heilahtelua, jka vi paikallisesti lla sekä npeaa että vimakasta. Matalissa lahdissa vedenkrkeuden vaihtelut vivat lla selvästi suurempia kuin havaintasemalla. Sumessa merivedenpinnan n havaittu laskevan tai nusevan enimmillään yli puli metriä tunnin aikana. Npeimpia merivedenpinnan vaihteluja ei havaita maregrafilla, kska sen rakenne n suunniteltu sudattamaan pis npeimmat vaihtelut, kuten aallkn. Vedenkrkeus vaihtelee Sumen ranniklla nin -130 cm ja +200 cm välillä. (Itämeriprtaali 2010). Merivedenkrkeutta mitataan Sumen ranniklla Ilmatieteenlaitksen maregrafiasemilla, jita n yhteensä 13, jista Uudeltamaalta Sumenlahden phjukkaan sijittuu klme asemaa. Helsingin asemalla n tehty havaintja vudesta 1904 lähtien, Hangssa sijaitsevalla asemalla vudesta 1887 ja Haminassa sijaitsevalla asemalla vudesta 1928 alkaen. HAVAINTOASEMA HAVAINNON PVM. SUURIN HAVAINTO (MW TEOR ) SUURIN HAVAINTO (N 60 ) HANKO ,32 M +1,24 M HELSINKI ,51 M +1,45 M HAMINA ,97 M +1,95 M Suurimmat vedenkrkeushavainnt Uudenmaan edustan merialueella (Itämeriprtaali 2010) HAVAINTOASEMA HW MHW MW MNW NW HANKO N 60 1,24 N 60 0,66 N 60-0,08 N 60-0,57 N 60-0,86 HELSINKI N 60 1,45 N 60 0,83 N 60-0,06 N 60-0,69 N 60-0,98 HAMINA N 60 1,95 N 60 1,13 N 60-0,02 N 60-0,80 N 60-1,12 Merivedenkrkeuden ääri- ja keskiarvt (Merentutkimuslaits ) Keskimäärin kerran vudessa tteutuva ylivedenkrkeus (MHW) n llut havaintjakslla Helsingissä 0,89 m (N 60 +0,83 m) ja Hangssa 0,74 m (N 60 +0,66 m). Yhdyskuntatekniikan humiiminen yleiskaavakartalla Kunnallistekniset verkstt (vesi- ja energiahult) sekä suunnitelmat (mm. vesihulln yleissuunnitelma) kttiin paikkatietkannaksi ja laadittiin vyöhykkeet, jiden perusteella määriteltiin rakentamisalueiden sijaintia kunnallistekniikkaan khdistuvien investinti- ja ylläpittarpeiden näkökulmasta. Yhdyskuntateknisen hulln alueet n sitettu kaavassa ET-alueina. Tällaisina n sitettu mm. tietliikennemastjen tilavaraukset.

40 39 (109) 4.7 Liikenne ja liikkuminen Inkn alueen tieverkn rungn mudstavat kantatie 51 ja valtatie 25. Kantatie 51 kulkee Inkn läpi itä-länsisuunnassa, ja sitä pitkin n yhteydet Helsingin ja Karjaan suuntiin. Kantatie 51 palvelee sekä alueen sisäistä että pitkänmatkaista liikennettä. Valtatie 25 sivuaa Inkn luteisreunaa. Mlemmat päätiet vat kaksikaistaisia ja liittymät vat pääsin tasliittymiä. Eritasliittymiä n kaksi: kantatien 51 ja seututien 186 liittymässä Inkn keskustan länsipulella, sekä valtatien 25 ja seututien 186 liittymässä Mustin khdalla. Valtatielle 25 n valmistunut vunna 2011 kehittämisselvitys, jssa valtatie sitetaan Inkn alueella kaksikaistaisena tienä, jlla n hituskaistja. Seututeitä Inkn alueella n kaksi ja ne palvelevat sekä alueen sisäistä että seutukuntien liikennettä. Seututietä 112 (Virkkalantie) pitkin n yhteys Virkkalan ja Lhjan suuntaan, ja seututietä 186 (Eteläinen Salntie / Satamatie) pitkin n yhteydet luteessa Mustin ja Saln suuntaan ja etelässä Inkn satamaan. Muut alueen maantiet vat yhdysteitä. Merkittävimpiä niistä vat yhdystiet 1050 keskustasta Raaseprin suuntaan (Fagervikintie), 1104 Fagervikista Barösundiin (Barösundintie) sekä 1121 (Öljysatamantie). Lisäksi Inkn alueella n alempitasisia yhdysteitä, jtka yhdistävät alueen kyliä tisiinsa sekä kanta-, seutu- ja yhdysteihin. Kyseiset tiet palvelevat paikallisliikennettä. Inkn kunnan liikennemäärät. Phjakartta: SYKE, Maanmittauslaits Liikennemäärät vat suurimmat valtatiellä 25 ja kantatiellä 51. Valtatien 25 keskimääräinen vurkausiliikenne Inkn alueella vaihtelee välillä ajneuva vurkaudessa. Raskaan liikenteen keskimääräinen vurkausiliikenne valtatiellä 25 n nin 700 ajneuva vurkaudessa. Kantatien 51 keskimääräinen vurkausiliikenne Inkssa vaihtelee välillä ajneuva vurkaudessa ja raskaan liikenteen keskimääräinen vurkausiliikenne vaihtelee välillä ajneuva vurkaudessa. Seututeiden liikennemäärät vat alhaisemmat. Seututien 112

41 40 (109) keskimääräinen vurkausiliikenne n ajneuva vurkaudessa ja seututien 186 keskimääräinen vurkausiliikenne n ajneuva vurkaudessa. Raskaan liikenteen keskimääräinen vurkausiliikenne seututiellä 112 vaihtelee välillä ajneuva vurkaudessa ja seututiellä 186 välillä ajneuva vurkaudessa. Inkn kunnan pääliikenneverkk. Phjakartta: SYKE, Maanmittauslaits Kävely ja pyöräily Kevyen liikenteen väylien määrä n vähäinen ja ne vat keskittyneet Inkn keskustan alueelle. Kevyen liikenteen väylät seuraavat keskustan päätie- ja katuverkka. Keskustan ulkpulella kevyen liikenteen väylä n ainastaan yhdystiellä (Degerbyntie) Degerbyn kylän khdalla. Kyliä yhdistäviä kevyen liikenteen väyliä ei le, eikä myöskään Inkn asemalle jhda kevyen liikenteen väylää. Taajamissa ja niiden laajenemisalueilla (asemakaavitettaviksi tarkitetut alueet) tavitteena n elinympäristö, jka mahdllistaa autttman elämäntavan. Keskeisiä edellytyksiä vat

42 41 (109) - turvalliset ja ympäristöltään laadukkaat kevyen liikenteen yhteydet julkisille ja yksityisille palveluille ja linja-autpysäkeille tai rautatieasemalle - khtuulliset alueen sisäiset kävelyn ja/tai pyöräilyn välimatkat - sujuvat ja turvalliset taajamien väliset pyöräilyreitit. Yleiskaavataslla näiden tekijöiden tteutuminen vidaan mahdllistaa taajamien sijittelulla, klla ja keskinäisillä etäisyyksillä. Varsinainen elinympäristön ja kulkureittien laadullinen suunnittelu tapahtuu tarkemman suunnittelun yhteydessä. Asemakaavituksen ulkpulelle jäävillä kyläalueilla n vaarana, että yksittäisten rakennushankkeiden suunnittelun yhteydessä ei humata vaikutuksia kk kyläalueen kehitykselle. Asemakaava-alueen ulkpulelle jääville kyläalueille lisi siksi susiteltavaa laatia jk sayleiskaava tai vähintäänkin kulkuyhteyksiä ja rakentamisen pääpiirteistä sijittumista hahmtteleva maankäyttökaavi. Jukkliikenne Inkn kautta kulkee Helsinki-Turku -rantarata, jka n yksiraiteinen Inkn alueella. Rantarata n sähköistetty ja suurin sallittu npeus Inkssa n 180 km/h. Vunna 2011 ratasaa Helsinki-Karjaa käytti nin 1,5 miljnaa kaukliikenteen matkustajaa. Lähiliikenteen matkustajia Inkn asemalla n viime vusina llut nin 60 matkustajaa vurkaudessa. Inkn aluetta sivuaa luteessa Hyvinkää-Hank-yhdysrata, jnka sähköistämisestä Liikennevirast laatii ratasuunnitelman. Radan suurin sallittu akselipain Inkssa n 25 tnnia. Tavaraliikenteen kuljetuksia vunna 2011 Inkn khdalla li nin 1,2 miljnaa tnnia. Radalla ei le henkilöliikennettä. Uudenmaan maakuntakaavassa n lisäksi sitettu hjeellinen linjaus pistraiteelle Inkn satamasta rantaradalle. Inkn jukkliikenteen nykyinen palvelutas ja tavitetas vusille n määritelty Uudenmaan ELY-keskuksen vunna 2011 julkaisemassa Länsi-Uudenmaan jukkliikenteen palvelutasmäärittelyssä. Inkn alueelta n lähijunaliikennettä Helsinkiin ja Karjaalle, ja linja-autliikennettä samin Helsingin ja Karjaan suuntiin sekä lisäksi Lhjan suuntaan. Lisäksi n kunnan sisäistä keskustan ja kylien välistä jukkliikennettä. Pääkaupunkiseudulle suuntautuvissa työ- ja piskelumatkissa jukkliikenteen suus n Inkssa pienin Länsi-Uudellamaalla, nin 8 %. Inkn rautatieasema sijaitsee nin kuuden kilmetrin päässä kuntakeskuksen luteispulella. Asemalla pysähtyy arkivurkaudessa kuusi lähiliikenteen junavura sekä Helsingin että Karjaan suuntaan. Viiknlppuisin vurja n vähemmän. Pääkaupunkiseudulle suuntautuvassa junaliikenteessä reitillä Ink-Kirkknummi-Helsinki vallitsee peruspalvelutas ja ratasuutta kskevana tavitteena n palvelun keskitas. Inksta Karjaan suuntaan junaliikenteessä n minimipalvelutas, tavitteena n peruspalvelutas. Suurin sa junamatkista suuntautuu pääkaupunkiseudulle. Kuntakeskuksen ja rautatieaseman välillä ei le syöttöliikennettä. Lähimmät kaukliikenteen asemat vat Karjaa ja Kirkknummi. Linja-autliikenne Inkssa perustuu vaki- ja pikavurihin, jtka kulkevat Helsingin ja Karjaan välillä kantatietä 51 pitkin. Pikavurt pysähtyvät Inkn alueella vain keskustassa ja Degerbyn liittymässä. Vakivurt pysähtyvät tiheämmin palvellen paremmin taajama-alueita ja kyliä. Virkkalan ja Lhjan suuntaan n myös muutamia vakivurja. Linja-autliikenteessä pääkaupunkiseudulle sekä Karjaalle n nykyisin peruspalvelutas. Lhjan ja Virkkalan suuntaan yhteydet vat peruspalvelutasa ja palvelevat erityisesti kululaisia. Linja-autliikenteen tavitteellinen palvelutas edellä mainituilla

43 42 (109) reiteillä n peruspalvelutas. Palvelutas taajamien ja kylien yhteyksissä keskustaan vaihtelee. Degerbyn liittymästä ja Tähtelästä keskustaan n peruspalvelutasa levat yhteydet, mutta aseman seudulta ja Barösundista n vain minimitasn yhteydet. Inkn sisäisissä linja-autyhteyksissä tavitteellinen palvelutas keskustaan n Degerbystä keskitas, Inkn asemalta ja Tähtelästä peruspalvelutas ja Barösundista minimitas. Jukkliikenteen nykyinen palvelutas. Phjakartta: SYKE, Maanmittauslaits Jukkliikenteen tavitteellinen palvelutas Phjakartta: SYKE, Maanmittauslaits 2012.

44 43 (109) Jukkliikenteen saavutettavuusvyöhykkeet kunnan eri alueilla. Vesiliikenne Inkn satamaan jhtaa 13,0 metriä syvä kauppamerenkulun pääväyliin lukiteltu meriväylä. Inkn merialuetta sivuaa 10,0 metriä syvä Kantvikin väylä, jka myös kuuluu kauppamerenkulun pääväyliin. Muihin vesiväyliin Inkn alueella n lukiteltu itä-länsisuuntainen 5,0 5,5 metriä syvä meriväylä. Inkn sataman tavaraliikenteen kknaismäärä vunna 2011 li nin 1,8 milj. tnnia, jsta ulkmaan tavaraliikennettä li nin 1,7 milj. tnnia. Ulkmaan tavaraliikenteestä tuntia li nin 1,3 milj. tnnia. Tunnin tärkeimmät tavararyhmät livat vunna 2011 kivihiili ja kksi sekä raakamineraalit ja sementti. Viennin tärkein tavararyhmä li raakamineraalit ja sementti. Liikenteen ja liikkumisen humiiminen yleiskaavakartalla Liikkumisen ja liikenteen näkökulma n llut mukana kk kaavan laatimisprsessin ajan. Yleiskaavan suunnittelua varten tutettiin tiedt alueiden liikenteellisestä saavutettavuudesta eri kulkutavilla, ts. arviitiin eri alueiden liikkumisen palvelutasa kulkutavittain, jtta vitiin sittaa liikkumisen ja liikenteen kannalta susiteltavimmat maankäytön kasvualueet. Yleiskaavan suunnittelun yhteydessä tarkasteltiin myös samanaikaisesti liikenneverkn ja yhteyksien kehittämisen tarpeita ja tisaalta taludellisesti järkeviä kehittämismahdllisuuksia. Suunnittelua palvelevat liikenteelliset tarkastelut kytkeytyvät myös palveluiden sijittumiseen sekä ympäristövaikutusten arviintiin.

45 44 (109) Kaavalunnksessa esitetyt kyläalueet (AT) ja pientalalueet (A) keskittyvät jukkliikenteellä saavutettaville alueille, eli alueille, jista keskustan palvelut vat saavutettavissa linja-autlla alle pulessa tunnissa (kävelymatkan maksimipituus pysäkille 15 min). Kaavalunnksessa n esitetty maakuntakaavan mukaiset ulkilureitit.

46 45 (109) 5 YLEISKAAVALUONNOKSEN KUVAUS 5.1 Vyöhykeanalyysi Strategisen yleiskaavan laatimisen keskeisenä tarkituksena n tulkita maankäyttöstrategiassa esitetyt periaatteelliset linjaukset aluevarauksia sittavaksi juridiseksi kaavaksi paikalliset lsuhteet ja selvityksissä esiin nusseet seikat huminttaen. Tämä n tapahtunut mitittamalla asuinrakentamisen sijittuminen eri kaavamääräysten alaisille alueille sekä sittamalla susitukset asemakaavituksella kehitettäviksi alueiksi. Kaavan tavitevusi n 2035, jta n aiemmin käytetty myös maankäyttöstrategian tavitevutena. Kaavalunnksen valmistelussa käytettiin apuna selvitysvaiheessa laadittuja paikkatietaineistja. Niiden perusteella kunnan maa-ala jaettiin eri tekijöiden, esimerkiksi lunt- ja maisema-arvihin, palvelujen ja kunnallistekniikan saavutettavuuteen jne. mukaisiin edullisuusvyöhykkeisiin. Edullisuusvyöhykkeiden väliset suhteet paintettiin kkeilemalla vastaamaan maankäyttöstrategiassa asetettuja perustavitteita ja svittuja mititusperusteita. Mitituksen mukainen kknaisrakennusikeus jaettiin edullisuusvyöhykkeiden mukaisesti kunnan alueelle, jllin vitiin samalla tarkastelulla tuttaa sekä rakennusikeuksien jakautuminen paikallisten lsuhteiden perusteella että yleiskaavalunnskartan asumista kskevat aluevaraukset. Käytetyn työtavan jhdsta yleiskaavakartta ja sen yhteydessä laadittu hajaasutusalueiden kuivan maan mititus vat kiinteästi yhteydessä tisiinsa. Tiseen tehdyt mahdlliset muutkset heijastuvat välittömästi myös tiseen, jllin paikallisiin lsuhteisiin perustuva maamistajien tasapulinen khtelu tteutuu ehdttmana: lsuhteiltaan samanlaisilla alueilla sijaitsevaa maanmistusta khdellaan aina täsmälleen tasavertaisesti. Seuraavassa n kuvattu vyöhykeanalyysiin perustuva työtapa vaiheittain. Vyöhykeanalyysiin perustuvan työtavan kulku kaavina.

47 46 (109) Teemakhtaiset analyysit Seuraavassa n kuvattu kunkin teemakhtaisen analyysin kulku ja lähtötietletukset. Palvelut (palveluiden saavutettavuusvyöhykkeet) Määriteltiin edullisuusvyöhykkeet V1 V3 Kttiin kunnan julkiset ja yksityiset palvelut paikkatietn. Julkiset: terveyskeskukset, ala-asteet, yläasteet, päiväkdit, rautatieasemat Yksityiset: rukakaupat Analysitiin palvelujen saavutettavuus autlla ja kävellen/pyörällä Autlla: Rukakaupat: V1: 0-10 min, V2: min, V3: 20-> min Terveyskeskukset: V1: 0-10 min, V2: min, V3: 20-> min Ala-asteet: V1: 0-10 min, V2: min, V3: 20-> min Ylä-asteet: V1: 0-15 min, V2: min, V3: 25-> min Päiväkdit: V1: 0-10 min, V2: min, V3: 20-> min Kävellen ja pyörällä: Rukakaupat: V1: 400m, V2: 1500m Terveyskeskukset: V1: 400m, V2: 1500m Ala-asteet: V1: 400m, V2: 1500m Ylä-asteet: V1: 400m, V2: 1500m Päiväkdit: V1: 400m, V2: 1500m

48 47 (109) Maisema (erilaiset maiseman kannalta tärkeät tekijät) Määriteltiin edullisuusvyöhykkeet V1 - V3 Tpgrafia: Kaltevuus (%): V1: 0 5, V2: 5 10, V3: < 10 Suuntautuminen: V1: etelä, kaakk, lunas V2: länsi, itä V3: phjinen, killinen, lude Maiseman visuaalinen altistuminen (visual expsure): mitattiin suuren määrän nykyisille rakennuspaikille ja liikenneväylien varsille generitujen havaintpisteiden keskinäistä näkyvyyttä, kun tetaan humin tpgrafia ja kasvillisuuden peitteisyys. V1: 1 (0 100 havaintpistettä) V2: 2 ( havaintpistettä) V3: 3 (> 722 havaintpistettä) Laajat yhtenäiset peltalueet V1: 1 (< 9,5 ha) V2: 2 (9,5 19,0 ha) V3: 3 (> 19,0ha) Lunt (erilaiset lunnnympäristön kannalta tärkeät tekijät) Natura2000, sujelualueet, KP, sujelukhteet, FINIBA (m); etäisyys V0: sujelualueiden aluerajaukset V1: etäisyys > 500 m V2: etäisyys m V3: etäisyys < 250m Eklgiset yhteydet, etäisyys V1: > 100 m V2: m V3: < 50m Virtavedet ja vesialueet, etäisyys

49 48 (109) V1: > 150 m V2: m V3: < 50m Sut (kk) V1: < 3 830m2 V2: m2 V3: >68 000m2 Metsät (kk) V1: < 70 ha V2: ha V3: > 200 ha* *js metsä lähempänä kuin 50m meren tai järven rannasta, lukitus autmaattisesti V3 Kallit (kk) V1: < 1 320m2 V2: m2 V3: > m2 Liikenne ja liikkuminen eri alueiden liikkumisen palvelutas kulkutavittain Matkjen suuntautuminen ja kulkutavan valinta mallinnettu HSL:n liikkumistttumustutkimuksen perusteella Matka-aika laskettu tieverkka ja jukkliikennelinjasta pitkin Jak seitsemään vyöhykkeeseen tehty kk työssäkäyntialueen matkakhteet kattavan saavutettavuuden mukaan laittamalla Inkn ruudut keskinäiseen paremmuusjärjestykseen ja lukittelemalla niin että vyöhykkeillä I-IV asuu kullakin 20 % Inkn asukkaista, vyöhykkeellä V 10 % asukkaista ja vyöhykkeillä VI ja VII 5 % asukkaista. Verkstt Nykyinen kunnan vesi- ja viemäriverkst

50 49 (109) V1: alle 500 m V2: m V3 alue missä vesi- ja viemäriverkstlla ei le merkitystä: etäisyys m Vesihulln yleissuunnitelma V1: alle 250 m V2: m V3 alue missä suunnitellulla verkstlla ei le merkitystä: etäisyys 500- m Keskinäinen paintus Eri teemista ja lähtökhdista laaditut analyysit eivät lunnllisestikaan le keskenään yhteismitallisia. Esimerkiksi maastn kaltevuutta ja vesihulln saavutettavuutta kskevia sutuisuusvyöhykkeitä ei vi suraan verrata keskenään. Siksi niiden keskinäistä painarva juduttiin hakemaan kkeilemalla lpullisen edullisuusvyöhykekartan mudstamiseksi. Tereettisesti mahdlliset pientalalueet sekä kyläalueet eri skenaarilla.

51 50 (109) Vyöhykeanalyysin tulksena kehitettiin neljä erilaisia skenaariita, jtka määrittelivät mahdllisten pientalalueiden ja kyläalueiden sijainnin. Yllä esitetyt esimerkit näistä alustavista yhdyskuntarakennemalleista sittavat, että eri tekijöitä painttamalla vitiin tulla hyvin erilaisiin lpputulksiin. Esimerkiksi maisema- ja lunttekijöitä vimakkaasti painttava malli hajautti rakentamisen maastllisesti sutuisille mutta saavutettavuuden kannalta mahdttmille rakennuspaikille läpi kk kunnan (vasen alla), ja tisaalta teknisten verkstjen saatavuutta painttava malli keskitti rakentamisen vimakkaasti nykyisen verkstn vaikutuspiiriin (ikealla ylhäällä). Vyöhykeanalyysiä seuranneessa työvaiheessa ptentiaalisista rakennusalueista rajattiin kknaan ulkpulelle lunnnsujelualueet ja muut rakentamisen ulkpulelle jäävät alueet. Samin lisättiin kunnan kanssa käydyn keskustelun ja vimassa levan yleiskaavan perusteella työpaikka- ja teknisen hulln alueet, liikenneverkk, vimalinjat, phjavesialueet ym. valmiisiin aineistihin perustuvat merkinnät. Kulttuurihistrialliset khteet ja sa-alueet n merkitty valtakunnallisten aineistjen sekä kulttuurihistriallisten selvitysten perusteella.

52 51 (109) 5.2 Mititus Yleiskaavan kknaismititus Yleiskaavan kknaismitituksessa n lähtökhtana vuden 2035 arviitu hajarakennusalueiden rakennuspaikkatarve, jka n tasaisen 1,5 % vusittaisen väestönkasvun letuksella 500 rakennuspaikkaa laskettuna seuraavasti: kunnan asukasmäärä 2012 n asukasta asukasmäärä 2035 (1,5 % kasvulla) n asukasta mitittava väestönkasvu n asukasta pientaln letettu asukasmäärä 2,5 as rakennuspaikkjen kknaistarve 1000 kpl pulet sijittuu asemakaava-alueille 500 kpl haja-asutusalueille jää mititettavaksi 500 kpl. Kska tereettisen rakennusikeuden tteutumista yksityisten maanmistajien mailla ei vi lettaa 100 %:ksi, n yleiskaavalunnksessa päädytty varaamaan asemakaavan ulkpulisia hajarakennusmahdllisuuksia tarpeeseen nähden klminkertainen määrä eli 1500 rakennuspaikkaa. Aiemman manneralueiden yleiskaavan kknaismititusta n vaikea arviida lutettavasti, kska se n perustunut sen laatimisajankhdan maanmistustilanteeseen. Kiinteistöjen mistussuhteiden ja rajauksen muutsten myötä rakennusikeuksien jakautumista ei le vitu tdentaa, minkä vuksi rakentaminen n kyläalueilla käytännössä pysähtynyt kknaan. Mititusperusteet Yleiskaavan mititusperusteet n selstettu tarkemmin liitteessä 2. Kuivan maan mititusperusteet Kuivan maan alueet (ranta-alueen ulkpuliset alueet) mititetaan emätilittain muunnetun pinta-alan perusteella. Mititustarkastelun pikkileikkausajankhtina n käytetty Aikaisemman pikkileikkausajankhdan päivämäärä määräytyy rakennuslain vimaantuln phjalta eli ennen rekisteröity kiinteistö tulkitaan ns. emätilaksi mennessä ertetut rakennetut kiinteistöt lasketaan mitituksessa emätilan käytetyiksi rakennusikeuksiksi. Tiljen rakennusikeuden laskennassa käytetään jyvitysmallia: Jkaiselle tilalle n lasketaan saavutettavuuteen, lunt- ja maisemaarvihin, maaperään, jne. perustuvien muuntkertimien perusteella ns. muunnettu pinta-ala. Emätilan muunnettu pinta-ala saadaan laskemalla yhteen emätilaan kuuluvien tiljen muunnetut pinta-alat.

53 52 (109) Pinta-alamuunnsta havainnllistava kaavi. Emätilan kknaispinta-alaan kuuluu erilaisia alueita (ylhäällä). Näistä vain paikallisista lsuhteista riippuva prsentti tetaan humin muunnetussa pinta-alassa (keskellä). Emätilan muunnettu pinta-ala n näiden summa (alla). Rakennusikeus määritetään muunnetun pinta-alan perusteella. Emätilan muunnetun pinta-alan perusteella saadaan emätilan maksimirakennusikeus rakennuspaikkina. Rakennusikeuden määrä kasvaa emätilan muunnetun pinta-alan kasvaessa: Emätilan muunnettu pinta-ala < 3,0 ha: 1 rakennusikeus Emätilan muunnettu pinta-ala >= 3,0 ja < 6,0 ha: 2 rakennusikeutta Emätilan muunnettu pinta-ala >= 6,0 ja < 10,0 ha: 3 rakennusikeutta Emätilan muunnettu pinta-ala >= 10,0 ja < 16,0 ha: 4 rakennusikeutta Emätilan muunnettu pinta-ala >= 16,0: 5 rakennusikeutta sekä 1 rakennusikeus per 8 ha siltä sin, kun muunnettu pinta-ala ylittää 16,0 ha Tilan laskennallinen rakennusikeus saadaan kertmalla emätilan maksimirakennusikeus tilan muunnetun pinta-alan suhteella emätilan muunnettuun pinta-alaan: emätilan maksimirakennusikeus x (tilan muunnettu pinta-ala / emätilan muunnettu pinta-ala) Tilan ptentiaalinen rakennusikeus saadaan vähentämällä tilan ptentiaalisesta rakennusikeudesta j käytetyt vakituisten asuntjen

54 53 (109) ja lma-asuntjen rakennusikeudet (lemassa levat rakennusikeudet, vimassa levat rakennusluvat, vimassa levat pikkeamisluvat). Ptentiaalinen rakennusikeus pyöristetään kknaisluvuksi, jka ilmaisee rakennuspaikkjen määrän. Ranta-alueiden mititusperusteet Strategisen yleiskaavan yhteydessä laadittiin myös sisäsaaristn alueen mititustarkastelu. Laaditun kemitituksen perusteella sisäsaaristn mitituksen avaaminen lisi näyttänyt jhtavan rakennusikeuksien merkittävään vähenemiseen nykytilanteeseen verrattuna. Siksi saaristalueen mititusta ei kknaisuutena avata. Mahdlliset tarkistustarpeet tteutetaan maanmistajien tarpeiden mukaan erillistarkasteluna. Väistyvän manneralueiden yleiskaavan alueella päädyttiin samin siihen ratkaisuun, että ranta-alueiden mititus säilytetään ennallaan. Siten yleiskaavaan n tutu väistyvän yleiskaavan ranta-alueita kskevat kaavamerkinnät. Ranta-alueille sijittuvilla maa- ja metsätalusalueilla ei le hajarakennusikeutta, vaan se n aiempien manneralueen ja Kpparnäsin yleiskaavjen yhteydessä laaditun tarkastelun perusteella siirretty saman maanmistajan ranta-alueilla sijaitseville A-, RM- ja RA-alueille. Kuivanmaan mititetut alueet (ranta-alueen ulkpuliset alueet). Sinisellä viivalla n sitettu sisäsaaristn sayleiskaava. Phjakartta: Maanmittauslaits 2012.

55 54 (109) 5.3 Kaavamääräykset Yleiskaavassa n käytetty yleispiirteisiä aluevarausmerkintöjä, jtka kuvaavat eri alueiden pääkäyttötarkitusta. Asemakaava-alueiden ulkpulella ne myös kuvastavat alueella nudatettavaa mititusta. Seuraavassa n esitelty kaavalunnksessa käytetyt merkinnät. Rakentamisalueet C KESKUSTATOIMINTOJEN ALUE. Merkinnällä sitettavalla alueella pääasiallisia timintja vat palvelut ja hallint, keskustaan sveltuva asuminen, keskustaan sveltuvat ympäristöhäiriöitä aiheuttamattmat työpaikkatiminnt ja näihin liittyvät liikenne-, virkistys- ja yhdyskuntateknisen hulln alueet. Alue n tarkitettu asemakaavitettavaksi. AT KYLÄALUE. Alueelle saa sijittaa kylämäistä asumista rakennusjärjestyksen mukaisesti. Alue n tarkitettu asemakaavitettavaksi. A ASUINALUE. Alueelle saa sijittaa maaseutumaista asumista rakennusjärjestyksen mukaisesti. T YRITYSTOIMINNAN ALUE. Alueelle vidaan rakentaa rakennuksia ja tilja pientellisuutta ja muuta yritystimintaa varten. Alue n tarkitettu asemakaavitettavaksi. PY JULKISTEN PALVELUJEN JA HALLINNON ALUE. Keskustatimintjen alueina (C) ja kyläalueina (AT) n sitettu keskeiset taajama-alueet ja niiden laajenemisalueet. Näiden alueiden tarkemman maankäytön suunnittelun n tarkitus tapahtua asemakaavituksella. C- ja AT-alueet n rajattu hajarakentamisen mititustarkastelun ulkpulelle. Maaseutumaisen asumisen alueet (A) n sitettu keskeisille kehitettäville kyläalueille, ja ne n humiitu haja-asutusalueiden kknaismitituksessa. Yritystiminnan alueet (T) sitetaan kunnan kanssa käytävän keskustelun ja väistyvän yleiskaavan mukaan yritystiminnan kehittämisen kannalta sveliaille alueille. Myös näiden alueiden tarkempi suunnittelu n tarkitus

56 55 (109) Lmarakentamisen alueet rannilla tehdä asemakaavituksella humiiden maapliittisessa hjelmassa esitetyt kunnan tnttivarannn tavitteet. Julkisten palvelujen ja hallinnn alueet n sitettu väistyvän yleiskaavan mukaisesti. RA LOMA-ASUNTOALUE Alueella vidaan rakentaa lma-asunt- ja siihen liittyviä rakennuksia rakennusjärjestyksen mukaisesti. Luku me yhteydessä (RA2) sittaa suurimman sallitun mudstettavien rakennuspaikkjen lukumäärän alueella. RM MATKAILUPALVELUJEN ALUE. Alueelle vidaan rakentaa matkailua palvelevia rakennuksia ja laitteita rakennusjärjestyken mukaisesti. Luku merkinnän yhteydessä (RM4) sittaa suurimman sallitun rakennusikeuksien määrän alueella. Yhdyskuntarakentamisen laajenemisalueet Lmarakentamisen alueet meren ja järvien rantavyöhykkeillä n sitettu väistyvän yleiskaavan mukaisesti. YHDYSKUNTARAKENTAMISEN LAAJENEMISALUE. Yhdyskuntarakenteen laajentamisen tulee liittyä nykyiseen yhdyskuntarakenteeseen siten, että se edistää Inkn keskustan palvelujen ja jukkliikenteen elinvimaisuutta. Yhdyskuntarakenteen laajeneminen n tarkitus tteuttaa asemakaavituksella. YHDYSKUNTARAKENTEEN LAAJENEMISEN RESERVIALUE. Alueen tarkempi suunnittelu n sidttu mahdllisen rautatieseisakkeen tteuttamiseen. Alue n tarkitettu asemakaavitettavaksi. Merkinnöillä n sitettu ne alueet, jihin tuleva yhdyskuntarakenteen laajentaminen ja tiivistäminen suunnataan. Aluerajaus n hjeellinen ja täsmentyy yksityiskhtaisemman kaavituksen (sayleiskaavitus tai asemakaavitus) yhteydessä. Reservialueet n sitettu Rantaradan varressa sijaitsevien suljettujen Tähtelän ja Päivölän rautatieseisakkeiden yhteyteen. Näiden alueiden avaaminen kehittämiselle n sidttu seisakkeiden mahdlliseen

57 56 (109) uudelleenavaamiseen. Ilman rautatieyhteyttä alueet eivät nykyisellään sijaitse yhdyskuntarakenteessa niin sutuisasti, että niiden aktiiviselle kehittämiselle lisi perusteita. Reservialueiden käyttööntt sijittuu vuden 2035 jälkeiseen aikaan. Rautatieseisakkeiden mahdllisesta uudelleenavaamisesta ei le suunnitelmia. Rantaradan liikennöintikapasiteetti ei nykyisellään mahdllistane seisakkeiden uudelleenavaamista. Jatktyöskentelyssä lisi selvitettävä, hidastaisik seisakkeiden käyttööntt seudullista liikennettä palvelevaa Y-junaa niin paljn, että kaukjunien häiriötön kulku edellyttäisi ratainvestinteja, esimerkiksi kaksiraiteista ratasuutta Kirkknummen ja Karjaan välillä. Maaseutualueet MTH MAA- JA METSÄTALOUSALUE. Alueelle vidaan sijittaa maa- ja metsätalutta palvelevia rakennuksia, tilakeskuksia ja maaseutumaista asumista. Alueen emätilakhtainen tereettinen hajarakennusikeus määräytyy erillisen mititusvyöhyketarkastelun mukaisesti. Alueelle sijittuva rakentaminen tulee pyrkiä sijittamaan levan asutuksen yhteyteen tai lemassa levien teiden varteen. MY MAA- JA METSÄTALOUSALUE, JOLLA ON ERITYISIÄ YMPÄRISTÖARVOJA. Alueelle vidaan sijittaa maa- ja metsätalutta palvelevia rakennuksia, tilakeskuksia ja maaseutumaista asumista. Alueen emätilakhtainen tereettinen hajarakennusikeus määräytyy erillisen mititusvyöhyketarkastelun mukaisesti. Alueelle sijittuva rakentaminen tulee pyrkiä sijittamaan levan asutuksen yhteyteen tai lemassa levien teiden varteen. MY-1 RANTAVYÖHYKKEELLE SIJOITTUVA MAA- JA METSÄTALOUSALUE, JOLLA ON ERITYISIÄ YMPÄRISTÖARVOJA. Alueelle vidaan sijittaa maa- ja metsätalutta palvelevia rakennuksia. MA MAISEMALLISESTI ARVOKAS PELTOALUE. Alueelle vidaan sijittaa maa- ja metsätalutta palvelevia rakennuksia. Muita rakennuksia saadaan rakentaa vain, mikäli maanmistajan tereettista hajarakennusikeutta ei vida tarkituksenmukaisella tavalla käyttää muilla alueilla. Rakentaminen n sijitettava siten, että se ei vaikuta häiritsevästi maisemakuvaan. Alueen emätilakhtainen tereettinen hajarakennusikeus määräytyy erillisen mititusvyöhyketarkastelun mukaisesti. MA-1 RANTAVYÖHYKKEELLE SIJOITTUVA MAISEMALLISESTI ARVOKAS PELTOALUE. Alueelle vidaan sijittaa maa- ja metsätalutta palvelevia rakennuksia.

58 57 (109) Lunt- ja virkistysalueet Maaseutualueina n sitettu pääasiassa maa- ja metsätaluden harjittamiseen ja siihen liittyvään rakentamiseen tarkitetut alueet. MTH-, MY-, ja MA-alueille n sallittua maaseutumainen asuinrakentaminen. MY-1- ja MA-1-alueet sijaitsevat meren tai järvien rantavyöhykkeellä. Niillä ei le hajarakennusikeutta, vaan rakennusikeus n sitettu väistyvän yleiskaavan mukaisesti rantavyöhykkeen RA- ja RM-alueille. NATURA 2000-VERKOSTOON KUULUVA ALUE. SL NATURSKYDDSOMRÅDE. Merkinnällä sitetaan lunnnsujelulain njalla perustetut tai perustettavaksi tarkitetut lunnnsujelualueet ja rajauspäätöksellä sujellut lunttyypit. Maankäyttö- ja rakennuslain 41 :n 2 mmentin njalla määrätään, että SL-alueilla n kiellettyä rakennusten ja rakenteiden rakentaminen, maaperän kaivaminen, luhiminen, tasittaminen tai täyttäminen, turvemaiden jittaminen, vesistön muuttaminen sekä muut alueen tilaa muuttavat timenpiteet, kunnes alueesta n mudstettu lunnnsujelulain mukainen lunnnsujelualue. Kielt ei kske lemassa levien valtajien kunnssapita eikä salajien ja kaivjen rakentamista ja kunnssapita, lemassa levien teiden kunnssapita eikä lunnnsujelua varten tarpeellisia kunnstamistimenpiteitä. Kielt n vimassa enintään kunnes 5 vutta n kulunut kaavan vahvistamisesta. Alueella n vimassa maankäyttö- ja rakennuslain 128 :n mukainen maisematyön luvanvaraisuus. VR RETKEILY- JA VIRKISTYSALUE. Alueella tehtävien hakkuiden ja muiden timenpiteiden tulee tukea puustn kehittämistä eri-ikäisenä metsikön sisällä, ellei luntarvjen turvaaminen edellytä muunlaista käsittelyä. Alueella tehtävään maisemaa muuttavaan maanrakennustyöhön, puiden kaatamiseen ja muuhun näihin verrattavaan timenpiteeseen tulee lla MRL 128 :n mukainen maisematyölupa. ULKOILUREITTI. EKOLOGINEN YHTEYSTARVE. ge ARVOKAS GEOLOGINEN MUODOSTUMA. Merkinnällä sitetaan lunnn tai maiseman kannalta arvkas kallialue. Inkn alueella n viisi Natura 2000-verkstn kuuluvaa aluetta, jtka n sitettu yleiskaavalunnksessa rasterimerkinnällä ympäristöhallinnn Oivatietkannan mukaisesti.

59 58 (109) Yhdyskuntatekninen hult Perustetut tai perustettavaksi tarkitetut lunnnsujelualueet n sitettu valtakunnallisen Oiva-tietkannan mukaisesti. Vyöhyketarkastelussa näiden ympärille n sitettu sujavyöhyke, jlta rakentaminen n hjattu emätilan muihin siin. Retkeily- ja virkistysalueet n sitettu nykyisten yleiskaavjen mukaisesti. Ulkilureitit n sitettu Uudenmaan maakuntakaavan mukaisesti. Niiden tarkempi linjaus ja tteutus tapahtuu tarkemman suunnittelun perusteella. Eklgiset yhteystarpeet n sitettu yhdistämään yhtenäisiä metsä- ja luntalueita. Yhteyksien tarkempi linjaus ja tteutus tapahtuu tarkemman suunnittelun perusteella. Arvkkaina gelgisina mudstelmina n sitettu laajat yhtenäiset kallialueet karttatarkastelun perusteella. TÄRKEÄ TAI VEDENHANKINTAAN SOVELTUVA POHJAVESIALUE. pv Alueella rakentamista ja muuta maankäyttöä saattavat rajittaa vesilain ja ympäristönsujelulain mukaiset phjaveden muuttamis- ja pilaamiskiellt. EA AMPUMARATA-ALUE. EH HAUTAUSMAA-ALUE. ET YHDYSKUNTATEKNISEN HUOLLON ALUE. Alueelle saa sijittaa yhdyskuntateknistä hulta palvelevia laitksia ja rakenteita. VOIMALINJA. MAAKAASUN RUNKOPUTKI. MAAKAASUN RUNKOPUTKEN YHTEYSTARVE. Phjavesialueet n sitettu valtakunnallisen Oiva-tietkannan mukaisesti. Ampumarata-alueet, hautausmaa-alueet ja yhdyskuntateknisen hulln alueet n sitettu väistyvän Manneralueiden yleiskaavan mukaisesti. Vimalinjat (440 kv ja 110 kv) n sitettu maakuntakaavan mukaisesti.

60 59 (109) Kulttuurihistrialliset arvt Maakaasun runkputki n sitettu Gasumin linjaussuunnitelmalunnksen mukaisesti. Linjaukset n tehty maastkäyntien ja karttatarkastelun perusteella sekä lemassa levan selvitysaineistn perusteella (Gasumin ilmitus ). Linjaus perusteluineen tarkentuu kaavaehdtusvaiheeseen. sk-n MAISEMALLISESTI ARVOKAS ALUE. Alueelle rakennettaessa tai tehtäessä muutksia lemassa leviin rakennuksiin n hulehdittava siitä, että uudisrakentaminen sijitukseltaan, mittasuhteiltaan, tyyliltään ja materiaaleiltaan speutuu kyläkuvaan, lemassa leviin tilakeskuksiin ja rakennuskantaan sekä ympäristöön. Numerindeksi viittaa khteiden numerintiin kaavaselstuksessa. sm-n MUINAISMUISTOKOHDE. Muinaismuistlain (295/63) rauhittama kiinteä muinaisjäännös. Alueen kaivaminen, peittäminen ja muu siihen kajaminen n muinaismuistlain njalla kiellettyä. Aluetta kskevista timenpiteistä ja suunnitelmista n kuultava Musevirasta. Numerindeksi viittaa kaavaselstuksen numerintiin. sr-n RAKENNUSSUOJELUKOHDE. Khdetta kskevan tarkemman suunnittelun ja alueelle tehtävien merkittävien timenpiteiden yhteydessä n kuultava museviranmaisia. Numerindeksi viittaa khteiden numerintiin kaavaselstuksessa. Maisemallisesti arvkkaat alueet n sitettu Inkn kulttuurihistriallisen selvityksen (Sarls 2012) susitusten perusteella. Muinaismuistkhteet n sitettu muinaismuistrekisterin perusteella. Arkelginen selvitys n kaavalunnksen valmistuessa vielä kesken. Merkintöjä täydennetään selvityksen perusteella ehdtusvaiheessa. Rakennussujelukhteet n sitettu yleiskaavaa varten laaditun rakennushistriallisen selvityksen (Stadinark 2012) perusteella, jka kaavalunnksen valmistuessa n viimeistelyvaiheessa. Merkintöjä täydennetään selvityksen perusteella ehdtusvaiheessa.

61 60 (109) Liikenne ja liikkuminen LS SATAMA-ALUE. Merkinnällä sitetaan satama- ja laiturialueet sekä satamatimintaan välittömästi liittyvien varastjen ja terminaalien alueet. VENESATAMA. MELUALUE Alueelle ei saa rakentaa uusia asuinrakennuksia, ellei vida sittaa, että alueen melutas ja siihen ennakidut tulevat muutkset alittavat valtineuvstn päätöksen mukaiset hjearvt. VALTATIE / KANTATIE. SEUTUTIE / PÄÄKATU. LAIVAVÄYLÄ. PÄÄRATA. YHDYSRATA. TUOTANTOLAITOKSEN KONSULTOINTIVYÖHYKE (SEVESO). Merkinnällä sitetaan vaarallisia kemikaaleja käsitteleviä ja varastivia tutantlaitksia sekä varastalueita ympäröivä knsultintivyöhyke. Vyöhyke perustuu Seves II direktiiviin. Suunniteltaessa timintjen sijittamista vyöhykkeen sisälle n pyydettävä pelastusviranmaisen ja tarvittaessa Turvatekniikan keskuksen (TUKES) lausunt. Satama-alueena n sitettu Inkn syväsataman asemakaava-alueelle sijittuvat satamatimintjen alueet. Venesatamat n sitettu khdemerkinnöin Uudenmaan maakuntakaavan perusteella. Pääliikenneväylien melualueet n sitettu tereettisena etäisyyteen perustuvana melun leviämislaskelmana. Pääliikenneväylät n sitettu maasttietkannan ja Uudenmaan maakuntakaavan perusteella. Syväsatamaan jhtava pistraide n sitettu yhdysratana.

62 61 (109) Tekniset kaavamerkinnät Seves-direktiivin mukainen knsultintivyöhyke n sitettu Inkn syväsatamassa sijaitsevien direktiivin alaisten timintjen ympärille Uudenmaan maakuntakaavan mukaisesti. ASEMAKAAVOITETTU ALUE. SISÄ- TAI ULKOSAARISTON OSAYLEISKAAVAN ALUE. Alueella n vimassa sisä- tai ulksaaristn sayleiskaava. YLEISKAAVA-ALUEEN RAJA. Asemakaavituksen piirissä levat alueet n sitettu vinrasterilla. Sisäsaaristn ja ulksaaristn sayleiskaavjen alueet n yleiskaavalunnksessa sitettu ruuturasterilla. Näillä alueilla strateginen yleiskaava ei krvaa vimassa levaa kaavaa, vaan vimassa säilyvät nykyiset yleiskaavat määräyksineen.

63 62 (109) 6 KAAVAN VAIKUTUKSET Yleiskaavan tulee perustua riittäviin tutkimuksiin ja selvityksiin (MRL 9 ). Kaavaa laadittaessa n tarpeellisessa määrin selvitettävä suunnitelman ja tarkasteltavien vaihtehtjen tteuttamisen ympäristövaikutukset, mukaan lukien yhdyskuntataludelliset, ssiaaliset, kulttuuriset ja muut vaikutukset. Selvitykset n tehtävä kk siltä alueelta, jlla kaavalla vidaan arviida levan lennaisia vaikutuksia. Kaavituksen yhteydessä tarkastellaan maankäyttö- ja rakennusasetuksen (MRA 1 ) mukaiset vaikutukset: ihmisten elinlihin ja elinympäristöön; maa- ja kalliperään, veteen, ilmaan ja ilmastn; kasvi- ja eläinlajeihin, lunnn mnimutisuuteen ja lunnnvarihin; alue- ja yhdyskuntarakenteeseen, yhdyskunta- ja energiataluteen sekä liikenteeseen; kaupunkikuvaan, maisemaan, kulttuuriperintöön ja rakennettuun ympäristöön. Vaikutusten arviinti seuraa kaavan laatimista kk laatimisprsessin ajan. Keskeisesti se kert, kuinka hyvin lpputuls vastaa niitä valtakunnallisia, seudullisia ja paikallisia tavitteita, jtka kaavalle n työn alussa ja sen kuluessa asetettu. Tavitteet n kstettu luvussa 5. Seuraavassa n arviitu alustavasti yleiskaavalunnksen tteutumisen vaikutuksia. Vaikutusten arviintia päivitetään prsessin aikana ehdtusvaiheeseen ja edelleen hyväksymisvaiheeseen kaavaratkaisun muutsten edellyttämällä tavalla. Kuten aiemmin n käynyt ilmi. yleiskaavalunnsta laadittaessa eri saalueiden analyyseja paintettiin työlle asetettujen tavitteiden ja paikallisten lsuhteiden mukaisesti. Sillä tavin kaavaratkaisun mudstamaa yhdyskuntarakennetta n vitu hjata alusta alkaen käsiteltyjen tekijöiden kannalta sutuisaan suuntaan. Vaikutusten arviinti n leellinen sa kk kaavitus- ja suunnitteluprsessia. Vaikutusten arviintityö etenee rinnan kaavituksen kanssa siten, että suunnittelussa humiidaan mahdlliset kielteiset vaikutukset ja niiden ehkäisy. Vaikutusten arviinnin phjana käytetään lähtötietja, paikkatietanalyysejä, alueelle laadittuja suunnitelmia ja selvityksiä sekä vurvaikutusta tilaajan, viranmaisten ja sallisten kanssa. Yleiskaavan vaikutusten arviintia täydennetään kaavaratkaisun muutsten mukaisesti kaavaprsessin edetessä ehdtusvaiheeseen. 6.1 Merkittävimmät muutkset nykyisiin yleiskaavihin verrattuna Manneralueiden yleiskaava Yleisenä havaintna yleiskaavalunns n manneralueiden salta merkinnyt perustavaa menetelmällistä muutsta rakentamisalueiden sittamisessa kaavakartalla. Alueiden sijainti yhdyskuntarakenteessa saavutettavuuden, palveluiden saatavuuden, verkstjen, maiseman ja luntarvjen kannalta välittyy suraan kaavakartalle

64 63 (109) erilaisten alueiden käsittelytavassa. Tiiviimpää yhdyskuntarakennetta indikivat A- ja AT-rakentamisalueet n keskitetty analyysivaiheen perusteella sutuisimmiksi tdetuille alueille. Niistä rakentamisen määrä harvenee maaseutumaista asumista sittavan MTH:n kautta MY- ja MA-kaavamerkintöihin. Yhdyskuntarakenne kuvastaa aiemmin kunnan maankäyttöstrategiassa tehtyjä strategisia linjauksia erilaisten alueiden käsittelystä. Aiemman kaavan maanmistajakhtaisesta tarkastelusta n luvuttu kknaan ja siirrytty emätilakhtaiseen tarkasteluun. Tämä näkökulman muuts merkitsee väistämättä haja-asutusalueiden rakentamismahdllisuuksien jakautumista uudelleen maanmistajien kesken. Tisaalta menetelmän muuts tuttaa maanmistajia aidsti tasapulisesti khtelevan lpputulksen, jka kestää myös pitkällä aikavälillä ja jta n myöhemmin helpp täydentää rakentamistarpeiden muuttuessa. Hajarakentamisen hjaamisen hella merkittävä muuts nykyiseen yleiskaavaan n yhdyskuntarakenteen laajenemisalueiden sittaminen yleiskaavalunnksessa. Nämä alueet vat rajaukseltaan hjeellisia ja kuvastavat kunnan maankäyttöstrategiassa kirjaamaa tahta asemakaavitettavien alueiden laajenemissuunnista. Ingarskilan ja Ålskilan glfaluetta kskeva yleiskaavamuuts n humiitu yleiskaavalunnksessa. Sisäsaaristn ja ulksaaristn sayleiskaavat Sisäsaaristn sayleiskaavaa tarkistetaan strategisen yleiskaavan kanssa rinnakkaisena erillisenä prsessina. Nykyinen sisäsaaristn sayleiskaava n sitettu kaavakartalla infrmatiivisena merkintänä. Ulksaaristn sayleiskaava n samin sitettu kaavakartalla infrmatiivisena, eikä sitä le tdettu tarpeelliseksi muuttaa tässä yhteydessä. Kpparnäsin sayleiskaava Kpparnäsin virkistysalueen ja sitä ympäröivien alueiden sayleiskaava n tutu strategisen yleiskaavan lunnkseen sellaisenaan. 6.2 Vaikutusten arviinti ja suhde kaavatyölle asetettuihin tavitteisiin Yleiskaavaratkaisu ei tu merkittäviä uudistuksia kunnan levaan taajamarakenteeseen. Yleiskaava tukee keskustan ja maankäyttöstrategiassa 2035 määriteltyjen kehitettävien kyläalueiden kehitystä samalla, kun maaseutualueille suuntautuva haja-asutus hjataan kunnan maankäyttöstrategiassa määriteltyjen kriteerien mukaisesti yhdyskuntarakenteellisesti sutuisille alueille. Yleiskaava tteuttaa kunnan maankäyttöstrategiassa sitettuja linjauksia erilaisten alueiden kehittämiselle.

65 64 (109) Kaavan kknaisarviinti OSA-ALUE ARVIO PERUSTELU Ihmisen elinlt ja Palvelujen ja työpaikkjen saavutettavuus n hyvä. elinympäristö Kaava edistää mnipulista asumismutjen tarjntaa eri-ikäisille ++ asukkaille kunnan alueella. Vesi, ilma ja ilmast Maa- ja kalliperä Lunt- ja lunnnympäristö Yhdyskuntarakenne Yhdyskunta- ja energiatalus Liikenne ja liikkuminen Taajamakuva ja maisema Kulttuuriperintö ja rakennettu ympäristö ++ Kauppa ja palvelut + Kaava turvaa mnipuliset ja lunnnarviltaan erityiset virkistysalueet. Inkn keskustan timintjen sijainti sittain alavalla alueella merenrannassa aiheuttaa sen, että meritulvien pahenemiseen tulee varautua tarkemmassa suunnittelussa. Phjavesialueille sijittuvat levat ja uudet timinnt tulee humiida tarkemmassa suunnittelussa yleisen määräyksen mukaisesti. Ei merkittäviä vaikutuksia. Laajat yhtenäiset kallialueet n humiitu malla merkinnällään yleiskaavalunnksessa. Kaavaratkaisu turvaa sujelumerkinnöin lunnn kannalta arvkkaat ja herkät alueet ja niiden mnimutisuuden sekä edistää eklgisten käytävien säilymistä. Kaava lu edellytyksiä yhdyskuntarakenteen tiivistämiselle ja täydentämiselle. Uudet rakentamisalueet sijittuvat keskustan ja pääliikenneväylien vaikutuspiiriin. Palvelut ja työpaikat vat hyvin saavutettavissa. Kaavaratkaisu antaa edellytykset keskustan ja kylien kehittymiselle palvelujen, asumisen, työpaikkjen ja vapaa-ajan alueena. Kaava tukee syväsataman satamatimintjen kehittämistä. Kaavaratkaisu tukeutuu levaan yhdyskuntarakenteeseen ja energiahulln verkstihin. Maaseutualueilla kaava ei estä paikallisten kestävien energiantutantmutjen kehittämistä. Kaavassa ei le erityisiä varauksia uudistuvien energialähteiden käytön edistämiselle. Kaava mahdllistaa Rantaradan henkilöliikenteen kehittämisen seudullisena ratana (uusien seisakkeiden varaukset). Kaava tukee syväsataman timinnan kehittämistä sittamalla sinne pistraiteen Rantaradalta sekä kaasuputken linjausmerkinnällä. Kaava antaa puitteet kevyen liikenteen verkstn kehittämiselle ja kävelyn ja pyöräilyn edistämiselle kylissä ja keskustassa. Yleiskaavalunns lu edellytykset edistää kestävällä tavalla maaseudun kulttuurimaisemaa ja sujella keskeiset rakennushistrialliset khteet. Kaavassa n erikseen sitettu maisemallisesti herkimmät avimet peltalueet. Inventitu arvkas arkelginen, maisemallinen ja kulttuurihistriallinen perintö n humiitu sujelumerkinnöin, jita täydennetään ehdtusvaiheeseen. Yleiskaavalunnksella n pyritty lumaan edellytyksiä kaupan palveluiden kehittämiselle kylien ja keskustan alueilla. Yleiskaavassa ei le esitetty kaupan rakennetta hajauttavia aluevarauksia.

66 65 (109) Suhde valtakunnallisiin alueidenkäyttötavitteisiin ja muihin valtakunnallisiin tavitteisiin Seuraavassa n arviitu yleiskaavan suhdetta tämän kaavan kannalta lennaisiin valtakunnallisiin alueidenkäyttötavitteisiin. Samalla syvennetään näiltä sin edellä kuvattuja yleisiä vaikutuksia. TAVOITE ARVIO PERUSTELU Yhdyskuntarakenteen eheyttäminen ja elinympäristön laatu Olemassa levien rakenteiden hyödyntäminen sekä elinkeintiminnan ja muun timintaphjan mnipulistaminen. ++ Yleiskaava täydentää ja tukee nykyistä palvelurakennetta sekä liikenne- ja kunnallisteknistä verksta. Palvelujen ja työpaikkjen saavutettavuus ja henkilöautliikenteen tarpeen miniminti. + Yleiskaavassa ludaan edellytykset nykyisen taajamarakenteen tiivistämiselle kylissä ja keskustassa. Yhdyskuntarakenteen laajenemisalueet sijittuvat keskustan ja kylien välittömään vaikutuspiiriin. Maaseutualueilla kunnan sisäinen liikkuminen tapahtuu vittpulisesti henkilöautlla myös yleiskaavan tteutuessa. Kunnan ulkpulelle suuntautuvan työmatkaliikenteen siirtymistä entistä enemmän käyttämään jukkliikennettä n tuettu krstamalla jukkliikennekäytävien yhdyskuntarakenteen kehittämistä. Liikenneturvallisuuden sekä jukkliikenteen, kävelyn ja pyöräilyn edellytysten parantaminen varaamalla riittävät alueet jalankulun ja pyöräilyn verkstja varten sekä edistämällä verkstjen jatkuvuutta, turvallisuutta ja laatua. + Yleiskaavassa n sitettu kevyen liikenteen pääreitit maakuntakaavan mukaisesti. Elinkeinelämän timintaedellytysten edistäminen sittamalla elinkeintiminnalle riittävästi sijittumismahdllisuuksia lemassa levaa yhdyskuntarakennetta hyödyntäen. Runsaasti henkilöliikennettä aiheuttavat elinkeinelämän timinnt suuntaaminen lemassa levan yhdyskuntarakenteen sisään tai muutin hyvien jukkliikenneyhteyksien äärelle. Keskustan alueen kehittäminen mnipulisena palvelujen, asumisen, työpaikkjen ja vapaa-ajan alueena. ++ Ympäristöhäiriötä aiheuttavalle telliselle tutannlle n sitettu aluevaraukset syväsataman yhteyteen alueen asemakaavassa. Yleiskaavalunns mahdllistaa myös pistraiteen tteuttamisen alueelle. Työpaikka-aluevarauksia sitetaan myös kantatien 51 varteen lgistisesti edullisille paikille. Julkiset ja yksityiset palvelut n keskitetty Inkn keskustaan ja kehitettäviin kyliin, mikä tukee vireiden paikallisten palvelujen ylläpitämistä. Erityisen humin kiinnittäminen ihmisten terveydelle aiheutuvien haittjen ja riskien ennalta ehkäisemiseen ja lemassa levien haittjen pistamiseen. ++ Sataman ja raskaan tellisuuden liikenteellinen ja timinnallinen sijainti keskitetysti syväsataman yhteydessä turvaa sen, että näitä palveleva raskas liikenne pysyy pääväylillä eikä aiheuta haittaa liikenneturvallisuudelle tai välittömästi myöskään elinympäristön terveellisyydelle. Yhdyskuntarakenteen laajeneminen kantatien 51

67 66 (109) phjispulelle lisää kantatien ylittävää pikittaista liikennettä, jka tulee ttaa humin tarkemmassa suunnittelussa. Edellytysten luminen ilmastnmuutkseen speutumiselle. ++ Yleiskaava lu edellytykset kuntarakenteen tiivistämiselle nykyisestä. Hajarakentaminen keskitetään kylien läheisyyteen ja edullisille vyöhykkeille. Yhdyskuntarakenne säilyy riippuvaisena henkilöautliikenteestä ja hajautetusta energiantutannsta, jten hiilitaseen parantamiseksi n panstettava liikenteen ja energiantutannn päästöjen vähentämiseen muilla keinin. Kunnan kknaishiilitase säilyy psitiivisena, eli kunnan alue situtuu enemmän hiilidiksidia kuin sen päästöt vat. Nieluvaikutus kuitenkin heikkenee jnkin verran rakentamiseen tettavan alueen laajetessa. Olemassa levan rakennuskannan hyödyntämisen edistäminen sekä edellytysten luminen hyvälle taajamakuvalle; +++ Yleiskaava lu edellytykset lemassa levan rakennuskannan hyödyntämiselle sekä tukee histriallisen taajamakuvan ja kulttuurimaiseman säilyttämistä. Siitä hulehtiminen, että viheralueista mudstuu yhtenäisiä kknaisuuksia; +++ Yleiskaavassa n humiitu laajat, yhtenäiset metsäalueet ja niitä yhdistävät eklgiset käytävät. Siitä hulehtiminen, että asunt- ja työpaikkarakentamiseen n tarjlla riittävästi tnttimaata; +++ Asunt- ja työpaikkarakentamiselle n varattu yleiskaavalunnksessa rakentamismahdllisuuksia sekä asemakaava- että haja-asutusalueelta riittävästi arviituun kasvuun nähden. Tulvavaara-alueiden humiiminen ja tulviin liittyvien riskien ehkäiseminen sekä lisääntyviin myrskyihin, rankkasateisiin ja taajamatulviin varautuminen. ++ Kunnan yhdyskuntarakenne ei rannikn alavia alueita lukuun ttamatta le herkkää sääljen äärevöitymiselle. Melusta, tärinästä ja ilman epäpuhtauksista aiheutuvan haitan ehkäiseminen ja pyrittävä vähentämään j lemassa levia haittja. Uusia asuinalueita tai muita melulle herkkiä timintja ei tule sijittaa melualueille varmistamatta riittävää meluntrjuntaa. ++ Satama-alueet ja niille suuntautuva raskas liikenne sijittuvat muusta yhdyskuntarakenteesta erilleen. Kantatien 51 ja sen phjispulisten maanteiden liikennemelu tulee humiida tarkemmassa suunnittelussa. Energian säästämisen sekä uusiutuvien energialähteiden ja kauklämmön käyttöedellytysten edistäminen. +/- Keskustan ja kyläalueiden taajamat tarjavat edellytykset kauklämpöverkn laajentamiselle ja hyödyntämiselle. Haja-asutusalueilla n mahdllista panstaa uusiutuviin energialähteisiin perustuvaan paikalliseen energiantutantn. Yleiskaavalunnksessa ei le erityisiä kestävään energiahultn liittyviä kannanttja aluevarausten tm. mudssa.

68 67 (109) Kulttuuri- ja lunnnperintö Kansallisen kulttuuriympäristön ja rakennusperinnön sekä niiden alueellisesti vaihtelevan lunteen säilymisen edistäminen. Viranmaisten laatimat valtakunnalliset inventinnit tetaan humin alueidenkäytön suunnittelun lähtökhtina. +++ Yleiskaavassa n humiitu valtakunnallisesti arvkkaat rakennetut kulttuuriympäristöt sekä humiitu sujelumerkinnöin kulttuurihistriallisesti ja maisemallisesti arvkkaat ympäristöt. Elllisen ja elttman lunnn kannalta arvkkaiden ja herkkien alueiden mnimutisuuden säilymisen edistäminen. ++ Yleiskaava turvaa sujelumerkinnöin lunnn kannalta arvkkaat ja herkät alueet. Kaava antaa edellytykset virkistysja luntarvjen rinnakkaiselle humiimiselle. Eklgisten yhteyksien säilymisen edistäminen sujelualueiden sekä tarpeen mukaan niiden ja muiden arvkkaiden lunnnalueiden välillä. +++ Eklgiset verkstt ja yhtenäiset luntalueet n humiitu yleiskaavalunnksessa. Yleiskaavassa n lisäksi tettava humin phja- ja pintavesien sujelutarve ja käyttötarpeet. Phjavesien pilaantumis- ja muuttamisriskejä aiheuttavat laitkset ja timinnt n sijitettava riittävän etäälle niistä phjavesialueista, jtka vat vedenhankinnan kannalta tärkeitä ja sveltuvat vedenhankintaan. ++ Phjavesialueet n humiitu yleiskaavalunnksessa. Timivat yhteysverkstt ja energiahult Turvataan lemassa levien valtakunnallisesti merkittävien ratjen, maanteiden ja vesiväylien jatkuvuus ja kehittämismahdllisuudet sekä valtakunnallisesti merkittävien satamien kehittämismahdllisuudet. ++ Yleiskaavassa n turvattu syväsataman laajentamismahdllisuudet. Sataman edellyttämät ratayhteydet n sitettu yleiskaavalunnksessa. Edistetään matka- ja kuljetusketjujen timivuutta ja turvataan edellytykset julkiselle liikenteelle sekä eri liikennemutjen yhteistyön kehittämiselle. + Jukkliikenteen rungn mudstavat rautatie ja bussiliikenne. Rautatieliikenteessä Inkn seisake sijaitsee luntevien matkaketjujen kannalta syrjässä, jsta jhtuu sen käyttäjämäärien vähäisyys. Tilannetta vitaisiin helpttaa syöttöliikenteen kehittämisellä. Bussiliikenne palvelee keskustan ja Degerbyn työmatkalaisia. Edellä mainittuja yhteys- ja energiaverkstja kskevassa alueidenkäytön suunnittelussa n tettava humin sään ääri-ilmiöiden ja tulvien riskit, ympäröivä maankäyttö ja sen kehittämistarpeet sekä lähiympäristö, erityisesti asutus, arvkkaat lunt- ja kulttuurikhteet ja -alueet sekä maiseman erityispiirteet. ++ Kunnan yhdyskuntarakenne ei rannikn alavia alueita lukuun ttamatta le herkkää sääljen äärevöitymiselle. Satama-alueet ja niille suuntautuva raskas liikenne sijittuvat muusta yhdyskuntarakenteesta erilleen.

69 68 (109) Helsingin seudun erityiskysymykset Merkittävän rakentamisen sijittaminen jukkliikenteen, erityisesti raideliikenteen palvelualueelle. Alueidenkäytön mitituksella parannetaan jukkliikenteen timintaedellytyksiä ja hyödyntämismahdllisuuksia. Alueidenkäytössä ehkäistään lemassa levasta yhdyskuntarakenteesta irrallista hajarakentamista. Yleiskaavalunnksessa yhdyskuntarakenne laajenee Inkn aseman suuntaan vahvistaen aseman asemaa. Rakentamisalueet painttuvat liikennekäytäviä seuraaville vyöhykkeille, jtka tukevat jukkliikenteen timintaedellytyksiä. ++ Yleiskaavalunnksessa varaudutaan pitkällä aikavälillä (2035+) kahden uuden rautatieseisakkeen avaamiseen, jtka tuvat uusia alueita rautatieliikenteen vaikutuspiiriin. Asemakaavitettaviksi tarkitettujen alueiden varauksissa ja hajaasutusalueiden mitituksessa lähdetään siitä, että vähintään pulet uudisrakentamisesta sijittuu asemakaava-alueille. Havainnt viime vusien tteutuneesta rakentamisesta tukevat tätä kehitystä. Alueidenkäytön suunnittelussa turvataan väestön tarpeiden edellyttämät ylikunnalliseen virkistyskäyttöön sveltuvat, riittävän laajat ja vetvimaiset alueet sekä niitä yhdistävän viheralueverkstn jatkuvuus. +++ Yleiskaavalunnksessa n tunnistettu yhtenäiset maa- ja metsätalusalueet ja turvattu niiden säilyminen hajarakentamisen mitituksen sijittumisessa. Eklgiset ydinalueet, yhtenäiset metsäalueet ja yleiskaavalunnksessa sitetut eklgiset käytävät mudstavat jhdnmukaisen verkstn. Suhde maakuntakaavaan ja muihin seudullisiin tavitteisiin Maakuntakaavan maankäyttöratkaisujen lähtökhtana n maakunnan suunnittelussa tehty väestön sijittumista kskeva tarkastelu, jka edellyttää varautumista väestön kasvuun, erityisesti Helsingin seudulla. Kasvun hjaamisessa tavitteena n nykyisen rakenteen hyödyntäminen ja vähäisin vimavarin aikaansaatavat rakenteen laajennukset. tulkitsee Uudenmaan maakuntakaavaa kuntataslla. Aluevaraukset vat sin tarkentuneet yksityiskhtaisempien analyysien perusteella. Yleiskaavan maa-alueet sijittuvat valtasin maakuntakaavan taajamatimintjen alueelle. Syväsataman satama-alueet n rajattu maakuntakaavan mukaisesti, ja pienvenesatamien khdemerkinnät n pimittu suraan maakuntakaavasta. Yleiskaavassa n turvattu satamann raideyhteyden tteutuminen. Maakuntakaavassa sitetut virkistyssaaret ja Natura 2000-verkstn kuuluvat alueet n merkitty yleiskaavaan. Kulttuuriympäristön tai maiseman vaalimisen kannalta merkittävät alueet ja khteet n humiitu yleiskaavassa. Aluevarauksia n täydennetty yleiskaavaa varten laaditun tarkemman inventinnin perusteella. Yleiskaavan suhde maakuntakaavalle asetettuihin päätavitteisiin:

70 69 (109) TAVOITE ARVIO PERUSTELU Uudenmaan aluerakenne n eheä ja palvelut helpsti saavutettavissa Timivaa, turvallista ja viihtyisää aluerakennetta tuetaan hjaamalla kasvu lemassa leviin taajamiin ja kyläkeskuksiin siten, että alueen asumisviihtyisyys ja riittävät virkistysalueet säilytetään. +++ Asumisen ja muiden timintjen painpiste n lemassa levan yhdyskuntarakenteen tiivistämisessä ja laajentamisessa. Asuminen n suunnattu saavutettavuuden, palvelujen, teknisten verkstjen sekä maisema- ja luntarvjen kannalta sutuisimmille alueille. Elinkeintiminta n kilpailukykyistä sekä maakunnan kansallinen ja kansainvälinen asema n vahva Tellisuuden, kaupan ja muun yritystiminnan timintaedellytyksiä tuetaan riittävin aluevarauksin ja tarkituksenmukaisin liikenteen ja teknisen hulln järjestelyin. ++ Yleiskaavassa n humiitu syväsataman timinnan kehittämisedellytykset aluevarausten ja liikenneyhteyksien kautta. Paikalliselle yritystiminnalle n varattu alueita Kantatien 51 varrelta asutuksen ja liikenneyhteyksien kannalta hyvän saavutettavuuden paikalta. Liikenneverkk palvelee justavasti ja yhdyskuntatekninen hult timii tehkkaasti Lent- ja meriliikenteen kehittämisedellytyksiä parannetaan. Timivan yhdyskuntarakenteen edellyttämät liikenneratkaisut turvataan ja tarpeellisten valtakunnallisten väylien ja raideliikenteen verkn laajennuksiin varaudutaan liikennejärjestelmäsuunnitelmien phjalta. ++ Yleiskaavassa n turvattu meriliikenteen ja sataman kehittämisedellytykset sekä varauduttu pistraiteen tteuttamiseen Rantaradalta syväsatamaan. Turvallinen, terveellinen ja viihtyisä ympäristö n maakunnan vimavara Maakunnassa turvataan kattava virkistysalueiden ja viherkäytävien mudstama verkst, jssa myös maa- ja metsätalusalueiden jkamiehenikeuksiin perustavalla mninaiskäytöllä n merkittävä suus. Erityisesti rannilla säilytetään yhtenäisiä, rakentamattmia vapaa-alueita. Vesi- ja rantalunnn sujelua edistetään. ++ Yhtenäisinä säilyneet metsä-, kalli- ja sualueet, maisema-alueet ja arvkkaat luntalueet n humiitu yleiskaavan asutuksen sijittelussa. Suhde maankäyttöstrategiassa 2035 kunnan asettamiin tavitteisiin Inkn kunnan maankäyttöstrategiassaan asettamat tavitteet n esitetty kappaleessa 3.3. TAVOITE ARVIO PERUSTELU Maankäyttöstrategiassa 2035 asetetut tavitteet Yhdyskuntarakenne +++ Yleiskaavalunns mahdllistaa asukasmäärän hallitun kasvun, tarjaa

71 70 (109) Paintetaan uusien asukkaiden ja työpaikkjen sijittamista nykyisen yhdyskuntarakenteen (keskustan ja kylien) sisälle tai yhteyteen. Näin turvataan nykyisten yhdyskuntien vireys ja ludaan edellytykset niiden hallitulle kehittämiselle. Näin vahvistuvat yhdyskunnat tarjavat puitteet mnipulisille elämäntapavalinnille ja eri ikäryhmille. edellytykset riittävän asemakaavitusreservin tuttamiselle ja lu edellytykset mnimutiselle asumiselle. Varaudutaan tulevaisuuden asemakaavitukseen kasvusuunnissa ja mm. mahdllisten uusien asemavarausten lähiympäristössä. Jäsennetään rakentamattmat alueet niiden merkityksen mukaisesti yhtäältä maa- ja metsätaluden harjittamisen ja tisaalta lunnn- ja maisema-arvjen kannalta, ja tetaan tämä humin kaavituksessa ja lupaharkinnassa. Liikenne ja liikkuminen Paintetaan väestönkasvu ja työpaikkjen kehittäminen keskustan ja asemanseudun mudstamalle alueelle sekä kyliin pääliikenneyhteyksien varteen. Itäisen Inkn kasvu keskitetään Degerbyn vaikutusalueelle linjaautliikenteen varteen. Kehitetään linja-autliikennettä palvelemaan yhteyksiä pääkaupunkiseudulle, Lhjan suuntaan ja itälänsiakselille sekä myös kunnan sisäisiä yhteyksiä mm. keskustan, asemanseudun ja Syväsataman väliliä. Varaudutaan kaavituksessa ja lupaharkinnassa kahteen myöhemmän tulevaisuuden raideliikennetaajamaan Tähtelän ja Päivölän alueilla. Varaudutaan pistraiteen rakentamiseen Inkn satamasta Rantaradalle. +++ Yleiskaavalunns tarjaa hyvät edellytykset liikenteelle ja liikkumiselle asetettujen tavitteiden tteuttamiselle. Yhdyskuntarakenteen painttuminen maanteitä seuraaville kehitysvyöhykkeille tarjaa edellytykset myös linjaautliikenteen kehittämiselle. Yleiskaavalunnksessa varaudutaan tähtelän ja Päivölän seisakkeiden ympäristön maankäytön kehittämiselle ja syväsatamaan jhtavan pistraiteen rakentamiselle. Elinkeinelämän timintaedellytykset Tavitellaan erityisesti sellaisia työpaikkja, jille Inklla n erityistä kilpailuetua verrattuna muihin vastaaviin sijainteihin. Määritellään kunnan kehitysstrategian kannalta ikein mititettu työpaikkamavaraisuuden tavite. Keskitetään työpaikkarakentaminen muutamalle hyvin saavutettavissa levalle alueelle. Tärkeimmät ja ensimmäisessä vaiheessa kehitettävät alueet vat Inkn keskusta (ml. Trpin alue), Jddböle ja Inkn asemanseutu. Julkiset ja kaupalliset palvelut keskitetään pääasiassa Inkn keskustaan ja Degerbyhyn. Suunnitellaan kunnan itäsan yhdyskuntarakenne Inkn pulella sana kuntarajan ylittävää yhdyskuntarakennetta (Degerby - Siuntin asema - Störsvik). Tteutetaan alueille kuntarajasta 0 (++) Työpaikka-alueiden sijainti ja mititus seuraavat nykyistä manneralueiden yleiskaavaa. Kaavaratkaisu tarkentuu näiltä sin ehdtusvaiheeseen. Yleiskaavalunns tarjaa edellytykset syväsataman ja sen yhteyteen sijittuvan tellisen timinnan kehittämiselle.

72 71 (109) riippumatn yhteinen palvelurakenne ja liikenneverkk. Turvataan riittävä väestönphja ja sitä kautta palvelujen kysyntä kaavittamalla uudet ja laajentuvat asuntalueet riittävän tiiviiksi. Varaudutaan kunnan elinkeinjen kehitykseen varaamalla pitkäjänteisellä maanhankinnalla ja kaavituksella maa-alueita erilaisten timijiden sijittumiseen. Kuntataludelliset kustannukset Hyödynnetään mahdllisimman pitkälle lemassa levaa kunnallistekniikan infrastruktuuria sen kapasiteetti humiiden. Pyritään palvelukuljetusten vähentämiseen jk kehittämällä kylien paikallisia palveluja tai keskittämällä uudisrakentaminen säilyvien palvelujen läheisyyteen periaatteella kävellen kuluun. Hallitaan hajarakentamisen määrä ja sijittuminen. Kalleinta n antaa hajarakentamisen kasvaa suunnittelemattmasti kunnallistekniikkaa ja kunnallisia palveluja edellyttäväksi asutukseksi. Väestömäärän kasvaessa tämä aiheuttaa ennalta suunnittelemattmia investinti- ja palvelutarpeita asemakaavitettujen alueiden ulkpulelle. Ilmastvaikutukset Sijitetaan rakentaminen riittävän tiiviisiin ja suuriin taajamiin tai asemakaavitetuille alueille, jtta keskitetty lämmöntutant uusiutuvilla energianlähteillä (esim. hake) n kannattavaa. Edistetään energiatehkkuutta ja paikallista energiantutanta taajamien ja haja-asutusalueiden uudis- ja krjausrakentamisessa. Hyödynnetään maataluden prsesseja paikallisessa energiantutannssa (esim. bikaasu, hake, lämpöpumput, pientuulivimalat). Edistetään kevyen liikenteen ja jukkliikenteen timintaedellytyksiä. Vältetään yhdyskuntarakenteen niin salliessa rakentamisen sijittamista metsäalueille, jtka timivat hiilinieluina Yleiskaavalunns painttaa yhdyskuntarakenteen kehitystä kunnallisteknisten verkstjen vaikutusalueilla sekä sellaisilla alueilla, jtka vat palvelujen saavutettavuuden kannalta sutuisimpia. Yhdyskuntarakenteen laajenemisalueet tukeutuvat nykyiseen tai suunniteltuun kunnallistekniseen verkstn. Asemakaavitettavaksi tarkitetuilla alueilla n mahdllista hyödyntää keskitettyä lämmöntutanta. Viheralueverkstn jatkuvuuteen n kiinnitetty erityistä humita. Yleiskaavalunnksessa ei le erityisesti sitettu hajautettua paikallista energiatutanta tukevia timenpiteitä, mutta se n mahdllinen ja lunteva energiamut maatalusalueilla. Laajat yhtenäiset maa- ja metsätalusalueet n tettu humin haja-asutuksen sijittumisessa.

73 72 (109) 6.3 Natura-tarveharkinta Inkn strategisen yleiskaavalunnksen tteuttamisen vaikutuksia Elisaaren ja Rövassin lehtjen (FI ), Inkn saaristn (FI ), Kallbådanin lutjen ja vesialueen (FI ), Kirkknummen saaristn (FI (SCI) ja FI (SPA)), Strmssenin (FI ), Tammisaaren ja Hangn saaristn ja Phjanpitäjänlahden merensujelualueen (FI ) sekä Varvarinsun (FI ) Natura-alueiden luntarvihin arviidaan erillisessä Natura-tarveharkinnassa. Sen yhteydessä n esitetään arvi siitä, että nk hankkeen yhteydessä tarpeellista laatia lunnnsujelulain :n mukainen Natura-arviinti. Alustavan arvin perusteella yleiskaavalunnksen tteutuminen ei vähennä tai heikennä mainittujen Natura-alueiden sujeluarvja. Saaristssa sijaitsevat Natura-alueet sijittuvat vimaan jäävien nykyisten saaristyleiskaavjen alueelle, jten strategisella yleiskaavalla ei määrätä näitä alueita kskevasta maankäytöstä. Yleiskaavalunns ei myöskään tu uusia timintja tanniklla sijaitsevien Natura-alueiden (Varvarinsu/Svarvarsmssen ja Strmssen) läheisyyteen tai valumaalueille. Tarkennettu tarveharkinta täydennetään kaavaehdtukseen. 6.4 Kaavan antamat edellytykset ilmastnmuutksen aiheuttamiin pikkeustilanteiden hallintaan Taustaa Ilmastvaikutusten hallinta n yleiskaavatyötä edeltäneessä maankäytön strategiatyössä llut arviinnin khteena. Aiemmassa prsessissa päädyttiin arvin, että maankäyttöstrategian tteutuessa Inkn kunnan kyky timia hiilinieluna heikkeni laskennallisesti 1500 CO2-ekv.tnnia/v. Yhtenä hjaavana arviintikriteerinä n yleiskaavan laatimisessa tämän negatiivisen vaikutuksen pienentäminen siinä määrin kuin se yleiskaavan hjausvaikutuksen piirissä levilla tekijöillä n mahdllista. Inkn yhdyskuntarakenne seuraa perinteistä pitkäjänteistä maataluskulttuuria, jka antaa hyvät perusedellytykset hiilitaseeltaan hyvän paikallisen elämäntavan edistämiselle. Tärkein uuden ajan tuma haaste n pitkään työmatkaan perustuva pendelöivä elämäntapa, jka erttaa asumisen kaupunkikeskuksiin sijittuvista työpaikista. Ilmiön kielteisiä pulia vidaan jnkin verran lieventää panstamalla paikalliseen energiantutantn sekä lähipalvelujen ja vapaa-ajan timintjen saavutettavuuteen. Käsillä levat perustavat muutkset maapalln ilmakehän kstumuksessa jhtuvat ihmisen timinnallaan aiheuttamasta hiilidiksidin laajamittaisesta vapautumisesta gesfääristä ilmakehän ja merien mudstamaan systeemiin. Sen keskeisiä seurauksia vat ilmastn lämpeneminen kknaisuutena, paikalliset vimakkaatkin muutkset ilmast-lissa sekä merien happamituminen, jnka dtetaan jhtavan merien eksysteemien rmahtamiseen lähivusina tai -vusikymmeninä. Mikäli ilmakehän keskimääräisen hiilidiksidipitisuuden ja sitä tietä lämpötilan nusu hittaa kriittisen rajan, sen pelätään aiheuttavan hallitsemattman ketjureaktin maapalln kiertkuluissa, jnka seurauksena planeetan elinkelpisuus vaarantuu laajilla alueilla. Kansainvälisen ilmastpaneelin IPCC:n arvin mukaan kriittinen raja n 2 celsiusasteen keskimääräinen lämpötilan nusu, jka aiheutuisi n. 450 ppm keskimääräisestä hiilidiksidipitisuudesta. Vuden 2011 tammikuussa

74 73 (109) keskimääräinen pitisuus li nin 390 ppm, jllin kriittinen raja saavutettaisiin. Maapalln vutuiset hiilidiksidipäästöt livat 2010 jälleen krkeimmat kautta aikjen, ja niiden dtetaan edelleen kasvavan. Kasvu n llut 6 %. Jhtavia tellisuusmaita edustava ansainvälinen energiajärjestö Internatinal Energy Agency IEA arvii julkaistussa vutuisessa energiaraprtissaan, että vuteen 2017 mennessä rakennettava infrastruktuuri tulee varaamaan kk sallitun hiilidiksidipäästöjen lisäyksen, eli jtta lämpeneminen kyettäisiin pysäyttämään, vudesta 2017 alkaen vitaisiin maailmanlaajuisesti rakentaa ainastaan levaa rakennetta krvaavaa infrastruktuuria. (lähde: ) Yleiskaavan rli Yhdyskuntien maankäyttöä, liikennettä ja rakentamista hjaavat rakenteet kehittyvät hitaasti vusien ja vusikymmenien kuluessa. Siksi kaavituksella ei vida tuttaa muutksia, jtka vaikuttaisivat yhdyskuntien minaispäästöihin lyhyellä aikavälillä, vaan niiden hiilitasetta vidaan muuttaa sutuisammaksi vain sitä mukaa, kun yhdyskuntien infrastruktuuri uudistuu vähäpäästöisemmäksi. Yleiskaavan aikajänteellä tähän kuluu vähintään vusia. Aiemmissa tutkimuksissa ja vaikutusten arviinneissa (mm. METKA 2008, Uudenmaan rakennemallien arviinti 2010, HLJ2011-työn SOVA 2010) n nussut selkeästi esille yhdyskuntarakenteen mahdllistava rli: yhdyskuntarakennetta muuttamalla ei yksin vida tuttaa merkittävää yhdyskuntien hiilitaseen parantamista, mutta tisaalta muiden keinjen

75 74 (109) (liikenteen, rakentamisen ja energiahulln ratkaisut) teha vidaan sutuisassa yhdyskuntarakenteessa merkittävästi lisätä. Tisaalta yhdyskuntarakenteen eheyttämisellä vidaan merkittävästi vaikuttaa kunnan timintakykyyn pikkeuslissa. Kaavitukselle tuttuja teemja vat tässäkin kunnan sisäisten liikkumismahdllisuuksien tteutuminen kävellen ja pyörällä, timintjen sekittuminen ja elävä, terveellinen ja turvallinen elinympäristö. Riskiarviinti Kaavituksen arviimiselle ilmastnmuutksen trjunnan ja siihen speutumisen kannalta ei tistaiseksi le vakiintunutta esitystapaa. Seuraavassa n esitetty humiita Inkn strategisen yleiskaavan mukaisen yhdyskuntarakenteen minaisuuksista ja riskeistä ilmastnmuutksen näkökulmasta. Susitus n, että kunta laatisi aiheesta erillisen riskianalyysin ja timenpidesusitukset. Yhdyskuntarakenteen riskialttiuteen pikkeuslissa vaikuttavia tekijöitä vat ainakin - Liikennejärjestelmän ja liikkumisen riippuvuus ulkisesta hullsta (kävely ja pyöräily), - energiahulln paikallinen mavaraisuuden aste, - kunnallisteknisten järjestelmien riippuvaisuus jatkuvasta ylläpidsta ja krjausinvestinneista. Lisäksi kunnan alueen maastnmudt ja maaperän laatu vaikuttavat siihen, miten herkkä kunta n tulvatilanteille ja pikkeuksellisille säälille. Liikkuminen Keskustan ja kylien vaikutuspiirissä päivittäinen liikkuminen vi tapahtua kävellen ja pyörällä. Edellytyksiä siihen vidaan edelleen vahvistaa paikallisilla suunnitteluratkaisuilla. Maaseutualueilla liikkuminen perustuu yksityisautiluun, ja n siksi kknaan riippuvaista plttaineen hinnasta. Paikallisten energialähteiden (esim. bikaasu ja mikrvimalilla tutettu sähkö) käyttäminen lisääntyvästi myös liikenteen plttaineina lisi kestävää myös ilmastnäkökulmasta ja vähentäisi merkittävästi liikkumisen häiriöherkkyyttä. Energiahult Paikallisten energialähteiden (hakkeella tutettu kauklämpö, bikaasu ja paikallisesti tutettu sähkö) lisääntyvä käyttö vähentäisi kunnan energiahulln häiriöalttiutta pikkeustilanteissa. Kunnallistekniset järjestelmät Vähäisiä ylläpittimenpiteitä edellyttävät kunnallistekniset järjestelmät vähentäisivät näiden timintjen häiriöalttiutta pikkeustilanteissa. Uuden verkstn suunnittelussa tulee ttaa humin tulvaherkkyyden vaatimukset. Maast-lsuhteet

76 75 (109) Inkn keskustan taajama-alue altistuu sittain pikkeukselliselle merenpinnan nusulle. Alueen kunnallistekniikan suunnittelussa tulisi pitkällä aikavälillä turvata järjestelmän timivuus myös pikkeuslissa. Kunnan sisämaan yhdyskuntarakenne ei le erityisen altista merenpinnan pikkeukselliselle nusulle tai äärevöityville säälille.

77 76 (109) 7 YLEISKAAVAN TOTEUTTAMINEN 7.1 Oikeusvaikutukset Maankäyttö- ja rakennuslain mukaiset yleiskaavan ikeusvaikutukset tulevat vimaan, kun yleiskaava n valtuustn hyväksymä, valtuustn hyväksymispäätös n saanut lainviman ja yleiskaavan vimaan tulsta n kuulutettu. Tärkein ikeusvaikutus khdistuu sayleiskaavituksen ja asemakaavituksen hjaamiseen. n ikeusvaikutteinen kk suunnittelualueella. Yleiskaavakarttaa ja -määräyksiä täydentää yleiskaavan selstus. Yleiskaava sittaa kunkin alueen pääasiallisen käyttötarkituksen. Sen hella alueella sallitaan myös muuta maankäyttöä, mikäli se ei aiheuta haittaa alueen pääkäyttötarkitukselle. Eri kaavamutjen ikeusvaikutukset rakentamisen salta vat erilaiset. Asemakaava n yksityiskhtainen ja sitä n sellaisenaan nudatettava. Yleiskaava sittaa rakentamiseen varatut ja muut alueet yleispiirteisemmin. Strategisen yleiskaavassa pääpain n yhdyskuntarakenteen suurten linjausten sittaminen. Yleiskaavasta jhtuvat rakentamisrajitukset vivat lla ikeusvaikutuksiltaan ehdllisia tai ehdttmia. Rakentaminen ei le sallittua, js sen katstaan vaikeuttavan yleiskaavan tteuttamista. Js yleiskaavassa n annettu erityinen rakentamista rajittava määräys, n rakentamisrajitus ehdtn. Ellei erityistä määräystä le annettu, ei yleiskaava pääsääntöisesti estä kaavan mukaista rakentamista. Tällöin n vimassa ehdllinen rakentamisrajitus, jka tiettyjen ehtjen täyttyessä turvaa maanmistajien ikeudet. Yleiskaavan tteuttamista vidaan ajittaa määräaikaisella rakentamisrajituksella. Rakentamisrajitusten aiheuttamista lunastus- ja krvaamisvelvllisuuksista n laissa mat määräyksensä (Hallberg et.al 2000). Strategisen yleiskaavan ikeusvaikutuksia kskevat maankäyttö- ja rakennuslain säännökset vat lennaisilta sin seuraavat: MRL 42 : Yleiskaavan ikeusvaikutukset muuhun suunnitteluun ja viranmaistimintaan Yleiskaava n hjeena laadittaessa ja muutettaessa asemakaavaa sekä ryhdyttäessä muutin timenpiteisiin alueidenkäytön järjestämiseksi. Viranmaisten n suunnitellessaan alueiden käyttöä kskevia timenpiteitä ja päättäessään niiden tteuttamisesta katsttava, ettei timenpiteillä vaikeuteta yleiskaavan tteutumista. Yleiskaava krvaa samaa aluetta kskevan aikaisemmin hyväksytyn yleiskaavan, jllei kaavassa tisin määrätä. Yleiskaava ei le asemakaava-alueella vimassa muutin kuin 1 mmentissa tarkitetun asemakaavan muuttamista kskevan vaikutuksen salta. MRL 43 : Rakentamis- ja timenpiderajitukset

78 77 (109) Lupaa rakennuksen rakentamiseen ei saa myöntää siten, että vaikeutetaan yleiskaavan tteutumista. Lupa n kuitenkin myönnettävä, js yleiskaavasta jhtuvasta luvan epäämisestä aiheutuisi hakijalle humattavaa haittaa eikä kunta tai, millin alue n katsttava varatuksi muun julkisyhteisön tarkituksiin, tämä lunasta aluetta tai surita haitasta khtuullista krvausta (ehdllinen rakentamisrajitus). Haittaa arvsteltaessa ei teta humin mistussuhteissa yleiskaavan hyväksymisen jälkeen tapahtuneita muutksia, ellei niitä le tehty yleiskaavan tteuttamista varten. ( ) 7.2 Tteutusplku Yleiskaavan tteuttaminen vidaan alittaa kaavan saatua lainviman. Osalla kaava-alueesta (esimerkiksi kyläalueet) vi lla perusteltua tutkia maankäyttöratkaisua tarkemmin sayleiskaavan avulla. Yleiskaavan maankäyttövaraukset n tarkitus tteuttaa kaavassa sitetuilla yhdyskuntarakenteen laajenemisalueilla pääsin asemakaavituksella. Asemakaavamuutksilla vidaan myös tiivistää nykyistä yhdyskuntarakennetta. Kaavan tteutumisajankhtaan vaikuttaa yrityselämän ja asutuksen yleinen kehitys. Yleiskaavan tteutumisen seurannasta ei le tehty päätöksiä.

79 Finnish Cnsulting Grup Liite 1: Osallistumis- ja arviintisuunnitelma Inkn kunta INKOON KUNNAN STATEGINEN YLEISKAAVA Osallistumis- ja arviintisuunnitelma 149-P

80 Finnish Cnsulting Grup I Osallistumis- ja arviintisuunnitelma LIITE 1 tekn. ltk SISÄLLYSLUETTELO 1 Kaavaprsessi ja käsittelyvaiheet Osallistumis- ja arviintisuunnitelma... Errr! Bkmark nt defined. 3 Suunnittelualue Kaavatyön määrittely ja tavitteet Suunnittelun lähtökhdat Valtakunnalliset alueidenkäyttötavitteet Kaavitus Maakuntakaava Yleiskaavat Muut suunnitelmat Vaikutusten arviinti Tehdyt selvitykset ja inventinnit Osalliset Vurvaikutus Käynnistysvaihe Valmisteluvaihe Ehdtusvaihe Hyväksymisvaihe Alustava aikataulu Tiedttaminen Kuulutukset Yhteyshenkilöt... 14

81 Finnish Cnsulting Grup 2 Osallistumis- ja arviintisuunnitelma LIITE 1 tekn. ltk INKOON KUNTA INKOON KUNNAN STRATEGINEN YLEISKAAVA 1 KAAVAPROSESSI JA KÄSITTELYVAIHEET Kaavatyö vireille ja OAS Kuulutus Kaavan valmisteluvaihe Tekninen lautakunta Valmisteluaineist nähtävillä (62 ) Kaavaehdtus Tekninen lautakunta Kunnanhallitus Kaavaehdtus nähtävillä (65 ) Vastineet lausuntihin ja muistutuksiin Tekninen lautakunta Kaavan hyväksyminen Valtuust

82 Finnish Cnsulting Grup 3 Osallistumis- ja arviintisuunnitelma LIITE 1 tekn. ltk OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA 3 SUUNNITTELUALUE Maankäyttö- ja rakennuslain 63 :ssä säädetään sallistumis- ja arviintisuunnitelman laatimisesta. Osallistumis- ja arviintisuunnitelma (OAS) n virallinen asiakirja, jka määrittelee kaavan valmistelussa nudatettavat sallistumisen ja vurvaikutuksen periaatteet ja tavat sekä kaavan vaikutusten arviinnin menetelmät. Osallistumis- ja arviintisuunnitelmassa kerrtaan, miten salliset vivat sallistua ja vaikuttaa strategisen yleiskaavan laadintaan sekä miten strategisen yleiskaavan vaikutuksia n tarkitus arviida. Lisäksi siinä esitetään pääpiirteittäin kaavatyön tarkitus, tavitteet ja lähtötilanne sekä kaavan laadinnan eri työvaiheet. Suunnittelualue sijaitsee Sumenlahden rannalla, Länsi-Uudellamaalla Inkn kunnassa. Kaavitettava alue kattaa kknaisuudessaan kk kunnan alueen. Naapurikunnat vat lännessä Raasepri, phjisessa Lhja ja idässä Siunti. Ink sijaitsee n. 60 km Helsingistä länteen. Kunnan läpi kulkee itä-länsi suunnassa kantatie 51. Asukkaita Inkssa n ( ), nin 55 % n äidinkieleltään rutsinkielisiä ja nin 42 % sumenkielisiä. Nin pulet asukkaista asuu Inkn keskustassa. Muita kyläkeskuksia vat mm. Degerby, Tähtelä, Päivölä, Fagervik, Musti, Barösund, Västankvarn ja Inkn asema. Suunnittelualueen pinta-ala n nin 849 km². Siitä maa-aluetta n nin 348 km², meripinta-alaa nin 492 km² ja sisävesistöä nin 9 km². Kaavitettava alue kattaa kk Inkn kunnan alueen.

83 Finnish Cnsulting Grup 4 Osallistumis- ja arviintisuunnitelma LIITE 1 tekn. ltk KAAVATYÖN MÄÄRITTELY JA TAVOITTEET Maankäyttö- ja rakennuslain 39 :ssä määritellään yleiskaavan sisältövaatimukset. Strategisen yleiskaavan tavitteena n hjata yleispiirteisesti maankäyttöä ja yhdyskuntarakenteen kehitystä. Yleiskaava n laadittava siten, että mm. mahdllisuudet turvalliseen, terveelliseen ja eri väestöryhmien kannalta tasapainiseen elinympäristöön tetaan humin. Lisäksi rakennettua ympäristöä, maisemaa ja lunnnarvja vaalitaan. Kyseisessä lainkhdassa mainitaan useita muitakin keskeisiä seikkja, jtka tulee ttaa humin yleiskaavaa laadittaessa. Strategisen yleiskaavan laatiminen Inkn kunnan alueelle phjautuu Inkn kunnan teknisen lautakunnan tekemään ehdtukseen kunnanhallitukselle, että strategisen yleiskaavan laatiminen alitetaan. Kunnanhallitus päätti kkuksessaan malta saltaan hyväksyä strategisen yleiskaavan käynnistämisen ja päätti esittää kunnanvaltuustlle, että Inklle laaditaan strateginen yleiskaava. Kunnanvaltuust hyväksyi kunnanhallituksen esityksen strategisen yleiskaavan laatimisesta Inkn maankäyttöstrategia SUUNNITTELUN LÄHTÖKOHDAT Inkn kunnan strategisen yleiskaavan tarkituksena n hjata yhdyskuntarakennetta ja maankäyttöä yleispiirteisesti ja pitkällä aikavälillä. Kaavassa esitetään erityyppiset kehitettävät ja säilytettävät alueet ja määritellään tarkempaa kaavasuunnittelua vaativat alueet. Lpputulksena tulee lemaan kunnanvaltuustn hyväksymä kaava. Strategisen yleiskaavan laatiminen n alitettu lppuvudesta 2011 ja sen tivtaan valmistuvan vuden 2012 lppuun mennessä.

84 Finnish Cnsulting Grup 5 Osallistumis- ja arviintisuunnitelma LIITE 1 tekn. ltk Valtakunnalliset alueidenkäyttötavitteet Alueen suunnittelun lähtökhtina timivat MRL:n 24 :n mukaisessa tarkituksessa valtakunnalliset alueidenkäyttötavitteet (VAT), jista tätä strategista yleiskaavatyötä hjaavat etenkin seuraavat asiakhdat: Timiva aluerakenne: Aluerakenteen ja alueidenkäytön kehittäminen perustuu ensisijaisesti alueiden miin vahvuuksiin ja sijaintitekijöihin. Alueidenkäytöllä edistetään kaupunkien ja maaseudun vurvaikutusta sekä kyläverkstn kehittämistä. Eheytyvä yhdyskuntarakenne ja elinympäristön laatu: Alueidenkäytöllä edistetään yhdyskuntien ja elinympäristöjen eklgista, taludellista, ssiaalista ja kulttuurista kestävyyttä. Maakuntakaavituksessa ja yleiskaavituksessa tulee edistää yhdyskuntarakenteen eheyttämistä ja esittää eheyttämiseen tarvittavat timenpiteet. Kulttuuri- ja lunnnperintö, virkistyskäyttö ja lunnnarvt Alueidenkäytöllä edistetään kansallisen kulttuuriympäristön ja rakennusperinnön sekä niiden alueellisen vaihtelevan lunteen säilyttämistä. Timivat yhteysverkstt ja energiahult Liikennejärjestelmiä suunnitellaan ja kehitetään kknaisuuksina, jtka käsittävät eri liikennemudt ja palvelevat sekä asutusta että elinkeinelämän timintaedellytyksiä. Alueidenkäytössä turvataan energiahulln valtakunnalliset tarpeet ja edistetään uusiutuvien energialähteiden hyödyntämismahdllisuuksia. Helsingin seudun erityiskysymykset Helsingin seudulla edistetään jukkliikenteeseen, erityisesti raideliikenteeseen tukeutuvaa ja eheytyvää yhdyskuntarakennetta. Riittävän asunttutannn turvaamiseksi n alueidenkäytössä varmistettava tnttimaan riittävyys. Lunt- ja kulttuuriympäristöinä erityiset aluekknaisuudet Alueidenkäytöllä edistetään rannikkalueen säilymistä luntja kulttuuriarvjen kannalta erityisen merkittävinä aluekknaisuuksina. Tuetaan lunnnlihin speutuneiden maleimaisten kylä- ja kulttuuriympäristöjen säilymistä ehyinä.

85 Finnish Cnsulting Grup 6 Osallistumis- ja arviintisuunnitelma LIITE 1 tekn. ltk Kaavitus Maakuntakaava Suunnittelualueella n vimassa Ympäristöministeriön vahvistama Uudenmaan maakuntakaava Ote Uudenmaan maakuntakaavasta (YM ). Inkn kunnan sijainti n sitettu punaisella viivalla. Yleiskaavat Sisäsaaristn sayleiskaava, 1989 Mantereen sayleiskaava, 2002 Ulksaaristn sayleiskaava, 2003 Kpparnäsin sayleiskaava, 2005

86 Finnish Cnsulting Grup 7 Osallistumis- ja arviintisuunnitelma LIITE 1 tekn. ltk Inkn kunnan alueella levat vahvistetut yleiskaavat vihreällä ja vahvistetut asemakaavat punaisella. ( SYKE) Muut suunnitelmat Seuraavaan n kttu seudullisia ja kunnallisia selvityksiä ja suunnitelmia, jtka vaikuttavat yleiskaavatyön taustalla. KOKO Länsi-Uusimaa: KOKO hjelma Kheesi- ja kilpailukykyhjelma) n jatka AKO hjelmalle (Aluekeskushjelma). Länsi-Uudenmaan KOKO alki vunna Ohjelman tarkituksena n kerätä alueen timenpiteitä yhteisen päivänvarjn alle. Uudenmaan maakuntahjelman visissa n tavitteena lisätä metrplimaakunnan hyvinvintia ja kilpailukykyä. Alueen KOKO hjelman kärkiteemat Hyvinviva Länsi-Uusimaa, Teknlgian ja ympäristöteknlgian alueelliset svellukset sekä Käyttäjälähtöiset palvelut tteuttavat tätä tavitetta. Alueen KOKO:n painpisteiden tteuttaminen humii yhdensuuntaisina maakuntahjelman elinkeinjen, asumisen, hyvinvinnin, saamisen, aluerakenteen ja liikenteen sekä ympäristön ja infrastruktuurin kehittämisen sa-alueita. Länsi-Uudenmaan MAL-yhteistyö: Länsi-Uudellamaalla n alkanut vunna 2008 MALe yhteistyöhanke, jnka tarkituksena n tukea seudullista elinkeinjen kehittämistä ja tasapainista aluerakennetta. MALe -yhteistyötä tehdään kestävän kehityksen hengessä Valtakunnallisten alueidenkäyttötavitteiden tteuttamiseksi. Lännentiet-kehityskäytävähanke: Vunna tteutuneessa hankkeessa laadittiin selvitys Lännenteiden (Rantaradan ja Kt51:n) vaikutuspiirissä levien kuntien (Kirkknummi, Siunti, Ink, Phja, Karjaa, Tammisaari ja Hank) seudullisesta maankäyttöstrategiasta ja jukkliikenteen kehitysmahdllisuuksista. Laadittu selvitys hjaa

87 Finnish Cnsulting Grup 8 Osallistumis- ja arviintisuunnitelma LIITE 1 tekn. ltk Vaikutusten arviinti kuntia yhtenäiseen kaavitukseen susien kuntalaisten sujuvaa liikkumista ja mahdllisimman tehkasta jukkliikenteen käyttöä. Tarkitus n antaa selkeä kuva maankäytön tulevaisuuden suunnitelmista ja lisätä alueen hukuttelevuutta uusille asukkaille, matkailijille ja yrityksille. Inkn maankäyttöstrategia 2035: Rakennemallityössä keväällä 2010 tutkittiin Inkn maankäytön visita valtuustn skenaarityöskentelyn avulla. Valtuusttyöskentelyllä määriteltiin klme vaihtehtista rakennemallia, jiden vaikutukset arviitiin. Prsessin tulksena kiteytettiin Inkn maankäytön strategia, jnka valtuust hyväksyi Inkn kunnan strategiita: Energia- ja ilmast-hjelma Elinkeinpliittinen hjelma Maapliittinen hjelma Strategisen yleiskaavan laadinnan yhteydessä selvitetään kaavan tteutuksen ympäristövaikutukset maankäyttö- ja rakennuslain edellyttämällä tavalla (MRL 9 ja MRA 1 ). Lisäksi arviidaan kaavan suhde valtakunnallisiin alueidenkäyttötavitteisiin sekä maakuntakaavan hjausvaikutukset. Vaikutuksia arviidaan suhteessa asetettaviin tavitteisiin. Vaikutusten arviinnin tehtävänä n tukea kaavan valmistelua ja hyväksyttävien kaavaratkaisujen valintaa sekä auttaa arviimaan, miten kaavan tavitteet ja sisältövaatimukset tteutuvat. Kaavan vaikutusten arviinti perustuu alueelta laadittaviin perusselvityksiin, käytössä leviin muihin perustietihin, selvityksiin, suunnitelmiin, maastkäynteihin, sallisilta saataviin lähtötietihin, lausuntihin ja mielipiteisiin sekä laadittavien suunnitelmien ympäristöä muuttavien minaisuuksien analysintiin. Vaikutusten arviinnissa verrataan esitetyn kaavaratkaisun mukaista tilannetta nykytilanteeseen (vimassa levan asemakaavan mukainen vaihteht) ja asetettuihin tavitteisiin. 5.4 Tehdyt selvitykset ja inventinnit Maankäyttö- ja rakennuslain 9 :n mukaan kaavan tulee perustua riittäviin tutkimuksiin ja selvityksiin. Kaavaa laadittaessa n tarpeellisessa määrin selvitettävä suunnitelman tteuttamisen ympäristövaikutukset, mukaan lukien yhdyskuntataludelliset, ssiaaliset, kulttuuriset ja muut vaikutukset. Selvitykset n tehtävä kk siltä alueelta, jlla kaavalla vidaan arviida levan lennaisia vaikutuksia. Lunt ja maisema: - Valtakunnalliset sujeluhjelmat - Sumen Natura 2000 verkst ja siihen kuuluvat luttyyppien sujelumääräykset.

88 Finnish Cnsulting Grup 9 Osallistumis- ja arviintisuunnitelma LIITE 1 tekn. ltk Histrialliset paikkatietaineistt Uudeltamaalta Maisemahistriallinen selvitys, Anna Riinheim Inventering av fastlandsdelen i Ingå, Jaakk Pöyry Infra, Maa ja Vesi, Maa ja Vesi Oy n laatinut luntselvitysten täydennyksen uuden lunnnsujelulain vaatimusten phjalta. Kunnan ympäristösihteeri Patrick Skult n lisäksi täydentänyt luntselvityksiä 2001 (Skult, 2001). - Inkn kirknkylän rakennuskaava-alueen luntselvitys, LTknsultit Oy, FM Thmas Bnn - Inkn kirknkylän maisemaselvitys rakennuskaavitusta varten, syyskuu LT-knsultit Oy - Lunnnsujelualueet, Uudenmaan seutukaavaliittjen julkaisu 31; Uudenmaan rannikn sujelualueet Luntinventinti ja lintuselvitys, (Naturinventering i Ingå, Kristffer Bndestam&Thmas Bnn, Västra Nylands reginplansförbund 1993 ja Inkn linnustselvitys 1993, Juha Laaksnen & Pekka Rusanen). - Mansikkapaikat Uudellamaalla ja Itä-Uudellamaalla. Esiselvitys (Uudenmaan liitt). Liikenne ja maaperä: - Inkn ja Siuntin liikenneturvallisuussuunnitelma, Tiehallint, Uudenmaan tiepiiri, Uudenmaan tiepiirin kulujen liikenneturvallisuusselvitys, Tiehallint Keskustan alueiden rakennuskelpisuusselvitys. Työ 0359-C , Suunnittelukeskus Oy, Länsi-Uudenmaan tieliikenteen meluselvitys, Tiehallint, Uudenmaan tiepiiri Hautausmaan laaj.alueet A ja B, Rakennustapa ja alustava kustannusarvi, , Suunnittelutst Auti - Hautausmaan laaj.alue B, Rakennustapa ja kustannusarvi, , Maa ja Vesi Oy - Hautausmaan laajennusalue A, Rakennustapa ja kustannusarvi, , C2329HK/C351, Maa ja Vesi Oy Kulttuuriympäristö, muinaismuistt: - Perinteisten saaristkylien elementit Inkn saaristssa. Aalt ylipist, Maisema-arkkitehtuuri. Anni-Maija Fincke, Inkn sisäsaaristn kulttuurimaiseman minaispiirteet, uhat ja mahdllisuudet. Aalt-ylipist, Maisema-arkkitehtuuri. Kaisa Laine, 2011.

89 Finnish Cnsulting Grup 10 Osallistumis- ja arviintisuunnitelma LIITE 1 tekn. ltk Maisemahistriallinen selvitys paikkatietina. Selvitys sisältää 1590-luvun kylät, 1780-luvun kylät, pellt ja niityt. - Maakunnallisesti ja seudullisesti arvkkaat kulttuuriympäristöt. - Musevirastn inventintilmakkeet alueen vanhista rakennuksista. - Ink prästgården, Kauklämpöputkikaivannn arkelginen dkumentinti , Musevirast - Lunnn ja maisemansujelun kannalta arvkkaat kallialueet Uudellamaalla, Jukka Husa ja Jari Teeriah 2004 (AY 350). - Uudenmaan perinnemaisemat - Ängar, hagmarker ch skgsbeten i Nyland. Juha Pykälä ja Thmas Bnn 2000 (AY178). - Raprt över bebyggelseinventering inm Ingå centrummråde. Sigbritt Backman ja Tammisaaren muse, De ryska befästningsverken I, Ingå , Hilding Haglund, Ingå Arkelgiset jatktutkimukset hautausmaan laajennusalueella, Musevirast, DNRO 11/201/ Sumen merimusen hylkyarkist 1997, Musevirast. - Kiinteät muinaisjäännökset, kaava-alue inventinti, J. Lauren Läntisen Uudenmaan rakennusten ja maiseman kulttuurihistriallinen inventinti, Härö Rakennettu kulttuuriympäristö. Valtakunnallisesti merkittävät kulttuurihistrialliset ympäristöt. Musevirast/ympäristöministeriö Naturinventering i Ingå, Kristffer Bndestam & Thmas Bnn, Lunnn- ja maisemasujelun kannalta arvkkaat kallialueet Uudenmaanläänissä, Punkari, Rauni, Inkn linnustselvitys 1993, Laaksnen & Rusanen. - Arvkkaat maisema-alueet, Maisema-aluetyöryhmän mietintö Skärgårdsbtanisk inventering i Ekenäs ch Ingå. Thmas Bnn, Bjursin lunnn perusselvitys, Marja Kistinen, Rist Murt Inkn rannikn ja saaristalueen esihistriallisten muinaisjäännösten inventinti 1984, Helena Edgren. - Kulturlandskap i Barösund , Ympäristötimist Oy. - Tutkimuksia Uudenmaan läänin uhanalaisista kasveista 1, Tammisaaren ja Inkn saarist, Murt Muita selvityksiä:

90 Finnish Cnsulting Grup 11 Osallistumis- ja arviintisuunnitelma LIITE 1 tekn. ltk OSALLISET 7 VUOROVAIKUTUS - Selvitys mannermaa ja sisäsaaristn alueiden mahdllisista suunnittelutarverajauksista, Oy Arkkitehtisuunnittelu Arkitekturum Ab 2011 Osallisia vat maanmistajat ja ne, jiden asumiseen, työntekn tai muihin lihin kaavaa saattaa humattavasti vaikuttaa. Osallisia vat myös ne viranmaiset ja yhteisöt, jiden timialaa suunnittelussa käsitellään. Tämän yleiskaavatyön kannalta keskeisiä sallisia vat: kunnan kiinteistönmistajat, asukkaat ja yrittäjät naapurikunnat alueella timivat yhdistykset ja järjestöt, kuten Barösunds byaråd r.f ja Degerbyn kylätimikunta, Ingå musei- ch hembygdsförening, Täkter byarådet sekä Barösundin ja Degerbyn vesisuuskunnat. Inkn kunnan rakennus- ja ympäristölautakunta muut viranmaiset ja yhteistyötaht: Uudenmaan ELY-keskus, Uudenmaan liitt, Länsi-Uudenmaan maakuntamuse, Musevirast, Uudenmaan pelastuslaits, alueella timivat sähkö- ja vesihultyhtiöt Kaavitusmenettely tulee järjestää ja suunnittelun lähtökhdista, tavitteista ja mahdllisista vaihtehdista kaavaa valmisteltaessa tiedttaa niin, että sallisilla n mahdllisuus sallistua kaavan valmisteluun, arviida kaavan vaikutuksia sekä lausua kirjallisesti tai suullisesti mielipiteensä asiasta (MRL 62 ). Osallistumis- ja arviintisuunnitelmaan vi tutustua kk kaavatyön ajan strategisen yleiskaavan prjektisivuilla Osallistumis- ja arviintisuunnitelmaa päivitetään kaavatyön aikana tarpeen mukaan. Seuraavassa n kuvattu sallisten kanssa käytävä vurvaikutus työvaiheittain. Tämän hella sallisilla n kk kaavatyön ajan mahdllisuus antaa yleiskaavatyöhön liittyvää palautetta sähköpstitse, kirjeitse tai puhelimitse kaavituksesta vastaavalle kunnan edustajalle. 7.1 Käynnistysvaihe Yleiskaavatyö käynnistyy kaavatyön kuuluttamisella vireille, työn hjelminnilla sekä sallistumis- ja arviintisuunnitelman laadinnalla (MRL 63 ). Osallistumis- ja arviintisuunnitelma asetetaan julkisesti nähtäville Inkn kunnantallle kk kaavaprsessin ajaksi. Osalliset vivat antaa palautetta sallistumis- ja arviintisuunnitelman riittävyydestä ja suunnitelmaa vidaan täydentää saadun palautteen phjalta kaavaprsessin aikana. Suunnitelmaa kskevissa puutteellisuuksissa pyydetään kääntymään ensisijassa kunnan edustajien puleen. Mikäli sallinen kats yhteydentsta ja kunnan sallistumis- ja arviintisuunnitelmaan tekemistä muutksista hulimatta OAS:n puutteelliseksi, n hänellä mahdllisuus esittää Uudenmaan ELY-keskukselle

91 Finnish Cnsulting Grup 12 Osallistumis- ja arviintisuunnitelma LIITE 1 tekn. ltk Valmisteluvaihe 7.3 Ehdtusvaihe 7.4 Hyväksymisvaihe 8 ALUSTAVA AIKATAULU neuvttelun käymistä sallistumis- ja arviintisuunnitelman riittävyydestä ennen kaavaehdtuksen asettamista julkisesti nähtäville (MRL 64 ). Valmisteluvaiheessa tehdään työn edellyttämät selvitykset ja laaditaan alueelle yleiskaavan muutslunns - tai mahdllisesti vaihtehtisia lunnksia. Lunns asetetaan julkisesti nähtäville 30 päivän ajaksi. Osallisilla ja kunnan jäsenillä n mahdllisuus esittää mielipiteensä kaavalunnksesta ja mahdllisesta muusta kaavan valmisteluaineiststa nähtävillä ln aikana (MRL 62 ja MRA 30 ). Viranmaistahilta ja tarvittavilta muilta tahilta (esim. yhdistyksiltä) pyydetään valmisteluaineiststa lausunnt. Kaavan valmisteluaineiststa saadun palautteen phjalta laaditaan yleiskaavaehdtus, jka asetetaan julkisesti nähtäville 30 päivän ajaksi (MRL 65 ja MRA 27 ). Nähtävillä laikana salliset vivat jättää kaavaehdtuksesta kirjallisen muistutuksen. Tarvittavilta viranmaistahilta pyydetään kaavaehdtuksesta lausunnt (MRA 28 ). Muistutuksiin ja lausuntihin annetaan kunnan perusteltu vastine. Kaavaehdtukseen tehdään muistutusten ja lausuntjen perusteella mahdllisesti muutksia ennen sen lpullista käsittelyä. Mikäli tehtävät muutkset vat leellisia, kaavaehdtus asetetaan uudelleen nähtäville. Js muutksia ei tarvita tai ne eivät le lennaisia, krjattu yleiskaavaehdtus viedään kaavitusjastn kautta kunnanhallitukseen, jka esittää sen kunnanvaltuustn hyväksyttäväksi. Strategisen yleiskaavan hyväksyy valtuust kunnanhallituksen esityksestä. Kunnanvaltuustn hyväksymispäätöksestä vi valittaa kirjallisesti Helsingin hallint-ikeuteen ja edelleen krkeimpaan hallint-ikeuteen. Kaavatyön tavitteellisen aikataulun mukaisesti sallisten kannalta tärkeimmät sallistumis- ja vurvaikutusajankhdat vat seuraavat: Helmikuu 2012 Yleiskaavatyön kuuluttaminen vireille sekä sallistumis- ja arviintisuunnitelma nähtäville. Huhtikuu 2012 Yleiskaavan muutksen valmisteluaineist nähtävillä. Lausuntpyynnöt. Lkakuu 2012 Yleiskaavaehdtus julkisesti nähtävillä. Lausuntpyynnöt. Talvi 2013 Strateginen yleiskaava kunnanvaltuustn hyväksyttäväksi.

92 Finnish Cnsulting Grup 13 Osallistumis- ja arviintisuunnitelma LIITE 1 tekn. ltk TIEDOTTAMINEN Lähtökhtana tiedttamisessa n, että niillä, jita kaavatyö kskee n mahdllista seurata suunnittelua ja sallistua siihen. Kaavan etenemisen ja sallistumisen kannalta tärkeistä vaiheista ilmitetaan paikallislehdissä (Västra Nyland ja Kirkknummen Sanmat), kunnan (www.inga.fi) ja prjektin internetsivuilla sekä virallisella ilmitustaululla, kuntatallla. Strategisen yleiskaavan muutsehdtuksista kirjallisen muistutuksen tehneille ja yhteystietnsa jättäneille timitetaan kunnan perusteltu kannantt (ns. vastine) muistutukseen. Kaavan hyväksymistä kskevasta päätöksestä lähetetään tiet niille kunnan jäsenille ja muistutuksen tehneille, jtka vat sitä kaavan nähtävillä llessa kirjallisesti pyytäneet ja vat jättäneet yhteystietnsa. Kaavatyön etenemisestä tiedtetaan laajimmin prjektin internetsivuilla, jssa julkaistaan kaavaa kskevaa aineista. Tietja löytyy sitteesta: 9.1 Kuulutukset Kaavaa kskevat kuulutukset kunnan ilmituslehdissä (Västra Nyland ja Kirkknummen Sanmat), kunnan ja prjektin internetsivuilla sekä virallisella ilmitustaululla kunnantallla.

93 Finnish Cnsulting Grup 14 Osallistumis- ja arviintisuunnitelma LIITE 1 tekn. ltk Yhteyshenkilöt Lisätietja yleiskaavatyöstä antavat: Inkn kunta Tekninen timi Emilia Hrttanainen, Teknisen timen jhtaja Mikael Wikström, Rakennusvalvntapäällikkö Käyntisite: Ola Westmanin puisttie 3, alakerta INKOO Pstisite: Inkn kunta PL 6, INKOO Knsultin yhteystiedt: Anssi Savisal, prjektipäällikkö FCG Finnish Cnsulting Grup

94 Finnish Cnsulting Grup 1 Yleiskaavan mititusperusteet LIITE 2 kunnanvaltuust Liite 2: Strategisen yleiskaavan mititusperusteet (kunnanvaltuust ) Inkn kunta INKOON STRATEGINEN YLEISKAAVA Mititusperusteet Kunnanvaltuust

95 Finnish Cnsulting Grup I Yleiskaavan mititusperusteet LIITE 2 kunnanvaltuust SISÄLLYSLUETTELO 1 Taustaa Mitä n mitittaminen? Mitä rakentamista mitittaminen kskee? Valtuustn maankäyttöstrategiassa asettamia lähtökhtia Kuivan maan mititusperusteet Miksi mititusperusteet muutetaan? Kuivan maan mititus manneralueiden yleiskaavan 2001 alueella Kuivan maan mititus sisäsaaristn yleiskaavan 1987 alueella Kuivan maan mititus Kpparnäsin yleiskaavan 2004 ja Ingarskilan glfkaavan 2009 alueilla Kuivan maan mititus Ulksaaristn yleiskaavan 2001 alueella Ranta-alueiden mititusperusteet Ranta-alueiden mititus Sisäsaaristn yleiskaavan alueella... 6 Kemititukset Själön ja Skämmön alueille Ranta-alueiden mititus ulksaaristn yleiskaavan 2001 alueella Ranta-alueiden mititus manneralueiden yleiskaavan 2001 alueella Ranta-alueiden mititus Kpparnäsin yleiskaavan 2004 ja Ingarskilan glfkaavan 2009 alueilla... 13

96 Finnish Cnsulting Grup 1 Yleiskaavan mititusperusteet LIITE 2 kunnanvaltuust Inkn kunta MITOITUSPERUSTEET 1 Taustaa 1.1 Mitä n mitittaminen? Mitittaminen tarkittaa rakennusikeuksien määrän laskemista erilaisilla kaava-alueilla. Kuivalla maalla se perustuu kunkin tilan pinta-alaan, rantaalueilla taas rantaviivan pituuteen. Erityyppisten maa- ja ranta-alueiden paikalliset minaisuudet tetaan humin antamalla niille kertimia, jtka vähentävät maapinta-alan tai rantaviivan pituuden kknaismäärää. 1.2 Mitä rakentamista mitittaminen kskee? Kuivan maan mitittaminen kskee asumisen ja erityisesti haja-asutuksen sallimista erilaisilla maaseutualueilla. Nykyisiä asemakaava-alueita ei mititeta, vaan siellä rakentamisen määrä päätetään suunnittelun yhteydessä paikallisten lsuhteiden perusteella. Ranta-alueilla mititus kskee pääasiassa vapaa-ajanasutuksen määrää. Mittapuuna käytetään sitä, mntak vapaa-ajanasunta rantakilmetriä khden sallitaan. Kiinteistöille, jilla n vakinaista asutusta, vidaan suunnitella vakinaista asutusta tulevaisuudessakin. Rantavyöhykkeen vähimmäisleveys n keskimäärin 50 metriä. Yleensä sen vidaan katsa ulttuvan nin 100 metrin etäisyydelle, mutta ei kuitenkaan missään pidemmälle kuin 200 metriä keskivedenkrkeuden mukaisesta rantaviivasta. Ranta-alue n rantavyöhykettä leveämpi rannan sa, jlla rannassa leva tai rantaan tukeutuva lma-asutus vaatii järjestämistä. Rantaalueen leveys n hallintkäytännössä usein arviitu nin 200 metriksi, mutta maisemasta ja muista lsuhteista riippuen se vi lla leveämpikin. Työpaikka-alueet sijitetaan ja suunnitellaan erikseen kuntarakenteessa sutuisille alueille ilman erityistä kk kunnan kattavaa mititusta. 2 Valtuustn maankäyttöstrategiassa asettamia lähtökhtia Paintetaan uusien asukkaiden ja työpaikkjen sijittamista nykyisen yhdyskuntarakenteen (keskustan ja kylien) sisälle tai yhteyteen. Näin turvataan nykyisten yhdyskuntien vireys ja ludaan edellytykset niiden hallitulle kehittämiselle. Näin vahvistuvat yhdyskunnat tarjavat puitteet mnipulisille elämäntapavalinnille ja eri ikäryhmille. Varaudutaan tulevaisuuden asemakaavitukseen kasvusuunnissa ja mm. mahdllisten uusien asemavarausten lähiympäristössä. Jäsennetään rakentamattmat alueet niiden merkityksen mukaisesti yhtäältä maa- ja metsätaluden harjittamisen ja tisaalta lunnn- ja maisemaarvjen kannalta, ja tetaan tämä humin kaavituksessa ja lupaharkinnassa. Hyödynnetään mahdllisimman pitkälle lemassa levaa kunnallistekniikan infrastruktuuria sen kapasiteetti humiiden.

97 Finnish Cnsulting Grup 2 Yleiskaavan mititusperusteet LIITE 2 kunnanvaltuust Pyritään palvelukuljetusten vähentämiseen jk kehittämällä kylien paikallisia palveluja tai keskittämällä uudisrakentaminen säilyvien palvelujen läheisyyteen periaatteella kävellen kuluun. Hallitaan hajarakentamisen määrä ja sijittuminen. Kalleinta n antaa hajarakentamisen kasvaa suunnittelemattmasti kunnallistekniikkaa ja kunnallisia palveluja edellyttäväksi asutukseksi. Väestömäärän kasvaessa tämä aiheuttaa ennalta suunnittelemattmia investinti- ja palvelutarpeita asemakaavitettujen alueiden ulkpulelle. Sijitetaan rakentaminen riittävän tiiviisiin ja suuriin taajamiin tai asemakaavitetuille alueille, jtta keskitetty lämmöntutant uusiutuvilla energianlähteillä (esim. hake) n kannattavaa. Edistetään energiatehkkuutta ja paikallista energiantutanta taajamien ja haja-asutusalueiden uudis- ja krjausrakentamisessa. Hyödynnetään maataluden prsesseja paikallisessa energiantutannssa (esim. bikaasu, hake, lämpöpumput, pientuulivimalat). Edistetään kevyen liikenteen ja jukkliikenteen timintaedellytyksiä. Vältetään yhdyskuntarakenteen niin salliessa rakentamisen sijittamista metsäalueille, jtka timivat hiilinieluina.

98 Finnish Cnsulting Grup 3 Yleiskaavan mititusperusteet LIITE 2 kunnanvaltuust Kuivan maan mititusperusteet Ranta-alueiden ulkpulella mititus perustuu emätilayksiköihin. Emätiljen pikkileikkausajankhta n , jka n Rakennuslain vimaantulajankhta. Tästä yleisesti mititustarkasteluissa käytetystä ajankhdasta katstaan alkaneen laajamittaisempi kiinteistöjen jakaminen hyötymistarkituksessa. 3.1 Miksi mititusperusteet muutetaan? Aiemmin manneralueiden yleiskaavan rakennusikeuksien jakaminen n perustunut maanmistusyksiköihin, eli maanmistustilanteeseen edellisen yleiskaavan käynnistämisen hetkellä. Rakennusikeuksien jakamisen perustelut vat nykyisessä yleiskaavassa epäselvät. Maanmistusljen jatkuvasti muuttuessa maanmistusyksiköihin perustuvaa mititusta ei le mahdllista säilyttää ajan tasalla siten, että maanmistajien tasapulinen khtelu tteutuisi. Mititusperusteiden muuttuessa rakennusikeudet tulevat jakautumaan maanmistajien kesken tisella tavin kuin nykyisessä kaavassa. Tisin kuin nykyisessä kaavassa käytetyt mititusperusteet, emätilaperusteinen mititus vidaan perustella läpinäkyvästi maanmistajista riippumattmalla tavalla, ja kaikkia maanmistajia khdellaan tasavertaisesti. Mititusta vidaan myös päivittää ja se pysyy jatkuvasti ajan tasalla maanmistusljen muuttuessa. 3.2 Kuivan maan mititus manneralueiden yleiskaavan 2001 alueella Kuivan maan alueet (ranta-alueen ulkpuliset alueet) mititetaan pinta-alan perusteella. Mititustarkastelun pikkileikkausajankhtina n käytetty Aikaisemman pikkileikkausajankhdan päivämäärä määräytyy rakennuslain vimaantuln phjalta eli ennen rekisteröity kiinteistö tulkitaan ns. emätilaksi mennessä ertetut rakennetut kiinteistöt lasketaan mitituksessa emätilan käytetyiksi rakennusikeuksiksi. Tiljen rakennusikeuden laskennassa käytetään jyvitysmallia: Jkaiselle tilalle n lasketaan saavutettavuuteen, lunt- ja maisemaarvihin, maaperään, jne. perustuvien muuntkertimien perusteella ns. muunnettu pinta-ala. Emätilan muunnettu pinta-ala saadaan laskemalla yhteen emätilaan kuuluvien tiljen muunnetut pinta-alat.

99 Finnish Cnsulting Grup 4 Yleiskaavan mititusperusteet LIITE 2 kunnanvaltuust Pinta-alamuunnsta havainnllistava kaavi. Emätilan kknaispinta-alaan kuuluu erilaisia alueita (ylhäällä). Näistä vain paikallisista lsuhteista riippuva prsentti tetaan humin muunnetussa pinta-alassa (keskellä). Emätilan muunnettu pinta-ala n näiden summa (alla). Rakennusikeus määritetään muunnetun pinta-alan perusteella. Emätilan muunnetun pinta-alan perusteella saadaan emätilan maksimirakennusikeus rakennuspaikkina. Rakennusikeuden määrä emätilan muunnetun pinta-alan kasvaessa määrätään samalla tavalla kuin nykyisessä kaavassa tilan (muuntamattman) pinta-alan kasvaessa: Emätilan muunnettu pinta-ala < 3,0 ha: 1 rakennusikeus Emätilan muunnettu pinta-ala >= 3,0 ja < 6,0 ha: 2 rakennusikeutta Emätilan muunnettu pinta-ala >= 6,0 ja < 10,0 ha: 3 rakennusikeutta Emätilan muunnettu pinta-ala >= 10,0 ja < 16,0 ha: 4 rakennusikeutta Emätilan muunnettu pinta-ala >= 16,0: 5 rakennusikeutta sekä 1 rakennusikeus per 8 ha siltä sin, kun muunnettu pinta-ala ylittää 16,0 ha

100 Finnish Cnsulting Grup 5 Yleiskaavan mititusperusteet LIITE 2 kunnanvaltuust Tilan laskennallinen rakennusikeus saadaan kertmalla emätilan maksimirakennusikeus tilan muunnetun pinta-alan suhteella emätilan muunnettuun pinta-alaan: emätilan maksimirakennusikeus x (tilan muunnettu pinta-ala / emätilan muunnettu pinta-ala) Tilan ptentiaalinen rakennusikeus saadaan vähentämällä tilan ptentiaalisesti rakennusikeudesta j käytetyt vakituisten asuntjen ja lma-asuntjen rakennusikeudet (lemassa levat rakennusikeudet, vimassa levat rakennusluvat, vimassa leva pikkeamisluvat). Ptentiaalinen rakennusikeus pyöristetään kknaisluvuksi, jka ilmaisee rakennuspaikkjen määrän. 3.3 Kuivan maan mititus sisäsaaristn yleiskaavan 1989 alueella Sisäsaaristn vimassa levassa yleiskaavassa vudelta 1989 ranta-alueet n mititettu, mutta ranta-alueen ulkpulelle jääviä alueita mantereella ja saarten sisäsissa ei le mititettu lainkaan. Tämä aiheuttaa epäselvyyksiä rakennuslupahakemusten käsittelylle rantavyöhykkeen ulkpulella. Sisäsaaristn yleiskaavan alueella ranta-alueen ulkpulella kuivan maan rakennusikeus mititetaan yhtenevästi manneralueiden mitituksen kanssa. Sisäsaaristn yleiskaavan alueelle ranta-alueen ulkpulella kuivan maan alueella rakentamista ei vida hjata suraan yleiskaavalla MRL 72 :n mukaisesti. 3.4 Kuivan maan mititus Kpparnäsin yleiskaavan 2004 ja Ingarskilan glfkaavan 2009 alueilla Kpparnäsin ja Ingarskilan kaavat n laadittu hankekaavina, jtka mahdllistavat virkistysalueen ja glfkentän sijittamisen alueille. Näissä kaavissa ei le laadittu erillistä mititusta. Mainitut kaava-alueet rajataan kuivan maan mitituksen ulkpulelle. 3.5 Kuivan maan mititus Ulksaaristn yleiskaavan 2001 alueella Ulksaaristn yleiskaavan alueella ei le rantavyöhykkeen ulkpulisia mititettavia alueita.

101 Finnish Cnsulting Grup 6 Yleiskaavan mititusperusteet LIITE 2 kunnanvaltuust RANTA-ALUEIDEN MITOITUSPERUSTEET 4.1 Ranta-alueiden mititus Sisäsaaristn yleiskaavan alueella Sisäsaaristn vimassa levassa yleiskaavassa vudelta 1989 ranta-alueet n mititettu rantaviivan pituuden, pinta-alan ja vapaaksi jäävän, ns. rakentamattman rantaviivan perusteella. Rakennusikeus n laskettu ja tulkittu tilittain siten, että naapuritilan rakennusikeus ei le vaikuttanut kyseisen tilan rakennusikeuteen vähentävästi. Mitituksessa ei le siis käytetty emätilatarkastelua. Erttmat lma-asunttntit, tilalle tai erttamattmalle rakennuspaikalle myönnetyt rakennusluvat sekä lma-asuntjen pikkeamisluvat n katsttu tilan käytetyiksi rakennusikeuksiksi. Mititusperusteiden mukaisesti pääsääntöisesti vähintään % rantaviivasta n jätetty rakentamatta. Rakentamattmaksi rantaviivaksi n laskettu yli 250 m pituiset, rakennuspaikkihin kuulumattmat ranta-alueet. Lunnnsujelualueiden ja rauhitettujen alueiden salta laskettu tereettinen rakennusikeus n lisätty kk tilan rakennusikeuteen. Näille alueille ei le sitettu rakennuspaikkja vaan mahdlliset rakennuspaikat n sitettu tiljen muille ranta-alueille. Lma-asuntjen mitituksessa ja sijittelussa n tettu humin vimassa lleen seutukaavan rajitukset. Mititustarkastelussa n rantavyöhykkeen leveytenä manneralueella käytetty 300 m. Rantaviivanmuunta ei le tehty, vaan rantaviiva n laskettu ns. karttarantaviivana. Mititustarkastelussa n 1-3 ha kkisten saarten salta rakennusikeus sitettu pinta-alaperusteisesti, ha kkisten saarten salta rantaviiva ja pinta-alaperusteisesti sekä yli 100 ha saarten salta pinta-ala tai rantaviivaperusteisesti riippuen siitä, kumpi tavista antaa suuremman rakennusikeuden. Manneralueiden salta rantaan rajittuvat kiinteistöt n mititettu rantaviivaperusteisesti ja ei rantaviivaa maamattmat kiinteistön pintaalaperusteisesti. Rantaviivan perusteella mititetun rakennusikeus n vitu sijittaa sisämaahan 1,5 kertaisena, js rakennuspaikkjen etäisyys rannasta n llut vähintään 100 m Kemititukset Själön ja Skämmön alueille Sisäsaaristn yleiskaavan mitituksen avaamista tutkittiin kahden kemitituksen kautta. Tinen tehtiin Själön ja tinen Skämmön alueelle. Mititustarkastelun pikkileikkausajankhtina käytettiin maaliskuu Aikaisemman pikkileikkausajankhdan päivämäärä määräytyy rakennuslain vimaantuln phjalta eli ennen rekisteröity kiinteistö tulkitaan ns. emätilaksi. Näistä myöhäisempään pikkileikkausajankhtaan mennessä ertetut, rakennetut kiinteistöt lasketaan mitituksessa emätilan käytetyiksi rakennusikeuksiksi. Kemitituksessa käytettiin mititusnrmina kuutta rakennuspaikkaa muunnettua rantaviivakilmetriä khden. Tdellisuudessa luku lisi tdennäköisesti tiukempi salla tarkastelluista ranta-alueista.

102 Finnish Cnsulting Grup 7 Yleiskaavan mititusperusteet LIITE 2 kunnanvaltuust Rantaviiva muunnettiin Etelä-Savn mallin mukaisesti, jta käytetään yleisesti rantjen yleiskaavituksessa. Muunt vaikuttaa kuvan mukaisesti tdellisen rantaviivan pituuteen. Muuntkertimet vat riippuvaisia rantaviivan mudsta, vastarannan sekä esim. saarten läheisyydestä sekä niemien ja lahtien ksta. Alla selventävä kaavikuva muuntmallista. Alle 100 m leveissä lahdissa ja salmissa ei vastarannan häiriötä vida pistaa pelkästään limittämällä, vaan väljyyttä tarvitaan enemmän. Käytetään kerrinta alle 100 m kerrin 0, m leveissä lahdissa ja salmissa n vastarannan häiriö vielä selvästi lemassa, mutta vidaan katsa, että käyttämällä krkeintaan pulet rannasta, n vastarannan edut turvattu. Käytetty kerrin n m kerrin 0,5 Käytännössä ja myös ikeustapauksissa n vitu havaita, että vielä metrin päässä leva lma-asunt n tettava rajittavana tekijänä humin. Käytetty kerrin n m kerrin 0,75 Mallivesistö kerrin 1 alle 50 m kerrin m kerrin 0, m kerrin 0,75 Alle 50 m leveisiin niemiin, kannaksiin tai saariin ei vi rakentaa, jten niiden rantaa ei lasketa lainkaan. Käytetty kerrin n m leveisiin niemiin, kannaksiin ja saariin vidaan rakentaa vain tiselle rannalle, jten vain tinen ranta lasketaan mukaan. Käytetty kerrin n m leveissäkään niemissä, kannaksissa ja saarissa ei lma-asuntjen sijittelu le aivan vapaata mlemmilla rannilla maaststa jhtuen. Käytetty kerrin n Olemassa levat rakennuspaikat merkittiin phjakartan ja Inkn kunnan rakennustietkannan sekä rakennuslupatietkannan mukaisesti. Tiedissa li puutteita, jten muutamilla rakennuspaikilla saattaa tdellisuudessa lla kaksikin lma-asunta ja siten kaksi käytettyä rakennusikeutta.

103 Finnish Cnsulting Grup 8 Yleiskaavan mititusperusteet LIITE 2 kunnanvaltuust Tulkset ja susitukset Kemititus tehtiin kartassa keltaisella katkviivalla rajatulle alueelle emätiljen rajausten mukaisesti. Kemitituksen myötä pistuvat rakennuspaikat merkitty kartalla punaisella rastilla. Js pistuva rakennuspaikka n sa useamman rakennuspaikan krttelia, n viereen merkitty myös krtteliin jäävien rakennuspaikkjen määrät. Kemitituksen myötä tulleet uudet rakennuspaikat n merkitty kartalla vihreällä ympyrällä ja vihreällä numerlla, jka kuvaa uusien rakennuspaikkjen määrän. Alue Pistuvat rakennuspaikat Uudet rakennuspaikat kpl Själö -9 3 Skämmö -4 0 Yhteensä Kemitituksen perusteella näyttää siltä, että sisäsaaristn mititus vähentäisi rakennusikeutta humattavasti nykytilanteeseen verrattuna. Mititusta kknaisuutena ei siksi svelleta saaristalueella. Mahdllisia tarkistuksia tehdään tarpeen mukaan erikseen. Tarkistukset vivat kskea niin vakituisten asuntjen kuin vapaa-ajanasutuksen rakennuspaikkja.

104 Finnish Cnsulting Grup 9 Yleiskaavan mititusperusteet LIITE 2 kunnanvaltuust Kemititus Själön alueella (kartta)

105 Finnish Cnsulting Grup 10 Yleiskaavan mititusperusteet LIITE 2 kunnanvaltuust Kemititus Själön alueella (taulukk)

106 Finnish Cnsulting Grup 11 Yleiskaavan mititusperusteet LIITE 2 kunnanvaltuust Kemititus Skämmön alueella (kartta)

107 Finnish Cnsulting Grup 12 Yleiskaavan mititusperusteet LIITE 2 kunnanvaltuust Kemititus Skämmön alueella (taulukk)

Ahvenkosken osayleiskaavan muutos

Ahvenkosken osayleiskaavan muutos S U U N N IT T EL U JA T EK N IIK K A PYHTÄÄN KUNTA Ahvenksken sayleiskaavan muuts arviintisuunnitelma FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY 68102-P18488 arviintisuunnitelma Slin Lauri Sisällysluettel 1 arviintisuunnitelma...

Lisätiedot

Muurikkalan osayleiskaavan 2. vaihe

Muurikkalan osayleiskaavan 2. vaihe MIEHIKKÄLÄN KUNTA Muurikkalan sayleiskaavan 2. vaihe arviintisuunnitelma FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY 68789-P21395 arviintisuunnitelma I (I) Salmaa Kristina / Reinikainen Kuisma Sisällysluettel 1 Suunnittelualue...

Lisätiedot

82136257 Parikkalan kunta. Koirniemen osayleiskaava Osallistumis- ja arviointisuunnitelma 19.11.2013. 1. Osayleiskaava-alue

82136257 Parikkalan kunta. Koirniemen osayleiskaava Osallistumis- ja arviointisuunnitelma 19.11.2013. 1. Osayleiskaava-alue 82136257 Parikkalan kunta Kirniemen sayleiskaava Osallistumis- ja arviintisuunnitelma 19.11.2013 Osallistumis- ja arviintisuunnitelma n lakisääteinen (MRL 63 ) kaavan laatimiseen liittyvä asiakirja, jssa

Lisätiedot

YLEISTAVOITTEET 21.12.2010

YLEISTAVOITTEET 21.12.2010 YLEISTAVOITTEET 21.12.2010 Kaupunkiseutua (kk rakennemallin aluetta) kskevat yleistavitteet Aluerakenteella vastataan glbalisaatin mukanaan tumiin haasteisiin ja tetaan humin maakunnan asema Itämeren alueella

Lisätiedot

Päivärinteen koulun asemakaava ja asemakaavamuutos

Päivärinteen koulun asemakaava ja asemakaavamuutos 1510007062 Hattulan kunta Päivärinteen kulun asemakaava ja asemakaavamuuts Osallistumis- ja arviintisuunnitelma 5.8.2013, tark. 27.9.2013 Osallistumis- ja arviintisuunnitelma n lakisääteinen (MRL 63 )

Lisätiedot

82136257 Parikkalan kunta. Kolmikannan Koirniemen osayleiskaava Osallistumis- ja arviointisuunnitelma 22.5.2013. 1. Osayleiskaava-alue

82136257 Parikkalan kunta. Kolmikannan Koirniemen osayleiskaava Osallistumis- ja arviointisuunnitelma 22.5.2013. 1. Osayleiskaava-alue 82136257 Parikkalan kunta Klmikannan Kirniemen sayleiskaava Osallistumis- ja arviintisuunnitelma 22.5.2013 Osallistumis- ja arviintisuunnitelma n lakisääteinen (MRL 63 ) kaavan laatimiseen liittyvä asiakirja,

Lisätiedot

HAAPAJÄRVEN KESKUSTAN OSAYLEISKAAVA 2035

HAAPAJÄRVEN KESKUSTAN OSAYLEISKAAVA 2035 HAAPAJÄRVEN KESKUSTAN OSAYLEISKAAVA 2035 Haapajärvenkaupunki LIITE A HAAPAJÄRVENKESKUSTANOSAYLEISKAAVA2035 OSALLISTUMISJAARVIOINTISUUNNITELMA 16.6.2011,päivitetty15.11.2011,5.3.2012 Nähtävillä4.7. 31.8.2011

Lisätiedot

kohde 114, Vuohisaaren syväsataman asemakaavan muutos ja laajennus

kohde 114, Vuohisaaren syväsataman asemakaavan muutos ja laajennus Savnlinnan kaupunki Khde 114, Vuhisaaren syväsataman asemakaavan muuts ja laajennus, Savnlinnan kaupunki khde 114, Vuhisaaren syväsataman asemakaavan muuts ja laajennus Osallistumis- ja arviintisuunnitelma

Lisätiedot

PROJEKTISUUNNITELMA 26.4.2010

PROJEKTISUUNNITELMA 26.4.2010 1 Tarjuspyyntö, LIITE 4. NAANTALIN STRATEGISEN YLEISKAAVA PROJEKTISUUNNITELMA 26.4.2010 Tämä prjektisuunnitelma sittaa mm. strategisen yleiskaavan tarpeellisuuden, kuinka laatimisprsessi n tarkitus viedä

Lisätiedot

HAAPAVEDEN KAUPUNKI / KESKUSTAN OSAYLEISKAAVAN TARKISTUS

HAAPAVEDEN KAUPUNKI / KESKUSTAN OSAYLEISKAAVAN TARKISTUS HAAPAVEDEN KAUPUNKI / KESKUSTAN OSAYLEISKAAVAN TARKISTUS OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA 06.10.2010 1. Mitä suunnitellaan? Haapaveden keskustan sayleiskaavan tarkistus käynnistyi vunna 2000. Kaava

Lisätiedot

MÄNTSÄLÄN KUNTA Maankäyttöpalvelut 20.4.2015

MÄNTSÄLÄN KUNTA Maankäyttöpalvelut 20.4.2015 MÄNTSÄLÄN KUNTA Maankäyttöpalvelut 20.4.2015 SÄLINKÄÄN JA SOUKKION OSAYLEISKAAVA OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA OSAYLEISKAAVA Osayleiskaava n yleispiirteinen maankäytön suunnitelma, jlla hjataan

Lisätiedot

Kotkan itäosan tuulivoimaosayleiskaava

Kotkan itäosan tuulivoimaosayleiskaava 1510001443 Ktka Ktkan itäsan tuulivimasayleiskaava Osallistumis- ja arviintisuunnitelma 19.12.2012 Osallistumis- ja arviintisuunnitelma n lakisääteinen (MRL 63 ) kaavan laatimiseen liittyvä asiakirja,

Lisätiedot

Osallistumis- ja arviointisuunnitelma

Osallistumis- ja arviointisuunnitelma 1510012658 Asikkalan kunta Saitan asemakaavamuuts Osallistumis- ja arviintisuunnitelma 10.6.2014, tark. 29.9.2014, tark. 13.2.2015 1. Osallistumis- ja arviintisuunnitelman (OAS) tarkitus Osallistumis-

Lisätiedot

KANNONKOSKI, KARSTULA, KINNULA, KIVIJÄRVI, KYYJÄRVI, PIHTIPUDAS, SAARIJÄRVI JA VIITASAARI

KANNONKOSKI, KARSTULA, KINNULA, KIVIJÄRVI, KYYJÄRVI, PIHTIPUDAS, SAARIJÄRVI JA VIITASAARI KANNONKOSKEN, KARSTULAN, KINNULAN, KIVIJÄRVEN, KYYJÄRVEN, PIHTIPUTAAN, SAARIJÄRVEN JA VIITASAAREN YHTEINEN TUULIVOIMAYLEISKAAVA OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA LUONNOS 22.2.2012/ 2.7.2012 / 29.10.2012/

Lisätiedot

PYHTÄÄN TUULIVOIMAOSAYLEISKAAVAT. Osallistumis- ja arviointisuunnitelma

PYHTÄÄN TUULIVOIMAOSAYLEISKAAVAT. Osallistumis- ja arviointisuunnitelma FCG Suunnittelu ja tekniikka Oy PYHTÄÄN TUULIVOIMAOSAYLEISKAAVAT Osallistumis- ja arviintisuunnitelma 68102-P18488 9.8.2012 tark. 2.11.2012 tark. 26.6.2013 FCG Suunnittelu ja tekniikka Oy Osallistumis-

Lisätiedot

Osallistumis- ja arviointisuunnitelma 14.6.2013

Osallistumis- ja arviointisuunnitelma 14.6.2013 1510002480-001 Viitasaaren kaupunki Keskustan sayleiskaava Osallistumis- ja arviintisuunnitelma 14.6.2013 Osallistumis- ja arviintisuunnitelma (OAS) n lakisääteinen (MRL 63 ) kaavan laatimiseen liittyvä

Lisätiedot

Virojoki-Vaalimaa osayleiskaavan muutos ja laajennus

Virojoki-Vaalimaa osayleiskaavan muutos ja laajennus VIROLAHDEN KUNTA Virjki-Vaalimaa sayleiskaavan muuts ja laajennus FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY 707-P24767 I (I) Reinikainen Kuisma Sisällysluettel 1 Mikä n sallistumis- ja?... 1 2 Suunnittelualue...

Lisätiedot

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA 14.1.2015, tarkistettu 29.4.2015 S U U N N IT T EL U JA T EK N IIK K A Osallistumis- ja arviintisuunnitelmassa kerrtaan kaavituksen päätavitteet, suunnittelun eteneminen,

Lisätiedot

Purnuvuoren ranta-asemakaavan muutos. Osallistumis- ja arviointisuunnitelma 9.12.2011. 1. Kaavamuutosalue. 82140614 Hartolan kunta

Purnuvuoren ranta-asemakaavan muutos. Osallistumis- ja arviointisuunnitelma 9.12.2011. 1. Kaavamuutosalue. 82140614 Hartolan kunta 82140614 Hartlan kunta Purnuvuren ranta-asemakaavan muuts Osallistumis- ja arviintisuunnitelma 9.12.2011 Osallistumis- ja arviintisuunnitelma (OAS) n lakisääteinen (MRL 63 ) kaavan laatimiseen liittyvä

Lisätiedot

RANTA-ASEMAKAAVAN SELOSTUS joka koskee 01.09.2014 päivättyä kaavakarttaa

RANTA-ASEMAKAAVAN SELOSTUS joka koskee 01.09.2014 päivättyä kaavakarttaa RANTA-ASEMAKAAVAN SELOSTUS jka kskee 01.09.2014 päivättyä kaavakarttaa TIMMERVIKENIN RANTA-ASEMAKAAVAN MUUTOS (MAN- DALINTIE JA MANDALINPOLKU) Ranta-asemakaavan ehdtus kskee Lviisan kaupungin Pernajan

Lisätiedot

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA HALSUAN KUNTA A3 13.8.2014 HALSUAN KESKEISTEN TUULIVOIMAPUISTOJEN OSAYLEISKAAVA SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA Tuulivimasayleiskaavan vireilletuln yhteydessä laaditaan MRL 63 :n mukainen sallistumis- ja arviintisuunnitelma.

Lisätiedot

Sipoon kunnan rakennusjärjestyksen uudistaminen Osallistumis- ja arviointisuunnitelma (OAS)

Sipoon kunnan rakennusjärjestyksen uudistaminen Osallistumis- ja arviointisuunnitelma (OAS) Osallistumis- ja arviintisuunnitelma Rakennusjärjestyksen muuts Rakennusvalvnta Sipn kunnan rakennusjärjestyksen uudistaminen Osallistumis- ja arviintisuunnitelma (OAS) 1. Mikä rakennusjärjestys n? Rakennusjärjestys

Lisätiedot

Osallistumis- ja arviointisuunnitelma

Osallistumis- ja arviointisuunnitelma Hattulan kunta 25.8.2008 päivitetty 12.5.2009 82119621 Hattulan kunnan asemakaavan ajantasaistaminen ja asemakaavan laajennus Osallistumis- ja arviintisuunnitelma Hattulan kunta Hattulan kunnan asemakaavan

Lisätiedot

Vastine MMA. Vastine Juankosken keskustaajaman osayleiskaavaluonnoksesta saatuihin lausuntoihin ja muistutuksiin

Vastine MMA. Vastine Juankosken keskustaajaman osayleiskaavaluonnoksesta saatuihin lausuntoihin ja muistutuksiin MMA 1 (14) Tim Leskinen Juanksken kaupunki Kaupungin hallitus Juanksken keskustaajaman sayleiskaavalunnksesta saatuihin lausuntihin ja muistutuksiin Liikennevirast esitti, että rantarakentamisen salta

Lisätiedot

Maaselän tuulivoimapuiston osayleiskaava. Osallistumis- ja arviointisuunnitelma. Utajärven kunta 14.4.2015

Maaselän tuulivoimapuiston osayleiskaava. Osallistumis- ja arviointisuunnitelma. Utajärven kunta 14.4.2015 1510017192 Utajärven kunta Maaselän tuulivimapuistn sayleiskaava Osallistumis- ja arviintisuunnitelma 14.4.2015 Tässä sallistumis- ja arviintisuunnitelmassa (OAS) esitetään sayleiskaavan laatimisen lähtökhtia

Lisätiedot

Loviisan kaupunki 82142465. Hattomin tuulivoima-asemakaava. Osallistumis- ja arviointisuunnitelma 7.5.2012

Loviisan kaupunki 82142465. Hattomin tuulivoima-asemakaava. Osallistumis- ja arviointisuunnitelma 7.5.2012 Hattmin tuulivima-asemakaava Osallistumis- ja arviintisuunnitelma 7.5.2012 1 1. Osallistumis- ja arviintisuunnitelma Osallistumis- ja arviintisuunnitelma n lakisääteinen (MRL 63 ) kaavan laatimiseen liittyvä

Lisätiedot

Nurmon keskustan osayleiskaavan tarkistus ja laajennus 2030

Nurmon keskustan osayleiskaavan tarkistus ja laajennus 2030 S U U N N IT T EL U JA T EK N IIK K A SEINÄJOEN KAUPUNKI Nurmn keskustan sayleiskaavan tarkistus ja laajennus 2030 Tavite- ja selstus FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY P25797 Tavite- ja selstus 1 (46) Levnja,

Lisätiedot

Ympäristön kehittäminen arkiliikuntaan kannustavaksi

Ympäristön kehittäminen arkiliikuntaan kannustavaksi Ympäristön kehittäminen arkiliikuntaan kannustavaksi Juha-Pekka Vartiainen 6.11.2014 juha-pekka.vartiainen@jns.fi JOENSUULAISIA TEEMOJA ARKILIIKUNTAAN Tiivis kaupunkirakenne yllyttää liikkumaan itse jhdnmukainen

Lisätiedot

Viher- ja virkistysalueverkosto

Viher- ja virkistysalueverkosto Sisältö Viher- ja virkistysalueverkst... 3 Käsitteitä... 4 Viher- ja virkistysalueiden saavutettavuus... 5 Asemakaavitettujen alueiden vertailu maankäyttömudittain... 13 Tuusulan viher- virkistysalueiden

Lisätiedot

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA (MRL 63 ja 64 )

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA (MRL 63 ja 64 ) INKOON KUNTA BARÖSUNDIN OSAYLEISKAAVA OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA (MRL 63 ja 64 ) Kaava-alue Kaava-alue käsittää Barösundin kyläkeskuksen ympäristöineen Orslandetin saaressa. Kaava-alue on rajattu

Lisätiedot

Asemanseudun osayleiskaava

Asemanseudun osayleiskaava INKOON KUNTA Asemanseudun osayleiskaava FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY 3.12.2014 P25714 Salomaa Kristina 3.12.2014 Sisällysluettelo 1 KAAVAPROSESSI JA KÄSITTELYVAIHEET... 1 2 OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA...

Lisätiedot

Tuusulan viher- ja virkistysalueet

Tuusulan viher- ja virkistysalueet 2011 Tuusulan viher- ja virkistysalueet Tuusulan kunta Sisältö Viher- ja virkistysalueverkst... 3 Lunnn ydinalueet... 3 Eklginen verkst... 4 Viheryhteydet... 4 Virkistysalueet ja saavutettavuus... 5 Asemakaavitettujen

Lisätiedot

KESKUSTA-ASEMANSEUDUN OSAYLEISKAAVA

KESKUSTA-ASEMANSEUDUN OSAYLEISKAAVA FCG Planek Oy Mynämäen kunta KESKUSTA-ASEMANSEUDUN OSAYLEISKAAVA Luntselvitys 0516-D2204 30.9.2009 FCG Planek Oy Mynämäen kunta I Keskusta-Asemanseudun sayleiskaava Luntselvitys SISÄLLYSLUETTELO 1 Jhdant...

Lisätiedot

DNA OY:N LAUSUNTO KUSTANNUSSUUNTAUTUNEEN HINNAN MÄÄRITTELYYN SOVELLETTAVASTA MENETELMÄSTÄ SUOMEN TELEVISIOLÄHETYSPALVELUIDEN MARKKINALLA

DNA OY:N LAUSUNTO KUSTANNUSSUUNTAUTUNEEN HINNAN MÄÄRITTELYYN SOVELLETTAVASTA MENETELMÄSTÄ SUOMEN TELEVISIOLÄHETYSPALVELUIDEN MARKKINALLA 1 (6) Vivi 1110/230/2013 DNA OY:N LAUSUNTO KUSTANNUSSUUNTAUTUNEEN HINNAN MÄÄRITTELYYN SOVELLETTAVASTA MENETELMÄSTÄ SUOMEN TELEVISIOLÄHETYSPALVELUIDEN MARKKINALLA [Liikesalaisuudet merkitty hakasulkein]

Lisätiedot

LENTOKENTÄN ALUEEN OSAYLEISKAAVAN LIIKENNESELVITYS

LENTOKENTÄN ALUEEN OSAYLEISKAAVAN LIIKENNESELVITYS LENTOKENTÄN ALUEEN OSAYLEISKAAVAN LIIKENNESELVITYS TYÖNUMERO: E27737 KAUHAVAN KAUPUNKI 4.9.2015 SWECO YMPÄRISTÖ OY LUONNOS Muutslista 4.9.2015 OIK OIK AJOK LUONNOS MUUTOS PÄIVÄYS HYVÄKSYNYT TARKASTANUT

Lisätiedot

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA HALSUAN KUNTA A4 13.8.2014 HALSUAN ITÄISTEN TUULIVOIMAPUISTOJEN OSAYLEISKAAVA SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA Tuulivimasayleiskaavan vireilletuln yhteydessä laaditaan MRL 63 :n mukainen sallistumis- ja arviintisuunnitelma.

Lisätiedot

HAKUOHJE LIIKUNNALLISEN ILTAPÄIVÄTOIMINNAN KEHITTÄMISAVUSTUKSIA VARTEN LUKUVUODELLE 2007-2008

HAKUOHJE LIIKUNNALLISEN ILTAPÄIVÄTOIMINNAN KEHITTÄMISAVUSTUKSIA VARTEN LUKUVUODELLE 2007-2008 1(5) HAKUOHJE LIIKUNNALLISEN ILTAPÄIVÄTOIMINNAN KEHITTÄMISAVUSTUKSIA VARTEN LUKUVUODELLE 2007-2008 YLEISTÄ Liikunnallisen iltapäivätiminnan kehittämishankkeiden tukemiseen liittyviä valtinavustuksia jaettaessa

Lisätiedot

Inkoon maankäytön strategia 2035. Luonnos 16.2.2010

Inkoon maankäytön strategia 2035. Luonnos 16.2.2010 Inkoon maankäytön strategia 2035 Luonnos 16.2.2010 Sisällysluettelo 1 Maankäytön strategian rooli kunnan strategiatyössä... 3 2 Maankäytön strategia suhteessa maakuntakaavaan... 4 3 Yhdyskuntarakenne...

Lisätiedot

Lausuntopyyntökysely

Lausuntopyyntökysely SOSIAALI-JA 1 0 TERVEYSMINISTERIÖ Lausuntpyyntökysely Ohjeet: Sähköisessä kyselylmakkeessa vi liikkua edestakaisin painamalla Edellinen- tai Seuraava - painikkeita. Kyselyssä n mahdllista edetä vastaamatta

Lisätiedot

Helsingin kaupunki Esityslista 8/2015 1 (5) Sosiaali- ja terveyslautakunta Sotep/7 28.04.2015

Helsingin kaupunki Esityslista 8/2015 1 (5) Sosiaali- ja terveyslautakunta Sotep/7 28.04.2015 Helsingin kaupunki Esityslista 8/2015 1 (5) 7 Perhekeskuspiltin valmistelutilanne HEL 2015-004845 T 06 00 00 Päätösehdtus Esittelijän perustelut päättää merkitä tiedksi perhekeskuspiltin valmistelun tilanteen.

Lisätiedot

Kaupungistuminen väestönkasvu yleiskaava

Kaupungistuminen väestönkasvu yleiskaava Helsingin yleiskaava Teemaseminaari 14.1.2013 Sepp Laaks Kaupungistuminen väestönkasvu yleiskaava Miksi Helsingin seutu kasvaa? Kuinka paljn väestöä n tulssa? Vidaank väestökehitystä ennustaa? Pitäisikö

Lisätiedot

Pohjois-Karjalan maakuntakaavan 4. vaihe

Pohjois-Karjalan maakuntakaavan 4. vaihe Phjis-Karjalan maakuntakaavan 4. vaihe Maakuntakaavaselstus Ehdtus 26.1.2015 2015 POHJOIS-KARJALAN MAAKUNTAKAAVAN 4. VAIHE Maakuntakaavaselstus Maakuntakaavaehdtus 26.1.2015 Sisällys 1 LÄHTÖKOHDAT 4 1.1

Lisätiedot

SUODENNIEMEN JYRMYSJÄRVEN ALUEEN UUSI ASEMA- KAAVA

SUODENNIEMEN JYRMYSJÄRVEN ALUEEN UUSI ASEMA- KAAVA SASTAMALAN KAUPUNKI TEKNINEN LAUTAKUNTA 1/6 OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA SUODENNIEMEN JYRMYSJÄRVEN ALUEEN UUSI ASEMA- KAAVA ALUEEN SIJAINTI Uusi asemakaava koskee Sastamalan kaupungin Suodenniemen

Lisätiedot

1. Yleistä. Tavoitteet vuodelle 2016

1. Yleistä. Tavoitteet vuodelle 2016 Timintasuunnitelma 2016 1. Yleistä JyväsRiihi ry n vunna 2000 perustettu maaseudun kehittämisyhdistys eli Leader-ryhmä. Yhdistys aktivi alueen timijita maehtiseen kehittämiseen ja yhteistyöhön. Timinnan

Lisätiedot

MAL-AIESOPIMUKSEN SEURANTA

MAL-AIESOPIMUKSEN SEURANTA 1 (9) Seutu. ja ympäristötiet VERSIO 8b (Tämä versi n laadittu HSY-asunttimikunnan kkuksen 8.5.2012 perusteella) MAL-AIESOPIMUKSEN SEURANTA 1. Aiespimus Aiespimuslunnksen khdassa X Aiespimuksen seuranta

Lisätiedot

POHJOIS-KARJALAN MAAKUNTAKAAVAN 4. VAIHE Maakuntakaavaselostus

POHJOIS-KARJALAN MAAKUNTAKAAVAN 4. VAIHE Maakuntakaavaselostus POHJOIS-KARJALAN MAAKUNTAKAAVAN 4. VAIHE Maakuntakaavaselstus Maakuntakaavalunns 26.5.2014 Sisällys 1 LÄHTÖKOHDAT 3 1.1 Kaavajärjestelmä 3 1.1.1 Vimassa levat maakuntakaavat 3 1.2 Maankäyttö- ja rakennuslaki

Lisätiedot

Osallistumis- ja arviointisuunnitelma

Osallistumis- ja arviointisuunnitelma pvm. 22.5.2013 työnr: 1510003902 ORIMATTILAN KUNTA Hennan 1. vaiheen asemakaava Osallistumis- ja arviintisuunnitelma 2 1510003902 Orimattila Hennan 1. vaiheen asemakaava Osallistumis- ja arviintisuunnitelma

Lisätiedot

HEINOLA LAAJALAHTI - KOUVOLANTIE OSAYLEISKAAVA 2030 SELOSTUS EHDOTUS 3.12.2013. Asianumero 366/41/000/2007 2305/10.02.02/2013

HEINOLA LAAJALAHTI - KOUVOLANTIE OSAYLEISKAAVA 2030 SELOSTUS EHDOTUS 3.12.2013. Asianumero 366/41/000/2007 2305/10.02.02/2013 Asianumer 366/41/000/2007 2305/10.02.02/2013 HEINOLA LAAJALAHTI - KOUVOLANTIE OSAYLEISKAAVA 2030 SELOSTUS EHDOTUS 3.12.2013 HYVÄKSYMISPÄIVÄMÄÄRÄT: Vireilletul: Tekninen lautakunta 13.6.2006 Kaavalunns:

Lisätiedot

SUUNNITTELU JA TEK NIIKKA

SUUNNITTELU JA TEK NIIKKA PELLON KUNTA 4.6.2014 P PALOVAARAN TUULIVOIMAPUISTON SUUNNITTELU JA TEK NIIKKA 4.6.2014 PELLON KUNTA PALOVAARAN TUULIVOIMAPUISTON Tuulivimasayleiskaavan vireilletuln yhteydessä laaditaan MRL 63 :n mukainen

Lisätiedot

Janakkalan kunta Tervakoski

Janakkalan kunta Tervakoski Janakkalan kunta Tervakoski 25.4.2014 1 Lepola Asemakaavan muutos Osallistumis- ja arviointisuunnitelma ALUEEN SIJAINTI Alue sijaitsee noin 1,5 km etäisyydellä Tervakosken liikekeskustasta, Vanhan kylän

Lisätiedot

VIRIILI KUHMOINEN STRATEGISET PÄÄMÄÄRÄT

VIRIILI KUHMOINEN STRATEGISET PÄÄMÄÄRÄT VIRIILI KUHMOINEN Kuhmisissa n luntaista elinvimaa, tekemistä ja laadukkaita palveluita ihmisille ja yhteisöille. Kuhmisten tunnetusti lunnnkauniissa ympäristössä arki ja vapaa-aika sujuvat sekä yhteydet

Lisätiedot

Yhteistyösopimus Kaupunkitutkimus ja metropolipolitiikka tutkimus- ja yhteistyöohjelman toteuttamisesta vuosina 2015 2018

Yhteistyösopimus Kaupunkitutkimus ja metropolipolitiikka tutkimus- ja yhteistyöohjelman toteuttamisesta vuosina 2015 2018 Yhteistyöspimus Kaupunkitutkimus ja metrpliplitiikka -tutkimus- ja yhteistyöhjelman tteuttamisesta vusina 2015 2018 Yhteistyöspimus Kaupunkitutkimus ja metrpliplitiikka tutkimus- ja yhteistyöhjelman tteuttamisesta

Lisätiedot

KITTILÄN KUNTA 2. KUNNANOSA, LEVI KITTILÄN KUNTA

KITTILÄN KUNTA 2. KUNNANOSA, LEVI KITTILÄN KUNTA 2. KUNNANOSA, LEVI UTSUVAARAN ASEMAKAAVAN KORTTELIN 820 ASEMAKAAVAN MUUTOS Asemakaavan selstus Kaavaehdtus 19.11.2012 Kiviharjuntie 11 90220 Oulu Puh 020 755 7070 2 Utsuvaaran asemakaavan krttelin 820

Lisätiedot

Pohjois-Karjalan maakuntakaavan 4. vaihe

Pohjois-Karjalan maakuntakaavan 4. vaihe Phjis-Karjalan maakuntakaavan 4. vaihe Maakuntakaavaselstus Lunns 26.5.2014 2014 Sisällys 1 LÄHTÖKOHDAT 4 1.1 Kaavajärjestelmä 4 1.1.1 Vimassa levat maakuntakaavat 4 1.2 Maankäyttö- ja rakennuslaki 5

Lisätiedot

SALON YRITYSALUEIDEN PROFILOINTI. Salon yritysalueiden kehittäminen osana Etelä-Suomen kehityskäytävää 1.12.2014

SALON YRITYSALUEIDEN PROFILOINTI. Salon yritysalueiden kehittäminen osana Etelä-Suomen kehityskäytävää 1.12.2014 SALON YRITYSALUEIDEN PROFILOINTI Saln yritysalueiden kehittäminen sana Etelä-Sumen kehityskäytävää Saln kaupunki Tehdaskatu 2, 24100 SALO PL 77, 24101 SALO www.sal.fi kirjaam@sal.fi Y-tunnus: 0139533-1

Lisätiedot

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA KÄRSÄMÄEN KUNTA 18.12.2014 HANKILANNEVANN TUULIVOIMAPUISTON OSAYLEISKAAVA (KÄRSÄMÄKI) SUUNNITTELU JA TEK NIIKKA Tuulivimasayleiskaavan vireilletuln yhteydessä laaditaan MRL 63 :n mukainen sallistumis-

Lisätiedot

Aiesopimuksen liikenneosuus

Aiesopimuksen liikenneosuus Lunns 27.5.2015 Turun kaupunkiseudun kuntien ja valtin välinen maankäytön, asumisen ja liikenteen aiespimus 2016 2019 Aiespimuksen liikennesuus Mustalla tekstillä hyödynnettävä aiespimusteksti spimuskaudelta

Lisätiedot

Valtion näkökulma Helsingin seudun kehyskuntien maankäytön kehittämiseen. 30.3.2010 Ulla Koski

Valtion näkökulma Helsingin seudun kehyskuntien maankäytön kehittämiseen. 30.3.2010 Ulla Koski Valtion näkökulma Helsingin seudun kehyskuntien maankäytön kehittämiseen 30.3.2010 Ulla Koski Lähtökohta Kunnat ja maakunnat päättävät alueidenkäytön ratkaisuista. Valtio asettaa tavoitteita ja ohjaa.

Lisätiedot

Rakennemallin valinta Perustelut

Rakennemallin valinta Perustelut 2012 Rakennemallin valinta Perustelut Raprtti III e 14.11.2012 Sisällysluettel Yleiskaavan 2040 rakennemallityön lähtökhdat... 4 Yleiskaavan 2040 tavitteet... 4 Lähtökhdat... 4 Rakennemallivaihtehdt...

Lisätiedot

HINKU-HANKKEEN TOIMENPITEIDEN ALOITTAMINEN RAUMALLA

HINKU-HANKKEEN TOIMENPITEIDEN ALOITTAMINEN RAUMALLA HINKU-HANKKEEN TOIMENPITEIDEN ALOITTAMINEN RAUMALLA HANKKEEN AVULLA EDISTETÄÄN KAUPUNGIN ELINKEINOELÄMÄÄ JA YMPÄRISTÖTAVOITTEITA YRITYSTEN TOIMINTA = YRITYSTEN TOIMINNAN KEHITTÄMINEN Kehittämisen sa-alueet:

Lisätiedot

Lapuan kaupunki. Lapuan kaupungin strategia. Luonnos 29.11.2013. Säännöt ja ohjeet nro. Hyväksytty: Voimaantulo:

Lapuan kaupunki. Lapuan kaupungin strategia. Luonnos 29.11.2013. Säännöt ja ohjeet nro. Hyväksytty: Voimaantulo: Lapuan kaupunki Säännöt ja hjeet nr Lapuan kaupungin strategia Lunns 29.11.2013 Hyväksytty: Vimaantul: 29.11.2013 DEMOKRATIA JA OSALLISUUS Otsikk: Osallistuva demkratia - rhkeus, reiluus ja vastuullisuus

Lisätiedot

Yhdessä vielä enemmän. ihmisen kokoisia ja elämänmakuisia hankkeita

Yhdessä vielä enemmän. ihmisen kokoisia ja elämänmakuisia hankkeita Yhdessä vielä enemmän ihmisen kkisia ja elämänmakuisia hankkeita Mitä Leader n? Leader-rahitusta myönnetään yhteisöjen ja mikryritysten hyville ideille. Päätökset tehdään paikallisesti: Leader-ryhmien

Lisätiedot

1. Suomi on kilpailukykyinen toimintaympäristö metsiin perustuville liiketoiminnoille

1. Suomi on kilpailukykyinen toimintaympäristö metsiin perustuville liiketoiminnoille 1. Sumi n kilpailukykyinen timintaympäristö metsiin perustuville liiketiminnille 1.1 Metsäala kasvaa, alan yritykset uudistuvat sekä uusia ja kasvuyrityksiä kehittyy Tavitteet: Mittarit: Lähtötast (2012):

Lisätiedot

Tuulivoima, Suomen Hyötytuuli Oy / TOF ja Sachtleben Kirrinsanta. Tasoristeyksien saneeraussuunnitelman toteutuminen

Tuulivoima, Suomen Hyötytuuli Oy / TOF ja Sachtleben Kirrinsanta. Tasoristeyksien saneeraussuunnitelman toteutuminen Kaupunkisuunnittelu Yleisötilaisuus Yyterinniemi Lyttylä sayleiskaava 27.5.2014 Yyterin kylpylähtelli - Kaupunkisuunnittelupäällikkö Olavi Mäkelä avasi tilaisuuden ja tivtti läsnälijat tervetulleiksi.

Lisätiedot

Euroopan muotoiluinnovaatioaloite - Asiantuntijaryhmän 21 suositusta Euroopan komissiolle

Euroopan muotoiluinnovaatioaloite - Asiantuntijaryhmän 21 suositusta Euroopan komissiolle Raprtin tiivistelmä Julkaisuvapaa 17.9.2012 Eurpan mutiluinnvaatialite - Asiantuntijaryhmän 21 susitusta Eurpan kmissille Design fr Grwth and Prsperity -raprtin tiivistelmä Kmissin varapuheenjhtaja, yritys-

Lisätiedot

Yhtiöistä - 11 on varmasti ara-rajoitusten alaisia, - kaksi todennäköisesti ara-rajoitusten alaisia ja - kolme vapaata ara-arajoituksista.

Yhtiöistä - 11 on varmasti ara-rajoitusten alaisia, - kaksi todennäköisesti ara-rajoitusten alaisia ja - kolme vapaata ara-arajoituksista. 1 LUONNOS 10.6.2008 YHTEENVETOA ASUNTOTOIMINNASTA KY:n lakatessa KY:llä levien asuntjen/talyhtiöiden siirtämistä kskevia vaihtehtja vat lähinnä: - asuntjen siirtäminen KY säätiöön suraan säätiön alaisuuteen

Lisätiedot

SPL TAMPEREEN PIIRI: SEURATUTOROINTI

SPL TAMPEREEN PIIRI: SEURATUTOROINTI SPL TAMPEREEN PIIRI: SEURATUTOROINTI Tampellan esplanadi 6, 33100 Tampere, puh. 010 841 1880, fax 010 841 1888, www.pallliitt.fi/tampere Jaettu vastuu auttaa yhteisöä kehittymään Ihmisyhteisöt rakentuvat

Lisätiedot

Pohjois-Pohjanmaan sairaanhoitopiirin ja Oulun kaupungin tukipalveluiden yhteistyöryhmän loppuraportti

Pohjois-Pohjanmaan sairaanhoitopiirin ja Oulun kaupungin tukipalveluiden yhteistyöryhmän loppuraportti Phjis-Phjanmaan sairaanhitpiirin ja Oulun kaupungin tukipalveluiden yhteistyöryhmän lppuraprtti 7.1.2010 Sisällysluettel 2(7) 1. Työryhmän timeksiant... 3 2. Yhteistyömahdllisuudet... 4 2.1. Tila-asiat

Lisätiedot

Hollolan ja Hämeenkosken. strateginen yleiskaava

Hollolan ja Hämeenkosken. strateginen yleiskaava Hlllan ja Hämeenksken strateginen yleiskaava Osallistumis- ja arviintisuunnitelma 12.5.2014 Täydennetty 24.3.2015 OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMAN TARKOITUS Kaavaa laadittaessa tulee riittävän aikaisessa

Lisätiedot

KESKUSTAAJAMAN ASEMAKAAVAN MUUTOS KORTTELEISSA 21 JA 35

KESKUSTAAJAMAN ASEMAKAAVAN MUUTOS KORTTELEISSA 21 JA 35 S U U N N IT T EL U JA T EK N IIK K A RUOKOLAHDEN KUNTA KESKUSTAAJAMAN ASEMAKAAVAN MUUTOS KORTTELEISSA 21 JA 35 FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY P20848 1 (8) P20848 Sisällysluettelo 1 SUUNNITTELUN KOHDE...

Lisätiedot

Lausunto sähköisen median viestintäpoliittisesta ohjelmasta

Lausunto sähköisen median viestintäpoliittisesta ohjelmasta Helsinki 17.10.2012 Eduskunnan liikenne- ja viestintävalikunnalle Viite: VNS 4/2012 vp Lausunt sähköisen median viestintäpliittisesta hjelmasta Viestinnän Keskusliitt kiittää mahdllisuudesta antaa lausunt

Lisätiedot

OULUN SEUDUN MAANKÄYTÖN JA LIIKENTEEN AIESOPIMUS [2009 2012] [Luonnos 18.6.2009]

OULUN SEUDUN MAANKÄYTÖN JA LIIKENTEEN AIESOPIMUS [2009 2012] [Luonnos 18.6.2009] 2009 OULUN SEUDUN MAANKÄYTÖN JA LIIKENTEEN AIESOPIMUS [2009 ] [Lunns 18.6.2009] Sisältö 1. Spimuksen taustaa ja tarkitus... 3 2. Spijasapulet... 3 3. Maankäytön ja liikenteen yhteensvittaminen... 4 4.

Lisätiedot

POHJANMAAN LIIKENNEJÄRJESTELMÄSUUNNITELMA 2040 SEMINAARI

POHJANMAAN LIIKENNEJÄRJESTELMÄSUUNNITELMA 2040 SEMINAARI POHJANMAAN LIIKENNEJÄRJESTELMÄSUUNNITELMA 2040 SEMINAARI VALTAKUNNALLISTEN ALUEDENKÄYTTÖTAVOITTEIDEN OHJAAVUUS JOUNI LAITINEN 23.1.2012 VALTAKUNNALLISET ALUEIDENKÄYTTÖTAVOITTEET (VAT) Valtioneuvosto päätti

Lisätiedot

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA PELLON KUNTA 4.6.2014 AHKIOVAARAN TUULIVOIMAPUISTON OSAYLEISKAAVA SUUNNITTELU JA TEK NIIKKA Tuulivimasayleiskaavan vireilletuln yhteydessä laaditaan MRL 63 :n mukainen sallistumis- ja arviintisuunnitelma.

Lisätiedot

Kuopion kaupunki Pöytäkirja 1/2016 1 (1) Kaupunkirakennelautakunta 7 27.01.2016. 7 Asianro 201/10.00.02.01/2016

Kuopion kaupunki Pöytäkirja 1/2016 1 (1) Kaupunkirakennelautakunta 7 27.01.2016. 7 Asianro 201/10.00.02.01/2016 Kupin kaupunki Pöytäkirja 1/2016 1 (1) 7 Asianr 201/10.00.02.01/2016 Puijnlaaksn etelärinteen tnttien luvutusehdt Kiinteistöjhtaja Jari Kyllönen Maamaisuuden hallintapalvelujen tukipalvelut Tekninen lautakunta

Lisätiedot

REKISTERINPITÄJÄN MUUTOKSET: Toimintamalli muutostilanteessa

REKISTERINPITÄJÄN MUUTOKSET: Toimintamalli muutostilanteessa Rekisterinpitäjän muutkset 1(7) REKISTERINPITÄJÄN MUUTOKSET: Timintamalli muutstilanteessa Ptilasasiakirjan rekisterinpitäjä: alkutilanne Tiet ptilaan hidssa syntyvien asiakirjjen rekisterinpitäjästä tallennetaan

Lisätiedot

CAVERION OYJ:N HALLITUKSEN TYÖJÄRJESTYS. 1. Hallituksen tehtävien ja toiminnan perusta. 2. Hallituksen kokoonpano ja valintamenettely

CAVERION OYJ:N HALLITUKSEN TYÖJÄRJESTYS. 1. Hallituksen tehtävien ja toiminnan perusta. 2. Hallituksen kokoonpano ja valintamenettely CAVERION OYJ:N HALLITUKSEN TYÖJÄRJESTYS 1. Hallituksen tehtävien ja timinnan perusta Hallituksen tehtävät ja timintaperiaatteet perustuvat Sumen lainsäädäntöön, erityisesti sakeyhtiölakiin ja arvpaperimarkkinalakiin

Lisätiedot

SUUNNITTELU JA TEK NIIKKA

SUUNNITTELU JA TEK NIIKKA PELLON KUNTA 14.8.2015 P PALOVAARAN TUULIVOIMAPUISTON SUUNNITTELU JA TEK NIIKKA 14.8.2015 PELLON KUNTA PALOVAARAN TUULIVOIMAPUISTON Tuulivimasayleiskaavan vireilletuln yhteydessä laaditaan MRL 63 :n mukainen

Lisätiedot

Kokemuksia vyöhykemenetelmästä Uudenmaan maakuntakaavatyössä Maija Stenvall. MAL verkosto Oulu 13.11.2012

Kokemuksia vyöhykemenetelmästä Uudenmaan maakuntakaavatyössä Maija Stenvall. MAL verkosto Oulu 13.11.2012 Kokemuksia vyöhykemenetelmästä Uudenmaan maakuntakaavatyössä Maija Stenvall MAL verkosto Oulu 13.11.2012 Valtakunnallisen alueluokittelun (VALHEA-malli) 2 tarkentaminen raideliikenteen osalta menetelmän

Lisätiedot

Seudullisten kehittämisyhtiöiden rooli työ- ja elinkeinopolitiikan

Seudullisten kehittämisyhtiöiden rooli työ- ja elinkeinopolitiikan 9.4.2015 1 / 8 Työ- ja elinkeinministeriö Viite: TEM/574/00.06.02/2015 Seudullisten kehittämisyhtiöiden rli työ- ja elinkeinplitiikan edistämisessä 1. TEM:n kysymykset ja vastaukset niihin: 1.1. Kehittämisyhtiöiden

Lisätiedot

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTIOHJELMA

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTIOHJELMA 1 OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTIOHJELMA KAUHAJOEN KESKUSTAAJAMAN OSAYLEISKAAVA 2035 (muutkset 6.10.2010, 24.6.2014) 2 1. OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA Maankäyttö- ja rakennuslain mukaan kaavaa laadittaessa

Lisätiedot

Maahantuojat: omavalvontasuunnitelman ja sen toteutumisen tarkastuslomakkeen käyttöohje

Maahantuojat: omavalvontasuunnitelman ja sen toteutumisen tarkastuslomakkeen käyttöohje Esittelijä Nurttila Annika Sivu/sivut 1 / 6 Maahantujat: mavalvntasuunnitelman ja sen tteutumisen tarkastuslmakkeen käyttöhje Tarkastuksen tavitteena n selvittää, nk maahantujalla mavalvntasuunnitelmassaan

Lisätiedot

Uniapneaoireyhtymää sairastavien aikuisten kuntoutuskurssit, osittaiset perhekurssit

Uniapneaoireyhtymää sairastavien aikuisten kuntoutuskurssit, osittaiset perhekurssit Terveyssast Kuntutusryhmä Uniapneaireyhtymää sairastavien aikuisten kuntutuskurssit, sittaiset perhekurssit Tiedtustilaisuus Kela uudistaa kurssipalveluja mikä muuttuu? 29.8.2012 Kelan Käpylän timital

Lisätiedot

Luettelo selostuksen liiteasiakirjoista Osallistumis- ja arviointisuunnitelma Tilastolomake Kaavakartta ja määräykset

Luettelo selostuksen liiteasiakirjoista Osallistumis- ja arviointisuunnitelma Tilastolomake Kaavakartta ja määräykset RAUTALAMMIN KUNTA 1(7) SISÄLLYSLUETTELO 1 TIIVISTELMÄ...2 1.1 KAAVAPROSESSIN VAIHEET...2 1.2 ASEMAKAAVAN MUUTOS...2 1.3 ASEMAKAAVAN MUUTOKSEN TOTEUTTAMINEN...2 2 LÄHTÖKOHDAT...2 2.1 SELVITYS SUUNNITTELUALUEEN

Lisätiedot

Osallistumis- ja arviointisuunnitelma 149-P19411

Osallistumis- ja arviointisuunnitelma 149-P19411 FCG Finnish Consulting Group Oy Inkoon kunta Tässä osallistumis- ja arviointisuunnitelmassa (MRL 63 ) esitetään mm. kaavoitushankkeen sijainti ja tavoitteet sekä kerrotaan miten alueen osalliset voivat

Lisätiedot

Liikkujan polku mitä, miksi ja miten? #LiikkujanPolku

Liikkujan polku mitä, miksi ja miten? #LiikkujanPolku Liikkujan plku mitä, miksi ja miten? #LiikkujanPlku Liikkujan plku -verkst Oletk kskaan miettinyt? Sinä teet, minä teen Visik tekemisiä yhdistää ja saada ismpia tulksia aikaiseksi? Khderyhmä tiedssa, kanavat

Lisätiedot

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTIOHJELMA

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTIOHJELMA 1 KAUHAJOEN KESKUSTAAJAMAN OSAYLEISKAAVA 2035, OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTIOHJELMA KAUHAJOEN KESKUSTAAJAMAN OSAYLEISKAAVA 2035 Liite 1 2 SISÄLLYSLUETTELO 1. OSALLISTUMIS-

Lisätiedot

Kirkkonummen musiikkiopisto - Kyrkslätts musikinstitut OPETUSSUUNNITELMA

Kirkkonummen musiikkiopisto - Kyrkslätts musikinstitut OPETUSSUUNNITELMA Kirkknummen musiikkipist - Kyrkslätts musikinstitut OPETUSSUUNNITELMA 2004/2009 Kirkknummen musiikkipist - Kyrkslätts musikinstitut Kirkknummen musiikkipist n perustettu vunna 1972, kunnallistettu 1.1.1989

Lisätiedot

OSALLISTUMIS- JA ARVIONTISUUNNITELMA

OSALLISTUMIS- JA ARVIONTISUUNNITELMA INKOON KUNTA Solvik, Kälkö Ulkosaariston yleiskaavan muutos OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA Tässä osallistumis ja arviointisuunnitelmassa (MRL 63 ja 64 ) esitetään mm. kaavoitushankkeen sijainti

Lisätiedot

Hirvinevan tuulivoimapuiston suunnittelutarveratkaisu

Hirvinevan tuulivoimapuiston suunnittelutarveratkaisu YLIVIESKAN KAUPUNKI Hirvinevan tuulivimapuistn suunnittelutarveratkaisu LIITE 1 FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY P24712 I (I) Sisällysluettel 1 PERUSTIEDOT HANKKEESTA... 1 2 SELVITYKSET... 2 3 TUULIVOIMAPUISTON

Lisätiedot

ÄHTÄRIN KAUPUNGIN RAKENNUSJÄRJESTYS. Hyväksytty KV 20.1.2003 8. Voimaantulo 25.2.2003 1. SOVELTAMISALA JA VIRANOMAISET 2.

ÄHTÄRIN KAUPUNGIN RAKENNUSJÄRJESTYS. Hyväksytty KV 20.1.2003 8. Voimaantulo 25.2.2003 1. SOVELTAMISALA JA VIRANOMAISET 2. ÄHTÄRIN KAUPUNGIN RAKENNUSJÄRJESTYS Hyväksytty KV 20.1.2003 8 Vimaantul 25.2.2003 1. SOVELTAMISALA JA VIRANOMAISET 1.1 SOVELTAMISALA Maankäyttö- ja rakennuslaissa ja asetuksessa levien sekä muiden maan

Lisätiedot

TUKEA LAJILIITTOJEN LASTEN JA NUORTEN URHEILUN KEHITTÄMISTYÖHÖN 2011 12

TUKEA LAJILIITTOJEN LASTEN JA NUORTEN URHEILUN KEHITTÄMISTYÖHÖN 2011 12 TUKEA LAJILIITTOJEN LASTEN JA NUORTEN URHEILUN KEHITTÄMISTYÖHÖN 2011 12 Lajiliittjen n mahdllista hakea tukea lasten ja nurten urheilun (6-19v) kehittämistyöhön. Nuri Sumi tukee lajiliittjen kehittämistimia

Lisätiedot

Aspergerin oireyhtymää ja ADHD:ta sairastavien lasten ja nuorten sopeutumisvalmennuskurssit, perhekurssit

Aspergerin oireyhtymää ja ADHD:ta sairastavien lasten ja nuorten sopeutumisvalmennuskurssit, perhekurssit Terveyssast Kuntutusryhmä Aspergerin ireyhtymää ja ADHD:ta sairastavien lasten ja nurten speutumisvalmennuskurssit, perhekurssit Tiedtustilaisuus Kela uudistaa kurssipalveluja mikä muuttuu? 29.8.2012 Kelan

Lisätiedot

Yhdyskuntatekniikan lautakunta 78 10.12.2014

Yhdyskuntatekniikan lautakunta 78 10.12.2014 Yhdyskuntatekniikan lautakunta 78 10.12.2014 Sarvvikinportin (ent. Kurkiranta) asemakaava (hanke 34500), osallistumis- ja arviointisuunnitelman tarkistaminen ja hyväksyminen MRL 62 :n ja 63 :n mukaisesti

Lisätiedot

Järviruoko energiaksi, vesien tila paremmaksi Pohjois-Karjalassa (JÄREÄ-hanke)

Järviruoko energiaksi, vesien tila paremmaksi Pohjois-Karjalassa (JÄREÄ-hanke) Järviruk energiaksi, vesien tila paremmaksi Phjis-Karjalassa (JÄREÄ-hanke) Kuva Eemil Tlvanen 13.6.2013 Jensuun Tiedepuist, Jensuu Ilna Jensuu Sumen ympäristökeskus, Jensuun timipaikka Järviruk energiaksi,

Lisätiedot

UUSIUTUVA ENERGIA MAANKÄYTÖN NÄKÖKULMASTA

UUSIUTUVA ENERGIA MAANKÄYTÖN NÄKÖKULMASTA UUSIUTUVA ENERGIA MAANKÄYTÖN NÄKÖKULMASTA HUE HANKE / NASTOLA MIKSI? MITEN? Ilmastnmuuts Tavitteena ilmastnmuutksen hillitseminen, päästöjen alentaminen Energian kulutus EU:n alueella: liikenne 26 %, tellisuus

Lisätiedot