Loviisan kaupunki Hattomin tuulivoima-asemakaava. Osallistumis- ja arviointisuunnitelma

Transkriptio

1 Hattmin tuulivima-asemakaava Osallistumis- ja arviintisuunnitelma

2 1. Osallistumis- ja arviintisuunnitelma Osallistumis- ja arviintisuunnitelma n lakisääteinen (MRL 63 ) kaavan laatimiseen liittyvä asiakirja, jssa esitetään suunnitelma kaavan laatimisessa nudatettavista sallistumis- ja vurvaikutusmenettelyistä sekä kaavan vaikutusten arviinnista. Tässä suunnitelmassa esitetään kaavitushankkeen sijainti ja tavitteet sekä kerrtaan miten alueen salliset vivat vaikuttaa kaavitukseen ja kuinka kaavan vaikutuksia arviidaan työn aikana. Osallistumis- ja arviintisuunnitelmaa täydennetään suunnittelun edetessä tarpeen mukaan, ja se n nähtävillä raatihuneen ja teknisen keskuksen ilmitustauluilla kuulutuksessa ilmitettuina ajankhtina. Osallistumis- ja arviintisuunnitelmaan vi tutustua Lviisan kaupungin teknisessä keskuksessa tai kaupungin verkksivuilla kk asemakaavan valmistelun ajan. 2. Kaava-alueen sijainti ja rajaus Suunnittelualue sijaitsee Lviisan Hattmissa, n. 7 kilmetriä Lviisan keskustasta kaakkn. Suunnittelualueen eteläpulella sijaitsee Hästhlmenin ydinvimala-alue. Suunnittelualueelle kuljetaan Lviisan ydinvimalalle jhtavalta maantieltä nr 1583 (Atmitie) kääntyvien kahden yksityistien kautta. Suunnittelualueen sijainti 2

3 3. Kaava-alueen nykytilanne 3.1 Lunnnympäristö Suunnittelualue sijaitsee keskellä laajaa niemialuetta, jnka leveys n nin kaksi kilmetriä. Lännessä niemi rajittuu Lviisan lahteen ja idässä Hästhlmsfjärdenin ja Klbbfjärdenin rantihin. Kaavitettava alue sijaitsee rapakivialueella. Maast n pinnanmudiltaan pääsin livaa ja pienipiirteistä. Alue n matalana kumpuilevaa mreenia ja myös pienet kallipaljastumat vat livapiirteisiä. Alueelle n tyypillistä kivikiden ja lhkareiden yleisyys ja myös luhikkja esiintyy runsaasti. Kaavitettavan alueen metsät vat kivikkisia kangasmetsiä, jiden ksteissa painanteissa esiintyy pieniä sita. Valtasa alueen metsistä n nuria ja tehkkaassa metsätaluskäytössä. Lunnntilaisia ja lunnntilaisen kaltaisia metsiä esiintyy eniten ranta-alueilla, jssa lma-asutuksen ympärillä sijaitsevia metsiköitä n säästetty hakkuilta. Rantjen läheisyydessä metsät vat usein kuusivaltaisia ja niissä kasvaa sekapuina kivua, mäntyä ja haapaa. Ruvikkisten rantjen tuntumassa myös tervalepikt vat yleisiä. Alueen eläimistö n tavanmaista talusmetsiin speutunutta lajista. Rantjen läheisyydessä n lepakille spivia elinympäristöjä: vanhja lehtipuuvaltaisia metsiä, rakennuksia sekä niemen itärannalla myös pienialaisia niittyjä ja laitumia. Kaava-alueen nuri mäntyvaltainen metsä ei kvin hyvin svellu lepakiden elinympäristöksi, eikä kaava-alueelta le tehty kuin yksittäisiä havaintja lepakista. Alueen metsät eivät svellu liit-ravan elinympäristöiksi. Myöskään alueen välittömässä lähiympäristössä ei esiinny liitraville spivia elinympäristöjä. Ranta-alueet vat paikin linnustllisesti arvkkaita alueita. 3

4 3.2 Rakennettu ympäristö Suunnittelualueen eteläpulella sijaitsee saarella Hästhlmenin ydinvimala (Lviisa 1 ja 2) ja sen laaja tukitimintjen alue. Kaava-alueen itälaidalla kulkee Lviisan ydinvimalan vimajhtkäytävä ja maantie. Leveä vimajhtkäytävä Atmitien ja Hattmin alueelle jhtavan yksityistien risteyksen khdalla. Mantereella ranta-alueet vat hyvin tiheää lma-asutusaluetta, jssa rakentamiselta vapaaksi n jäänyt vain muutama ruvikkinen lahti. Sisämaa n metsätaluskäytössä. Kaava-alueella ei sijaitse asuinrakennuksia, eikä muita rakennuksia. Kaavaalueen kautta kuljetaan meren rannalla leville asuin- ja lmarakennuspaikille. Suunnittelualueen länsi pulella n Lviisanlahden merialuetta, jssa sijaitsee Svarthlman merilinnitussaari. Svarthlma n valtakunnallisesti arvkas kulttuuriympäristö. Linnitus sijaitsee tuulivimaliden maisemavaikutuksen alueella. 4

5 Sijanti ja rakennuskanta 4. Kaava-alueen nykyinen suunnittelutilanne 4.1 Kaavitus Valtakunnalliset alueidenkäyttötavitteet Valtakunnalliset alueidenkäyttötavitteet (Valtineuvstn päätös ) vat saaneet lainviman ja niiden muutkset vat tulleet vimaan Valtakunnalliset alueidenkäyttötavitteet n ryhmitelty asiasisällön perusteella seuraaviin kknaisuuksiin: 5

6 1. Timiva aluerakenne 2. Eheytyvä yhdyskuntarakenne ja elinympäristön laatu 3. Kulttuuri- ja lunnnperintö, virkistyskäyttö ja lunnnvarat 4. Timivat yhteysverkstt ja energiahult 5. Helsingin seudun erityiskysymykset 6. Lunt- ja kulttuuriympäristöinä erityiset aluekknaisuudet Maakuntakaava Alueella n vimassa Itä-Uudenmaan maakuntakaava, jka n vahvistettu ympäristöministeriössä Maakuntakaavassa suunnittelualue n sitettu tuuliviman tutantn sveltuvana alueena (tv). Suunnittelualueen halki n sitettu vimajhtlinjaus (Z) ja Atmitie seututienä sekä viheryhteystarve. Suunnittelualueen eteläpulelle ja sittain suunnittelualueelle n sitettu Hästhlmenin ydinvimalan timintja varten energia hulln aluetta (EN) ja ydinvimalan alue (EN/y). Suunnittelualue kuuluu Hästhlmenin ydinvimalan viiden (5) kilmetrin sujavyöhykkeen sisäpulelle (en/y). Viiden kilmetrin sujavyöhyke n alue, jlle ei tulisi sallia tiheän asutuksen syntymistä tai rakentaa julkisia tilja, jissa käy tai leskelee humattavia ihmismääriä tai jissa levia ihmisiä n vaikea siirtää npeasti pis. Sujavyöhykkeen alueelle ei tulisi myöskään sijittaa timintja, jiden timinnan keskeytymisestä lisi yhteiskunnalle humattavaa haittaa. Suunnittelualueen länsipulelle meren rannalle n sitettu maa- ja metsätalusvaltainen alue (MU), jlla n erityistä ulkilun hjaustarvetta. Tämän alueen länsi- ja lunaispulella sijaitsee lunnnsujelualue (SL), Natura alue, Svarthlman muinaismuistalue (SM) ja rakennussujelualue (SR). Tälle alueelle n sitettu valtakunnallisesti merkittävä kulttuuriympäristön tai maiseman kannalta vaalimisen kannalta tärkeä alue (ma/v). 6

7 Ote Itä-Uudenmaan maakuntakaavasta 7

8 4.1.3 Yleiskaava Suunnittelualueella n vimassa ikeusvaikutteinen Lviisan rantasayleiskaava, jka n hyväksytty Suunnittelualue n sitettu pääkäyttötarkitukseltaan maa- ja metsätalusalueeksi (M), jhn n sitettu tuulivimatutantn sveltuva alue (tv- 1). Atmitie n sitettu seututieksi (st) ja sen vierelle suunnittelualueen pulelle n sitettu kevyen liikenteen väylän yhteystarve. Suunnittelualueelle jhtavan yksityistien khdalle vimalinjakäytävän viereen n sitettu lunnn mnimutisuuden kannalta arvkas alue (lu-4), jlla sijaitsee lepakiden lisääntymis- ja levähdyspaikka. Meren rannalla n lukuisia lma-asuntjen rakennuspaikkja (RA) ja jitakin asuinrakennuspaikkja (AP). Suunnittelualueen pikki kulkevat kaksi yksityistietä jhtavat yhteensä seitsemälletista (17) lmarakennuspaikalle ja kahdelle (2) asuinrakennuspaikalle. Ote Lviisan rantasayleiskaavasta. Kaava-alueen itäpulella n vimassa Rutsinpyhtään kuntaan laadittu ikeusvaikutteinen Kullan Lappmin rantasayleiskaava, jka n hyväksytty Kaavalla n sitettu runsaasti rantarakennuspaikkja meren rannalle. 8

9 Ote Kullan-Lappmin rantasayleiskaavasta Asemakaava Suunnittelualueella ei le vimassa levia asemakaavja. Suunnittelualueen eteläpulella n vimassa Hästhlmenin alueen asemakaava, jka n kuulutettu lainvimaiseksi Jhtpäätökset ylempien kaavatasjen selvityksistä tuulivimatutannn sveltuvuudesta alueelle Tuulivimatutannn sveltuvuus Hattmin alueelle maakuntakaavassa ja Lviisan rantasayleiskaavassa perustuu selvitykseen, jnka Itä-Uudenmaan ja Kymenlaaksn liitt vat yhteistyössä teettäneet vunna 2005 (Tuuliviman tutantn sveltuvien maa- ja merialueiden kartitus Itä-Uudenmaan ja Kymenlaaksn rannikkalueilla). Lviisan Hästhlmen-Björnvik valittiin selvityksessä yhdeksi lpputarkastelukhteeksi ja alueesta tehtiin tarkennettu khdekuvaus. Khdekuvauksen ihmisten elinlihin ja elinympäristöön khdistuvien vaikutusten arviinnissa tdettiin, että tuuliviman rakentaminen sijittuu melk etäälle rantavyöhykkeen lma-asutuksesta (n. 1-1,5 km et.) muutamaa yksittäistä rakennusta lukuun ttamatta, eikä sen vida katsa muuttavan niemen lsuhteita merkittävästi. Maa- ja kalliperään khdistuvat vaikutukset tdettiin vähäisiksi ympäristön muuttuneen lunteen vuksi. Kasvi- ja eläinlajeihin, lunnn mnimutisuuteen ja lunnnvarihin tuulivimarakentamisella ei myöskään tdettu levan merkittäviä haital- 9

10 lisia vaikutuksia, kska vimalat n mahdllista sijittaa lunnn kannalta tärkeiden alueiden ja khteiden, kuten Källaudden Virsthlmenin Natura alueen ulkpulelle. Ja kska tuulivimalat liittyvät pääsin tellisuus-, liikenne- ja sähkönsiirtkäytössä levaan alueeseen sijaitsee tuulivimarakentaminen hult- ja muiden kuljetusten kannalta tarkituksenmukaisessa paikassa. Eikä se haittaa ydinvimalan timintaa tai sen liikennettä, sillä tuulivimaliden rakentaminen, käyttö ja hult eivät lisää liikennettä siinä määrin, että tien lunne ja turvallisuus kärsisivät. Maisemallisesti rakennettavien tuulivimaliden ja syöttöjhtjen tdettiin sveltuvan hyvin saksi Hästhlmenin teknmaisemaa. Tuulivimarakentamisen haitalliset vaikutukset arviitiin vähäisiksi läheisiin kulttuuriympäristöihin nähden (esim. Svarthlma 1,5-3 km:n et.), sillä ympäristön lunne ja näkymät linnitussaarelta nykyisen vimalaitksen suuntaan vat j vimakkaasti muuttuneet. Lviisan rantasayleiskaavan selstuksessa tuulivimaliden merkittävämmäksi vaikutukseksi n arviitu muutkset ketussa maisemakuvassa ja maisemavaikutusten tdettiin khdistuvan lähinnä niemen vastarannalle. Selstuksessa tdetaan, että maisemavaikutukset humiidaan YVA- ja lupamenettelyssä. 4.3 Päätökset Lviisan kaupunki tiedusteli vuden 2009 aikana tuuliviman tuttajilta halukkuutta rakentamiseen Lviisan rantasayleiskaavan tuulivimaa varten sitetuille alueille. Frtum Pwer and Heat sekä Saba Wind Oy ilmittivat mielenkiinnstaan ja nämä yhtiöt kaupunki kilpailutti. Lviisan kaupunginhallitus päätti ( ) valita tuulivima-alueen tteuttajaksi Frtumin ja valtuutti kaupungingedeetin jatkamaan maanvukran esispimuksen valmistelua. Lviisan kaupungin tekninen lautakunta päätti ( ) hyväksyä maanvukran esispimuksen Frtum Pwer and Heat Oy:n kanssa. Frtum ja Lviisan kaupunki vat spineet asemakaavituksen käynnistämisestä. 4.4 Selvitykset ja suunnitelmat Asemakaavituksen lähtöaineistna käytetään vunna 2008 laaditun sayleiskaavan selvityksiä sekä muita lemassa levia selvityksiä ja karttaja kuva-aineistja. Tuulivimaliden sijittaminen perustuu Frtumin laatimiin sijitussuunnitelmiin, jtka tarkentuvat kaavaprsessin aikana. Tuulivimaliden sijituspaikkasuunnittelun yhteydessä laaditaan ympäristövaikutusselvitys (YVS) jhn sisältyy mm: Melumallinnus Välkemallinnus Näkyvyysmallinnus Maisemaselvitys Pesimälinnustselvitys Meriktkaselvitys Havainnekuvat Vuden 2011 aikana n laadittu lunt-, linnust- ja lepakkselvityksen maasttutkimukset ja kevättalven 2012 aikana n alitettu meriktkien seurantatutkimus. 10

11 Ympäristövaikutusselvitys tukee asemakaavan vaikutusten arviintia ja se referidaan kaavaselstukseen. 5. Kaavan tavitteet Asemakaavan tavitteena n sittaa rakennuspaikat enintään klmelle tuulivimalalle sekä niiden tarvitsemille sähkölinjille ja hultteille. Asemakaava laaditaan hjaamaan tuulivimarakentamista ja muuta maankäyttöä. Asemakaavassa sitetaan tuulivimalille rakennusalat, annetaan ulttuvuutta kskevia määräyksiä sekä esitetään tuulivimaliden vaatimat teknisen hulln ja sähkönsiirrn järjestelyt. Kaava laaditaan siten, että rakennusluvat vidaan myöntää suraan asemakaavan perusteella. Kaava-alue n varsinaista tuulivimalan hankealuetta laajempi, jtta kaavaalueelle jhtavien yksityisteiden liittymän paikat yleiselle tielle vidaan sittaa. 6. Vaikutusten arviinti Kaavaa valmisteltaessa arviidaan kaavan tteutumisen vaikutukset ympäristöön. Vaikutusten arviinti phjautuu lemassa leviin ja laadittaviin selvityksiin, karttatietihin sekä maastkäynteihin. Vaikutusten arviinnissa esitetään myös periaatteet mahdllisten haitallisten vaikutusten estämiseksi tai vähentämiseksi. Kaavituksen keskeisimmät vaikutukset arviidaan nykytilanteeseen verrattuna. Kaava valmisteltaessa arviidaan vaikutukset: Rakennettuun ympäristöön yhdyskuntarakenteeseen taajamakuvaan asumiseen ja lma-asumiseen työpaikkihin ja elinkeintimintaan virkistykseen liikenteen järjestämiseen rakennettuun ympäristöön ja muinaismuistihin tekniseen hultn erityistimintihin ympäristönsujeluun ja ympäristöhäiriöihin ssiaaliseen ympäristöön Luntn ja lunnnympäristöön maisemaan lunnnlihin lunnn mnimutisuuteen maa- ja metsätaluteen 11

12 Taluteen lunnnsujeluun yritystaluteen yksityistaluteen kunnallistaluteen lyhyellä aikavälillä, investinteihin kunnallistaluteen pitkällä aikavälillä Terveellisyyteen ja turvallisuuteen liikenneturvallisuuteen ihmisten elinlihin ja terveyteen ympäristön puhtauteen Eri väestöryhmien timintamahdllisuuksiin lähiympäristössä eri väestöryhmien timintamahdllisuuksien paranemiseen tai heikkenemiseen 7. Alueen suunnittelutyön salliset Suunnittelutyöhön sallisia vat: Lviisan kaupungin viranmaiset ja hallintkunnat Rakennus- ja ympäristölautakunta Lviisan vesiliikelaits Lviisan kaupungin tekninen timi: Kiinteistö- ja paikkatiettimist Yhdyskuntatekniikan sast kaava-alueen maanmistajat ja rajanaapurit kaava-alueen ja sen lähiympäristön asukkaat ja lma-asukkaat Hattmin tiesuuskunta viranmaiset Ympäristöministeriö Uudenmaan elinkein-, liikenne- ja ympäristökeskus Uudenmaan liitt Itä-Uudenmaan pelastuslaits Musevirast Prvn muse, Itä-Uudenmaan maakuntamuse Pulustusvimien pääesikunta Säteilyturvakeskus Sumenlahden meriliikennekeskus alueella timivat puhelin- ja sähkö- ja vesiyhtiöt Fingrid Oyj 12

13 lähialueen liiketiminnan harjittajat Saaristlinja Ky Saaristliikenne Jnmar Ky Cafe Svarthlm alueella timivat yhdistykset Östra Nylands fågel- ch naturskyddsförening r.f Jaktförening Diana Metsästysyhdistys r.f. Prvn Seudun lintuyhdistys ry Östra Nylanfd Segelförening r.f Lviisan kulttuuri- ja ympäristöliike Lviisan kalastusalue muut, jiden asumiseen, työntekn tai muihin lihin kaava saattaa humattavasti vaikuttaa sekä viranmaiset ja yhteisöt, jiden timialaa suunnittelussa käsitellään. 8. Kaavituksesta tiedttaminen Kaavituksen vireille tulsta, sallistumis- ja arviintisuunnitelman ja muun valmisteluaineistn sekä kaavaehdtuksen nähtävillä lsta tiedtetaan: Lviisan Sanmissa Östra Nyland lehdessä Uusimaa lehdessä Brgåbladet lehdessä raatihuneen ja teknisen keskuksen ilmitustauluilla kaupungin Internet-sivuilla Kaavitustyön alittaminen, sallistumis- ja arviintisuunnitelma ja kaavan valmisteluaineist Kaavitustyön aluksi laaditaan sallistumis- ja arviintisuunnitelma sekä alustavia kaavalunnksia Frtumin hankesuunnitelmien phjalta. Osallistumis- arviintisuunnitelmaa ja alustavia kaavalunnksia käsitellään ensin viranmaisneuvttelussa (MRL 66 ), jnka jälkeen asiakirjat asetetaan nähtäville 30 päivän ajaksi. Kaavalunns esitellään ilman varsinaista kaavaselstusta sallistumis- ja arviintisuunnitelman liitteinä. Valmisteluaineiststa pyydetään lausunnt viranmaisilta ja kunnan milta hallintkunnilta. Nähtävillälaikana sallisilla n mahdllisuus jättää valmisteluaineiststa mielipiteitä kirjallisesti tai suullisesti. Valmisteluaineist n nähtävillä Osallistumis- ja arviintisuunnitelmaa päivitetään tarvittaessa suunnittelutyön aikana. Js sallistumis- ja arviintisuunnitelmaan tulee leellisia muutksia, niistä tiedtetaan erikseen. Tarvittaessa sallistumis- ja arviintisuunnitelma ja alustava kaavalunns asetetaan uudelleen nähtäville krjattuna ja siitä pyydetään uudet lausunnt. 13

14 8.2 Kaavaehdtus Asemakaavan valmisteluaineist tarkistetaan saatujen lausuntjen ja mielipiteiden phjalta asemakaavaehdtukseksi, jka asetetaan julkisesti nähtäville 30 päivän ajaksi. Kaavaehdtuksen selstuksessa esitetään hankkeen aikana laadittavien selvityksien sekä kaavan keskeinen sisältö ja kaavan vaikutusten arviinti. Kaavaehdtuksesta pyydetään lausunnt viranmaisilta ja kaupungin milta hallintkunnilta. Kunnan jäsenet ja salliset vivat jättää kaavaehdtuksesta kirjallisen muistutuksen. Muistutuksen tehneille ilmitetaan kunnan perusteltu kannantt jätettyyn muistutukseen. Saadut lausunnt ja mahdlliset muistutukset käsitellään kunnassa ja tarvittaessa järjestetään neuvtteluja. Ehdtusvaiheen viranmaisneuvttelu (MRA 18 ) pidetään tarvittaessa nähtävillä ln ja saatujen lausuntjen ja muistutusten jälkeen. 8.3 Kaavan hyväksyminen Tekninen lautakunta käsittelee lausuntjen ja vaikutusten arviinnin sekä mahdllisten muistutusten avulla täsmentyneen kaavaehdtuksen. Kaupunginhallitus päättää esittää kaavan hyväksymistä ja kaupunginvaltuust hyväksyy asemakaavan. Hyväksymispäätöksestä ja kaavasta n mahdllista valittaa 30 päivän ajan Helsingin hallint-ikeuteen ja edelleen krkeimpaan hallint-ikeuteen. Asemakaava tulee vimaan, kun hyväksymistä kskeva päätös n lainvimainen ja se n kuulutettu (MRL 52 ). Kaavan hyväksymisestä ilmitetaan Uudenmaan ELY-keskukselle, kaavamuutksen hakijalle ja niille, jtka vat sitä kirjallisesti pyytäneet (MRL 67 ). Kaavan lainvimaisuudesta kuulutetaan kaupungin virallisella ilmitustaululla ja paikallislehdissä (MRA 93 ). 8.4 Viranmaisyhteistyö Kaupungin, kaavaa laativan knsultin ja Uudenmaan ELY keskuksen kesken järjestetään kaavituksen alituksen viranmaisneuvttelu, jhn kutsutaan ne viranmaiset, jiden timialaa asia saattaa kskea. Kkus järjestettiin Osallistumis- ja arviintisuunnitelmasta ja kaavalunnksen valmisteluaineiststa sekä kaavaehdtuksesta pyydetään lausunnt sallisilta viranmaisilta. Asemakaavaehdtuksesta järjestetään tarvittaessa tinen viranmaisneuvttelu, kun kaava n llut nähtävillä ja kun sitä kskevat muistutukset ja lausunnt n saatu. Kaavatyön aikana pidetään tarpeen mukaan viranmaisten työneuvtteluja. 9. Alustava aikataulu Ajankhta Tapahtuma 2012 Aineistn kerääminen, sallistumis- ja arviintisuunnitelman Maalis-huhtikuu (OAS) ja alustavien kaavalunnksien laatiminen, viranmaisneuvttelu (MRL 66 ) 14

15 Huhti tukkuu Yleisölle tiedttaminen OAS ja kaavalunns nähtävillä ja lausunnilla Kesäkuu Yleisötilaisuus alustavasti lppukesä El syyskuu Syys lkakuu Lppuvusi 2012 Palautteen humiiminen Ympäristöselvityksien viimeistely Kaavaehdtuksen laatiminen Kaavaehdtuksen käsittely ja päätökset teknisessä lautakunnassa elkuussa Kaavaehdtuksen nähtävilläl 30 pv. Vastineiden antaminen, tarvittaessa viranmaisneuvttelu, mahdlliset tarkistukset asiakirjihin Kaavan hyväksymiskäsittely ja valitusaika 15

16 10. Yhteystiedt Lviisan kaupunki Tekninen keskus Kaavitus- ja arkkitehtitimist Kuningattarenkatu 15 B, PL LOVIISA Anneli Naukkarinen vs. kaupunginarkkitehti puh Sisk Jkinen kaavasuunnittelija puh Rambll Finland Oy Vesi ja ympäristö, kaavitusyksikkö Terveystie HOLLOLA Rain Kukknen jhtava asiantuntija, FM puh rain.kukknen@rambll.fi Matti Kautt yksikön päällikkö puh matti.kautt@rambll.fi 16