Erikoislääkärikonsultaatiomahdollisuus työterveyshuoltosopimukseen, valtuustoaloite

Transkriptio

1 Kaupunginvaltuusto Henkilöstöjaosto Kaupunginhallitus Henkilöstöjaosto Kaupunginhallitus Erikoislääkärikonsultaatiomahdollisuus työterveyshuoltosopimukseen, valtuustoaloite 287/ /2013 KV 56 Puheenjohtaja ilmoitti, että allekirjoittaneet valtuutetut olivat ennen kokousta ilmoittaneet haluavansa jättää seuraavan aloitteen: Liite nro 11. Kun aloite oli jätetty, lähetettiin se kaupunginhallitukselle valmisteltavaksi kaupunginvaltuuston työjärjestyksen 23 :n mukaisesti. HKJ 49 Kaupunginvaltuutettu Janne Lepola on 18 valtuutetun kannattamana tehnyt valtuustoaloitteen, joka koskee erikoislääkärikonsultaatioiden ja erikoislääkärin määräämien tutkimusten lisäämistä kaupungin työterveyshuoltosopimukseen. Kalliimpien tutkimusten suorittaminen edellyttäisi työnantajan suostumusta. Aloitetta perustellaan sillä, että nopea erikoislääkärin konsultaatio työterveyslääkärin lähettämänä voisi merkittävästi vähentää sairauspoissaoloja ja estää turhia eläköitymisiä. Loviisan kaupungin työntekijöilleen tarjoaman työterveyshuollon sisältö perustuu Loviisan kaupungin ja Mediverkko Oy:n väliseen sopimukseen ja sen pohjalta laadittuun toimintaa täsmentävään toimintasuunnitelman. Loviisan kaupungilla on laajuudeltaan melko tavanomainen työterveyshuolto, joka sisältää lakisääteisen työkykyä ylläpitävän toiminnan, muun ennaltaehkäisevän työterveyshuollon ja yleislääkäritasoisen sairaanhoidon sekä siihen liittyvät laboratorio- ja röntgentutkimukset. Erikoislääkäritasoiset palvelut eivät ole olleet hankinnan kohteena eivätkä näin ollen sisälly työterveyshuollon palveluihin. Lainsäädännön näkökulmasta työterveyshuollon tarkoitus on ehkäistä työstä ja työolosuhteista johtuvia terveysvaaroja sekä edistää työntekijöiden turvallisuutta, työkykyä ja terveyttä. Varsinaiseen sairaudenhoitoon ei työnantajalla ole velvoitetta, vaan työterveyshuolto on nimensä mukaisesti ensisijaisesti työterveyshuoltoa.

2 Työterveystoiminnan pääpaino tulee pitää ennaltaehkäisevissä, esim. sairauspoissaoloja vähentävissä toimissa. Ennaltaehkäisevät toimet ovat vaikutukseltaan laaja-alaisempia kuin yksittäisten korjaavien toimenpiteiden toteuttaminen työntekijän kannalta. Loviisan kaupungin työterveyshuollon toimintasuunnitelmaan on kuitenkin sisällytetty mahdollisuus erikoislääkärin konsultaatioihin kun tämä on tarpeellista työkyvyn, sen aleneman tai aleneman uhan seurantaa varten. Toimintasuunnitelman mukaan työterveyslääkäri voi työkykyä arvioidessaan lähettää työntekijän erikoislääkärille hoitovastuun säilyessä työterveyshuollolla. Käytännössä tämä tarkoittaa, että erikoislääkärikonsultaatioita voidaan käyttää työterveyshuollon tukena siltä osin kuin ne perustuvat työterveyslääkärin arvioimaan tarpeeseen selvittää työntekijän hoitomahdollisuuksia, kuntoutustoimenpiteitä ja työhön paluun edellytysten arviointia työkyvyttömyyden pitkittyessä. Jokainen työterveyshuollon asiakas voidaan ohjata julkisen erikoissairaanhoidon kaikkien erityisalojen piiriin terveydentilan niin vaatiessa ja hänen hoitonsa toteutuu hoitotakuun mukaisella aikataululla ja yleisten hoitosuositusten mukaisesti. Lisäksi erikoissairaanhoidossa toteutuu myös tarpeen mukaan moniammatillisuus ja jatkohoidon suunnittelu. Sairauspoissaolojen pitkittymisen ehkäisemiseksi on olemassa muitakin vaihtoehtoja kuten osasairauspäivärahajärjestelyt, työn uudelleen organisointi, korvaava työ, ergonomiset työolosuhdemuutokset ja apuvälineet. On myös muistettava, että nykyistä laajempien sairaanhoitopalvelujen hankinta kaupungin työntekijöille asettaisi kuntalaiset eriarvoiseen asemaan. Ongelmallista on myös yksityisellä erikoissairaanhoidolla saavutettavan todellisen terveyshyödyn määrittely kussakin tapauksessa. Henkilöstön tasapuolisen kohtelun kannalta on kyseenalaista määritellä joku kaupungin työntekijöistä niin merkittäviksi, että hänelle kustannettaisiin verovaroin muita kalliimpia terveydenhuollon palveluja. Meneillään olevan työterveyshuollon kilpailutuksen lähtökohtia on ollut työterveystoiminnan ennaltaehkäisevyyden korostaminen sekä työterveyden ja perusterveydenhuollon välisen työnjaon selkeyttäminen. Työterveyshuollon laajentaminen aloitteessa esitetyllä tavalla ei olisi näiden tavoitteiden kannalta tarkoituksenmukaista. Kun asiaan lisäksi liittyy vaikeasti ratkaistavia työntekijöiden ja kuntalaisten yhdenvertaisuuteen liittyviä kysymyksiä esitetään, ettei valtuustoaloitteen johdosta ryhdyttäisi enempiin toimenpiteisiin. Valtuuston aloite liitteenä 1

3 Ehdotus: Henkilöstöjaosto päättää antaa yllä olevan vastauksen kaupunginhallitukselle ja edelleen kapunginvaltuustolle jätettyyn valtuustoaloitteeseen. Pykälä tarkastetaan heti. Ehdotuksen mukaisesti. Pykälä tarkastettiin heti. KH 261 Liite nro 94. Esittelijä: kaupunginjohtaja Olavi Kaleva Ehdotus: Kaupunginhallitus hyväksyy omalta osaltaan vastauksen ja esittää, että kaupunginvaltuusto hyväksyy vastauksen ja toteaa, että aloite on loppuun käsitelty. Jäsen Janne Lepola ehdotti, että aloite palautetaan uuteen valmisteluun. Jäsen Agneta Alm kannatti ehdotusta. Kaupunginhallitus päätti yksimielisesti palauttaa aloitteen uuteen valmisteluun. HKJ 30 Samalla kaupunginhallitus pyysi lisäselvitystä siitä, montako lähetettä on työterveyshuollosta kirjoitettu erikoissairaanhoitoon, kuinka nopeasti työntekijät ovat saaneet erikoissairaanhoidon palveluja ja mikä on ollut odotusajasta aiheutunut kustannus Loviisan kaupungille. Loviisan kaupungin henkilöstöyksiköllä ei ole keinoja selvittää työterveydenhuollon kirjoittamien lähetteiden määriä eikä mahdollisuuksia arvioida hoidossa mahdollisesti esiintyviä viiveitä. Sairauspoissaoloista aiheutuneet kustannukset vaihtelevat suuresti ja riippuvat ensinnäkin siitä, onko sairasloma palkallinen vai ei ja saako työnantaja KELA:lta sairaspäivärahaa. Työnantajan saaman sairaspäivärahan suuruus puolestaan määräytyy sairaslomalla olevan henkilön viimeksi vahvistetun verovuoden ansioiden perusteella. Henkilöstöyksiköllä ei käytännössä ole mahdollisuuksia laskea hoitoketjussa mahdollisesti esiintyneiden viiveiden aiheuttamia kustannuksia työnantajalle siten kuin kaupunginhallitus on edellyttänyt.

4 Henkilöstöyksikkö on kuitenkin yrittänyt selvittää asiaa yhdessä työterveyshuollosta vastaavan Mediverkko Oy:n kanssa. Työterveyshuollon asiantuntijoiden kannanottojen perusteella voidaan todeta seuraavaa: Loviisan työterveyshuollon potilastietojärjestelmästä saatujen tietojen mukaan erikoissairaanhoitoon on kirjoitettu keskimäärin 25 lähetettä kuukaudessa. Työterveyshuollosta kirjoitetut lähetteet käsitellään erikoissairaanhoidossa ennalta määritellyssä kiireellisyysjärjestyksessä ja hoitotakuun mukaisesti, joten odottamattomia viiveitä ei pitäisi esiintyä. Työterveyshuolto on käynyt läpi kaikki yli 30 päivän pituiset sairauslomat vuodelta Loviisan kaupungin sairauspoissaoloista on noin 10 % ollut pidempiaikaisia. Työterveyshuollon tilastot eivät tältä osin ole tarkkoja, koska kaikista työterveyden ulkopuolella kirjoitetuista sairaslomista ei välttämättä ole tietoa. Pitkillä (yli 30 pv) sairauslomilla on ollut henkilöitä, joiden sairauslomajaksot sisältävät useampia eri diagnooseja, eivätkä näin ollen hyödy yksittäisestä erikoislääkärinkonsultaatiosta. Useat pitkät työkyvyttömyydet ovat sisältäneet tuki- ja liikuntaelinten sairauksia, mielenterveyden häiriöitä sekä jonkin verran myös syöpäsairauksia. Työterveyshuollon kokemuksen mukaan asiakkaat ovat päässeet varsin hyvin erikoissairaanhoidon piiriin ja jatkotutkimuksiin julkisen terveydenhuollon kautta. Osa erikoissairaanhoitoon päässeistä henkilöistä odottaa toimenpiteeseen kuten esimerkiksi leikkaukseen pääsyä ja näin ollen työkyvyttömyys on saattanut pitkittyä. Osa pitkittyneistä työkyvyttömyyksistä on johtanut jonkin asteiseen eläkeratkaisuun. Mielenterveyden häiriöt ovat usein aiheuttaneet pitkiä sairauspoissaoloja. Tarvittaessa heidät on ohjattu psykiatrisen erikoissairaanhoidon piiriin. Pitkittyvässä työkyvyttömyyksissä kuten mielenterveydenhäiriöissä voidaan pyytää erikoislääkärin arvio työterveyshuollon toimintasuunnitelman mukaisesti työkyvyn arvioinnissa ja työhön paluun suunnittelussa. Loviisan kaupungin henkilöstön sairauslomat sisältävät myös lyhyitä poissaolojaksoja, joita on myönnetty esimiehen luvalla. Näiden poissaolojen syistä ei ole tietoja työterveyshuollon tilastoissa, eikä näihin voi myöskään kohdentaa erikoislääkärin toimenpiteitä. Vuoden 2013 aikana Loviisan kaupungin sairauspoissaoloissa on tapahtunut selkeää laskua. Työterveyshuolto ja työnantaja ovat yhteistyössä pyrkineet toteuttamaan toimenpiteitä ennaltaehkäisevään suuntaan ja toteuttamaan toimenpiteitä joiden avulla voidaan ehkäistä osatyökykyisen sairausloman turha pitkittyminen. Yhteisesti toteutetuista toimenpiteistä osoituksena on 8 % lasku koko henkilöstön sairauspoissaoloista vuoden 2013 aikana. Säästyneen työajan arvo on

5 pelkkinä palkkakustannuksina laskettuna yli euroa. On vaikeata nähdä, että erikoislääkäreiden konsultaatioiden mahdollisuus sairaanhoitopalveluissa tuottaisivat suurta hyötyä, koska usein pitkittyvissä sairauksissa tarvitsemme myös erikoissairaanhoidon muita tukipalveluja ja tutkimuksia yhden erikoislääkärikäynnin lisäksi. Mediverkko Oy:n arvioin mukaan olisi työntekijä muutamassa yksittäistapauksessa voinut hyötyä erikoislääkärin kannanotosta, mutta tämän hyöty ei nouse merkittäväksi Loviisan kaupungin kokonaissairauspoissaoloja ajatellen. Sairauspoissaolojen pitkittymisen ehkäisemiseksi on olemassa kustannustehokkaita vaihtoehtoja joita voidaan hyödyntää aktiivisemmin. Tällaisia ovat esimerkiksi osasairauspäivärahaan liittyvät järjestelyt, työn uudelleen organisointi, korvaava työ, ergonomiset työolosuhdemuutokset ja apuvälineet. Tämän vuoksi henkilöstöyksikkö esittää, ettei aloitteen vuoksi tässä vaiheessa ryhdyttäisi enempiin toimenpiteisiin Ehdotus: Henkilöstöjaosto päättää antaa yllä olevan vastauksen kaupunginhallitukselle ja edelleen kaupunginvaltuustolle jätettyyn valtuustoaloitteeseen. Saara Långin ehdotuksesta henkilöstöjaosto päätti tehdä seuraavan lisäyksen vastaukseen: Henkilöstöjaosto katsoo, että nykyistä laajempien sairaanhoitopalvelujen hankinta kaupungin työntekijöille asettaisi kuntalaiset eriarvoiseen asemaan, Myös henkilöstön tasapuolisen kohtelun varmistaminen on vaikeata, mikäli mahdollisuus erikoissairaanhoitopalvelujen hyödyntämiseen perustuu tapauskohtaiseen harkintaan. Koska asiaan lisäksi liittyy vaikeasti ratkaistavia työntekijöiden ja kuntalaisten yhdenvertaisuuteen liittyviä kysymyksiä esitetään, ettei valtuustoaloitteen johdosta ryhdyttäisi enempiin toimenpiteisiin. Ehdotuksen mukaan. KH 205 Liite nro 105. Esittelijä: hallintojohtaja Kristina Lönnfors Ehdotus: Kaupunginhallitus hyväksyy omalta osaltaan vastauksen ja esittää, että kaupunginvaltuusto hyväksyy vastauksen ja toteaa, että aloite on loppuun käsitelty.

6 Ehdotuksen mukainen.