KESKUSTA-ASEMANSEUDUN OSAYLEISKAAVA
|
|
- Elina Katajakoski
- 8 vuotta sitten
- Katselukertoja:
Transkriptio
1 FCG Planek Oy Mynämäen kunta KESKUSTA-ASEMANSEUDUN OSAYLEISKAAVA Luntselvitys 0516-D
2 FCG Planek Oy Mynämäen kunta I Keskusta-Asemanseudun sayleiskaava Luntselvitys SISÄLLYSLUETTELO 1 Jhdant Työn surittaminen ja menetelmät Selvitysalue, lähtötiedt ja työvaiheet Arvkkaiden alueiden valintaperusteet Kansainvälisesti arvkkaat khteet Valtakunnallisesti arvkkaat khteet Maakunnallisesti ja seudullisesti arvkkaat khteet Paikallisesti arvkkaat khteet Muut lunnnsujelullisesti arvkkaat khteet Khteiden arvtuskriteerit Uhanalaisuuslukitus Lunnn yleispiirteet Lunttyypit ja kasvillisuus Eläimistö Lunnnsujelullisesti arvkkaat alueet ja khteet Jhtpäätökset ja susitukset Lähteet Liitteet: Liite 1: Lunnnsujelullisesti arvkkaat alueet ja khteet Raprtin valkuvat Marja Nuttajärvi. Kansikuvassa näkymä Kallavuren laelta suunnittelualueelle länsi luteeseen. P:\PLAN\Tku\AAK\MMA\Mynämäen kunta_0516\d2204_keskusta-asemanseutu yk\c Suunnitelmat\LUONTOSELVITYS 2009\Luntselvitys_raprtti_ dc
3 FCG Planek Oy Mynämäen kunta 1 (17) Keskusta-Asemanseudun sayleiskaava Luntselvitys MYNÄMÄEN KUNTA KESKUSTA-ASEMANSEUDUN OSAYLEISKAAVAN LUONTOSELVITYS 1 Jhdant Tämän työn tavitteena n laatia Mynämäen kunnan Keskustan - Asemanseudun alueelta yleiskaavitusta palveleva luntselvitys. Yleiskaavaa laadittaessa n tettava humin yhdyskuntarakenteen eklginen kestävyys ja lunnnarvjen vaaliminen. Luntselvityksen tarkituksena n selvittää alueen lunnnympäristön perustekijät sekä määritellä lunnnarviltaan edustavimmat, sujelua tarvitsevat alueet ja khteet sekä esittää susituksia maankäyttöön. Lähtökhtana n, että kaavassa vidaan humiida lunnnsujelun kannalta arvkkaat lunttyypit ja elinympäristöt sekä edistää kasvillisuudeltaan merkittävien alueiden sekä eläimistölle ja kasvistlle tärkeiden alueiden minaispiirteiden säilymistä kaava-alueella Nämä tavitteet n mainittu maankäyttö- ja rakennuslaissa (Yleiskaavan laadinta MRL 39 ). Selvityksen n laatinut Mynämäen kunnan timeksiannsta FM, bilgi Marja Nuttajärvi FCG Planek Oy:n (aik. Suunnittelukeskus Oy) Tampereen aluetimiststa. 2 Työn surittaminen ja menetelmät 2.1 Selvitysalue, lähtötiedt ja työvaiheet Mynämäen Keskusta-Asemaseudun sayleiskaava-alue käsittää valtatien 8 varressa levan keskustaajaman lähiympäristöineen sekä Asemanseudun ympäristön. Suunnittelualueen rajaus n esitetty kuvassa 1. Luntselvityksen laadinnan phjaksi kerättiin selvitysalueelta aiemmin laaditut luntselvitykset. Keskeisin tietlähde li Mynämäen arvkkaat luntkhteet julkaisu (Lehtmaa ym. 1997). Lunais-Sumen ympäristökeskuksesta tiedusteltiin selvitysalueelle sijittuvia uhanalaistietja, jita vat 1920 luvulta peräisin levat sijainniltaan epätarkat havainnt hrkkakatkersta Lankkisen peltalueella sekä kylämalvasta Valtlan peltalueella. Hrkkakatker n vaarantunut (VU) uhanalainen laji. Kylämalva n vuden 2000 uhanalaisuusarviinnissa jätetty arviimatta; laji n aiemmin lukiteltu uhanalaiseksi. Näitä kahta havaintpaikkaa ei maastssa kyetty paikantamaan eikä lajeja havaittu. Kallavuren Natura-alueen phjisrajalla n tehty vunna 2003 liit-ravahavaint (vaarantunut VU uhanalainen laji, luntdirektiivin liitteen IV (a) mukainen tiukasti sujeltava laji) ja paikalla n edelleen liit-ravan elinympäristöksi sveltuvaa varttunutta vanhaa kuusikka. Muita aiempia uhanalaishavaintja selvitysalueelta ei llut. Lähtötietjen knnin ja analysinnin jälkeen alueella suritettiin maastinventinnit, jtka khdistettiin niille selvitysalueen sille, jille llaan kaavasuunnittelussa sittamassa muuttuvaa maankäyttöä. Maasttarkastelu khdistettiin pääasiallisesti lunttyyppeihin ja kasvillisuuteen. Maastinventinnit suritettiin ja aikaa inventintiin käytettiin nin 20 tuntia. Lähtötietjen ja maastinventintien phjalta n laadittu tämä selvitysraprtti. Raprtissa n esitetty alueen lunnn yleispiirteet ja lunnnsujelullisesti arvkkaat alueet ja khteet, jiden valintaperusteet n esitetty kappaleessa 2.2. Raprtin liitteenä 1 n karttaesitys arvkhteiden sijainneista ja rajauksista. Khteiden numerinti n yhtenevä tekstissä ja kartalla. P:\PLAN\Tku\AAK\MMA\Mynämäen kunta_0516\d2204_keskusta-asemanseutu yk\c Suunnitelmat\LUONTOSELVITYS 2009\Luntselvitys_raprtti_ dc
4 FCG Planek Oy Mynämäen kunta Keskusta-Asemanseudun sayleiskaava Luntselvitys D (17) Kuva 1. Suunnittelualueen rajaus 2.2 Arvkkaiden alueiden valintaperusteet Kansainvälisesti arvkkaat khteet Kansainvälisesti arvkkaisiin khteisiin kuuluvat Natura 2000 verkstn alueet Ramsar -alueet kansainvälisesti merkittävät ksteikt ja lintualueet (IBA alueet) Valtakunnallisesti arvkkaat khteet Valtakunnallisesti arvkkaisiin khteisiin kuuluvat kansallispuistt lunnnpuistt sujeluhjelmien khteet erämaa-alueet kskiensujelulain mukaiset vesistöt valtakunnallisten sujeluhjelmien kriteerit täyttävät khteet kansallisesti tärkeät lintuvesialueet (FINIBA -alueet) khteet, jilla n lunnnsujelulain 29 :n mukaisia sujeltavia lunttyyppejä P:\PLAN\Tku\AAK\MMA\Mynämäen kunta_0516\d2204_keskusta-asemanseutu yk\c Suunnitelmat\LUONTOSELVITYS 2009\Luntselvitys_raprtti_ dc
5 FCG Planek Oy Mynämäen kunta 3 (17) Keskusta-Asemanseudun sayleiskaava Luntselvitys khteet, jilla n vesilain mukaisia sujeltavia lunttyyppejä (VL 15 a, VL 17 a ) äärimmäisen ja erittäin uhanalaisten sekä vaarantuneiden lajien esiintymispaikat erityisesti sujeltavien lajien esiintymispaikat (LSL 47 / LSA 21 ) luntdirektiivin liitteen IV(a) lajien esiintymät (LSL 49 / LSA 22 ) muut arvkkaat lunnnsujelualueet valtakunnallisesti arvkkaat perinnemaisemat ja kulttuurimaisemat Lunnnsujelulaki ( /1096) määrittelee yhdeksän sujeltavaa lunttyyppiä, jiden minaispiirteet n kuvattu lunnnsujeluasetuksessa ( /160). Näihin kuuluvia lunnntilaisia tai lunnntilaiseen verrattavia alueita ei saa muuttaa niin, että lunttyypin minaispiirteet vaarantuvat. Nämä khteet vat yleensä hyvin pienialaisia. Lunttyypin sujelu tulee vimaan kun alueellinen ympäristökeskus n päätöksellään määritellyt sujeltuun lunttyyppiin kuuluvan alueen rajat (LSL 30 ). Lunnnsujelulain sujeltavat lunttyypit (LSL 29 ): 1. luntaisesti syntyneet, merkittäviltä sin jalista lehtipuista kstuvat metsiköt 2. pähkinäpensaslehdt 3. tervaleppäkrvet 4. lunnntilaiset hiekkarannat 5. merenrantaniityt 6. puuttmat tai luntaisesti vähäpuustiset hiekkadyynit 7. katajakedt, lehdesniityt 8. avinta maisemaa hallitsevat suuret yksittäiset puut ja puuryhmät Vesilain ( /1105) mukaisten sujeltavien lunttyyppien lunnntilan muuttaminen n kiellettyä suraan vesilain njalla (1. luku 15a ja 17a ). Ympäristölupavirast vi yksittäistapauksessa myöntää pikkeuksen. Vesilain (1. luku 15a ja 17a ) mukaiset sujeltavat lunttyypit: 1. Pienet lammet ja järvet (enintään 1 ha) muualla kuin Lapin läänissä (15a ) 2. Fladat ja kluuvijärvet (enintään 10 ha) (15a ) 3. Lunnntilaiset lähteet (17a ) 4. Lunnntilaiset umat (17a ) Maakunnallisesti ja seudullisesti arvkkaat khteet Maakunnallisesti ja seudullisesti arvkkaisiin khteisiin kuuluvat valtakunnallisissa sujeluhjelmissa maakunnallisesti arvkkaiksi lukitellut khteet seutu- ja maakuntakaavan sujelualuevaraukset alueellisesti uhanalaisten lajien esiintymispaikat maakunnallisesti / seudullisesti merkittävät muut luntkhteet. P:\PLAN\Tku\AAK\MMA\Mynämäen kunta_0516\d2204_keskusta-asemanseutu yk\c Suunnitelmat\LUONTOSELVITYS 2009\Luntselvitys_raprtti_ dc
6 FCG Planek Oy Mynämäen kunta 4 (17) Keskusta-Asemanseudun sayleiskaava Luntselvitys Paikallisesti arvkkaat khteet Paikallisesti arvkkaisiin khteisiin kuuluvat khteet, jilla n metsälain 10 :n mukaisia erityisen tärkeitä elinympäristöjä yleis- ja asemakaavjen sujeluvaraukset paikallisesti uhanalaisten ja harvinaisten lajien esiintymispaikat muut paikallisesti harvinaiset ja edustavat luntkhteet Metsälaissa ( /1093) n säädetty velvite säilyttää metsien hidssa ja käytössä metsien mnimutisuuden kannalta erityisen tärkeät elinympäristöt (ML 10 ). Nämä elinympäristöt vat yleensä pienialaisia. Niitä ei saa hävittää metsänkäytöllä ja niitä kskevat hit- ja käyttötimenpiteet tulee tehdä elinympäristöjen minaispiirteet säilyttävällä tavalla. Metsäasetuksessa ( /1200) n kuvattu erityisen tärkeiden elinympäristöjen minaispiirteet tarkemmin. Lain nudattamista valv Metsäkeskus. Metsälain (ML 10 ) erityisen tärkeitä elinympäristöjä vat: 1. lähteiden, purjen ja pysyvän vedenjuksu-uman mudstavien nrjen sekä pienten lampien välittömät lähiympäristöt 2. ruh- ja heinäkrvet, saniaiskrvet sekä lehtkrvet ja Lapin läänin etelä-pulella sijaitsevat lett 3. rehevät lehtlaikut 4. pienet kangasmetsäsaarekkeet jittamattmilla silla 5. rtkt ja kurut 6. jyrkänteet ja niiden välittömät alusmetsät 7. karukkkankaita puuntutannllisesti vähätuttisemmat hietikt, kallit, kivikt, luhikt, vähäpuustiset sut ja rantaluhdat Muut lunnnsujelullisesti arvkkaat khteet Khteiden arvtuskriteerit 2.3 Uhanalaisuuslukitus Muut lunnnsujelullisesti arvkkaat khteet eivät le edellä mainituissa lukissa mutta vat lunnn mnimutisuuden säilymisen kannalta tärkeitä. Tällaisia vat esimerkiksi eklgiset käytävät ja suuret yhtenäiset tavanmaisen lunnn alueet. Lisäksi tähän lukkaan kuuluvat lunnnmuistmerkit. Khteiden arvtuskriteereinä käytetään khteen edustavuutta, lunnntilaisuutta, harvinaisuutta ja uhanalaisuutta sekä lunnn mnimutisuutta lajitaslla. Alueen arva nstaa alueen timiminen eläimistön lisääntymis- tai ravinnnhankinta-alueena. Mitä harvinaisemmista ja uhanalaisemmista lajeista n kyse, sitä arvkkaampi alue n. Uhanalaisuuslukitus phjautuu uhanalaisten lajien II seurantatyöryhmän esitykseen (Rassi ym. 2001), jka n laadittu IUCN:n uusien uhanalaisuuslukkien ja kriteerien mukaisesti. Uhanalaisia vat äärimmäisen uhanalaiset (CR), erittäin uhanalaiset (EN) ja vaarantuneet (VU) lajit. Silmälläpidettävät (NT) lajit eivät le uhanalaisia lajeja. Lajien alueellinen uhanalaisuus n uuden uhanalaisuuslukituksen mukainen (alueellinen uhanalaistarkastelu 2004), jssa aluejakna käytetään metsäkasvillisuusvyöhykkeitä sa-alueineen. Lajit jaetaan kahteen lukkaan, alueellisesti hävinneet (RE) ja alueellisesti uhanalaiset (RT). P:\PLAN\Tku\AAK\MMA\Mynämäen kunta_0516\d2204_keskusta-asemanseutu yk\c Suunnitelmat\LUONTOSELVITYS 2009\Luntselvitys_raprtti_ dc
7 FCG Planek Oy Mynämäen kunta 5 (17) Keskusta-Asemanseudun sayleiskaava Luntselvitys 3 Lunnn yleispiirteet 3.1 Lunttyypit ja kasvillisuus Lunttyyppien uhanalaisuuslukitus phjautuu vunna 2008 valmistuneeseen Sumen lunttyyppien uhanalaisuuden arviintiin (Rauni ym. 2008). Nyt valmistunut arviinti n tutkimus, jnka tulsten sveltamisesta käytäntöön päätetään ympäristöhallinnssa vasta myöhemmin laajaphjaisen valmistelun jälkeen, mutta lunttyyppien uhanalaisuusarviinti tu uutta näkökulmaa lajien uhanalaisuusarviinnin rinnalle. (Ympäristöhallinnn www-sivut) Selvitysalue sijittuu Mynämäen etelä lunaissaan, missä eteläbreaalinen Lunaismaan kasvillisuusvyöhyke vaihettuu hemibreaaliseksi Lunaisen rannikkmaan kasvillisuusvyöhykkeeksi. Eliömaakuntajassa Mynämäki kuuluu Varsinais-Sumen eliömaakuntaan. Mynämäellä yleisin metsätyyppi n lunaissumalaisittain tyypillinen kuivahk kangasmetsä. Rehevämpiä tureita ja lehtmaisia kangasmetsiä sekä lehtja esiintyy lähinnä kunnan eteläsissa, mutta sielläkin vain pienialaisina sirpaleina viljelysten liepeillä. Tämä piirre n selvitysalueella hyvin nähtävissä; alueen reunamien laajemmat yhtenäiset metsäalueet vat kuivahkja havupuukankaita lehtmaisten kankaiden sekä lehtkuviiden sijittuessa pienipiirteisiin pellnreunusmetsiin. Kasvistltaan mnipulisimpia selvitysalueen sia vat kirknkylä liepeineen, Kallavuri lähiympäristöineen sekä Nuuskalan Kintikkalan alue, missä sijaitsevat edustavimmat lehtkuvit. Näillä alueilla tapaa useita eliömaakunnan phjissia khti harvinaistuvia kasvilajeja, esim. kahtaissaraa, sikangerva, nukkukhkkia ja ahdekauraa. Alueen kasvistssa näkyy myös pitkäaikaisen asutuksen vaikutus; ihmisen mukana ennen 1700 lukua tulleita arkefyyttejä eli muinaistulkkaita n runsaasti. Selvitysalueen lunnnympäristöä lunnehtivat karkeasti jatellen klme eri elementtiä eli kirknkylän ja asemanseudun rakennettujen alueiden liepeet, selvitysalueen halki virtaava Mynäjki ja sen ympärillä levittäytyvät peltaukeat niitä täplittävine erikkisine metsäsaarekkeineen sekä selvitysalueen itä kaakkissien yhtenäiset metsäalueet, missä khaa alueen jylhimpänä maastnmudstelmana Kallavuri. Rakennettujen alueiden liepeillä ihmisvaikutus n lunnllisesti suurta, mutta alueelle myös sijittuu lunnnsujelullisia arvja perinnemaisematyyppisten elinympäristöjen mudssa. Esimerkkinä tästä vat keskustan rautakautisen kalmistalueen vieressä sijaitsevat kaksi kasvilajistltaan ja kasvillisuudeltaan edustavaa rinneketa. Rakennettujen alueiden yhteydessä levat luntkhteet timivat usein myös maisemallisesti tärkeinä tekijöinä ja ptentiaalisina petuskhteina. Mynäjen varrelle sijittuu selvitysalueella sekä rakennettua ympäristöä että viljelyksiä. Niiden ja jen väliin jää paikin vain kapeat kaistaleet avinta jenvarsiniittyä tai -pensasta. Paikin kuitenkin jenvarsiniittyjen vyöhyke n leveämpi ja jkivarressa kasvaa myös puusta ja pensasta; tällaiset khteet vat lunnn mnimutisuuden kannalta tärkeitä. Peltaukeiden ja metsäsaarekkeiden msaiikki n aluetta, jlla esiintyy mnipulisia elinympäristöjä. Etenkin suuremmat metsäsaarekkeet vat sittain tavanmaisen talusmetsän kaltaisia, mutta paikin esiintyy pieniä reheviä lehtkuviita sekä saarekkeiden reunamilla valisia puliavimia avimia metsiköitä sekä niittyjä. Osa metsäsaarekkeista n kivikkista ja kalliista maasta, ja tämän vuksi säästyneet pellnraivauksissa, ja näillä metsäkuvi- P:\PLAN\Tku\AAK\MMA\Mynämäen kunta_0516\d2204_keskusta-asemanseutu yk\c Suunnitelmat\LUONTOSELVITYS 2009\Luntselvitys_raprtti_ dc
8 FCG Planek Oy Mynämäen kunta 6 (17) Keskusta-Asemanseudun sayleiskaava Luntselvitys 3.2 Eläimistö illa puust n useimmiten mäntyä. Peltmaisemassa khavat pienet metsän reunustamat kalliiset mäet vat maisemallisesti kauniita yksityiskhtia. Laajimmat ja yhtenäisimmät metsäalueet sijittuvat selvitysalueen itä- ja kaakkissiin. Metsät vat pääasiassa tavanmaisia mänty- ja kuusivaltaisia talusmetsiä, eri-ikäisiä taimikita ja varttuvia metsiä. Alueen sukuvit vat pääasiassa pieniä, kalliisten mäkien välisiin ntkelmiin mudstuneita sistumia ja sa niistä n jitettu. Alueella esiintyviä sutyyppejä vat isvarpuräme, mustikkakrpi, metsäkrtekrpi ja kangaskrpi. Selvitysalueen kaakkisrajan tuntumassa sijaitseva Kallavuri n sekä lunnnsujelullisesti että maisemallisesti tärkeä ja alueella esiintyy sekä avkalliita, karuja jäkäläkankaita että rehevää rinteenaluslehta. Kallavuren Natura-alueen phjisrajalle sijittuu yksi liit-ravahavaint. Havaintpaikan metsä vastaa edelleen liit-ravan elinympäristövaatimuksia, mutta liit-ravan jätöksiä tai muita merkkejä lajista ei havaittu kesällä Mynämäen arvkkaat luntkhteet julkaisussa (Lehtmaa 1997) n mainittu, että Mynämäen linnustn arvkkaimmat lajit pysyttelevät kunnan phjiskillissien erämaisilla alueilla ja että maataluden muutkset vat vähentäneet peltalueiden linnusta. Kunnan phjissaan selvitysalueen ulkpulelle sijittuukin Sumen tärkeisiin lintualueisiin (FINIBA) lukeutuva Varsinais- Sumen phjissan siden alue, jsta valtasa n sujeltu lunnnpuistna, lunnnsujelualueena ja Natura-alueena (BirdLife Sumi ry:n www-sivut). Kallavuren Natura-alueen tietlmakkeen mukaan alueella esiintyviä lintudirektiivin liitteen I lintulajeja vat huuhkaja ja kangaskiuru. Selvitysalueen luteissan pellt n mainittu laulujutsenten, hanhien ja kurkien muutnaikaisena levähdyspaikkana (Hvi 2005). Tämän selvityksen yhteydessä maastssa tehtiin havaintja lähinnä tavanmaisesta linnuststa ja nisäkäslajiststa kuten hirvi, valkhäntäpeura, rava ja metsäjänis. Huminarvisista lintulajeista havaittiin teeri (silmälläpidettävä NT laji, lintudirektiivin liitteen I laji) Mahlin-Varkaanvurenkallin alueella. Tällä alueella nähtiin myös metsn (silmälläpidettävä NT laji, lintudirektiivin liitteen I laji) jätöksiä. Tiltaltin (vaarantunut uhanalainen VU laji) laulua kuultiin Myllyjan purnvarsimetsässä selvitysalueen itäsassa sekä Lemmettylän ja Lempiskallin metsäalueilla selvitysalueen luteissassa. Lemmettylän ja Lempiskallin välisellä Puskalan-Laineen peltaukealla havaittiin hiiripöllö (lintudirektiivin liitteen I laji), jka nappasi pelllta myyrän saaliikseen. Selvitysalueen itäsassa, Patniitun peltaukean phjispulisessa metsänreunassa havaittiin hiirihaukka. Mynämäen arvkkaat luntkhteet julkaisussa (Lehtmaa 1997) n mainittu muutamia kunnan alueella esiintyviä uhanalaisia suurperhslajeja eli rahkahpeatäplä, muurainhpeatäplä, helmihpeatäplä ja rämelehtimittari. Nämä lajit vat helmihpeatäplää lukuun ttamatta siden lajeja ja selvitysalueella ei le merkittäviä kyseisille lajeille sveltuvia sualueita kuten avimia nevja. Helmihpeatäplän elinympäristöjä vat niityt, pellnpientareet, puutarhat ja kivikkmaat. Selvitysalueella n lajille spivia elinympäristöjä, mutta lajia ei maasttöiden yhteydessä havaittu. P:\PLAN\Tku\AAK\MMA\Mynämäen kunta_0516\d2204_keskusta-asemanseutu yk\c Suunnitelmat\LUONTOSELVITYS 2009\Luntselvitys_raprtti_ dc
9 FCG Planek Oy Mynämäen kunta 7 (17) Keskusta-Asemanseudun sayleiskaava Luntselvitys 4 Lunnnsujelullisesti arvkkaat alueet ja khteet Seuraavassa kuvattujen lunnnsujelullisesti arvkkaiden alueiden ja khteiden sijainnit ja rajaukset n esitetty liitteessä 1. Khteiden numerinti n yhtenevä tekstissä ja kartalla. 1. Kallavuren Natura-alue Arvlukka: Kansainvälisesti arvkas Kallavuren Natura-alue (kdi FI , aluetyyppi SCI) n murrsvyöhykkeen reunalla khava kalliselännejaks. Alueen pääkivilaji n pegmatiittigraniitti. Länsireunan jyrkänteet rajautuvat rinteen tyvellä levaan tiehen ja peltihin. Alueen sisäiset maisemat lakisan kallimännikköineen ja länsireunan luhikkisine jyrkänteineen vat edustavia ja tavanmaista erikisempia. Länsireunan jyrkännepinnat vat vimakkaan rakilun lhkmat ja luhikkiset. Länsijyrkänteessä ja laella n edustavia silkallipintja. Phjissan jyrkänteessä n kmea halkeama, jka päättyy jyrkänteisen rinteen alla massiiviseen suurilhkareiseen luhikkn. Suurimmat siirtlhkareet vat pienen taln kkisia. Kallavuren kasvillisuus ja eliölajist vat mnipulisia. Kasvillisuuden vaihtelu ulttuu lakisien karuista kallimänniköistä jyrkänteen aluslehtihin. Kuivempien tammilehtjen hella tavataan tureempaa sinivukkkäenkaalityypin lehta, jssa kasvavaa puusta vat metsälehmus, tammi, haapa, kivu ja kuusi; lehdn muuta lajista vat mm. pähkinäpensas, kiranheisi, lehtkuusama, taikinamarja, metsäruusu, leht-rvkki, nukkukhkki, kiel, mustaknnanmarja, nukkuhelmikkä, sudenmarja ja kivikkalvejuuri. Luhikkisilla khdilla kasvaa pensaikktatar. Laen avkalliilla n edustavia prnjäkälä kallitierasammalkasvustja sekä melk runsaslajisia niittylaikkuja, jilla tavattavaa lajista vat mm. alueellisesti uhanalainen vurimunkki sekä ruhlaukka, keltamaksaruh, ket-rvkki, ahsulaheinä, kallihatikka ja ismaksaruh (kuva 2). Hieman alempana rinteessä kasvaa myös mäkitervakka ja karvakiviyrttiä. Länsijyrkänteiden tyvellä n kalli-nkaliden sammalkasvustja, jiden harvinaisempia lajeja vat klviuhkasammal ja aarnisammal. Alaseinämien ravinteisimmilla khdilla n kutrisammalen lunnehtimaa mestrfista sammalista. Nin pulet alueesta n valtin mistuksessa, mutta sujelualuetta ei le vielä perustettu. Pääsa alueesta sujellaan lunnnsujelulailla ja lput alueesta maa-aineslailla. Alueella esiintyviä luntdirektiivin lunttyyppejä vat silikaattikallit (peitt 50 %), jalpuumetsät (peitt 25 %) ja lehdt (peitt 25 %). Jalpuumetsät n pririsitu lunttyyppi, millä tarkitetaan sellaisia lunttyyppejä, jtka vat vaarassa hävitä ja jiden sujelussa yhteisöllä n erityinen vastuu, kun tetaan humin lunttyypin levinneisyysalue yhteisön alueella suhteessa lunttyypin kk levinneisyysalueeseen (Airaksinen ja Karttunen 2001). Alueelta ei le tiedssa luntdirektiivin liitteen II lajeja; lintudirektiivin liitteen l linnuista alueella esiintyvät huuhkaja ja kangaskiuru. Natura-alueen phjisrajalla n liit-ravahavaint vudelta 2003 ja alueella n edelleen liit-ravalle spivaa elinympäristöä. Maastinventintien aikaan paikalla ei havaittu liit-ravan jätöspapanita tai muita merkkejä lajista, mutta liitravan esiintyminen alueella n edelleen hyvin mahdllista. Natura-alueella Kallavuren lännen puleisten jyrkänteiden alarinteessä ja rinteen aluslehdissa n lajille spivaa vanhaa sujaisaa lehti-kuusisekametsää, jka tarjaa sekä vanhja klpuita pesimäpaikiksi että eri-ikäistä lehtipuusta ravinnnlähteeksi. P:\PLAN\Tku\AAK\MMA\Mynämäen kunta_0516\d2204_keskusta-asemanseutu yk\c Suunnitelmat\LUONTOSELVITYS 2009\Luntselvitys_raprtti_ dc
10 FCG Planek Oy Mynämäen kunta 8 (17) Keskusta-Asemanseudun sayleiskaava Luntselvitys Kuva 2. Kallavuren laen kasvillisuutta: ket-rvkki, keltamaksaruh ja ismaksaruh 2. Kallavuren kallialue Arvlukka: valtakunnallisesti arvkas Kallavuri n valtakunnallisessa kallialueinventinnissa lukiteltu arvkkaaksi (arvlukka 3) kallialueeksi; alueen rajaus n Kallavuren Natura-aluetta laajempi. Kallavurella n hyvin merkittäviä maa-aineslain ja sin lunnnsujelulain mukaisia bilgisia ja maisemallisia arvja. Myös gelgisesti alue n merkittävä (Heikkinen & Husa 1995). Merkittävimmät gelgiset ja bilgiset piirteet n kuvattu Natura-alueen (khde 1) kuvauksen yhteydessä. 3. Tursunperän Muinaisrannan lunnnsujelualue Arvlukka: Valtakunnallisesti arvkas Khde n muinaisrannan aallkn pyöristämistä kivistä n ekr mudstunut rantakivikk. Ranta n nin 40 metriä nykyisen merenpinnan yläpulella, mikä vastaa Itämeren kehitysvaiheista Litrinameren muinaista pintaa. Sujelulla alueella saa liikkua vain merkityillä pluilla, kasvien ttaminen ja vahingittaminen sekä kivien siirtäminen n kielletty. Alue n hyvä petus- ja retkeilykhde. (Lehtmaa ym. 1997) 4. Mynäjki Arvlukka: Seudullisesti arvkas Suunnittelualueen halki virtaavalla Mynäjella n arva sekä lunnnmaiseman että lunnn mnimutisuuden kannalta; lisäksi se timii luntaisena eklgisena käytävänä. Uma ja sen rannat vat mnin paikin lunnntilaltaan heikentyneet rakentamisen ja viljelysten vaatimien mukkausten vuksi, mutta jen rantamille sijittuu kuitenkin pieniä ksteikkja ja eläimistön (esim. linnustn) kannalta arvkkaita pensaikkja. Arvkkaimmat suunnittelualueelle sijittuvat jenvarren sat vat Raukkaan myllyn seutu sekä Raime- P:\PLAN\Tku\AAK\MMA\Mynämäen kunta_0516\d2204_keskusta-asemanseutu yk\c Suunnitelmat\LUONTOSELVITYS 2009\Luntselvitys_raprtti_ dc
11 FCG Planek Oy Mynämäen kunta 9 (17) Keskusta-Asemanseudun sayleiskaava Luntselvitys lan suus. Raukkaan myllyn seudulla jen jyrkkäreunaisilla jkipenkereillä kasvaa suuria lehtipuita, erityisesti raitja (kuva 3). Kasvillisuudessa n tyypillisiä rehevän jkivarren lajeja: mesiangerv, lehtvirmajuuri, karhunputki, kevätleinikki, jakellukka, rentukka ja kurjenmiekka. Keltam kert alueen pitkäaikaisesta kulttuurivaikutuksesta. Raimelassa n lyhyt, maisemallisesti edustava jkisuus Ylänetien mlemmin pulin. Rannilla kasvaa mesiangerva, nkksta, lehtvirmajuurta ja karhunputkea, puust kstuu mm. tumesta, pihlajasta, vaahterasta, harmaalepästä, kiiltpajusta ja salavasta; alueella kasvaa myös yksi hpeapaju. Pihjen tuntumassa kasvavat puut antavat alueelle puistmaisen vaikutelman. Sillan eteläpulella n pieni padttu kski, jssa talvisin vi nähdä kskikarja. (Lehtmaa ym. 1997) Kuva 3. Mynäjki Raukkaan myllyn khdalla 5. Kilan Rälssitilan pihapiiri Arvlukka: Muu lunnnsujelullisesti arvkas Kilan Rälssitilan pihapiirissä (kuva 4) ja välittömässä läheisyydessä esiintyy hakamaista ja ketmaista kasvillisuutta ja lunttyypit vat mnimutisia. Pihapiirissä kasvaa mm. ukntulikukkaa, nurmitatarta, ukkmansikkaa, keltama, humalaa ja lehtakileijaa. Pihapiirissä kulkevaa pikkutietä reunustaa mlemmin pulin hevslaitumena käytetty hakamaa, jta lunnehtivat vaihtelevan ikäiset kivut. Aittarakennusta ympäröivällä kukkulalla esiintyy ketmaista kasvillisuutta kuten ahmansikka, mäkitervakk, nukkukhkki, ahde- ja mäkikaura, syylälinnunherne ja harakankell. Rautakautisen asutuksen seuralaisiin lukeutuva ahdekaura n Mynämäellä esiintymisalueensa phjisrajalla. Kilan Rälssitilan ympäristössä n puutarhaa, laidunta, lunnntilaista sekametsää sekä peltaukeaa. Mnipulisten lunttyyppien myötä alueen linnustkin n mnipulinen: Keväällä laulujutsenet, hanhet ja kurjet pysähtyvät muuttmatkallaan levähtämään lähistön peltaukeille. Perinteisen maalaisympäristön lintulajeihin kuuluu haarapääsky, jka pesii tilan rakennuksissa. Muita lintulajeja vat mm. harmaasiepp, peipp, pajulintu, keltasirkku, västäräkki, kiuru, pikkukäpylintu, lehtkerttu, pensaskerttu, tali- ja sinitiai- P:\PLAN\Tku\AAK\MMA\Mynämäen kunta_0516\d2204_keskusta-asemanseutu yk\c Suunnitelmat\LUONTOSELVITYS 2009\Luntselvitys_raprtti_ dc
12 FCG Planek Oy Mynämäen kunta 10 (17) Keskusta-Asemanseudun sayleiskaava Luntselvitys nen, räkättirastas, mustarastas, vihervarpunen, leppälintu, metsäkirvinen, tervapääsky, sepelkyyhky sekä krppi. (Hvi 2005) Kuva 4. Kilan Rälssitilan pihapiirissä sijaitseva väentupa. Pikkukuvassa pihapiirin kasvistn kuuluva nukkukhkki 6. Keskustan kalmistn niitty- ja ketalue Arvlukka: seudullisesti arvkas Keskustan rautakautisen kalmistalueen vieressä sijaitsee kaksi kasvilajistltaan ja kasvillisuudeltaan edustavaa rinneketa. Kasvillisuus n kuivaa pienruh- ja heinäniittyä sekä turetta heinäniittyä. Nämä niittytyypit n valtakunnallisessa lunttyyppien uhanalaisuusarviinnissa (Rauni ym. 2008) lukiteltu Etelä-Sumessa äärimmäisen uhanalaiseksi (CR) ja erittäin uhanalaiseksi (EN) lunttyypeiksi. Alueiden edustavinta lajista vat mm. nukkukhkki, sikangerv, mäkitervakk, hupakeltan sekä mäki- ja ahdekaura. (Lehtmaa ym. 1997) 7. Hiittiönmäki Arvlukka: paikallisesti arvkas Metsäsaarekkeeksi peltjen keskelle jääneellä luhikkisella Hiittiönmäellä kasvaa pääasiassa sekametsää. Puhdasta lehtipuusta, myös pieniä haavikita esiintyy laikuttaisesti. Osa lehtipuista n khtalaisen vanhja. Kasvillisuus n paikin lehtmaista, sinivukka ja pähkinäpensasta kasvaa etenkin alueen eteläpulella. Khteella sijaitsee lisäksi rautakautinen asuin- tai hautapaikka. (Lehtmaa ym. 1997) P:\PLAN\Tku\AAK\MMA\Mynämäen kunta_0516\d2204_keskusta-asemanseutu yk\c Suunnitelmat\LUONTOSELVITYS 2009\Luntselvitys_raprtti_ dc
13 FCG Planek Oy Mynämäen kunta 11 (17) Keskusta-Asemanseudun sayleiskaava Luntselvitys 8. Nukkilan ja Kintikkalan rehevät metsät Arvlukka: paikallisesti arvkas Nukkilan ja Kintikkalan kylissä n pieniä lehtmaisen kankaan kuviita sekä lehtkuviita. Lehdt n valtakunnallisessa lunttyyppien uhanalaisuusarviinnissa (Rauni ym. 2008) lukiteltu Etelä-Sumessa vaarantuneeksi uhanalaiseksi (VU) lunttyypiksi ja ne vat mahdllisia metsälain 10 mukaisia metsälunnn erityisen tärkeitä elinympäristöjä. Metsäsaarekkeiden kasviststa vi päätellä alueiden jskus lleen laajempien lehtalueiden reunamia. Melk yleisinä kasvaa mm. punaherukkaa, taikinamarjaa, kevätleinikkiä, valkvukka, kiela ja käenkaalia. Osissa saarekkeista lehtipuut vat vanhja. Lehtipuuvaltaisilla metsäsaarekkeilla ja niiden tiheillä pensaskerrksilla n tärkeä merkitys pikkulintujen ja myös ismpien klpesijöiden kannalta. Metsikköjen lähettyvillä havaittua lintulajista vat peipp, mustarasta, sirittäjä, talitiainen, keltasirkku, viherpeipp, räkättirastas, punakylkirastas, kirjsiepp ja fasaani. (Lehtmaa ym. 1997) 9. Misinharju Arvlukka: paikallisesti arvkas Misinharju käsittää kaksi peräkkäistä kumpuselännettä Mynämäen taajamassa. Kasvillisuus n pääsin kuivaa ja kuivahka kanerva- ja pulukkatyypin mäntykangasta (kuva 5), jnka puust n varttunutta vanhahka. Kuivat kankaat n valtakunnallisessa lunttyyppien uhanalaisuusarviinnissa (Rauni ym. 2008) lukiteltu Etelä-Sumessa vaarantuneeksi uhanalaiseksi (VU) lunttyypiksi ja kuivahkt kankaat n lukiteltu silmälläpidettäväksi. Misinharjun kangasmetsien puust ei kuitenkaan vastaa lunnntilaista lunttyyppiä. Harjanteen phjispäässä lähellä valtatietä n kissakäpäläkasvust. Phjisessa harjun tyvellä n hieman ksteampi alue, jssa kasvillisuus n rehevämpää. Kasvilajeina vat mm. rätvänä, metsäkrte, kevätlinnunherne, ranta-alpi ja istalvikki. Misinharju n pieni mutta edustava esimerkki Mynämäen-Laitilan-Pyhärannan harjujaksn tyypillisestä lunnsta. (Lehtmaa ym. 1997) Kuva 5. Misinharjun valisaa mäntykangasta P:\PLAN\Tku\AAK\MMA\Mynämäen kunta_0516\d2204_keskusta-asemanseutu yk\c Suunnitelmat\LUONTOSELVITYS 2009\Luntselvitys_raprtti_ dc
14 FCG Planek Oy Mynämäen kunta 12 (17) Keskusta-Asemanseudun sayleiskaava Luntselvitys 10. Pitkämäki Arvlukka: paikallisesti arvkas Maisemallisesti kauniilla Pitkämäellä n useita hiidenkirnuja. Mudstumat vat syntyneet mannerjäätikön sulamisvesien liikkuessa jään alla pyörteisinä virtina. Veden mukaansa tempaamat kivenlhkareet lisäsivät veden kulutustyötä. (Lehtmaa ym. 1997) 11. Mahlin-Varkaanvurenkallin kallimetsät Arvlukka: paikallisesti arvkas Mahlin ja Varkaanvurenkallin alueella (kuva 6) n klme ympäristöstään selvästi erttuvaa kalliista mäkeä, jtka vat mahdllisia metsälain 10 mukaisia metsälunnn erityisen tärkeitä elinympäristöjä. Kalliilla kasvaa kitukasvuista käkkyräistä männikköä, painanteissa lisäksi pensaskerrkseen lukeutuvaa kivua ja pajua. Pensaskerrksessa kasvaa myös katajaa. Kenttäkerrksen lajista vat kanerva, pulukka, sianpulukka, lampaannata, ahsulaheinä ja kallihatikka. Kalliita peittää sittain yhtenäinen jäkälikkö, jnka lajista vat harmaa-, valk- ja pallerprnjäkälä, ishirvenjäkälä ja trvijäkälä. Tällaiset jäkälätyypin (ClT) karukkkankaat n valtakunnallisessa lunttyyppien uhanalaisuusarviinnissa (Rauni ym. 2008) lukiteltu äärimmäisen uhanalaiseksi (CR) lunttyypiksi. Kallipainanteissa n rahkasammalta kasvavia sistumia, jiden kenttäkerrksen lajist muistuttaa isvarpurämeen lajista. Kallimänniköissä havaittiin kesällä 2009 teeri sekä metsn jätöksiä (silmälläpidettäviä NT lajeja, lintudirektiivin liitteen I mukaisia lajeja). Kuva 6. Varkaanvurenkallin jäkälätyypin karukkkangasta P:\PLAN\Tku\AAK\MMA\Mynämäen kunta_0516\d2204_keskusta-asemanseutu yk\c Suunnitelmat\LUONTOSELVITYS 2009\Luntselvitys_raprtti_ dc
15 FCG Planek Oy Mynämäen kunta 13 (17) Keskusta-Asemanseudun sayleiskaava Luntselvitys 12. Lampi ja su Arvlukka: Paikallisesti arvkas Mahlintien vierellä sijaitsee nin 0,4 hehtaarin laajuinen lampi, jka pintaalansa salta lukeutuu vesilain 15 a :n tarkittamaksi sujeltavaksi lunttyypiksi. Rannalle n rakennettu laituri, jten lampi ei le täysin lunnntilainen. Lammen välitön lähiympäristö n mahdllinen metsälain 10 mukainen metsälunnn erityisen tärkeä elinympäristö. Lammen länsipulella sijaitsee pieni jittamatn isvarpurämekuvi, jnka puusta vat mänty, kivu ja kuusi. Sulla n myös muutamia mäntykelja. Pensaskerrksessa kasvaa pajuja ja kivun sekä harmaalepän taimia; kenttäkerrksen lajista (kuva 7) vat pulestaan supursu, julukka, mustikka, variksenmarja, pulukka, iskarpal ja tupasvilla. Isvarpurämettä lukuun ttamatta lammen rannat vat nurta tiheää mänty-kivusekametsää. Isvarpuräme n mainittu valtakunnallisessa lunttyyppien uhanalaisuusarviinnissa (Rauni ym. 2008) silmälläpidettävänä lunttyyppinä. Kuvapari 7. Isvarpurämeen kukkivia kasveja: supursu ja iskarpal 13. Niitty Arvlukka: Paikallisesti arvkas Pienessä pelln keskellä sijaitsevassa saarekkeessa, hidetun kasvimaan vierellä, n pieni niittykuvi. Niityllä kasvaa tavanmaisten heinien hella huminarvista niitty- ja ketlajista: mäkitervakk, keltamatara (vaarantunut uhanalainen VU laji), ahmansikka, hpeahanhikki, nurmitädyke, siankärsämö, hiirenvirna, kissankell, heinätähtimö, valkapila, hupakeltan, ahrvkki, niittysulaheinä, ahmatara, särmäkuisma ja päivänkakkara. Maisemallisesti kauniin niityn reunamilla kasvaa vanhja paksuksaisia mäntyjä ja nuria kivuja. Niityn lajistssa n tureen pienruhniityn ja heinäniityn piirteitä, mutta edustavuus ei vastaa häiriintymätöntä turetta niittyä, jka n valtakunnallisessa lunttyyppien uhanalaisuusarviinnissa (Rauni ym. 2008) lukiteltu Etelä-Sumessa äärimmäisen uhanalaiseksi (CR) lunttyypiksi. P:\PLAN\Tku\AAK\MMA\Mynämäen kunta_0516\d2204_keskusta-asemanseutu yk\c Suunnitelmat\LUONTOSELVITYS 2009\Luntselvitys_raprtti_ dc
16 FCG Planek Oy Mynämäen kunta 14 (17) Keskusta-Asemanseudun sayleiskaava Luntselvitys 14. Myllyja Arvlukka: Paikallisesti arvkas Myllyja (kuva 8) virtaa liitteessä 1 rajatulta sin lunnntilaisessa tai lunnntilaisen kaltaisessa umassa ja n mahdllinen vesilain 17 a tarkittama sujeltava lunttyyppi. Pienveden välitön lähiympäristö n pulestaan mahdllinen metsälain 10 mukainen metsälunnn erityisen tärkeä elinympäristö. Uma n kivikkinen ja luntaisesti mutkitteleva. Umaa reunustaa vaihtelevan ikäinen sekapuust eli kuusi, kivu, haapa ja mänty. Paikin puust n iäkästä ja järeää, paikin n tehty umaan rajittuvia hakkuita. Umaa reunustaa lehtmainen lajist: mesiangerv, valkvukk, lillukka, metsäkurjenplvi, ravanmarja, lehtvirmajuuri, käenkukka, terttualpi, syylälinnunherne, luhtamatara, su-rvkki, hiirenprras, käenkaali, hupahdake, krpikaisla ja rentukka. Purn vesikivillä kasvaa isnäkinsammalta. Purnvarsimetsässä lauli kesäkuussa 2009 tiltaltti (vaarantunut uhanalainen VU laji). Kuva 8. Vanhan kuusikn reunustamaa Myllyjan kivikkista umaa 15. Haapaleht Arvlukka: Paikallisesti arvkas Myllyjan läheisyydessä, pellnreunusmetsikössä sijaitsee pienialainen lehtlaikku (kuva 9), jka n mahdllinen metsälain 10 mukainen metsälunnn erityisen tärkeä elinympäristö. Leht n kuivahk nukkuhelmikkälinnunhernetyypin (MeLaT) runsasravinteinen leht. Kyseinen lunttyyppi n valtakunnallisessa lunttyyppien uhanalaisuusarviinnissa (Rauni ym. 2008) lukiteltu Etelä-Sumessa erittäin uhanalaiseksi (EN). Lehdn väljä puust kstuu vanhista kkkaista haavista sekä muutamista nurista kuusista ja männyistä. Pensaskerrksessa kasvaa pihlajaa ja kiranheisiä. Kenttäkerrksessa kasvaa valkvukka, syylälinnunhernettä, nukkuhelmikkää, ahmataraa, särmäkuismaa, metsäkurjenplvea, sikangerva, metsäapilaa, hiirenvirnaa, nurmitädykettä, lillukkaa, uknputkea, harakankella, karhunputkea, kiela ja aitvirnaa. P:\PLAN\Tku\AAK\MMA\Mynämäen kunta_0516\d2204_keskusta-asemanseutu yk\c Suunnitelmat\LUONTOSELVITYS 2009\Luntselvitys_raprtti_ dc
17 FCG Planek Oy Mynämäen kunta 15 (17) Keskusta-Asemanseudun sayleiskaava Luntselvitys Kuva 9. Myllyjan läheisyydessä sijaitseva haapaleht 16. Leht Arvlukka: Paikallisesti arvkas 5 Jhtpäätökset ja susitukset Taka-Nihattulassa pellnreunusmetsässä sijaitsee pienialainen lehtlaikku, jka n mahdllinen metsälain 10 mukainen metsälunnn erityisen tärkeä elinympäristö. Kuiva keskiravinteinen pulukka-lillukkatyypin (VRT) leht sijittuu lhkareikkiselle mäenkumpareelle, jlla kasvaa vanhaa mäntyä, vaihtelevan ikäistä haapaa, kivua sekä nurta pihlajaa. Kuiva keskiravinteinen leht n valtakunnallisessa lunttyyppien uhanalaisuusarviinnissa (Rauni ym. 2008) lukiteltu Etelä-Sumessa erittäin uhanalaiseksi (EN) lunttyypiksi. Lehdn pensaskerrksessa kasvaa metsäruusua ja taikinamarjaa. Kenttäkerrksen lajista vat kiel, pulukka, lillukka, metsäkastikka, kalliimarre, ah- ja paimenmatara, nukkuhelmikkä, syylälinnunherne, heinätähtimö, ahmansikka, ismaksaruh, kallikiel, sinivukk, hiirenvirna, kissankell, ah-rvkki, valkvukk, metsäkastikka ja pukinjuuri. Selvitysalueen lunnnsujelullisesti arvkkaat alueet keskittyvät kulttuurivaikutteiselle vyöhykkeelle peltjen, metsäsaarekkeiden ja metsänreunjen msaiikkiin sekä Mynäjen varrelle. Myös laajemmille metsäalueille sijittuu lunnnsujelullisia arvja Kallavuren ympäristössä sekä selvitysalueen itäsissa. Suurin sa lunnnsujelullisesti arvkkaista khteista n melk pienialaisia ja paikallista arvlukkaa, mutta alueella n myös kansainvälistä ja valtakunnallista arvlukkaa levia alueita ja khteita. Seuraavassa n annettu susituksia maankäytölle khteittain: Selvitysalueella kansainvälistä arvlukkaa levia luntkhteita edustaa Kallavuren Natura-alue (khdenumer 1). Natura-alue tulee kaavassa säilyttää rakentamisen ulkpulella ja alueen läheisyyteen ei tule sijittaa sellaisia timintja, jista aiheutuisi Natura-alueen luntarville merkittäviä heikennyk- P:\PLAN\Tku\AAK\MMA\Mynämäen kunta_0516\d2204_keskusta-asemanseutu yk\c Suunnitelmat\LUONTOSELVITYS 2009\Luntselvitys_raprtti_ dc
18 FCG Planek Oy Mynämäen kunta 16 (17) Keskusta-Asemanseudun sayleiskaava Luntselvitys siä (Lunnnsujelulaki 65 ). Tällöin myös Natura-alueen rajalle sijittuvan liit-ravan havaintpaikan minaispiirteet säilyvät. Natura-alueella ja sen ulkpulella sijaitsee valtakunnallisesti arvkas Kallavuren kallialue (khdenumer 2), jlla n sekä bilgisia että maisemallisia arvja. Kallialue susitellaan säilytettäväksi rakentamattmana ja alueella tulisi välttää maa- ja kalliperän mukkaustimintaa sekä vimaperäistä metsätalutta. Myös Tursunperän Muinaisrannan lunnnsujelualue (khdenumer 3) lukeutuu valtakunnallisesti arvkkaaksi khteeksi. Khde välittömine lähiympäristöineen susitellaan säästettäväksi rakentamisen ulkpulella. Seudullisesti arvkkaaseen arvlukkaan lukeutuvat Mynäjki (khdenumer 4) ja Keskustan kalmistn niitty- ja ketalue (khdenumer 6). Mynäjen varrella sijaitsevat erityisen arvkkaat sat eli Raukkaan myllyn seutu ja Raimelan suus susitellaan säilytettäväksi lisärakentamisen ulkpulella. Muutin Mynäjen salta maankäytön suunnittelussa susitellaan tettavaksi humin riittävien sujavyöhykkeiden säilyminen uman reunilla jen veden laadun heikentymisen estämiseksi. Jen uman vimakkaat mukkaukset eivät le susiteltavia. Keskustan kalmistn niitty- ja ketalue vaatii aktiivisia hittimia säilyäkseen eli säännöllisen niitn. Niitty- ja ketalue n susiteltava säilyttää rakentamatta ja khteen hittimia n susiteltavaa jatkaa. Paikallisesti arvkkaaseen arvlukkaan pulestaan lukeutuvat khteet: 7. Hiittiönmäki 8. Nukkilan ja Kintikkalan rehevät metsät 9. Misinharju 10. Pitkämäki 11. Mahlin-Varkaanvurenkallin kallimetsät 12. Lampi ja su 13. Niitty 14. Myllyja 15. Haapaleht 16. Leht Nämä khteet susitellaan säilytettäväksi mahdllisuuksien mukaan rakentamattmina ja khteilla tulisi välttää vimakkaita metsänhittimia. Pienvesikhteiden salta (khteet 12, lampi ja 14, Myllyja) myös rannan ja puruman mukkauksia tulisi välttää. Khteen 13 (niitty) salta paikan avimena pysyminen n edellytys lunnnarvjen säilymiselle. Kilan Rälssitilan pihapiiri (khdenumer 5) kuuluu lukkaan muu lunnnsujelullisesti arvkas, ja khteen lunnnarvjen säilymiseksi lisi susiteltavaa, että tila ja pihapiiri säilyvät nykyisessä tai vastaavassa käytössä. Maankäytön suunnittelussa rakentamisen ulkpulelle rajattavista alueista tulee pyrkiä mudstamaan kknaisuus, jssa lunnnsujelullisesti arvkkaita alueita ja khteita ympäröivät sujavyöhykkeet ja niitä yhdistävät eklgiset käytävät. Sujavyöhykkeet ja eklgiset käytävät vivat mudstua alempaa arvlukkaa levista luntkhteista tai tavanmaisen metsän alueista. Mudstamalla yhtenäisiä lunnnarvkknaisuuksia ylläpidetään eksysteemin timivuutta sekä arvkkaan eläin- ja kasvilajistn säilymistä ja uudistumista. Selvitysalueella, missä metsät vat nykyiselläänkin pirstaleisesti peltjen keskellä ja reunilla, eklgisia käytäviä vidaan pyrkiä mudstamaan säästämällä metsäsaarekkeiden, Mynäjen sekä pienempien purjen ja jien reunamien pensasta ja puusta yhtenäisinä nauhina. Myös rakennettujen alueiden puustiset sat kuten vanhat puutarhat ja puistt timivat eklgisena yhteytenä eläinlajeille, jtka eivät le erityisen häiriöherkkiä. P:\PLAN\Tku\AAK\MMA\Mynämäen kunta_0516\d2204_keskusta-asemanseutu yk\c Suunnitelmat\LUONTOSELVITYS 2009\Luntselvitys_raprtti_ dc
19 FCG Planek Oy Mynämäen kunta 17 (17) Keskusta-Asemanseudun sayleiskaava Luntselvitys FCG Planek Oy Hyväksynyt: Jhanna Närhi prjektipäällikkö, arkkitehti Laatinut: Marja Nuttajärvi prjektipäällikkö, FM, bilgi Lähteet Airaksinen, O. & Karttunen, K. 2001: Natura 2000 lunttyyppipas. Ympäristöpas 46, Sumen ympäristökeskus, Helsinki. BirdLife Sumi ry:n www-sivut: (luettu ) Etelä-Sumen ja Phjanmaan metsien sujelun tarve -työryhmän mietintö Metsien sujelun tarve Etelä-Sumessa ja Phjanmaalla. Sumen ympäristökeskus, Sumen ympäristö 437, Lunt ja lunnnvarat. Oy Edita Ab, Helsinki, 284 s. Heikkinen, R. & Husa, J. 1995: Lunnn- ja maisemansujelun kannalta arvkkaat kallialueet Turun ja Prin läänissä. Vesi- ja ympäristöhallinnn julkaisuja sarja A. Vesi- ja ympäristöhallitus, Helsinki. Hvi, Antti (tim.) 2005: Matka Etelä-Sumen perinnemaisemiin ja esihistriaan Helsingin ylipist, Kulutus- ja kehittämiskeskus Palmenia ja Perinnemaisemamatkailu Etelä-Sumessa hanke. Hämet-Ahti, L., Suminen, J., Ulvinen, T. & Utila, P. (tim.) 1998: Retkeilykasvi. Lunnntieteellinen keskusmuse, Kasvimuse, Helsinki, 656 s. Lehtmaa, Leena, Rantala, Lasse, Rantala, Sari 1997: Mynämäen arvkkaat luntkhteet. Lunt- ja maisematutkimus Lehtmaa, Mynämäen- Mietisten terveyskeskus. Rassi, P., Alanen, A., Kanerva, T. & Mannerkski, I. (tim.) 2001: Sumen lajien uhanalaisuus Ympäristöministeriö & Sumen ympäristökeskus, Helsinki. Rauni, A., Schulman, A. & Kntula, T. (tim.) 2008: Sumen lunttyyppien uhanalaisuus. Sumen ympäristökeskus, Helsinki. Sumen ympäristö 8/2008. Osat 1 ja s. Tivnen, H. & Leiv, A. 1993: Kasvillisuuskartituksessa käytettävä kasvillisuus- ja kasvupaikkalukitus, kkeiluversi. Metsähallituksen lunnnsujelujulkaisuja, Sarja A N 14, 96 s. Ympäristöhallinnn OIVA - ympäristö- ja paikkatietpalvelu, Ympäristöhallinnn www-sivut, P:\PLAN\Tku\AAK\MMA\Mynämäen kunta_0516\d2204_keskusta-asemanseutu yk\c Suunnitelmat\LUONTOSELVITYS 2009\Luntselvitys_raprtti_ dc
LIITO-ORAVA- JA LUONTOSELVITYS JUTIKKALAN OSAYLEISKAAVAN ALUEELLE
FCG Planek Oy Valkeaksken kaupunki LIITO-ORAVA- JA LUONTOSELVITYS JUTIKKALAN OSAYLEISKAAVAN ALUEELLE 0161-D3455 30.9.2009 FCG Planek Oy Valkeaksken kaupunki I SISÄLLYSLUETTELO 1 Jhdant... 1 2 Työn surittaminen
LisätiedotFCG Suunnittelukeskus Oy YLISTARON KUNTA YLISTARON YLEISKAAVA 2020. Luontoselvitys 720 C7989
FCG Suunnittelukeskus Oy YLISTARON KUNTA YLISTARON YLEISKAAVA 2020 Luntselvitys 720 C7989 14.9.2007 FCG Suunnittelukeskus Oy Luntselvitys I SISÄLLYSLUETTELO 1 JOHDANTO... 1 2 SELVITYSALUE... 1 3 TYÖN SUORITTAMINEN
Lisätiedot82136257 Parikkalan kunta. Koirniemen osayleiskaava Osallistumis- ja arviointisuunnitelma 19.11.2013. 1. Osayleiskaava-alue
82136257 Parikkalan kunta Kirniemen sayleiskaava Osallistumis- ja arviintisuunnitelma 19.11.2013 Osallistumis- ja arviintisuunnitelma n lakisääteinen (MRL 63 ) kaavan laatimiseen liittyvä asiakirja, jssa
Lisätiedot82136257 Parikkalan kunta. Kolmikannan Koirniemen osayleiskaava Osallistumis- ja arviointisuunnitelma 22.5.2013. 1. Osayleiskaava-alue
82136257 Parikkalan kunta Klmikannan Kirniemen sayleiskaava Osallistumis- ja arviintisuunnitelma 22.5.2013 Osallistumis- ja arviintisuunnitelma n lakisääteinen (MRL 63 ) kaavan laatimiseen liittyvä asiakirja,
LisätiedotMuurikkalan osayleiskaavan 2. vaihe
MIEHIKKÄLÄN KUNTA Muurikkalan sayleiskaavan 2. vaihe arviintisuunnitelma FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY 68789-P21395 arviintisuunnitelma I (I) Salmaa Kristina / Reinikainen Kuisma Sisällysluettel 1 Suunnittelualue...
LisätiedotMUSTASUON ASEMAKAAVAN LAAJENNUS
FCG Finnish Consulting Group Oy Viitasaaren kaupunki MUSTASUON ASEMAKAAVAN LAAJENNUS Luonto- ja maisemaselvitys 0703-D4235 1.11.2009 FCG Finnish Consulting Group Oy Luonto- ja maisemaselvitys I 1.11.2009
LisätiedotEURAJOEN KUNTA. Luontoselvitys. Työ: 26016. Turku, 02.05.2013
EURAJOEN KUNTA Hirveläntien Peräpellontien alueen asemakaava ja asemakaavan muutos Luontoselvitys Työ: 26016 Turku, 02.05.2013 AIRIX Ympäristö Oy PL 669 20701 TURKU Puhelin 010 241 4400 www.fmcgroup.fi
LisätiedotHAAPAJÄRVEN KESKUSTAN OSAYLEISKAAVA 2035
HAAPAJÄRVEN KESKUSTAN OSAYLEISKAAVA 2035 Haapajärvenkaupunki LIITE A HAAPAJÄRVENKESKUSTANOSAYLEISKAAVA2035 OSALLISTUMISJAARVIOINTISUUNNITELMA 16.6.2011,päivitetty15.11.2011,5.3.2012 Nähtävillä4.7. 31.8.2011
LisätiedotHelsingin kaupunki Esityslista 8/2015 1 (5) Sosiaali- ja terveyslautakunta Sotep/7 28.04.2015
Helsingin kaupunki Esityslista 8/2015 1 (5) 7 Perhekeskuspiltin valmistelutilanne HEL 2015-004845 T 06 00 00 Päätösehdtus Esittelijän perustelut päättää merkitä tiedksi perhekeskuspiltin valmistelun tilanteen.
LisätiedotHAAPAVEDEN KAUPUNKI / KESKUSTAN OSAYLEISKAAVAN TARKISTUS
HAAPAVEDEN KAUPUNKI / KESKUSTAN OSAYLEISKAAVAN TARKISTUS OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA 06.10.2010 1. Mitä suunnitellaan? Haapaveden keskustan sayleiskaavan tarkistus käynnistyi vunna 2000. Kaava
LisätiedotPäivärinteen koulun asemakaava ja asemakaavamuutos
1510007062 Hattulan kunta Päivärinteen kulun asemakaava ja asemakaavamuuts Osallistumis- ja arviintisuunnitelma 5.8.2013, tark. 27.9.2013 Osallistumis- ja arviintisuunnitelma n lakisääteinen (MRL 63 )
LisätiedotTuusulan viher- ja virkistysalueet
2011 Tuusulan viher- ja virkistysalueet Tuusulan kunta Sisältö Viher- ja virkistysalueverkst... 3 Lunnn ydinalueet... 3 Eklginen verkst... 4 Viheryhteydet... 4 Virkistysalueet ja saavutettavuus... 5 Asemakaavitettujen
LisätiedotLENTOKENTÄN ALUEEN OSAYLEISKAAVAN LIIKENNESELVITYS
LENTOKENTÄN ALUEEN OSAYLEISKAAVAN LIIKENNESELVITYS TYÖNUMERO: E27737 KAUHAVAN KAUPUNKI 4.9.2015 SWECO YMPÄRISTÖ OY LUONNOS Muutslista 4.9.2015 OIK OIK AJOK LUONNOS MUUTOS PÄIVÄYS HYVÄKSYNYT TARKASTANUT
LisätiedotLUONTOSELVITYS TYÖNUMERO: E27125.10 KITTILÄN KUNTA LUONTOSELVITYS: KIRKONKYLÄN TEOLLISUUSALUEEN ASEMAKAAVA 1.9.2014. SWECO YMPÄRISTÖ OY Oulu
TYÖNUMERO: E27125.10 KITTILÄN KUNTA : KIRKONKYLÄN TEOLLISUUSALUEEN ASEMAKAAVA SWECO YMPÄRISTÖ OY Oulu Sisältö 1 JOHDANTO... 1 2 KASVILLISUUDEN YLEISKUVAUS... 2 3 LINNUSTO JA MUU ELÄIMISTÖ... 3 4 ARVOKKAAT
LisätiedotDNA OY:N LAUSUNTO KUSTANNUSSUUNTAUTUNEEN HINNAN MÄÄRITTELYYN SOVELLETTAVASTA MENETELMÄSTÄ SUOMEN TELEVISIOLÄHETYSPALVELUIDEN MARKKINALLA
1 (6) Vivi 1110/230/2013 DNA OY:N LAUSUNTO KUSTANNUSSUUNTAUTUNEEN HINNAN MÄÄRITTELYYN SOVELLETTAVASTA MENETELMÄSTÄ SUOMEN TELEVISIOLÄHETYSPALVELUIDEN MARKKINALLA [Liikesalaisuudet merkitty hakasulkein]
LisätiedotHAKUOHJE LIIKUNNALLISEN ILTAPÄIVÄTOIMINNAN KEHITTÄMISAVUSTUKSIA VARTEN LUKUVUODELLE 2007-2008
1(5) HAKUOHJE LIIKUNNALLISEN ILTAPÄIVÄTOIMINNAN KEHITTÄMISAVUSTUKSIA VARTEN LUKUVUODELLE 2007-2008 YLEISTÄ Liikunnallisen iltapäivätiminnan kehittämishankkeiden tukemiseen liittyviä valtinavustuksia jaettaessa
LisätiedotKEVYEN LIIKENTEEN VÄYLÄ IITIN KIRKONKYLÄN KOHDALLA LUONTOSELVITYS
KEVYEN LIIKENTEEN VÄYLÄ IITIN KIRKONKYLÄN KOHDALLA LUONTOSELVITYS Marko Vauhkonen Ympäristösuunnittelu Enviro Oy 18.6.2013 1 JOHDANTO TL-Suunnittelu Oy laatii tiesuunnitelmaa maanteiden 362 ja 3622 kevyen
LisätiedotKEVYEN LIIKENTEEN VÄYLÄ PYHTÄÄN PUROLAN KOHDALLA LUONTOSELVITYS
KEVYEN LIIKENTEEN VÄYLÄ PYHTÄÄN PUROLAN KOHDALLA LUONTOSELVITYS Pekka Routasuo Ympäristösuunnittelu Enviro Oy 17.6.2013 1 JOHDANTO TL-Suunnittelu Oy laatii tiesuunnitelmaa maanteiden 3501 ja 14535 kevyen
LisätiedotMÄNTSÄLÄN KUNTA Maankäyttöpalvelut 20.4.2015
MÄNTSÄLÄN KUNTA Maankäyttöpalvelut 20.4.2015 SÄLINKÄÄN JA SOUKKION OSAYLEISKAAVA OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA OSAYLEISKAAVA Osayleiskaava n yleispiirteinen maankäytön suunnitelma, jlla hjataan
LisätiedotJärvenpään kaupunki TERHOLAN LIIKUNTAPUISTO
Järvenpään kaupunki Yleissuunnitelmalunns - suunnitelmaselstus Rambll PL 3, Piispanmäentie 5 02241 Esp, Finland Puhelin: 020 755 611 www.rambll.fi 20.12.2004 Sisällys 1. Yleistä 1 2. Kaavatilanne ja rakentamisaikataulu
LisätiedotDomperidonin hyväksytyt käyttöaiheet, jotka on lueteltu alkuperäisvalmisteen CDS-asiakirjassa, ovat seuraavat:
Liite II Tieteelliset jhtpäätökset ja perusteet myyntilupien peruuttamiselle tai myyntilupien ehtjen muuttamiselle sveltuvin sin sekä yksityiskhtainen selvitys lääketurvallisuuden riskinarviintikmitean
LisätiedotLINNUSTOSELVITYS 16X170594 07.01.2014. VAPO OY Korvanevan lisäalueiden pesimälinnustoselvitys, Jalasjärvi
LINNUSTOSELVITYS 16X170594 07.01.2014 VAPO OY Korvanevan lisäalueiden pesimälinnustoselvitys, Jalasjärvi Sisältö 1 JOHDANTO JA MENETELMÄT 1 2 TULOKSET 2 2.1 Yleiskuvaus 2 2.2 Suojelullisesti huomionarvoiset
LisätiedotYhdessä vielä enemmän. ihmisen kokoisia ja elämänmakuisia hankkeita
Yhdessä vielä enemmän ihmisen kkisia ja elämänmakuisia hankkeita Mitä Leader n? Leader-rahitusta myönnetään yhteisöjen ja mikryritysten hyville ideille. Päätökset tehdään paikallisesti: Leader-ryhmien
LisätiedotPurnuvuoren ranta-asemakaavan muutos. Osallistumis- ja arviointisuunnitelma 9.12.2011. 1. Kaavamuutosalue. 82140614 Hartolan kunta
82140614 Hartlan kunta Purnuvuren ranta-asemakaavan muuts Osallistumis- ja arviintisuunnitelma 9.12.2011 Osallistumis- ja arviintisuunnitelma (OAS) n lakisääteinen (MRL 63 ) kaavan laatimiseen liittyvä
LisätiedotKuopion kaupunki Pöytäkirja 1/2016 1 (1) Kaupunkirakennelautakunta 7 27.01.2016. 7 Asianro 201/10.00.02.01/2016
Kupin kaupunki Pöytäkirja 1/2016 1 (1) 7 Asianr 201/10.00.02.01/2016 Puijnlaaksn etelärinteen tnttien luvutusehdt Kiinteistöjhtaja Jari Kyllönen Maamaisuuden hallintapalvelujen tukipalvelut Tekninen lautakunta
LisätiedotLUONTOSELVITYS TYÖNUMERO: E27852 SOMERO RUUNALAN YRITYSALUEEN ASEMAKAAVAN LUONTOSELVITYS 25.6.2015 SWECO YMPÄRISTÖ OY TURKU
TYÖNUMERO: E27852 SOMERO RUUNALAN YRITYSALUEEN ASEMAKAAVAN SWECO YMPÄRISTÖ OY TURKU Muutoslista VALMIS LUONNOS MUUTOS PÄIVÄYS HYVÄKSYNYT TARKASTANUT LAATINUT HUOMAUTUS Sisältö 1 JOHDANTO... 1 2 TUTKIMUSALUEEN
LisätiedotOSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA
OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA 14.1.2015, tarkistettu 29.4.2015 S U U N N IT T EL U JA T EK N IIK K A Osallistumis- ja arviintisuunnitelmassa kerrtaan kaavituksen päätavitteet, suunnittelun eteneminen,
LisätiedotPyhtään kunta. Pyhtään Keihässalmen kalasataman alueen luontoselvitys 2011
Pyhtään kunta Pyhtään Keihässalmen kalasataman alueen luontoselvitys 2011 Petri Parkko 2.12.2011 1. Selvityksen taustoja Keihässalmen satama-alueen ja sen ympäristön kehittämistä varten tarvittiin tietoja
LisätiedotYLEISTAVOITTEET 21.12.2010
YLEISTAVOITTEET 21.12.2010 Kaupunkiseutua (kk rakennemallin aluetta) kskevat yleistavitteet Aluerakenteella vastataan glbalisaatin mukanaan tumiin haasteisiin ja tetaan humin maakunnan asema Itämeren alueella
LisätiedotKristiinankaupungin Dagsmarkin alueen linnustoselvitys 2009
Kristiinankaupungin Dagsmarkin alueen linnustoselvitys 2009 Maarit Naakka LuK Marika Vahekoski Luk 0 Kuva1. Lapväärtin joki virtaa Dagsmarkin halki. Kannen kuvassa on joen eteläpuolista vanhaa asutusta.
LisätiedotAktia-konsernin palkka- ja palkkioselvitys
Aktia-knsernin palkka- ja palkkiselvitys Tämä selvitys nudattaa hallinnintikdin (1.10.2010) susitusta 47, jnka mukaan Aktian tulee selvittää Aktia Pankki Oyj:n (Aktia) timitusjhtajalle, muulle knserninjhdlle,
Lisätiedotkohde 114, Vuohisaaren syväsataman asemakaavan muutos ja laajennus
Savnlinnan kaupunki Khde 114, Vuhisaaren syväsataman asemakaavan muuts ja laajennus, Savnlinnan kaupunki khde 114, Vuhisaaren syväsataman asemakaavan muuts ja laajennus Osallistumis- ja arviintisuunnitelma
LisätiedotKTJkii-aineistoluovutuksen tietosisältö
KTJkii-aineistluvutuksen tietsisältö 2008-02-12 Versi 1.05 2009-02-10 Versi 1.06 2010-02-16 Versi 1.07 2011-02-14 Versi 1.08 2012-02-13 Versi 1.09 2013-02-25 Versi 1.10 2014-02-10 Versi 1.11 Yleistä Ominaisuustietjen
LisätiedotHirvinevan tuulivoimapuiston suunnittelutarveratkaisu
YLIVIESKAN KAUPUNKI Hirvinevan tuulivimapuistn suunnittelutarveratkaisu LIITE 1 FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY P24712 I (I) Sisällysluettel 1 PERUSTIEDOT HANKKEESTA... 1 2 SELVITYKSET... 2 3 TUULIVOIMAPUISTON
LisätiedotViher- ja virkistysalueverkosto
Sisältö Viher- ja virkistysalueverkst... 3 Käsitteitä... 4 Viher- ja virkistysalueiden saavutettavuus... 5 Asemakaavitettujen alueiden vertailu maankäyttömudittain... 13 Tuusulan viher- virkistysalueiden
LisätiedotKUORTANEEN KUNTA TARKISTUS, NISULAN ALUE TÄYDENNYS LUONTOARVIOINTIIN LIITE 5. Vastaanottaja Kuortaneen kunta. Asiakirjatyyppi Raportti
LIITE 5 Vastaanottaja Kuortaneen kunta Asiakirjatyyppi Raportti Päivämäärä 22.9.2015 Viite 1510020028 KUORTANEEN KUNTA LÄNSIRANNAN OSAYLEISKAAVAN TAISTUS, NISULAN ALUE TÄYDENNYS LUONTOARVIOINTIIN 1 Päivämäärä
Lisätiedotpienempää, joten vektoreiden välinen kulma voidaan aina rajoittaa välille o. Erikoisesti on
5 Pistetul ja sen svellutuksia Kun kahdella vektrilla, a ja b n hteinen alkupiste, niiden määräämät pulisurat jakavat tasn kahteen saan, kahteen kulmaan, jtka vat tistensa eksplementtikulmia, siis kulmia,
LisätiedotLUONTO- JA MAISEMASELVITYS 2015
Kunnanhallitus 7.12.2015 154 LIITE 98 MYRSKYLÄN SEPÄNMÄKI- PALOSTENMÄKI LUONTO- JA MAISEMASELVITYS 2015 Kuvio 1. Kalliokumpare alueen pohjoisosassa (Kuvio 1). ClT-tyypin kalliometsaa. 1. JOHDANTO Selvitysalue
LisätiedotOSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA
HALSUAN KUNTA A3 13.8.2014 HALSUAN KESKEISTEN TUULIVOIMAPUISTOJEN OSAYLEISKAAVA SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA Tuulivimasayleiskaavan vireilletuln yhteydessä laaditaan MRL 63 :n mukainen sallistumis- ja arviintisuunnitelma.
LisätiedotLoviisan kaupunki 82142465. Hattomin tuulivoima-asemakaava. Osallistumis- ja arviointisuunnitelma 7.5.2012
Hattmin tuulivima-asemakaava Osallistumis- ja arviintisuunnitelma 7.5.2012 1 1. Osallistumis- ja arviintisuunnitelma Osallistumis- ja arviintisuunnitelma n lakisääteinen (MRL 63 ) kaavan laatimiseen liittyvä
LisätiedotLITIUMPROVINSSIN LIITO-ORAVASELVITYS
Päivämäärä 19.06.2014 KELIBER OY LITIUMPROVINSSIN LIITO-ORAVASELVITYS Päivämäärä 19.6.2014 Laatija Tarkastaja Kuvaus Kansikuva Antje Neumann Heli Uimarihuhta Hautakankaan metsää Viite 1510013339 Ramboll
LisätiedotOsallistumis- ja arviointisuunnitelma
1510012658 Asikkalan kunta Saitan asemakaavamuuts Osallistumis- ja arviintisuunnitelma 10.6.2014, tark. 29.9.2014, tark. 13.2.2015 1. Osallistumis- ja arviintisuunnitelman (OAS) tarkitus Osallistumis-
LisätiedotVANHA-KLAUKAN KAAVA-ALUEEN LUONTOSELVITYS
VANHA-KLAUKAN KAAVA-ALUEEN LUONTOSELVITYS Ympäristösuunnittelu Enviro Oy 31.10.2012 VANHA-KLAUKAN KAAVA-ALUEEN LUONTOSELVITYS Sisällys 1 Johdanto... 3 2 Lähtötiedot ja menetelmät... 3 3 Kaava-alueen luonnonolot...
LisätiedotVastine MMA. Vastine Juankosken keskustaajaman osayleiskaavaluonnoksesta saatuihin lausuntoihin ja muistutuksiin
MMA 1 (14) Tim Leskinen Juanksken kaupunki Kaupungin hallitus Juanksken keskustaajaman sayleiskaavalunnksesta saatuihin lausuntihin ja muistutuksiin Liikennevirast esitti, että rantarakentamisen salta
LisätiedotLÄÄKEHOITOSUUNNITELMA VARHAISKASVATUKSESSA
LÄÄKEHOITOSUUNNITELMA VARHAISKASVATUKSESSA Kangasalan varhaiskasvatus tarjaa lapsen ja perheen tarvitsemat varhaiskasvatuspalvelut perheen tilanteen ja tarpeen mukaisesti; kkpäivähita, sapäivähita, perhepäivähita,
LisätiedotItäinen ohikulkutie (Vt 19) Nurmon kunta/ tielinjaus II. Luontoselvitys. Suunnittelukeskus OY
Itäinen ohikulkutie (Vt 19) Nurmon kunta/ tielinjaus II Luontoselvitys Suunnittelukeskus OY Itäinen ohikulkutie (Vt 19), Nurmon kunta - tielinjauksen II vaihtoehto Luontoselvitys 1. Yleistä Tämän luontoselvityksen
LisätiedotYhtiöistä - 11 on varmasti ara-rajoitusten alaisia, - kaksi todennäköisesti ara-rajoitusten alaisia ja - kolme vapaata ara-arajoituksista.
1 LUONNOS 10.6.2008 YHTEENVETOA ASUNTOTOIMINNASTA KY:n lakatessa KY:llä levien asuntjen/talyhtiöiden siirtämistä kskevia vaihtehtja vat lähinnä: - asuntjen siirtäminen KY säätiöön suraan säätiön alaisuuteen
LisätiedotAloite toimitusvelvollisen myyjän taseselvitystavan muuttamisesta
SÄHKÖKAUPPA ALOITE 1(5) Heinimäki, Leht 19.6.2014 Työ- ja elinkeinministeriö Art Rajala Alite timitusvelvllisen myyjän taseselvitystavan muuttamisesta Energiatellisuus ry ehdttaa muutsta timitusvelvllisen
LisätiedotREKISTERINPITÄJÄN MUUTOKSET: Toimintamalli muutostilanteessa
Rekisterinpitäjän muutkset 1(7) REKISTERINPITÄJÄN MUUTOKSET: Timintamalli muutstilanteessa Ptilasasiakirjan rekisterinpitäjä: alkutilanne Tiet ptilaan hidssa syntyvien asiakirjjen rekisterinpitäjästä tallennetaan
LisätiedotPROJEKTISUUNNITELMA 26.4.2010
1 Tarjuspyyntö, LIITE 4. NAANTALIN STRATEGISEN YLEISKAAVA PROJEKTISUUNNITELMA 26.4.2010 Tämä prjektisuunnitelma sittaa mm. strategisen yleiskaavan tarpeellisuuden, kuinka laatimisprsessi n tarkitus viedä
Lisätiedot1. Yleistä. Tavoitteet vuodelle 2016
Timintasuunnitelma 2016 1. Yleistä JyväsRiihi ry n vunna 2000 perustettu maaseudun kehittämisyhdistys eli Leader-ryhmä. Yhdistys aktivi alueen timijita maehtiseen kehittämiseen ja yhteistyöhön. Timinnan
LisätiedotJärviruoko energiaksi, vesien tila paremmaksi Pohjois-Karjalassa (JÄREÄ-hanke)
Järviruk energiaksi, vesien tila paremmaksi Phjis-Karjalassa (JÄREÄ-hanke) Kuva Eemil Tlvanen 13.6.2013 Jensuun Tiedepuist, Jensuu Ilna Jensuu Sumen ympäristökeskus, Jensuun timipaikka Järviruk energiaksi,
LisätiedotKattiharjun tuulivoimapuiston liito-oravaselvitys
SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA PROKON WIND ENERGY FINLAND OY Kattiharjun tuulivoimapuiston liito-oravaselvitys FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY 20.8.2014 P21463P003 Liito-oravaselvitys 1 (23) Tuomo Pihlaja 20.8.2014
LisätiedotKokemäenjoen kalakantojen hoito-ohjelma Seurantaryhmän 2. kokous
Muisti 1 (6) Pvm 23.5.2007 Dnr Kkemäenjen kalakantjen hit-hjelma Seurantaryhmän 2. kkus Aika: 14.3.2007 kl 10 Paikka: Huittisten kaupungintal, valtuustsali Läsnä: Osanttajalista, liite 1 Asialista 1. Kkuksen
LisätiedotKirkkonummen musiikkiopisto - Kyrkslätts musikinstitut OPETUSSUUNNITELMA
Kirkknummen musiikkipist - Kyrkslätts musikinstitut OPETUSSUUNNITELMA 2004/2009 Kirkknummen musiikkipist - Kyrkslätts musikinstitut Kirkknummen musiikkipist n perustettu vunna 1972, kunnallistettu 1.1.1989
LisätiedotKaarinkorven Rujalan Keulainmetsän ranta-asemakaavojen muutokset
1 1510029580 Padasjen kunta Kaarinkrven Rujalan Keulainmetsän ranta-asemakaavjen muutkset OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA 8.2.2017 Osallistumis- ja arviintisuunnitelma n lakisääteinen (MRL 63 ) kaavan
LisätiedotMAKSETUISTA ELÄKKEISTÄ ELÄKESELVITTELYÄ VARTEN ETK:LLE ANNETTAVAN ELÄKEMENOTIEDOSTON SEKÄ PERINTÄTIEDOSTON TÄYTTÖOHJE VUODELLE 2013
1 (25) MAKSETUISTA ELÄKKEISTÄ ELÄKESELVITTELYÄ VARTEN ETK:LLE ANNETTAVAN ELÄKEMENOTIEDOSTON SEKÄ PERINTÄTIEDOSTON TÄYTTÖOHJE VUODELLE 2013 Sisällysluettel OSA I: ELÄKEMENOTIEDOSTON TÄYTTÖOHJE... 3 YLEISTÄ...
LisätiedotFysiikan labra Powerlandissa
Fysiikan labra Pwerlandissa Bumper Cars Bumper Cars n suuri autrata jka spii niin vanhille kuin nurillekin kuljettajille. Autt vat varustetut turvavöin ja autja vi ajaa yksin tai pareittain. Lievemmät
LisätiedotVirojoki-Vaalimaa osayleiskaavan muutos ja laajennus
VIROLAHDEN KUNTA Virjki-Vaalimaa sayleiskaavan muuts ja laajennus FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY 707-P24767 I (I) Reinikainen Kuisma Sisällysluettel 1 Mikä n sallistumis- ja?... 1 2 Suunnittelualue...
LisätiedotSIPOON NEVAS GÅRDIN LUONTOSELVITYKSEN TÄYDENNYS
SIPOON NEVAS GÅRDIN LUONTOSELVITYKSEN TÄYDENNYS Ympäristösuunnittelu Enviro Oy 1.4.2014 Sipoon Nevas Gårdin luontoselvityksen täydennys. SIPOON NEVAS GÅRDIN LUONTOSELVITYKSEN TÄYDENNYS 1 JOHDANTO Sipoon
LisätiedotHeinijärvien elinympäristöselvitys
Heinijärvien elinympäristöselvitys Kuvioselosteet Kuvio 1. Lehto Kuviolla kahta on lehtotyyppiä. Ylempänä tuoretta runsasravinteista sinivuokko-käenkaalityyppiä (HeOT) ja alempana kosteaa keskiravinteista
LisätiedotRANTA-ASEMAKAAVAN SELOSTUS joka koskee 01.09.2014 päivättyä kaavakarttaa
RANTA-ASEMAKAAVAN SELOSTUS jka kskee 01.09.2014 päivättyä kaavakarttaa TIMMERVIKENIN RANTA-ASEMAKAAVAN MUUTOS (MAN- DALINTIE JA MANDALINPOLKU) Ranta-asemakaavan ehdtus kskee Lviisan kaupungin Pernajan
LisätiedotASIKKALAN SALONSAARENTIEN ASEMAKAAVA-ALUEEN LUONTOSELVITYS
ASIKKALAN SALONSAARENTIEN ASEMAKAAVA-ALUEEN LUONTOSELVITYS Marko Vauhkonen Tmi Marko Vauhkonen, Heinola 20.9.2009 ASIKKALAN SALONSAARENTIEN ASEMAKAAVA-ALUEEN LUONTOSELVITYS SISÄLLYS 1 JOHDANTO... 3 2 AINEISTO
LisätiedotVammalan Vehmaisten kylän KUKKURIN LUONTOSELVITYS 31.8.2004
LIITE 4 Vammalan kaupunki Kukkurin kaavaselostus liite 1 Yhdyskuntasuunnittelu PL 23 38201 VAMMALA Vammalan Vehmaisten kylän KUKKURIN LUONTOSELVITYS 31.8.2004 Tmi Mira Ranta Karkunkyläntie 179 38140 KÄRPPÄLÄ
LisätiedotAjankohtaiskatsaus, Peltotuki 2016.1
Ajankhtaiskatsaus, Pelttuki 2016.1 Sftsal Oy huhtikuu 2016 Seuraa Pelttuen alkuruudun Tiedtteet-timinta ja sivustn www.sftsal.fi ajankhtaistiedtteita! Lyhyesti Muista palauttaa 5 vuden viljelysuunnitelma
LisätiedotKantakaupungin yleiskaava. Asutuksen laajenemisalueiden luontoselvitys Kokkolassa. Tammikuu 2010 Mattias Kanckos
Kantakaupungin yleiskaava Asutuksen laajenemisalueiden luontoselvitys Kokkolassa Tammikuu 2010 Mattias Kanckos Skolbackavägen 70 GSM: 050-5939536 68830 Bäckby info@essnature.com Finland 9. Biskop- Fattigryti
LisätiedotTämä ruutu näkyy ainoastaan esikatselutilassa.
FINLAND_Decisin_Making_March_3_4cuntry_study(1) Tämä kysely n sa neljän maan vertailututkimusta, jssa tutkitaan päätöksenteka lastensujelussa Nrjassa, Sumessa, Englannissa ja Yhdysvallissa. Samat kysymykset
LisätiedotYhteistyösopimus Kaupunkitutkimus ja metropolipolitiikka tutkimus- ja yhteistyöohjelman toteuttamisesta vuosina 2015 2018
Yhteistyöspimus Kaupunkitutkimus ja metrpliplitiikka -tutkimus- ja yhteistyöhjelman tteuttamisesta vusina 2015 2018 Yhteistyöspimus Kaupunkitutkimus ja metrpliplitiikka tutkimus- ja yhteistyöhjelman tteuttamisesta
LisätiedotHONKAKYLÄN, LEHTIMÄENKYLÄN JA RISKUNMÄEN OSAYLEISKAAVAN KULTTUURIYMPÄRISTÖSELVITYS 2013
HONKAKYLÄN, LEHTIMÄENKYLÄN JA RISKUNMÄEN OSAYLEISKAAVAN KULTTUURIYMPÄRISTÖSELVITYS 2013 29.11.2013 täydennykset 10.6.2014 Seinäjen kaupunki Tekniikkakeskus Kaupunkisuunnittelu ja kaavitus Kirkkkatu 6 PL
LisätiedotTuulivoima, Suomen Hyötytuuli Oy / TOF ja Sachtleben Kirrinsanta. Tasoristeyksien saneeraussuunnitelman toteutuminen
Kaupunkisuunnittelu Yleisötilaisuus Yyterinniemi Lyttylä sayleiskaava 27.5.2014 Yyterin kylpylähtelli - Kaupunkisuunnittelupäällikkö Olavi Mäkelä avasi tilaisuuden ja tivtti läsnälijat tervetulleiksi.
LisätiedotTUKEA LAJILIITTOJEN LASTEN JA NUORTEN URHEILUN KEHITTÄMISTYÖHÖN 2011 12
TUKEA LAJILIITTOJEN LASTEN JA NUORTEN URHEILUN KEHITTÄMISTYÖHÖN 2011 12 Lajiliittjen n mahdllista hakea tukea lasten ja nurten urheilun (6-19v) kehittämistyöhön. Nuri Sumi tukee lajiliittjen kehittämistimia
LisätiedotPYHTÄÄN TUULIVOIMAOSAYLEISKAAVAT. Osallistumis- ja arviointisuunnitelma
FCG Suunnittelu ja tekniikka Oy PYHTÄÄN TUULIVOIMAOSAYLEISKAAVAT Osallistumis- ja arviintisuunnitelma 68102-P18488 9.8.2012 tark. 2.11.2012 tark. 26.6.2013 FCG Suunnittelu ja tekniikka Oy Osallistumis-
LisätiedotVT 13 RASKAAN LIIKENTEEN ODOTUSKAISTAN RAKENTAMINEN VÄLILLE MUSTOLA METSÄKANSOLA, LAPPEENRANTA. Luontoselvitys. Pekka Routasuo
VT 13 RASKAAN LIIKENTEEN ODOTUSKAISTAN RAKENTAMINEN VÄLILLE MUSTOLA METSÄKANSOLA, LAPPEENRANTA Luontoselvitys Pekka Routasuo 7.9.2009 Vt 13 raskaan liikenteen odotuskaistan rakentaminen välille Mustola
LisätiedotPITKÄAIKAISSÄILYTYKSEN AINEISTOJEN PAKETOINNIN PILOTIN SUUNNITELMA
PITKÄAIKAISSÄILYTYKSEN AINEISTOJEN PAKETOINNIN PILOTIN SUUNNITELMA V0.1 Tämä määrittely n sa petusministeriön Kansallinen digitaalinen kirjast hanketta (hankenumer OPM039:00/2008) SISÄLTÖ 1 Jhdant... 3
LisätiedotAloite Juhannuskukkulan kallioketojen suojelusta
Turun luonnonsuojeluyhdistys ry 7.12.2014 Martinkatu 5, 20810 TURKU Pj. Riikka Armanto Puh. 050-5265399 Email: riikka.armanto@gmail.com http://www.sll.fi/varsinais-suomi/turku Varsinais-Suomen ELY-keskus
LisätiedotAkaa: Onnistunut työ tekee hyvää -hankkeen työpaja
1 Akaa: Onnistunut työ tekee hyvää -hankkeen työpaja muisti aika 23.11.2015 kl 13-16: kahvit nin kl 14.15-14.30 paikka valtuustsali sallistujat lapsiperhepalveluissa timivat Aiemmin n lähetetty (ja löytyvät
LisätiedotHyrylän varuskunta alueen luontoselvitykset 2006 2007 Tiivistelmä 1
Hyrylän varuskunta alueen luontoselvitykset 2006 2007 Tiivistelmä 1 Tämä tiivistelmä perustuu yksityiskohtaiseen raporttiin Tuusulan Hyrylän varuskunta-alueella kesinä 2006 ja 2007 tehdyistä luontoselvityksistä.
LisätiedotKotkan itäosan tuulivoimaosayleiskaava
1510001443 Ktka Ktkan itäsan tuulivimasayleiskaava Osallistumis- ja arviintisuunnitelma 19.12.2012 Osallistumis- ja arviintisuunnitelma n lakisääteinen (MRL 63 ) kaavan laatimiseen liittyvä asiakirja,
LisätiedotNiiralan luonto- ja linnustoselvitys
Niiralan luonto- ja linnustoselvitys ympäristöalan asiantuntija Elokuu 2014 www.osuuskuntatoimi.fi Sisällysluettelo 1. Johdanto... 2 2. Luontoselvitys... 2 2.1 Menetelmät... 2 2.2 Selvitysalue... 3 2.3
LisätiedotEERIKINKARTANON MAA- JA METSÄTILAN VUOSIEN 2014-2016 METSANHOITOTÖIDEN TOIMENPIDEOHJELMA
KIRKKONUMMI d^*. > KYKKSI.A'1-1 Kunnssapitpalvelut Underhällstjänster Liite Eerikl / 24.2.2014 10 EERIKINKARTANON MAA- JA METSÄTILAN VUOSIEN 2014-2016 METSANHOITOTÖIDEN TOIMENPIDEOHJELMA U:\TOIMENETUSIVVI.dc
LisätiedotOhje viranomaisille 8/2012 1 (6)
Ohje viranmaisille 8/2012 1 (6) Dnr 7845/06.10.06.00/2012 Jakelussa mainituille Tupakkalaki ulkalueilla järjestettävissä yleisötilaisuuksissa Taustaa Tämä hje n päivitys Ssiaali- ja terveysalan lupa- ja
LisätiedotKITTILÄN KUNTA 2. KUNNANOSA, LEVI KITTILÄN KUNTA
2. KUNNANOSA, LEVI UTSUVAARAN ASEMAKAAVAN KORTTELIN 820 ASEMAKAAVAN MUUTOS Asemakaavan selstus Kaavaehdtus 19.11.2012 Kiviharjuntie 11 90220 Oulu Puh 020 755 7070 2 Utsuvaaran asemakaavan krttelin 820
LisätiedotLuontoselvitys, Kalliomäki , Sappee, Mira Ranta 2015 Liito-oravaselvitys,Kalliomäki , Sappee, Mira Ranta 2016 Sappee
25.05.2016 Luontoselvitys, Kalliomäki 635-432-3-108, Sappee, Mira Ranta 2015 Liito-oravaselvitys,Kalliomäki 635-432-3-108, Sappee, Mira Ranta 2016 Sappee kiinteistön 635 432-3-108 Kalliomäki muinaisjäännösinventointi
LisätiedotTaulukkolaskenta ja analytiikka (A30A01000) Excel-harjoitus 9 1/8 Avoin yliopisto Huhtikuu 2016
Taulukklaskenta ja analytiikka (A30A01000) Excel-harjitus 9 1/8 Avin ylipist Huhtikuu 2016 Oppimistavitteet: - Krk- ja kannattavuuslaskelmia Excelillä, NPV- ja IRR-funktit - Datan siistiminen pistamalla
LisätiedotAinolanvainion asemakaavan laajennus, Pirkkiö, Tornio
1 Sami Mäkikyrö 10.10.2013 Ainolanvainion asemakaavan laajennus, Pirkkiö, Tornio Luontoselvitys, Natura-tarveharkinta 2 SISÄLLYS 1. Johdanto....3 2. Suojelualueet ja -ohjelmat..3 2.1.Luonnonsuojeluohjelmat....3
LisätiedotPOHJOIS-KARJALAN SAIRAANHOITO- JA SOSIAALIPALVELUJEN KUNTAYHTYMÄN SELVITYS
PHJIS - KAR JALA SAIRAAHIT - 1 (2) JA SSIAALIPALVLUJ KUTAYHTYM Ä Jhtajaylilääkäri Itä-Sumen aluehallintvirast Kirjaam PL 5 511 MIKKLI Viite: AVI: n lausunt - ja selv ityspyyntö 15.9.214 Dnr ISAVI/443/5.7.5/213
LisätiedotNurmon keskustan osayleiskaavan tarkistus ja laajennus 2030
S U U N N IT T EL U JA T EK N IIK K A SEINÄJOEN KAUPUNKI Nurmn keskustan sayleiskaavan tarkistus ja laajennus 2030 Tavite- ja selstus FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY P25797 Tavite- ja selstus 1 (46) Levnja,
LisätiedotPERINNEBIOTOOPPIEN HOIDON SUUNNITTELU JA RAHOITUS
Perinnebitppien hidn hjevihkset sarja: 1. Avimet perinnebitpit 2. Puustiset perinnebitpit 3. Perinnebitppien hidn suunnittelu ja rahitus 4. Perinnebitppien hitmenetelmät ja -kustannukset PERINNEBIOTOOPPIEN
LisätiedotHEINOLA LAAJALAHTI - KOUVOLANTIE OSAYLEISKAAVA 2030 SELOSTUS EHDOTUS 3.12.2013. Asianumero 366/41/000/2007 2305/10.02.02/2013
Asianumer 366/41/000/2007 2305/10.02.02/2013 HEINOLA LAAJALAHTI - KOUVOLANTIE OSAYLEISKAAVA 2030 SELOSTUS EHDOTUS 3.12.2013 HYVÄKSYMISPÄIVÄMÄÄRÄT: Vireilletul: Tekninen lautakunta 13.6.2006 Kaavalunns:
LisätiedotLaihian Rajavuoren tuulivoima-alue Osayleiskaavan luontoselvitys Luontopalvelu Kraakku Marika Vahekoski Petri Hertteli Ramboll Finland Oy
Laihian Rajavuoren tuulivoima-alue Osayleiskaavan luontoselvitys 18.8.2013 Luontopalvelu Kraakku Marika Vahekoski Petri Hertteli Ramboll Finland Oy 2 Sisällys 1 Johdanto 3 2 Maastotarkastuksen tulokset
LisätiedotSavonlinnan Matarmäen luontoselvitys 2013
Maanmittauspalvelu Puttonen Savonlinnan Matarmäen luontoselvitys 2013 Petri Parkko 31.5.2013 1. Taustoja Savonlinnan Matarmäelle (kartta 1) on suunniteltu kallion louhintaa, jonka suunnittelua varten tarvittiin
LisätiedotMaahantuojat: omavalvontasuunnitelman ja sen toteutumisen tarkastuslomakkeen käyttöohje
Esittelijä Nurttila Annika Sivu/sivut 1 / 6 Maahantujat: mavalvntasuunnitelman ja sen tteutumisen tarkastuslmakkeen käyttöhje Tarkastuksen tavitteena n selvittää, nk maahantujalla mavalvntasuunnitelmassaan
LisätiedotPERTUNMAA KUORTTI KUORTIN YLEISKAAVA. qn-.t, LIITO- ORAVAINVENTOINTI. ,th. Jouko Sipari -4. ,b.*4
PERTUNMAA KUORTTI KUORTIN YLEISKAAVA LIITO- ORAVAINVENTOINTI a qn-.t, *",b.*4 '" -4.,th I I Juk Sipari SISALLYSLUETTELO JOHDANTO 3 TULOKSET 3 Pinnunj ki-myllyranta Punainensilta... Multamtiki Tattarinmiien
LisätiedotLiikkujan polku mitä, miksi ja miten? #LiikkujanPolku
Liikkujan plku mitä, miksi ja miten? #LiikkujanPlku Liikkujan plku -verkst Oletk kskaan miettinyt? Sinä teet, minä teen Visik tekemisiä yhdistää ja saada ismpia tulksia aikaiseksi? Khderyhmä tiedssa, kanavat
LisätiedotKEMPELEEN KUNTA TAAJAMAN OSAYLEISKAAVA 2040 LUONTOSELVITYS
KEMPELEEN KUNTA TAAJAMAN OSAYLEISKAAVA 2040 Kirkonseudun-Pirilän-Savikorven ja Hakamaan- Ristisuon-Väärälänperän, sekä Kuivalanperän osaalueet LUONTOSELVITYS Työ: E23994.10 AIRIX Ympäristö Oy PL 669 20701
LisätiedotSALON YRITYSALUEIDEN PROFILOINTI. Salon yritysalueiden kehittäminen osana Etelä-Suomen kehityskäytävää 1.12.2014
SALON YRITYSALUEIDEN PROFILOINTI Saln yritysalueiden kehittäminen sana Etelä-Sumen kehityskäytävää Saln kaupunki Tehdaskatu 2, 24100 SALO PL 77, 24101 SALO www.sal.fi kirjaam@sal.fi Y-tunnus: 0139533-1
LisätiedotKANNONKOSKI, KARSTULA, KINNULA, KIVIJÄRVI, KYYJÄRVI, PIHTIPUDAS, SAARIJÄRVI JA VIITASAARI
KANNONKOSKEN, KARSTULAN, KINNULAN, KIVIJÄRVEN, KYYJÄRVEN, PIHTIPUTAAN, SAARIJÄRVEN JA VIITASAAREN YHTEINEN TUULIVOIMAYLEISKAAVA OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA LUONNOS 22.2.2012/ 2.7.2012 / 29.10.2012/
LisätiedotVIRIILI KUHMOINEN STRATEGISET PÄÄMÄÄRÄT
VIRIILI KUHMOINEN Kuhmisissa n luntaista elinvimaa, tekemistä ja laadukkaita palveluita ihmisille ja yhteisöille. Kuhmisten tunnetusti lunnnkauniissa ympäristössä arki ja vapaa-aika sujuvat sekä yhteydet
LisätiedotAhvenkosken osayleiskaavan muutos
S U U N N IT T EL U JA T EK N IIK K A PYHTÄÄN KUNTA Ahvenksken sayleiskaavan muuts arviintisuunnitelma FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY 68102-P18488 arviintisuunnitelma Slin Lauri Sisällysluettel 1 arviintisuunnitelma...
LisätiedotTaustaa puustoisista perinneympäristöistä
Taustaa puustoisista perinneympäristöistä Laitila 4.- 5.9.2012 Hannele Kekäläinen ylitarkastaja Etelä-Pohjanmaan ELY-keskus, Ympäristö- ja luonnonvarat vastuualue Maatalousympäristöt Suomen viidenneksi
Lisätiedot