Työhyvinvoinnin keinot murroksessa. Prof. Matti Ylikoski

Transkriptio

1 Työhyvinvoinnin keinot murroksessa Prof. Matti Ylikoski

2 Mitä työhyvinvoinnilla tarkoitetaan? (TTL 2009, Anttonen 2009; Ylikoski 2008, Hakanen 2008; WHO 1986, ILO 1999) "Työhyvinvointi tarkoittaa, että työ on mielekästä ja sujuvaa turvallisessa, terveyttä edistävässä ja työuraa tukevassa työympäristössä ja työyhteisössä" Työhyvinvointia kuten työttömänkin hyvinvointia - tukevat tekijät (ns. "voimavarat"), jotka vahvistavat hänen ja hänen työyhteisönsä mahdollisuuksia tehdä terveyden, turvallisuuden ja talouden kannalta suotuisia valintoja. Voimavarat ovat yksilöllisiä, yhteisöllisiä (kulturelleja ja vuorovaikutuksellisia) ja rakenteellisia (organisatorisia) tekijöitä, jotka ovat tilanneriippuvaisia (paikallinen konteksti) ja niitä voidaan muuttaa. Prof. M. Ylikoski /

3 Työhyvinvoinnin näkökulma: Rekkakuski esimerkki: Ajopiirturi "määrittää" tauot ja tahdin. Miten on syömisen kanssa? Yöt tiellä, milloin kotona? Tämäkään ei vielä ole "työhyvinvointitoimintaa! Sitä on esim.: Ehtiikö nukkua? 1. Yritysstrategiassa huomioidaan, miten Mites ja ketkä se "taukojumppa" yhdessä ja suunnittelevat työ- ja työaikajärjestelyt, kuntoilu? kuormitusten mitoituksen ja hallinnan välineet jne. Kiire koko "prosessin" on ja kallis kuorma 2. Miten "hyvinvointiosaaminen" kytketään vastuulla henkilöstökoulutukseen? 3. Miten vaikutetaan muihin (huoltamoravintoloihin, Vaara vaanii taukotiloihin, ja tärinä jyskyttää asiakkaiden lastauslaitureihin ja apuvälineisiin)? Kestääköhän selkä ja riittävätkö 4. Mihin toivotaan erityisesti työterveyshuollossa ja työsuojelussa voimat?.. panostettavan (vireyden ja tules - tilan seuranta ja ohjaus, tapaturmaton työkulttuuri jne.)? 5. Miten tehtävät vastuutetaan? Työhyvinvointiin vaikutetaan mm. ergonomialla, työaika- ja vuororatkaisuilla, liikunta- ja ravitsemusmahdollisuuksilla ja -tiedoilla, työ- ja yleisen turvallisuuden keinoin, työn sujuvoittamisella jne : yksilö ja yritys yhdessä! Prof. M. Ylikoski /

4 Miten työhyvinvointia sitten rakennetaan? (TTL 2009; Ylikoski ym. 2007; Hakanen 2005) Kyse on yksinkertaisesti siitä, miten työelämän (= työpaikan) kehikossa: 1. Vähennetään voimavaroja kuluttavia tekijöitä 2. Vahvistetaan voimavaroja lisääviä tekijöitä Molemmat toimintatavat parantavat niin yksilön terveyttä kuin organisaation tuottavuuttakin. Toiminta on siten yhteistyötä sopivan tasapainon löytämiseksi yksilön edellytysten ja odotusten sekä organisaation tavoitteiden ja toimintaedellytysten kesken. Prof. M. Ylikoski /

5 Mitä työhyvinvointi voi sitten tarjota murrosten työelämässä? (Kieselbach ym. 2009, Hakanen 2005,, Antonovsky 1989, Ylikoski & Ylikoski 2009) Työelämän muutokset koettelevat työhyvinvointia, johtajuutta jokaista. Stressin terveyshaittoja on odotettavissa: Irtisanotuilla, lomautetuilla, selviytyjillä, erityistukea tarvitsevilla Vastuussa olevilla (johtajilla, esimiehillä ja henkilöstön edustajilla), HR-, työterveys- ja työsuojelutoimijoilla Perheillä ja koko yhteiskunnalla Työhyvinvointitoiminnan keinoin voidaan vaikuttaa terveyteen, työkykyyn ja työurien eheyteen: 1. Vähentää haittoja vähennetään stressitekijöitä, yli-/alikuormitusta, työkyvyn menetyksiä ammattimainen ja hyvä hoito ja kriisiapu 2. Lisätä yksilön ja työyhteisön voimavaroja stressin hallintaa, epävarmuuden kohtaamisvalmiuksia, osaamista, sosiaalista tukea, oikeudenmukaisuutta, työnjakoa 3...ja siten edistää työelämän laatua ja tuottavuutta. työn sujuvuutta, tuloksellisuutta ja mielekkyyttä..motivoitumista Prof. M. Ylikoski /

6 Suomalainen työkulttuuri verrattuna muihin maihin (Ylöstalo 2009/ Työolobarometri; TEM) Eriarvoisuus vähäistä: pomo-alainen suhteet eivät autoritaarisia Individuaalisia piirteitä: mutta kollektiivisuutta mukana varsin paljon Erittäin feminiininen joskin sukupuolten palkkaerot suuret Epävarmuuden sietokyky huono tai korkeintaan keskinkertainen poikkeaa mm. muista Pohjoismaista Syrjinnän ja kiusaamisen kokemuksia paljon Prof. M. Ylikoski /

7 TYÖN MIELEKKYYDEN BALANSSIARVOJA ERILAISILLA TYÖPAIKOILLA VUONNA 2006 Työt hyvin organisoituja Tietoja välitetään avoimesti Kohtelu tasapuolista Ei piilossa olevia asioita paljon Tarpeeksi työntekijöitä Varma työpaikka Mahdollisuus osallistua työp. toiminnan keh. Ehdotuksiin suhtaudutaan rakentavasti Kannustetaan kokeilemaan uusia asioita Työntekijöiden ja johdon suhteet avoimet Keskustellaan yhdessä työtehtävistä ym. Mahdollisuus kehittää itseään Mahdollisuus osallistua tuotteiden keh. Työ ei ole henkisesti raskasta Oppii koko ajan uusia asioita -50% -42% -40% -40% Balanssiarvo Kuvaa omaa työpaikkaa erittäin hyvin Kuvaa omaa työpaikkaa erittäin huonosti -36% -36% -33% -32% -32% -28% -28% -29% -28% -30% -25% -25% -25% -23% -20% -10% -10% -9% -9% -7% -7% -10% -6% -5% -5% -5% -5% -4% -2% 0% 2% 0% 10% Työolobarometri lokakuu 2006 Työministeriö, analyysiyksikkö (Ylöstalo 2009) Prof. M. Ylikoski /

8 "Nokka voi tarttua - " - mutta pyrstö myös" Terveydestä ja työkyvystä huolehtiminen avainasemaan: Työttömyys johtaa terveyden, työkyvyn ja työllistymiskyvyn alenemiseen, syrjäytymiseen, lannistumiseen ja jopa itsemurhien lisääntymiseen (Kieselbach ym. 2009; Eliason & Storrie 2009; Vuori 2002). Organisaation tavoitteellinen toiminta häiriintyy, valtataistelut, klikit ja kiusaaminen lisääntyvät (Kieselbach ym. 2009; Ranki 2002; Ylikoski 1993). Edellä olevat voivat muodostaa toisiaan vahvistavan kielteisen kierteen (Heponiemi ym. 2008; Ranki 2002). "Irtisanomisten hyödyt voidaan menettää yhdessä yössä, vaikka väki on työssä." Jäljellejäävien ja organisaatiomuutosten kohteena olevien: Epävarmuus, työn tehostaminen ja stressitasot lisääntyvät ja sairastuttavat (Ferrie 2001) jopa sydänkuolemat ja työkyvyttömyyseläkkeet myös lisääntyvät (Vahtera ym. 2004) Sitoutuminen ja motivaatio alenevat; vaihtuvuus kasvaa Tuottavuus alenee useiden vuosien ajalta: "Niin metsä vastaa, kuin sinne huudetaan" Prof. M. Ylikoski /

9 "Näe metsä.mutta myös puut" (Leppänen ym. 2007, HIRES 2009, Ruuskanen ym., ref. Elo 2009, Ylikoski 1993) 1. "Haitat hallintaan" "Sosiaalisesti sensitiivinen ja vastuullinen" murrosten johtaminen ja henkilöstöyhteistyö työpaikoilla ja yhteiskunnassa proaktiivisuus yritysten toimintasuunnitelmiin ja HR strategioihin kohtaa reaktiot "normaaleina": vähentää selviytyjien syyllisyyttä Työterveyshuolto muutoksen kohtaavien kriisitueksi varhaisten stressisignaalien tunnistaminen "huoltojoukot etulinjaan" työterveyshuollon tuki vähentää selviytyjien huolia ja edistää reaktioiden käsittelyä ("noin minuakin kohdeltaisiin" malli) Apua tarjottava heti ja sisällytettävä muutossuunnitelmaan: uudelleensijoittamispalvelut ja työvoimahallintoyhteistyö koulutus ja muu valmennus työllistymisen ja tehtävämuutosten tueksi irtisanomisten oikeudenmukaisiksi koetut menettelyt ja kohtelu kriteerit yhteistyönä "työterveysneuvonta" ja kriisiapu (PTDS!) "Pelastusrengasta ei pidä siirtää tuulen suojaan kovan myrskyn sattuessa". "Älä lyö lyötyä ja porkkana on keppiä tehokkaampi". Prof. M. Ylikoski /

10 "Kuinka minun käy?.huonosti, jollei se näy, kuinka minun käy" - tieto antaa voimaa (Kieselbach ym. 2009; Ylikoski 1993). 2. "Vahvuudet käyttöön" Aktiivisesti huolehtiva (Norjassa: "inklusiivinen") työpolitiikka. Osaamisten ja uusien "sisäisten mallien" päivittäminen Tilanteen (ja tulevan) yhteinen ja tietoinen käsittely johto, työntekijät, työsuojelu- ja työterveystoimijat yhdessä läpinäkyvä ja reilu päätöksentekoprosessi ja kohtelu aito vaihtoehtojen kartoitus Epävarmuuden ja epäluulojen hallinta tiedolla ymmärryksen lisääntyminen "voimaannuttaa" tiedotussuunnitelma osaksi yt menettelyjä esimiesten oikeus tulla "briiffatuiksi" etukäteen "Terveyslähtöinen muutoksen toteutusohjelma" osaksi "työsuojelun toimintaohjelmaa" ja sen mukaista asiantuntijayhteistyötä "Yhteiskunnan ei kannata ampua itseään jalkaan" Prof. M. Ylikoski /

11 "Auta miestä mäessä ja mäen alla" - muutokset ovat aina stressitilanteita - EU puitedirektiivi (89/391/EEC): edellyttää ehkäiseviä toimia: "kaikkien terveysriskien osalta" ("in every aspect at work related to health"): taantuma on yksi näistä (Kieselbach ym. 2009) yksilölliset selviytymisvalmiudet ovat koetteilla muutosmurroksissa "Kaveria ei jätetä eikä päästetä jättäytymään" Riskien arviointi ja niiden hallinta riskin arviointimenettely käyttöön ja myös työsuojelutarkastajien rooliksi (HIRES SUOSITUS 2009). epäasiallinen käyttäytyminen, kiusaaminen, syrjintä lisääntyvät työpaikka "terveyshaittojen puskuriksi" Stressin ehkäisy koko yrityksen fokukseksi johtamiseen periaate: "säästävä saneeraus parantaa amputoidun, mutta myös tyngän" Prof. M. Ylikoski /

12 "Orava pärjää paukkupakkasillakin....jos muistaa kätkönsä" - muutoksiin voidaan valmentautua ja "oppiakin" -..vielä lisää "voimavaroja": Henkilöstöä voi tukea valmentamalla heidät kohtaamaan muutoksia. siirtymävalmiuksia, joustavia tehtäväkuvia ja kiertoa reaktioiden hallintaa yrityksen paineisia tilanteita jakaen yritystodellisuuteen perehdyttäen ( = muutospaineiden jatkuvuus) ja niiden käsittelyyn "kutsuen" (Ylikoski 1993) Tietoa vaihtoehdoista ajoissa ja etukäteen myös henkilöstön edustajille ja yt menettelyyn Osallistumalla lisätään tilannehallintaa ja vaihtoehtojen tunnistamista Prof. M. Ylikoski /

13 "Olemme kaikki samassa veneessä....tai vedessä, jos pohjatappi pettää! (HIRES suositus 2009; Sarrelma-Thiel 2009)- Johtaja ja esimies vastaavat muutosprosessista ja samalla "puun ja kuoren välissä" ja stressissä tulkitsee tilannetta omilta lähtökohdiltaan on "roolimalli" tahtoi tai ei.., heille usein uudessa tilanteessa tietää terveysvaikutuksista tai sitten ei riskinä "etäisyyden otto": "punaiset ovelle" Esimiesten oikeus tietoon, taitoihin ja tukeen valmiuksia erityistilanteiden hallintaan oman terveyden tuki ja "vertaistuki" (HIRES SUOSITUS 2009) Vastaavasti tukea: työsuojelu- ja työterveyshuollon toimijoille henkilöstön edustajille työsuojelu- ja luottamushenkilöt, yhteistyömenettelyyn osallistujat henkilöstöhallinto ja -kehittäjät Prof. M. Ylikoski /

14 Tämän hetken työelämän ydinhaasteet TTL:n toimenpiteiden kohteina (Vainio 2009) Ihmisen mittainen työ kestävä työura vetovoimainen tulevaisuuden työpaikka Win win - puhe Olemme erilaisia puhe "Potentiaali" Nuoret ja työelämän ulkopuolella olevat työelämään kiinnittymisen tuki, työelämävalmiudet, perehdyttäminen "Kohti työelämää" Kuormitusten hallinta työssä jatkavat riskiryhmät "Työaikapalvelu" "Tikka" Terveellinen, turvallinen, mielekäs työ osana hyvää elämää Muutosten kohtaaminen: lomautetut, irtisanotut, työttömien työhön paluu, osaamisen ja työkyvyn ylläpitäminen, jäljelle jäävien terveys ja tuki "Eteenpäin kriisistä" "Terveenä työttömyydestä" Ikääntyvät ja maahanmuuttajat myönteiset asenteet, syrjinnän vähentäminen, houkutteleva työ ja hyvät työolot yksilöllisin ratkaisuin "Ikäjohtaminen" Työkyvyttömät, vajaakuntoiset varhaisen tunnistamisen ja työhönpaluun mallit ja tuki, vajaakuntoisten tuki tule-sairauksien ja masennuksen ennakointi, ehkäisy ja hoito "MIVA" "Työn imu" Depressiosuositus Prof. M. Ylikoski /

15 Työuran hallinnan tukeminen (Vuori 2008) Peruskoulutus "Kohti työelämää" - aktiivisen opintouran edistäminen Julkaistu 2006, toiminta leviää Ammatillinen koulutus "Koulutuksesta työhön" - siirtyminen koulutuksesta hyvälaatuisiin töihin Masennusoireet vähenevät Julkaistu 2002 toiminta maanlaajuista Irtisanotut ja työttömät työelämässä "Työhön" - uudelleentyöllistyminen Toiminta maanlaajuista vuodesta vuotiaat työntekijät "Menestyväksi senioriksi" -työuran hallintavalmiuden edistäminen Kenttäkoe 15 organisaatiossa, julkaistiin 2009 Prof. M. Ylikoski /

16 Terveyden ja työkyvyn "pelikenttä" - näkemykset määrittyvät näkijän mukaan - (Horppu 2007, Kuronen 1999) En selviydy tästä Olen kipeä Pelkään tulevaa PSYYKKINEN FYYSINEN Se on hullu Se on sairas -menis hoitoon Se on laiska SOSIAALINEN ELÄMÄ Prof. M. Ylikoski /

17 Työhyvinvointi ja mm. "kestävä työura" perustuvat yhteensovittamiseen tasapainon löytämiseksi. (Ylikoski 2008, 1993; Maslach 2006) Organisaation tarpeet tuottavuus suoriutuminen tehokkuus kuormitus jaksaminen vaatimukset vapausaste, vaikutus panostaminen uupumus palkitsevuus, arvostus sitoutuminen itsenäinen osallisuus lojaalisuus alistuneisuus innostavuus avoimuus reiluus, luottamus, luotettavuus epäluuloisuus kuulluksi tuleminen tiimiteho, joustavuus yhteisötuki, apu muilta, yhteistyökyky syntipukki-ilmiö joustaminen Yksilön edellytykset/ tarpeet tulostavoitteet, laatu resurssit, realismi, sopivat aikarajat stressi välineet, sujuvat prosessit Asiantuntijat tarvittaessa "välittäjinä" Prof. M. Ylikoski /

18 Toimijoiden vastuut - yhteistyö tuo tulosta! (Saarelma-Thiel 2009) TYÖNTEKIJÄ JA YHTEISÖ Aloitteellisuus Oma selviytyminen Ratkaisuideointi TTH Työkykyisyys Tuki johdolle, yhteisölle ja työntekijöille Neuvonta, ohjaus ja seuranta terveysvaikutuksista JOHTO Riskianalyysit Strategiapäätökset Kriisiviestintä Toimijoiden vastuut organisaatiokriisissä ESIMIES Henkilöstömitoitus Päätökset täytäntöön Tulkki johdon ja henkilöstön välillä HR Avainosaaminen Sijoittumiset Muutosvalmennus Esimiestuki LUOTTAMUSHLÖT Oikeudenmukaiset ratkaisut Edunvalvonta Tiedon kuljetus TYÖSUOJELU Henkinen tuki Yhteistyö Prof. M. Ylikoski /

19 Haasteita työhyvinvointitoiminnalle yhteenvetoa kaikille tasoille - 1. Ehkäistä kielteiset kehityskulut Tunnistaa riskit niihin ja hallita ne Lujittamalla eheyden, tuen ja hallinnan kokemuksia Esimiesten tukeminen ja valmennus Vahvistaa "puhetta", että riskien hallinta on mahdollista, vaikka vaikeudet ovat suuria "Menettävien ja haavoittuvien" päättäväiset tukiohjelmat ei vain yritys-, vaan myös yhteiskuntatasolla 2. Panostaa ennakoivan edistämisen keinoihin "Ei jäädä tuleen makaamaan" Panostuksia näkyvästi: Osaamisten uusintamiseen etenkin meta- ja geneeriset osaamiset "Uusi psykologinen sopimus" (Alasoini 2007) Voimaannuttaviin (= empowerment) työkulttuureihin Yksilön mahdollisuuksiin saada ymmärrystä itsestään huolehtimisesta ja roolistaan yhteisönsä osavaikuttajana Prof. M. Ylikoski /

20 Kiitoksia! Prof. M. Ylikoski /