Työterveys- ja turvallisuusopetus suomalaisissa yliopistoissa tänään ja sen toteuttamisen vaihtoehtoja

Transkriptio

1 Työterveys- ja turvallisuusopetus suomalaisissa yliopistoissa tänään ja sen toteuttamisen vaihtoehtoja Marja Tuomainen Koulutuspäällikkö, FT puh

2 Alustuksen runko Työturvallisuusopetuksen yleistavoitteet EU:n säädökset Työturvallisuuden juurruttaminen kaikkeen opetukseen Esimerkkejä muualta Euroopasta Missä mennään Suomessa? Toimenpide-ehdotukset selvityksen pohjalta Työterveyslaitoksen vaste Kysymyksiä, keskustelua, pohdintaa, jatkotoimenpide-ehdotuksia TTT-koulutus / Työterveyslaitos / MT /

3 Työperäiset riskitekijät Suomessa Eurooppalaisessa vertailuissa (n=22) Suomessa esiintyi muita maita enemmän melua, toistoliikkeitä ja kiirettä, lisäksi Suomessa tehtiin eniten yötyötä ja suomalaisilla on enemmän unihäiriöitä Yli työtapaturmaa/v, joista vakavia tapaturmia n. 10 % Korkein riski rakennusalalla, kaivos- ja louhintatyössä, elintarviketeollisuudessa, maataloudessa, kuljetus- ja liikennetyössä ja teollisessa työssä Miehet tapaturma-alttiimpia kuin naiset; nuoret alttiimpia kuin vanhemmat työntekijät TTT-koulutus / Työterveyslaitos / MT /

4 Työperäiset riskitekijät Suomessa Ammattitautien kokonaismäärä: n ilmoitusta/v Ammattitautiriski 2-3-kertainen elintarviketeollisuudessa, kulkuneuvojen valmistuksessa, maa- ja metsätaloudessa, rakennusalalla, puutavara- ja metalliteollisuudessa Yleisin ammattitauti on toistotyöhön liittyvä rasitussairaus. Puolet ammattitaudeista on kemiallisen altistustekijän aiheuttamia. 2 % ammattitaudeista kuolemaan johtavia 2004: 82 ammattitautikuolemaa, joista asbestin aiheuttamia 74 Työhön liittyvistä kuolemantapauksista eniten pahanlaatuisia kasvaimia, verenkiertoelinten sairauksia ja hengityselinsairauksia TTT-koulutus / Työterveyslaitos / MT /

5 Työturvallisuuden opetuksesta kohti työelämävalmennusta Työkalujen turvallinen käyttö ja ensiapu "Nuoret työntekijät" ja työsuojelusäännökset "Turvallisuus ammatin vaaroissa" oppisisältönä Ammattitautien ehkäisy ja työterveys Turvallinen työpaikka, hyvinvoiva työntekijä / työyhteisö ja työelämätaidot TTT-koulutus / Työterveyslaitos / MT /

6 EU & työterveyden ja työturvallisuuden juurruttaminen kaikkeen koulutukseen (TTT) Lissabon 2000: Yleisstrategia Bilbao 2002: Valmistelutyön tavoitteina: "asenteista osaamiseen" "lastentarhoista yliopistoihin" EU:n työsuojelustrategia : tietoisuuden lisääminen kaikilla koulutuksen tasoilla Rooma 2003: Tarvitaan EU-strategia ja -ohjelma Bilbao 2004: "Hyvät käytännöt" kouluissa ja ammattiopetuksessa raportti Bilbao 2006: Hyvä startti työhön -kampanja TTT-koulutus / Työterveyslaitos / MT /

7 TTT koulutuksen yleistavoitteet Nuorten työsuojelu, terveys ja toimintakyky Työsuojelu- ja terveystavoitteen omaksunut, valveutunut ja osaava ja tulevassa työelämässä menestyvä sukupolvi Osaajien yhteiseurooppalainen työsuojelutaso ja kehitys (liikenne, ravintolat ja rakentaminen) pätevyydet ja työmarkkinayhteistyön tavoitteiden toteutuminen Juurruttamiseen kykenevät ja halukkaat "opettajat" malleina ja jatkuvuuden varmentajina TTT-koulutus / Työterveyslaitos / MT /

8 TYÖSUOJELUN JA TERVEYDEN JUURRUTTAMINEN KOULUTUKSEEN EU:n pyrkimykset TTT- ja koulutuspolitiikassa Ennakoiva toiminta ja ehkäisevä kulttuuri Lait ja säännökset Suomen tavoitteet TTT ja elämänmittainen oppiminen Kouluttajien koulutus Suorat työpaikkayhteydet Yhteistyötahojen osallistuminen Terve ja turvallinen koulu ja työympäristö Vuorovaikutteiset ja joustavat koulutusmenetelmät Arviointi ja palaute Paikallinen työsuojelu- ja koulutustoiminta Alueellinen työsuojelu- ja työterveys yhteistyö

9 Toimenpiteet Työsuojelun ja työterveyden sekä opetusalan toimijoiden yhteinen kieli ja näkemys lähtökohtana Toimivat ja eri ikävaiheisiin/ opintosuuntauksiin sovitetut opetusohjelmat ja -aineistot Erilaisiin opiskelumuotoihin sovitetut opiskelun rakenteet, prosessit, tekniikat ja arvioinnit Opetussuunnittelusta päättävien, kouluttajien, opiskelijoiden edustajien, tutorien yms. valmennus Tukimuodot oppilaitoksille TTT-koulutus / Työterveyslaitos / MT /

10 Hyviä käytäntöjä (EU/Bilbao) Kokonaismalli "healthy schools": kansallisia kehittämisohjelmia UK standardi Ruotsin "kouluympäristökierros" Curriculum malli läpäisyperiaatteella kaikkeen opetukseen Italian käsite- ja metodikehys opettajille Työpaikka malli työharjoittelun osana tai oman "koulutyöpisteen" hallintaan osallistumalla TTT-koulutus / Työterveyslaitos / MT /

11 Millainen tilanne Suomen yliopistoissa?

12 Kaksi selvitystä tehty 1. Palukka P. ja Salminen S Työturvallisuuskoulutuksen valtakunnallinen selvitys 2. Salminen S ja Palukka P Työpaikkojen näkemyksiä työturvallisuudesta ja sen opetuksesta. TTT-koulutus / Työterveyslaitos / MT /

13 Työelämätietous-, työterveys- ja työturvallisuuskoulutuksen tavoitteet Työkykyisenä ja hyvinvoivana koko työuran: kaikissa vaiheissa ja tilanteissa: minä ja toiset, toimijana ja vastuuhenkilönä! Systeeminen näkemys: arvoista ja asenteista tietoihin ja taitoihin, ihmisen ja työolojen moninaisuus ja säätelevät tekijät Riskien hallinta ja työhyvinvoinnin edistäminen tähtäimessä Tiedonlähteet, palvelujärjestelmät ja toimintatavat eri tilanteissa haltuun TTT-koulutus / Työterveyslaitos / MT /

14 Opettajille TTT -valmiudet! Tavoite: valmius toteuttaa 1 ov:n kokonaisuus omassa oppilaitoksessa Kohderyhmänä asiasta kiinnostuneet yliopistojen ja korkeakoulujen opettajat Toteutus: lähiopetusjaksot (3 päivää + 1 päivä) ja n. 2 pv omatoimista opiskelua tietosisällöt ja lähdeaineisto Keskeiset teemat: 1. Työelämätietous 2. Työterveys 3. Työturvallisuus TTT-koulutus / Työterveyslaitos / MT /

15 1. Työelämätietous Suomalaisen työelämän piirteet työn muutos ja sen vaikutukset työelämän kansainvälistyminen erilaisten kulttuurien kohtaaminen Työsuhdetietous lainsäädännöllinen pohja työntekijän/työnantajan oikeudet ja velvollisuudet työpaikkakulttuuri ja käyttäytymissäännöt Palvelujärjestelmät TTT-koulutus / Työterveyslaitos / MT /

16 2. Työterveys Kokonaisvaltaisen työ- ja toimintakyvyn ja hyvinvoinnin ylläpitäminen lainsäädännöllinen pohja (Työterveyshuoltolaki) kuormittuminen, työperäiset sairaudet ja ammattitaudit organisaatiolähtöinen toimintapa yksilölähtöinen toimintatapa tiedonlähteet TTT-koulutus / Työterveyslaitos / MT /

17 3. Työturvallisuus Turvallisuuskulttuuri työssä ja yhteiskunnassa lainsäädännöllinen pohja (Työturvallisuuslaki) työpaikan vaarat ja kuormitustekijät organisaatiolähtöinen toimintapa yksilölähtöinen toimintatapa tapausesimerkkejä ja tiedonlähteet TTT-koulutus / Työterveyslaitos / MT /

18 Hyvä työpaikka on Terveellinen Turvallinen Viihtyisä Kehittävä TTT-koulutus / Työterveyslaitos / MT /

19 Työn tuottavuuteen vaikuttavat Sosiaalinen ympäristö Organisaatio -Johtaminen - Organisaation rakenne Suhteet muihin Henkilökohtaiset ominaisuudet Työympäristö Tuottavuus -Työ, ura -koti/työ-suhde -työhön sitoutuminen - Ilman laatu - Valaistus Akustiikka - Tilajärjestelyt -Sisustus -Koneet, laitteet, aineet TTT-koulutus / Työterveyslaitos / MT /

20 Työympäristö-osaamisen haasteita Työturvallisuuslaki (2002) edellyttää työolojen kehittämistä ja kokonaisvaltaista riskinarviointia ja hallintaa Keskeistä työntekijöiden työ- ja toimintakyvyn ylläpito ja edistäminen (ikääntyvä työväestö) sekä työtapaturmien (nolla-tapaturma-ajattelu) ja ammattitautien ehkäisy Pääpaino ennaltaehkäisyssä, mikä edellyttää jatkuvaa ja järjestelmällistä työolojen seurantaa Tiedonvaihdon edistäminen hyvistä työsuojelukäytännöistä ja uusien riskien varhaisesta tunnistamisesta ( TTT-koulutus / Työterveyslaitos / MT /

21 Hyvä työympäristö on kilpailuvaltti 1. Työolojen terveellisyyden ja turvallisuuden lisäksi kiinnitettävä huomiota myös työolojen viihtyvyyteen. 2. Hyvä työympäristö on osa tuottavuutta ja kilpailukykyä. TTT-koulutus / Työterveyslaitos / MT /

22 TTT-koulutus / Työterveyslaitos / MT /

23 Työssä altistutaan edelleen Puolet työntekijöistä altistuu Melulle työssään ja vapaaaikanaan Epäsuotuisille lämpöolosuhteille (kylmätyö) % työntekijöistä altistuu Liuotinaineille Syöpävaarallisille tekijöille (tupakansavu, kromi, nikkeli, asbesti, bentseeni, PAH) Kemikaaleille ja biologisille tekijöille: pesuaineet, häkä, orgaaniset ja epäorgaaniset pölyt (metallit, kasvi-, puuja eläinpölyt, kvartsi) Tärinälle Heikoille valaistusolosuhteille Huonolle sisäilman laadulle TTT-koulutus / Työterveyslaitos / MT /

24 Suomalaisen työväestön terveydentila 81% työikäisistä (30-64 v) arvioi itsensä täysin työkykyiseksi; 13% piti itseään osittain ja 6% kokonaan työkyvyttömänä Tuki- ja liikuntaelinsairaudet, mielenterveyshäiriöt ja verenkiertoelinten sairaudet kattavat yli 70% työkyvyttömyyseläkkeiden syistä Keskimäärin 8,4 sairauspäivää työllistä kohden (2002), eniten sairauspoissaoloja teollisuudessa, rakennusalalla, maataloudessa sekä terveys- ja sosiaalialalla, naisilla enemmän poissaoloja kuin miehillä 44 %:lla työssäkäyvistä on jokin lääkärin toteama pitkäaikaissairaus (yleensä tuki- ja liikuntaelin- tai hengityselinsairaus) TTT-koulutus / Työterveyslaitos / MT /