POHJOIS-KARJALAN MAAKUNTAKAAVAN 4. VAIHE Maakuntakaavaselostus

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "POHJOIS-KARJALAN MAAKUNTAKAAVAN 4. VAIHE Maakuntakaavaselostus"

Transkriptio

1 POHJOIS-KARJALAN MAAKUNTAKAAVAN 4. VAIHE Maakuntakaavaselstus Maakuntakaavalunns

2 Sisällys 1 LÄHTÖKOHDAT Kaavajärjestelmä Vimassa levat maakuntakaavat Maankäyttö- ja rakennuslaki Valtakunnalliset alueidenkäyttötavitteet (VAT) Väestö- ja työpaikkakehitys Kuntien yleiskaavat Osallistumis- ja arviintisuunnitelma (OAS) 9 2 MAAKUNTAKAAVAN SUUNNITTELUPROSESSI Työn valmistelu ja rganisinti Aikataulu Valmistelurganisaati 11 3 MAAKUNTAKAAVAN SISÄLTÖ Jensuun kaupunkiseudun maankäytön kysymykset Taajamatimintjen alueet Tellisuus- ja työpaikka-alueet Seudulliset ampumaradat ja ampumamelualueet Virkistys- ja matkailualueet ja khteet Muut erityiset kysymykset Jensuun kaupunkiseudulla Phjis-Karjalan kk maakuntaa kskevat maankäytön kysymykset Keskustatimintjen alueet Vähittäiskaupan suuryksiköt Muut erityiset kysymykset Muutkset maakuntakaavan 1. ja 2. ja 3. vaiheisiin Muutettavat vimassa levat maakuntakaavamerkinnät Kumttavat vimassa levat maakuntakaavamerkinnät 36 4 VAIKUTUSTEN ARVIOINTI Maakuntakaavan kknaisvaikutukset Kknaisvaikutusten yhteenvet Vaikutukset maankäyttölukittain Vaikutukset Natura verkstn 38 5 VALTAKUNNALLISTEN ALUEIDENKÄYTTÖTAVOITTEIDEN HUOMIOON OTTAMINEN 38 6 MAAKUNTAKAAVAN TOTEUTTAMINEN 42 7 MAAKUNTAKAAVAN OIKEUSVAIKUTUKSET 44 8 KAAVASELOSTUKSEN LIITTEET 47 9 TAUSTASELVITYKSIÄ Jensuun kaupunkiseudun yhdyskuntarakenteen kehittäminen vuteen Jensuun kaupunkiseutu, Virkistyksen ja matkailun näkökulmat Jaamankankaan ja sen ympäristön mnikäytön selvitys Jensuun seudun ampumarataselvitys (Rambll Oy) (sisältää suunnitelmaselstuksen, meluselvityksen ja luntselvityksen) Phjis-Karjalan kauppapaikkaselvitys (FCG Oy) 47 2

3 1 Lähtökhdat 1.1 Kaavajärjestelmä Alueidenkäyttöä ja rakentamista hjataan maankäytön suunnittelulla. Maankäytön suunnittelujärjestelmään kuuluvat valtakunnalliset alueidenkäyttötavitteet, jtka hyväksyy valtineuvst; maakuntakaava, jnka hyväksyy maakuntavaltuust ja vahvistaa ympäristöministeriö sekä kunnassa laadittavat ja hyväksyttävät yleiskaava ja asemakaava. Kunnat vivat laatia myös yhteisen yleiskaavan, jnka hyväksyy jkin yhteinen timielin. Kuntien yhteisen yleiskaavan vahvistaa ympäristöministeriö. Maakuntakaava ja yleiskaava vat yleispiirteisiä kaavja, jtka hjaavat yksityiskhtaisempien kaavjen laatimista ja vivat hjata myös suraan rakentamista ja muuta maankäyttöä. Kuva 1 Maankäyttö- ja rakennuslain mukainen kaavitusjärjestelmä Vimassa levat maakuntakaavat Phjis-Karjalan ensimmäinen maakäyttö- ja rakennuslain mukainen maakuntakaava (1. vaihe) hyväksyttiin maakuntavaltuustssa ja vahvistettiin valtineuvstssa Maakuntakaavassa käsiteltiin: Palvelukeskusverkk Ylimaakunnalliset kehittämisvyöhykkeet Kehittämisen khdealueet Yhteysverkt Taajamatimintjen alueet Keskustatimintjen alueet Vähittäiskaupan suuryksiköt Palvelujen- ja hallinnnalueet 3

4 Tellisuus- ja työpaikka-alueet Kyläalueet Rakennettu kulttuuriympäristö, kulttuurimaisemat ja muinaisjäännökset Phjavesi- ja harjualueet Jätehult, energiahult, kaivsalueet, pulustusvimien ja rajavartistn alueet sekä mttrirata-alueet Lunnnsujelulailla sujellut alueet, Natura verkst, valtakunnalliset sujeluhjelma-alueet sekä seutukaavissa levat sujelualueet Suurvesistöt sekä killinen luntvyöhyke Virkistys- ja matkailualueet ja -khteet sekä reitistöt Maakuntakaavan 2. vaihe hyväksyttiin maakuntavaltuustssa ja vahvistettiin ympäristöministeriössä Maakuntakaavassa käsiteltiin: Maakunnallisia sran ja rakennuskivien ttalueita Maakunnallisesti arvkkaita harjualueita Valtakunnallisesti arvkkaita mreenialueita Maakunnallisia turvetutantalueita Maakunnallisesti arvkkaita sualueita Varuskuntien (Onttla, Kntiranta) ampumaratjen ja ampuma-alueiden melualueita Seudullisia ampumaratja ja niiden melualueita Uutta 400 kv:n sähkölinjaa Kntilahti Huutkski 110 kv:n muunt- ja kytkinasemia Esihistriallisia khteita Edellisistä aiheutuvia muutksia maakuntakaavan 1. vaiheeseen Maakuntakaavan 3. vaihe hyväksyttiin maakuntavaltuustssa ja vahvistettiin ympäristöministeriössä Maakuntakaavassa käsiteltiin: Kallikiviainesten tt ja arvkkaat kallialueet Tellisuusmineraalien ja malmien esiintymisalueet Stahistrialliset khteet Tuulivimaliden alueet Mnitimikeskus Pulustusvimien ja rajavartilaitksen harjitus- ja ampuma-alueiden sujavyöhykealueet Perinnemaisemat ja pyöräilyreitit infrmatiivisena aineistna Tarkistuksia maakuntakaavan 1. ja 2. vaiheisiin, keskeisinä tarkistuksina Sran- ja rakennuskivien ttalueet Kulttuuriympäristöt mukaan lukien rakennettu kulttuuriympäristö, maakunnallisesti arvkkaat maisema-alueet ja kiinteät muinaisjäännökset Matkailualueet ja khteet Matkailun ja virkistyksen vetvima-alueet Ohjeelliset ulkilu-, vesiretkeily- ja mttrikelkkailureitit Kaivsalueet Pulustusvimien ja rajavartilaitksen varast-, harjitus- ja ampuma-alueet ja niihin liittyvät ampumamelualueet Rajavyöhykealue Rautatiealueet (Ilmantsin rata) 1.2 Maankäyttö- ja rakennuslaki Maankäyttö- ja rakennuslaissa n annettu kaikille kaavamudille yhteiset suunnittelun tavitteet. Lisäksi jkaiselle kaavataslle n esitetty mat sisältövaatimukset (lihavituna liittyvät erityisesti maakuntakaavan 4. vaiheeseen), jtka maakuntakaavan salta vat: 1. maakunnan tarkituksenmukainen alue- ja yhdyskuntarakenne 2. alueiden käytön eklginen kestävyys 3. ympäristön ja taluden kannalta kestävät liikenteen ja teknisen hulln järjestelyt 4. vesi- ja maa-ainesvarjen kestävä käyttö 5. maakunnan elinkeinelämän timintaedellytykset 4

5 6. maiseman, lunnnarvjen ja kulttuuriperinnön vaaliminen sekä 7. virkistykseen sveltuvien alueiden riittävyys 1.3 Valtakunnalliset alueidenkäyttötavitteet (VAT) Valtineuvst n päättänyt valtakunnallisista alueidenkäyttötavitteista ja niiden tarkistamisesta. Maankäyttö- ja rakennuslain mukaan tavitteiden tteutumista tulee edistää maakunnan suunnittelussa, maakuntakaavituksessa ja kuntien kaavituksessa sekä valtin viranmaisten timinnassa. Valtakunnalliset alueidenkäyttötavitteet päätyvät käytäntöön pääasiassa kaavituksen kautta. Maakuntakaavilla n tässä keskeinen rli. Niiden avulla tavitteet knkretisidaan maakunnallisiksi ja seudullisiksi alueidenkäytön ratkaisuiksi, jtka hjaavat vurstaan kuntakaavitusta. Valtineuvstn päätöksessä valtakunnallisia alueidenkäyttötavitteita n käsitelty seuraavasti: 1. Timiva aluerakenne 2. Eheytyvä yhdyskuntarakenne ja elinympäristön laatu 3. Kulttuuri- ja lunnnperintö, virkistyskäyttö ja lunnnvarat 4. Timivat yhteysverkstt ja energiahult 5. Helsingin seudun erityiskysymykset 6. Lunt- ja kulttuuriympäristöinä erityiset aluekknaisuudet (näihin kuuluu Vuksen vesistöalue) Valtakunnalliset alueidenkäyttötavitteet n jaettu yleistavitteisiin ja erityistavitteisiin. Yleistavitteita tulee ttaa humin maakuntakaavituksessa ja muussa maakunnan suunnittelussa, yleiskaavituksessa sekä valtin viranmaistiminnassa. Erityistavitteita kskevat kaikkea kaavitusta, mikäli tavitetta ei le erityisesti khdennettu kskemaan vain tiettyä kaavatasa. Suuri sa erityistavitteista kskee maakuntakaavitusta. 1.4 Phjis-Karjalan strategia 2030 ja maakuntahjelma (POKAT 2017) Maakunnan kehittäminen ja suunnittelu perustuvat maakuntasuunnitelmaan, jka n strateginen kehittämissuunnitelma. Maakuntasuunnitelman tavitteet täsmentyvät maakuntahjelmassa, jssa esitetään keskeiset timenpiteet ja hankkeet maakunnan strategialinjausten tteuttamiseksi. Phjis-Karjalan maakuntasuunnitelman tarkistus n hyväksytty maakuntavaltuustssa kesäkuussa 2010 ja se linjaa maakunnan pitkän tähtäyksen strategista kehittämistä vuteen Maakuntasuunnitelmaa tarkistetaan valtuustkausittain. Maakuntasuunnitelman uusin tarkistus n tavitteena hyväksyä maakuntavaltuustssa kesäkuussa Phjis-Karjalan edellinen maakuntahjelma n laadittu vusille Uusi maakuntahjelma vusille n tavitteena hyväksyä maakuntavaltuustssa kesäkuussa Maakuntahjelman rahitustarpeet esitetään vusittain tehtävässä tteuttamissuunnitelmassa (TOTSU). Maakuntakaavan laadinnan phjana levat maakunnalliset tavitteet n määritetty maakuntasuunnitelmassa. Maakuntasuunnitelman väestötavite vudelle 2030 n kk Phjis-Karjalan salta asukasta ja työpaikkatavite työpaikkaa. Maakuntasuunnitelman strategiset kehittämislinjat vat: 1. Kansainvälisesti kilpailukykyinen yritystiminta 2. Osaamisen ja työllisyyden vahvistaminen 3. Hyvinviva ja turvallinen maakunta 4. Kestävä aluerakenne ja saavutettavuus jihin liittyvät kehittämisteemat vat: 1. Tulevaisuuden kasvualat 2. Lunnnvarjen uusi aika 5

6 3. Valttikrttina Venäjä 4. Nuret tulevaisuuden tekijöinä 1.5 Muut suunnitelmat ja hjelmat Suunnittelussa humin tettuja muita suunnitelmia tai hjelmia vat: POKAT Phjis-Karjalan maakuntahjelma EU:n rakennerahastkauden hjelmat Karelia ENPI CBC-hjelma ESDP / Eurpan aluesuunnittelun ja aluekehityksen suuntaviivat 1999 Natura 2000-verkst ja valtakunnalliset sujeluhjelmat Seudulliset strategiat Kaivannaisstrategia Phjis-Karjalan ilmast- ja energiahjelma 2020 Vuksen vesienhitalueen vesienhitsuunnitelma vuteen 2015 Itä-Sumen jätesuunnitelma 2016 Itä-Sumen bienergiahjelma 2020 Phjis-Karjalan metsähjelma 2015 Phjis-Karjalan liikennejärjestelmäsuunnitelma, Päivitys 2010 Phjis-Karjalan matkailustrategia Väestö- ja työpaikkakehitys Tilastkeskuksen väestöennusteen mukaan Jensuun kaupunkiseudulla n vunna asukasta mikä n 6081 asukasta enemmän, kuin vuden 2012 lpussa. kasvuennusta vastaa hyvin maakunnan maa väestösuunnitetta. Esimerkiksi Jensuun kaupunki varautuu missa suunnitelmissa vuteen 2030 n asukkaan kasvuun, mikä tarkittaa lähes asukkaan suurempaa kasvua, kuin tilastkeskuksen ennusteessa. Suurempi ennuste n perusteltavissa ennakitua suuremmalla väestön kasvulla, ikärakenteen muutksella, muuttliikkeellä, kaupungistumisella sekä kaupungin mnipulisella asunttarjnnalla. Minimivaihteht mudstuu Tilastkeskuksen väestöennusteeseen perustuvasta väestömäärästä ja maksimivaihteht arvin sutuisammasta ja suurempaan muuttvittn perustuvasta väestömäärästä. Minimi ja maksimi vaihtehtjen er n henkeä eli nin 2,8 %. Maksimivaihtehdlla ludaan edellytykset kaupunkiseudun vahvistumiselle ja uusille kasvualueilla samalla, kun varmistetaan kaupunkiseudun pitkäjänteisen maaplitiikan vaihtehdt ja turvataan mnipulinen asunttutant. Taulukk 2. Jensuun seudun mititusväestö 2030 min. ja max min. max Jensuu Kntilahti Liperi Outkumpu Plvijärvi Jensuun seutu yhteensä

7 Pulestaan työpaikkamitituksessa Jensuun kaupunkiseudun minimivaihteht n laskettu tilastkeskuksen väestöennusteeseen phjautuvasta työpaikkakehityksestä ja maksimivaihteht arvin sutuisammasta ja suurempaan muuttvittn perustuvasta työpaikkamäärästä. Minimi ja maksimivaihtehtjen er n 1300 työpaikkaa eli nin 2,7 %. Maksimivaihtehdlla ludaan edellytykset Jensuun kaupunkiseudun vahvistumiselle ja edelleen kasvulle perustuen mnipuliseen ja kansainvälisesti krkeaan saamiseen. Taulukk 2. Jensuun kaupunkiseudun työpaikkakehitys 2000, 2005 ja 2011 sekä mititus työpaikat 2020 ja 2030 Kunta min max. Jensuu Outkumpu Kntilahti Liperi Plvijärvi Yhteensä Kuntien yleiskaavat Phjis-Karjalassa n vimassa yksi maankäyttö- ja rakennuslain 46 :n mukainen kuntien yhteinen yleiskaava, jka käsittää Jensuun ja Outkummun kaupungit sekä Kntilahden, Liperin ja Plvijärven kunnat. Yleiskaava vahvistettiin ympäristöministeriössä Rakennuslain mukaisesti vahvistettuja ikeusvaikutteisia yleiskaavja n vimassa 27, jista 11 n rantasayleiskaavja. Maakäyttö- ja rakennuslain mukaisesti vahvistettuja sayleiskaavja n 76, jista rantasayleiskaavja 32. 7

8 Kuva 2 Yleiskaavitustilanne Phjis-Karjalassa vuden 2012 lpulla. 1.8 Muut maakuntakaava-alueet Phjis-Karjalaan rajittuvat Etelä-Karjalan, Etelä-Savn, Phjis-Savn ja Kainuun maakuntakaava-alueet. Etelä-Karjalassa n vimassa Etelä-Karjalan maakuntakaava (vahvistettu YM ). Etelä-Karjalan 1. vaihemaakuntakaava n hyväksytty maakuntavaltuustssa ja n vahvistusprsessissa ympäristöministeriössä. Kaava painttuu kaupallisiin palveluihin, matkailuun, elinkeinihin ja liikennejärjestelmään. Etelä- Savssa n vimassa Etelä-Savn maakuntakaava (vahvistettu / KHO ), Kainuussa Kainuun maakuntakaava (vahvistettu / KHO ) ja Phjis-Savssa Phjis-Savn maakunta- 8

9 kaava (vahvistettu YM / KHO ). Kaavjen laadinta n käynnissä Etelä-Savssa tuulivimaan sekä Phjis-Savssa ja Kainuussa tuulivimaan sekä kauppaan khdistuvina vaihekaavina. 1.9 Osallistumis- ja arviintisuunnitelma (OAS) Maakuntahallitus hyväksyi maakuntakaavan 3. vaiheen sallistumis- ja arviintisuunnitelman. OAS n suunnitelma maakuntakaavan sallistumis- ja vurvaikutusmenettelystä sekä vaikutusten arviinnista. Sen tarkituksena n antaa maakuntakaavan asiansaisille ja siitä kiinnstuneille tahille tieta kaavituksen etenemisestä ja vaikutusmahdllisuuksista kaavituksen eri vaiheissa. Osallistumis- ja arviintisuunnitelma li julkisesti nähtävillä ja siitä pyydettiin lausunnt. Lausuntvaiheen aikana järjestettiin sidsryhmien, viranmaisten, Phjis-Karjalan ELY-keskuksen sekä seutujen ja jidenkin kuntien kanssa neuvtteluja lausuntvaiheen jälkeen järjestettiin maankäyttö- ja rakennuslain 66 :n ja -asetuksen 11 :n mukainen alitusvaiheen viranmaisneuvttelu. 9

10 2 Maakuntakaavan suunnitteluprsessi 2.1 Työn valmistelu ja rganisinti Aikataulu Maakuntakaavan laadinta etenee vaiheittain, jhn sisältyvät alitus-, tavite-, lunns-, ehdtus-, hyväksymisja vahvistamisvaiheet, jiden jälkeen siirrytään seurantavaiheeseen, jssa seurataan ja edistetään kaavan tavitteiden tteutumista ja siihen khdistuvia muutstarpeita. Tavitteena n, että maakuntakaavan 4. vaiheen lunns valmistuu kesällä 2014, ehdtus vuden 2015 alussa ja hyväksyminen tapahtuu kevään 2015 maakuntavaltuustssa. Alitusvaihe Phjis-Karjalan maakuntahallitus päätti käynnistää maakuntakaavan 4. vaiheen laatimisen. Maakuntahallitus hyväksyi samalla sallistumis- ja arviintisuunnitelman lunnksen sekä päätti asettaa sen nähtäville ja pyytää siitä lausunnt. Kaavan vireille tulsta ilmittaminen ja sallistumis- ja arviintisuunnitelman (OAS) lunns livat nähtävänä Osallistumis- ja arviintisuunnitelmasta annettiin 36 lausunta ja 3 mielipidettä. Työvalikunta kkntui ja Maankäyttö- ja rakennusasetuksen 11 :n mukainen ensimmäinen ns. alitusvaiheen viranmaisneuvttelu pidettiin Maakuntahallitus hyväksyi sallistumis- ja arviintisuunnitelmasta saatujen lausuntjen ja mielipiteiden vastineet sekä sallistumis- ja arviintisuunnitelman. Työvalikunta , maakuntakaavatyötyhmä Järjestettiin maakuntakaavan 4. vaiheen alitusseminaari sidsryhmille Tavitevaihe Maakuntahallitus päätti esittää maakuntavaltuustlle, että se merkitsee maakuntakaavan 4. vaiheen tilannekatsauksen tiedksi ja käy siitä evästyskeskustelun Kaupan työryhmä , työvalikunta , virkistys ja matkailu työryhmä sekä ampumaratatyöryhmä Maakuntavaltuust merkitsi maakuntakaavan 4. vaiheen tilannekatsauksen tiedksi ja kävi siitä evästyskeskustelun Ampumaratatyöryhmä , kaupan työryhmä , hjausryhmä , työvalikunta , ampumaratatyöryhmä ja virkistys ja matkailu työryhmä Järjestettiin kaikille avin ampumarataseminaari Järjestettiin kaupan seminaari kutsutilaisuutena maakuntakaavan sidsryhmille Ampumaratatyöryhmä kkntui , ja Työvalikunta , hjausryhmä , virkistys ja matkailu työryhmä ja SOVA - ryhmä Lunnsvaihe Työryhmät: Työvalikunta 29.4., Kaupan työryhmä 5.5., SOVA -ryhmä , maakuntakaavatyöryhmä Ohjausryhmä Maakuntahallitus hyväksyi maakuntakaavan 4. vaiheen lunnksen asetettavaksi nähtäville ja lähetettäviksi lausunnille Maakuntavaltuust kävi keskustelun kaavalunnksesta Lunns nähtävillä Lausuntjen ja mielipiteiden vastineiden hyväksyminen Ehdtusvaihe 10

11 Hyväksymisvaihe Maakuntahallitus hyväksyy maakuntakaavaehdtuksen ja tekee esityksen maakuntavaltuustlle maakuntakaavan hyväksymisestä. Maakuntavaltuust hyväksyy maakuntakaavaehdtuksen ja päättää saattaa kaavan ympäristöministeriön vahvistettavaksi Vahvistamisvaihe Maakuntahallitus saattaa maakuntakaavan ympäristöministeriön vahvistettavaksi Ympäristöministeriö vahvistaa maakuntakaavan Kuva 3 Maakuntakaavan 3. vaiheen aikataulu Valmistelurganisaati Maakuntakaavan täydennyksen laadinnasta vastaa Phjis-Karjalan maakuntaliitn aluesuunnitteluryhmä. Kaavan valmistelusta n vastannut maakuntainsinööri ( saakka) ja siitä lähtien aluesuunnittelupäällikkö. Maakuntakaavatyötä hjaa maakuntahallituksen nimeämä eri sidsryhmiä edustava hjausryhmä. Tarvittaessa ryhmien kkuksiin kutsutaan kuultaviksi asiantuntijita eri rganisaatiista. Kaavan valmistelussa aluesuunnitteluryhmällä n tukenaan hjausryhmän maakuntahallituksen jäsenistä kstuva seurantaryhmä. Seurantaryhmän mudstavat maakuntahallituksen nimeämät jäsenet Hannu Hsknen (pj), Juha Ksnen (vpj), Juni Martiskin ja Kari Kulmala. Ohjausryhmän apuna n SOVA-ryhmä (maakunnallinen suunnitelmien ja hjelmien vaikutustenarviintiryhmä) ja muita mahdllisia työryhmiä, jtka nimetään tarpeen mukaan (kauppa, ampumarata, virkistys- ja matkailu). 11

12 Kuva 4 Maakuntakaavan 4. vaiheen valmistelurganisaati 12

13 3 Maakuntakaavan sisältö Maakuntakaavan 4. vaiheen maankäytölliset ratkaisut khdistuvat pääsin Jensuun kaupunkiseudulle. Jensuun kaupunkiseudulla tarkitetaan Jensuun ja Outkummun kaupunkien sekä Kntilahden, Liperin ja Plvijärven kuntien mudstamaa 5 kunnan aluetta. Maakuntakaavan aluerajaus n yhteneväinen Jensuun seudun yhteisen yleiskaavan 2020 alueen kanssa. Keskeisinä maankäytöllisinä kysymyksinä Jensuun kaupunkiseudulla vat lleet Kntilahden lakkautetun varuskunta-alueen maankäyttö, Kntilahden Jaamankangas kknaisuudessaan, Liperin Ylämyllyn ja lentkentän välisen alueen maankäyttö sekä Valtatie 6 itäpuleiset alueet Jensuussa Ilmantsintien ja Reijlan liittymien välillä, erityisesti Papinkankaan alue. Sen sijaan vähittäiskaupan suuryksiköitä käsitellään kk maakunnan alueella. Maakuntakaavan 4. vaiheen tavitevusi n Maakuntakaavan 4. vaiheessa käsiteltäviä asiita vat: Jensuun kaupunkiseudulla Yhdyskuntarakenne, sisältää erityisesti: taajamat ja keskustatimintjen alueet työpaikka ja tellisuustimintjen alueet viheryhteystarpeet virkistys- ja matkailukhteet ja -alueet Maakunnallisen / seudullisen ampumaradan sijittamisvaihtehdt Jensuun kaupunkiseudulla Kk Phjis-Karjalan maakunnan alueeseen liittyvänä Kaupan kysymykset Vähittäiskaupan suuryksiköt Keskustatimintjen alueet Yksittäiset käsittelyn aikana esille tulevat muut mahdlliset täydennykset tai muutkset vahvistettuihin maakuntakaavihin Nurmeksen bihiiltämö 3.1 Jensuun kaupunkiseudun maankäytön kysymykset Maakuntakaavassa käsitellään Jensuun kaupunkiseutuun liittyen yhdyskuntarakenteen kannalta keskeisiä maankäytön kysymyksiä eli taajama- ja työpaikka-alueita sekä tellisuustimintjen alueita. Tisena keskeisenä käsiteltävänä kknaisuutena vat Jensuun kaupunkiseudun viherrakenne eli lähinnä viheryhteystarpeet, virkistysalueet ja virkistyskhteet sekä lisäksi matkailu. Jensuun kaupunkiseutuun liittyvänä erityisenä maankäytön kysymyksenä maakuntakaavassa sitetaan alue tai alueita vähintään seudullisesta merkittävyyttä maavalle ampumaradalle/ampumaradille melualueineen. Kaupunkiseudulla n myös tarvetta tehdä yksittäisiä tarkistuksia ja täydennyksiä vimassa leviin maakuntakaavihin sen hella kuin mitä muutksia nyt käsittelyssä levat keskeiset maankäyttömudt edellyttävät tehtävän. Vähittäiskaupan suuryksiköt ja keskustatimintjen alueet khdistuvat Jensuun kaupunkiseudun lisäksi myös muun maakunnan alueelle. Näitä alueita käsitellään tarkemmin kappaleessa Taajamatimintjen alueet Maakuntakaavatilanne Taajamatimintjen alueita n käsitelty kk Phjis-Karjalan salta maakuntakaavan 1. vaiheessa (vahvistettu ) eli sillin tehdyt ratkaisut perustuvat 2000-luvun alkupulen tilanteeseen. Taajamatimintjen aluevaraukset vat mudstuneet asemakaavitetuista alueista ja sekä niistä alueista, jille n llut dtettavissa asemakaavatasisen suunnittelun tarvetta vuteen 2020 mennessä. Jensuun kaupunkiseudulta taaja- 13

14 matimintjen alueina vat esitetty Jensuun ydinkaupunkiseudun alue laajana kknaisuutena sekä silliset kuntakeskukset. Myös muutamia pieniä taajamia n esitetty taajamatimintjen alueina. Valtakunnalliset alueidenkäyttötavitteet Valtakunnallisissa alueidenkäyttötavitteissa krstetaan: Alueidenkäytöllä edistetään yhdyskuntien ja elinympäristöjen eklgista, taludellista, ssiaalista ja kulttuurista kestävyyttä. Olemassa levia yhdyskuntarakenteita hyödynnetään sekä eheytetään kaupunkiseutuja ja taajamia. Taajamia eheytettäessä parannetaan elinympäristön laatua. Nykytilanne Jensuun kaupunkiseudulla n tapahtunut tai tapahtumassa humattavia alueidenkäytön muutksia, jilla n vaikutusta kk kaupunkiseudun yhdyskuntarakenteen kehitykseen. Kntirannan varuskunta-alueen lakkautuminen vuden 2014 alusta vapautti isja alueita Kntirannassa ja Jaamankankaalla muuhun käyttöön. Höytiäisen eteläpulella leva Jaamankankaan laaja, vielä pääsin maa- ja metsätalus- sekä ulkilukäytössä levaan alueeseen khdistuu myös muita alueidenkäytön tarpeita ja se n ptentiaalinen pidemmän aikavälin kaupunkiseudun kasvualue. Lentaseman timinnan ja lentkentän ympäristön kehittäminen sekä lentkentän timinnan turvaaminen edellyttävät maakäytön uudenlaista tarkastelua. Kaupunkiseudun kasvunedellytysten turvaaminen länteen (Välikangas Ylämylly Marjala) edellyttää seudullisten virkistysyhteyksien ja -alueiden yhteensvittamista muun maankäytön kanssa sana kk alueen virkistysverksta. Etelän suunnan merkitys kantakaupungin kasvusuuntana n vahvistunut liikenneverkssa ja muussa yhdyskunnan kehityksessä tapahtuneiden muutsten vuksi. Erityisesti valtatie 6 itäpulisten alueiden saavutettavuus Ilmantsintien (kt 74) ja Reijlan välillä n parantanut merkittävästi uusien liikennejärjestelyjen myötä ja alueet vat ptentiaalista työpaikka-alueiden kasvualuetta. Jensuun kaupunkiseudulla asuu tällä hetkellä asukasta. Tästä väestöstä nin 78,3 % asuu taajamissa (YKR taajama-alueet) ja nin 21,7 % haja-asutusalueilla. Suunnitteluperiaatteet ja tavitteet Maakuntakaavassa sitetaan vähintään seudullista merkitystä maavat taajamatimintjen alueet, jille n dtettavissa asemakaavatasisen suunnittelun tarvetta vuteen 2030 mennessä. Asemakaavatasisen suunnitelman laatimisen tarpeet vivat jhtua muun muassa varautumisesta rakennusmaan kysyntään, tarkituksenmukaisen yhdyskuntakehityksen hjaamiseen sekä vesihulln, muun teknisen hulln ja liikenneverkkjen tumat muut suunnittelutarpeet. Aluevarausten laajuus n taajama-alueiden mititustarvetta suurempi ja sisältää esimerkiksi pientalasumisen khdalla vaihtehtisia kasvualueita eri pulilla Jensuun kaupunkiseudun taajama-alueita. Tilastkeskuksen väestöennusteen mukaan Jensuun seudulla n vunna asukasta mikä n 6081 asukasta enemmän, kuin vuden 2012 lpussa. Tilastkeskuksen kasvuennusta (2012) vastaa hyvin maakunnan maa väestösuunnitetta. Jensuun kaupunki varautuu missa suunnitelmissa vuteen 2030 nin 5000 asukkaan kasvuun, mikä tarkittaa lähes 2000 asukkaan suurempaa kasvua tilastkeskuksen ennusteeseen verrattuna. Suurempi ennuste n perusteltavissa ennakitua suuremmalla väestön kasvulla, ikärakenteen muutksella, kaupungistumisella sekä kaupungin mnipulisella asunttarjnnalla. Jensuun seudun kehitys- ja kasvuedellytysten turvaamiseksi n tarpeen varautua ennakitua suurempaan väestön kasvuun. Aluerakenteen kehittämistä tarkastellaan minimi- ja maksimivaihtehtjen välillä. Minimivaihteht mudstuu Tilastkeskuksen Jensuun kaupunkiseudun väestöennusteeseen perustuvasta väestömäärästä ( asukasta) ja maksimivaihteht arvin sutuisammasta ja suurempaan muuttvittn perustuvasta väestömäärästä ( asukasta). Maksimivaihtehdlla ludaan edellytykset kaupunkiseudun vah- 14

15 vistumiselle ja uusille kasvualueilla samalla, kun varmistetaan kaupunkiseudun pitkäjänteisen maaplitiikan vaihtehdt ja turvataan mnipulinen asunttutant. Yhdyskuntataluden kannalta n edullista eheyttää taajamien rakenteita ja hjata mahdllisimman suuri sa kasvusta nykyisen taajamarakenteen sisälle. Jensuun kaupunkiseudulla maakuntakaavan taajama-alueita rajattaessa n humita kiinnitetty erityisesti taajamakeskustjen eheyttämiseen ja palveluiden tukemiseen sekä kantakaupungin kasvumahdllisuuksien turvaamiseen pääteiden suuntaisesti. Keskeisiä tavitteita vat: - Ludaan Jensuun kaupunkiseudulla edellytykset vahvalle kasvulle - Varaudutaan kaupunkiseudulla nin asukkaan lisäykseen mikä tarkittaa nin 8,8 %:n kasvua nykyisestä. - Tavitteena n, että kaupunkiseudun väestönkasvusta vähintään 80 % khdistuu taajama-alueille - Varaudutaan väestön ikärakenteen tumiin haasteisiin palvelurakenteen kehittämisessä - Kytketään ydinkaupunkiseutuun liittyvät taajamat yhtenäiseksi rakenteelliseksi kknaisuudeksi. - Ohjataan kasvu pääsin taajamarakenteen sisälle tai kiinteästi levan taajamarakenteen yhteyteen. - Tiivistetään jukk- ja kevyenliikenteen laatukäytävien vaikutusalueiden sekä palvelukeskusten / palvelukeskittymien maankäyttöä Jensuun kaupunkiseudun esitettäviä taajama-alueita n yhdenmukaistettu ja tiivistetty siten, että selkeästi rakennettavuudeltaan ja sijainniltaan epäedullisia alueita n rajattu pis. Esimerkiksi Jensuun kaupunkiseudun yhtenäisen taajama-alueen pinta-ala n vähentynyt maakuntakaavan vimassa levasta taajamaaluerajauksesta nin 12 %. Samalla esimerkiksi Jensuun Reijlan ranta-alueita, Kulhn itäsien alueita sekä Liperin Leinsenlammen itäpulen alueita n merkitty taajamatimintjen reservialueeksi eli alueiksi jilla n edellytyksiä taajamatimintjen alueeksi pääsin vasta vuden 2030 jälkeen. Iiksenvaaran alue n merkitty malla kehittämisperiaatemerkinnällä tiiviin kyläasumisen alueena (tka). Maakuntakaavassa esitettävät taajamatimintjen-alueet: Kunta Nimi Kaavamerkintä Pinta-ala (ha) Jensuu/Kntilahti Jensuu (phjissa) A 3879 Jensuu/Kntilahti Jensuu (eteläsa) A 3233 Jensuu/Kntilahti/Liperi Marjala-Onttla-Ylämylly A 1747 Kntilahti Kntilahti A 1099 Liperi Liperi A 528 Liperi Viinijärvi A 300 Jensuu Hammaslahti A 407 Jensuu Heinävaara A 204 Jensuu Kiihtelysvaara A 188 Jensuu Tuupvaara A 211 Jensuu En A 447 Jensuu Uimaharju A 505 Plvijärvi Plvijärvi A 290 Outkumpu Outkumpu A

16 Kuva X Jensuun seudun yhdyskuntarakenne suhteessa YKR taajama-alueisiin. 16

17 Maakuntakaavan 4. vaiheen vahvistumisen yhteydessä samalla kumtaan vimassa levat taajamatimintjen alueet ja yhdyskuntarakenteen laajenemissuunta merkinnät Jensuun kaupunkiseudulla. Kumttavat alueet ja merkinnät n esitetty tarkemmin kappaleessa 3.3. Maakuntakaavamerkinnät ja -määräykset Taajamatimintjen alueet (A) Aluevarausmerkinnällä sitetaan taajamatimintjen aluetta, jlla n yhdyskuntarakenteen kehittämisen kannalta vähintään seudullista merkitystä ja jnka suunnittelussa tulee ttaa humin ylikunnalliset aluetarpeet. Merkintään sisältyy mm. yksityiskhtaista suunnittelua edellyttävät asumisen, palvelujen, merkittäviä ympäristöhäiriöitä aiheuttamattmien tellisuus- ja työpaikkaalueiden sekä muiden taajamatimintjen sijittumis- ja laajentumisalueet. Merkintä sisältää myös taajaman sisäistä käyttöä palvelevat liikenneväylät, virkistysalueet ja -yhteydet, yhdyskuntateknisen hulln alueet, muut erityisalueet sekä paikalliset sujelualueet. Suunnittelumääräys Yksityiskhtaisemmassa suunnittelussa tulee ttaa humin taajaman erityispiirteet ja edistää yhdyskuntarakenteen eheytymistä sekä keskusta-alueen kehittämistä taajaman timinnalliseksi ja taajamakuvaltaan selkeäksi kknaisuudeksi sekä kiinnittää humita taajamakuvaan ja taajaman sisäisen viherverkstn, arvkkaan kulttuuriympäristön minaispiirteiden sekä lunnnympäristön ja rakennetun ympäristön khteiden erityisarvjen säilyttämiseen. Pyhäselän järven ranta-alueelle tulee turvata yhtenäinen virkistysreittiyhteys. Laajennusalueiden suunnittelussa tulee ttaa humin taludellisuus, palvelujen saavutettavuus, kevyen liikenteen sekä jukkliikenteen timintamahdllisuudet. Taajamatimintjen reservialue (Ares, Ares-1) Aluevarausmerkinnällä sitetaan taajamatimintjen reservialuetta, jlla n tulevaisuuden yhdyskuntarakenteen kehittämisen kannalta vähintään seudullista merkitystä ja jnka suunnittelussa tulee ttaa humin ylikunnalliset aluetarpeet. Alueen tteuttaminen ulttuu kuitenkin pääsääntöisesti vuden 2030 jälkeen. Suunnittelumääräys Yksityiskhtaisempi taajamatimintjen reservialueen suunnittelu ajittuu pääsin vuden 2030 jälkeiseen aikaan. Lisämerkinnällä -1 sitetuilla alueilla tulee säilyttää ranta-alueet pääsääntöisesti kknaan vapaana rakentamiselta. Tiiviin kyläasumisen alue (tka) Kehittämisperiaatemerkinnällä sitetaan alueita, jtka kytkeytyvät läheisesti taajamatimintjen alueisiin, mutta jilla ei le edellytyksiä mudstua taajamatimintjen tyyppiseksi alueeksi lemassa levan rakennuskannan ja alueiden sijainnin suhteen. Suunnittelumääräys Yksityiskhtaisemmassa suunnittelussa tulee ttaa humin kyläalueen erityispiirteet sekä edistää kylärakenteen tiivistämistä Tellisuus- ja työpaikka-alueet Maakuntakaavatilanne Tellisuustimintjen alueita ja työpaikka-alueita n käsitelty kk Phjis-Karjalan salta maakuntakaavan 1. vaiheessa (vahvistettu ). Maakuntakaava hyväksyttiin maakuntavaltuustssa marraskuussa 2005 eli ratkaisut perustuvat 2000-luvun alkupulen ratkaisuihin. Valtakunnalliset alueidenkäyttötavitteet Täydentyy Nykytilanne Jensuun kaupunkiseudulla li vuden 2011 lpussa kaikkiaan työpaikkaa. Työpaikkjen määrä n luvulla kasvanut n. 15 % vuden 2000 tassta. Suurin kasvu n llut Jensuussa, jssa kasvu n llut 17

18 nin 20 %. Vunna 2010 työpaikista n. 88 % sijaitsi taajamissa ja n. 12 % haja-asutusalueilla. Työpaikkakehitystä n kuvattu lisää kaavaselstuksen khdassa xx. Suunnitteluperiaatteet ja tavitteet Maakuntakaavassa sitetaan vähintään seudullista merkitystä maavat tellisuus- ja työpaikkatimintjen alueet. Lähtökhtana maakuntakaavassa n turvata nykyisten tellisuus- ja työpaikkatimintjen laajentamismahdllisuudet ja sittaa timintaan hyvin sveltuvia muita vaihtehtisia alueita eri pulilta kaupunkiseutua. Jensuun kaupunkiseudulla n tarvetta prfilida työpaikka-alueita tutannn ympäristövaikutusten ja tisaalta taajamakuvallisten vaatimusten suhteessa. Jensuun kaupunkiseudulla n tarpeen myös varautua erityisiä ympäristöhäiriöitä kuten melua, pölyä, hajua ja tärinää aiheuttavien tutantlaitsten mahdllisiin sijaintipaikkavaatimuksiin. Työpaikkjen aluevarausten laajuus n laskennallista mititustarvetta suurempi mutta mahdllistaa vaihtehtisia sijittumismahdllisuuksia. Jensuun kaupunkiseudun viiden kunnan työpaikkamitituksen minimivaihteht perustuu tilastkeskuksen väestöennusteeseen perustuvaan työpaikkakehitykseen ja maksimivaihteht pulestaan arvin sutuisammasta ja suurempaan muuttvittn perustuvasta työpaikkamäärästä. Minimi ja maksimivaihtehtjen er n 1300 työpaikkaa eli nin 2,7 %. Maksimivaihtehdlla ludaan edellytykset Jensuun kaupunkiseudun vahvistumiselle ja edelleen vahvalle kasvulle perustuen mnipuliseen ja kansainvälisesti krkeaan saamiseen. Keskeisiä tellisuus ja työpaikka-alueisiin liittyviä tavitteita vat: - Ludaan Jensuun kaupunkiseudulla edellytykset vahvalle kasvulle - Varaudutaan kaupunkiseudulla työpaikkamavaraisuuden turvaavaan työpaikkamäärään - työpaikka-alueet sitetaan liikenteellisesti hyvin saavuttavissa levilta alueilta eri liikennemutja hyödyntäen - sitetaan työpaikka-alueita erilaisiin tarpeisiin ja turvataan yritysten laajentamismahdllisuudet - varaudutaan laajaan yhtenäiseen seudulliseen työpaikka-alueeseen ydinkaupunkiseudun eteläpulelle Merkittävimpinä uusina tellisuustimintjen alueina n esitetty Penttilänrannan yrityspuist sekä Jensuusta etelään päin sijaitseva Papinkankaan alueen phjissa valtatie 6 ja Ilmantsin radan tuntumassa. Pulestaan merkittävimpinä uusina työpaikka-alueina vimassa levaan maakuntakaavaan n esitetty Jensuusta etelään päin valtatie 6 itäpulelle sijittuva Papinkankaan laaja työpaikka-alue sekä Jensuusta phjiseen päin Raatekankaan phjispulinen alue vt 6 länsipulella. Myös Kntilahdella Lehmn liittymän ympärillä n kasvatettu jnkin verran työpaikka-aluetta ja tettu mukaan maakuntakaavaan myös Ylämyllyn työpaikkatimintjen alue. Maakuntakaavassa esitettävät työpaikka- ja tellisuusalueet Jensuun kaupunkiseudulta: Kunta Nimi Kaavamerkintä Pinta-ala (ha) Jensuu Iiksenvaaran vimalaits TP 93 Jensuu Raatekangas-Käpykangas TP-e 752 Jensuu Papinkangas T 47 Jensuu Papinkangas TP 226 Jensuu Uimaharju T 229 Jensuu Penttilä T 15 Jensuu/Liperi Lentasemantie ja Ylämyllyntie- Kupintien välinen alue TP

19 Liperi Välikangas TP 233 Liperi Hnkalampi TP 39 Kntilahti Lehm TP 204 Kntilahti Uur TP 126 Kntilahti Vaskela TP 15 Outkumpu Outkumpu TP 116 Maakuntakaavan 4. vaiheen vahvistumisen yhteydessä samalla kumtaan maakuntakaavan vimassa levat tellisuus- ja työpaikka-alueet Jensuun kaupunkiseudulla. Kumttavat alueet ja merkinnät n esitetty tarkemmin kappaleessa 3.3. Maakuntakaavamerkinnät ja -määräykset Tellisuus- ja varastalue (T, t) Merkinnällä sitetaan aluerakenteen kannalta merkittävää tellisuus- ja varastaluetta, jlla n vähintään seudullista merkitystä. Alue n tarkitettu pääasiassa tutannllista timintaa varten. Suunnittelumääräys Alue n suunniteltava siten, että merkittävät ympäristölle aiheutuvat häiriöt estetään. Työpaikkatimintjen alue (TP, TP-e, tp) Merkinnällä sitetaan aluerakenteen kannalta merkittävää työpaikka-aluetta, jlla n vähintään seudullista merkitystä. Alue n tarkitettu pääasiassa ympäristöhäiriöitä aiheuttamattmien tutant- ja varasttimintjen sekä muiden palvelujen alueeksi. Lisämerkinnällä -e sitetaan merkitykseltään seudullinen paljn tilaa vaativan erikistavaran kaupan suuryksiköiden ja/tai myymäläkeskittymien alue keskustatimintjen alueiden ulkpulella. Tilaa vaativaan kauppaan kuuluu muun muassa aut-, rauta-, hunekalu-, puutarha- ja maataluskauppaa. Suunnittelumääräys Alueelle ei saa suunnitella sellaisia työpaikkatimintja, jilla n merkittäviä haitallisia ympäristövaikutuksia lähialueille. Lisämerkinnällä -e sitetuilla alueilla tilaa vaativan kaupan suuryksiköiden mititus ja tarkempi sijittuminen tulee suunnitella siten, ettei niillä le yksin tai yhdessä muiden hankkeiden kanssa merkittäviä haitallisia vaikutuksia keskusta-alueiden kaupallisiin palveluihin ja niiden kehittämiseen. Samin yksityiskhtaisemmassa suunnittelussa tulee kiinnittää erityistä humita alueiden saavutettavuuteen jukk- ja kevyellä liikenteellä. Tilaan vaativan kaupan suuryksikön tai myymäläkeskittymän enimmäismititus n Jensuun TP-e alueella k-m² Seudulliset ampumaradat ja ampumamelualueet Maakuntakaavatilanne Ampumaratja ja niiden melualueita n maakuntakaavallisesti käsitelty maakuuntakaavan 2. vaiheessa, jka hyväksyttiin ja vahvistettiin ympäristöministeriössä. Jensuun kaupunkiseudulta seudullisesti merkittävinä ampumaratina melualueineen esitettiin Phjis-Karjalan Rajavartistn hallinnassa leva Onttlan ampumarata Kntilahdella ja sillin Phjis-Karjalan Prikaatin hallinnassa llut Kntirannan ampumarata Kntirannassa. Valtakunnalliset alueidenkäyttötavitteet Täydentyy 19

20 Nykytilanne Keskeisiä seudulliseen ampumarataan liittyviä maakuntakaavassa ratkaistavia kysymyksiä vat lleet: - Kntirannan lakkautuneen varuskunta-alueen uusi maankäyttö - Maakunnallisen/seudullisen ampumaradan sijittamisvaihtehdt Jensuun seudun ampumaurheilijat ja metsästäjät vat käyttäneet harjituspaikkinaan ampumaratja Kntirannan varuskunnassa ja Phjis-Karjalan rajavartistssa Onttlassa. Kntirannan ampumaratjen käyttö n lppunut kesällä 2013 varuskunnan lakkauttamisen myötä ja rajavartistn Onttlan ampumaratjen siviilikäyttö lppuu vuden 2015 alussa. Tiet siviiliammuntjen päättymisestä kahdella kaupunkiseudun keskeisimmällä ampumaradalla n jhtanut siihen, että maakuntakaavassa n lähdetty aktiivisesti etsimään vaihtehtista / vaihtehtisia sijituspaikkja seudullisesti merkittävälle ampumaurheilukeskukselle. Samaan aikaan vuden 2013 lpussa lakkautuneen Kntirannan varuskunta-alueen ampumaratja n valtin timesta purettu ja maaperää puhdistettu tulevaisuuden uuteen käyttöön sveltuvaksi. Jensuun kaupunkiseudulla n ajauduttu tilanteeseen, että siviiliammunnille ei vuden 2014 jälkeen le enää riittävän laadukasta paikkaa Jensuun kaupunkiseudulla. Pieniä eri seurjen ampuratja n tällä hetkellä muutamia eri pulilla kaupunkiseutua vähän etäämmällä Jensuun kantakaupungista. Laaja ja mnipulinen harrastus- ja kilpailutiminta vaatii timiakseen kuitenkin laadukkaan ampumaurheilukeskustasisen ampumaradan Jensuun kaupunkiseudulta. Vaihtehtisia käsittelytapja Maakuntakaavalunnksessa sitetaan vaihtehtisia ratkaisuja seudullisen ampumaradan löytymiseksi. Esitetyt vaihtehdt vat: VE1 Kntirannan ampumarata kivääri- ja pistliammunnalle sekä Hammaslahden ampumarata haulikkammunnalle VE2 Uknnurmen alue Kntilahdella kaikki aselajit kehitettävänä ampumaratana VE3 Paihlan alue Kntilahdella kaikki aselajit kehitettävänä ampumaratana Suunnitteluperiaatteet ja tavitteet Maakuntakaavassa sitetaan vähintään seudullista merkitystä maava ampumarata / ampumaradat Jensuun kaupunkiseudulle. Maakuntakaavassa esitettävät ratkaisut phjautuvat maakuntaliitn vunna 2013 laatimaan esiselvitykseen ja sen phjalta knsultin laatimaan Jensuun seudun ampumarataselvitykseen. Ampumarataselvityksessä n tarkemmin selvitetty ja vertailtu neljän alueen sveltuvuutta ja vaikutuksia ampumaratakäyttöön. Keskeisiä seudulliseen ampumarataan liittyviä tavitteita vat: - Mahdllistetaan ampumaharrastustiminnan jatkuminen Jensuun kaupunkiseudulla Onttlan ampumaradan sulkeutuessa siviilikäytöltä 20

Pohjois-Karjalan maakuntakaavan 4. vaihe

Pohjois-Karjalan maakuntakaavan 4. vaihe Phjis-Karjalan maakuntakaavan 4. vaihe Maakuntakaavaselstus Lunns 26.5.2014 2014 Sisällys 1 LÄHTÖKOHDAT 4 1.1 Kaavajärjestelmä 4 1.1.1 Vimassa levat maakuntakaavat 4 1.2 Maankäyttö- ja rakennuslaki 5

Lisätiedot

Pohjois-Karjalan maakuntakaavan 4. vaihe

Pohjois-Karjalan maakuntakaavan 4. vaihe Phjis-Karjalan maakuntakaavan 4. vaihe Maakuntakaavaselstus Ehdtus 26.1.2015 2015 POHJOIS-KARJALAN MAAKUNTAKAAVAN 4. VAIHE Maakuntakaavaselstus Maakuntakaavaehdtus 26.1.2015 Sisällys 1 LÄHTÖKOHDAT 4 1.1

Lisätiedot

Ahvenkosken osayleiskaavan muutos

Ahvenkosken osayleiskaavan muutos S U U N N IT T EL U JA T EK N IIK K A PYHTÄÄN KUNTA Ahvenksken sayleiskaavan muuts arviintisuunnitelma FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY 68102-P18488 arviintisuunnitelma Slin Lauri Sisällysluettel 1 arviintisuunnitelma...

Lisätiedot

Muurikkalan osayleiskaavan 2. vaihe

Muurikkalan osayleiskaavan 2. vaihe MIEHIKKÄLÄN KUNTA Muurikkalan sayleiskaavan 2. vaihe arviintisuunnitelma FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY 68789-P21395 arviintisuunnitelma I (I) Salmaa Kristina / Reinikainen Kuisma Sisällysluettel 1 Suunnittelualue...

Lisätiedot

YLEISTAVOITTEET 21.12.2010

YLEISTAVOITTEET 21.12.2010 YLEISTAVOITTEET 21.12.2010 Kaupunkiseutua (kk rakennemallin aluetta) kskevat yleistavitteet Aluerakenteella vastataan glbalisaatin mukanaan tumiin haasteisiin ja tetaan humin maakunnan asema Itämeren alueella

Lisätiedot

82136257 Parikkalan kunta. Koirniemen osayleiskaava Osallistumis- ja arviointisuunnitelma 19.11.2013. 1. Osayleiskaava-alue

82136257 Parikkalan kunta. Koirniemen osayleiskaava Osallistumis- ja arviointisuunnitelma 19.11.2013. 1. Osayleiskaava-alue 82136257 Parikkalan kunta Kirniemen sayleiskaava Osallistumis- ja arviintisuunnitelma 19.11.2013 Osallistumis- ja arviintisuunnitelma n lakisääteinen (MRL 63 ) kaavan laatimiseen liittyvä asiakirja, jssa

Lisätiedot

kohde 114, Vuohisaaren syväsataman asemakaavan muutos ja laajennus

kohde 114, Vuohisaaren syväsataman asemakaavan muutos ja laajennus Savnlinnan kaupunki Khde 114, Vuhisaaren syväsataman asemakaavan muuts ja laajennus, Savnlinnan kaupunki khde 114, Vuhisaaren syväsataman asemakaavan muuts ja laajennus Osallistumis- ja arviintisuunnitelma

Lisätiedot

MÄNTSÄLÄN KUNTA Maankäyttöpalvelut 20.4.2015

MÄNTSÄLÄN KUNTA Maankäyttöpalvelut 20.4.2015 MÄNTSÄLÄN KUNTA Maankäyttöpalvelut 20.4.2015 SÄLINKÄÄN JA SOUKKION OSAYLEISKAAVA OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA OSAYLEISKAAVA Osayleiskaava n yleispiirteinen maankäytön suunnitelma, jlla hjataan

Lisätiedot

82136257 Parikkalan kunta. Kolmikannan Koirniemen osayleiskaava Osallistumis- ja arviointisuunnitelma 22.5.2013. 1. Osayleiskaava-alue

82136257 Parikkalan kunta. Kolmikannan Koirniemen osayleiskaava Osallistumis- ja arviointisuunnitelma 22.5.2013. 1. Osayleiskaava-alue 82136257 Parikkalan kunta Klmikannan Kirniemen sayleiskaava Osallistumis- ja arviintisuunnitelma 22.5.2013 Osallistumis- ja arviintisuunnitelma n lakisääteinen (MRL 63 ) kaavan laatimiseen liittyvä asiakirja,

Lisätiedot

Päivärinteen koulun asemakaava ja asemakaavamuutos

Päivärinteen koulun asemakaava ja asemakaavamuutos 1510007062 Hattulan kunta Päivärinteen kulun asemakaava ja asemakaavamuuts Osallistumis- ja arviintisuunnitelma 5.8.2013, tark. 27.9.2013 Osallistumis- ja arviintisuunnitelma n lakisääteinen (MRL 63 )

Lisätiedot

HAAPAVEDEN KAUPUNKI / KESKUSTAN OSAYLEISKAAVAN TARKISTUS

HAAPAVEDEN KAUPUNKI / KESKUSTAN OSAYLEISKAAVAN TARKISTUS HAAPAVEDEN KAUPUNKI / KESKUSTAN OSAYLEISKAAVAN TARKISTUS OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA 06.10.2010 1. Mitä suunnitellaan? Haapaveden keskustan sayleiskaavan tarkistus käynnistyi vunna 2000. Kaava

Lisätiedot

HAAPAJÄRVEN KESKUSTAN OSAYLEISKAAVA 2035

HAAPAJÄRVEN KESKUSTAN OSAYLEISKAAVA 2035 HAAPAJÄRVEN KESKUSTAN OSAYLEISKAAVA 2035 Haapajärvenkaupunki LIITE A HAAPAJÄRVENKESKUSTANOSAYLEISKAAVA2035 OSALLISTUMISJAARVIOINTISUUNNITELMA 16.6.2011,päivitetty15.11.2011,5.3.2012 Nähtävillä4.7. 31.8.2011

Lisätiedot

PROJEKTISUUNNITELMA 26.4.2010

PROJEKTISUUNNITELMA 26.4.2010 1 Tarjuspyyntö, LIITE 4. NAANTALIN STRATEGISEN YLEISKAAVA PROJEKTISUUNNITELMA 26.4.2010 Tämä prjektisuunnitelma sittaa mm. strategisen yleiskaavan tarpeellisuuden, kuinka laatimisprsessi n tarkitus viedä

Lisätiedot

Kotkan itäosan tuulivoimaosayleiskaava

Kotkan itäosan tuulivoimaosayleiskaava 1510001443 Ktka Ktkan itäsan tuulivimasayleiskaava Osallistumis- ja arviintisuunnitelma 19.12.2012 Osallistumis- ja arviintisuunnitelma n lakisääteinen (MRL 63 ) kaavan laatimiseen liittyvä asiakirja,

Lisätiedot

Osallistumis- ja arviointisuunnitelma 14.6.2013

Osallistumis- ja arviointisuunnitelma 14.6.2013 1510002480-001 Viitasaaren kaupunki Keskustan sayleiskaava Osallistumis- ja arviintisuunnitelma 14.6.2013 Osallistumis- ja arviintisuunnitelma (OAS) n lakisääteinen (MRL 63 ) kaavan laatimiseen liittyvä

Lisätiedot

Purnuvuoren ranta-asemakaavan muutos. Osallistumis- ja arviointisuunnitelma 9.12.2011. 1. Kaavamuutosalue. 82140614 Hartolan kunta

Purnuvuoren ranta-asemakaavan muutos. Osallistumis- ja arviointisuunnitelma 9.12.2011. 1. Kaavamuutosalue. 82140614 Hartolan kunta 82140614 Hartlan kunta Purnuvuren ranta-asemakaavan muuts Osallistumis- ja arviintisuunnitelma 9.12.2011 Osallistumis- ja arviintisuunnitelma (OAS) n lakisääteinen (MRL 63 ) kaavan laatimiseen liittyvä

Lisätiedot

PYHTÄÄN TUULIVOIMAOSAYLEISKAAVAT. Osallistumis- ja arviointisuunnitelma

PYHTÄÄN TUULIVOIMAOSAYLEISKAAVAT. Osallistumis- ja arviointisuunnitelma FCG Suunnittelu ja tekniikka Oy PYHTÄÄN TUULIVOIMAOSAYLEISKAAVAT Osallistumis- ja arviintisuunnitelma 68102-P18488 9.8.2012 tark. 2.11.2012 tark. 26.6.2013 FCG Suunnittelu ja tekniikka Oy Osallistumis-

Lisätiedot

Virojoki-Vaalimaa osayleiskaavan muutos ja laajennus

Virojoki-Vaalimaa osayleiskaavan muutos ja laajennus VIROLAHDEN KUNTA Virjki-Vaalimaa sayleiskaavan muuts ja laajennus FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY 707-P24767 I (I) Reinikainen Kuisma Sisällysluettel 1 Mikä n sallistumis- ja?... 1 2 Suunnittelualue...

Lisätiedot

Osallistumis- ja arviointisuunnitelma

Osallistumis- ja arviointisuunnitelma 1510012658 Asikkalan kunta Saitan asemakaavamuuts Osallistumis- ja arviintisuunnitelma 10.6.2014, tark. 29.9.2014, tark. 13.2.2015 1. Osallistumis- ja arviintisuunnitelman (OAS) tarkitus Osallistumis-

Lisätiedot

Sipoon kunnan rakennusjärjestyksen uudistaminen Osallistumis- ja arviointisuunnitelma (OAS)

Sipoon kunnan rakennusjärjestyksen uudistaminen Osallistumis- ja arviointisuunnitelma (OAS) Osallistumis- ja arviintisuunnitelma Rakennusjärjestyksen muuts Rakennusvalvnta Sipn kunnan rakennusjärjestyksen uudistaminen Osallistumis- ja arviintisuunnitelma (OAS) 1. Mikä rakennusjärjestys n? Rakennusjärjestys

Lisätiedot

Pohjois-Karjalan maakuntakaavan 4. vaihe

Pohjois-Karjalan maakuntakaavan 4. vaihe Pohjois-Karjalan maakuntakaavan 4. vaihe Maakuntakaavaselostus Maakuntavaltuusto 15.6.2015 2015 POHJOIS-KARJALAN MAAKUNTAKAAVAN 4. VAIHE Maakuntakaavaselostus Maakuntavaltuusto 15.6.2015 Sisällys 1 LÄHTÖKOHDAT

Lisätiedot

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA 14.1.2015, tarkistettu 29.4.2015 S U U N N IT T EL U JA T EK N IIK K A Osallistumis- ja arviintisuunnitelmassa kerrtaan kaavituksen päätavitteet, suunnittelun eteneminen,

Lisätiedot

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA HALSUAN KUNTA A3 13.8.2014 HALSUAN KESKEISTEN TUULIVOIMAPUISTOJEN OSAYLEISKAAVA SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA Tuulivimasayleiskaavan vireilletuln yhteydessä laaditaan MRL 63 :n mukainen sallistumis- ja arviintisuunnitelma.

Lisätiedot

Maaselän tuulivoimapuiston osayleiskaava. Osallistumis- ja arviointisuunnitelma. Utajärven kunta 14.4.2015

Maaselän tuulivoimapuiston osayleiskaava. Osallistumis- ja arviointisuunnitelma. Utajärven kunta 14.4.2015 1510017192 Utajärven kunta Maaselän tuulivimapuistn sayleiskaava Osallistumis- ja arviintisuunnitelma 14.4.2015 Tässä sallistumis- ja arviintisuunnitelmassa (OAS) esitetään sayleiskaavan laatimisen lähtökhtia

Lisätiedot

KANNONKOSKI, KARSTULA, KINNULA, KIVIJÄRVI, KYYJÄRVI, PIHTIPUDAS, SAARIJÄRVI JA VIITASAARI

KANNONKOSKI, KARSTULA, KINNULA, KIVIJÄRVI, KYYJÄRVI, PIHTIPUDAS, SAARIJÄRVI JA VIITASAARI KANNONKOSKEN, KARSTULAN, KINNULAN, KIVIJÄRVEN, KYYJÄRVEN, PIHTIPUTAAN, SAARIJÄRVEN JA VIITASAAREN YHTEINEN TUULIVOIMAYLEISKAAVA OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA LUONNOS 22.2.2012/ 2.7.2012 / 29.10.2012/

Lisätiedot

Hollolan ja Hämeenkosken. strateginen yleiskaava

Hollolan ja Hämeenkosken. strateginen yleiskaava Hlllan ja Hämeenksken strateginen yleiskaava Osallistumis- ja arviintisuunnitelma 12.5.2014 Täydennetty 24.3.2015 OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMAN TARKOITUS Kaavaa laadittaessa tulee riittävän aikaisessa

Lisätiedot

REKISTERINPITÄJÄN MUUTOKSET: Toimintamalli muutostilanteessa

REKISTERINPITÄJÄN MUUTOKSET: Toimintamalli muutostilanteessa Rekisterinpitäjän muutkset 1(7) REKISTERINPITÄJÄN MUUTOKSET: Timintamalli muutstilanteessa Ptilasasiakirjan rekisterinpitäjä: alkutilanne Tiet ptilaan hidssa syntyvien asiakirjjen rekisterinpitäjästä tallennetaan

Lisätiedot

MAL-AIESOPIMUKSEN SEURANTA

MAL-AIESOPIMUKSEN SEURANTA 1 (9) Seutu. ja ympäristötiet VERSIO 8b (Tämä versi n laadittu HSY-asunttimikunnan kkuksen 8.5.2012 perusteella) MAL-AIESOPIMUKSEN SEURANTA 1. Aiespimus Aiespimuslunnksen khdassa X Aiespimuksen seuranta

Lisätiedot

Loviisan kaupunki 82142465. Hattomin tuulivoima-asemakaava. Osallistumis- ja arviointisuunnitelma 7.5.2012

Loviisan kaupunki 82142465. Hattomin tuulivoima-asemakaava. Osallistumis- ja arviointisuunnitelma 7.5.2012 Hattmin tuulivima-asemakaava Osallistumis- ja arviintisuunnitelma 7.5.2012 1 1. Osallistumis- ja arviintisuunnitelma Osallistumis- ja arviintisuunnitelma n lakisääteinen (MRL 63 ) kaavan laatimiseen liittyvä

Lisätiedot

Uudenmaan liitto. Riitta Murto-Laitinen Aluesuunnittelusta vastaava johtaja. Uudenmaan liitto Nylands förbund

Uudenmaan liitto. Riitta Murto-Laitinen Aluesuunnittelusta vastaava johtaja. Uudenmaan liitto Nylands förbund 1 Uudenmaan liitto Riitta Murto-Laitinen Aluesuunnittelusta vastaava johtaja Ampumaradat ja kaavoitusprosessi CASE-metropolialue Ampumaratojen tulevaisuus seminaari, 5.3.2010 Johtaja Riitta Murto-Laitinen,

Lisätiedot

CAVERION OYJ:N HALLITUKSEN TYÖJÄRJESTYS. 1. Hallituksen tehtävien ja toiminnan perusta. 2. Hallituksen kokoonpano ja valintamenettely

CAVERION OYJ:N HALLITUKSEN TYÖJÄRJESTYS. 1. Hallituksen tehtävien ja toiminnan perusta. 2. Hallituksen kokoonpano ja valintamenettely CAVERION OYJ:N HALLITUKSEN TYÖJÄRJESTYS 1. Hallituksen tehtävien ja timinnan perusta Hallituksen tehtävät ja timintaperiaatteet perustuvat Sumen lainsäädäntöön, erityisesti sakeyhtiölakiin ja arvpaperimarkkinalakiin

Lisätiedot

Ympäristön kehittäminen arkiliikuntaan kannustavaksi

Ympäristön kehittäminen arkiliikuntaan kannustavaksi Ympäristön kehittäminen arkiliikuntaan kannustavaksi Juha-Pekka Vartiainen 6.11.2014 juha-pekka.vartiainen@jns.fi JOENSUULAISIA TEEMOJA ARKILIIKUNTAAN Tiivis kaupunkirakenne yllyttää liikkumaan itse jhdnmukainen

Lisätiedot

Vastine MMA. Vastine Juankosken keskustaajaman osayleiskaavaluonnoksesta saatuihin lausuntoihin ja muistutuksiin

Vastine MMA. Vastine Juankosken keskustaajaman osayleiskaavaluonnoksesta saatuihin lausuntoihin ja muistutuksiin MMA 1 (14) Tim Leskinen Juanksken kaupunki Kaupungin hallitus Juanksken keskustaajaman sayleiskaavalunnksesta saatuihin lausuntihin ja muistutuksiin Liikennevirast esitti, että rantarakentamisen salta

Lisätiedot

Helsingin kaupunki Esityslista 8/2015 1 (5) Sosiaali- ja terveyslautakunta Sotep/7 28.04.2015

Helsingin kaupunki Esityslista 8/2015 1 (5) Sosiaali- ja terveyslautakunta Sotep/7 28.04.2015 Helsingin kaupunki Esityslista 8/2015 1 (5) 7 Perhekeskuspiltin valmistelutilanne HEL 2015-004845 T 06 00 00 Päätösehdtus Esittelijän perustelut päättää merkitä tiedksi perhekeskuspiltin valmistelun tilanteen.

Lisätiedot

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA HALSUAN KUNTA A4 13.8.2014 HALSUAN ITÄISTEN TUULIVOIMAPUISTOJEN OSAYLEISKAAVA SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA Tuulivimasayleiskaavan vireilletuln yhteydessä laaditaan MRL 63 :n mukainen sallistumis- ja arviintisuunnitelma.

Lisätiedot

Osallistumis- ja arviointisuunnitelma

Osallistumis- ja arviointisuunnitelma Hattulan kunta 25.8.2008 päivitetty 12.5.2009 82119621 Hattulan kunnan asemakaavan ajantasaistaminen ja asemakaavan laajennus Osallistumis- ja arviintisuunnitelma Hattulan kunta Hattulan kunnan asemakaavan

Lisätiedot

LENTOKENTÄN ALUEEN OSAYLEISKAAVAN LIIKENNESELVITYS

LENTOKENTÄN ALUEEN OSAYLEISKAAVAN LIIKENNESELVITYS LENTOKENTÄN ALUEEN OSAYLEISKAAVAN LIIKENNESELVITYS TYÖNUMERO: E27737 KAUHAVAN KAUPUNKI 4.9.2015 SWECO YMPÄRISTÖ OY LUONNOS Muutslista 4.9.2015 OIK OIK AJOK LUONNOS MUUTOS PÄIVÄYS HYVÄKSYNYT TARKASTANUT

Lisätiedot

Kaupungistuminen väestönkasvu yleiskaava

Kaupungistuminen väestönkasvu yleiskaava Helsingin yleiskaava Teemaseminaari 14.1.2013 Sepp Laaks Kaupungistuminen väestönkasvu yleiskaava Miksi Helsingin seutu kasvaa? Kuinka paljn väestöä n tulssa? Vidaank väestökehitystä ennustaa? Pitäisikö

Lisätiedot

Nurmon keskustan osayleiskaavan tarkistus ja laajennus 2030

Nurmon keskustan osayleiskaavan tarkistus ja laajennus 2030 S U U N N IT T EL U JA T EK N IIK K A SEINÄJOEN KAUPUNKI Nurmn keskustan sayleiskaavan tarkistus ja laajennus 2030 Tavite- ja selstus FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY P25797 Tavite- ja selstus 1 (46) Levnja,

Lisätiedot

Tuusulan viher- ja virkistysalueet

Tuusulan viher- ja virkistysalueet 2011 Tuusulan viher- ja virkistysalueet Tuusulan kunta Sisältö Viher- ja virkistysalueverkst... 3 Lunnn ydinalueet... 3 Eklginen verkst... 4 Viheryhteydet... 4 Virkistysalueet ja saavutettavuus... 5 Asemakaavitettujen

Lisätiedot

Pirkanmaan maakuntakaava 2040. Maakuntakaavaluonnos Alue- ja yhdyskuntarakenne

Pirkanmaan maakuntakaava 2040. Maakuntakaavaluonnos Alue- ja yhdyskuntarakenne Pirkanmaan maakuntakaava 2040 Maakuntakaavaluonnos Alue- ja yhdyskuntarakenne Maakuntakaavafoorumi Vanha kirjastotalo, Tampere, 19.3.2015 Maankäytön suunnittelujärjestelmä ja maakuntakaavan rooli Pirkanmaan

Lisätiedot

DNA OY:N LAUSUNTO KUSTANNUSSUUNTAUTUNEEN HINNAN MÄÄRITTELYYN SOVELLETTAVASTA MENETELMÄSTÄ SUOMEN TELEVISIOLÄHETYSPALVELUIDEN MARKKINALLA

DNA OY:N LAUSUNTO KUSTANNUSSUUNTAUTUNEEN HINNAN MÄÄRITTELYYN SOVELLETTAVASTA MENETELMÄSTÄ SUOMEN TELEVISIOLÄHETYSPALVELUIDEN MARKKINALLA 1 (6) Vivi 1110/230/2013 DNA OY:N LAUSUNTO KUSTANNUSSUUNTAUTUNEEN HINNAN MÄÄRITTELYYN SOVELLETTAVASTA MENETELMÄSTÄ SUOMEN TELEVISIOLÄHETYSPALVELUIDEN MARKKINALLA [Liikesalaisuudet merkitty hakasulkein]

Lisätiedot

HEINOLA LAAJALAHTI - KOUVOLANTIE OSAYLEISKAAVA 2030 SELOSTUS EHDOTUS 3.12.2013. Asianumero 366/41/000/2007 2305/10.02.02/2013

HEINOLA LAAJALAHTI - KOUVOLANTIE OSAYLEISKAAVA 2030 SELOSTUS EHDOTUS 3.12.2013. Asianumero 366/41/000/2007 2305/10.02.02/2013 Asianumer 366/41/000/2007 2305/10.02.02/2013 HEINOLA LAAJALAHTI - KOUVOLANTIE OSAYLEISKAAVA 2030 SELOSTUS EHDOTUS 3.12.2013 HYVÄKSYMISPÄIVÄMÄÄRÄT: Vireilletul: Tekninen lautakunta 13.6.2006 Kaavalunns:

Lisätiedot

Osallistumis- ja arviointisuunnitelma

Osallistumis- ja arviointisuunnitelma pvm. 22.5.2013 työnr: 1510003902 ORIMATTILAN KUNTA Hennan 1. vaiheen asemakaava Osallistumis- ja arviintisuunnitelma 2 1510003902 Orimattila Hennan 1. vaiheen asemakaava Osallistumis- ja arviintisuunnitelma

Lisätiedot

Paikkatieto Uudenmaan 2. vaihemaakuntakaavan kaupan ratkaisussa. HSY:n paikkatietoseminaari 14.3.2013 Sanna Jylhä

Paikkatieto Uudenmaan 2. vaihemaakuntakaavan kaupan ratkaisussa. HSY:n paikkatietoseminaari 14.3.2013 Sanna Jylhä Paikkatieto Uudenmaan 2. vaihemaakuntakaavan kaupan ratkaisussa HSY:n paikkatietoseminaari 14.3.2013 Sanna Jylhä Uudenmaan 2.vaihemaakuntakaava Valtuustoon 20.3, sitten vahvistettavaksi TEEMAT 1. Metropolialueen

Lisätiedot

Yhteistyösopimus Kaupunkitutkimus ja metropolipolitiikka tutkimus- ja yhteistyöohjelman toteuttamisesta vuosina 2015 2018

Yhteistyösopimus Kaupunkitutkimus ja metropolipolitiikka tutkimus- ja yhteistyöohjelman toteuttamisesta vuosina 2015 2018 Yhteistyöspimus Kaupunkitutkimus ja metrpliplitiikka -tutkimus- ja yhteistyöhjelman tteuttamisesta vusina 2015 2018 Yhteistyöspimus Kaupunkitutkimus ja metrpliplitiikka tutkimus- ja yhteistyöhjelman tteuttamisesta

Lisätiedot

Autismia sairastavien lasten ja nuorten sopeutumisvalmennuskurssit, perhekurssit

Autismia sairastavien lasten ja nuorten sopeutumisvalmennuskurssit, perhekurssit Terveyssast Kuntutusryhmä Autismia sairastavien lasten ja nurten speutumisvalmennuskurssit, perhekurssit Tiedtustilaisuus Kela uudistaa kurssipalveluja mikä muuttuu? 29.8.2012 Kelan Käpylän timital Autismia

Lisätiedot

Omaishoitajienkuntoutuskurssit

Omaishoitajienkuntoutuskurssit Terveyssast Kuntutusryhmä Omaishitajienkuntutuskurssit Omaishitajien kuntutuskurssit, Omaishitajien kuntutuskurssit Tiedtustilaisuus Kela uudistaa kurssipalveluja mikä muuttuu? 29.8.2012 Kelan Käpylän

Lisätiedot

Lapuan kaupunki. Lapuan kaupungin strategia. Luonnos 29.11.2013. Säännöt ja ohjeet nro. Hyväksytty: Voimaantulo:

Lapuan kaupunki. Lapuan kaupungin strategia. Luonnos 29.11.2013. Säännöt ja ohjeet nro. Hyväksytty: Voimaantulo: Lapuan kaupunki Säännöt ja hjeet nr Lapuan kaupungin strategia Lunns 29.11.2013 Hyväksytty: Vimaantul: 29.11.2013 DEMOKRATIA JA OSALLISUUS Otsikk: Osallistuva demkratia - rhkeus, reiluus ja vastuullisuus

Lisätiedot

Aspergerin oireyhtymää ja ADHD:ta sairastavien lasten ja nuorten sopeutumisvalmennuskurssit, perhekurssit

Aspergerin oireyhtymää ja ADHD:ta sairastavien lasten ja nuorten sopeutumisvalmennuskurssit, perhekurssit Terveyssast Kuntutusryhmä Aspergerin ireyhtymää ja ADHD:ta sairastavien lasten ja nurten speutumisvalmennuskurssit, perhekurssit Tiedtustilaisuus Kela uudistaa kurssipalveluja mikä muuttuu? 29.8.2012 Kelan

Lisätiedot

Uniapneaoireyhtymää sairastavien aikuisten kuntoutuskurssit, osittaiset perhekurssit

Uniapneaoireyhtymää sairastavien aikuisten kuntoutuskurssit, osittaiset perhekurssit Terveyssast Kuntutusryhmä Uniapneaireyhtymää sairastavien aikuisten kuntutuskurssit, sittaiset perhekurssit Tiedtustilaisuus Kela uudistaa kurssipalveluja mikä muuttuu? 29.8.2012 Kelan Käpylän timital

Lisätiedot

Kuopion kaupunki Pöytäkirja 1/2016 1 (1) Kaupunkirakennelautakunta 7 27.01.2016. 7 Asianro 201/10.00.02.01/2016

Kuopion kaupunki Pöytäkirja 1/2016 1 (1) Kaupunkirakennelautakunta 7 27.01.2016. 7 Asianro 201/10.00.02.01/2016 Kupin kaupunki Pöytäkirja 1/2016 1 (1) 7 Asianr 201/10.00.02.01/2016 Puijnlaaksn etelärinteen tnttien luvutusehdt Kiinteistöjhtaja Jari Kyllönen Maamaisuuden hallintapalvelujen tukipalvelut Tekninen lautakunta

Lisätiedot

Tuulivoima, Suomen Hyötytuuli Oy / TOF ja Sachtleben Kirrinsanta. Tasoristeyksien saneeraussuunnitelman toteutuminen

Tuulivoima, Suomen Hyötytuuli Oy / TOF ja Sachtleben Kirrinsanta. Tasoristeyksien saneeraussuunnitelman toteutuminen Kaupunkisuunnittelu Yleisötilaisuus Yyterinniemi Lyttylä sayleiskaava 27.5.2014 Yyterin kylpylähtelli - Kaupunkisuunnittelupäällikkö Olavi Mäkelä avasi tilaisuuden ja tivtti läsnälijat tervetulleiksi.

Lisätiedot

POHJANMAAN LIIKENNEJÄRJESTELMÄSUUNNITELMA 2040 SEMINAARI

POHJANMAAN LIIKENNEJÄRJESTELMÄSUUNNITELMA 2040 SEMINAARI POHJANMAAN LIIKENNEJÄRJESTELMÄSUUNNITELMA 2040 SEMINAARI VALTAKUNNALLISTEN ALUEDENKÄYTTÖTAVOITTEIDEN OHJAAVUUS JOUNI LAITINEN 23.1.2012 VALTAKUNNALLISET ALUEIDENKÄYTTÖTAVOITTEET (VAT) Valtioneuvosto päätti

Lisätiedot

Lausunto sähköisen median viestintäpoliittisesta ohjelmasta

Lausunto sähköisen median viestintäpoliittisesta ohjelmasta Helsinki 17.10.2012 Eduskunnan liikenne- ja viestintävalikunnalle Viite: VNS 4/2012 vp Lausunt sähköisen median viestintäpliittisesta hjelmasta Viestinnän Keskusliitt kiittää mahdllisuudesta antaa lausunt

Lisätiedot

KOKO-RUSSIA TIEDOTTAA Nro 5/2010 1/5

KOKO-RUSSIA TIEDOTTAA Nro 5/2010 1/5 KOKO-RUSSIA TIEDOTTAA Nr 5/2010 KOKO-RUSSIA MUKANA TAPAHTUMISSA KOKO-RUSSIA li mukana Sumi-päivillä Rstv na Dnussa, Etelä-Venäjällä, 17. 19.5. KOKO-RUSSIA verkst kartittaa Venäjän ptentiaalisia yhteistyöalueita.

Lisätiedot

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTIOHJELMA

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTIOHJELMA 1 OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTIOHJELMA KAUHAJOEN KESKUSTAAJAMAN OSAYLEISKAAVA 2035 (muutkset 6.10.2010, 24.6.2014) 2 1. OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA Maankäyttö- ja rakennuslain mukaan kaavaa laadittaessa

Lisätiedot

Uudenmaan 4. vaihemaakuntakaavan luonnos. KUUMA-johtokunta 5.3.2015

Uudenmaan 4. vaihemaakuntakaavan luonnos. KUUMA-johtokunta 5.3.2015 Uudenmaan 4. vaihemaakuntakaavan luonnos KUUMA-johtokunta 5.3.2015 Uudenmaan maakuntakaavatilanne Uudenmaan 4. vaihemaakuntakaavan teemat Elinkeinot ja innovaatiotoiminta Logistiikka Tuulivoima Viherrakenne

Lisätiedot

Jyväskylän seudun rakennemalli 20X0 Rakennemallin etenemisen pääetapit

Jyväskylän seudun rakennemalli 20X0 Rakennemallin etenemisen pääetapit Rakennemallin etenemisen pääetapit 28.4.2009 Mtiiviseminaari, Jyväskylä Rakennemallin etenemisen pääetapit Prsessin kest n. 2 vutta Tärkeää itse strategiaprsessi Kuntien ait situtuminen ja sallistuminen

Lisätiedot

1. Yleistä. Tavoitteet vuodelle 2016

1. Yleistä. Tavoitteet vuodelle 2016 Timintasuunnitelma 2016 1. Yleistä JyväsRiihi ry n vunna 2000 perustettu maaseudun kehittämisyhdistys eli Leader-ryhmä. Yhdistys aktivi alueen timijita maehtiseen kehittämiseen ja yhteistyöhön. Timinnan

Lisätiedot

1. MIKÄ ON OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA?

1. MIKÄ ON OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA? LEPPÄVIRRAN KUNTA LEPPÄVIRRAN KYLÄ OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA 1. MIKÄ ON OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA? Maankäyttö- ja rakennuslain 63 edellyttää, että kaavatyön yhteydessä riittävän

Lisätiedot

Aspergerin oireyhtymää ja ADHD:ta sairastavien aikuisten kuntoutuskurssit, osittaiset perhekurssit

Aspergerin oireyhtymää ja ADHD:ta sairastavien aikuisten kuntoutuskurssit, osittaiset perhekurssit Terveyssast Kuntutusryhmä Aspergerin ireyhtymää ja ADHD:ta sairastavien aikuisten kuntutuskurssit, sittaiset perhekurssit Tiedtustilaisuus Kela uudistaa kurssipalveluja mikä muuttuu? 29.8.2012 Kelan Käpylän

Lisätiedot

Viher- ja virkistysalueverkosto

Viher- ja virkistysalueverkosto Sisältö Viher- ja virkistysalueverkst... 3 Käsitteitä... 4 Viher- ja virkistysalueiden saavutettavuus... 5 Asemakaavitettujen alueiden vertailu maankäyttömudittain... 13 Tuusulan viher- virkistysalueiden

Lisätiedot

Maahantuojat: omavalvontasuunnitelman ja sen toteutumisen tarkastuslomakkeen käyttöohje

Maahantuojat: omavalvontasuunnitelman ja sen toteutumisen tarkastuslomakkeen käyttöohje Esittelijä Nurttila Annika Sivu/sivut 1 / 6 Maahantujat: mavalvntasuunnitelman ja sen tteutumisen tarkastuslmakkeen käyttöhje Tarkastuksen tavitteena n selvittää, nk maahantujalla mavalvntasuunnitelmassaan

Lisätiedot

Lasten niveltulehdusta sairastavien sopeutumisvalmennuskurssit

Lasten niveltulehdusta sairastavien sopeutumisvalmennuskurssit Terveyssast Kuntutusryhmä Lasten niveltulehdusta sairastavien speutumisvalmennuskurssit Nurten speutumisvalmennuskurssit, sittaiset t Tiedtustilaisuus Kela uudistaa kurssipalveluja mikä muuttuu? 29.8.2012

Lisätiedot

VIRIILI KUHMOINEN STRATEGISET PÄÄMÄÄRÄT

VIRIILI KUHMOINEN STRATEGISET PÄÄMÄÄRÄT VIRIILI KUHMOINEN Kuhmisissa n luntaista elinvimaa, tekemistä ja laadukkaita palveluita ihmisille ja yhteisöille. Kuhmisten tunnetusti lunnnkauniissa ympäristössä arki ja vapaa-aika sujuvat sekä yhteydet

Lisätiedot

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTIOHJELMA

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTIOHJELMA 1 KAUHAJOEN KESKUSTAAJAMAN OSAYLEISKAAVA 2035, OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTIOHJELMA KAUHAJOEN KESKUSTAAJAMAN OSAYLEISKAAVA 2035 Liite 1 2 SISÄLLYSLUETTELO 1. OSALLISTUMIS-

Lisätiedot

SATAKUNNAN MAAKUNTAKAAVA Ehdotus 27.4.2009

SATAKUNNAN MAAKUNTAKAAVA Ehdotus 27.4.2009 SATAKUNNAN MAAKUNTAKAAVA Ehdotus 27.4.2009 NAKKILAN TAAJAMAOSAYLEISKAAVAN Tarkistaminen ja laajentaminen 2010 SATAKUNNAN ALUESUUNNITTELUN YHTEISTYÖRYHMÄ 20.1.2011 * KAAVOITUSARKKITEHTI SUSANNA ROSLÖF Satakunnan

Lisätiedot

TAMPEREEN EV.LUT. SEURAKUNTAYHTYMÄ PÖYTÄKIRJA 7/2014 1(15) Perheneuvontatyön johtokunta Kokous 20.10.2014

TAMPEREEN EV.LUT. SEURAKUNTAYHTYMÄ PÖYTÄKIRJA 7/2014 1(15) Perheneuvontatyön johtokunta Kokous 20.10.2014 TAMPEREEN EV.LUT. SEURAKUNTAYHTYMÄ PÖYTÄKIRJA 7/2014 1(15) Aika 20.10.2014 kl 17:15-18:36 Paikka Perheasiain neuvttelukeskus Osallistujat Jäsenet Käpylä, Tarja puheenjhtaja Andreassn, Kari Hankela, Jussi

Lisätiedot

SALON YRITYSALUEIDEN PROFILOINTI. Salon yritysalueiden kehittäminen osana Etelä-Suomen kehityskäytävää 1.12.2014

SALON YRITYSALUEIDEN PROFILOINTI. Salon yritysalueiden kehittäminen osana Etelä-Suomen kehityskäytävää 1.12.2014 SALON YRITYSALUEIDEN PROFILOINTI Saln yritysalueiden kehittäminen sana Etelä-Sumen kehityskäytävää Saln kaupunki Tehdaskatu 2, 24100 SALO PL 77, 24101 SALO www.sal.fi kirjaam@sal.fi Y-tunnus: 0139533-1

Lisätiedot

TUKEA LAJILIITTOJEN LASTEN JA NUORTEN URHEILUN KEHITTÄMISTYÖHÖN 2011 12

TUKEA LAJILIITTOJEN LASTEN JA NUORTEN URHEILUN KEHITTÄMISTYÖHÖN 2011 12 TUKEA LAJILIITTOJEN LASTEN JA NUORTEN URHEILUN KEHITTÄMISTYÖHÖN 2011 12 Lajiliittjen n mahdllista hakea tukea lasten ja nurten urheilun (6-19v) kehittämistyöhön. Nuri Sumi tukee lajiliittjen kehittämistimia

Lisätiedot

Akaa: Onnistunut työ tekee hyvää -hankkeen työpaja

Akaa: Onnistunut työ tekee hyvää -hankkeen työpaja 1 Akaa: Onnistunut työ tekee hyvää -hankkeen työpaja muisti aika 23.11.2015 kl 13-16: kahvit nin kl 14.15-14.30 paikka valtuustsali sallistujat lapsiperhepalveluissa timivat Aiemmin n lähetetty (ja löytyvät

Lisätiedot

Kuhmoisten kunnan elinkeinoja

Kuhmoisten kunnan elinkeinoja Kuhmisten kunnan elinkeinja työllisyysstrategia [Tiedstn alatsikk] Visi, tavitteet, keint 0 Visi Kuhmisissa n luntaista elinvimaa, tekemistä ja laadukkaita palveluita ihmisille ja yhteisöille. Kuhmisten

Lisätiedot

RANTA-ASEMAKAAVAN SELOSTUS joka koskee 01.09.2014 päivättyä kaavakarttaa

RANTA-ASEMAKAAVAN SELOSTUS joka koskee 01.09.2014 päivättyä kaavakarttaa RANTA-ASEMAKAAVAN SELOSTUS jka kskee 01.09.2014 päivättyä kaavakarttaa TIMMERVIKENIN RANTA-ASEMAKAAVAN MUUTOS (MAN- DALINTIE JA MANDALINPOLKU) Ranta-asemakaavan ehdtus kskee Lviisan kaupungin Pernajan

Lisätiedot

KTJkii-aineistoluovutuksen tietosisältö

KTJkii-aineistoluovutuksen tietosisältö KTJkii-aineistluvutuksen tietsisältö 2008-02-12 Versi 1.05 2009-02-10 Versi 1.06 2010-02-16 Versi 1.07 2011-02-14 Versi 1.08 2012-02-13 Versi 1.09 2013-02-25 Versi 1.10 2014-02-10 Versi 1.11 Yleistä Ominaisuustietjen

Lisätiedot

Lausuntopyyntökysely

Lausuntopyyntökysely SOSIAALI-JA 1 0 TERVEYSMINISTERIÖ Lausuntpyyntökysely Ohjeet: Sähköisessä kyselylmakkeessa vi liikkua edestakaisin painamalla Edellinen- tai Seuraava - painikkeita. Kyselyssä n mahdllista edetä vastaamatta

Lisätiedot

KANTA-HÄMEEN MAAKUNTAKAAVAKATSAUS 2015

KANTA-HÄMEEN MAAKUNTAKAAVAKATSAUS 2015 KANTA-HÄMEEN MAAKUNTAKAAVAKATSAUS 2015 2.6.2015 1 / 8 Maakuntakaavoitus Maakuntakaava on maankäyttö- ja rakennuslain (MRL 132/1999) mukainen pitkän aikavälin yleispiirteinen suunnitelma maakunnan yhdyskuntarakenteesta

Lisätiedot

Sydänvikaa sairastavien lasten ja nuorten sopeutumisvalmennuskurssit

Sydänvikaa sairastavien lasten ja nuorten sopeutumisvalmennuskurssit Terveyssast Kuntutusryhmä Sydänvikaa sairastavien lasten ja nurten speutumisvalmennuskurssit Lasten ja nurten speutumisvalmennuskurssit, t Tiedtustilaisuus Kela uudistaa kurssipalveluja mikä muuttuu? 29.8.2012

Lisätiedot

HAKUOHJE LIIKUNNALLISEN ILTAPÄIVÄTOIMINNAN KEHITTÄMISAVUSTUKSIA VARTEN LUKUVUODELLE 2007-2008

HAKUOHJE LIIKUNNALLISEN ILTAPÄIVÄTOIMINNAN KEHITTÄMISAVUSTUKSIA VARTEN LUKUVUODELLE 2007-2008 1(5) HAKUOHJE LIIKUNNALLISEN ILTAPÄIVÄTOIMINNAN KEHITTÄMISAVUSTUKSIA VARTEN LUKUVUODELLE 2007-2008 YLEISTÄ Liikunnallisen iltapäivätiminnan kehittämishankkeiden tukemiseen liittyviä valtinavustuksia jaettaessa

Lisätiedot

KAINUUN KAUPAN VAIHEMAA- KUNTAKAAVA

KAINUUN KAUPAN VAIHEMAA- KUNTAKAAVA KAINUUN KAUPAN VAIHEMAA- KUNTAKAAVA Kaavamerkinnät ja - määräykset, luonnos 24.3.2014 Julkaisija: Kainuun Liitto Kauppakatu 1 87100 Kajaani Puh. 08 6155 41 / vaihde Faksi: 08 6155 4260 kirjaamo@kainuu.fi

Lisätiedot

Johdatus maakuntakaavoitukseen Puuterminaaliseminaari 5.12.2013. Karoliina Laakkonen-Pöntys

Johdatus maakuntakaavoitukseen Puuterminaaliseminaari 5.12.2013. Karoliina Laakkonen-Pöntys Johdatus maakuntakaavoitukseen Puuterminaaliseminaari 5.12.2013 Karoliina Laakkonen-Pöntys Maakuntakaavoitustilanne Pirkanmaalla Ote Pirkanmaan 1. maakuntakaavasta Ote Pirkanmaan 1. vaihemaakuntakaavasta,

Lisätiedot

Rakennemallin valinta Perustelut

Rakennemallin valinta Perustelut 2012 Rakennemallin valinta Perustelut Raprtti III e 14.11.2012 Sisällysluettel Yleiskaavan 2040 rakennemallityön lähtökhdat... 4 Yleiskaavan 2040 tavitteet... 4 Lähtökhdat... 4 Rakennemallivaihtehdt...

Lisätiedot

VIHI-Forssan seudun yritysten vihreän kilpailukyvyn ja innovaatioiden kehittäminen (2012-2013) Poistotekstiilit 2012, Workshop -ryhmät 1-4

VIHI-Forssan seudun yritysten vihreän kilpailukyvyn ja innovaatioiden kehittäminen (2012-2013) Poistotekstiilit 2012, Workshop -ryhmät 1-4 VIHI-Frssan seudun yritysten vihreän kilpailukyvyn ja innvaatiiden kehittäminen (2012-2013) Pisttekstiilit 2012, Wrkshp -ryhmät 1-4 HAMK Frssa 24.5.2012 1. Suljetun tekstiilimateriaalin kierrn kehittäminen

Lisätiedot

Pirkanmaan 1. vaihemaakuntakaava, turvetuotanto 9.3.2012 1

Pirkanmaan 1. vaihemaakuntakaava, turvetuotanto 9.3.2012 1 Pirkanmaan 1. vaihemaakuntakaava, turvetuotanto 9.3.2012 1 Pirkanmaan 2. vaihemaakuntakaava Liikenne ja logistiikka Kaavaehdotus Julkisesti nähtävillä 21.11.-30.12.2011 Asukastilaisuudet: ti 22.11.11 Ylöjärvi,

Lisätiedot

Valtuutettu Antero Aulakosken valtuustoaloite Fennovoiman hankkeeseen valmistautumisesta

Valtuutettu Antero Aulakosken valtuustoaloite Fennovoiman hankkeeseen valmistautumisesta Valtuutettu Anter Aulaksken valtuustalite Fennviman hankkeeseen valmistautumisesta Valtuustalite Valtuutettu Anter Aulaksken valtuustkysymys 31.8.2015/Selntek Fennviman hankkeesta ja siihen valmistautumisesta:

Lisätiedot

Alue- ja yhdyskuntarakenne sekä taajamat Pohjois-Karjalan maakuntakaavassa. Pohjois-Karjalan maakuntakaavan 4. vaihe, taustaselvitys

Alue- ja yhdyskuntarakenne sekä taajamat Pohjois-Karjalan maakuntakaavassa. Pohjois-Karjalan maakuntakaavan 4. vaihe, taustaselvitys Alue- ja yhdyskuntarakenne sekä taajamat Pohjois-Karjalan maakuntakaavassa Pohjois-Karjalan maakuntakaavan 4. vaihe, taustaselvitys Alue- ja yhdyskuntarakenne sekä taajamat Pohjois- Karjalan maakuntakaavassa

Lisätiedot

Hankkeen tavoitteet voidaan jakaa valvonnan tavoitteisiin ja työsuojeluvalvonnan kehittämisen tavoitteisiin.

Hankkeen tavoitteet voidaan jakaa valvonnan tavoitteisiin ja työsuojeluvalvonnan kehittämisen tavoitteisiin. 1 (6) 22.1.2015 Valtakunnallinen kunta-alan työsujelun valvntahanke vusina 2012-2015 ( Turvallinen, terveellinen ja tuttava kuntatyö 2015 ) HANKESUUNNITELMA Tausta Kuntasektrilla n tapahtunut ja tapahtuu

Lisätiedot

YLITORNION MAANKÄYTTÖ- JA ELINVOIMASTRATEGIA

YLITORNION MAANKÄYTTÖ- JA ELINVOIMASTRATEGIA YLITORNION MAANKÄYTTÖ- JA ELINVOIMASTRATEGIA Lppuraprttilunns 4.9.2013 YLITORNION MAANKÄYTTÖ- JA ELINVOIMASTRATEGIA 1 SISÄLTÖ Jhdant... 2 Prsessi ja vurvaikutus... 3 Kehittämisen lähtökhdat... 5 Tavitteet...

Lisätiedot

HELSINGIN YLEISKAAVA - Seminaari 22.4.2013 Vähittäiskaupan suuryksiköiden kaavoitus

HELSINGIN YLEISKAAVA - Seminaari 22.4.2013 Vähittäiskaupan suuryksiköiden kaavoitus HELSINGIN YLEISKAAVA - Seminaari 22.4.2013 Vähittäiskaupan suuryksiköiden kaavoitus 22.4.2013, Helsinki, Laituri Pekka Normo, Ympäristöministeriö VÄHITTÄISKAUPAN PALVELUT - KESKUSTA-ALUEET, LÄHIKAUPAT,

Lisätiedot

NOUSIAISTEN KUNTA VESIHUOLLON YHTIÖITTÄMISPALVELUT TARJOUS BDO OY 16.9.2015

NOUSIAISTEN KUNTA VESIHUOLLON YHTIÖITTÄMISPALVELUT TARJOUS BDO OY 16.9.2015 NOUSIAISTEN KUNTA VESIHUOLLON YHTIÖITTÄMISPALVELUT TARJOUS BDO OY 16.9.2015 BDO Oy Vattuniemenranta 2 00210 Helsinki Keskus 020 743 2920 Faksi 020 743 2935 www.bd.fi BDO Oy, a limited liability cmpany

Lisätiedot

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA KÄRSÄMÄEN KUNTA 18.12.2014 HANKILANNEVANN TUULIVOIMAPUISTON OSAYLEISKAAVA (KÄRSÄMÄKI) SUUNNITTELU JA TEK NIIKKA Tuulivimasayleiskaavan vireilletuln yhteydessä laaditaan MRL 63 :n mukainen sallistumis-

Lisätiedot

Valtion näkökulma Helsingin seudun kehyskuntien maankäytön kehittämiseen. 30.3.2010 Ulla Koski

Valtion näkökulma Helsingin seudun kehyskuntien maankäytön kehittämiseen. 30.3.2010 Ulla Koski Valtion näkökulma Helsingin seudun kehyskuntien maankäytön kehittämiseen 30.3.2010 Ulla Koski Lähtökohta Kunnat ja maakunnat päättävät alueidenkäytön ratkaisuista. Valtio asettaa tavoitteita ja ohjaa.

Lisätiedot

OULUN SEUDUN MAANKÄYTÖN JA LIIKENTEEN AIESOPIMUS [2009 2012] [Luonnos 18.6.2009]

OULUN SEUDUN MAANKÄYTÖN JA LIIKENTEEN AIESOPIMUS [2009 2012] [Luonnos 18.6.2009] 2009 OULUN SEUDUN MAANKÄYTÖN JA LIIKENTEEN AIESOPIMUS [2009 ] [Lunns 18.6.2009] Sisältö 1. Spimuksen taustaa ja tarkitus... 3 2. Spijasapulet... 3 3. Maankäytön ja liikenteen yhteensvittaminen... 4 4.

Lisätiedot

Järvenpään kaupunki TERHOLAN LIIKUNTAPUISTO

Järvenpään kaupunki TERHOLAN LIIKUNTAPUISTO Järvenpään kaupunki Yleissuunnitelmalunns - suunnitelmaselstus Rambll PL 3, Piispanmäentie 5 02241 Esp, Finland Puhelin: 020 755 611 www.rambll.fi 20.12.2004 Sisällys 1. Yleistä 1 2. Kaavatilanne ja rakentamisaikataulu

Lisätiedot

Aloite toimitusvelvollisen myyjän taseselvitystavan muuttamisesta

Aloite toimitusvelvollisen myyjän taseselvitystavan muuttamisesta SÄHKÖKAUPPA ALOITE 1(5) Heinimäki, Leht 19.6.2014 Työ- ja elinkeinministeriö Art Rajala Alite timitusvelvllisen myyjän taseselvitystavan muuttamisesta Energiatellisuus ry ehdttaa muutsta timitusvelvllisen

Lisätiedot

Artikkeleita. Elintarvike- ja metsäketju Suomen kansantaloudessa 1. OSMO FORSSELL Emeritusprofessori Oulun yliopisto. 1 Elintarvikeketju ja metsäketju

Artikkeleita. Elintarvike- ja metsäketju Suomen kansantaloudessa 1. OSMO FORSSELL Emeritusprofessori Oulun yliopisto. 1 Elintarvikeketju ja metsäketju Kansantaludellinen aikakauskirja - 94. vsk. - 2/1998 Artikkeleita Elintarvike- ja metsäketju Sumen kansantaludessa 1 OSMO FORSSELL Emeritusprfessri Oulun ylipist Pans-tutstaulukk ja siitä mudstettu malli

Lisätiedot