Talouden näkymät BKT SUPISTUU VUONNA 2013

Transkriptio

1 3 213 BKT SUPISTUU VUONNA 213 Suomen kokonaistuotannon kasvu pysähtyi ja kääntyi laskuun vuonna 212. Ennakkotietojen mukaan bruttokansantuote supistui myös vuoden 213 ensimmäisellä neljänneksellä. Suomen Pankin ennusteen mukaan kokonaistuotanto supistuu,8 % vuonna 213, vaikka alkaakin vuoden loppupuolella jo hieman kasvaa. Vuonna 21 kasvu on hidasta, vain,7 %, ja vauhdittuu vasta vuonna 215, jolloin BKT kasvaa 1, %. Finanssikriisiä edeltänyttä vuoden 28 kokonaistuotannon tasoa ei saavuteta ennustejaksolla OSTOVOIMAN HEIKKO KEHITYS HIDASTAA KULUTUKSEN KASVUA Kotimaista kysyntää kannatellut yksityinen kulutus supistuu vuonna 213 ja alkaa kohentua vasta vuoden 21 aikana. Kotitalouksien ostovoima heikkenee tänä ja ensi vuonna, ja yksityinen kulutus vauhdittuu vasta vuonna 215. Työllisyyskehitys on lähivuosina heikkoa. Työttömyysaste nousee 8,6 prosenttiin vuonna 21, eikä tilanne kohene vielä merkittävästi vuonna 215. Työttömyyden kasvua rajoittaa työikäisen väestön määrän supistuminen ennustevuosina. INVESTOINNIT LISÄÄNTYVÄT VASTA VUONNA 21 Asuntojen rakentaminen väheni vuonna 212 ja supistuu edelleen vuonna 213. Myös tuotannollisia investointeja tehdään vuonna 213 vähemmän, koska yritysten suhdannenäkymät eivät ole merkittävästi kohentuneet. Investoinnit painottuvat edelleen korvausinvestointeihin, koska yrityksillä on runsaasti vapaata kapasiteettia. Maailmantalouden kasvun vauhdittuessa myös

2 Euro & talous Tiivistelmä investointinäkymät parantuvat ja investoinnit alkavat lisääntyä vuonna 21. VAIHTOTASE PYSYY ALIJÄÄMÄISENÄ Suomen vientimarkkinoiden kasvun hidastuminen vuonna 212 johti viennin supistumiseen. Tuonti väheni tätäkin enemmän, sillä vientiteollisuuden välituotekysynnän ohella myös kotimainen tuontitavaroiden kysyntä pieneni. Suomen ulkomaankaupan kasvu on vielä vuonna 213 heikkoa, mutta voimistuu vientimarkkinoiden vedossa vuosina Vaihtotase säilyy alijäämäisenä ja on 1,2 % BKT:stä vuonna 215. INFLAATIO HIDASTUU Yhdenmukaistetun kuluttajahintaindeksin mukainen inflaatio hidastuu 2,3 prosenttiin vuonna 213, kun energian hinnan nousu on pysähtynyt ja kotimainen kysyntä vaimenee. Välillisten verojen vaikutus inflaatioon on myös pienentynyt hieman vuodesta 212, vaikka arvonlisäveroa korotettiin vuoden 213 alussa. Valmisteverojen korotukset nostavat hintatasoa vuonna 21, mutta kuluttajahintojen nousu hidastuu edelleen 1,9 prosenttiin. Vuonna 215 inflaatio hidastuu 1,7 prosenttiin. JULKINEN VELKA KASVAA BKT:n supistuminen johtaa siihen, että julkisen talouden tasapaino kohenee sopeuttamistoimista huolimatta vain hieman. Työllisyyden heikkeneminen ja yksityisen kulutuksen hiipuminen vähentävät oleellisesti verotulojen kertymiä. Julkisen talouden alijäämä ei juuri kohene, vaan on 2,2 % BKT:stä vuonna 215. Julkinen velka kasvaa edelleen ja on 62 % suhteessa kokonaistuotantoon vuonna 215. ENNUSTEEN RISKINÄ TALOUDEN VELKAKESTÄVYYS JA KOTIMAINEN KYSYNTÄ Valtio nauttii edelleen vahvaa luottamusta kansainvälisillä rahoitusmarkkinoilla, eikä ennusteessa oleteta luottamuksen heikkenevän. Ennustetun kehityksen keskeinen riski on kuitenkin, että markkinoiden käsitys Suomen kyvystä palauttaa velkaantuminen kestävälle uralle muuttuisi. Tällaisessa tilanteessa valtion ja kuntien velanhoitokustannukset voivat kasvaa selvästi ennustettua nopeammin. Talouden kasvu voi jäädä ennustettua hitaammaksi, jos kotitaloudet vähentävät edelleen rahankäyttöään ja yritykset jatkavat investointiensa lykkäämistä. Kansainvälisen talouden kehityksessä on nähtävissä aiempaa selvemmin ennakoitua positiivisemman kehityksen mahdollisuus. Riski finanssi- ja velkakriisin kärjistymisestä ei ole poistunut, mutta sen todennäköisyys on pienentynyt. Yhdysvaltain asuntomarkkinoiden elpyminen ja Japanin deflaation vastaiset politiikkatoimet voivat johtaa näissä maissa kotimaisen kysynnän voimakkaampaan elpymiseen, joka vauhdittaisi koko maailmantalouden kasvua ja kohentaisi talousnäkymiä myös Suomessa.

3 Tiivistelmä Euro & talous Kokonaistuotannon määrä Prosenttimuutos edellisestä vuodesta (oikea asteikko) Viitevuoden 2 hinnoin (vasen asteikko) Mrd. euroa % Suomen kokonaistuotannon kasvu pysähtyi ja kääntyi laskuun vuonna 212. Suomen Pankin ennusteen mukaan kokonaistuotanto supistuu vuonna 213, mutta kääntyy vuoden loppupuolella hienoiseen kasvuun. Vuonna 21 BKT kasvaa vain,7 %, mutta vuonna 215 kasvu vauhdittuu 1, prosenttiin. Kotitalouksien käytettävissä olevat tulot, kulutus ja säästäminen 6 2 Säästämisaste Kotitalouksien käytettävissä olevat reaalitulot* Yksityisen kulutuksen määrä* % Kotitalouksien ostovoima heikkenee vuosina Kotimaista kysyntää kannatellut yksityinen kulutus vähenee vuonna 213 ja alkaa kohentua vasta vuoden 21 aikana. Säästämisaste pysyy negatiivisena vuosina Kotitaloudet = kotitaloudet ja kotitalouksia palvelevat voittoa tavoittelemattomat yhteisöt. * Prosenttimuutos edellisestä vuodesta.

4 Euro & talous Tiivistelmä Työttömyysaste kohoaa 8,6 prosenttiin vuonna 21. Työttömyyden kasvua hillitsee työikäisen väestön määrän pieneneminen. Työllisten määrä kasvaa vasta vuonna Työttömyys ja työllisyys, trendi Työlliset (vasen asteikko) Työttömyysaste (oikea asteikko) 1 henkeä % Asuntorakentaminen vähenee edelleen vuonna 213. Myös tuotannolliset investoinnit supistuvat vielä vuonna 213, ja niiden painopiste on edelleen korvausinvestoinneissa. Kysyntänäkymien parantuessa vuonna 21 investoinnit vauhdittuvat Investointien määrä Yksityiset investoinnit (vasen asteikko) Yksityiset investoinnit pl. asuinrakennukset (vasen asteikko) Asuinrakennukset (vasen asteikko) Yksityiset investoinnit viitevuoden 2 hinnoin (oikea asteikko) Prosenttimuutos edellisestä vuodesta Mrd. euroa

5 Tiivistelmä Euro & talous Tavaroiden ja palveluiden tase sekä vaihtotase Vaihtotase Tavaroiden ja palveluiden tase* % BKT:stä Suomen ulkomaankaupan kasvu on vielä vuonna 213 heikkoa, mutta voimistuu vientimarkkinoiden vedossa vuosina Vaihtotase säilyy alijäämäisenä ja on 1,2 % BKT:stä vuonna * Kansantalouden tilinpidon mukaan Julkinen velka ja veroaste Julkisyhteisöjen EDP-velka (vasen asteikko) Valtion budjettitalouden velka (vasen asteikko) Kokonaisveroaste (oikea asteikko) % BKT:stä % BKT:stä Julkisen talouden alijäämä ei juuri kohene ennustejaksolla, vaan jää heikon taloustilanteen vuoksi 2,2 prosenttiin BKT:stä. Julkinen EDP-velka kasvaa edelleen ja ylittää 6 prosentin tason vuonna

6 Keskiansiot kasvavat noin 2 % vuosina Ansiotason nousu kiihtyy vasta vuonna 215. Tuottavuuden koheneminen on hidasta vielä vuosina Yksikkötyökustannukset kasvavat 1,7 % vuonna 213 ja runsaan 1 prosentin vuosivauhtia vuosina Euro & talous Yksikkötyökustannukset, palkansaajakorvaukset palkansaajaa kohti ja tuottavuus Palkansaajakorvaukset palkansaajaa kohti Yksikkötyökustannukset Tuottavuus työllistä kohti Prosenttimuutos edellisestä vuodesta Tiivistelmä Inflaatio hidastuu ennustevuosina. Vuonna 213 yhdenmukaistetulla kuluttajahintaindeksillä mitattu inflaatio on 2,3 %, ja vuonna 21 se hidastuu 1,9 prosenttiin välillisten verojen korotuksista huolimatta. Vuonna 21 verojen vaikutus inflaatioon vähenee ja inflaatio hidastuu 1,7 prosenttiin YKHI-inflaatio ja inflaatio ilman välillisten verojen muutoksia YKHI YKHI kiintein veroin Prosenttimuutos edellisestä vuodesta YKHI = yhdenmukaistettu kuluttajahintaindeksi.

7 Tiivistelmä Euro & talous Ennusteen keskeiset tulemat Kysyntä ja tarjonta Käyvin hinnoin, mrd. euroa e 21 e 215 e Määrän prosenttimuutos edellisestä vuodesta Bruttokansantuote 19,5 2,8,2,8,7 1, Tuonti 78, 6,1 3,7,8 2,8,6 Vienti 77,3 2,9 1, 1,2 3,5,7 Yksityinen kulutus 19,5 2,3 1,6,9,2 1,2 Julkinen kulutus 8,3,,8,8,1, Yksityiset investoinnit 32,7 7,7 3, 3,6 2, 3,9 Julkiset investoinnit 5, 2,9,5,,1, Talouden keskeiset tasapainoluvut Prosenttimuutos edellisestä vuodesta e 21 e 215 e Yhdenmukaistettu kuluttajahintaindeksi 3,3 3,2 2,3 1,9 1,7 Kuluttajahintaindeksi 3, 2,8 1,7 1,9 1,9 Ansiotaso 2,7 3,5 1,7 1,9 2,6 Palkansaajakorvaukset palkansaajaa kohti 2, 3, 2, 2,1 2,6 Tuottavuus työllistä kohti 1,8,6,3,9 1,3 Yksikkötyökustannukset,2 3,6 1,7 1,1 1,3 Työlliset 1,, 1,1,2,2 Työllisyysaste, 15 6-vuotiaat, % 68,6 69, 68,5 68,7 69, Työttömyysaste, % 7,8 7,7 8,5 8,6 8,3 Tavaroiden ja palveluiden viennin hinta,3 1,,5 1, 1,5 Vaihtosuhde (tavarat ja palvelut) 1,9 2,1,2,1,1 % BKT:stä, kansantalouden tilinpidon käsittein Kansantalouden veroaste 3, 3,5,,6,6 Julkisyhteisöjen nettoluotonanto 1,1 2,3 2,5 2,5 2,2 Julkisyhteisöjen velka 9, 53, 56,9 59,8 61,8 Tavaroiden ja palveluiden tase,7,6,5,3,2 Vaihtotase 1,5 1,9 1,5 1,3 1,2 e = ennuste.

8