10. Luento Hyvä ja paha elämä

Transkriptio

1 10. Luento Hyvä ja paha elämä Hyvä ja paha Helsingin suomenkielinen työväenopisto FM Jussi Tuovinen Luentoaineisto:

2 Hyvä ja paha elämä Filosofian ja erilaisten moraalioppien perusajatus tai etsinnän kohde on usein hyvä elämä ja onnellisuus Ovatko nämä sama asia vai onko niillä eroa? Riittääkö onni hyvän elämän perustaksi? Entä liittyvätkö paha ja epäonni toisiinsa; onko pahuutta epäonnen ja onnettomuuden levittäminen? Miten käytännössä voi edistää hyvää ja pitäisikö meidän pyrkiä sitä edistämään? Olemmeko tämän kurssin myötä onnellisempia vai onnettomampia kuin ennen? Entä olemmeko tehneet enemmän hyvää vai pahaa?

3 Lähtökohtia Onko maailmalla tarkoitusta tai merkitystä? Onko elämällä tarkoitusta tai merkitystä? Hyvä elämä? Vaihtoehtoisia näkemyksiä Semioottinen humanismi "Relatiivistinen" relativismi

4 Elämän tarkoitus Yleisnimitys filosofisille kysymyksille, jotka etsivät vastausta siihen, miksi ihmiset elävät, mikä on heidän elämänsä tavoite tai miksi koko maailma on olemassa Yksi yleinen vastaus nykyään on se, että elämällä ei ole ulkoa päin annettua tarkoitusta Kysymys mikä on elämän tarkoitus? voi merkitä eri ihmisille eri asioita: 1. Mikä on elämän alkuperä? 2. Mikä on elämän (ja kaikkeuden) luonne? 3. Mikä tekee elämän merkitykselliseksi? 4. Mikä on arvokasta elämässä?, tai 5. Mikä on yksilön elämän tavoite tai päämäärä?

5 Elämänfilosofia Elämänfilosofia on filosofiaa, joka keskittyy kysymykseen miten pitäisi elää? Erityisesti elämänfilosofia tarkoittaa saksalaisella kielialueella vaikuttanutta ajatussuuntausta (Lebensphilosophie) Elämänfilosofia painottaa filosofian teoreettisen puolen sijaan tekemistä ja henkistä toimintaa Elämänfilosofia on usein hyvin henkilökohtaista ja subjektiivista Elämänfilosofiaan kuuluu keskeisenä ajatus, että ajattelu on elettävä itse käytännössä todeksi

6 Aristoteles Aristoteles esitti elämän tarkoitukselle naturalistisen teorian, jonka mukaan ihminen on järjellinen eläin, joka lähestyy omaa ihanteellista ja lajilleen tyypillistä olemustaan hankkiessaan teoreettista tieteellistä tietoa maailmasta ja käytännöllistä moraalista tietoa oikeasta ja väärästä Hänen lähtökohtanaan oli periaate, jonka mukaan jokaisen toimivan olennon korkein hyvä on hänen mahdollisuuksiensa täysi kehittyminen järjellisenä olentona Ihmiselämän päämäärä (samoin kuin kaikkien muidenkin olioiden) on siis toteuttaa lajilleen ominaisia toimia

7 Nihilismi Nihilismi hylkää väitteet tiedosta ja totuudesta, ja tutkii olemassaolon merkitystä ilman tiedettävää totuutta Vaikka nihilismi on luonteeltaan melko pessimististä ja antautuvaa, sen kannattaja voi löytää merkitystä erilaisista ihmisten välisistä suhteista Nihilistisestä näkökulmasta moraalisten arvojen lähteenä on yksilö ennemmin kuin kulttuuri tai joku muu järjellinen (tai objektiivinen) perusta

8 Onnellisuus Useat tutkimukset filosofian, psykologian, sosiologian ja taloustieteen piirissä osoittavat, että ihminen on onnellinen, jos häntä kohdellaan oikeudenmukaisesti Onnellisuusekonomistien mukaan tulojen kasvu ei tietyn rajan jälkeen sanottavammin lisäisi onnellisuuden tunnetta Filosofi Demokritos arvioi sen olevan onnellinen, joka ei sure sitä mikä häneltä puuttuu, vaan iloitsee siitä mitä hänellä on

9 Pragmatismi Pragmatistiset filosofit ovat ajatelleet, että sen sijaan, että ihmiset etsisivät totuutta elämästä, heidän tulisi etsiä hyödyllistä ymmärrystä elämästä Keskeisen pragmatistifilosofi William James esitti, että totuutta voidaan tehdä, mutta ei etsiä Näin ollen elämän tarkoitus on sellainen käsitys elämän tarkoituksesta, joka ei ole ristiriidassa sen kanssa, mitä ihminen kokee tarkoitukselliseksi elämäksi Elämän tarkoituksen voisi siis muotoilla sanoilla: "elämän tarkoitus ovat ne tarkoitukset, jotka saavat sinut arvostamaan sitä" Pragmatistille elämän tarkoitus voidaan löytää ainoastaan kokemuksen kautta

10 Eksistentialismi Martin Heideggerin ( ) mukaan ihminen on olemassaolossaan "heitetty maailmaan" Jean-Paul Sartre ( ) kirjoitti: "Ihminen on olemassa ensin, tavoittaa itsensä, ilmaantuu maailmaan ja määrittelee itsensä vasta kaiken tämän jälkeen. Ei ole myöskään ihmisluontoa, koska ei ole Jumalaa, joka sen mielessään loisi" Heidän ja muiden eksistentialistien mukaan ihmisyyttä ei ole ennalta määrätty, vaan jokainen on vapaa valitsemaan olemisen tapansa itse ja on toisaalta siihen myös pakotettu Tästä ristiriidasta seuraavaa elämän peruskokemusta kutsutaan ahdistukseksi (angst)

11 Humanismi Humanistisen näkemyksen mukaan elämä ja todellisuus eivät ole mihinkään päämäärään suuntautuneita Sikäli elämällä ei ole mitään erityistä tarkoitusta. Ihmisen tarkoituksen määrittävät ihmiset Yksittäisen ihmisen onnellisuus on sidoksissa muiden ihmisten hyvinvointiin; 1. osittain koska ihmiset yhteisöllisiä eläimiä, jotka löytävät merkitystä yhteisöllisten suhteiden kautta, ja 2. osittain koska kulttuurinen edistys hyödyttää kaikkia kyseisessä kulttuurissa eläviä

12 Semioottinen humanismi Sama kuin humanismi, mutta kykenee myös ymmärtämään elämän eri ilmiöiden suhteet toisiinsa ja miksi joillakin asioilla on enemmän merkitystä kuin toisilla Ihmisen merkitykset muodostuvat hänen lajityypillisessä merkitysavaruudessaan eli semiosfäärissään "Relatiivinen relativismi" eli arvot ja merkitykset ovat eri tulkinnoista ja tilanteista riippuvaisia ja siten suhteellisia, mutta lajityypillisen bio-, psyko- ja sosiologisen suhteellisen samanlaisuutemme vuoksi tietyillä asioilla on toisia merkittävämpiä merkityksiä Vrt. asymptoottinen totuuskäsitys (C.S. Peirce)

13 Moraalikäsitysten vertailua Absoluuttiset systeemit periaatteessa käytännöllisiä, mutta vaativat yhtenäisen näkemyksen perusteista; vaikea saavuttaa ilman fyysistä ja henkistä painostusta ja väkivaltaa tai vaihtoehtona tuloksena mitäänsanomattomia trivialiteetteja Täydellinen relativismi voi tuottaa runsaasti ristiriitoja eri käsitysten törmätessä; ei puolueetonta erotuomaria, johon vedota Semioottinen humanismi arvostaa ihmistä ja myöntää tämän puutteet ja erimielisyydet, mutta pyrkii etsimään yhteiset yhdessä sovitut pelisäännöt, joiden puitteissa variaatiot mahdollisia Vrt. John Rawlsin ja muiden yhteiskuntasopimusmallit Lähtökohtana ihmisen lajityypillinen semiosfääri, joka kuitenkin pääosin yhteistä kaikille ihmisille

14 Mel Brooks /Mooses: Tässä Jumalan 15, ups 10 käskyä

15 Ei mikä tahansa luku Sketsin huvittavuudesta huolimatta lukumäärä oli kyllä epäilemättä juuri 10, mikä näkyy mm. siinä, että juutalaisessa ja eri kristityissä traditioissa tuo 10 käskyn lista on itse asiassa kaikissa hiukan erilainen, ei niin, että käskyt olisivat täysin toisistaan poikkeavia vaan enemmänkin niin, että niitä on pilkottu ja jaoteltu hiukan eri lailla Olennaista on kuitenkin tuo lukumäärä 10, ja se on tietysti täysin ymmärrettävää, kun ajattelee sormien lukumäärästä aiheutuvaa luvun 10 erityisyyttä, mikä näkyy tietysti ennen kaikkea siinä, että koko matemaattinen järjestelmämme tiettyjä ajan- ja kulmamääreiden reliikkejä lukuun ottamatta perustuu lukuun 10

16 Entäs sisältö?? Erilaisia variantteja mainituista käskyistä on toki tehty myöhemminkin, mm. pari vuotta sitten Yleisradion TV-sarjan yhteydessä ja monissa muissa yhteyksissä Ehkä kiinnostavin tuon Mooseksen lakiin liittyvän listan ohella on kuta kuinkin samoilta ajoilta, mutta mitä ilmeisemmin edellisestä täysin riippumatta syntyneen tunnetun ateenalaisen filosofin, valtiomiehen ja lainlaatijan Solonin 10 käskyn lista, jossa on sekä kiinnostavia yhteisiä että erityisesti erottavia piirteitä Mooseksen listaan verrattuna Entä tämän päivän 10 käskyä? Alkuperäiset vai jotain muuta??