HENKILÖSTÖRAPORTTI VESILAHDEN KUNTA

Transkriptio

1

2

3

4

5 HENKILÖSTÖRAPORTTI 2013 VESILAHDEN KUNTA

6 2 SISÄLLYSLUETTELO 1 Johdanto 3 2 Kunnan henkilöstöorganisaatio 4 3 Henkilöstön määrä ja jakautuminen hallintokunnittain 5 Kaavio 1. Henkilöstön määrä ja Henkilöstön ikärakenne 6 Kaavio 2. Henkilöstön ikärakenne Henkilöstön koulutusrakenne 6 Kaavio 3. Henkilöstön koulutusaste Henkilöstön poissaolot 7 Kaavio 4. Sairauspoissaolojen syyt suhteellisina osuuksina Työkykyä ja työhyvinvointia edistävä ja ylläpitävä toiminta 9 8 Muistaminen 11 9 Muita toimenpiteitä Kustannustietoja 12

7 3 1 JOHDANTO Vesilahden kunnassa on laadittu henkilöstöraportti vuodesta 2008 lähtien. Henkilöstöraportti antaa tietoja henkilöstön määrästä ja rakenteesta, henkilöstökustannuksista, henkilöstön ikääntymisestä, poissaoloista ja työhyvinvoinnista. Tiedot on kerätty pääosin kunnan henkilöstöhallinnon tietojärjestelmästä. Yleistä kunta-alalta: Kunta-alalla työskenteli henkilöä lokakuussa Henkilöstömäärän arvioidaan vähenevän hitaasti. Vaikka kuntien henkilöstömäärä vähenee jonkin verran tulevina vuosina, vakinaisen henkilöstön määrä kasvaa. Suurin osa uudesta henkilöstöstä palkataan vakinaisiin palvelussuhteisiin. Uusia työntekijöitä palkataan pääasiassa eläkkeelle jäävien tilalle. Lisää henkilöstöä tarvitaan erityisesti terveydenhuollossa. Kuntien nykyisestä henkilöstöstä lähes kaksi kolmasosaa jää eläkkeelle vuoteen 2030 mennessä. Yli 80 prosenttia kunnallisesta henkilöstöstä työskentelee terveydenhuollossa, sosiaalitoimessa tai sivistystoimessa. Neljä viidesosaa henkilöstöstä on naisia. Naisvaltaisella alalla lakisääteiset perhevapaat oikeuttavat pitkiin poissaoloihin. Perhevapaiden, vuosilomien sekä opinto- ja vuorotteluvapaiden ajaksi tarvitaan sijaisia, sillä lakisääteiset peruspalvelut on hoidettava myös vakinaisen henkilöstön poissa ollessa. Suurin osa kuntien määräaikaisista onkin sijaisia. Määräaikaisessa palvelussuhteessa työskenteli vuonna 2012 noin 21 prosenttia kunta-alan henkilöstöstä. Vakinaisia oli 77 prosenttia ja työllistettyjä 2 prosenttia. Vakinaisen henkilöstön määrä on kasvanut koko 2000-luvun. Vuodesta 2011 vuoteen 2012 vakinaisen henkilöstön määrä kasvoi 500 henkilöllä. Määräaikaisten määrä väheni henkilöllä ja työllistettyjen määrä tuhannella henkilöllä. Kuntien henkilöstöstä kokoaikatyössä on 77 prosenttia kuukausipalkkaisista. Osa-aikaisia ja sivutoimisia on 15 prosenttia. Lokakuussa 2012 kuntaalalla työskentelevistä oli kuukausipalkkaisia ja tuntipalkkaista. Palkattomalla virkavapaalla, työlomalla tms. oli tämän lisäksi henkilöä. Tiedot ovat Tilastokeskuksen Kuntasektorin palkkatilastosta lokakuulta Vuonna 2012 kunta-alalla työskentelevien keski-ikä oli 45,6 vuotta. Henkilöstön keski-ikä on kunta-alalla korkeampi kuin muilla työmarkkinasektoreilla. Kuukausipalkkaisten kokonaisansiot olivat Tilastokeskuksen tilaston mukaan kunta-alalla lokakuussa 2012 keskimäärin euroa kuukaudessa. Lokakuusta 2011 lokakuuhun 2012 kokonaisansiot nousivat keskimäärin 2,5 %.

8 4 2 KUNNAN HENKILÖSTÖORGANISAATIO Kunnanjohtaja Erkki Paloniemi on hallinto-organisaation päällikkö. Hallintojohtaja, sosiaali- ja terveystoimenjohtaja, sivistysjohtaja ja kunnaninsinööri toimivat tulosalueiden päällikköinä Koulutoimi jatkuu Hallinto- ja taloustoimisto koulupsykologi 1 kunnanjohtaja 1 koulunkäynninohjaaja 11 hallintojohtaja 1 koulunkäynninohjaaja osa-aik. 6 taloussuunnittelija 1 kirjanpitäjä-tietoliikenneas. 1 Kirjasto palkkasihteeri 1 kirjastonjohtaja 1 palvelusihteeri 2 kirjastovirkailija 3 kehittämispäällikkö 1 matkailuneuvoja 1 kuntouttavan työtoiminnan ohj. 1 Liikunta- ja nuorisotoimi sos- ja terv.toimen johtaja 1 liikunta- ja nuorisosihteeri 1 vapaa-ajan ohjaaja 2 Tekninen toimi Kasvatus ja opetus kunnaninsinööri 1 sivistysjohtaja 1 rakennusmestari 1 rakennustarkastaja 1 Lasten päivähoito palvelusihteeri 1 päiväkodin johtaja 4 ammattimies 7 varhaiskasvatuksen johtaja 1 erityislastentarhanopettaja 1 Tukipalvelut lastenhoitaja 31 siivous- ja ruokapalvelupäällikkö 1 ryhmäavustaja 2 ruokapalveluesimies 1 lastentarhanopettaja 13 monipalvelutyöntekijä 2 ryhmäperhep.hoitaja/laitosap. 2 suurtalouskokki 3 perhepäivähoitaja 6 ruokapalvelutyöntekijä 5 palvelusihteeri 1 ruokapalvelutyönt./osa-aik. 3 kuljettaja-siivooja 1 Koulutoimi laitoshuoltaja 14 palvelusihteeri 1 laitoshuoltaja osa-aikainen 3 erityisopettaja 1 peruskoulun johtajaopettaja 3 luokanopettaja 20 päätoiminen tuntiop./esikoulu 2 päätoim.tuntiop./esikoulu osa-aik 3 oppilaanohjauksen opettaja 1 peruskoulun lehtori 12 päätoiminen tuntiopettaja 1 rehtori 7-9 luokat 1 rehtori 1-6 luokat 1 erityisluokanopettaja 5 yhteinen kielen opettaja 3 koulukuraattori 1

9 5 3 HENKILÖSTÖN MÄÄRÄ JA JAKAUTUMINEN HALLINTO- KUNNITTAIN Vesilahden kunnan henkilöstön määrä oli 227 henkilöä, kun se vuoden 2012 lopussa oli 326 henkilöä ja vuoden 2011 lopussa 325 henkilöä. Henkilöstöstä vakinaisessa palvelussuhteessa oli 192 henkilöä (vuonna henkilöä) ja määräaikaisia 35, joista työllistettyjä 3 henkilöä (vuonna henkilöä). Naisia oli henkilöstöstä yhteensä 193 ja miehiä 34. Kokoaikatyössä oli 199 henkilöä ja osa-aikaisia 28 henkilöä. Osa-aikaisten vakanssien lisäksi syitä osa-aikaisuuksiin oli: osittainen hoitovapaa, osa-aikaeläke, osatyökyvyttömyyseläke ja osa-aikatyö omasta pyynnöstä. Henkilöstön määrä väheni alkaen Vesilahden ja Pirkkalan kuntien yhteistoiminta-alueen myötä, jolloin sosiaali- ja terveydenhuollon henkilöstö (95 henkilöä) siirtyi Pirkkalan kunnan palvelukseen. Organisaatiossa tapahtui muutosta myös siten, että päivähoito siirtyi kasvatus- ja opetustoimen alaisuuteen (73 henkilöä) ja aiemmin sosiaali- ja terveystoimen alaisuudessa työskennelleet laitoshuoltajat (6 henkilöä) siirtyivät tukipalveluihin. Kaavio 1. Henkilöstön määrä ja henkilöstö jakaantui eri hallintokuntiin seuraavasti (suluissa vastaavat luvut vuonna 2012): - tekninen, rakennus- ja ympäristötoimi 14 hlöä (13) - yleishallinto, elinkeinotoimi 9 hlöä (9) - tukipalvelut (siivous-, ruoka- ja kuljetuspalvelut) 34 hlöä (31) - kasvatus- ja opetustoimi, liikunta- ja nuorisotoimi, kirjasto- ja kultt.toimi 167 hlöä (99) - sosiaali- ja terveystoimi 3 hlöä (174)

10 6 4 HENKILÖSTÖN IKÄRAKENNE Henkilöstön keskiarvoikä Vesilahden kunnassa oli 43 vuotta, kuten myös vuosina Alla olevassa kaaviossa on esitetty Vesilahden kunnan henkilöstön ikäjakauma. Kaavio 2. Henkilöstön ikärakenne Kevan tietojen mukaan kuntatyöntekijät siirtyvät vanhuuseläkkeelle keskimäärin 63,7 vuoden iässä. Vesilahden kunnasta on jääty vanhuuseläkkeelle vuosina keskimäärin 63-vuotiaina. Vuonna 2013 Vesilahden kunnasta jäi vanhuuseläkkeelle 3 henkilöä, vastaava luku vuonna 2012 oli myös 3 henkilöä. Osa-aikaeläkeläisiä ja osatyökyvyttömyyseläkeläisiä oli viime vuonna 3 henkilöä (vuonna henkilöä ja vuonna henkilöä). 5 HENKILÖSTÖN KOULUTUSRAKENNE Tällä hetkellä voimassa olevan tutkintojärjestelmän mukaisesti noudatetaan kunta-alallakin seuraavaa koulutusastejaottelua: ei tutkintoa keskiaste (ammatillisissa oppilaitoksissa ja lukioissa suoritetut tutkinnot, esim. ylioppilastutkinto, perushoitaja, lähihoitaja, kodinhoitaja, laitoshuoltaja, lastenhoitaja, päivähoitaja, keittäjä, suurtalouskokki) alin korkea-aste (esim. sairaanhoitaja, erikoissairaanhoitaja, merkonomi, terveydenhoitaja, laboratoriohoitaja, teknikko, sosiaalikasvattaja, fysioterapeutti) alempi korkeakouluaste (esim. lastentarhanopettaja, sairaanhoitaja AMK, peruskoulun luokanopettaja, sosionomi AMK, insinööri, erityisopettaja, sosiaalihuoltaja, terveydenhoitaja AMK, tradenomi)

11 7 ylempi korkeakouluaste (maisterin tutkinnot, lääketieteen lisensiaatti, erikoislääkäri, hammaslääketieteen lisensiaatti) ja tutkijakoulutus. Korkeakoulututkinnoiksi luetaan alemman ja ylemmän korkeakouluasteen tutkinnot sekä tutkijakoulutus. Alla olevassa kaaviossa on esitetty Vesilahden kunnan henkilöstön koulutusrakenne. Kaavio 3. Henkilöstön koulutusaste HENKILÖSTÖN POISSAOLOT Sairauspoissaolot Henkilöstön sairauspoissaolopäiviä kertyi vuonna 2013 yhteensä 3470 kalenteripäivää. Sairauspoissaoloja vuonna 2013 oli keskimäärin 15,2 päivää / henkilö / vuosi, kun vastaava luku vuonna 2012 oli 12 päivää, vuonna ,45 päivää, vuonna ,67 päivää ja vuonna päivää. Osittaisella sairauslomalla oli 5 henkilöä vuoden 2013 aikana. Tukipalveluissa sekä yleishallinnossa / rakennusvalvonnassa / teknisessä toimessa (kolme viimeksi mainittua on tilastoissa yhdistetty vähäisen henkilöstömäärän takia) sairauspoissaoloissa oli huomattavaa kasvua vuodesta Henkilöstön ikääntyminen näkyy tuki- ja liikuntaelinten sairauksien lisääntymisenä ammattijärjestöjen edustajien kanssa pidetyssä paikallisneuvottelussa sovittiin yksimielisesti, että esimies voi hyväksyä lyhytaikaisen sai-

12 8 rauspoissaolon (enintään kolme päivää) työntekijän omalla ilmoituksella seuraavista syistä: 1) Hengitystietulehdus (flunssa), jolle tavanomaisia oireita ovat yskä, nuha, kurkkukipu, äänen käheys, lihassäryt ja kuume 2) Vatsatauti, jolle tavanomaisia oireita ovat oksennus ja ripuli, usein myös kuume. 3) Muu sairaus, jolloin kysymykseen tulee lähinnä migreeni. Tällöin kuitenkin edellytetään sitä, että migreenitaudista on työterveyshuollon aikaisemmin toimittama selvitys, josta käy ilmi, että migreeni voi hoidosta huolimatta aiheuttaa työpäivän mittaisia työkyvyttömyysjaksoja. Migreenin aiheuttama työkyvyttömyys voi oman ilmoituksen perusteella kestää vain yhden vuorokauden kerrallaan. Esimies voi kuitenkin aina tarvittaessa vaatia työntekijän oman ilmoituksen sijaan lääkärintodistusta. Asiaa käsiteltiin myös kunnanhallituksessa / 89. Näitä ns. omalla ilmoituksella / esimiehen luvalla pidettyjä sairaspäiviä oli vuonna päivää. Vuonna 2012 näitä poissaoloja oli 623 päivää. Työtapaturmia kirjattiin vuonna 2013 yhteensä 9 tapausta, kun niitä vuonna 2012 kirjattiin 14 tapausta. Vuonna 2011 kirjattiin 29 ja vuonna tapausta. Työtapaturmista aiheutui 28 sairauspoissaolopäivää vuonna 2013, Luku on vastaava kuin vuonna Työterveyspalvelu Viisari on jaotellut kaikki sairaslomat, joista on sairaslomatodistus diagnooseittain, kts. kaavio alla. Kaavio 4. Sairauspoissaolojen syyt suhteellisina osuuksina

13 9 Ns. tule-sairaudet (tuki- ja liikuntaelimistä johtuvat sairaudet) ovat edelleen lisääntyneet aiemmista vuosista. Vammoista ja myrkytyksistä aiheutuneet poissaolot lisääntyivät vuonna 2013 verrattuna edelliseen vuoteen. Sen sijaan hengityselinsairauksista ja psykiatrisista syistä johtuvat poissaolot vähenivät vuonna 2013 edellisvuoteen nähden. Hengityselinsairauksien määrässä näkyy mm. minkälainen influenssakausi kunakin vuonna on ollut. Tuki- ja liikuntaelinten sairaudet Vesilahden kunnassa ovat verrannollisia kansainvälisiin tutkimuksiin, joissa henkilöstön ikärakenteen ja työn fyysisen kuormittavuuden on todettu lisäävän tulesairauksista johtuvia poissaoloja. Tukipalvelujen sairauspoissaoloista 85,4 % aiheutui vuonna 2013 tule-sairauksista. Määrä on huomattavasti kasvanut vuodesta 2012 (57 %) Äitiys-, isyys- ja vanhempainvapaat sekä hoitovapaat Vuonna 2013 äitiys-, isyys-, vanhempain- ja hoitovapailla oli henkilöitä seuraavasti: Palkallinen äitiysvapaa Palkaton äitiysvapaa Palkaton vanhempainvapaa Palkallinen isyysvapaa Palkaton isyysvapaa Hoitovapaa 8 henkilöä 4 henkilöä 9 henkilöä 1 henkilö 3 henkilöä 11 henkilöä Vuorotteluvapaat Vuorotteluvapaalla oli vuoden 2013 aikana 8 henkilöä (vuonna henkilöä). Vuorotteluvapaita pidettiin tukipalveluissa sekä kasvatus- ja opetustoimessa. 7 TYÖKYKYÄ JA TYÖHYVINVOINTIA EDISTÄVÄ JA YLLÄPITÄVÄ TOIMINTA Työkykyä ylläpitävän toiminnan tavoitteena on turvallinen ja terveellinen työ ja työympäristö, työkykyisyyttä ja terveyttä tukeva työyhteisö sekä tuottava, työ- ja toimintakykyinen työntekijä. Toiminnalla pyritään edistämään ja tukemaan jokaisen työtä tekevän työ- ja toimintakykyä hänen työuransa kaikissa vaiheissa. Työkykyä ylläpitävän toiminnan suunnittelusta, ohjauksesta, toteutumisen, tuloksellisuuden sekä laadun seurannasta ja arvioinnista vastaa TYHYryhmä (TYHY-ryhmä aloitti toimintansa vuonna 2010 ja siinä ovat edustettuina yhteistyötoimikunnan ja vanhan TYKY-ryhmän jäsenet) yhteistyössä työsuojelun ja työterveyshuollon kanssa. TYHY-ryhmässä ovat edustettuina mahdollisimman laajasti kunnan eri hallinnonaloilla toimivat ammattiryhmät. Edustajien tehtävänä on toimia viestinviejinä työryhmän ja oman ammatti-

14 10 ryhmänsä välillä mm. tarpeiden, toiveiden ja vireillä olevien suunnitelmien suhteen. Työkykyä ylläpitävän toiminnan toteutumisessa keskeistä on työntekijöiden oma-aloitteisuus tarjolla olevien mahdollisuuksien puitteissa. Vesilahden kunnassa järjestettiin yhteistyössä työterveyshuollon ja työsuojeluhenkilöstön kanssa työkykyä ylläpitävää toimintaa vuonna 2013 seuraavasti (toimintasuunnitelma hyväksyttiin kunnanhallituksessa ): Kunnan vakituisille ja vähintään 6 kuukautta yhtäjaksoisessa palvelussuhteessa kuntaan oleville määräaikaisille työntekijöille/toimihenkilöille tarjottiin mahdollisuus saada 15 yhdistelmäseteliä, joilla tuetaan henkilöstön kulttuuri- ja liikuntaharrastuksia. Yhden setelin arvo on 4 euroa ja se käy liikunta- ja kulttuuripalvelujen maksamiseen. Tukipalvelujen henkilöstön yhteisen työhyvinvointitapahtuman kustannuksiin osallistuminen 1000 eurolla. Mahdollisuutta tarjotaan vuosittain tietylle ammattiryhmälle, hallintokunnalle tai työyksikölle. Työhyvinvointitapahtumia on järjestetty seuraavasti: vuonna 2006 opettajat, vuonna 2007 päivähoidon henkilöstö, vuonna 2008 tukipalveluhenkilöstö, vuonna 2009 terveyskeskus/ vanhainkodin henkilöstö, vuonna 2010 kotipalvelun, teknisen toimen ja kunnanviraston henkilöstö, vuonna 2011 koulutoimen henkilöstö sekä vuonna 2012 päivähoidon henkilöstö. Kunnan vakituisille ja vähintään 6 kuukautta yhtäjaksoisessa palvelussuhteessa kuntaan oleville määräaikaisille työntekijöille/toimihenkilöille sekä sosiaali- ja terveydenhuollon yhteistoiminta-alueen Vesilahdessa työskentelevälle henkilöstölle tarjottiin mahdollisuus osallistua maksutta kuntosaliharjoitteluun kunnan omalla salilla Kirkonkylässä tai Narvassa. Viisi kunnan työntekijää oli työkykyä ylläpitävässä kuntoremontissa Ikaalisten kylpylässä Kuntoremonttien tavoitteena on motivoiminen omaehtoiseen liikkumiseen sekä työ- ja toimintakyvyn vaalimiseen. Kuntoremonttikurssin ajalle osallistujalle myönnetään palkaton virkavapaa. Kurssin jälkeen hänen on läsnäolotodistuksen perusteella mahdollisuus anoa Kelalta ao. ajalta kuntoutusrahaa. Omavastuuaika on yksi päivä. Vaihtoehtoisesti voidaan kurssin ajalla käyttää myös vuosilomapäiviä tai esim. ylityövapaita. Työnantaja kustantaa kurssimaksun kokonaisuudessaan ja matkakulut halvimman kulkuneuvon mukaan. Kunnan TYHY-ryhmässä mietitään niitä toimenpiteitä, joilla henkilöstön hyvinvointia voitaisiin lisätä ja työkyky säilyttää. Työhyvinvointiin vaikuttavat monet tekijät, mm. johtaminen, esimies- ja alaistaidot, työn hallinta, riittävä työtehtävien vaatima osaaminen, työn organisointi, työilmapiiri ja omat vaikutusmahdollisuudet. Työ- ja toimintakyvyn edistäminen on moniulotteista toimintaa: se yhdistää yksilön, työyhteisön, työympäristön ja osaamisen toiminta-alueet kokonaisuudeksi.

15 11 8 MUISTAMINEN Kunnan vakinaisia työntekijöitä ja viranhaltijoita onnitellaan heidän 50- ja 60-vuotispäivinään seuraavasti: 50 vuotta Hopeiset kahvilusikat (6 kpl) Vesilahti-kaiverruksella 60 vuotta Hopeiset kakkuatrain ja kakkuveitsi Vesilahti -kaiverruksella Eläkkeelle siirtyminen tai palvelussuhteen päättyminen: Vakituisessa palvelussuhteessa alle 10 vuotta olleelle n. 100 euron arvoinen lahja vuotta palvelussuhteessa olleelle hopeiset kahvilusikat (6 kpl) Vesilahti-kaiverruksella tai vapaavalintainen lahja, jonka arvo sama kuin kahvilusikoiden. 9 MUITA TOIMENPITEITÄ Suunnatut tarkastukset Työterveyspalvelu Viisarin ja Vesilahden kunnan välinen työterveyshuollon toimintasuunnitelma ajalle hyväksyttiin kunnanhallituksessa Suunnitelmaa tarkistetaan vuosittain. Työterveyshuollon toimintasuunnitelman mukaisia ns. suunnattuja tarkastuksia ja työpaikkaselvityksiä tehdään vuosittain jollekin ammattiryhmälle. Vuonna 2013 suunnatut tarkastukset tehtiin päivähoidon henkilöstölle. Suunnattuihin tarkastuksiin sisältyivät ergonomiapainotteiset työpaikkakäynnit ja työolosuhdeselvitykset. Työskentelytiloissa tehtiin melu/lämpö/ kosteus- ja valaistusmittauksia. Lisäksi henkilöstölle tehtiin Voimavarat työssä-kysely, Työn fyysinen kuormittavuus-kysely, diabetesriskikysely sekä alkoholinkäyttökysely, fysio-terapeutin oirekysely sekä terveystarkastukset työterveyshoitajalla ja työfysioterapeutilla sekä tarvittaessa työterveyslääkärillä. Varhaisen välittämisen malli Kunnanhallitus hyväksyi varhaisen välittämisen mallin eli toimintamallin työkyvyn heikentyessä. Varhaisen välittämisen toimintamallin avulla tavoitellaan työntekijän hyvää työkykyä ja työssään selviytymistä, joka lisää myös työyhteisön tyytyväisyyttä. Toimintamallista esimiehet saavat apua omaan työskentelyynsä ja esimiestyö jämäköityy. Onnistuessaan varhainen välittäminen vähentää sairauspoissaoloja ja niistä aiheutuvia kustannuksia. Pitkällä tähtäimellä vaikutetaan myös ennenaikaisesta eläköitymisestä aiheutuviin kustannuksiin.

16 12 TYHY-toiminta Vuonna 2010 toimintansa aloittanut TYHY-ryhmä kokoontui 4 kertaa vuonna TYHY-ryhmässä käsiteltiin mm. seuraavia asioita: talouden tervehdyttäminen/yhteistoimintaneuvottelut henkilöstösäästöistä, henkilöstöja koulutussuunnitelma, tasa-arvo- ja työhyvinvointiohjelma, kuntarakenne-, kuntalaki- ja sote-uudistus, työkykyä ylläpitävän toiminnan suunnittelu ja seuranta. Lisäksi jokaisessa TYHY-ryhmän kokouksessa eri hallintokuntien edustajat kertovat ajankohtaiset kuulumiset omista hallintokunnistaan. Lisäksi käydään läpi työsuojelupäällikön keräämät poikkeavuusilmoitukset. 10 KUSTANNUSTIETOJA Vesilahden kunnassa maksettiin vuonna 2013 sosiaaliturvamaksun alaisia palkkoja yhteensä 6,9 miljoonaa euroa, kun vastaava luku vuonna 2012 oli 9,5 miljoonaa euroa. Ero johtuu henkilöstön vähentymisestä soten yhteistoiminta-alueen myötä. Henkilöstön koulutuksista ja erilaisista poissaoloista aiheutui vuonna 2013 palkkakustannuksia seuraavasti (luvut eivät sisällä sivukuluja ja suluissa on vastaava luku vuoden 2012 osalta): Koulutus ( ) euroa Lomat ( ) euroa Perhevapaat ( ) euroa ASLAK-kuntoutus 381 ( 2 997) euroa Sairauspoissaolot ( ) euroa Työtapaturmat ( 2 715) euroa Muut KVTES:n mukaiset palkalliset poissaolot ( ) euroa Muut KVTES:n mukaiset palkalliset poissaolot sisältävät mm. opettajien VESO-päivät, lastentarhanopettajien VES-päivät sekä luottamusmieskoulutuksista ja ylityövapaista johtuvat poissaolot.

17

18

19 SELVITYS TARKASTUSLAUTAKUNNALLE VUODEN 2013 VANHUSTEN PALVELUIDEN MENOJEN YLITYKSIIN Vanhusten palvelujen menot ylittyivät vuonna 2013 yhteensä euroa Selittäviä tekijöitä ylityksille: Pirkkalan yhteistoiminta-alueen vanhusten palveluissa ylittyivät sijaismäärärahat erityisesti pitkäaikaishoidossa ja tehostetussa palveluasumisessa, mutta myös kotipalvelussa. Ylitykset olivat yhteensä noin euroa. Sijaismäärärahat oli alun perin budjetoitu liian pieniksi. Lisäksi Vesilahden pitkäaikaishoito on ollut vuonna 2013 Länsi- ja Sisä-Suomen aluehallintoviraston tarkkailussa henkilöstömitoituksen vuoksi. Sijaisia on ollut pakko ottaa, jotta henkilöstömitoitus on riittävä. Avi teki uuden tarkastuskäynnin 3/2014 ja henkilöstömitoitus on selvitetty jälleen. Avin lausuntoa odotellaan kesäkuussa Vesilahden kunnan talouden tasapainotusohjelman mukaan henkilöstömitoitus tulee korjaantumaan, kun pitkäaikaishoidon ja tehostetun palveluasumisen asukaspaikkoja vähennetään avin ohjeiden mukaisesti. Omaishoidontuen keskitetyt palvelut ylittyivät noin euroa, koska Vesilahdessa tehtiin uusia omaishoidontuen päätöksiä huomattavasti arvioitua enemmän. Puhtaanapitopalvelut ylittyivät noin euroa osittain Vesilahden kunnan sisäisen laskutuksen johdosta. Muita ylityksiä vuonna 2013 oli ATK-palveluissa, ennakoimattomia menoeriä eri ohjelmien integraation johdosta yhteistoiminta-alueeseen siirtymisen myötä. Asiakasmaksutuotoissa oli alitusta vanhusten palveluissa. Kotihoidon osalta tätä selittää siirtyminen käyntiperusteisesta laskutuksesta aikaperusteiseen laskutukseen. Vuodelta 2012 Vesilahden kunnan vanhusten palvelujen henkilöstön lisä- ylityö yms. korvauksia yhteensä noin euroa tuli maksuun vuonna 2013 ja ne näkyvät vuoden 2013 tilinpäätöksessä. Samoin Tampereen Aterian joulukuun 2012 ateriapalvelun lasku noin euroa tuli maksuun vuonna 2013 siten, että se ei ehtinyt vuoden 2012 tilinpäätökseen. Kaiken kaikkiaan erilaisia menoja vuodelta 2012 tuli vielä maksuun vuonna 2013 aika tavalla siten, että ne eivät ehtineet vuoden 2012 tilinpäätökseen. Vesilahdessa Pirkko Partanen Sosiaali- ja terveystoimen johtaja

20 VESILAHDEN KUNTA PÖYTÄKIRJA 3/2014 Tekninen lautakunta VASTINE TILINTARKASTUSKERTOMUKSEEN 2013 Tilintarkastuskertomuksessa 2013 (liite) tarkastuksen tuloksissa mainitaan mm. että vuoden 2013 talousarvion sitovien määrärahojen olennainen ylitys tapahtui teknisen hallinnon kohdalla (toimintamenojen ylitys talousarvioon nähden /17,9 %, tilivelvollinen tekninen lautakunta ja kunnaninsinööri), sekä kiinteistötoimen kohdalla (toimintamenojen ylitys muutettuun talousarvioon nähden /11 %, tilivelvollinen tekninen lautakunta, kunnaninsinööri ja kunnanrakennusmestari). Näistä olennaisista ylityksistä pyydetään selvitystä tilivelvollisilta. Asiaa käsiteltiin jo teknisen lautakunnan kokouksessa ( 15), kun esiteltiin tilinpäätöstä vuodelta 2013 ja toimintakertomustekstiä. Liitteessä on selvitys keskeisistä määrärahaja tavoitepoikkeamista sekä niiden syyt. Lisäksi todetaan, että teknisen lautakunnan kokouksessa ( 27) käsiteltiin vuoden 2013 budjetin lisämäärärahatarpeita. Teknisessä toimistossa oli havaittu, että budjetissa myönnetyt määrärahat eivät tule riittämään koko vuotta, koska budjettia oli jo jouduttu rajusti leikkaamaan. Lisämäärärahatarpeet kohdistuivat erityisesti kiinteistöjen lämmityksiin, sisäilmatutkimuksiin ja välttämättömiin korjaustoimenpiteisiin, jotka olivat tulleet vaatimuksina käyttäjien tahoilta (liite). Teknistä lautakuntaa oli kuitenkin ohjeistettu jättämään asia pöydälle ja odottamaan kiinteistötyöryhmän loppuraportin valmistumista. Muutostalousarvio oli lautakunnassa , mutta siinä oli vain aivan akuuteimmat lisärahatarpeet. Teknisen lautakunnan kokouksessa (54 ) kunnanrakennusmestari Harri Pitkämäki esitti lautakunnalle oman yhteenvetonsa talousarvion toteumasta ja rahojen riittävyydestä. Selvityksen mukaan huoltoihin tarvittavien ostopalveluihin ja materiaalikuluihin tarvittaviin ostopalveluihin ja materiaalihankintoihin loppuivat rahat talousarviosta Tämän jälkeen ei ole pystytty enää huoltamaan kiinteistöjä asianmukaisesti. Ehdotus Kunnaninsinööri Tekninen lautakunta toteaa, että toiminnan jatkuvuuden kannalta määrärahan ylitykset ovat olleet välttämättömiä. Kyseisen teknisen lautakunnan pöytäkirja on annettu kunnanhallitukselle tiedoksi, mutta siinä esitettyihin huoliin ei saatu vastauksia. Tietenkin loppuvuodesta olisi pitänyt laatia vielä uusi muutostalousarvio, jossa lisämäärärahatarpeet olisi uudelleen käsitelty. Päätös Päätösehdotus hyväksyttiin yksimielisesti. Pöytäkirjan tarkastajat:

21

22

23

24

25

26

27

28

29

30

31

32

33

34

35 LISÄTALOUSARVIO 2014 KOHDE SUMMA SELITE LISÄYS POISTO Ahtialan koulu 4000, ,00 Veden suodatin 1711 Ala-aste kk 45000,00 Toteutetut korjaukset (INVEST.) 25000,00 Toteutetut purkutyöt ,00 Toteutettavat korjaukset (INVEST.) 30000,00 Toteutettavat purkutyöt 1712 Yläaste 6500,00 Atex- tutkimus 1731 Narvan koulu, puukoulu 6500,00 Sisäremontti 1732 Narvan monitoimitalo 6500,00 Atex- tutkimus 1750 Ylämäen koulu 5000,00 Sisäremontti 1751 Ylämäen liikuntahalli 15000,00 Ilmastoinnin korjaus Kurkiniityn pvk 11000,00 Lämmöntuottolaitteisto 14000,00 Pihavarusteet 1809 Paloasema, vanha 6000,00 Sisäremontti 1817 Varasto 15000, ,00 Pihan siivous 1819 Palveluasuntola, kk ,00 Lisärakentaminen 1820 Palveluasuntola, Narva 10000,00 Sisäilmatutkimus 40000,00 Sprinklerijärjestelmä 1821 Satumetsän päiväkoti 7000,00 Sisäremontti 1823 Peiponpellon pvk 18000, ,00 Piha-aita 5000,00 Sisäremontti 1824 Posteljooni pvk 4000,00 Pihavarusteiden purkaminen 1828 Keskustoimisto 32000, ,00 Sisäremontti 1829 Sosiaalitoimisto 90000, ,00 Sisäremontti 8700 Rakennuskaavatiet 30000,00 Kaavateiden päällystäminen YHTEENSÄ , ,00 EROTUS ,00 Lisäys sarakkeessa on tekniseltä lautakunnalta haettu lisämääräraha. Palveluasuntola kk osalta on varattuna uudisrakentamiseen ,00 perintörahaa. Poisto sarakkeessa on punaisella ne summat mitkä tekninen lautakunta poisti muutostalousarvioesityksestä ja mustalla ne investoinnit jotka on poistettu säästösyistä. Kirkonkylän ala-ateen kustannukset jakaantuvat seuravasti: Investoinnit: ,00 Purkutyöt: 55000,00

36 Raami koko kunta Tuloslaskelma 922 Vesilahti KV TA2014 Talouden tasapainotus TA 2014 yhteensä raami Toimintatuotot Toimintakulut Toimintakate Verotulot Valtionosuudet Rahoitustuotot ja -kulut Vuosikate Poistot ja arvonalentumiset Tilikauden tulos Poistoeron muutos Tilikauden ylijäämä (alij.)

37 Raami lautakunnat Tuloslaskelma Talouden TA 2014 Vaalit KV TA2014 tasapainotus yhteensä raami Toimintatuotot Toimintakulut Toimintakate Talouden TA 2014 Tarkastuslautakunta KV TA2014 tasapainotus yhteensä raami Toimintatuotot Toimintakulut Toimintakate Talouden TA 2014 Kunnanhallitus KV TA2014 tasapainotus yhteensä raami Toimintatuotot Toimintakulut Toimintakate Talouden TA 2014 Kasvatus- ja opetusltk KV TA2014 tasapainotus yhteensä raami Toimintatuotot Toimintakulut Toimintakate Talouden TA 2014 Hyvinvointiltk KV TA2014 tasapainotus yhteensä raami Toimintatuotot Toimintakulut Toimintakate Talouden TA 2014 Tekninen ltk KV TA2014 tasapainotus yhteensä raami Toimintatuotot Toimintakulut Toimintakate Talouden TA 2014 Rakennus- ja ymp. ltk KV TA2014 tasapainotus yhteensä raami Toimintatuotot Toimintakulut Toimintakate Talouden TA 2014 Yhteensä KV TA2014 tasapainotus yhteensä raami Toimintatuotot Toimintakulut Toimintakate Kasvatusltk:n ta2014 luvuista vähennetty kirjasto- ja kulttuuritoimen luvut ja siirretty ne hyvinvointiltk:n lukuihin liikunta- ja nuorisotoimen lukujen kanssa. Talouden tasapainotusohjelman säästö euroa, joka kohdistuu elinkeino- (ml. matkailutoimi), kirjasto-, kulttuuri-, liikunta- ja nuorisotoimeen, on raamissa kohdennettu vain kunnanhallituksen vastuualueeseen. Jako kunnanhallituksen ja hyvinvointilautakunnan välillä voidaan tehdä vasta, kun tarkemmat suunnitelmat toimenkuvien uudistamisesta on tehty. Säästötoimenpiteistä palkattomat virka- ja työvapaat sekä lomarahat on jaettu raamissa kevään 2014 mukaisilla prosenttiosuuksilla lautakunnille. Koulutusmäärärahasäästöt on jaettu hallintokunnille henkilökunnan määrän suhteessa. Sairauspoissaolojen säästötavoite vuonna 2016 on merkitty kokonaisuudessaan kunnanhallituksen alle.

38 Rakennus- ja ympäristölautakunta / 21 Tekninen lautakunta / 18 Kunnanhallitus / 93 Kunnanvaltuusto / 36 TEKNISEN TOIMEN PÄÄVASTUUALUEEN JOHTOSÄÄNTÖ 1 Toiminta-ajatus Teknisen toimen tehtävänä on teknisten palvelujen tuottaminen ja ylläpitäminen sekä kuntalaisille että oman organisaation käyttöön taloudellisesti ja laadukkaasti. 2 Teknisen toimen lautakunnat ja niiden toimialueet sekä lautakuntien jäsenmäärä ja esittely A. Tekninen lautakunta Teknisen lautakunnan toimialueena on kunnan toimesta tapahtuva rakennuttaminen, rakentaminen sekä kunnossapito- ja käyttötehtävät. Lisäksi toimialue sisältää elinympäristön kehittämiseen, kaavoitukseen sekä aluepelastuslaitoksen toimialaan liittyvät asiat. Aluepelastuslaitoksen toimialaan kuuluvat palo- ja pelastustoiminta, väestönsuojelu ja öljyvahinkojen torjunta. Lautakunnassa on seitsemän jäsentä ja kullakin henkilökohtainen varajäsen. Esittelijänä toimii osastopäällikkö (kunnaninsinööri). Esittelijän ollessa esteellinen tai estynyt toimii esittelijänä se henkilö, jonka tehtävänä on muutoinkin toimia kunnaninsinöörin sijaisena. Kunnaninsinöörin sijaisena toimii ensisijaisesti kunnanrakennusmestari ja hänen olleessaan estynyt rakennustarkastaja. Kunnanrakennusmestarin sijaisena toimii ensisijaisesti kunnaninsinööri ja hänen ollessaan estynyt rakennustarkastaja. Rakennustarkastajan sijaisena toimii ensisijaisesti kunnanrakennusmestari ja hänen ollessaan estynyt kunnaninsinööri. B. Rakennus- ja ympäristölautakunta Rakennus- ja ympäristölautakunta toimii maankäyttö- ja rakennuslain (MRL 132/99) 21 :n tarkoittamana rakennus-valvontaviranomaisena, saman lain167 :n tarkoittamana viranomaisena, kunnan ympäristönsuojelu- ja ympäristölupa-viranomaisena, kunnan leirintäalueviranomaisena sekä Maaaineslain mukaisena lupa- ja valvontaviranomaisena. 1

39 Lautakunnan alaisena toimii rakennustarkastaja, joka huolehtii laissa rakennustarkastajalle säädetyistä tehtävistä sekä ympäristöpäällikkö ja ympäristötarkastajat. Lautakunnassa on seitsemän jäsentä ja kullakin henkilökohtainen varajäsen. Yksityistieasioiden käsittelemiseksi lautakunta valitsee keskuudestaan tiejaoksen. Tiejaokseen kuuluu lautakunnan puheenjohtaja ja kaksi lautakunnan jäsentä, joista toinen voidaan valita myös varajäsenistä. Esittelijänä lautakunnan ja tiejaoksen kokouksissa toimii rakennustarkastaja. Esittelijän ollessa esteellinen tai estynyt, toimii esittelijänä se henkilö, jonka tehtävänä on muutoinkin toimia rakennustarkastajan sijaisena. 3 Lautakuntien ratkaisuvalta A. Tekninen lautakunta 1. Määrää vene -, toripaikka ym. vastaavat maksut, noudattaen niitä ohjeita, joita kunnanhallitus mahdollisesti on antanut. 2. Päättää kunnan omistamien viljely- ja virkistyskäyttöön tarkoitettujen maa-alueiden vuokralle antamisesta ja ottamisesta, noudattaen niitä ohjeita, joita kunnanhallitus mahdollisesti on antanut. 3. Päättää yleisten alueiden mm. kaavateiden käyttöä koskevat asiat. 4. Päättää suunnittelusopimuksista, kun sopimushinta ei ylitä ,- euroa. 5. Päättää urakkasopimuksien tekemisestä, kun hinta ei ylitä ,- euroa. 6. Hyväksyy rakennustöiden pääpiirustukset, lopullisen kustannusarvion ja työselityksen yhteistyössä käyttäjäpäävastuualueen kanssa rakennushankkeille, joiden kokonaiskustannukset eivät ylitä ,- euroa. 7. Päättää rakennustöiden rakentamisen suoritustavasta ja työn aloittamisen ajankohdasta noudattaen valtuuston hyväksymää huonetilaohjelmaa, kunnallisteknisten töiden rakennusohjelmaa, rakennuspiirustuksia ja alustavaa kustannusarviota, rakennustapaselitystä sekä valtuuston muutoin antamia ohjeita. 8. Osallistuu asemakaavojen valmisteluun. 2

40 9. Luovuttaa rakennuskaavatiet yleiseen käyttöön. 10. Päättää hallinnonalansa hankinnoista, ellei tehtävää ole jätetty viranhaltijalle. Hankinnat eivät koske talousarvion investointiosaan merkittyjä irtaimistohankintoja. 11. Valitsee rakennusmestarin ja muut teknisen lautakunnan alaiset vakituiset viranhaltijat. Kunnanvaltuusto valitsee kunnaninsinöörin. 12. Vastaa kunnan järjestämästä jätteen hyödyntämisestä ja käsittelystä. 13. Vastaa siitä, että kunnalle säädetty velvollisuus järjestää jätteen hyödyntäminen ja käsittely tulee hoidettua, vaikka jätehuolto osittain tai kokonaan olisi annettu muun yhteisön tai yksityisen yrittäjän hoidettavaksi. 14. Toimii yhteistyötahona Tampereen aluepelastuslaitokseen. B. Rakennus- ja ympäristölautakunta 1. Päättää MRL 137 mukaisesti suunnittelutarveratkaisusta. 2. Päättää MRL 158 mukaisesta rakennusrasitteen perustamisesta, poistamisesta ja muuttamisesta. 3. Päättää MRL 159 mukaisesti asemakaavan edellyttämästä rasitteesta. 4. Päättää MRL 161 mukaisesti yhdyskuntateknisten laitteiden sijoittamisesta. 5. Päättää MRL 162 mukaisesti yhdyskuntateknisten laitteiden muuttamisesta ja poistamisesta. 6. Päättää MRL 164 mukaisesti kiinteistöjen yhteisjärjestelyistä. 7. Antaa MRL 165 mukaisesti vedenjuoksusta johtuvan haitan korjaamis- tai poistamismääräyksen. 8. Päättää MRL 166 mukaisesti rakennuksen kunnossapitovelvoitteen asettamisesta, purkumääräyksestä, käyttökiellosta ja ympäristön siistimismääräyksestä. 9. Päättää MRL 167 mukaisesti korttelialueen järjestelyistä. 10. Päättää MRL 168 mukaisesti kevyen rakennelman/ pienehkön laitoksen muuttamisesta tai poistamisesta. 3

41 11. Antaa MRL 170 mukaisesti rakennustyön loppuunsaattamismääräyksen. 12. Päättää kunnan toimivallassa olevasta MRL 171 :n mukaisesta poikkeuslupahakemuksesta sekä antaa kunnan lausunnon valituksesta sekä hakemuksesta, milloin päätösvalta on ELY - keskuksella. 13. Päättää MRL 180 mukaisesti keskeyttämispäätöksen pysyttämisestä. 14. Suorittaa MRL 181 mukaisesti rakennustuotteiden markkinavalvontaa kunnassa. 15. Päättää MRL 182 mukaisesti uhkasakon tai teettämisuhan asettamisesta. 16. Käsittelee MRL 187 mukaisesti oikaisuvaatimukset. 17. Päättää MRL 190 mukaisesti valituksen tekemisestä hallintooikeuden kumoamis- tai muuttamispäätöksestä. 18. Antaa KiiML 35 mukaisesti kunnan suostumuksen lohkomiseen rak. kieltoalueella. 19. Antaa KiiML 36 mukaisesti kunnan suostumuksen lohkomiseen rantavyöhykkeellä tai ranta-alueen suunnittelutarvealueella. 20. Antaa lausunnot kunnanhallitukselle yleis-, asema- ja rantaasema-kaavaehdotuksista. 21. Ratkaisee luonnonsuojelulain mukaan kunnalle kuuluvat asiat ja antaa kunnan puolesta lausunnot luonnonsuojelulain mukaisista hakemuksista. 22. Antaa kunnan puolesta lausunnot moottorikäyttöisen ajoneuvon käyttöä maastossa koskevista ja vesiliikennelain mukaisista kielto- ja rajoitushakemuksista. 23. Päättää tielautakunnalle yksityistielain mukaisesti määrätyistä asioista. Yksityistielain 52 mukaisista asioista päättää tiejaos. 24. Päättää liikennemerkkien asettamisesta yksityisteille. 25. Päättää yksityisteiden kunnossapidon vuosi- ja kohdeavustuksista. 26. Päättää MRL 171 :n mukaisesti säädetyistä tai sen nojalla annetuista rakentamista tai muuta toimenpidettä koskevista säännöksistä, määräyksistä, kielloista ja muista rajoituksista. 4

42 27. Päättää lautakunnan alaisena toimivan henkilöstön kouluttamisesta. 28. Antaa kunnan puolesta lausunnot ympäristösuojelulain mukaisista ympäristölupahakemuksista. 29. Päättää Postilain 44 :n mukaiset oikaisuvaatimukset postilaatikon sijoittamisesta 30. Ratkaisee MRL:n 161 a :n mukaiset veden johtamista ja ojittamista koskevat asiat 4 Viranhaltijoiden ratkaisuvalta Sen lisäksi mitä hallintosäännössä säädetään on viranhaltijoilla ratkaisuvaltaa seuraavissa asioissa: A. Kunnaninsinööri Vastuualueena teknisen toimen osastopäällikön tehtävät, kunnallistekniikka, maa-alueet sekä teknisen toimen investoinnit. 1. Päättää suunnittelu- ja urakkasopimuksissa sekä työohjelmissa kustannusvaikutuksiltaan pienistä muutoksista, jotka eivät vaikuta hankkeiden toiminnallisuuteen. 2. Päättää kiireellisten korjaustöiden suorittamisesta, mikäli vahingon estäminen tai toiminnan turvaaminen sitä edellyttävät. 3. Määrää ja maksuun panee kunnanvaltuuston hyväksymän taksan mukaiset viemärilaitoksen käyttömaksut ja vesilaitoksen maksut. 4. Valmistelee ja hyväksyy kunnan puolesta taksan mukaiset vesihuoltolaitoksen ja viemärilaitoksen liittymissopimukset. 5. Päättää suunnittelusopimuksista, hankinnoista ja työurakoista, joiden arvo ei ylitä euroa. 6. Antaa luvan kunnan hallitsemalla katualueella ja/tai muulla yleisellä alueella suoritettavaan kaivamiseen sekä johtojen, laitteiden ja rakenteiden sijoittamiseen. 7. Päättää irtaimen omaisuuden myymisestä toimialallaan, milloin omaisuuden arvo on alle 2000, vuokrauksesta tai muusta käytettäväksi luovuttamisesta, sekä kunnan kiinteistöjen hoitoon liittyvästä perkaus- ym. puustosta. 8. Vastaa vesi- ja viemärilaitoksen toiminnasta (ei kunnossapidosta). 5

43 9. Hyväksyy vastuualueensa tositteet ja laskut. 10. Antaa naapurille suostumuksen rakennuksen tai muun lupaa vaativan rakennelman tai laitteen sijoittamiselle lähemmäksi kunnan omistamaa maata kuin mitä lainsäädännössä ja sen nojalla annetuissa määräyksissä määrätään. 11. Edustaa kuntaa maanmittaustoimiston tekemissä toimituksissa, varahenkilönä kunnanrakennusmestari ja hänen estyneenä ollessaan rakennustarkastaja. 12. Suorittaa vesi- ja viemärilaitoksen toiminta-alueella tarvittavat kiinteistön vesi- ja viemärilaitteiden tarkastukset. 13. Valitsee viranhaltijoiden sijaiset, myöntää vuosilomat ja virkavapaudet. 14. Päättää henkilöstönsä kouluttamisista. 15. Toimii yhteyshenkilönä Tampereen aluepelastuslaitokseen. B. Kunnanrakennusmestari Vastuualueenakunnan kiinteistöjen ja yleisten alueiden isännöinti ja hoito. 1. Päättää toimialansa huolto- ja kunnossapitotehtävistä. 2. Toimii vastuualueensa esimiehenä. 3. Päättää kiireellisten korjaustöiden suorittamisesta, mikäli vahingon estäminen tai toiminnan turvaaminen sitä edellyttävät. 4. Päättää, ottaen huomioon työllisyyslainsäädännön ja työvoimaviranomaisten asettamat rajoitukset, työllistettävien työntekijöiden (mukaan lukien työllisyysmäärärahoin palkattavat) ottamisesta ja erottamisesta sekä muistakin työsuhdetta koskevista asioista siltä osin kuin niitä ei ole annettu muille toimielimille. 5. Vastaa vesi- ja viemärilaitoksen kunnossapidosta. 6. Vastaa kaavateiden kunnossapidosta. 7. Päättää ammattimiesten toimipisteet. 8. Valitsee työntekijöiden sijaiset. 9. Myöntää työntekijöiden vuosilomat. 6

44 10. Myöntää sellaisen virkavapauden ja työloman, jonka saamiseen viranhaltijalla ja työntekijällä on ehdoton oikeus säännösten perusteella. 11. Myöntää palkattoman virkavapauden hallintosäännön mukaisesti. 12. Määrää tarvittaessa lisä-, yli-, lauantai- ja sunnuntaityöhön sekä varallaoloon. 13. Päättää henkilöstönsä kouluttamisesta. 14. Päättää vastuualueensa hankinnoista lautakunnan määräämissä rajoissa. 15. Hyväksyy vastuualueensa tositteet ja laskut. 16. Valmistelee ja määrittää sisäiset vuokrat. 17. Toimii korjausneuvojana ja päättää korjausavustusten myöntämisestä. 18. Valmistelee ja päättää kiinteistön hoitoon liittyvät sopimukset ulkopuolisten tahojen kanssa. C. Rakennustarkastaja 1. Päättää MRL 122 mukaisesti vastaavan työnjohtajan ja erityisalojen työnjohtajien hyväksymisestä. 2. Päättää MRL 130 ja 21 mukaisesti rakennus-, toimenpide-, ja purkuluvista. 3. Päättää MRL 130 mukaisesti maisematyöluvista. 4. Päättää MRL 143 mukaisesti luvan voimassaoloajan jatkamisesta. 5. Päättää MRL 144 mukaisesti aloittamisoikeusasioista. 6. Päättää MRL 151 mukaisesti rakennuttajavalvonnan, asiantuntijatarkastuksen ja ulkopuolisen tarkastuksen käyttämisestä. 7. Päättää MRL 163 mukaisesti vähäisten laitteiden sijoittamisesta. 8. Päättää MRL 175 mukaisesti vähäisistä poikkeamisista rakennuslupa-asian yhteydessä. 7

45 9. Päättää MRL 176 mukaisesti tilapäisen rakennuksen lupaasioista. 10. Tekee MRL 180 mukaisesti keskeyttämispäätökset. 11. On MRL 183 :n mukainen tarkastusoikeus valvontatehtävien hoitamiseksi 12. Päättää MRL 186 mukaisesti ilmoituksesta syytteen nostamiseksi. 13. Päättää MRA 84 mukaisesti osoitemerkinnöistä. 14. Hyväksyy hallinnonalansa tositteet ja laskut. D. Ympäristöpäällikkö 1. Ympäristönsuojelulain 83 :n mukainen tiedonsaanti- ja tarkastusoikeus. 2. Ympäristönsuojelulain 89 :n mukainen oikeus kiireellisissä tapauksissa käyttää ympäristönsuojelulain 84 :n (rikkomuksen tai laiminlyönnin oikaiseminen) ja 86 :n (toiminnan keskeyttäminen) mukaista toimivaltaa. 3. Melua ja tärinää aiheuttavan tilapäistä toimintaa koskevan ilmoituksen johdosta tehtävän päätöksen ja määräysten antaminen (YSL 60, 64 ). 4. Poikkeuksellisia tilanteita koskevan ilmoituksen johdosta tehtävän päätöksen ja määräysten antaminen (YSL 62, 64 ). 5. Päättää ympäristölupiin liittyvien vakuuksien hyväksymisestä ja vakuuksien palauttamisesta. 6. Poikkeuksen myöntäminen kunnan ympäristönsuojelumääräysten mukaisesta jätevesien käsittely- ja/tai purkupaikan suojaetäisyydestä. 7. Valmistelee lautakunnalle MRL 161 a :n 2 momentin mukaiset asiat. 8. Jätelain mukainen tiedonsaantioikeus (JL 122 ) ja tarkastusoikeus (JL 123 ). 9. Jätelain mukainen valvonta kunnallisten jätehuoltomääräysten ja jätehuoltomääräysten poikkeamisen osalta (jätehuoltomääräysten 34 ). 8

46 10. Oikeus suorittaa maa-aineslain 14 :n mukaista valvontaa lukuun ottamatta asioita, jotka sisältävät hallinnollisen pakon käyttämistä. 11. Oikeus maa-aineslain 15 :n 1momentin mukaiseen maaainesten ottamisen keskeyttämiseen. 12. Määrää taksan mukaiset maa-ainesten ottamistoiminnan valvonnasta suoritettavat vuotuiset valvontamaksut. 13. Antaa kaavoittajaa kuultuaan kunnan puolesta maaainesasetuksen (926/2005) 4 :n mukaiset lausunnot lupahakemuksessa tarkoitetun ottoalueen sijaitessa toisen kunnan alueella. 14. Tekee kiireellisissä tapauksissa rakennus- ja ympäristölautakunnan toimivaltaan kuuluvissa asioissa ilmoituksen poliisille esitutkintaa varten. F. Ympäristötarkastaja 1. Ympäristönsuojelulain 83 :n mukainen tiedonsaanti- ja tarkastusoikeus. 2. Ympäristönsuojelulain 89 :n mukainen oikeus kiireellisissä tapauksissa käyttää ympäristönsuojelulain 84 :n (rikkomuksen tai laiminlyönnin oikaiseminen) ja 86 :n (toiminnan keskeyttäminen) mukaista toimivaltaa. 3. Melua ja tärinää aiheuttavan tilapäistä toimintaa koskevan ilmoituksen johdosta tehtävän päätöksen ja määräysten antaminen (YSL 60, 64 ). 4. Poikkeuksellisia tilanteita koskevan ilmoituksen johdosta tehtävän päätöksen ja määräysten antaminen (YSL 62, 64 ). 5. Poikkeuksen myöntäminen kunnan ympäristönsuojelumääräysten mukaisesta jätevesien käsittely- ja/tai purkupaikan suojaetäisyydestä. 6. Jätelain mukainen tiedonsaantioikeus (JL122 ) ja tarkastusoikeus (JL 123 ). 7. Jätelain mukainen valvonta kunnallisten jätehuoltomääräysten ja jätehuoltomääräysten poikkeamisen osalta (jätehuoltomääräysten 34 ). 9

47 8. Ratkaisuvalta asioissa, jotka koskevat a) jätehuoltomääräysten mukaista jäteastian tyhjennysvälin muuttamista (jätehuoltomääräys 15 ), b) jätehuoltomääräysten mukaista yhteisen jäteastian käyttökieltoa (jätehuoltomääräys 21 ), c) jätehuoltomääräysten mukaista luvan myöntämistä käymäläjätteen kompostointiin taajaan asutulla alueella (jätehuoltomääräys 3 ). 9. Oikeus suorittaa maa-aineslain 14 :n mukaista valvontaa lukuun ottamatta asioita, jotka sisältävät hallinnollisen pakon käyttämistä. 10. Oikeus maa-aineslain 15 :n 1momentin mukaiseen maaainesten ottamisen keskeyttämiseen. 5 Päätöspöytäkirjat Tämän johtosäännön valtuuksilla tehdyistä viranhaltijapäätöksistä on pidettävä päätöspöytäkirjaa, jotka on esitettävä neljän kuukauden välein lautakunnalle. 10

48 Kunnanhallitus / Kunnanvaltuusto / TEKNISEN TOIMEN PÄÄVASTUUALUEEN JOHTOSÄÄNTÖ 1 Toiminta-ajatus Teknisen toimen tehtävänä on teknisten palvelujen tuottaminen ja ylläpitäminen sekä kuntalaisille että oman organisaation käyttöön taloudellisesti ja laadukkaasti. 2 Teknisen toimen organisaatio, toimialueet sekä toimielinten jäsenmäärä ja esittely A. Kunnanhallituksen alainen tekninen jaosto Teknisen toimialueena on kunnan toimesta tapahtuva rakennuttaminen, rakentaminen sekä kunnossapito- ja käyttötehtävät. Lisäksi toimialue sisältää elinympäristön kehittämiseen ja aluepelastuslaitoksen toimialaan liittyvät asiat. Aluepelastuslaitoksen toimialaan kuuluvat palo- ja pelastustoiminta, väestönsuojelu ja öljyvahinkojen torjunta. Jaostossa on neljä - viisi jäsentä ja kullakin henkilökohtainen varajäsen. Jaoston jäsenet ja varajäsenet valitsee kunnanvaltuusto. Esittelijänä toimii kunnanrakennusmestari. Esittelijän ollessa esteellinen tai estynyt toimii esittelijänä se henkilö, jonka tehtävänä on muutoinkin toimia kunnanrakennusmestarin sijaisena. Kunnanrakennusmestarin sijaisena toimii ensisijaisesti tarkastusmestari ja hänen olleessaan estynyt rakennustarkastaja. Tarkastusmestarin sijaisena toimii ensisijaisesti kunnanrakennusmestari ja hänen ollessaan estynyt rakennustarkastaja. Rakennustarkastajan sijaisena toimii ensisijaisesti tarkastusmestari ja hänen ollessaan estynyt kunnanrakennusmestari. B. Rakennus- ja ympäristölautakunta Rakennus- ja ympäristölautakunta toimii maankäyttö- ja rakennuslain (MRL 132/99) 21 :n tarkoittamana rakennusvalvontaviranomaisena, saman lain167 :n tarkoittamana viranomaisena, kunnan ympäristönsuojelu- ja ympäristölupaviranomaisena, kunnan leirintäalueviranomaisena sekä maaaineslain mukaisena lupa- ja valvontaviranomaisena. 1

49 Lautakunnan alaisena toimii rakennustarkastaja, joka huolehtii laissa rakennustarkastajalle säädetyistä tehtävistä sekä ympäristöpäällikkö ja ympäristötarkastajat. Lautakunnassa on seitsemän jäsentä ja kullakin henkilökohtainen varajäsen. Yksityistieasioiden käsittelemiseksi lautakunta valitsee keskuudestaan tiejaoksen. Tiejaokseen kuuluu lautakunnan puheenjohtaja ja kaksi lautakunnan jäsentä, joista toinen voidaan valita myös varajäsenistä. Esittelijänä lautakunnan ja tiejaoksen kokouksissa toimii rakennustarkastaja. Esittelijän ollessa esteellinen tai estynyt, toimii esittelijänä kunnanrakennusmestari. 3 Toimielinten ratkaisuvalta A. Kunnanhallitus 1. Valitsee rakennustarkastajan, kunnanrakennusmestarin, tarkastusmestarin ja muut teknisen toimen alaiset vakituiset viranhaltijat, lukuun ottamatta ammattimiehiä, jotka valitsee tarkastusmestari. 2. Teknisen jaoston päätökset saatetaan kunnanhallitukselle tiedoksi / mahdollista otto-oikeuden käyttämistä varten jaoston kokousta seuraavaan kunnanhallituksen kokoukseen. B. Tekninen jaosto 1. Määrää vene -, toripaikka ym. vastaavat maksut, noudattaen niitä ohjeita, joita kunnanhallitus mahdollisesti on antanut. 2. Päättää kunnan omistamien viljely- ja virkistyskäyttöön tarkoitettujen maa-alueiden vuokralle antamisesta ja ottamisesta, noudattaen niitä ohjeita, joita kunnanhallitus mahdollisesti on antanut. 3. Päättää yleisten alueiden mm. kaavateiden käyttöä koskevat asiat. 4. Päättää suunnittelusopimuksista, kun sopimushinta ei ylitä ,- euroa. 5. Päättää urakkasopimuksien tekemisestä, kun hinta ei ylitä ,- euroa. 6. Hyväksyy rakennustöiden pääpiirustukset, lopullisen kustannusarvion ja työselityksen yhteistyössä käyttäjäpäävastuualueen 2

50 kanssa rakennushankkeille, joiden kokonaiskustannukset eivät ylitä ,- euroa. 7. Päättää rakennustöiden rakentamisen suoritustavasta ja työn aloittamisen ajankohdasta noudattaen valtuuston hyväksymää huonetilaohjelmaa, kunnallisteknisten töiden rakennusohjelmaa, rakennuspiirustuksia ja alustavaa kustannusarviota, rakennustapaselitystä sekä valtuuston muutoin antamia ohjeita. 8. Luovuttaa rakennuskaavatiet yleiseen käyttöön. 9. Päättää hallinnonalansa hankinnoista, ellei tehtävää ole jätetty viranhaltijalle. Hankinnat eivät koske talousarvion investointiosaan merkittyjä irtaimistohankintoja. 10. Vastaa kunnan järjestämästä jätteen hyödyntämisestä ja käsittelystä. 11. Vastaa siitä, että kunnalle säädetty velvollisuus järjestää jätteen hyödyntäminen ja käsittely tulee hoidettua, vaikka jätehuolto osittain tai kokonaan olisi annettu muun yhteisön tai yksityisen yrittäjän hoidettavaksi. 12. Toimii yhteistyötahona Tampereen aluepelastuslaitokseen. C. Rakennus- ja ympäristölautakunta 1. Päättää MRL 137 mukaisesti suunnittelutarveratkaisusta. 2. Päättää MRL 158 mukaisesta rakennusrasitteen perustamisesta, poistamisesta ja muuttamisesta. 3. Päättää MRL 159 mukaisesti asemakaavan edellyttämästä rasitteesta. 4. Päättää MRL 161 mukaisesti yhdyskuntateknisten laitteiden sijoittamisesta. 5. Päättää MRL 162 mukaisesti yhdyskuntateknisten laitteiden muuttamisesta ja poistamisesta. 6. Päättää MRL 164 mukaisesti kiinteistöjen yhteisjärjestelyistä. 7. Antaa MRL 165 mukaisesti vedenjuoksusta johtuvan haitan korjaamis- tai poistamismääräyksen. 8. Päättää MRL 166 mukaisesti rakennuksen kunnossapitovelvoitteen asettamisesta, purkumääräyksestä, käyttökiellosta ja ympäristön siistimismääräyksestä. 9. Päättää MRL 167 mukaisesti korttelialueen järjestelyistä. 3

51 10. Päättää MRL 168 mukaisesti kevyen rakennelman/ pienehkön laitoksen muuttamisesta tai poistamisesta. 11. Antaa MRL 170 mukaisesti rakennustyön loppuunsaattamismääräyksen. 12. Päättää kunnan toimivallassa olevasta MRL 171 :n mukaisesta poikkeuslupahakemuksesta sekä antaa kunnan lausunnon valituksesta sekä hakemuksesta, milloin päätösvalta on ELY - keskuksella. 13. Päättää MRL 180 mukaisesti keskeyttämispäätöksen pysyttämisestä. 14. Suorittaa MRL 181 mukaisesti rakennustuotteiden markkinavalvontaa kunnassa. 15. Päättää MRL 182 mukaisesti uhkasakon tai teettämisuhan asettamisesta. 16. Käsittelee MRL 187 mukaisesti oikaisuvaatimukset. 17. Päättää MRL 190 mukaisesti valituksen tekemisestä hallintooikeuden kumoamis- tai muuttamispäätöksestä. 18. Antaa KiiML 35 mukaisesti kunnan suostumuksen lohkomiseen rak. kieltoalueella. 19. Antaa KiiML 36 mukaisesti kunnan suostumuksen lohkomiseen rantavyöhykkeellä tai ranta-alueen suunnittelutarvealueella. 20. Antaa lausunnot kunnanhallitukselle yleis-, asema- ja rantaasema-kaavaehdotuksista. 21. Ratkaisee luonnonsuojelulain mukaan kunnalle kuuluvat asiat ja antaa kunnan puolesta lausunnot luonnonsuojelulain mukaisista hakemuksista. 22. Antaa kunnan puolesta lausunnot moottorikäyttöisen ajoneuvon käyttöä maastossa koskevista ja vesiliikennelain mukaisista kielto- ja rajoitushakemuksista. 23. Päättää tielautakunnalle yksityistielain mukaisesti määrätyistä asioista. Yksityistielain 52 mukaisista asioista päättää tiejaos. 24. Päättää liikennemerkkien asettamisesta yksityisteille. 25. Päättää yksityisteiden kunnossapidon vuosi- ja kohdeavustuksista. 4