POHJOIS-KARJALAN MAAKUNTAKAAVAN 4. VAIHE Maakuntakaavaselostus

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "POHJOIS-KARJALAN MAAKUNTAKAAVAN 4. VAIHE Maakuntakaavaselostus"

Transkriptio

1 POHJOIS-KARJALAN MAAKUNTAKAAVAN 4. VAIHE Maakuntakaavaselstus Maakuntakaavalunns

2 Sisällys 1 LÄHTÖKOHDAT Kaavajärjestelmä Vimassa levat maakuntakaavat Maankäyttö- ja rakennuslaki Valtakunnalliset alueidenkäyttötavitteet (VAT) Väestö- ja työpaikkakehitys Kuntien yleiskaavat Osallistumis- ja arviintisuunnitelma (OAS) 9 2 MAAKUNTAKAAVAN SUUNNITTELUPROSESSI Työn valmistelu ja rganisinti Aikataulu Valmistelurganisaati 11 3 MAAKUNTAKAAVAN SISÄLTÖ Jensuun kaupunkiseudun maankäytön kysymykset Taajamatimintjen alueet Tellisuus- ja työpaikka-alueet Seudulliset ampumaradat ja ampumamelualueet Virkistys- ja matkailualueet ja khteet Muut erityiset kysymykset Jensuun kaupunkiseudulla Phjis-Karjalan kk maakuntaa kskevat maankäytön kysymykset Keskustatimintjen alueet Vähittäiskaupan suuryksiköt Muut erityiset kysymykset Muutkset maakuntakaavan 1. ja 2. ja 3. vaiheisiin Muutettavat vimassa levat maakuntakaavamerkinnät Kumttavat vimassa levat maakuntakaavamerkinnät 36 4 VAIKUTUSTEN ARVIOINTI Maakuntakaavan kknaisvaikutukset Kknaisvaikutusten yhteenvet Vaikutukset maankäyttölukittain Vaikutukset Natura verkstn 38 5 VALTAKUNNALLISTEN ALUEIDENKÄYTTÖTAVOITTEIDEN HUOMIOON OTTAMINEN 38 6 MAAKUNTAKAAVAN TOTEUTTAMINEN 42 7 MAAKUNTAKAAVAN OIKEUSVAIKUTUKSET 44 8 KAAVASELOSTUKSEN LIITTEET 47 9 TAUSTASELVITYKSIÄ Jensuun kaupunkiseudun yhdyskuntarakenteen kehittäminen vuteen Jensuun kaupunkiseutu, Virkistyksen ja matkailun näkökulmat Jaamankankaan ja sen ympäristön mnikäytön selvitys Jensuun seudun ampumarataselvitys (Rambll Oy) (sisältää suunnitelmaselstuksen, meluselvityksen ja luntselvityksen) Phjis-Karjalan kauppapaikkaselvitys (FCG Oy) 47 2

3 1 Lähtökhdat 1.1 Kaavajärjestelmä Alueidenkäyttöä ja rakentamista hjataan maankäytön suunnittelulla. Maankäytön suunnittelujärjestelmään kuuluvat valtakunnalliset alueidenkäyttötavitteet, jtka hyväksyy valtineuvst; maakuntakaava, jnka hyväksyy maakuntavaltuust ja vahvistaa ympäristöministeriö sekä kunnassa laadittavat ja hyväksyttävät yleiskaava ja asemakaava. Kunnat vivat laatia myös yhteisen yleiskaavan, jnka hyväksyy jkin yhteinen timielin. Kuntien yhteisen yleiskaavan vahvistaa ympäristöministeriö. Maakuntakaava ja yleiskaava vat yleispiirteisiä kaavja, jtka hjaavat yksityiskhtaisempien kaavjen laatimista ja vivat hjata myös suraan rakentamista ja muuta maankäyttöä. Kuva 1 Maankäyttö- ja rakennuslain mukainen kaavitusjärjestelmä Vimassa levat maakuntakaavat Phjis-Karjalan ensimmäinen maakäyttö- ja rakennuslain mukainen maakuntakaava (1. vaihe) hyväksyttiin maakuntavaltuustssa ja vahvistettiin valtineuvstssa Maakuntakaavassa käsiteltiin: Palvelukeskusverkk Ylimaakunnalliset kehittämisvyöhykkeet Kehittämisen khdealueet Yhteysverkt Taajamatimintjen alueet Keskustatimintjen alueet Vähittäiskaupan suuryksiköt Palvelujen- ja hallinnnalueet 3

4 Tellisuus- ja työpaikka-alueet Kyläalueet Rakennettu kulttuuriympäristö, kulttuurimaisemat ja muinaisjäännökset Phjavesi- ja harjualueet Jätehult, energiahult, kaivsalueet, pulustusvimien ja rajavartistn alueet sekä mttrirata-alueet Lunnnsujelulailla sujellut alueet, Natura verkst, valtakunnalliset sujeluhjelma-alueet sekä seutukaavissa levat sujelualueet Suurvesistöt sekä killinen luntvyöhyke Virkistys- ja matkailualueet ja -khteet sekä reitistöt Maakuntakaavan 2. vaihe hyväksyttiin maakuntavaltuustssa ja vahvistettiin ympäristöministeriössä Maakuntakaavassa käsiteltiin: Maakunnallisia sran ja rakennuskivien ttalueita Maakunnallisesti arvkkaita harjualueita Valtakunnallisesti arvkkaita mreenialueita Maakunnallisia turvetutantalueita Maakunnallisesti arvkkaita sualueita Varuskuntien (Onttla, Kntiranta) ampumaratjen ja ampuma-alueiden melualueita Seudullisia ampumaratja ja niiden melualueita Uutta 400 kv:n sähkölinjaa Kntilahti Huutkski 110 kv:n muunt- ja kytkinasemia Esihistriallisia khteita Edellisistä aiheutuvia muutksia maakuntakaavan 1. vaiheeseen Maakuntakaavan 3. vaihe hyväksyttiin maakuntavaltuustssa ja vahvistettiin ympäristöministeriössä Maakuntakaavassa käsiteltiin: Kallikiviainesten tt ja arvkkaat kallialueet Tellisuusmineraalien ja malmien esiintymisalueet Stahistrialliset khteet Tuulivimaliden alueet Mnitimikeskus Pulustusvimien ja rajavartilaitksen harjitus- ja ampuma-alueiden sujavyöhykealueet Perinnemaisemat ja pyöräilyreitit infrmatiivisena aineistna Tarkistuksia maakuntakaavan 1. ja 2. vaiheisiin, keskeisinä tarkistuksina Sran- ja rakennuskivien ttalueet Kulttuuriympäristöt mukaan lukien rakennettu kulttuuriympäristö, maakunnallisesti arvkkaat maisema-alueet ja kiinteät muinaisjäännökset Matkailualueet ja khteet Matkailun ja virkistyksen vetvima-alueet Ohjeelliset ulkilu-, vesiretkeily- ja mttrikelkkailureitit Kaivsalueet Pulustusvimien ja rajavartilaitksen varast-, harjitus- ja ampuma-alueet ja niihin liittyvät ampumamelualueet Rajavyöhykealue Rautatiealueet (Ilmantsin rata) 1.2 Maankäyttö- ja rakennuslaki Maankäyttö- ja rakennuslaissa n annettu kaikille kaavamudille yhteiset suunnittelun tavitteet. Lisäksi jkaiselle kaavataslle n esitetty mat sisältövaatimukset (lihavituna liittyvät erityisesti maakuntakaavan 4. vaiheeseen), jtka maakuntakaavan salta vat: 1. maakunnan tarkituksenmukainen alue- ja yhdyskuntarakenne 2. alueiden käytön eklginen kestävyys 3. ympäristön ja taluden kannalta kestävät liikenteen ja teknisen hulln järjestelyt 4. vesi- ja maa-ainesvarjen kestävä käyttö 5. maakunnan elinkeinelämän timintaedellytykset 4

5 6. maiseman, lunnnarvjen ja kulttuuriperinnön vaaliminen sekä 7. virkistykseen sveltuvien alueiden riittävyys 1.3 Valtakunnalliset alueidenkäyttötavitteet (VAT) Valtineuvst n päättänyt valtakunnallisista alueidenkäyttötavitteista ja niiden tarkistamisesta. Maankäyttö- ja rakennuslain mukaan tavitteiden tteutumista tulee edistää maakunnan suunnittelussa, maakuntakaavituksessa ja kuntien kaavituksessa sekä valtin viranmaisten timinnassa. Valtakunnalliset alueidenkäyttötavitteet päätyvät käytäntöön pääasiassa kaavituksen kautta. Maakuntakaavilla n tässä keskeinen rli. Niiden avulla tavitteet knkretisidaan maakunnallisiksi ja seudullisiksi alueidenkäytön ratkaisuiksi, jtka hjaavat vurstaan kuntakaavitusta. Valtineuvstn päätöksessä valtakunnallisia alueidenkäyttötavitteita n käsitelty seuraavasti: 1. Timiva aluerakenne 2. Eheytyvä yhdyskuntarakenne ja elinympäristön laatu 3. Kulttuuri- ja lunnnperintö, virkistyskäyttö ja lunnnvarat 4. Timivat yhteysverkstt ja energiahult 5. Helsingin seudun erityiskysymykset 6. Lunt- ja kulttuuriympäristöinä erityiset aluekknaisuudet (näihin kuuluu Vuksen vesistöalue) Valtakunnalliset alueidenkäyttötavitteet n jaettu yleistavitteisiin ja erityistavitteisiin. Yleistavitteita tulee ttaa humin maakuntakaavituksessa ja muussa maakunnan suunnittelussa, yleiskaavituksessa sekä valtin viranmaistiminnassa. Erityistavitteita kskevat kaikkea kaavitusta, mikäli tavitetta ei le erityisesti khdennettu kskemaan vain tiettyä kaavatasa. Suuri sa erityistavitteista kskee maakuntakaavitusta. 1.4 Phjis-Karjalan strategia 2030 ja maakuntahjelma (POKAT 2017) Maakunnan kehittäminen ja suunnittelu perustuvat maakuntasuunnitelmaan, jka n strateginen kehittämissuunnitelma. Maakuntasuunnitelman tavitteet täsmentyvät maakuntahjelmassa, jssa esitetään keskeiset timenpiteet ja hankkeet maakunnan strategialinjausten tteuttamiseksi. Phjis-Karjalan maakuntasuunnitelman tarkistus n hyväksytty maakuntavaltuustssa kesäkuussa 2010 ja se linjaa maakunnan pitkän tähtäyksen strategista kehittämistä vuteen Maakuntasuunnitelmaa tarkistetaan valtuustkausittain. Maakuntasuunnitelman uusin tarkistus n tavitteena hyväksyä maakuntavaltuustssa kesäkuussa Phjis-Karjalan edellinen maakuntahjelma n laadittu vusille Uusi maakuntahjelma vusille n tavitteena hyväksyä maakuntavaltuustssa kesäkuussa Maakuntahjelman rahitustarpeet esitetään vusittain tehtävässä tteuttamissuunnitelmassa (TOTSU). Maakuntakaavan laadinnan phjana levat maakunnalliset tavitteet n määritetty maakuntasuunnitelmassa. Maakuntasuunnitelman väestötavite vudelle 2030 n kk Phjis-Karjalan salta asukasta ja työpaikkatavite työpaikkaa. Maakuntasuunnitelman strategiset kehittämislinjat vat: 1. Kansainvälisesti kilpailukykyinen yritystiminta 2. Osaamisen ja työllisyyden vahvistaminen 3. Hyvinviva ja turvallinen maakunta 4. Kestävä aluerakenne ja saavutettavuus jihin liittyvät kehittämisteemat vat: 1. Tulevaisuuden kasvualat 2. Lunnnvarjen uusi aika 5

6 3. Valttikrttina Venäjä 4. Nuret tulevaisuuden tekijöinä 1.5 Muut suunnitelmat ja hjelmat Suunnittelussa humin tettuja muita suunnitelmia tai hjelmia vat: POKAT Phjis-Karjalan maakuntahjelma EU:n rakennerahastkauden hjelmat Karelia ENPI CBC-hjelma ESDP / Eurpan aluesuunnittelun ja aluekehityksen suuntaviivat 1999 Natura 2000-verkst ja valtakunnalliset sujeluhjelmat Seudulliset strategiat Kaivannaisstrategia Phjis-Karjalan ilmast- ja energiahjelma 2020 Vuksen vesienhitalueen vesienhitsuunnitelma vuteen 2015 Itä-Sumen jätesuunnitelma 2016 Itä-Sumen bienergiahjelma 2020 Phjis-Karjalan metsähjelma 2015 Phjis-Karjalan liikennejärjestelmäsuunnitelma, Päivitys 2010 Phjis-Karjalan matkailustrategia Väestö- ja työpaikkakehitys Tilastkeskuksen väestöennusteen mukaan Jensuun kaupunkiseudulla n vunna asukasta mikä n 6081 asukasta enemmän, kuin vuden 2012 lpussa. kasvuennusta vastaa hyvin maakunnan maa väestösuunnitetta. Esimerkiksi Jensuun kaupunki varautuu missa suunnitelmissa vuteen 2030 n asukkaan kasvuun, mikä tarkittaa lähes asukkaan suurempaa kasvua, kuin tilastkeskuksen ennusteessa. Suurempi ennuste n perusteltavissa ennakitua suuremmalla väestön kasvulla, ikärakenteen muutksella, muuttliikkeellä, kaupungistumisella sekä kaupungin mnipulisella asunttarjnnalla. Minimivaihteht mudstuu Tilastkeskuksen väestöennusteeseen perustuvasta väestömäärästä ja maksimivaihteht arvin sutuisammasta ja suurempaan muuttvittn perustuvasta väestömäärästä. Minimi ja maksimi vaihtehtjen er n henkeä eli nin 2,8 %. Maksimivaihtehdlla ludaan edellytykset kaupunkiseudun vahvistumiselle ja uusille kasvualueilla samalla, kun varmistetaan kaupunkiseudun pitkäjänteisen maaplitiikan vaihtehdt ja turvataan mnipulinen asunttutant. Taulukk 2. Jensuun seudun mititusväestö 2030 min. ja max min. max Jensuu Kntilahti Liperi Outkumpu Plvijärvi Jensuun seutu yhteensä

7 Pulestaan työpaikkamitituksessa Jensuun kaupunkiseudun minimivaihteht n laskettu tilastkeskuksen väestöennusteeseen phjautuvasta työpaikkakehityksestä ja maksimivaihteht arvin sutuisammasta ja suurempaan muuttvittn perustuvasta työpaikkamäärästä. Minimi ja maksimivaihtehtjen er n 1300 työpaikkaa eli nin 2,7 %. Maksimivaihtehdlla ludaan edellytykset Jensuun kaupunkiseudun vahvistumiselle ja edelleen kasvulle perustuen mnipuliseen ja kansainvälisesti krkeaan saamiseen. Taulukk 2. Jensuun kaupunkiseudun työpaikkakehitys 2000, 2005 ja 2011 sekä mititus työpaikat 2020 ja 2030 Kunta min max. Jensuu Outkumpu Kntilahti Liperi Plvijärvi Yhteensä Kuntien yleiskaavat Phjis-Karjalassa n vimassa yksi maankäyttö- ja rakennuslain 46 :n mukainen kuntien yhteinen yleiskaava, jka käsittää Jensuun ja Outkummun kaupungit sekä Kntilahden, Liperin ja Plvijärven kunnat. Yleiskaava vahvistettiin ympäristöministeriössä Rakennuslain mukaisesti vahvistettuja ikeusvaikutteisia yleiskaavja n vimassa 27, jista 11 n rantasayleiskaavja. Maakäyttö- ja rakennuslain mukaisesti vahvistettuja sayleiskaavja n 76, jista rantasayleiskaavja 32. 7

8 Kuva 2 Yleiskaavitustilanne Phjis-Karjalassa vuden 2012 lpulla. 1.8 Muut maakuntakaava-alueet Phjis-Karjalaan rajittuvat Etelä-Karjalan, Etelä-Savn, Phjis-Savn ja Kainuun maakuntakaava-alueet. Etelä-Karjalassa n vimassa Etelä-Karjalan maakuntakaava (vahvistettu YM ). Etelä-Karjalan 1. vaihemaakuntakaava n hyväksytty maakuntavaltuustssa ja n vahvistusprsessissa ympäristöministeriössä. Kaava painttuu kaupallisiin palveluihin, matkailuun, elinkeinihin ja liikennejärjestelmään. Etelä- Savssa n vimassa Etelä-Savn maakuntakaava (vahvistettu / KHO ), Kainuussa Kainuun maakuntakaava (vahvistettu / KHO ) ja Phjis-Savssa Phjis-Savn maakunta- 8

9 kaava (vahvistettu YM / KHO ). Kaavjen laadinta n käynnissä Etelä-Savssa tuulivimaan sekä Phjis-Savssa ja Kainuussa tuulivimaan sekä kauppaan khdistuvina vaihekaavina. 1.9 Osallistumis- ja arviintisuunnitelma (OAS) Maakuntahallitus hyväksyi maakuntakaavan 3. vaiheen sallistumis- ja arviintisuunnitelman. OAS n suunnitelma maakuntakaavan sallistumis- ja vurvaikutusmenettelystä sekä vaikutusten arviinnista. Sen tarkituksena n antaa maakuntakaavan asiansaisille ja siitä kiinnstuneille tahille tieta kaavituksen etenemisestä ja vaikutusmahdllisuuksista kaavituksen eri vaiheissa. Osallistumis- ja arviintisuunnitelma li julkisesti nähtävillä ja siitä pyydettiin lausunnt. Lausuntvaiheen aikana järjestettiin sidsryhmien, viranmaisten, Phjis-Karjalan ELY-keskuksen sekä seutujen ja jidenkin kuntien kanssa neuvtteluja lausuntvaiheen jälkeen järjestettiin maankäyttö- ja rakennuslain 66 :n ja -asetuksen 11 :n mukainen alitusvaiheen viranmaisneuvttelu. 9

10 2 Maakuntakaavan suunnitteluprsessi 2.1 Työn valmistelu ja rganisinti Aikataulu Maakuntakaavan laadinta etenee vaiheittain, jhn sisältyvät alitus-, tavite-, lunns-, ehdtus-, hyväksymisja vahvistamisvaiheet, jiden jälkeen siirrytään seurantavaiheeseen, jssa seurataan ja edistetään kaavan tavitteiden tteutumista ja siihen khdistuvia muutstarpeita. Tavitteena n, että maakuntakaavan 4. vaiheen lunns valmistuu kesällä 2014, ehdtus vuden 2015 alussa ja hyväksyminen tapahtuu kevään 2015 maakuntavaltuustssa. Alitusvaihe Phjis-Karjalan maakuntahallitus päätti käynnistää maakuntakaavan 4. vaiheen laatimisen. Maakuntahallitus hyväksyi samalla sallistumis- ja arviintisuunnitelman lunnksen sekä päätti asettaa sen nähtäville ja pyytää siitä lausunnt. Kaavan vireille tulsta ilmittaminen ja sallistumis- ja arviintisuunnitelman (OAS) lunns livat nähtävänä Osallistumis- ja arviintisuunnitelmasta annettiin 36 lausunta ja 3 mielipidettä. Työvalikunta kkntui ja Maankäyttö- ja rakennusasetuksen 11 :n mukainen ensimmäinen ns. alitusvaiheen viranmaisneuvttelu pidettiin Maakuntahallitus hyväksyi sallistumis- ja arviintisuunnitelmasta saatujen lausuntjen ja mielipiteiden vastineet sekä sallistumis- ja arviintisuunnitelman. Työvalikunta , maakuntakaavatyötyhmä Järjestettiin maakuntakaavan 4. vaiheen alitusseminaari sidsryhmille Tavitevaihe Maakuntahallitus päätti esittää maakuntavaltuustlle, että se merkitsee maakuntakaavan 4. vaiheen tilannekatsauksen tiedksi ja käy siitä evästyskeskustelun Kaupan työryhmä , työvalikunta , virkistys ja matkailu työryhmä sekä ampumaratatyöryhmä Maakuntavaltuust merkitsi maakuntakaavan 4. vaiheen tilannekatsauksen tiedksi ja kävi siitä evästyskeskustelun Ampumaratatyöryhmä , kaupan työryhmä , hjausryhmä , työvalikunta , ampumaratatyöryhmä ja virkistys ja matkailu työryhmä Järjestettiin kaikille avin ampumarataseminaari Järjestettiin kaupan seminaari kutsutilaisuutena maakuntakaavan sidsryhmille Ampumaratatyöryhmä kkntui , ja Työvalikunta , hjausryhmä , virkistys ja matkailu työryhmä ja SOVA - ryhmä Lunnsvaihe Työryhmät: Työvalikunta 29.4., Kaupan työryhmä 5.5., SOVA -ryhmä , maakuntakaavatyöryhmä Ohjausryhmä Maakuntahallitus hyväksyi maakuntakaavan 4. vaiheen lunnksen asetettavaksi nähtäville ja lähetettäviksi lausunnille Maakuntavaltuust kävi keskustelun kaavalunnksesta Lunns nähtävillä Lausuntjen ja mielipiteiden vastineiden hyväksyminen Ehdtusvaihe 10

11 Hyväksymisvaihe Maakuntahallitus hyväksyy maakuntakaavaehdtuksen ja tekee esityksen maakuntavaltuustlle maakuntakaavan hyväksymisestä. Maakuntavaltuust hyväksyy maakuntakaavaehdtuksen ja päättää saattaa kaavan ympäristöministeriön vahvistettavaksi Vahvistamisvaihe Maakuntahallitus saattaa maakuntakaavan ympäristöministeriön vahvistettavaksi Ympäristöministeriö vahvistaa maakuntakaavan Kuva 3 Maakuntakaavan 3. vaiheen aikataulu Valmistelurganisaati Maakuntakaavan täydennyksen laadinnasta vastaa Phjis-Karjalan maakuntaliitn aluesuunnitteluryhmä. Kaavan valmistelusta n vastannut maakuntainsinööri ( saakka) ja siitä lähtien aluesuunnittelupäällikkö. Maakuntakaavatyötä hjaa maakuntahallituksen nimeämä eri sidsryhmiä edustava hjausryhmä. Tarvittaessa ryhmien kkuksiin kutsutaan kuultaviksi asiantuntijita eri rganisaatiista. Kaavan valmistelussa aluesuunnitteluryhmällä n tukenaan hjausryhmän maakuntahallituksen jäsenistä kstuva seurantaryhmä. Seurantaryhmän mudstavat maakuntahallituksen nimeämät jäsenet Hannu Hsknen (pj), Juha Ksnen (vpj), Juni Martiskin ja Kari Kulmala. Ohjausryhmän apuna n SOVA-ryhmä (maakunnallinen suunnitelmien ja hjelmien vaikutustenarviintiryhmä) ja muita mahdllisia työryhmiä, jtka nimetään tarpeen mukaan (kauppa, ampumarata, virkistys- ja matkailu). 11

12 Kuva 4 Maakuntakaavan 4. vaiheen valmistelurganisaati 12

13 3 Maakuntakaavan sisältö Maakuntakaavan 4. vaiheen maankäytölliset ratkaisut khdistuvat pääsin Jensuun kaupunkiseudulle. Jensuun kaupunkiseudulla tarkitetaan Jensuun ja Outkummun kaupunkien sekä Kntilahden, Liperin ja Plvijärven kuntien mudstamaa 5 kunnan aluetta. Maakuntakaavan aluerajaus n yhteneväinen Jensuun seudun yhteisen yleiskaavan 2020 alueen kanssa. Keskeisinä maankäytöllisinä kysymyksinä Jensuun kaupunkiseudulla vat lleet Kntilahden lakkautetun varuskunta-alueen maankäyttö, Kntilahden Jaamankangas kknaisuudessaan, Liperin Ylämyllyn ja lentkentän välisen alueen maankäyttö sekä Valtatie 6 itäpuleiset alueet Jensuussa Ilmantsintien ja Reijlan liittymien välillä, erityisesti Papinkankaan alue. Sen sijaan vähittäiskaupan suuryksiköitä käsitellään kk maakunnan alueella. Maakuntakaavan 4. vaiheen tavitevusi n Maakuntakaavan 4. vaiheessa käsiteltäviä asiita vat: Jensuun kaupunkiseudulla Yhdyskuntarakenne, sisältää erityisesti: taajamat ja keskustatimintjen alueet työpaikka ja tellisuustimintjen alueet viheryhteystarpeet virkistys- ja matkailukhteet ja -alueet Maakunnallisen / seudullisen ampumaradan sijittamisvaihtehdt Jensuun kaupunkiseudulla Kk Phjis-Karjalan maakunnan alueeseen liittyvänä Kaupan kysymykset Vähittäiskaupan suuryksiköt Keskustatimintjen alueet Yksittäiset käsittelyn aikana esille tulevat muut mahdlliset täydennykset tai muutkset vahvistettuihin maakuntakaavihin Nurmeksen bihiiltämö 3.1 Jensuun kaupunkiseudun maankäytön kysymykset Maakuntakaavassa käsitellään Jensuun kaupunkiseutuun liittyen yhdyskuntarakenteen kannalta keskeisiä maankäytön kysymyksiä eli taajama- ja työpaikka-alueita sekä tellisuustimintjen alueita. Tisena keskeisenä käsiteltävänä kknaisuutena vat Jensuun kaupunkiseudun viherrakenne eli lähinnä viheryhteystarpeet, virkistysalueet ja virkistyskhteet sekä lisäksi matkailu. Jensuun kaupunkiseutuun liittyvänä erityisenä maankäytön kysymyksenä maakuntakaavassa sitetaan alue tai alueita vähintään seudullisesta merkittävyyttä maavalle ampumaradalle/ampumaradille melualueineen. Kaupunkiseudulla n myös tarvetta tehdä yksittäisiä tarkistuksia ja täydennyksiä vimassa leviin maakuntakaavihin sen hella kuin mitä muutksia nyt käsittelyssä levat keskeiset maankäyttömudt edellyttävät tehtävän. Vähittäiskaupan suuryksiköt ja keskustatimintjen alueet khdistuvat Jensuun kaupunkiseudun lisäksi myös muun maakunnan alueelle. Näitä alueita käsitellään tarkemmin kappaleessa Taajamatimintjen alueet Maakuntakaavatilanne Taajamatimintjen alueita n käsitelty kk Phjis-Karjalan salta maakuntakaavan 1. vaiheessa (vahvistettu ) eli sillin tehdyt ratkaisut perustuvat 2000-luvun alkupulen tilanteeseen. Taajamatimintjen aluevaraukset vat mudstuneet asemakaavitetuista alueista ja sekä niistä alueista, jille n llut dtettavissa asemakaavatasisen suunnittelun tarvetta vuteen 2020 mennessä. Jensuun kaupunkiseudulta taaja- 13

14 matimintjen alueina vat esitetty Jensuun ydinkaupunkiseudun alue laajana kknaisuutena sekä silliset kuntakeskukset. Myös muutamia pieniä taajamia n esitetty taajamatimintjen alueina. Valtakunnalliset alueidenkäyttötavitteet Valtakunnallisissa alueidenkäyttötavitteissa krstetaan: Alueidenkäytöllä edistetään yhdyskuntien ja elinympäristöjen eklgista, taludellista, ssiaalista ja kulttuurista kestävyyttä. Olemassa levia yhdyskuntarakenteita hyödynnetään sekä eheytetään kaupunkiseutuja ja taajamia. Taajamia eheytettäessä parannetaan elinympäristön laatua. Nykytilanne Jensuun kaupunkiseudulla n tapahtunut tai tapahtumassa humattavia alueidenkäytön muutksia, jilla n vaikutusta kk kaupunkiseudun yhdyskuntarakenteen kehitykseen. Kntirannan varuskunta-alueen lakkautuminen vuden 2014 alusta vapautti isja alueita Kntirannassa ja Jaamankankaalla muuhun käyttöön. Höytiäisen eteläpulella leva Jaamankankaan laaja, vielä pääsin maa- ja metsätalus- sekä ulkilukäytössä levaan alueeseen khdistuu myös muita alueidenkäytön tarpeita ja se n ptentiaalinen pidemmän aikavälin kaupunkiseudun kasvualue. Lentaseman timinnan ja lentkentän ympäristön kehittäminen sekä lentkentän timinnan turvaaminen edellyttävät maakäytön uudenlaista tarkastelua. Kaupunkiseudun kasvunedellytysten turvaaminen länteen (Välikangas Ylämylly Marjala) edellyttää seudullisten virkistysyhteyksien ja -alueiden yhteensvittamista muun maankäytön kanssa sana kk alueen virkistysverksta. Etelän suunnan merkitys kantakaupungin kasvusuuntana n vahvistunut liikenneverkssa ja muussa yhdyskunnan kehityksessä tapahtuneiden muutsten vuksi. Erityisesti valtatie 6 itäpulisten alueiden saavutettavuus Ilmantsintien (kt 74) ja Reijlan välillä n parantanut merkittävästi uusien liikennejärjestelyjen myötä ja alueet vat ptentiaalista työpaikka-alueiden kasvualuetta. Jensuun kaupunkiseudulla asuu tällä hetkellä asukasta. Tästä väestöstä nin 78,3 % asuu taajamissa (YKR taajama-alueet) ja nin 21,7 % haja-asutusalueilla. Suunnitteluperiaatteet ja tavitteet Maakuntakaavassa sitetaan vähintään seudullista merkitystä maavat taajamatimintjen alueet, jille n dtettavissa asemakaavatasisen suunnittelun tarvetta vuteen 2030 mennessä. Asemakaavatasisen suunnitelman laatimisen tarpeet vivat jhtua muun muassa varautumisesta rakennusmaan kysyntään, tarkituksenmukaisen yhdyskuntakehityksen hjaamiseen sekä vesihulln, muun teknisen hulln ja liikenneverkkjen tumat muut suunnittelutarpeet. Aluevarausten laajuus n taajama-alueiden mititustarvetta suurempi ja sisältää esimerkiksi pientalasumisen khdalla vaihtehtisia kasvualueita eri pulilla Jensuun kaupunkiseudun taajama-alueita. Tilastkeskuksen väestöennusteen mukaan Jensuun seudulla n vunna asukasta mikä n 6081 asukasta enemmän, kuin vuden 2012 lpussa. Tilastkeskuksen kasvuennusta (2012) vastaa hyvin maakunnan maa väestösuunnitetta. Jensuun kaupunki varautuu missa suunnitelmissa vuteen 2030 nin 5000 asukkaan kasvuun, mikä tarkittaa lähes 2000 asukkaan suurempaa kasvua tilastkeskuksen ennusteeseen verrattuna. Suurempi ennuste n perusteltavissa ennakitua suuremmalla väestön kasvulla, ikärakenteen muutksella, kaupungistumisella sekä kaupungin mnipulisella asunttarjnnalla. Jensuun seudun kehitys- ja kasvuedellytysten turvaamiseksi n tarpeen varautua ennakitua suurempaan väestön kasvuun. Aluerakenteen kehittämistä tarkastellaan minimi- ja maksimivaihtehtjen välillä. Minimivaihteht mudstuu Tilastkeskuksen Jensuun kaupunkiseudun väestöennusteeseen perustuvasta väestömäärästä ( asukasta) ja maksimivaihteht arvin sutuisammasta ja suurempaan muuttvittn perustuvasta väestömäärästä ( asukasta). Maksimivaihtehdlla ludaan edellytykset kaupunkiseudun vah- 14

15 vistumiselle ja uusille kasvualueilla samalla, kun varmistetaan kaupunkiseudun pitkäjänteisen maaplitiikan vaihtehdt ja turvataan mnipulinen asunttutant. Yhdyskuntataluden kannalta n edullista eheyttää taajamien rakenteita ja hjata mahdllisimman suuri sa kasvusta nykyisen taajamarakenteen sisälle. Jensuun kaupunkiseudulla maakuntakaavan taajama-alueita rajattaessa n humita kiinnitetty erityisesti taajamakeskustjen eheyttämiseen ja palveluiden tukemiseen sekä kantakaupungin kasvumahdllisuuksien turvaamiseen pääteiden suuntaisesti. Keskeisiä tavitteita vat: - Ludaan Jensuun kaupunkiseudulla edellytykset vahvalle kasvulle - Varaudutaan kaupunkiseudulla nin asukkaan lisäykseen mikä tarkittaa nin 8,8 %:n kasvua nykyisestä. - Tavitteena n, että kaupunkiseudun väestönkasvusta vähintään 80 % khdistuu taajama-alueille - Varaudutaan väestön ikärakenteen tumiin haasteisiin palvelurakenteen kehittämisessä - Kytketään ydinkaupunkiseutuun liittyvät taajamat yhtenäiseksi rakenteelliseksi kknaisuudeksi. - Ohjataan kasvu pääsin taajamarakenteen sisälle tai kiinteästi levan taajamarakenteen yhteyteen. - Tiivistetään jukk- ja kevyenliikenteen laatukäytävien vaikutusalueiden sekä palvelukeskusten / palvelukeskittymien maankäyttöä Jensuun kaupunkiseudun esitettäviä taajama-alueita n yhdenmukaistettu ja tiivistetty siten, että selkeästi rakennettavuudeltaan ja sijainniltaan epäedullisia alueita n rajattu pis. Esimerkiksi Jensuun kaupunkiseudun yhtenäisen taajama-alueen pinta-ala n vähentynyt maakuntakaavan vimassa levasta taajamaaluerajauksesta nin 12 %. Samalla esimerkiksi Jensuun Reijlan ranta-alueita, Kulhn itäsien alueita sekä Liperin Leinsenlammen itäpulen alueita n merkitty taajamatimintjen reservialueeksi eli alueiksi jilla n edellytyksiä taajamatimintjen alueeksi pääsin vasta vuden 2030 jälkeen. Iiksenvaaran alue n merkitty malla kehittämisperiaatemerkinnällä tiiviin kyläasumisen alueena (tka). Maakuntakaavassa esitettävät taajamatimintjen-alueet: Kunta Nimi Kaavamerkintä Pinta-ala (ha) Jensuu/Kntilahti Jensuu (phjissa) A 3879 Jensuu/Kntilahti Jensuu (eteläsa) A 3233 Jensuu/Kntilahti/Liperi Marjala-Onttla-Ylämylly A 1747 Kntilahti Kntilahti A 1099 Liperi Liperi A 528 Liperi Viinijärvi A 300 Jensuu Hammaslahti A 407 Jensuu Heinävaara A 204 Jensuu Kiihtelysvaara A 188 Jensuu Tuupvaara A 211 Jensuu En A 447 Jensuu Uimaharju A 505 Plvijärvi Plvijärvi A 290 Outkumpu Outkumpu A

16 Kuva X Jensuun seudun yhdyskuntarakenne suhteessa YKR taajama-alueisiin. 16

17 Maakuntakaavan 4. vaiheen vahvistumisen yhteydessä samalla kumtaan vimassa levat taajamatimintjen alueet ja yhdyskuntarakenteen laajenemissuunta merkinnät Jensuun kaupunkiseudulla. Kumttavat alueet ja merkinnät n esitetty tarkemmin kappaleessa 3.3. Maakuntakaavamerkinnät ja -määräykset Taajamatimintjen alueet (A) Aluevarausmerkinnällä sitetaan taajamatimintjen aluetta, jlla n yhdyskuntarakenteen kehittämisen kannalta vähintään seudullista merkitystä ja jnka suunnittelussa tulee ttaa humin ylikunnalliset aluetarpeet. Merkintään sisältyy mm. yksityiskhtaista suunnittelua edellyttävät asumisen, palvelujen, merkittäviä ympäristöhäiriöitä aiheuttamattmien tellisuus- ja työpaikkaalueiden sekä muiden taajamatimintjen sijittumis- ja laajentumisalueet. Merkintä sisältää myös taajaman sisäistä käyttöä palvelevat liikenneväylät, virkistysalueet ja -yhteydet, yhdyskuntateknisen hulln alueet, muut erityisalueet sekä paikalliset sujelualueet. Suunnittelumääräys Yksityiskhtaisemmassa suunnittelussa tulee ttaa humin taajaman erityispiirteet ja edistää yhdyskuntarakenteen eheytymistä sekä keskusta-alueen kehittämistä taajaman timinnalliseksi ja taajamakuvaltaan selkeäksi kknaisuudeksi sekä kiinnittää humita taajamakuvaan ja taajaman sisäisen viherverkstn, arvkkaan kulttuuriympäristön minaispiirteiden sekä lunnnympäristön ja rakennetun ympäristön khteiden erityisarvjen säilyttämiseen. Pyhäselän järven ranta-alueelle tulee turvata yhtenäinen virkistysreittiyhteys. Laajennusalueiden suunnittelussa tulee ttaa humin taludellisuus, palvelujen saavutettavuus, kevyen liikenteen sekä jukkliikenteen timintamahdllisuudet. Taajamatimintjen reservialue (Ares, Ares-1) Aluevarausmerkinnällä sitetaan taajamatimintjen reservialuetta, jlla n tulevaisuuden yhdyskuntarakenteen kehittämisen kannalta vähintään seudullista merkitystä ja jnka suunnittelussa tulee ttaa humin ylikunnalliset aluetarpeet. Alueen tteuttaminen ulttuu kuitenkin pääsääntöisesti vuden 2030 jälkeen. Suunnittelumääräys Yksityiskhtaisempi taajamatimintjen reservialueen suunnittelu ajittuu pääsin vuden 2030 jälkeiseen aikaan. Lisämerkinnällä -1 sitetuilla alueilla tulee säilyttää ranta-alueet pääsääntöisesti kknaan vapaana rakentamiselta. Tiiviin kyläasumisen alue (tka) Kehittämisperiaatemerkinnällä sitetaan alueita, jtka kytkeytyvät läheisesti taajamatimintjen alueisiin, mutta jilla ei le edellytyksiä mudstua taajamatimintjen tyyppiseksi alueeksi lemassa levan rakennuskannan ja alueiden sijainnin suhteen. Suunnittelumääräys Yksityiskhtaisemmassa suunnittelussa tulee ttaa humin kyläalueen erityispiirteet sekä edistää kylärakenteen tiivistämistä Tellisuus- ja työpaikka-alueet Maakuntakaavatilanne Tellisuustimintjen alueita ja työpaikka-alueita n käsitelty kk Phjis-Karjalan salta maakuntakaavan 1. vaiheessa (vahvistettu ). Maakuntakaava hyväksyttiin maakuntavaltuustssa marraskuussa 2005 eli ratkaisut perustuvat 2000-luvun alkupulen ratkaisuihin. Valtakunnalliset alueidenkäyttötavitteet Täydentyy Nykytilanne Jensuun kaupunkiseudulla li vuden 2011 lpussa kaikkiaan työpaikkaa. Työpaikkjen määrä n luvulla kasvanut n. 15 % vuden 2000 tassta. Suurin kasvu n llut Jensuussa, jssa kasvu n llut 17

18 nin 20 %. Vunna 2010 työpaikista n. 88 % sijaitsi taajamissa ja n. 12 % haja-asutusalueilla. Työpaikkakehitystä n kuvattu lisää kaavaselstuksen khdassa xx. Suunnitteluperiaatteet ja tavitteet Maakuntakaavassa sitetaan vähintään seudullista merkitystä maavat tellisuus- ja työpaikkatimintjen alueet. Lähtökhtana maakuntakaavassa n turvata nykyisten tellisuus- ja työpaikkatimintjen laajentamismahdllisuudet ja sittaa timintaan hyvin sveltuvia muita vaihtehtisia alueita eri pulilta kaupunkiseutua. Jensuun kaupunkiseudulla n tarvetta prfilida työpaikka-alueita tutannn ympäristövaikutusten ja tisaalta taajamakuvallisten vaatimusten suhteessa. Jensuun kaupunkiseudulla n tarpeen myös varautua erityisiä ympäristöhäiriöitä kuten melua, pölyä, hajua ja tärinää aiheuttavien tutantlaitsten mahdllisiin sijaintipaikkavaatimuksiin. Työpaikkjen aluevarausten laajuus n laskennallista mititustarvetta suurempi mutta mahdllistaa vaihtehtisia sijittumismahdllisuuksia. Jensuun kaupunkiseudun viiden kunnan työpaikkamitituksen minimivaihteht perustuu tilastkeskuksen väestöennusteeseen perustuvaan työpaikkakehitykseen ja maksimivaihteht pulestaan arvin sutuisammasta ja suurempaan muuttvittn perustuvasta työpaikkamäärästä. Minimi ja maksimivaihtehtjen er n 1300 työpaikkaa eli nin 2,7 %. Maksimivaihtehdlla ludaan edellytykset Jensuun kaupunkiseudun vahvistumiselle ja edelleen vahvalle kasvulle perustuen mnipuliseen ja kansainvälisesti krkeaan saamiseen. Keskeisiä tellisuus ja työpaikka-alueisiin liittyviä tavitteita vat: - Ludaan Jensuun kaupunkiseudulla edellytykset vahvalle kasvulle - Varaudutaan kaupunkiseudulla työpaikkamavaraisuuden turvaavaan työpaikkamäärään - työpaikka-alueet sitetaan liikenteellisesti hyvin saavuttavissa levilta alueilta eri liikennemutja hyödyntäen - sitetaan työpaikka-alueita erilaisiin tarpeisiin ja turvataan yritysten laajentamismahdllisuudet - varaudutaan laajaan yhtenäiseen seudulliseen työpaikka-alueeseen ydinkaupunkiseudun eteläpulelle Merkittävimpinä uusina tellisuustimintjen alueina n esitetty Penttilänrannan yrityspuist sekä Jensuusta etelään päin sijaitseva Papinkankaan alueen phjissa valtatie 6 ja Ilmantsin radan tuntumassa. Pulestaan merkittävimpinä uusina työpaikka-alueina vimassa levaan maakuntakaavaan n esitetty Jensuusta etelään päin valtatie 6 itäpulelle sijittuva Papinkankaan laaja työpaikka-alue sekä Jensuusta phjiseen päin Raatekankaan phjispulinen alue vt 6 länsipulella. Myös Kntilahdella Lehmn liittymän ympärillä n kasvatettu jnkin verran työpaikka-aluetta ja tettu mukaan maakuntakaavaan myös Ylämyllyn työpaikkatimintjen alue. Maakuntakaavassa esitettävät työpaikka- ja tellisuusalueet Jensuun kaupunkiseudulta: Kunta Nimi Kaavamerkintä Pinta-ala (ha) Jensuu Iiksenvaaran vimalaits TP 93 Jensuu Raatekangas-Käpykangas TP-e 752 Jensuu Papinkangas T 47 Jensuu Papinkangas TP 226 Jensuu Uimaharju T 229 Jensuu Penttilä T 15 Jensuu/Liperi Lentasemantie ja Ylämyllyntie- Kupintien välinen alue TP

19 Liperi Välikangas TP 233 Liperi Hnkalampi TP 39 Kntilahti Lehm TP 204 Kntilahti Uur TP 126 Kntilahti Vaskela TP 15 Outkumpu Outkumpu TP 116 Maakuntakaavan 4. vaiheen vahvistumisen yhteydessä samalla kumtaan maakuntakaavan vimassa levat tellisuus- ja työpaikka-alueet Jensuun kaupunkiseudulla. Kumttavat alueet ja merkinnät n esitetty tarkemmin kappaleessa 3.3. Maakuntakaavamerkinnät ja -määräykset Tellisuus- ja varastalue (T, t) Merkinnällä sitetaan aluerakenteen kannalta merkittävää tellisuus- ja varastaluetta, jlla n vähintään seudullista merkitystä. Alue n tarkitettu pääasiassa tutannllista timintaa varten. Suunnittelumääräys Alue n suunniteltava siten, että merkittävät ympäristölle aiheutuvat häiriöt estetään. Työpaikkatimintjen alue (TP, TP-e, tp) Merkinnällä sitetaan aluerakenteen kannalta merkittävää työpaikka-aluetta, jlla n vähintään seudullista merkitystä. Alue n tarkitettu pääasiassa ympäristöhäiriöitä aiheuttamattmien tutant- ja varasttimintjen sekä muiden palvelujen alueeksi. Lisämerkinnällä -e sitetaan merkitykseltään seudullinen paljn tilaa vaativan erikistavaran kaupan suuryksiköiden ja/tai myymäläkeskittymien alue keskustatimintjen alueiden ulkpulella. Tilaa vaativaan kauppaan kuuluu muun muassa aut-, rauta-, hunekalu-, puutarha- ja maataluskauppaa. Suunnittelumääräys Alueelle ei saa suunnitella sellaisia työpaikkatimintja, jilla n merkittäviä haitallisia ympäristövaikutuksia lähialueille. Lisämerkinnällä -e sitetuilla alueilla tilaa vaativan kaupan suuryksiköiden mititus ja tarkempi sijittuminen tulee suunnitella siten, ettei niillä le yksin tai yhdessä muiden hankkeiden kanssa merkittäviä haitallisia vaikutuksia keskusta-alueiden kaupallisiin palveluihin ja niiden kehittämiseen. Samin yksityiskhtaisemmassa suunnittelussa tulee kiinnittää erityistä humita alueiden saavutettavuuteen jukk- ja kevyellä liikenteellä. Tilaan vaativan kaupan suuryksikön tai myymäläkeskittymän enimmäismititus n Jensuun TP-e alueella k-m² Seudulliset ampumaradat ja ampumamelualueet Maakuntakaavatilanne Ampumaratja ja niiden melualueita n maakuntakaavallisesti käsitelty maakuuntakaavan 2. vaiheessa, jka hyväksyttiin ja vahvistettiin ympäristöministeriössä. Jensuun kaupunkiseudulta seudullisesti merkittävinä ampumaratina melualueineen esitettiin Phjis-Karjalan Rajavartistn hallinnassa leva Onttlan ampumarata Kntilahdella ja sillin Phjis-Karjalan Prikaatin hallinnassa llut Kntirannan ampumarata Kntirannassa. Valtakunnalliset alueidenkäyttötavitteet Täydentyy 19

20 Nykytilanne Keskeisiä seudulliseen ampumarataan liittyviä maakuntakaavassa ratkaistavia kysymyksiä vat lleet: - Kntirannan lakkautuneen varuskunta-alueen uusi maankäyttö - Maakunnallisen/seudullisen ampumaradan sijittamisvaihtehdt Jensuun seudun ampumaurheilijat ja metsästäjät vat käyttäneet harjituspaikkinaan ampumaratja Kntirannan varuskunnassa ja Phjis-Karjalan rajavartistssa Onttlassa. Kntirannan ampumaratjen käyttö n lppunut kesällä 2013 varuskunnan lakkauttamisen myötä ja rajavartistn Onttlan ampumaratjen siviilikäyttö lppuu vuden 2015 alussa. Tiet siviiliammuntjen päättymisestä kahdella kaupunkiseudun keskeisimmällä ampumaradalla n jhtanut siihen, että maakuntakaavassa n lähdetty aktiivisesti etsimään vaihtehtista / vaihtehtisia sijituspaikkja seudullisesti merkittävälle ampumaurheilukeskukselle. Samaan aikaan vuden 2013 lpussa lakkautuneen Kntirannan varuskunta-alueen ampumaratja n valtin timesta purettu ja maaperää puhdistettu tulevaisuuden uuteen käyttöön sveltuvaksi. Jensuun kaupunkiseudulla n ajauduttu tilanteeseen, että siviiliammunnille ei vuden 2014 jälkeen le enää riittävän laadukasta paikkaa Jensuun kaupunkiseudulla. Pieniä eri seurjen ampuratja n tällä hetkellä muutamia eri pulilla kaupunkiseutua vähän etäämmällä Jensuun kantakaupungista. Laaja ja mnipulinen harrastus- ja kilpailutiminta vaatii timiakseen kuitenkin laadukkaan ampumaurheilukeskustasisen ampumaradan Jensuun kaupunkiseudulta. Vaihtehtisia käsittelytapja Maakuntakaavalunnksessa sitetaan vaihtehtisia ratkaisuja seudullisen ampumaradan löytymiseksi. Esitetyt vaihtehdt vat: VE1 Kntirannan ampumarata kivääri- ja pistliammunnalle sekä Hammaslahden ampumarata haulikkammunnalle VE2 Uknnurmen alue Kntilahdella kaikki aselajit kehitettävänä ampumaratana VE3 Paihlan alue Kntilahdella kaikki aselajit kehitettävänä ampumaratana Suunnitteluperiaatteet ja tavitteet Maakuntakaavassa sitetaan vähintään seudullista merkitystä maava ampumarata / ampumaradat Jensuun kaupunkiseudulle. Maakuntakaavassa esitettävät ratkaisut phjautuvat maakuntaliitn vunna 2013 laatimaan esiselvitykseen ja sen phjalta knsultin laatimaan Jensuun seudun ampumarataselvitykseen. Ampumarataselvityksessä n tarkemmin selvitetty ja vertailtu neljän alueen sveltuvuutta ja vaikutuksia ampumaratakäyttöön. Keskeisiä seudulliseen ampumarataan liittyviä tavitteita vat: - Mahdllistetaan ampumaharrastustiminnan jatkuminen Jensuun kaupunkiseudulla Onttlan ampumaradan sulkeutuessa siviilikäytöltä 20

YLEISTAVOITTEET 21.12.2010

YLEISTAVOITTEET 21.12.2010 YLEISTAVOITTEET 21.12.2010 Kaupunkiseutua (kk rakennemallin aluetta) kskevat yleistavitteet Aluerakenteella vastataan glbalisaatin mukanaan tumiin haasteisiin ja tetaan humin maakunnan asema Itämeren alueella

Lisätiedot

Muurikkalan osayleiskaavan 2. vaihe

Muurikkalan osayleiskaavan 2. vaihe MIEHIKKÄLÄN KUNTA Muurikkalan sayleiskaavan 2. vaihe arviintisuunnitelma FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY 68789-P21395 arviintisuunnitelma I (I) Salmaa Kristina / Reinikainen Kuisma Sisällysluettel 1 Suunnittelualue...

Lisätiedot

kohde 114, Vuohisaaren syväsataman asemakaavan muutos ja laajennus

kohde 114, Vuohisaaren syväsataman asemakaavan muutos ja laajennus Savnlinnan kaupunki Khde 114, Vuhisaaren syväsataman asemakaavan muuts ja laajennus, Savnlinnan kaupunki khde 114, Vuhisaaren syväsataman asemakaavan muuts ja laajennus Osallistumis- ja arviintisuunnitelma

Lisätiedot

HAAPAJÄRVEN KESKUSTAN OSAYLEISKAAVA 2035

HAAPAJÄRVEN KESKUSTAN OSAYLEISKAAVA 2035 HAAPAJÄRVEN KESKUSTAN OSAYLEISKAAVA 2035 Haapajärvenkaupunki LIITE A HAAPAJÄRVENKESKUSTANOSAYLEISKAAVA2035 OSALLISTUMISJAARVIOINTISUUNNITELMA 16.6.2011,päivitetty15.11.2011,5.3.2012 Nähtävillä4.7. 31.8.2011

Lisätiedot

Pohjois-Karjalan 4. vaihemaakuntakaava. Maakuntakaavamerkinnät ja -määräykset

Pohjois-Karjalan 4. vaihemaakuntakaava. Maakuntakaavamerkinnät ja -määräykset Pohjois-Karjalan 4. vaihemaakuntakaava Maakuntakaavamerkinnät ja -määräykset 2015 Maakuntakaavamerkinnät ja -määräykset TAAJAMATOIMINTOJEN ALUEET (A) Aluevarausmerkinnällä osoitetaan taajamatoimintojen

Lisätiedot

PROJEKTISUUNNITELMA 26.4.2010

PROJEKTISUUNNITELMA 26.4.2010 1 Tarjuspyyntö, LIITE 4. NAANTALIN STRATEGISEN YLEISKAAVA PROJEKTISUUNNITELMA 26.4.2010 Tämä prjektisuunnitelma sittaa mm. strategisen yleiskaavan tarpeellisuuden, kuinka laatimisprsessi n tarkitus viedä

Lisätiedot

Joensuun kaupunkiseudun yhdyskuntarakenteen kehittäminen vuoteen 2030

Joensuun kaupunkiseudun yhdyskuntarakenteen kehittäminen vuoteen 2030 Joensuun kaupunkiseudun yhdyskuntarakenteen kehittäminen vuoteen 2030 1. Johdanto Määritelmä: Joensuun kaupunkiseudulla tarkoitetaan Joensuun ja Outokummun kaupunkien ja Kontiolahden, Liperin ja Polvijärven

Lisätiedot

Virojoki-Vaalimaa osayleiskaavan muutos ja laajennus

Virojoki-Vaalimaa osayleiskaavan muutos ja laajennus VIROLAHDEN KUNTA Virjki-Vaalimaa sayleiskaavan muuts ja laajennus FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY 707-P24767 I (I) Reinikainen Kuisma Sisällysluettel 1 Mikä n sallistumis- ja?... 1 2 Suunnittelualue...

Lisätiedot

TIEDON SIIRTYMINEN YMPÄRISTÖPÄÄTÖKSENTEOSSA

TIEDON SIIRTYMINEN YMPÄRISTÖPÄÄTÖKSENTEOSSA TIEDON SIIRTYMINEN YMPÄRISTÖPÄÄTÖKSENTEOSSA ASIANTUNTIJATYÖPAJA ARKTINEN KESKUS 18.3.2011 Riitta Lönnström Suunnittelujohtaja Lapin liitto Maakuntakaavan tehtävät MRL 25 Maakuntakaavassa esitetään alueidenkäytön

Lisätiedot

KITEEN KAUPUNKI PYHÄJÄRVI, NIVUNKI, KARJALANJÄRVI, VALKIAJÄRVI, VALKIALAMPI ja PIENET LAMMET RANTA-ASEMAKAAVA UPM-KYMMENE OYJ

KITEEN KAUPUNKI PYHÄJÄRVI, NIVUNKI, KARJALANJÄRVI, VALKIAJÄRVI, VALKIALAMPI ja PIENET LAMMET RANTA-ASEMAKAAVA UPM-KYMMENE OYJ KITEEN KAUPUNKI PYHÄJÄRVI, NIVUNKI, KARJALANJÄRVI, VALKIAJÄRVI, VALKIALAMPI ja PIENET LAMMET RANTA-ASEMAKAAVA UPM-KYMMENE OYJ 1 OSALLISTUMIS JA ARVIOINTISUUNNITELMA (OAS) 3.3.2016(päivitetty) MIKÄ ON OSALLISTUMIS

Lisätiedot

KUHMON KAUPUNKI JONKERIN RANTA-ASEMAKAAVA TORNATOR OY OSALLISTUMIS JA ARVIOINTISUUNNITELMA (OAS)

KUHMON KAUPUNKI JONKERIN RANTA-ASEMAKAAVA TORNATOR OY OSALLISTUMIS JA ARVIOINTISUUNNITELMA (OAS) KUHMON KAUPUNKI JONKERIN RANTA-ASEMAKAAVA TORNATOR OY 1 OSALLISTUMIS JA ARVIOINTISUUNNITELMA (OAS) 3.4.2012 MIKÄ ON OSALLISTUMIS JA ARVIOINTISUUNNITELMA? Maankäyttö- ja rakennuslain 63 :n mukaan tulee

Lisätiedot

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA 14.1.2015, tarkistettu 29.4.2015 S U U N N IT T EL U JA T EK N IIK K A Osallistumis- ja arviintisuunnitelmassa kerrtaan kaavituksen päätavitteet, suunnittelun eteneminen,

Lisätiedot

Olli Ristaniemi KESKI-SUOMEN RAKENNEMALLI JA MAAKUNTAKAAVAN TARKISTAMINEN

Olli Ristaniemi KESKI-SUOMEN RAKENNEMALLI JA MAAKUNTAKAAVAN TARKISTAMINEN 7.10.2014 Olli Ristaniemi KESKI-SUOMEN RAKENNEMALLI JA MAAKUNTAKAAVAN TARKISTAMINEN 1 Suunnittelutyön yhteensovittamiseksi maakuntasuunnitelman ja maakuntaohjelman valmistelu yhdistettiin Tuloksena Keski-Suomen

Lisätiedot

CAVERION OYJ:N HALLITUKSEN TYÖJÄRJESTYS. 1. Hallituksen tehtävien ja toiminnan perusta. 2. Hallituksen kokoonpano ja valintamenettely

CAVERION OYJ:N HALLITUKSEN TYÖJÄRJESTYS. 1. Hallituksen tehtävien ja toiminnan perusta. 2. Hallituksen kokoonpano ja valintamenettely CAVERION OYJ:N HALLITUKSEN TYÖJÄRJESTYS 1. Hallituksen tehtävien ja timinnan perusta Hallituksen tehtävät ja timintaperiaatteet perustuvat Sumen lainsäädäntöön, erityisesti sakeyhtiölakiin ja arvpaperimarkkinalakiin

Lisätiedot

Pohjois-Karjalan maakuntakaavan 4. vaiheen tilannekatsaus. MAL työpaja Joensuu Pasi Pitkänen, Pohjois-Karjalan maakuntaliitto

Pohjois-Karjalan maakuntakaavan 4. vaiheen tilannekatsaus. MAL työpaja Joensuu Pasi Pitkänen, Pohjois-Karjalan maakuntaliitto Pohjois-Karjalan maakuntakaavan 4. vaiheen tilannekatsaus MAL työpaja Joensuu 29.09.2014 Pasi Pitkänen, Pohjois-Karjalan maakuntaliitto Maakuntakaavan 4. vaihe eteneminen MKH päätti käynnistää mk 4. vaiheen

Lisätiedot

REKISTERINPITÄJÄN MUUTOKSET: Toimintamalli muutostilanteessa

REKISTERINPITÄJÄN MUUTOKSET: Toimintamalli muutostilanteessa Rekisterinpitäjän muutkset 1(7) REKISTERINPITÄJÄN MUUTOKSET: Timintamalli muutstilanteessa Ptilasasiakirjan rekisterinpitäjä: alkutilanne Tiet ptilaan hidssa syntyvien asiakirjjen rekisterinpitäjästä tallennetaan

Lisätiedot

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA HALSUAN KUNTA A3 13.8.2014 HALSUAN KESKEISTEN TUULIVOIMAPUISTOJEN OSAYLEISKAAVA SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA Tuulivimasayleiskaavan vireilletuln yhteydessä laaditaan MRL 63 :n mukainen sallistumis- ja arviintisuunnitelma.

Lisätiedot

KANTA-HÄMEEN MAAKUNTAKAAVAKATSAUS 2016

KANTA-HÄMEEN MAAKUNTAKAAVAKATSAUS 2016 KANTA-HÄMEEN MAAKUNTAKAAVAKATSAUS 2016 23.11.2016 1 / 8 Maakuntakaavoitus Maakuntakaava on maankäyttö- ja rakennuslain (MRL 132/1999) mukainen pitkän aikavälin yleispiirteinen suunnitelma maakunnan yhdyskuntarakenteesta

Lisätiedot

KIRKKORANNAN ASEMAKAAVA JA ASEMAKAA- VAN MUUTOS

KIRKKORANNAN ASEMAKAAVA JA ASEMAKAA- VAN MUUTOS 1 KERIMÄEN KUNTA KIRKKORANNAN ASEMAKAAVA JA ASEMAKAA- VAN MUUTOS OSALLISTUMIS JA ARVIOINTISUUNNITELMA (OAS) 16.8.2011, tark. 12.12. 2011 MIKÄ ON OSALLISTUMIS JA ARVIOINTISUUNNITELMA? Maankäyttö- ja rakennuslain

Lisätiedot

Parikkalan kunta. Uukuniemen yleiskaavan muutos Osallistumis- ja arviointisuunnitelma Kaavamuutosalue

Parikkalan kunta. Uukuniemen yleiskaavan muutos Osallistumis- ja arviointisuunnitelma Kaavamuutosalue 83657 Parikkalan kunta Uukuniemen yleiskaavan muuts Osallistumis- ja arviintisuunnitelma 9.3.0 Osallistumis- ja arviintisuunnitelma n lakisääteinen (MRL 63 ) kaavan laatimiseen liittyvä asiakirja, jssa

Lisätiedot

KANNONKOSKI, KARSTULA, KINNULA, KIVIJÄRVI, KYYJÄRVI, PIHTIPUDAS, SAARIJÄRVI JA VIITASAARI

KANNONKOSKI, KARSTULA, KINNULA, KIVIJÄRVI, KYYJÄRVI, PIHTIPUDAS, SAARIJÄRVI JA VIITASAARI KANNONKOSKEN, KARSTULAN, KINNULAN, KIVIJÄRVEN, KYYJÄRVEN, PIHTIPUTAAN, SAARIJÄRVEN JA VIITASAAREN YHTEINEN TUULIVOIMAYLEISKAAVA OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA LUONNOS 22.2.2012/ 2.7.2012 / 29.10.2012/

Lisätiedot

Helsingin kaupunki Esityslista 8/2015 1 (5) Sosiaali- ja terveyslautakunta Sotep/7 28.04.2015

Helsingin kaupunki Esityslista 8/2015 1 (5) Sosiaali- ja terveyslautakunta Sotep/7 28.04.2015 Helsingin kaupunki Esityslista 8/2015 1 (5) 7 Perhekeskuspiltin valmistelutilanne HEL 2015-004845 T 06 00 00 Päätösehdtus Esittelijän perustelut päättää merkitä tiedksi perhekeskuspiltin valmistelun tilanteen.

Lisätiedot

LÄNSIVÄYLÄN KAUPALLISTEN PALVELUJEN NYKYTILAN SELVITYS Liite 3 (tark )

LÄNSIVÄYLÄN KAUPALLISTEN PALVELUJEN NYKYTILAN SELVITYS Liite 3 (tark ) LÄNSIVÄYLÄN KAUPALLISTEN PALVELUJEN NYKYTILAN SELVITYS Liite 3 (tark. 7.12.2016) Lähtökohdat Pieksämäen merkittävin tilaa vaativan kaupan alue on kehittynyt Pieksämäen kantakaupungin ja Naarajärven taajamakeskusten

Lisätiedot

KANTA-HÄMEEN MAAKUNTAKAAVAKATSAUS 2014

KANTA-HÄMEEN MAAKUNTAKAAVAKATSAUS 2014 KANTA-HÄMEEN MAAKUNTAKAAVAKATSAUS 2014 12.8.2014 1 / 8 Maakuntakaavoitus Maakuntakaava on maankäyttö- ja rakennuslain (MRL 132/1999) mukainen pitkän aikavälin yleispiirteinen suunnitelma maakunnan yhdyskuntarakenteesta

Lisätiedot

IIN RANNIKON JA SAARTEN OSAYLEISKAAVAN MUUTOS POHJOIS-IIN JAKOKUNTA, HIUE IIJOKISUUN OSA-ALUE (2)

IIN RANNIKON JA SAARTEN OSAYLEISKAAVAN MUUTOS POHJOIS-IIN JAKOKUNTA, HIUE IIJOKISUUN OSA-ALUE (2) IIN RANNIKON JA SAARTEN OSAYLEISKAAVAN MUUTOS POHJOIS-IIN JAKOKUNTA, HIUE IIJOKISUUN OSA-ALUE (2) KAAVASELOSTUS 19.12.2016 2 IIN KUNTA IIN RANNIKON JA SAARTEN OSAYLEISKAAVAN MUUTOS POHJOIS-IIN JAKOKUNTA,

Lisätiedot

ELY yleiskaavoituksen ohjaajana ja metsät ELYkeskuksen. Aimo Huhdanmäki Uudenmaan ELY-keskus Elinympäristöyksikön päällikkö

ELY yleiskaavoituksen ohjaajana ja metsät ELYkeskuksen. Aimo Huhdanmäki Uudenmaan ELY-keskus Elinympäristöyksikön päällikkö ELY yleiskaavoituksen ohjaajana ja metsät ELYkeskuksen näkökulmasta Aimo Huhdanmäki Uudenmaan ELY-keskus Elinympäristöyksikön päällikkö 30.8.2013 ELY:n tehtäviä (kytkös metsiin) Alueidenkäyttö, yhdyskuntarakenne

Lisätiedot

Kauppa. Alueiden käytön johtaja Päivi Liuska-Kankaanpää

Kauppa. Alueiden käytön johtaja Päivi Liuska-Kankaanpää Kauppa Alueiden käytön johtaja Päivi Liuska-Kankaanpää Satakunnan aluerakenne ja keskusverkko 2009, tarkistetun palvelurakennetilaston mukaan Satakunnan vaihemaakuntakaavan 2 kaupan ratkaisut perustuvat

Lisätiedot

KAINUUN KAUPAN VAIHEMAA- KUNTAKAAVA

KAINUUN KAUPAN VAIHEMAA- KUNTAKAAVA KAINUUN KAUPAN VAIHEMAA- KUNTAKAAVA Kaavamerkinnät ja - määräykset, luonnos 24.3.2014 Julkaisija: Kainuun Liitto Kauppakatu 1 87100 Kajaani Puh. 08 6155 41 / vaihde Faksi: 08 6155 4260 kirjaamo@kainuu.fi

Lisätiedot

DNA OY:N LAUSUNTO KUSTANNUSSUUNTAUTUNEEN HINNAN MÄÄRITTELYYN SOVELLETTAVASTA MENETELMÄSTÄ SUOMEN TELEVISIOLÄHETYSPALVELUIDEN MARKKINALLA

DNA OY:N LAUSUNTO KUSTANNUSSUUNTAUTUNEEN HINNAN MÄÄRITTELYYN SOVELLETTAVASTA MENETELMÄSTÄ SUOMEN TELEVISIOLÄHETYSPALVELUIDEN MARKKINALLA 1 (6) Vivi 1110/230/2013 DNA OY:N LAUSUNTO KUSTANNUSSUUNTAUTUNEEN HINNAN MÄÄRITTELYYN SOVELLETTAVASTA MENETELMÄSTÄ SUOMEN TELEVISIOLÄHETYSPALVELUIDEN MARKKINALLA [Liikesalaisuudet merkitty hakasulkein]

Lisätiedot

Kauppa. Yleisötilaisuus Karviassa Susanna Roslöf, maakunta-arkkitehti

Kauppa. Yleisötilaisuus Karviassa Susanna Roslöf, maakunta-arkkitehti Kauppa Yleisötilaisuus Karviassa 8.2.2017 Susanna Roslöf, maakunta-arkkitehti Satakunnan kokonaismaakuntakaava - Hyväksyttiin 2009 - YM vahvistuspäätöksellä voimaan 30.11.2011 - KHO: 13.3.2013 -kaupan

Lisätiedot

Parikkalan kunta. Kolmikannan Koirniemen osayleiskaava Osallistumis- ja arviointisuunnitelma

Parikkalan kunta. Kolmikannan Koirniemen osayleiskaava Osallistumis- ja arviointisuunnitelma LIITE 1. Osallistumis- ja arviintisuunnitelma 82136257 Parikkalan kunta Klmikannan Kirniemen sayleiskaava Osallistumis- ja arviintisuunnitelma 12.3.2014 Osallistumis- ja arviintisuunnitelma n lakisääteinen

Lisätiedot

MIKÄ ON MAAKUNTAKAAVA?

MIKÄ ON MAAKUNTAKAAVA? MIKÄ ON MAAKUNTAKAAVA? ETELÄ-KARJALAN LIITTO ALUESUUNNITTELU 2017 ARTO HÄMÄLÄINEN MIKÄ ON MAAKUNTAKAAVA? Kaavoituksella ohjataan hyvin arkisia asioita, joita ei välttämättä edes tule ajatelleeksi. Kuten

Lisätiedot

LENTOKENTÄN ALUEEN OSAYLEISKAAVAN LIIKENNESELVITYS

LENTOKENTÄN ALUEEN OSAYLEISKAAVAN LIIKENNESELVITYS LENTOKENTÄN ALUEEN OSAYLEISKAAVAN LIIKENNESELVITYS TYÖNUMERO: E27737 KAUHAVAN KAUPUNKI 4.9.2015 SWECO YMPÄRISTÖ OY LUONNOS Muutslista 4.9.2015 OIK OIK AJOK LUONNOS MUUTOS PÄIVÄYS HYVÄKSYNYT TARKASTANUT

Lisätiedot

Jyväskylän seudun rakennemalli 20X0 Rakennemallin etenemisen pääetapit

Jyväskylän seudun rakennemalli 20X0 Rakennemallin etenemisen pääetapit Rakennemallin etenemisen pääetapit 28.4.2009 Mtiiviseminaari, Jyväskylä Rakennemallin etenemisen pääetapit Prsessin kest n. 2 vutta Tärkeää itse strategiaprsessi Kuntien ait situtuminen ja sallistuminen

Lisätiedot

Parikkalan kunta. Koirniemen Asemakaava Osallistumis- ja arviointisuunnitelma Asemakaava-alue

Parikkalan kunta. Koirniemen Asemakaava Osallistumis- ja arviointisuunnitelma Asemakaava-alue 1511001590 Parikkalan kunta Kirniemen Asemakaava Osallistumis- ja arviintisuunnitelma 9.4.2014 Osallistumis- ja arviintisuunnitelma n lakisääteinen (MRL 63 ) kaavan laatimiseen liittyvä asiakirja, jssa

Lisätiedot

Satakunnan vaihemaakuntakaava 2 Valmisteluvaihe. Seudulliset yleisötilaisuudet

Satakunnan vaihemaakuntakaava 2 Valmisteluvaihe. Seudulliset yleisötilaisuudet Satakunnan vaihemaakuntakaava 2 Valmisteluvaihe Seudulliset yleisötilaisuudet KAAVOITUSMENETTELY MAAKUNTAKAAVA (MRL 19 Maakunnan liiton tehtävät, MRL 25 Maakunnan suunnittelun tehtävät, MRL 26 Maakunnan

Lisätiedot

Omaishoitajienkuntoutuskurssit

Omaishoitajienkuntoutuskurssit Terveyssast Kuntutusryhmä Omaishitajienkuntutuskurssit Omaishitajien kuntutuskurssit, Omaishitajien kuntutuskurssit Tiedtustilaisuus Kela uudistaa kurssipalveluja mikä muuttuu? 29.8.2012 Kelan Käpylän

Lisätiedot

YLÄMYLLYN ASEMAKAAVAN MUUTOS KORTTELI 157

YLÄMYLLYN ASEMAKAAVAN MUUTOS KORTTELI 157 Liperin kunta, 1(10) LIPERIN KUNTA YLÄMYLLYN ASEMAKAAVAN MUUTOS KORTTELI 157 OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA 1. MIKÄ ON OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA Maankäyttö- ja rakennuslain 63 :n mukaan

Lisätiedot

ASEMAKAAVAN MUUTOS, NEITSYTMÄKI, KORTTELI 658

ASEMAKAAVAN MUUTOS, NEITSYTMÄKI, KORTTELI 658 ASEMAKAAVAN MUUTOS, NEITSYTMÄKI, KORTTELI 658 OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA (OAS) 15.8.2016 KUNTA Euran kunta 050 KYLÄ Kauttua 406 KORTTELI 658 TONTTI 3 KIINTEISTÖT 2:574 (osa) 2:261 Kaavan laatija

Lisätiedot

Kirkonkylän osayleiskaava

Kirkonkylän osayleiskaava Kirkonkylän osayleiskaava Yleiskaavapäällikkö Anita Pihala 8.6.2016 1 Osayleiskaavatyö alkaa... Miksi? Kirkonkylän kehittämistä varten laaditaan osayleiskaava, jossa ratkaistaan alueen maankäytölliset

Lisätiedot

Kärsämäen kunta Kaavoituskatsaus 2016

Kärsämäen kunta Kaavoituskatsaus 2016 1 Kärsämäen kunta Kaavoituskatsaus 2016 Hyväksytty: Valtuusto 29.11.2016 97 2 1. Yleistä kaavoituskatsauksesta Maankäyttö- ja rakennuslaki (MRL) sekä maankäyttö- ja rakennusasetus (MRA) säätelevät kaavoitusta

Lisätiedot

KAAVIN KUNTA KAAVINJÄRVI RIKKAVESI YMPÄRISTÖN RANTAOSAYLEISKAAVAN MUUTOS. 1 MIKÄ ON OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA (OAS)

KAAVIN KUNTA KAAVINJÄRVI RIKKAVESI YMPÄRISTÖN RANTAOSAYLEISKAAVAN MUUTOS. 1 MIKÄ ON OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA (OAS) FCG Suunnittelu ja tekniikka Oy OAS 1 (5) KAAVIN KUNTA KAAVINJÄRVI RIKKAVESI YMPÄRISTÖN RANTAOSAYLEISKAAVAN MUUTOS. OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA 1 MIKÄ ON OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA

Lisätiedot

Uniapneaoireyhtymää sairastavien aikuisten kuntoutuskurssit, osittaiset perhekurssit

Uniapneaoireyhtymää sairastavien aikuisten kuntoutuskurssit, osittaiset perhekurssit Terveyssast Kuntutusryhmä Uniapneaireyhtymää sairastavien aikuisten kuntutuskurssit, sittaiset perhekurssit Tiedtustilaisuus Kela uudistaa kurssipalveluja mikä muuttuu? 29.8.2012 Kelan Käpylän timital

Lisätiedot

Yhteistyösopimus Kaupunkitutkimus ja metropolipolitiikka tutkimus- ja yhteistyöohjelman toteuttamisesta vuosina 2015 2018

Yhteistyösopimus Kaupunkitutkimus ja metropolipolitiikka tutkimus- ja yhteistyöohjelman toteuttamisesta vuosina 2015 2018 Yhteistyöspimus Kaupunkitutkimus ja metrpliplitiikka -tutkimus- ja yhteistyöhjelman tteuttamisesta vusina 2015 2018 Yhteistyöspimus Kaupunkitutkimus ja metrpliplitiikka tutkimus- ja yhteistyöhjelman tteuttamisesta

Lisätiedot

Janakkalan kunta Tervakoski

Janakkalan kunta Tervakoski Janakkalan kunta Tervakoski 25.4.2014 1 Lepola Asemakaavan muutos Osallistumis- ja arviointisuunnitelma ALUEEN SIJAINTI Alue sijaitsee noin 1,5 km etäisyydellä Tervakosken liikekeskustasta, Vanhan kylän

Lisätiedot

SATAKUNTALIITTO SATAKUNNAN VAIHEMAAKUNTAKAAVA 1. Tuulivoimatuotannolle parhaiten soveltuvat alueet

SATAKUNTALIITTO SATAKUNNAN VAIHEMAAKUNTAKAAVA 1. Tuulivoimatuotannolle parhaiten soveltuvat alueet SATAKUNTALIITTO SATAKUNNAN VAIHEMAAKUNTAKAAVA 1 Tuulivoimatuotannolle parhaiten soveltuvat alueet Ehdotusvaihe 2012 Kaavamerkinnät ja määräykset 10092012 MAAKUNTAKAAVATOIMIKUNTA 10.9.2012 Satakunnan vaihemaakuntakaava

Lisätiedot

Lasten niveltulehdusta sairastavien sopeutumisvalmennuskurssit

Lasten niveltulehdusta sairastavien sopeutumisvalmennuskurssit Terveyssast Kuntutusryhmä Lasten niveltulehdusta sairastavien speutumisvalmennuskurssit Nurten speutumisvalmennuskurssit, sittaiset t Tiedtustilaisuus Kela uudistaa kurssipalveluja mikä muuttuu? 29.8.2012

Lisätiedot

Kuopion kaupunki Pöytäkirja 1/2016 1 (1) Kaupunkirakennelautakunta 7 27.01.2016. 7 Asianro 201/10.00.02.01/2016

Kuopion kaupunki Pöytäkirja 1/2016 1 (1) Kaupunkirakennelautakunta 7 27.01.2016. 7 Asianro 201/10.00.02.01/2016 Kupin kaupunki Pöytäkirja 1/2016 1 (1) 7 Asianr 201/10.00.02.01/2016 Puijnlaaksn etelärinteen tnttien luvutusehdt Kiinteistöjhtaja Jari Kyllönen Maamaisuuden hallintapalvelujen tukipalvelut Tekninen lautakunta

Lisätiedot

1. Yleistä. Tavoitteet vuodelle 2016

1. Yleistä. Tavoitteet vuodelle 2016 Timintasuunnitelma 2016 1. Yleistä JyväsRiihi ry n vunna 2000 perustettu maaseudun kehittämisyhdistys eli Leader-ryhmä. Yhdistys aktivi alueen timijita maehtiseen kehittämiseen ja yhteistyöhön. Timinnan

Lisätiedot

Ylitornio. Alkkulan asemakaavan muutos Kortteli 32a OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA (OAS)

Ylitornio. Alkkulan asemakaavan muutos Kortteli 32a OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA (OAS) Seitap Oy Osallistumis- ja arviointisuunnitelma 1 Ylitornio Alkkulan asemakaavan muutos OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA (OAS) 30.6.2016 YLITORNIO KUNTA SEITAP OY 2016 Seitap Oy Osallistumis- ja arviointisuunnitelma

Lisätiedot

Asemakaava-alueiden ulkopuolinen rakentaminen Uudellamaalla, maakuntakaavoituksen näkökulma. Maija Stenvall, Uudenmaan liitto

Asemakaava-alueiden ulkopuolinen rakentaminen Uudellamaalla, maakuntakaavoituksen näkökulma. Maija Stenvall, Uudenmaan liitto Asemakaava-alueiden ulkopuolinen rakentaminen Uudellamaalla, maakuntakaavoituksen näkökulma Maija Stenvall, Uudenmaan liitto MAL verkosto Oulu 13.11.2012 Uudenmaan 2. vaihemaakuntakaava 2 Suunnittelualueena

Lisätiedot

ASEMAKAAVAN MUUTOS, YHDYSTIEN TEOLLISUUSALUE

ASEMAKAAVAN MUUTOS, YHDYSTIEN TEOLLISUUSALUE ASEMAKAAVAN MUUTOS, YHDYSTIEN TEOLLISUUSALUE KORTTELI 221 OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA (OAS) 24.10.2016 KUNTA Euran kunta 050 KYLÄ Köylypolvi 432 KORTTELI 221 TONTIT 1 ja 2 Kaavan laatija REJLERS

Lisätiedot

VARSINAIS-SUOMEN TAAJAMIEN MAANKÄYTÖN, PALVELUIDEN JA LIIKENTEEN VAIHEMAAKUNTAKAAVA. Kaavoituksen ajankohtaispäivä 5.6.2014 Heikki Saarento

VARSINAIS-SUOMEN TAAJAMIEN MAANKÄYTÖN, PALVELUIDEN JA LIIKENTEEN VAIHEMAAKUNTAKAAVA. Kaavoituksen ajankohtaispäivä 5.6.2014 Heikki Saarento VARSINAIS-SUOMEN TAAJAMIEN MAANKÄYTÖN, PALVELUIDEN JA LIIKENTEEN VAIHEMAAKUNTAKAAVA Kaavoituksen ajankohtaispäivä 5.6.2014 Heikki Saarento Maakuntakaavatilanne Varsinais-Suomessa on voimassa seutukunnittain

Lisätiedot

Kaavamerkinnät ja -määräykset

Kaavamerkinnät ja -määräykset SATAKUNTALIITTO SATAKUNNAN VAIHEMAAKUNTAKAAVA 1 Maakunnallisesti merkittävät tuulivoimatuotannon alueet Kaavamerkinnät ja -määräykset Satakunnan vaihemaakuntakaavan 1 kaavamerkinnät ja määräykset ovat

Lisätiedot

Tarkemmat tiedot ovat luettavissa Pirkanmaan liiton maakuntakaavoituksen internetsivuilta osoitteessa:

Tarkemmat tiedot ovat luettavissa Pirkanmaan liiton maakuntakaavoituksen internetsivuilta osoitteessa: LIITE Ruoveden kunnan kaavoituskatsaus 2016 MAAKUNTAKAAVOJEN TARKASTELU Pirkanmaalla on valmisteilla uusi kokonaismaakuntakaava, joka voimaan tullessaan korvaa nykyisen Pirkanmaan 1. maakuntakaava n sekä

Lisätiedot

Lausuntopyyntökysely

Lausuntopyyntökysely SOSIAALI-JA 1 0 TERVEYSMINISTERIÖ Lausuntpyyntökysely Ohjeet: Sähköisessä kyselylmakkeessa vi liikkua edestakaisin painamalla Edellinen- tai Seuraava - painikkeita. Kyselyssä n mahdllista edetä vastaamatta

Lisätiedot

SPL TAMPEREEN PIIRI: SEURATUTOROINTI

SPL TAMPEREEN PIIRI: SEURATUTOROINTI SPL TAMPEREEN PIIRI: SEURATUTOROINTI Tampellan esplanadi 6, 33100 Tampere, puh. 010 841 1880, fax 010 841 1888, www.pallliitt.fi/tampere Jaettu vastuu auttaa yhteisöä kehittymään Ihmisyhteisöt rakentuvat

Lisätiedot

Kauppa ja kaavoitus. Suomen Ympäristöoikeustieteen Seuran ympäristöoikeuspäivä Klaus Metsä-Simola

Kauppa ja kaavoitus. Suomen Ympäristöoikeustieteen Seuran ympäristöoikeuspäivä Klaus Metsä-Simola Kauppa ja kaavoitus Suomen Ympäristöoikeustieteen Seuran ympäristöoikeuspäivä 8.9.2011 OTL 2 Kauppa ja kaavoitus Esityksen sisältö Johdanto Maankäyttö- ja rakennuslain muutos 15.4.2011 Uusi 9 a luku Tausta

Lisätiedot

1 MIKÄ ON OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA

1 MIKÄ ON OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA 1 LIPERIN KUNTA KÄSÄMÄN OSAYLEISKAAVAN MUUTTAMINEN OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA 1 MIKÄ ON OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA Maankäyttö- ja rakennuslain 63 :n mukaan tulee kaavoitustyöhön sisällyttää

Lisätiedot

Osallistumis- ja arviointisuunnitelma 10.6.2014

Osallistumis- ja arviointisuunnitelma 10.6.2014 Tohmajärven kunta Niiralan alue Asemakaavan muutos ja laajennus Asemakaavan muutos koskee Tohmajärven kunnan Niiralan alueen asemakaavan kortteleita 2, 3, 4, 15 ja 22 sekä niihin liittyviä katualueita.

Lisätiedot

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA (OAS) Alavuden rantaosayleiskaavan 2. osan muutos Kuorasjärvi, pohjoisosa, Kuusikallio

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA (OAS) Alavuden rantaosayleiskaavan 2. osan muutos Kuorasjärvi, pohjoisosa, Kuusikallio OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA (OAS) Alue Alavuden rantaosayleiskaavan 2. osan muutos Kuorasjärvi, pohjoisosa, 10-405-23-89 Kuusikallio Maankäyttö- ja rakennuslain 63 1 momentin mukaan kaavaa laadittaessa

Lisätiedot

Katsaus maakuntakaavoituksen. Maisema-analyysin kurssi Aalto-yliopisto 30.11.2015

Katsaus maakuntakaavoituksen. Maisema-analyysin kurssi Aalto-yliopisto 30.11.2015 Katsaus maakuntakaavoituksen maailmaan Maisema-analyysin kurssi Aalto-yliopisto 30.11.2015 Iltapäivän sisältö Mikä on Uudenmaan liitto? Entä maakuntakaava? Maakunta-arkkitehti Kristiina Rinkinen Maisema-arkkitehdin

Lisätiedot

Maahantuojat: omavalvontasuunnitelman ja sen toteutumisen tarkastuslomakkeen käyttöohje

Maahantuojat: omavalvontasuunnitelman ja sen toteutumisen tarkastuslomakkeen käyttöohje Esittelijä Nurttila Annika Sivu/sivut 1 / 6 Maahantujat: mavalvntasuunnitelman ja sen tteutumisen tarkastuslmakkeen käyttöhje Tarkastuksen tavitteena n selvittää, nk maahantujalla mavalvntasuunnitelmassaan

Lisätiedot

TERVON KUNTA ALLAAN TILAN ASEMAKAAVA ( ) OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA. 1 Hankekuvaus

TERVON KUNTA ALLAAN TILAN ASEMAKAAVA ( ) OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA. 1 Hankekuvaus FCG Suunnittelu ja tekniikka Oy Osallistumis- ja arviointisuunntelma 1 ( 6 ) TERVON KUNTA ALLAAN TILAN ASEMAKAAVA (844-411-7-1) OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA 1 Hankekuvaus Asemakaava koskee Tervon

Lisätiedot

TAMPEREEN EV.LUT. SEURAKUNTAYHTYMÄ PÖYTÄKIRJA 7/2014 1(15) Perheneuvontatyön johtokunta Kokous 20.10.2014

TAMPEREEN EV.LUT. SEURAKUNTAYHTYMÄ PÖYTÄKIRJA 7/2014 1(15) Perheneuvontatyön johtokunta Kokous 20.10.2014 TAMPEREEN EV.LUT. SEURAKUNTAYHTYMÄ PÖYTÄKIRJA 7/2014 1(15) Aika 20.10.2014 kl 17:15-18:36 Paikka Perheasiain neuvttelukeskus Osallistujat Jäsenet Käpylä, Tarja puheenjhtaja Andreassn, Kari Hankela, Jussi

Lisätiedot

Lausunto sähköisen median viestintäpoliittisesta ohjelmasta

Lausunto sähköisen median viestintäpoliittisesta ohjelmasta Helsinki 17.10.2012 Eduskunnan liikenne- ja viestintävalikunnalle Viite: VNS 4/2012 vp Lausunt sähköisen median viestintäpliittisesta hjelmasta Viestinnän Keskusliitt kiittää mahdllisuudesta antaa lausunt

Lisätiedot

Lausunto 1 (3) Dnro 511/05.01/2016. Aluesuunnittelu/ Heli Vauhkonen. Kirkkonummen kunta PL KIRKKONUMMI. Lausuntopyyntö

Lausunto 1 (3) Dnro 511/05.01/2016. Aluesuunnittelu/ Heli Vauhkonen. Kirkkonummen kunta PL KIRKKONUMMI. Lausuntopyyntö Lausunto 1 (3) 29.12.2016 Dnro 511/05.01/2016 Aluesuunnittelu/ Heli Vauhkonen Kirkkonummen kunta PL 20 02401 KIRKKONUMMI Lausuntopyyntö 11.11.2016 Lausunto Rastirannan ranta-asemakaavan luonnoksesta Kirkkonummen

Lisätiedot

PALTAMON KUNTA Tekniset palvelut

PALTAMON KUNTA Tekniset palvelut 1 (8) Tekniset palvelut asemakaavan muutos Osallistumis- ja arviointisuunnitelma Paltamon kirkonkylän asemakaava-alueen korttelit 22, 23 ja 27 sekä niihin liittyvät vesi-, liikenne- ja viheralueet. Suunnittelualue

Lisätiedot

TENGBOM ERIKSSON ARKKITEHDIT OY KITEEN KAUPUNKI

TENGBOM ERIKSSON ARKKITEHDIT OY KITEEN KAUPUNKI TENGBOM ERIKSSON ARKKITEHDIT OY KITEEN KAUPUNKI KITEEN KAUPUNKI Paloaseman asemakaava asemakaavan muutos YLEISTÄ Kiteen kaupunginhallitus on 5.10.2015 252 päättänyt käynnistää Paloaseman asemakaavan laatimisen

Lisätiedot

Kaavoituksen tulevaisuus Työnjako IHA:n ja kunnan välillä? Merja Vikman-Kanerva

Kaavoituksen tulevaisuus Työnjako IHA:n ja kunnan välillä? Merja Vikman-Kanerva Kaavoituksen tulevaisuus Työnjako IHA:n ja kunnan välillä? Merja Vikman-Kanerva 26.4.2016 Maakuntakaavan toimintaympäristö muutoksessa Kaavoituksen tulee vastata aluehallintouudistuksen tarpeisiin Kaavaprosessia

Lisätiedot

Maakuntakaavoitus ase- ja ampumaharrastuksen kannalta

Maakuntakaavoitus ase- ja ampumaharrastuksen kannalta Maakuntakaavoitus ase- ja ampumaharrastuksen kannalta Tuli seis vai turvallisia laukauksia -seminaari 25.4.2008 Johtaja Riitta Murto-Laitinen, Uudenmaan liitto 2 MAAKUNNAN KEHITTÄMISEN MALLI 3 MAANKÄYTTÖ-

Lisätiedot

VIHI-Forssan seudun yritysten vihreän kilpailukyvyn ja innovaatioiden kehittäminen (2012-2013) Poistotekstiilit 2012, Workshop -ryhmät 1-4

VIHI-Forssan seudun yritysten vihreän kilpailukyvyn ja innovaatioiden kehittäminen (2012-2013) Poistotekstiilit 2012, Workshop -ryhmät 1-4 VIHI-Frssan seudun yritysten vihreän kilpailukyvyn ja innvaatiiden kehittäminen (2012-2013) Pisttekstiilit 2012, Wrkshp -ryhmät 1-4 HAMK Frssa 24.5.2012 1. Suljetun tekstiilimateriaalin kierrn kehittäminen

Lisätiedot

HAKUOHJE LIIKUNNALLISEN ILTAPÄIVÄTOIMINNAN KEHITTÄMISAVUSTUKSIA VARTEN LUKUVUODELLE 2007-2008

HAKUOHJE LIIKUNNALLISEN ILTAPÄIVÄTOIMINNAN KEHITTÄMISAVUSTUKSIA VARTEN LUKUVUODELLE 2007-2008 1(5) HAKUOHJE LIIKUNNALLISEN ILTAPÄIVÄTOIMINNAN KEHITTÄMISAVUSTUKSIA VARTEN LUKUVUODELLE 2007-2008 YLEISTÄ Liikunnallisen iltapäivätiminnan kehittämishankkeiden tukemiseen liittyviä valtinavustuksia jaettaessa

Lisätiedot

Storklubbin asemakaavan muutos kortteleissa , Ala-Ähtävä. Osallistumis- ja arviointisuunnitelma (OAS) Kaavakoodi:

Storklubbin asemakaavan muutos kortteleissa , Ala-Ähtävä. Osallistumis- ja arviointisuunnitelma (OAS) Kaavakoodi: Storklubbin asemakaavan muutos kortteleissa 111-115, Ala-Ähtävä Osallistumis- ja arviointisuunnitelma (OAS) Kaavakoodi: 599417201404 2 Sisällysluettelo: 1. SUUNNITTELUALUE... 3 2. LÄHTÖKOHDAT JA TAVOITTEET...

Lisätiedot

Merkinnällä osoitetaan sekoittuneen vakituisen asumisen, vapaa-ajan asumisen sekä matkailun ja virkistyksen kehittämisvyöhyke.

Merkinnällä osoitetaan sekoittuneen vakituisen asumisen, vapaa-ajan asumisen sekä matkailun ja virkistyksen kehittämisvyöhyke. Asumisen ja vapaaajanasumisen vetovoima-alue sekoittuneen vakituisen asumisen, vapaa-ajan asumisen sekä matkailun ja virkistyksen kehittämisvyöhyke. Suunnittelumääräys: Kehittämisvyöhykkeellä on mahdollista

Lisätiedot

Alue- ja yhdyskuntarakenne sekä taajamat Pohjois-Karjalan maakuntakaavassa. Pohjois-Karjalan maakuntakaavan 4. vaihe, taustaselvitys

Alue- ja yhdyskuntarakenne sekä taajamat Pohjois-Karjalan maakuntakaavassa. Pohjois-Karjalan maakuntakaavan 4. vaihe, taustaselvitys Alue- ja yhdyskuntarakenne sekä taajamat Pohjois-Karjalan maakuntakaavassa Pohjois-Karjalan maakuntakaavan 4. vaihe, taustaselvitys Alue- ja yhdyskuntarakenne sekä taajamat Pohjois- Karjalan maakuntakaavassa

Lisätiedot

Valtuutettu Antero Aulakosken valtuustoaloite Fennovoiman hankkeeseen valmistautumisesta

Valtuutettu Antero Aulakosken valtuustoaloite Fennovoiman hankkeeseen valmistautumisesta Valtuutettu Anter Aulaksken valtuustalite Fennviman hankkeeseen valmistautumisesta Valtuustalite Valtuutettu Anter Aulaksken valtuustkysymys 31.8.2015/Selntek Fennviman hankkeesta ja siihen valmistautumisesta:

Lisätiedot

Seitap Oy 2016 Pello, Pellon asemakaava Kirkon kortteli. Pellon asemakaava Kirkon kortteli. ASEMAKAAVAN SELOSTUS (Luonnosvaihe)

Seitap Oy 2016 Pello, Pellon asemakaava Kirkon kortteli. Pellon asemakaava Kirkon kortteli. ASEMAKAAVAN SELOSTUS (Luonnosvaihe) Pellon asemakaava Kirkon kortteli ASEMAKAAVAN SELOSTUS 12.4.2016 (Luonnosvaihe) Pellon kunta Seitap Oy 2016 1. PERUS- JA TUNNISTETIEDOT Kaavan laatija: Seitap Oy, Ainonkatu 1, 96200 Rovaniemi Vastaava

Lisätiedot

Kainuun kaupan palveluverkkoselvitys Page 1

Kainuun kaupan palveluverkkoselvitys Page 1 Kainuun kaupan palveluverkkoselvitys 31.3.2014 Page 1 Kaupan palveluverkkoselvityksessä: Selvitettiin Kainuun kaupan palvelurakenteen ja yhdyskuntarakenteen kehitys, nykytilanne ja kehitysnäkymät Laadittiin

Lisätiedot

KESKUSTAN OSAYLEISKAAVA

KESKUSTAN OSAYLEISKAAVA KEURUUN KAUPUNKI KESKUSTAN OSAYLEISKAAVA Osallistumis- ja arviointisuunnitelma Tämä osallistumis- ja arviointisuunnitelma koskee Keuruun keskustaajaman oikeusvaikutteisen osayleiskaavan laatimistyötä.

Lisätiedot

Kaava Oj 18 Ojakkalan urheilutalon ympäristön asemakaavamuutos

Kaava Oj 18 Ojakkalan urheilutalon ympäristön asemakaavamuutos Kaava Oj 18 Ojakkalan urheilutalon ympäristön asemakaavamuutos Tavoitteet (Kaavan Oj 15 tavoitteiden päivitys) Kh 30.5.2016 82 Kh liite 1 Kate 11.5.2016 40 Kate om Asia 75/10.02.03/2016 Kaavan laatijat:

Lisätiedot

Hyökännummi Kortteli 801 asemakaavan muutos

Hyökännummi Kortteli 801 asemakaavan muutos 1(7) HYÖKÄNNUMMI KORTTELI 801 ASEMAKAAVAN MUUTOS OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA PROJ. NRO 256 Hyökännummi Kortteli 801 asemakaavan muutos OSOITE TAI MUU PAIKANNUS Sijainti on osoitettu oheisessa

Lisätiedot

Lieksan kaupunki, Koli Kolin Cultura asemakaava (6) LIEKSAN KAUPUNKI KOLI KOLIN CULTURA ASEMAKAAVA OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA

Lieksan kaupunki, Koli Kolin Cultura asemakaava (6) LIEKSAN KAUPUNKI KOLI KOLIN CULTURA ASEMAKAAVA OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA 1.10.2015 1 (6) LIEKSAN KAUPUNKI KOLI KOLIN CULTURA ASEMAKAAVA OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA 1. HANKEKUVAUS Asemakaava koskee Purnulammen ja Ylä-Kolintien välistä aluetta. Alueen sijainti ilmenee

Lisätiedot

KOLMIPORTAINEN TUKI ESIOPETUKSESSA (POL 16, 16a, 17, 17a )

KOLMIPORTAINEN TUKI ESIOPETUKSESSA (POL 16, 16a, 17, 17a ) KOLMIPORTAINEN TUKI ESIOPETUKSESSA (POL 16, 16a, 17, 17a ) YLEINEN TUKI Yleinen tuki n jkaiselle lapselle annettavaa esipetusta, jssa hänen yksilölliset tarpeensa ja ppimisedellytyksensä humiidaan yhteistyössä

Lisätiedot

Sivu 1. OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA (MRL 63. ) Kaavoitusosasto TUOVILA Asemakaavan muutos Tuovilan koulu

Sivu 1. OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA (MRL 63. ) Kaavoitusosasto TUOVILA Asemakaavan muutos Tuovilan koulu Sivu 1 OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA (MRL 63. ) Kaavoitusosasto 12.9.2016 TUOVILA Asemakaavan muutos Tuovilan koulu Sivu 1 Osallistumis- ja arviointisuunnitelman tarkoitus Kaavaa laadittaessa tulee

Lisätiedot

MIKÄ ON MAAKUNTAKAAVA?

MIKÄ ON MAAKUNTAKAAVA? MIKÄ ON MAAKUNTAKAAVA? 2 maakuntakaavoitus on suunnittelua, jolla päätetään maakunnan tai useamman kunnan suuret maankäytön linjaukset. Kaava on kartta tulevaisuuteen Kaavoituksella ohjataan jokaisen arkeen

Lisätiedot

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA (OAS)

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA (OAS) OAS 1 (6) TURUNKANKAAN ASEMAKAAVA OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA (OAS) 7.2.2014 MIKÄ ON OSALLISTUMIS JA ARVIOINTISUUNNITELMA? Maankäyttö- ja rakennuslain 63 :n mukaan tulee kaavoitustyöhön sisällyttää

Lisätiedot

TOKAT-hanke ja alueidenkäyttö. Hannu Raasakka Lapin ELY-keskus alueidenkäyttöyksikkö

TOKAT-hanke ja alueidenkäyttö. Hannu Raasakka Lapin ELY-keskus alueidenkäyttöyksikkö TOKAT-hanke ja alueidenkäyttö Hannu Raasakka Lapin ELY-keskus alueidenkäyttöyksikkö 15.4.2015 VALTAKUNNALLISET ALUEIDENKÄYTTÖTAVOITTEET VNp 30.11.2000, tarkistetut tavoitteet voimaan 1.3.2009 Osa maankäyttö-

Lisätiedot

Salla Vaadinselän Lakilampien ranta-asemakaava OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA (OAS)

Salla Vaadinselän Lakilampien ranta-asemakaava OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA (OAS) Seitap Oy Osallistumis- ja arviointisuunnitelma 1 Salla Vaadinselän Lakilampien ranta-asemakaava OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA (OAS) 26.07.2010 Seitap Oy 2010 Seitap Oy Osallistumis- ja arviointisuunnitelma

Lisätiedot

Kärsämäen kunta Kaavoituskatsaus 2015

Kärsämäen kunta Kaavoituskatsaus 2015 1 Kärsämäen kunta Kaavoituskatsaus 2015 Sisällysluettelo 1. Yleistä 2. Maakuntakaava 3. Yleiskaava 4. Asemakaava 5. Rakennusjärjestys 6. Ohjelmoimattomat kaavoitustyöt 7. Kaavoitusohjelma 8. Liitekartat

Lisätiedot

SÄKYLÄN KUNTA SÄKYLÄN LIIKEALUEEN ASEMAKAAVA JA ASEMAKAAVAN MUUTOS OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA

SÄKYLÄN KUNTA SÄKYLÄN LIIKEALUEEN ASEMAKAAVA JA ASEMAKAAVAN MUUTOS OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA SÄKYLÄN KUNTA SÄKYLÄN LIIKEALUEEN ASEMAKAAVA JA ASEMAKAAVAN MUUTOS OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA Säkylän keskustaan laaditaan asemakaava ja asemakaavan muutos. Tämä osallistumis- ja arviointisuunnitelma

Lisätiedot

Salla Sallatunturin asemakaava Pan Parks Poropuisto alue OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA (OAS)

Salla Sallatunturin asemakaava Pan Parks Poropuisto alue OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA (OAS) Seitap Oy Osallistumis- ja arviointisuunnitelma 1 Salla Sallatunturin asemakaava Pan Parks Poropuisto alue OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA (OAS) 09.07.2009 Sallan kunta Seitap Oy 2009 Seitap Oy Osallistumis-

Lisätiedot

Pohjois-Pohjanmaan sairaanhoitopiirin ja Oulun kaupungin tukipalveluiden yhteistyöryhmän loppuraportti

Pohjois-Pohjanmaan sairaanhoitopiirin ja Oulun kaupungin tukipalveluiden yhteistyöryhmän loppuraportti Phjis-Phjanmaan sairaanhitpiirin ja Oulun kaupungin tukipalveluiden yhteistyöryhmän lppuraprtti 7.1.2010 Sisällysluettel 2(7) 1. Työryhmän timeksiant... 3 2. Yhteistyömahdllisuudet... 4 2.1. Tila-asiat

Lisätiedot

KIRKKORANNAN ASEMAKAAVA JA ASEMAKAA- VAN MUUTOS

KIRKKORANNAN ASEMAKAAVA JA ASEMAKAA- VAN MUUTOS 1 KERIMÄEN KUNTA KIRKKORANNAN ASEMAKAAVA JA ASEMAKAA- VAN MUUTOS OSALLISTUMIS JA ARVIOINTISUUNNITELMA (OAS) 16.8.2011, tark. 12.12. 2011, 15.2.2012 MIKÄ ON OSALLISTUMIS JA ARVIOINTISUUNNITELMA? Maankäyttö-

Lisätiedot

Artikkeleita. Elintarvike- ja metsäketju Suomen kansantaloudessa 1. OSMO FORSSELL Emeritusprofessori Oulun yliopisto. 1 Elintarvikeketju ja metsäketju

Artikkeleita. Elintarvike- ja metsäketju Suomen kansantaloudessa 1. OSMO FORSSELL Emeritusprofessori Oulun yliopisto. 1 Elintarvikeketju ja metsäketju Kansantaludellinen aikakauskirja - 94. vsk. - 2/1998 Artikkeleita Elintarvike- ja metsäketju Sumen kansantaludessa 1 OSMO FORSSELL Emeritusprfessri Oulun ylipist Pans-tutstaulukk ja siitä mudstettu malli

Lisätiedot

OULUN SEUDUN MAANKÄYTÖN JA LIIKENTEEN AIESOPIMUS [2009 2012] [Luonnos 18.6.2009]

OULUN SEUDUN MAANKÄYTÖN JA LIIKENTEEN AIESOPIMUS [2009 2012] [Luonnos 18.6.2009] 2009 OULUN SEUDUN MAANKÄYTÖN JA LIIKENTEEN AIESOPIMUS [2009 ] [Lunns 18.6.2009] Sisältö 1. Spimuksen taustaa ja tarkitus... 3 2. Spijasapulet... 3 3. Maankäytön ja liikenteen yhteensvittaminen... 4 4.

Lisätiedot

KAINUUN TUULIVOIMAMAA- KUNTAKAAVA

KAINUUN TUULIVOIMAMAA- KUNTAKAAVA KAINUUN TUULIVOIMAMAA- KUNTAKAAVA Kaavamerkinnät ja - määräykset, luonnos 30.6.2014 Julkaisija: Kainuun Liitto Kauppakatu 1 87100 Kajaani Puh. 08 6155 41 / vaihde Faksi: 08 6155 4260 kainuunliitto@kainuu.fi

Lisätiedot

Aktia-konsernin palkka- ja palkkioselvitys

Aktia-konsernin palkka- ja palkkioselvitys Aktia-knsernin palkka- ja palkkiselvitys Tämä selvitys nudattaa hallinnintikdin (1.10.2010) susitusta 47, jnka mukaan Aktian tulee selvittää Aktia Pankki Oyj:n (Aktia) timitusjhtajalle, muulle knserninjhdlle,

Lisätiedot

Asemakaava ja asemakaavan muutos A-2591 Humpulan päiväkoti, Keski-Lahti

Asemakaava ja asemakaavan muutos A-2591 Humpulan päiväkoti, Keski-Lahti 1(5) Maankäyttö- ja rakennuslain 63 mukainen OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA (OAS) Asemakaava ja asemakaavan muuts A-2591 Humpulan päiväkti, Keski-Lahti ALOITE/HAKIJA Asemakaava ja asemakaavan muuts

Lisätiedot

Maankäyttöyksikkö Markanvändningsenheten KAAVOITUSKATSAUS

Maankäyttöyksikkö Markanvändningsenheten KAAVOITUSKATSAUS Maankäyttöyksikkö Markanvändningsenheten 20.10.2014 KAAVOITUSKATSAUS 2014 2015 KAAVOITUSKATSAUS 2014 2015 Kaavoituskatsaus laaditaan kerran vuodessa ja se sisältää selostuksen Kauniaisten kaupungissa sekä

Lisätiedot