Kevyen liikenteen laskentojen kehittäminen Esiselvitys

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Kevyen liikenteen laskentojen kehittäminen Esiselvitys"

Transkriptio

1 LIIKENNE- JA VIESTINTÄMINISTERIÖN MIETINTÖJÄ JA MUISTIOITA B 30/2003 Kevyen liikenteen laskentojen kehittäminen Esiselvitys Liikenne- ja viestintäministeriö Helsinki, 2003

2 ESIPUHE Tämä esiselvitys on ensimmäinen vaihe projektia Kevyen liikenteen laskentojen kehittäminen. Esiselvityksessä on selvitetty kevyen liikenteen tietotarpeet eri tasoilla ja määritelty menetelmiä, joilla tietoja kevyen liikenteen määristä voidaan hankkia tietotarpeiden täyttämiseksi. Selvitystyö on osa JALOIN-projektia. Tietotarpeita ja menetelmiä selvitettiin haastatteluin sekä järjestämällä seminaari, johon kutsuttiin sidosryhmien edustajia. Työryhmän puheenjohtajana on toiminut Ulla Priha Tiehallinnosta. Muut työryhmän jäsenet ovat olleet Harri Uusnäkki ja Riitta Viren liikenne- ja viestintäministeriöstä sekä Reijo Prokkola Tiehallinnosta. Selvitystyöstä on vastannut Tieliikelaitoksen Konsultointi, josta työhön ovat osallistuneet Harri Vitikka, Nina Mähönen ja Kimmo Saastamoinen. Tampereen teknillisestä yliopistosta työhön on osallistunut Hanna Kalenoja. Helsingissä 1 päivänä joulukuuta 2003 Kari Korpela Ylitarkastaja

3 SISÄLLYSLUETTELO 1 TYÖN LÄHTÖKOHDAT JA TAVOITTEET TIETOTARPEIDEN SELVITTÄMINEN Yleistä Haastatteluissa ja tutkimuksissa esiin tulleet tietotarpeet Kevyen liikenteen määriin ja kulkutapaosuuksiin liittyvät tietotarpeet Kevyen liikenteen matkoihin liittyvät tietotarpeet Kevyen liikenteen määrien vaihtelutekijöihin liittyvät tietotarpeet Kevyen liikenteen verkkoon ja väyliin liittyvät tietotarpeet Potentiaalisiin käyttäjämääriin ja matkatuotoksiin liittyvät tietotarpeet Muut tietotarpeet Tutkimusohjelmat ja niiden kehittämistavoitteet Kevyen liikenteen tutkimusohjelma JALOIN-hanke VAHA Laitosyhtenäiset tiedot -projekti ECMT YLEISTIETOA PYÖRÄILYN JA JALANKULUN LUONTEESTA Kevyen liikenteen matkatuotokset ja matkojen kysyntä Matkat ja osamatkat Väestöryhmäkohtaiset erot Matkojen tarkoitus Alueelliset erot Henkilöauton omistuksen vaikutus Maankäyttötyypit ja toiminnot jalankulku- ja pyöräilytuotosten selvittämisessä Jalankulku- ja pyöräilymatkojen ominaisuudet ja vaihtelutekijät Matkojen pituus, nopeus ja matka-aika Reitin valinta Kevyen liikenteen tuntivaihtelu Kevyen liikenteen vuodenaikavaihtelu Kevyen liikenteen sääriippuvuus Polkupyörien omistus LIIKENNEMALLIT JA PAIKKATIETOJEN HYÖDYNTÄMINEN Yleistä Esimerkkejä kevyen liikenteen malleista Pääkaupunkiseudun EMME/2 polkupyöräliikennemalli (KÄPY) Paikkatietojen hyödyntäminen kevyen liikenteen määrien arvioinnissa... 48

4 5 KEVYEN LIIKENTEEN LASKENNAT JA TUTKIMUKSET Poikkileikkauslaskentamenetelmät Kevyen liikenteen käsinlaskennat Koneelliset kevyen liikenteen laskennat Kevyen liikenteen koneellisten laskentojen kehittäminen Kevyen liikenteen laskennat kaupunkien katuverkoilla Kevyen liikenteen määrien arviointi haastattelujen ja kyselyjen avulla Kevyen liikenteen määrien arviointi pyöräpysäköintilaskentojen avulla JOHTOPÄÄTÖKSET JA KEHITTÄMISTARPEET Yleistä Haastattelu- ja kyselytutkimukset Kevyen liikenteen laskennat ja laskentatietojen kerääminen Jatkuvat laskennat Otoslaskennat Kevyen liikenteen mallintaminen ja paikkatietojen hyödyntäminen Kevyen liikenteen verkko- ja väylätietojen kehittäminen JATKOTOIMENPITEET Henkilöliikennetutkimuksen (HLT) tietojen kohdentaminen ja käytön tehostaminen Ohje kysely- ja haastattelututkimusten tekemiseen Laskentojen ja laskentatietojärjestelmän kehittäminen Polkupyörälaskentojen laajennuskertoimien määrittely Laskentaohje otoslaskentojen tekemiseksi Ohje paikkatietojen hyödyntämisestä kevyen liikenteen määrien arvioinnissa Kevyen liikenteen väylätietojen kehittäminen... 65

5 8 1 TYÖN LÄHTÖKOHDAT JA TAVOITTEET Kevyen liikenteen tietotarpeet ovat moniulotteiset. Liikennepoliittisella tasolla tarvitaan tietoa kevyen liikenteen edistämishankkeiden vaikutuksista kevyen liikenteen käyttäjämääriin ja - suoritteeseen sekä liikenneturvallisuuteen. Liikennejärjestelmäsuunnittelussa tarvitaan lähtö - määräpaikkatietoa kevyen liikenteen mallintamiseen. Hanketasolla halutaan selvittää hankkeiden tarve ja vaikutukset. Tietoa kevyen liikenteen määrästä ja sen kehityksestä on tällä hetkellä vaihtelevasti. Yksittäiset kaupungit ja kunnat laskevat pyöräilijöiden ja jalankulkijoiden määriä tärkeimmissä kohteissaan. Henkilöliikennetutkimus ja alueelliset liikennetutkimukset tuottavat arvioita kevyen liikenteen suoritteesta. Eri tahojen tiedot eivät useinkaan ole sisällöllisesti ja ajallisesti vertailukelpoisia. Kävelyä ja pyöräilyä koskevien tietojen tuottaminen tuleekin liittää nykyistä kiinteämmin osaksi muuta liikenteen perustilastointia sekä valtakunnallisesti että paikallisesti. Eri tietolähteiden, tärkeimpinä valtakunnallisten ja paikallisten liikennetutkimusten, tulisi olla vertailukelpoista keskenään. Tietojen tulisi myös olla nykyistä helpommin saatavilla, jotta niiden käyttö olisi tehokasta ja tarkoituksenmukaista. Kevyen liikenteen määrien laskeminen ja arvioiminen ei ole aivan yksinkertainen asia. Kevyen liikenteen kausivaihtelut ja muut vaihtelut ovat paljon suurempia kuin autoliikenteessä. Osin tutkimusmenetelmät ovat sovellettavissa perinteisen henkilöauto- ja joukkoliikenteen menetelmistä vain mittakaavaa muuttamalla. Osin sekä kävely että pyöräily edellyttävät selvästi nykyisistä tutkimuslähtökohdista poikkeavia menetelmiä. Sekä kävelyssä että pyöräilyssä liikkumisen säännönalaisuus eroaa selvästi autoliikenteestä ja yksilöllisellä päätöksenteolla, satunnaisuudella ja epäsäännönmukaisuudella on suurempi merkitys. Lisäksi erityisesti kävely on vahvasti sekä ympäristön ominaisuuksista että muista ihmisistä riippuva sosiaalinen ilmiö. Kävely ja pyöräily tarvitsevatkin tuekseen muita liikennemuotoja enemmän laadullisia menetelmiä. Uusista menetelmistä (esim. paikkatiedot, GIS, telematiikka) voidaan tarvittaessa kehittää omat sovelluksensa myös kevyen liikenteen infrastruktuurin kehittämiseen. Hyvä tietämys kävelyn ja pyöräilyn nykyisestä asemasta liikennejärjestelmässä on edellytyksenä kävelyn ja pyöräilyn suosioon tehokkaasti vaikuttavien toimenpiteiden valitsemiselle, oikeisiin kohteisiin ja oikeille kohderyhmille suuntaamiselle sekä toimenpiteiden vaikutusten arvioinnille. Eli kuka, missä, milloin ja mitä tarkoitusta varten liikkuu jalan tai pyörällä. Erilaisten käyttäjä-, matka- ja muiden viiteryhmien tunnistaminen sekä alueellisen vaihtelun tunteminen luo edellytykset arvioida, missä väestöryhmissä, minkälaisilla matkoilla ja millä alueilla on parhaat mahdollisuudet lisätä kävelyä ja pyöräilyä. Myös kävelyn ja pyöräilyn aika-, sää- ja muista olosuhdevaihteluista tarvitaan nykyistä kattavampaa tietoa. Näiden tekijöiden tiedostamisen jälkeen voidaan myös liikennelaskentojen tuloksia yleistää ja laajentaa.

6 9 Tämä esiselvitys on ensimmäinen vaihe 2-vuotista projektia Kevyen liikenteen laskentojen kehittäminen. Esiselvityksen tavoitteena on selvittää eri tahojen kevyen liikenteen tietotarpeet ja määrittää toimintatavat, jolla saadaan vertailukelpoista tietoa kevyen liikenteen määristä ja tunnusluvuista tyydyttämään havaitut tietotarpeet. Esiselvityksen perusteella tehdään päätös siitä, mitä tietoa kevyestä liikenteestä lähdetään hankkimaan ja millä tavalla tiedot hankitaan. Tavoitteena on siten luoda maahan yhtenäinen menettely kevyen liikenteen mittaamiseksi. Esiselvityksessä tavoitteena ei niinkään ole kevyen liikenteen laskentojen kehittäminen. Tärkeimpänä tavoitteena on arvioida, millä tavalla kevyen liikenteen määriä tulisi milläkin tasolla arvioida sekä miten paljon ja millä tavalla varsinaisesta kevyen liikenteen poikkileikkauslaskennasta saadaan lisäarvoa. Kevyen liikenteen laskentojen ja määrien arvioimisen kehittämisen yleisenä tavoitteena on liikennepolitiikan tavoitteiden toteutumisen arviointi. Liikennejärjestelmätason tavoitteena on esimerkiksi selvittää kevyen liikenteen järjestelyjen verkolliset vaikutukset. Hanketasolla tärkeä tavoite on kevyeen liikenteeseen liittyvien tienpidon tuotteiden tarkempi vaikutusten arviointi ja tehokkaampi kohdistaminen. Tällaisia tienpidon tuotteita ovat esimerkiksi kevyen liikenteen väylien ja eritasojen rakentaminen ja hoito. Kevyen liikenteen hankkeiden päätavoitteena on aina liikenneturvallisuuden parantaminen, mikä tukee hyvin yleisiä tienpidon tavoitteita ja linjauksia.

7 10 2 TIETOTARPEIDEN SELVITTÄMINEN 2.1 Yleistä Kevyen liikenteen tietotarpeet voidaan jakaa esimerkiksi valtakunnallisiin, seutu- ja kaupunkikohtaisiin sekä hanketason tietoihin. Tietotarpeet ovat erilaisia eri tasoilla ja hallinnonaloilla. Työssä on selvitetty mitä tunnuslukuja kevyestä liikenteestä tarvitaan eri organisaatiotasojen tietotarpeiden täyttämiseksi. Tavoitteena on myös selvittää tarvittavien tunnuslukujen käyttötarkoitus, eri tasoilla kerättyjen tunnuslukujen yhteismitallistaminen ja siirrettävyys tasolta toiselle. Tietotarpeiden selvittäminen on tärkeätä, jotta kevyen liikenteen laskentoja, määrien arviointia ja tilastointia pystyttäisiin kehittämään siten, että se palvelisi mahdollisimman hyvin eri käyttäjien tarpeita ja toisaalta ei tuhlattaisi resursseja sellaisen tiedon laajamittaiseen keräämiseen, jota ei hyödynnetä millään tarvetasolla. Tietotarpeet selvitettiin haastattelemalla eri osapuolia. Lisäksi selvitettiin millä tavalla kevyen liikenteen määrien arviointiin liittyvät tarpeet ja tavoitteet on otettu huomioon tietyissä käynnissä olevissa tutkimusohjelmissa ja projekteissa. 2.2 Haastatteluissa ja tutkimuksissa esiin tulleet tietotarpeet Eri tasoilla tarvittavat kevyen liikenteen tunnusluvut selvitettiin haastattelemalla puhelimitse LVM:n Tiehallinnon, YTV:n, Kuntaliiton, suurimpien kaupunkien ja JALOIN -projektin mallikuntien sekä muiden yhteistyötahojen kevyen liikenteen asiantuntijoita. Haastatteluilla pyrittiin kartoittamaan sekä nykyiset että mahdolliset tulevaisuuden tarpeet kevyen liikenteen tiedoille. Jotta kevyen liikenteen houkuttelevuutta ja edistämishankkeiden vaikutusta kevyen liikenteen kehitykseen voitaisiin seurata, tarvitaan luotettavaa tietoa jo nykytilanteen jalankulku- ja pyöräilijämääristä. Liikennemäärien arviointiin käytettävien menetelmien ja liikenteen vaihtelukertoimien määrittämismenetelmien tulee olla sellaisia, että eri vuosina kerättävä tieto on vertailukelpoista ja kuvaa näin ollen riittävän luotettavasti kevyen liikenteen kehittymisen trendiä Kevyen liikenteen määriin ja kulkutapaosuuksiin liittyvät tietotarpeet Kevyen liikenteen kulkutapaosuuden ja käyttäjämäärien jakaminen jalankulkuun ja pyöräilyyn todettiin haastattelujen perusteella tärkeäksi, koska kulkumuodot poikkeavat huomattavasti toisistaan matkan tarkoituksen, pituuden ja nopeuden sekä onnettomuusriskien suhteen. Yksityiskohtaisia vaikutustarkasteluja ja onnettomuusanalyyseja varten kulkumuoto-osuus ja käyttäjäryhmä toivottiin yksilöitävän nykyistä tarkemmin kevyen liikenteen tutkimuksissa ja tilastoissa. Kaikilla tarvetasoilla seurattavia kevyen liikenteen kehittymistä kuvaavia tunnuslukuja ovat kevyen liikenteen osuus koko liikennesuoritteesta (henkilökm/vrk) ja osuus tehdyistä matkoista. Kevyen liikenteen matkaluvun (matkaa/henkilö/vrk) sekä keskimääräinen kevyen

8 11 liikenteen matkan pituuden perusteella pystytään myös määrittelemään matkasuorite (km/henkilö/vrk). Suunnittelu- ja liikenneturvallisuushankkeiden tarpeiden arvioimiseksi, hankeperusteluiksi ja priorisoimiseksi tarvitaan kunta- ja tiepiiritasolla ajankohtaista tietoa yksittäisten tie- ja katuosuuksien kevyen liikenteen vuorokausittaisista (KVL) käyttäjämääristä ja suojatieylityksistä. Tietotarpeen vaikutus on kuitenkin hyvin paikallinen ja usein merkittävämpänä tekijänä hankkeiden tarpeiden arvioinnissa pidetäänkin kattavan ja turvallisen kevyen liikenteen verkoston luomista ja paikkatiedon käyttöä potentiaalisten käyttäjämäärien arvioinnissa. Työn aikana tuli esiin myös kevyen liikenteen väylien mitoittamiseen liittyen huipputuntiliikennemäärä erityisen vilkkailla väylillä. Suunnittelun tueksi tarvitaan ennen-jälkeen tutkimustietoa yksittäisten kevyen liikenteen hankkeiden vaikutuksista käyttäjämääriin ja liikenneturvallisuuteen erilaisissa liikenneympäristöissä. Esimerkkeinä haastatteluissa mainittiin alikulun tai kevyen liikenteen väylän vaikutus kevyen liikenteen määrän lisääntymiseen ja turvallisuuskehitykseen. Tietoa olisi mahdollista hyödyntää muun muassa perusteluna hankkeiden rahoitustarpeille sekä vaikutusten arviointiin Kevyen liikenteen matkoihin liittyvät tietotarpeet Matkaluvun ja suoritteen tilastointi sukupuolen ja ikäryhmän mukaan sekä matkan jaottelu matkan tarkoituksen mukaan työ-, asiointi- ja terveyttä edistävään liikkumiseen koettiin tarpeelliseksi. Joissakin haastatteluissa nousi esiin myös toive rullaluistelun ja -hiihdon erottamisesta jalankulusta, koska ne ovat luonteeltaan, esimerkiksi nopeudeltaan ja onnettomuusriskeiltään hyvin erilaisia ja niiden vaatimukset väylän kunnolle poikkeavat merkittävästi muusta kevyestä liikenteestä. Seutu- ja kaupunkitasolla kiinnostaa myös pitkämatkaisen, kuntien ja kylien välisen pyöräilyn osuus kokonaissuoritteesta. Lisäksi nähdään tarpeelliseksi vertailutiedon saaminen muiden kaupunkien kevyen liikenteen kulkumuotojakaumista, -suoritteista, ja näiden vaihteluista eri olosuhteissa ja eri vuodenaikoina. Tärkeä tietotarve kestävien kulkumuotojen kehittämiseksi on myös kävelyn ja pyöräilyn asema matkaketjun osana, esimerkiksi joukkoliikenteen liityntäliikennemuotoa Kevyen liikenteen määrien vaihtelutekijöihin liittyvät tietotarpeet Tietoa kevyen liikenteen määrien vaihtelutekijöistä tarvitaan kaikilla tarvetasoilla. Erityisesti pyöräilymäärien vaihtelu ajankohdan ja sään mukaan on merkittävä. Yksittäisten tutkimustulosten yleistämiseksi muihin ajankohtiin ja olosuhteisiin tarvitaan tietoa matkojen vuodenaika-, viikonpäivä ja tuntiriippuvuudesta sekä sään ja kelin vaikutuksista liikkumisaktiivisuuteen. Tämä tulee esiin esimerkiksi lyhyen laskentaotoksen laajentamisessa kuvaamaan vuorokauden kevyen liikenteen määrää tai vuosisuoritetta kyseisessä poikkileikkauksessa. Myös muiden olosuhdetekijöiden vaikutuksista kevyen liikenteen houkuttelevuuteen tarvitaan tietoa sekä kevyen liikenteen määrien arvioinnissa että liikennepoliittisella tasolla kevyen

9 12 liikenteen edistämistoimenpiteiden suunnittelussa. Pyöräpysäköinnin sijainti, turvallisuus ja kunto, työpaikkojen sosiaalitilojen viihtyisyys ja vaatteiden säilytyspaikkojen riittävyys sekä pyöräreitistön kunto ja ominaisuudet vaikuttavat todennäköisesti yksilön kulkutapapäätökseen Kevyen liikenteen verkkoon ja väyliin liittyvät tietotarpeet Kevyen liikenteen tietotarpeena liikenneverkko- ja seututasolla on luotettavan kuvauksen saaminen nykyisestä liikennejärjestelmästä. Uuden maankäytön ja kevyen liikenteen yhteyksien suunnittelua varten tarvitaan tietoa olemassa olevasta kevyen liikenteen verkosta, kevyttä liikennettä synnyttävistä ja vastaanottavista kohteista sekä liikenteen sijoittumisesta nykyiselle väylästölle. Kevyen liikenteen verkko on tärkeä tekijä myös liikenteen mallintamiseen liittyvissä kysymyksissä. Kevyen liikenteen väylien yksityiskohtaiset tiestötiedot, kuten leveys, päällyste ja erityisesti väylän kunto ovat tarpeen kevyen liikenteen verkon ylläpito- ja parannushankkeita suunniteltaessa. Monin paikoin väylien kunto rajoittaa jopa niiden käyttöä ainakin tietyiltä kevyen liikenteen ryhmiltä Potentiaalisiin käyttäjämääriin ja matkatuotoksiin liittyvät tietotarpeet Kevyen liikenteen käyttäjäpotentiaalia voidaan tarkastella kevyttä liikennettä synnyttävien kohteiden ja asukasmäärien perusteella. Tästä syystä kevyen liikenteen verkoston suunnittelussa on tarpeen tiedostaa myös potentiaaliset kevyttä liikennettä synnyttävät kohteet, joiden välille rakennettava kevyen liikenteen yhteys siirtäisi liikennettä pois muilta kulkumuodoilta ja edistäisi näin ollen kevyttä liikennettä. Tällainen tarkastelu perustuu matkatuotoksiin, josta ehkä yksinkertaisin tunnusluku on matkaluku (matkaa/henkilö/vrk). Kevyen liikenteen matkatuotosten määrittäminen koettiin tarpeelliseksi kaikilla tarvetasoilla. Maankäyttötyyppikohtaiset matkatuotokset palvelisivat maankäytön ja kevyen liikenteen verkoston suunnittelua sekä kevyen liikenteen määrien arviointia. Tarkasteltavia maankäyttötyyppejä voisivat kaupunkikoon mukaan määritettynä olla esimerkiksi haja-asutusalue, kaupunkikeskusta, hyvän palvelutason lähiö, virkistysalue, kaupan keskittymä ja yliopistokampus. Toimintokohtaiset matkatuotokset edesauttaisivat taas potentiaalisten kevyen liikenteen käyttäjien määrien arviointia kevyen liikenteen hankkeiden suunnittelussa ja priorisoinnissa sekä olisivat työkaluna kevyen liikenteen mallinnuksessa osa-alueiden sisäisten matkojen määrittämisessä. Tärkeitä kevyttä liikennettä aiheuttavia toimintoja ovat mm koulut ja työpaikat.

10 Muut tietotarpeet Haastatteluiden yhteydessä nousi esiin myös muita kuin suoranaisesti kevyen liikenteen määriin ja tilastointiin liittyviä tietotarpeita. Kevyen liikenteen onnettomuuksia seurataan sekä valtakunnallisella että kaupunkitasolla. Onnettomuustiedoista yleisimmin seurattavia tunnuslukuja ovat onnettomuustyypit ja vakavuusasteet sekä paikallisesti myös tapahtumispaikat. Kevyen liikenteen onnettomuuksien ja liikennemäärien perusteella laskettaville onnettomuusriski, -tiheys ja -vakavuusluvuille suhteessa kevyen liikenteen suoritteeseen, väestöön ja muihin vaikuttaviin tekijöihin todettiin olevan tarvetta osittain jo nykyään, mutta erityisesti tulevaisuudessa se koettiin erääksi tilastoinnin kehittämiskohteeksi. Kevyen liikenteen onnettomuustilastoinnissa todettiin olevan muitakin kehittämistarpeita. Tällä hetkellä rekisteröimättä jäävät usein esimerkiksi kahden pyöräilijän tai polkupyörän ja jalankulkijan yhteentörmäykset sekä kevyen liikenteen yksittäisonnettomuudet. Työmatkoilla tapahtuneet kevyen liikenteen onnettomuudet kirjautuvat nykyisillä menetelmillä työtapaturmiksi ja jäävät näin ollen kevyen liikenteen onnettomuustilastoinnin ulkopuolelle. Erääksi kehittämistavoitteeksi haastatteluissa esitettiin viranomaisyhteistyön lisääminen siten, että mahdollistettaisiin poliisin onnettomuusrekistereiden täydentäminen terveyskeskuksista ja sairaaloista saatavilla tiedoilla. Liukastumistapaturmien ohella toivottiin tilastoitavan laajamittaisesti myös kompastumistapaturmat. Myös tieto onnettomuuksien keliriippuvuudesta koettiin tarpeelliseksi. Polkupyörien nopeudet eri tyyppisillä väylillä ja erilaisissa liikenneympäristöissä sekä matkan tarkoituksen mukaan vaihtelevat merkittävästi. Tieto polkupyörien nopeusjakaumista eri tilanteissa olisi hyödyksi kevyen liikenteen reitistön suunnittelussa ja mitoituksessa sekä onnettomuuksien analysoinnissa. Esimerkiksi keskusta-alueiden läpikulkuväylillä, joissa sekoittuu työmatkaliikenteen, asiointiliikenteen ja liityntäliikenteen polkupyöräilijät, on konfliktien riski merkittävä. Pyöräilykypärän käytön aktiivisuus puhuttaa runsaasti kypärää koskevan lainsäädännön tultua voimaan. Lainsäädännön toteutumisen seurantaan ja kampanjoinnin oikeaan kohdistamiseen tarvitaan tietoa pyöräilykypärän käyttöasteesta eri tarvetasoilla, ikäryhmittäin ja matkan tarkoituksen mukaan.

11 Tutkimusohjelmat ja niiden kehittämistavoitteet Kevyen liikenteen tutkimusohjelma Liikenne- ja viestintäministeriössä on käynnissä kevyen liikenteen tutkimusohjelma, jonka tavoitteena on suunnata lähivuosien tutkimusresursseja kävelyn ja pyöräilyn edistämisen kannalta keskeisiin suuntiin, käynnistää jatkuva kävelyn ja pyöräilyn tutkimustraditio sekä integroida kävely- ja pyöräilynäkökulma tasavertaisena muuhun liikennetutkimukseen. Kevyen liikenteen tutkimusohjelman tehtävänä on tutkimuksen kautta edistää kävely- ja pyöräilypoliittisissa ohjelmissa kävelyn ja pyöräilyn edistämiselle asetettuja tavoitteita, jotka ovat (Somerpalo et al. 2001): Kävelyn suosio kasvaa sekä itsenäisenä kulkutapana että luontevana osana matkaketjua. Kävelyn turvallisuus paranee ja turvattomuuden tunne vähenee. Jalankulkuympäristöt ovat esteettömiä ja toimivia kaikille väestöryhmille. Jalankulkuympäristöt ovat viihtyisiä ja miellyttäviä paikkoja olla ja liikkua. Pyöräilyn laatu, houkuttelevuus ja turvallisuus paranevat ja pyöräilyn painoarvo yhteiskunnallisessa päätöksenteossa kasvaa. Pyöräilyn kilpailukyky henkilöautoon verrattuna paranee. Joukkoliikenteen ja pyöräilyn matkaketju on sujuva ja turvallinen. Pyöräilyn määrä kaksinkertaistuu vuosien tasosta vuoteen 2020 mennessä. Pyöräilyn turvallisuus paranee pitkällä aikavälillä yleisten liikenneturvallisuustavoitteiden mukaisesti. Kävelyyn ja pyöräilyyn liittyvä tutkimustieto on monilta osin vanhaa tai se perustuu ulkomaisiin tutkimustuloksiin, joiden soveltuvuus Suomeen on epävarmaa. Valtakunnan tasolla henkilöliikennetutkimuksesta on tulostettu keskimääräistä tietoa muun muassa kulkumuotoosuuksista ja matkan pituuksista. Paikallinen tietämys kävelyn ja pyöräilyn määrästä on pääsääntöisesti heikkoa. Niilläkin kaupunkiseuduilla, joilla on tehty alueellisia liikennetutkimuksia, pyöräily ja erityisesti kävely on jäänyt yleensä vähemmälle huomiolle autoliikenteeseen verrattuna. Lisäksi tutkimuksista saatavaa kevyen liikenteen tietoa ei ole riittävästi analysoitu. Kevyen liikenteen osalta alueellisten liikennetutkimusten suuri ongelma on myös ajankohta, sillä vaihtelut vuodenajan ja säätilan suhteen ovat suuria, jolloin yksittäisten tutkimusten liikenteen perusteella ei voida luotettavasti arvioida tilannetta muina ajankohtina. (Somerpalo et al. 2001) Kevyen liikenteen tutkimusohjelman päätavoitteena kevyen liikenteen perustietouden ja tilastoinnin osalta on kävelyä ja pyöräilyä koskevan perustiedon tuottaminen ja tilastoinnin kehittäminen sekä olemassa olevan tiedon kokoaminen, analysointi ja jalostaminen käyttökelpoiseen muotoon. Tärkeiksi tutkimuslinjan aihepiireiksi tutkimusohjelmassa esitettiin (Somerpalo et al. 2001): Kulkumuotojen väliset siirtymät ja kulkumuotojen käyttö rinnakkain Kävelyn ja pyöräilyn potentiaaliset lisäämisalueet Kävelyn ja pyöräilyn määrät (eri alueilla, eri matka- ja käyttäjäryhmissä). Matkaketjut, kävely ja pyöräily liityntäliikennemuotona Kattava kevyen liikenteen tietojärjestelmä Kävely- ja pyöräilymatkojen ominaisuudet

12 15 Tutkimus- ja suunnittelumenetelmiä ja ohjeita kehittämällä voidaan luoda parempia välineitä liikennejärjestelmän suunnitteluun ja päätöksenteon tarvitseman tiedon tuottamiseksi. Tärkeiksi tutkimuslinjan aihepiireiksi esitettiin (Somerpalo et al. 2001): Kevyen liikenteen kysynnän ennustaminen sekä mallinnus- ja simulointimenetelmät - Kevyen liikenteen ennustemenetelmien kehittäminen yhteismitalliseksi muun liikenteen ennustamisen kanssa. - Kävelyn ja pyöräilyn simulointi ja pyöräilijän liikkumisen mallintaminen. - Paikkatietojen hyödyntäminen kävelyn ja pyöräilyn suunnittelussa. Kevyen liikenteen hankkeiden vaikutusten arviointimenetelmät - Kevyen liikenteen hankkeiden hyötyjen ja kustannusten arviointimenetelmät. - Pyöräilyn ja kävelyn liikennetaloudelliset perusarvot. - Hankkeiden ennen-jälkeen tutkimusten yhtenäistäminen ja vakiinnuttaminen. - Vaikutusarviointien standardisointi. Pyöräilyn ja kävelyn hankearviointien yhtenäistäminen. Kevyen liikenteen laskentatietojen laajentamismenetelmät - Valtakunnalliset vaihtelukertoimet pyöräilyn ja jalankulun todellisen määrän arvioimiseksi aikavaihtelu ja säätila huomioon ottaen. Kevyen liikenteen laskentamenetelmät - Automaattisten laskentamenetelmien kehittäminen - Seurantajärjestelmän suunnittelu alueellisesti kattavan ja yhteismitallisen tiedon tuottamiseksi ja aikasarjojen keräämiseksi. - Kävelyaktiviteetin laskenta- ja arviointimenetelmät. Olosuhteiden, palvelutason, infrastruktuurin kunnon ja laadun arviointimenetelmät - Kävely- ja pyöräily-ympäristön laatukriteerit ja olosuhteiden arviointimalli. - Menetelmät ja käytännöt kevyen liikenteen väylien kuntoarviointiin ja perusparannustarpeen määrittämiseen. Suunnitteluohjeiden arviointi - Käytettävien suunnitteluohjeiden kartoitus, niiden käyttökohteet, sisältö ja uusimistarve. - Kaupunkialueille soveltuvien suunnitteluohjeiden laatiminen. - Rakennustyönaikaisten liikennejärjestelyiden ohjeistuksen laatiminen. - Valtakunnallinen ohje pyöräpysäköinnin järjestämisestä JALOIN-hanke Liikenne ja viestintäministeriö on käynnistänyt JALOIN -hankkeen kävelyn ja pyöräilyn edistämiseksi Suomessa. Hankkeen tehtävänä on LVM:n kevyen liikenteen tutkimusohjelman sekä Uutta pontta pyöräilyyn ja Kävely osaksi liikennepolitiikkaa ohjelmien toimeenpano. Yhteisenä tavoitteena on kävelyn, pyöräilyn ja joukkoliikenteen olosuhteiden ja toimintaedellytysten parantaminen siten, että niiden yhteenlaskettu kulkumuoto-osuus kasvaa ja yhteiskunnan sekä kansalaisten henkilöautosidonnaisuus vähenee. (Myllylä, 2003) Kävelyn ja pyöräilyn edistäminen edellyttää ajantasaista tietoa liikkumismuotojen ominaisuuksista ja määristä, eri tekijöiden vaikutuksista kulkumuotojen suosioon ja ihmisten liikkumispäätöksiin sekä erilaisten toimenpiteiden vaikutuksista. Tutkimusohjelman tarkoituksena on suunnata lähivuosien resursseja kävelyn ja pyöräilyn edistämisen kannalta keskeisiin suuntiin, käynnistää jatkuva kävelyn ja pyöräilyn tutkimustraditio sekä integroida kävely- ja pyöräilynäkökulma tasavertaisena muuhun liikennetutkimukseen. (Myllylä, 2003)

13 VAHA VAHA on vuosille ajoittuva Tiehallinnon tutkimusohjelma, jonka päämääränä on nykyistä parempi tienpidon yhteiskunnallisten vaikutusten hallinta. Tienpidolla tarkoitetaan yleisten teiden kunnossapitoa ja investointeja, vaikutuksilla taas näiden toimenpiteiden aiheuttamia muutoksia tienkäyttäjiin, muuhun yhteiskuntaan sekä luontoon. (Goebel, 2002) Tutkimusohjelma jakautuu neljään tavoitealueeseen, joista neljänteen kuuluu vaikutusten hallinnan lähtötietojen parantaminen, joka koskee myös kevyen liikenteen tietoja. Vaikutusten hallinnassa käytettävien lähtötietojen tulee olla määrältään ja laadultaan riittäviä. Lähtötietoja tarvitaan muun muassa tieverkon ja liikenteen tilasta, tienpidon kustannuksista ja erilaisista toimintaympäristön ominaisuuksista ja muutoksista. Vaikutusten hallinta edellyttää myös hyvää käsitystä asiakkaiden ja muun yhteiskunnan tarpeista. (Goebel, 2002) Tavoitealue 4 - vaikutusten hallinnan lähtötietojen parantaminen - on jaettu kolmeen osakokonaisuuteen, joissa osittain huomioidaan myös kevyen liikenteen tietotarpeet: Asiakkuustiedon tuottaminen: tavoitteena selvittää mitä asiakkuustietoa vaikutusten hallinnassa tarvitaan, kenen sitä tulisi tuottaa ja millaista sen tulisi olla. Kustannustiedon tuottaminen: tavoitteena viestiä vaikutusten hallinnan tarpeet Tiehallinnon kustannustiedon kehittämisestä vastaaville tahoille sekä ohjeistaa tuotetun kustannustiedon hyväksikäyttö vaikutusten arvioinnissa. Muiden lähtötietojen tuottaminen: vaikutusten hallinnassa tarvitaan tila- ja paikkatietoa liikennemääristä, tiestöstä ja onnettomuuksista. Osakokonaisuuden tavoitteena on viestiä Tiehallinnon erilaisten tiedon tuottamisjärjestelmien ylläpitäjille vaikutusten hallinnassa tarvittavista lähtötiedoista ja ohjata järjestelmien kehittämistä näitä tietoja tuottaviksi Laitosyhtenäiset tiedot -projekti LYTTI eli Laitosyhtenäiset tiedot -projektissa on selvitetty, mitkä ovat Tiehallinnon tarvitsemat, laitosyhtenäisyyttä edellyttävät tiestö- liikenne- ja paikkatiedot, niiden laatu- ja kattavuusvaatimukset sekä näiden hankkimisen edellyttämä rahoitustarve. Myös kevyen liikenteen laskentatiedot yleisten teiden osalta ovat kuuluneet projektin vaikutuspiiriin. Projektin yhteydessä on selvitetty karkealla tasolla tiepiirien tarve kevyen liikenteen määrätiedoille eri prosesseissa. Tiepiirit arvioivat kevyen liikenteen määriin liittyvän tiedon tarpeellisuuden prosesseittain asteikolla: välttämätön tarpeellinen hyvä tietää: Suunnitteluprosessissa kevyen liikenteen määrätietoa arvioitiin välttämättömäksi. Ohjausprosessissa tarpeellinen. Hankintaprosessissa vastaukset hajosivat välille välttämätön hyvä tietää. Liikenteen palvelut ja asiakkuusprosessissa pidettiin liikennemäärätietoa joko tarpeellisena tai hyvä tietää -tasolla. Keskushallinnossa lähinnä vain suunnitteluprosessissa tunnistettiin kevyen liikenteen liikennemäärätiedon tarve liikenneturvallisuustarkasteluiden yhteydessä. Kevyen liikenteen tietojen sisältöön ja tarkkuuteen sekä mahdollisiin tiedon hankintatapoihin ei LYTTI -projektin yhteydessä otettu kantaa. Lähes kaikilla prosesseissa oltiin kuitenkin valmiita sitoutumaan myös tiedon hankkimiseen osoittamalla siihen resursseja.

14 ECMT ECMT:n (European Conference of Ministers of Transport) eräänä liikennepoliittisena tavoitteena on integroida polkupyöräliikenteen suunnittelu kiinteäksi osaksi jäsenmaiden kansallista liikenteen- ja maankäytön suunnittelua. Jotta jäsenmaiden kevyen liikenteen edistymistä voidaan seurata, on tunnettava niiden liikenteen ja liikkumisen nykytila. Tämän johdosta ECMT on teettänyt selvityksen, jossa on vertailtu eri jäsenmaiden pyöräilyn nykytilaa, pyöräilypoliittisia ohjelmia ja kevyen liikenteen tutkimusta sekä tehtyjä toimenpiteitä pyöräilyn edistämiseksi. (Miyake, 2003) Tutkimuksen perusteella ECMT on asettanut suositukset kansallisille liikenneministeriöille (Miyake, 2003): Kehittää kansallinen pyöräilyn edistämissuunnitelma selkeine tavoitteineen ja toimenpiteineen. Pitää pyöräilyä tasavertaisen liikennemuotona sekä luoda saumaton pyörätieverkko ja hyvät liityntäyhteydet muihin liikennemuotoihin. Parantaa tiedon keräämistä pyöräliikenteestä ja pyöräilijöiden käyttäytymisestä. Valvoa pyöräilypolitiikan edistymistä. Parantaa pyöräilyn vaikutusten arviointia. Jatkaa työtä pyöräilyturvallisuuden edistämiseksi. Antaa tarvittaessa taloudellista ja lainsäädännöllistä tukea paikallisille toimijoille. Jakaa yleisesti tietämystä pyöräilypolitiikasta ja sen tavoitteista paikallisille toimijoille. Kevyen liikenteen politiikkojen seuranta ja vaikutusten arviointi eivät monissa jäsenmaissa ole jäsentäytyneet selkeiksi kokonaisuuksiksi. Näiden kehittäminen onkin haaste, joka toivotaan ratkaistavan tulevaisuudessa. (Miyake, 2003) ECMT:n tietotarpeet eivät poikenneet haastatteluissa ja muissa tarkasteluissa esiin tulleista tietotarpeista.

UUTTA PONTTA PYÖRÄILYYN. Ehdotus pyöräilypoliittiseksi ohjelmaksi

UUTTA PONTTA PYÖRÄILYYN. Ehdotus pyöräilypoliittiseksi ohjelmaksi UUTTA PONTTA PYÖRÄILYYN Ehdotus pyöräilypoliittiseksi ohjelmaksi PYÖRÄILYN EDUT Terveys Ympäristö Liikennejärjestelmä Tasa-arvo ja inhimillisyys päivittäinen puolituntinen arkiliikkumisesta ei melua, ei

Lisätiedot

EKOLIITU - HÄMEENLINNAN SEUDUN KESTÄVÄN JA TURVALLISEN LIIKKUMISEN SUUNNITELMA LIIKKUMISEN TUNNUSLUKUJA NYKYTILAN ANALYYSIT I LIIKKUMISEN NYKYTILA

EKOLIITU - HÄMEENLINNAN SEUDUN KESTÄVÄN JA TURVALLISEN LIIKKUMISEN SUUNNITELMA LIIKKUMISEN TUNNUSLUKUJA NYKYTILAN ANALYYSIT I LIIKKUMISEN NYKYTILA EKOLIITU - HÄMEENLINNAN SEUDUN KESTÄVÄN JA TURVALLISEN LIIKKUMISEN SUUNNITELMA LIIKKUMISEN TUNNUSLUKUJA Sisältö Autoistuminen Hämeenlinnan seudulla Autonomistus vs. palveluiden saavutettavuus Autonomistus

Lisätiedot

Tampereen kaupunkiseudun ja Pirkanmaan liikennetutkimus 2012

Tampereen kaupunkiseudun ja Pirkanmaan liikennetutkimus 2012 Tampereen kaupunkiseudun ja Liikennetutkimuksen tarve ja käyttökohteet alueellisen liikenteen kysynnän perustietoaineisto merkitys kasvanut kaupunkiseutujenjaniidenja niiden kehysalueiden kasvun myötä

Lisätiedot

Jyväskylän seudun liikennetutkimus. Jyväskylän seudun liikennetutkimus

Jyväskylän seudun liikennetutkimus. Jyväskylän seudun liikennetutkimus Jyväskylän seudun Jyväskylän seudun A Henkilöhaastattelut noin 7 200 asukkaan otanta yli 14-vuotiaat Jyväskylän seudulla asuvat matkapäiväkirjatutkimus, jolla selvitetään asukkaiden liikkumistottumuksia

Lisätiedot

Rakennemalli / motiiviseminaari 28.4.2009. Markku Kivari

Rakennemalli / motiiviseminaari 28.4.2009. Markku Kivari - Jyväskylän seudun liikennejärjestelmäsuunnittelu Rakennemalli / motiiviseminaari 28.4.2009 Markku Kivari Jyväskylän kaupunkiliikennepoliittinen ohjelma (luonnos 2008) Jyväskylän liikennepoliittisen ohjelman

Lisätiedot

Jyväskylän seudun liikennetutkimus. Jyväskylän seudun liikennetutkimus

Jyväskylän seudun liikennetutkimus. Jyväskylän seudun liikennetutkimus A Henkilöhaastattelut noin 7 200 asukkaan otanta yli 14-vuotiaat Jyväskylän seudulla asuvat matkapäiväkirjatutkimus, jolla selvitetään asukkaiden liikkumistottumuksia puhelinhaastattelu internet-tutkimus

Lisätiedot

Tulevaisuuden matkustuskäyttäytyminen

Tulevaisuuden matkustuskäyttäytyminen Ajatuksia teemasta: Tulevaisuuden matkustuskäyttäytyminen Mikä muuttuu, mikä pysyy? Projektipäällikkö, TkL Kati Kiiskilä Insinööritoimisto Liidea Oy kati.kiiskila@liidea.fi Liikennesuunnittelun paradigman

Lisätiedot

Liikennetutkimustieto seurannan apuna esimerkkejä valtakunnallisesta ja alueellisista liikennetutkimuksista

Liikennetutkimustieto seurannan apuna esimerkkejä valtakunnallisesta ja alueellisista liikennetutkimuksista Liikennetutkimustieto seurannan apuna esimerkkejä valtakunnallisesta ja alueellisista liikennetutkimuksista Hanna Kalenoja Tutkimuspäällikkö Tampereen teknillinen yliopisto, Liikenteen tutkimuskeskus Verne

Lisätiedot

Pirkanmaan maakuntakaava 2040

Pirkanmaan maakuntakaava 2040 Pirkanmaan maakuntakaava 2040 Tampereen kaupunkiseudun ja Pirkanmaan liikennetutkimus 2012 MAAKUNTAKAAVA 2040 Yleistietoa liikennetutkimuksesta Toteutettiin syksyllä 2012 Tietoa liikennesuunnittelun tueksi

Lisätiedot

Saavutettavuusanalyysit Helsingin seudun MAL-aiesopimuksen valmistelussa

Saavutettavuusanalyysit Helsingin seudun MAL-aiesopimuksen valmistelussa Saavutettavuusanalyysit Helsingin seudun MAL-aiesopimuksen valmistelussa 29.3.2012 Helsingin seudun liikenne -kuntayhtymä Saavutettavuus joukkoliikenteellä, kävellen tai pyörällä 2008 Vyöhyke: I II III

Lisätiedot

Matkustustottumukset Lahden seudulla - kävellen, pyöräillen vai autolla?

Matkustustottumukset Lahden seudulla - kävellen, pyöräillen vai autolla? Matkustustottumukset Lahden seudulla - kävellen, pyöräillen vai autolla? Päijät-Hämeen liikenteen tulevaisuus 15.11.2110 erikoistutkija Hanna Kalenoja Tampereen teknillinen yliopisto A Henkilöhaastattelut

Lisätiedot

Arjen matkapäätökset - Mitä liikennetutkimukset kertovat matkoihin liittyvistä valinnoista?

Arjen matkapäätökset - Mitä liikennetutkimukset kertovat matkoihin liittyvistä valinnoista? Arjen matkapäätökset - Mitä liikennetutkimukset kertovat matkoihin liittyvistä valinnoista? LIVE-tilaisuus 20.5.2014 Hanna Kalenoja Tutkimuspäällikkö Tampereen teknillinen yliopisto, Liikenteen tutkimuskeskus

Lisätiedot

Helsingin liikkumisen kehittämisohjelma

Helsingin liikkumisen kehittämisohjelma Helsingin liikkumisen kehittämisohjelma RIL Liikennesuunnittelun kehittyminen Helsingissä 25.9.2014 00.0.2008 Esitelmän pitäjän nimi Liikennejärjestelmällä on ensisijassa palvelutehtävä Kyse on ennen kaikkea

Lisätiedot

EKOLIITU - HÄMEENLINNAN SEUDUN KESTÄVÄN JA TURVALLISEN LIIKKUMISEN SUUNNITELMA VÄESTÖ JA YHDYSKUNTARAKENNE

EKOLIITU - HÄMEENLINNAN SEUDUN KESTÄVÄN JA TURVALLISEN LIIKKUMISEN SUUNNITELMA VÄESTÖ JA YHDYSKUNTARAKENNE EKOLIITU - HÄMEENLINNAN SEUDUN KESTÄVÄN JA TURVALLISEN LIIKKUMISEN SUUNNITELMA VÄESTÖ JA YHDYSKUNTARAKENNE Sisältö Väestökehitys ja -ennuste Väestön ikärakenteen muutoksia Asutuksen sijoittuminen Asukasmäärän

Lisätiedot

absoluuttisia matkustajamääriä havaitaan kuitenkin huomattavasti suurempi työssäkäyntiliikenteen kasvu Lahden seudun ja pääkaupunkiseudun

absoluuttisia matkustajamääriä havaitaan kuitenkin huomattavasti suurempi työssäkäyntiliikenteen kasvu Lahden seudun ja pääkaupunkiseudun PITKÄN MATKAN TYÖSSÄKÄYNTILIIKENNE HYÖTYY NOPEISTA RATAYHTEYKSISTÄ Liikennemäärät Turun seudun ja pääkaupunkiseudun välillä ovat kasvaneet huomattavasti vuodesta 2005. Myös Lahden ja pääkaupunkiseudun

Lisätiedot

Henkilöautokannan ennuste- ja hallintamalli Ahma 2

Henkilöautokannan ennuste- ja hallintamalli Ahma 2 1 Henkilöautokannan ennuste- ja hallintamalli Ahma 2 TRANSECO-tutkimusohjelma TransEco-tutkimusseminaari 3.11.2011 Hanna Kalenoja, TTY TTY & VTT Liikennevirasto, LVM, Trafi, VM, Tieliikenteen tietokeskus

Lisätiedot

LIIKKUMISEN OHJAUS KUNNAN TYÖPAIKALLA

LIIKKUMISEN OHJAUS KUNNAN TYÖPAIKALLA LIIKKUMISEN OHJAUS KUNNAN TYÖPAIKALLA SUOMALAISET LIIKKEESSÄ Liikenne aiheuttaa viidenneksen (20%) Suomen hiilidoksidipäästöistä. Lentoliikenteen päästöt ovat viisinkertaiset junaan verrattuna Kaikista

Lisätiedot

Tampereen kaupunkiseudun ja Pirkanmaan liikennetutkimus 2012 27.3.2013

Tampereen kaupunkiseudun ja Pirkanmaan liikennetutkimus 2012 27.3.2013 Tampereen kaupunkiseudun ja Pirkanmaan liikennetutkimus 2012 27.3.2013 Hanna Kalenoja, Terhi Luukkonen, Harri Rauhamäki TTY, Liikenteen tutkimuskeskus Verne Kati Kiiskilä, Johanna Hätälä SITO Oy Kimmo

Lisätiedot

Liikkumisen ohjaus kaupan alalla -esiselvityksen tuloksia

Liikkumisen ohjaus kaupan alalla -esiselvityksen tuloksia LISÄÄ KAUPPAMATKOJA PYÖRÄILLEN OVATKO PYÖRÄILIJÄT HYVIÄ ASIAKKAITA? Lähde: Cycle logistics Liikkumisen ohjaus kaupan alalla -esiselvityksen tuloksia Sara Lukkarinen, Suomi pyöräilee tietoisku 7.3.2014

Lisätiedot

Kasvusopimus / MAL-työpaja viisikkokaupungeille. Liikenteen kysymyksiä, Joensuu. Ari Varonen 23.11.2012

Kasvusopimus / MAL-työpaja viisikkokaupungeille. Liikenteen kysymyksiä, Joensuu. Ari Varonen 23.11.2012 Kasvusopimus / MAL-työpaja viisikkokaupungeille Liikenteen kysymyksiä, Joensuu Ari Varonen 23.11.2012 Joensuun seutu Joensuun seudun ljs valmistui v. 2007, jonka perusteella on tehty aiesopimus vuosille

Lisätiedot

Liikkumisen ohjauksen integrointi liikennejärjestelmätyöhön

Liikkumisen ohjauksen integrointi liikennejärjestelmätyöhön Liikkumisen ohjauksen integrointi liikennejärjestelmätyöhön Anders Jansson, Tytti Viinikainen, Tapani Touru (HSL) LIVE-verkostotilaisuus 19.11.2013 Liikkumisen ohjaus osana liikennepolitiikkaa Liikkumisen

Lisätiedot

MAANKÄYTÖN VYÖHYKKEILLÄ VAIKUTETAAN MATKAKETJUJEN JA LOGISTISTEN RATKAISUJEN TEHOKKUUTEEN JA KILPAILUKYKYYN

MAANKÄYTÖN VYÖHYKKEILLÄ VAIKUTETAAN MATKAKETJUJEN JA LOGISTISTEN RATKAISUJEN TEHOKKUUTEEN JA KILPAILUKYKYYN MAANKÄYTÖN VYÖHYKKEILLÄ VAIKUTETAAN MATKAKETJUJEN JA LOGISTISTEN RATKAISUJEN TEHOKKUUTEEN JA KILPAILUKYKYYN 31.1.2012 Tuomo Pöyskö Ramboll Liikennejärjestelmät (ent. Liidea) LIIKENNEJÄRJESTELMÄSUUNNITTELU

Lisätiedot

Millä keinoilla kestävään liikennejärjestelmään?

Millä keinoilla kestävään liikennejärjestelmään? Millä keinoilla kestävään liikennejärjestelmään? Matti Räinä tiejohtaja Oulun tiepiiri Näkökulmia aluesuunnittelun ja liikenteen tavoiteasettelu LPS 2008 Liikenne 2030. Suuret haasteet, uudet linjat hallinnon

Lisätiedot

LIIKKUMISEN OHJAUS YRITYKSISSÄ

LIIKKUMISEN OHJAUS YRITYKSISSÄ LIIKKUMISEN OHJAUS YRITYKSISSÄ SUOMALAISET LIIKKEESSÄ Liikenne aiheuttaa viidenneksen (20%) Suomen hiilidoksidipäästöistä. Lentoliikenteen päästöt ovat viisinkertaiset junaan verrattuna Kaikista suomalaisten

Lisätiedot

Liikenteellinen arviointi

Liikenteellinen arviointi Uudenmaan kaupan palveluverkko Liikenteellinen arviointi Tiivistelmä 7.5.2012 Strafica Oy/Hannu Pesonen Liikennearvioinnin sisältö ja menetelmä Uudenmaan kaupan liikenteellinen arviointi on laadittu rinnan

Lisätiedot

Maankäytön ja liikennesuunnittelun vaikutukset vapaa-ajan liikkumiseen (VAPAALLA-hanke)

Maankäytön ja liikennesuunnittelun vaikutukset vapaa-ajan liikkumiseen (VAPAALLA-hanke) 1 Maankäytön ja liikennesuunnittelun vaikutukset vapaa-ajan liikkumiseen (VAPAALLA-hanke) Raportti: http://alk.tiehallinto.fi/julkaisut/pdf2/3201142-v-liikkuminen_vapaa-ajalla.pdf Tekijöiden yhteystiedot:

Lisätiedot

Liikkumistutkimukset ja liikenne- ennusteet tulevaisuuden

Liikkumistutkimukset ja liikenne- ennusteet tulevaisuuden Liikkumistutkimukset ja liikenne- ennusteet tulevaisuuden muutosten t haastamina Millaisia edellytyksiä nykyiset liikkumistutkimukset ja liikennemallit t arj oavat tu l evai suud en liikkumii smuot o j

Lisätiedot

LIIKKUMISEN OHJAUS 28.9.2012

LIIKKUMISEN OHJAUS 28.9.2012 LIIKKUMISEN OHJAUS 28.9.2012 Liikkumisen ohjaus Tällä kalvosarjalla kuvataan liikkumisen ohjauksen vaikutusta liikenneturvallisuuteen sekä erilaisia liikkumisen ohjauksen keinoja. Liikkumisen ohjaus ja

Lisätiedot

Ilmastoindikaattorit Kymenlaakson tuloksia

Ilmastoindikaattorit Kymenlaakson tuloksia Ilmastoindikaattorit Kymenlaakson tuloksia Ilmasto- ja energiastrategia työpaja Kotka 20.5.2011 Marja Jallinoja Ilmastoindikaattorit Liikenne Julkisen ja kevyen liikenteen kulkutapaosuus (% matkakilometreistä)

Lisätiedot

Hyvinkään kestävän liikkumisen ohjelma 2030 Tapio Kinnunen Hyvinkään kaupunki

Hyvinkään kestävän liikkumisen ohjelma 2030 Tapio Kinnunen Hyvinkään kaupunki Hyvinkään kestävän liikkumisen ohjelma 2030 Tapio Kinnunen Hyvinkään kaupunki Hyvinkään kaupunki 46 300 asukasta 90 % hyvinkääläisistä asuu alle 4,5 km keskustasta 52 % hyvinkääläisten matkoista on alle

Lisätiedot

Miten vastataan joukkoliikenteen kasvavaan suosioon? Joukkoliikennepäällikkö Mika Periviita / Tampereen kaupunki

Miten vastataan joukkoliikenteen kasvavaan suosioon? Joukkoliikennepäällikkö Mika Periviita / Tampereen kaupunki Miten vastataan joukkoliikenteen kasvavaan suosioon? Joukkoliikennepäällikkö Mika Periviita / Tampereen kaupunki Miten ruuhkaliikenteen laatuongelmaan joukkoliikenteessä tulisi suhtautua? ihmiset roikkuisivat

Lisätiedot

kaupunkiseuduilla MAL verkoston pilottikauden päätöstilaisuus 24.11.2011 Liikenteen tutkimuskeskus Verne Tampereen teknillinen yliopisto

kaupunkiseuduilla MAL verkoston pilottikauden päätöstilaisuus 24.11.2011 Liikenteen tutkimuskeskus Verne Tampereen teknillinen yliopisto Liikkumistarpeet kaupunkiseuduilla MAL verkoston pilottikauden päätöstilaisuus 24.11.2011 Hanna Kalenoja Liikenteen tutkimuskeskus Verne Tampereen teknillinen yliopisto 1 Liikkumistarpeet yksilön näkökulmasta

Lisätiedot

HELSINGIN KAUPUNKI KAUPUNKISUUNNITTELUVIRASTO LIIKENNESUUNNITTELUOSASTO Helsinkiläisten liikkumistottumukset 2013. Taloustutkimus Oy.

HELSINGIN KAUPUNKI KAUPUNKISUUNNITTELUVIRASTO LIIKENNESUUNNITTELUOSASTO Helsinkiläisten liikkumistottumukset 2013. Taloustutkimus Oy. HELSINGIN KAUPUNKI KAUPUNKISUUNNITTELUVIRASTO LIIKENNESUUNNITTELUOSASTO Helsinkiläisten liikkumistottumukset 0 Taloustutkimus Oy Marraskuu 0 Tuomo Turja 9..0 Pauliina Aho SISÄLLYSLUETTELO. JOHDANTO....

Lisätiedot

Tampereen seudun liikennejärjestelmäsuunnitelma

Tampereen seudun liikennejärjestelmäsuunnitelma Tampereen seudun liikennejärjestelmäsuunnitelma 1 R 100 R101 R303 R301 R 303 R1 00 R305 R304 R304 R302 R302 R 101 R301 R 305 Rakennesuunnitelma ja liikenne Liikennejärjestelmän kuvaus (palvelutaso) Maankäytön

Lisätiedot

Länsi-Uudenmaan liikennejärjestelmäsuunnitelma. 3.10.2013 Riitta Murto-Laitinen Erkki Vähätörmä

Länsi-Uudenmaan liikennejärjestelmäsuunnitelma. 3.10.2013 Riitta Murto-Laitinen Erkki Vähätörmä Länsi-Uudenmaan liikennejärjestelmäsuunnitelma 3.10.2013 Riitta Murto-Laitinen Erkki Vähätörmä Mikä on liikennejärjestelmäsuunnitelma ja miksi sitä tehdään? Liikennejärjestelmä sisältää liikenteen kokonaisuuden,

Lisätiedot

JYVÄSKYLÄN JOUKKOLIIKENTEEN YLEISKAAVALLISET TARKASTELUT YLEISKAAVAN UUDEN MAANKÄYTÖN ARVIOINTI

JYVÄSKYLÄN JOUKKOLIIKENTEEN YLEISKAAVALLISET TARKASTELUT YLEISKAAVAN UUDEN MAANKÄYTÖN ARVIOINTI JYVÄSKYLÄN JOUKKOLIIKENTEEN YLEISKAAVALLISET TARKASTELUT YLEISKAAVAN UUDEN MAANKÄYTÖN ARVIOINTI YLEISKAAVAN UUDEN MAANKÄYTÖN ARVIOINTI 2 1. KAAVOITETTAVIEN ALUEIDEN ARVOTTAMINEN JOUK- KOLIIKENTEEN NÄKÖKULMASTA

Lisätiedot

HELSINKILÄISTEN LIIKKUMISTOTTUMIKSIA KOSKEVA HENKILÖHAASTATTELU

HELSINKILÄISTEN LIIKKUMISTOTTUMIKSIA KOSKEVA HENKILÖHAASTATTELU LIITE 1 TYÖOHJELMA 5.5.2015/THe HELSINKILÄISTEN LIIKKUMISTOTTUMIKSIA KOSKEVA HENKILÖHAASTATTELU TUTKIMUKSEN TAUSTAA Helsingin liikennejärjestelmää kehitetään kestävien liikennemuotojen edistämiseksi. Sitä

Lisätiedot

JOUKKOLIIKENNE

JOUKKOLIIKENNE <PVM> JOUKKOLIIKENNE Joukkoliikenne 1. Miten joukkoliikenne palvelee liikenneturvallisuutta 2. Palveluliikenne 3. Joukkoliikenteen esteettömyys 4. Pysäkkijärjestelyt 5. Maankäyttö 6. Mikä on joukkoliikenteen

Lisätiedot

Hyvinkääläisten matkat LÄHDE: WSP FINLAND OY, HELSINGIN SEUDUN LAAJA LIIKENNETUTKIMUS, MATKAPÄIVÄKIRJATUTKIMUS 2007 2008 VIRPI PASTINEN

Hyvinkääläisten matkat LÄHDE: WSP FINLAND OY, HELSINGIN SEUDUN LAAJA LIIKENNETUTKIMUS, MATKAPÄIVÄKIRJATUTKIMUS 2007 2008 VIRPI PASTINEN Hyvinkääläisten matkat LÄHDE: WSP FINLAND OY, HELSINGIN SEUDUN LAAJA LIIKENNETUTKIMUS, MATKAPÄIVÄKIRJATUTKIMUS 2007 2008 VIRPI PASTINEN 10.11.2010 Hyvinkääläiset tekevät syysarkena keskimäärin 3,4. Matkat

Lisätiedot

28.4.2010 SUUNNITTELUMENETELMÄT JA TIETOTARPEET MAANKÄYTÖN JA LIIKENTEEN SUUNNITTELUSSA

28.4.2010 SUUNNITTELUMENETELMÄT JA TIETOTARPEET MAANKÄYTÖN JA LIIKENTEEN SUUNNITTELUSSA EKOTULI+LINTU-SEMINAARI SUUNNITTELUMENETELMÄT JA TIETOTARPEET MAANKÄYTÖN JA LIIKENTEEN SUUNNITTELUSSA TAUSTAA Taustalla 2009 valmistunut selvitys Maankäyttö ja liikenneturvallisuus, ohjaajana Saara Toivonen

Lisätiedot

Henkilöautokannan ennuste ja hallintamalli Ahma 2

Henkilöautokannan ennuste ja hallintamalli Ahma 2 1 Henkilöautokannan ennuste ja hallintamalli Ahma 2 TRANSECO tutkimusohjelma TransEco tutkijaseminaari 18.11.2010 TTY & VTT Hanna Kalenoja, Tuuli Järvi, Kari Mäkelä, Juhani Laurikko Liikennevirasto, LVM,

Lisätiedot

Hyvinkää - Tiivis paketti! Osallistaminen kestävän liikkumisen edistämisen kärkenä

Hyvinkää - Tiivis paketti! Osallistaminen kestävän liikkumisen edistämisen kärkenä Hyvinkää - Tiivis paketti! Osallistaminen kestävän liikkumisen edistämisen kärkenä Hyvinkään kaupunki 46 300 asukasta 90 % hyvinkääläisistä asuu alle 4,5 km keskustasta 52 % hyvinkääläisten matkoista on

Lisätiedot

Pyöräilyn lisääminen tuottaa miljoonien eurojen hyödyt

Pyöräilyn lisääminen tuottaa miljoonien eurojen hyödyt Pyöräilyn lisääminen tuottaa miljoonien eurojen hyödyt Suomi Pyöräilee tietoisku 7.3.2014 Helsingin Messukeskus, Auditorio Matti Hirvonen toiminnanjohtaja Pyöräilykuntien verkosto ry matti.hirvonen@poljin.fi

Lisätiedot

Urban Zone. Yhdyskuntarakenteen vyöhykkeet

Urban Zone. Yhdyskuntarakenteen vyöhykkeet Urban Zone Yhdyskuntarakenteen vyöhykkeet TUTKIMUSRYHMÄ Suomen ympäristökeskus SYKE, Rakennetun ympäristön yksikkö: Mika Ristimäki, Maija Tiitu, Ville Helminen, Antti Rehunen, Panu Söderström Tampereen

Lisätiedot

Sähkökäyttöisiin tai muihin energiatehokkaisiin ajoneuvoihin pohjautuvan liikennejärjestelmän vaihtoehtojen ja vaikutusten arviointi

Sähkökäyttöisiin tai muihin energiatehokkaisiin ajoneuvoihin pohjautuvan liikennejärjestelmän vaihtoehtojen ja vaikutusten arviointi SYÖKSY Päätösseminaari 21.9.2011 Sähkökäyttöisiin tai muihin energiatehokkaisiin ajoneuvoihin pohjautuvan liikennejärjestelmän vaihtoehtojen ja vaikutusten arviointi Tampereen teknillinen yliopisto Hanna

Lisätiedot

HELSINGIN KAUPUNKI KAUPUNKISUUNNITTELUVIRASTO LIIKENNESUUNNITTELUOSASTO Helsinkiläisten liikkumistottumukset 2015. Taloustutkimus Oy.

HELSINGIN KAUPUNKI KAUPUNKISUUNNITTELUVIRASTO LIIKENNESUUNNITTELUOSASTO Helsinkiläisten liikkumistottumukset 2015. Taloustutkimus Oy. HELSINGIN KAUPUNKI KAUPUNKISUUNNITTELUVIRASTO LIIKENNESUUNNITTELUOSASTO Helsinkiläisten liikkumistottumukset 05 Taloustutkimus Oy Marraskuu 05 Tuomo Turja 09..05 SISÄLLYSLUETTELO. JOHDANTO.... Tutkimuksen

Lisätiedot

Yhteenveto. Liikenteen nykytila Jyväskylän seudulla. Jyväskylän seudun liikennetutkimus 2009. Yhteenvetoraportti

Yhteenveto. Liikenteen nykytila Jyväskylän seudulla. Jyväskylän seudun liikennetutkimus 2009. Yhteenvetoraportti Jyväskylän seudun liikennetutkimus 2009 Jyväskylän seudun liikennetutkimus 2009 Yhteenvetoraportti Liikenteen nykytila Jyväskylän seudulla Yhteenveto 1 2 3 4 Jyväskylän kaupunki Keski-Suomen ELY-keskus

Lisätiedot

Porin seudun liikenneturvallisuussuunnitelma. Aloitusseminaari 29.5.2013

Porin seudun liikenneturvallisuussuunnitelma. Aloitusseminaari 29.5.2013 Porin seudun liikenneturvallisuussuunnitelma Aloitusseminaari 29.5.2013 Asialista 1. Porin seudun liikenneturvallisuussuunnitelman sisältö 2. Liikenneturvallisuustyön haasteet ja tavoitteet 3. Kävelyn

Lisätiedot

Liikkumistutkimuksen tulokset

Liikkumistutkimuksen tulokset Liikkumistutkimuksen tulokset Lehdistötilaisuus Helsingin seudun liikenne -kuntayhtymä Pääkaupunkiseudun asukkaiden liikkumistottumukset: tehtyjen matkojen määrä ja joukkoliikenteen osuus pääkaupunkiseudun

Lisätiedot

Liikenneturvallisuustyö. Kirkkonummella

Liikenneturvallisuustyö. Kirkkonummella Liikenneturvallisuustyö Kirkkonummella Kalvosarjan sisältö 1. Liikenneturvallisuustilanne Liikenneonnettomuudet Koettu liikenneturvallisuus Koetut t liikenneturvallisuuspuutteet lli tt t 2. Liikenneturvallisuustyö

Lisätiedot

Yhteenveto. Liikenteen nykytila Oulun seudulla. Oulun seudun liikennetutkimus 2009. Yhteenvetoraportti

Yhteenveto. Liikenteen nykytila Oulun seudulla. Oulun seudun liikennetutkimus 2009. Yhteenvetoraportti Oulun seudun liikennetutkimus 2009 Oulun seudun liikennetutkimus 2009 Yhteenvetoraportti Liikenteen nykytila Oulun seudulla Yhteenveto 1 2 3 Oulun seutu Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus Liikenne- ja viestintäministeriö

Lisätiedot

Maankäytön ja liikennesuunnittelun vaikutukset vapaa-ajan liikkumiseen (VAPAALLA)

Maankäytön ja liikennesuunnittelun vaikutukset vapaa-ajan liikkumiseen (VAPAALLA) 1 Maankäytön ja liikennesuunnittelun vaikutukset vapaa-ajan liikkumiseen (VAPAALLA) EKOTULI ja LINTU -seminaari 28.4.2010 TkL Kati Kiiskilä, SITO kati.kiiskila@sito.fi p. 020 747 6696 2 VAPAALLA -projekti

Lisätiedot

Kävelyn ja pyöräilyn terveysvaikutukset näkyviksi. HEAT-työkalun käyttö. Riikka Kallio 17.4.2013

Kävelyn ja pyöräilyn terveysvaikutukset näkyviksi. HEAT-työkalun käyttö. Riikka Kallio 17.4.2013 Kävelyn ja pyöräilyn terveysvaikutukset näkyviksi HEAT-työkalun käyttö Riikka Kallio 17.4.2013 16.4.2013 Liikunnan terveysvaikutuksista ja liikkumattomuudesta Liikkumattomuus (physical inactivity) on suurin

Lisätiedot

LULEÅ OULU KÄYTÄVÄN MATKUSTAJAJUNALIIKENTEEN ALUSTAVA MARKKINASELVITYS. Haparanda Conference 4.11.2015 Marko Mäenpää, Ramboll Finland

LULEÅ OULU KÄYTÄVÄN MATKUSTAJAJUNALIIKENTEEN ALUSTAVA MARKKINASELVITYS. Haparanda Conference 4.11.2015 Marko Mäenpää, Ramboll Finland LULEÅ OULU KÄYTÄVÄN MATKUSTAJAJUNALIIKENTEEN ALUSTAVA MARKKINASELVITYS Haparanda Conference 4.11.2015 Marko Mäenpää, Ramboll Finland TYÖN TAUSTAA JA TAVOITTEITA Työn tilaajana oli RKM, Norrbotten Työstä

Lisätiedot

Jyväskylän pyöräilyn (ja kävelyn) tavoiteverkko TAVOITEVERKON MUODOSTAMISEN PERIAATTEET TAVOITEVERKON MUODOSTAMISEN PERIAATTEET 2013/03/05

Jyväskylän pyöräilyn (ja kävelyn) tavoiteverkko TAVOITEVERKON MUODOSTAMISEN PERIAATTEET TAVOITEVERKON MUODOSTAMISEN PERIAATTEET 2013/03/05 Jyväskylän pyöräilyn (ja kävelyn) tavoiteverkko TAVOITEVERKON MUODOSTAMISEN PERIAATTEET MISTÄ TAVOITEVERKOSSA ON KYSE? Tavoiteverkko korostaa pyöräilyverkon hierarkiaa. Liikenneverkon jäsennöinnillä tarjotaan

Lisätiedot

Miten vähäpäästöiseen liikkumiseen voidaan kannustaa?

Miten vähäpäästöiseen liikkumiseen voidaan kannustaa? Miten vähäpäästöiseen liikkumiseen voidaan kannustaa? Saara Jääskeläinen, liikenne- ja viestintäministeriö Jyväskylän Liikenne ja ilmasto seminaari 22.9.2009 Kuinka liikenteen kysyntään / kulkumuotojakaumiin

Lisätiedot

Marja-Vantaa arjessa Kehäradan varrella

Marja-Vantaa arjessa Kehäradan varrella Marja-Vantaa arjessa Kehäradan varrella projektinjohtaja Reijo Sandberg Marja-Vantaa-projekti Maankäytön ja ympäristön toimiala www.vantaa.fi/marja-vantaa Marja- Vantaa city ASUNTOMESSUT 2015 KESKUSTA

Lisätiedot

SEURANTA JA INDIKAATTORIT KESTÄVÄSSÄ KAUPUNKILIIKENTEESSÄ Seuranta osana MAL-aiesopimuksia. Kaisa Mäkelä Ympäristöministeriö 16.9.

SEURANTA JA INDIKAATTORIT KESTÄVÄSSÄ KAUPUNKILIIKENTEESSÄ Seuranta osana MAL-aiesopimuksia. Kaisa Mäkelä Ympäristöministeriö 16.9. SEURANTA JA INDIKAATTORIT KESTÄVÄSSÄ KAUPUNKILIIKENTEESSÄ Seuranta osana MAL-aiesopimuksia Kaisa Mäkelä Ympäristöministeriö 16.9.2015 MAL aiesopimusmenettely PARAS-hanke, pääministeri Kataisen hallitusohjelma

Lisätiedot

POHJANMAAN LIIKENNEJÄRJESTELMÄSUUNNITELMA 2040 SEMINAARI

POHJANMAAN LIIKENNEJÄRJESTELMÄSUUNNITELMA 2040 SEMINAARI POHJANMAAN LIIKENNEJÄRJESTELMÄSUUNNITELMA 2040 SEMINAARI VALTAKUNNALLISTEN ALUEDENKÄYTTÖTAVOITTEIDEN OHJAAVUUS JOUNI LAITINEN 23.1.2012 VALTAKUNNALLISET ALUEIDENKÄYTTÖTAVOITTEET (VAT) Valtioneuvosto päätti

Lisätiedot

Alustavia havaintoja seudun liikkumisvyöhykkeistä

Alustavia havaintoja seudun liikkumisvyöhykkeistä Seutufoorumi 9.6.2011, Pauli Korkiakoski Alustavia havaintoja seudun liikkumisvyöhykkeistä ja yhdyskuntarakenteesta Kaakon suunta -hanke Mistä vyöhyketarkastelussa on kyse? Suomen ympäristökeskuksen (SYKE)

Lisätiedot

Tuntevatko pyöräilijät ja autoilijat väistämissääntönsä? kyselytutkimuksen tuloksia. Liikenneturvan tutkijaseminaari Salla Karvinen 24.4.

Tuntevatko pyöräilijät ja autoilijat väistämissääntönsä? kyselytutkimuksen tuloksia. Liikenneturvan tutkijaseminaari Salla Karvinen 24.4. Tuntevatko pyöräilijät ja autoilijat väistämissääntönsä? kyselytutkimuksen tuloksia Liikenneturvan tutkijaseminaari Salla Karvinen 24.4.2012 Väistämisvelvollisuus pyörätien jatkeella muuttui vuonna 1997

Lisätiedot

2014-06-06. Kävelytutkimusta. suunnittelun tueksi. Riikka Kallio 22.5.2015

2014-06-06. Kävelytutkimusta. suunnittelun tueksi. Riikka Kallio 22.5.2015 2014-06-06 Kävelytutkimusta suunnittelun tueksi Riikka Kallio 22.5.2015 Kalle Kulkija 2 KÄVELIJÄ ON TUTKIJALLE HAASTAVA Kävelijä mutkittelee, pysähtelee ja käyttää oikoreittejä Kävelijä kokee

Lisätiedot

Pyöräilyä ja kävelyä kaavoihin kangistumatta

Pyöräilyä ja kävelyä kaavoihin kangistumatta Pyöräilyä ja kävelyä kaavoihin kangistumatta 8.12.2010, Oulu Bussiyhteyksiin perustuva joukkoliikenne -seminaari Pasi Metsäpuro Tampereen teknillinen yliopisto Tiedonhallinnan ja logistiikan laitos Liikennesuunnittelun

Lisätiedot

KAAKKOIS-SUOMEN PÄÄTEIDEN RASKAS LIIKENNE JA LIIKENNEMÄÄRIEN KEHITYS. Tiehallinnon selvityksiä 30/2004

KAAKKOIS-SUOMEN PÄÄTEIDEN RASKAS LIIKENNE JA LIIKENNEMÄÄRIEN KEHITYS. Tiehallinnon selvityksiä 30/2004 KAAKKOIS-SUOMEN PÄÄTEIDEN RASKAS LIIKENNE JA LIIKENNEMÄÄRIEN KEHITYS Tiehallinnon selvityksiä 30/2004 Kansikuva: SCC Viatek Oy 2003 ISSN 1457-9871 ISBN 951-803-287-4 TIEH 3200880 Julkaisua saatavana pdf-muodossa:

Lisätiedot

Oulun liikenneinvestointien vaikutus henkilöautoilun määrään

Oulun liikenneinvestointien vaikutus henkilöautoilun määrään Oulun liikenneinvestointien vaikutus henkilöautoilun määrään Oulun luonnonsuojeluyhdistys Liikenne ja ympäristö Liikenne on Oulun seudun pahin ympäristöongelma! terveysvaikutukset, pöly viihtyisyyden väheneminen,

Lisätiedot

HEAT lukuja pyöräilyn edistämiseen

HEAT lukuja pyöräilyn edistämiseen HEAT lukuja pyöräilyn edistämiseen LIVE-tilaisuus 20.5.2014 Vanha Ortopedia, Jyväskylä Matti Hirvonen toiminnanjohtaja Pyöräilykuntien verkosto ry matti.hirvonen@poljin.fi www.poljin.fi www.kulkulaari.fi

Lisätiedot

RAAHEN JOUKKOLIIKENNESUUNNITELMA

RAAHEN JOUKKOLIIKENNESUUNNITELMA RAAHEN JOUKKOLIIKENNESUUNNITELMA 19.11.1 Toni Joensuu ja Sonja Aarnio SISÄLTÖ 1. Joukkoliikenteen palvelutaso Palvelutason määritelmä Valtakunnalliset palvelutasoluokat Palvelutaso alueellisella tasolla

Lisätiedot

Hankkeessa tutkittiin vähähiilisen liikkumisen mahdollisuuksia ja vaikutuksia. Liikennemalli pohjautui haastattelututkimukseen

Hankkeessa tutkittiin vähähiilisen liikkumisen mahdollisuuksia ja vaikutuksia. Liikennemalli pohjautui haastattelututkimukseen TEKES tutkimushanke, vähähiilinen liikkumismalli Hankkeessa tutkittiin vähähiilisen liikkumisen mahdollisuuksia ja vaikutuksia Työssä muodostettiin liikennemalli, jonka avulla tarkasteltiin eri skenaarioiden

Lisätiedot

LIIKENTEELLISET TARKASTELUT HENNA, ORIMATTILA

LIIKENTEELLISET TARKASTELUT HENNA, ORIMATTILA Intended for Jouko Kunnas Document type Muistio Date Kesäkuu 2014 LIIKENTEELLISET TARKASTELUT HENNA, ORIMATTILA LIIKENTEELLISET TARKASTELUT HENNA, ORIMATTILA Date 2014/05/30 J. Nyberg, J. Räsänen Made

Lisätiedot

SATAKUNNAN LIIKENNEJÄRJESTELMÄSUUNNITELMA LÄHTÖKOHTIA: LIIKENNE, LIIKKUMINEN JA KULJETUKSET, LIIKENNEVERKOT SEUTUKUNTAKIERROS

SATAKUNNAN LIIKENNEJÄRJESTELMÄSUUNNITELMA LÄHTÖKOHTIA: LIIKENNE, LIIKKUMINEN JA KULJETUKSET, LIIKENNEVERKOT SEUTUKUNTAKIERROS SATAKUNNAN LIIKENNEJÄRJESTELMÄSUUNNITELMA LÄHTÖKOHTIA: LIIKENNE, LIIKKUMINEN JA KULJETUKSET, LIIKENNEVERKOT SEUTUKUNTAKIERROS Satakunnan liikennejärjestelmäsuunnitelma LIIKENTEEN KYSYNTÄ LIIKKUMINEN Kulkutavat

Lisätiedot

Jalankulun reunavyöhyke

Jalankulun reunavyöhyke LiikkumistottumuksetToimintojen sijoittuminen Alakeskukset Joukkoliikennevyöhyke Vyöhykeanalyysi Jalankulkuvyöhyke Matkatuotokset Jalankulun reunavyöhyke Työssäkäyntialu Liikkumisprofiilit Autovyöhyke

Lisätiedot

Tampereen kaupunkiseudun ja Pirkanmaan liikennetutkimus 2012

Tampereen kaupunkiseudun ja Pirkanmaan liikennetutkimus 2012 Hanna Kalenoja & Hanne Tiikkaja Tampereen kaupunkiseudun ja Pirkanmaan liikennetutkimus 2012 Henkilöliikennetutkimus Tampereen kaupunkiseudun ja Pirkanmaan liikennetutkimus 2012 Hanna Kalenoja & Hanne

Lisätiedot

Liikenne kohti tulevaa. Toiminta Suomessa nyt ja tulevaisuudessa

Liikenne kohti tulevaa. Toiminta Suomessa nyt ja tulevaisuudessa Liikenne kohti tulevaa Toiminta Suomessa nyt ja tulevaisuudessa Toiminta Suomessa nyt ja tulevaisuudessa Näin liikumme Kotimaanmatkojen kokonaismatkamäärät ja -suoritteet pysyneet samalla tasolla 3 matkaa

Lisätiedot

TYÖMATKA- JA TYÖASIAMATKAKYSELY

TYÖMATKA- JA TYÖASIAMATKAKYSELY TYÖMATKA- JA TYÖASIAMATKAKYSELY TAUSTATIEDOT Sukupuoli mies nainen Syntymävuosi: 1926 1927 1928 1929 1930 1931 1932 1933 1934 1935 1936 1937 1938 1939 1940 1941 1942 1943 1944 1945 1946 1947 1948 1949

Lisätiedot

Valtion näkökulma Helsingin seudun kehyskuntien maankäytön kehittämiseen. 30.3.2010 Ulla Koski

Valtion näkökulma Helsingin seudun kehyskuntien maankäytön kehittämiseen. 30.3.2010 Ulla Koski Valtion näkökulma Helsingin seudun kehyskuntien maankäytön kehittämiseen 30.3.2010 Ulla Koski Lähtökohta Kunnat ja maakunnat päättävät alueidenkäytön ratkaisuista. Valtio asettaa tavoitteita ja ohjaa.

Lisätiedot

Mitä liikenneasioita seurataan MAL-sopimuksissa 25.3.2013

Mitä liikenneasioita seurataan MAL-sopimuksissa 25.3.2013 Mitä liikenneasioita seurataan MAL-sopimuksissa 25.3.2013 Tähänastisia seurantakohteita: Tampereella seurattiin indikaattoreita ja pari hanketta Kaupunkiseudun aiesopimus 2011-2012 Kulkutapajakauman kehitys

Lisätiedot

Joustotyö, yhdyskuntarakenne ja ympäristö. Ville Helminen, SYKE FLEXI hankkeen seminaari, Tammisaari 6.3.2012

Joustotyö, yhdyskuntarakenne ja ympäristö. Ville Helminen, SYKE FLEXI hankkeen seminaari, Tammisaari 6.3.2012 Joustotyö, yhdyskuntarakenne ja ympäristö Ville Helminen, SYKE FLEXI hankkeen seminaari, Tammisaari 6.3.2012 Taustaa SYKEn rakennetun ympäristön yksikössä tutkitaan mm. yhdyskuntarakenteen kehitystä, siihen

Lisätiedot

Bussiyhteyksiin perustuva joukkoliikenne YKR-ANALYYSITULOKSIA HÄMEENLINNAN VOUTILA. Katri Eerola Suomen ympäristökeskus

Bussiyhteyksiin perustuva joukkoliikenne YKR-ANALYYSITULOKSIA HÄMEENLINNAN VOUTILA. Katri Eerola Suomen ympäristökeskus Bussiyhteyksiin perustuva joukkoliikenne YKR-ANALYYSITULOKSIA HÄMEENLINNAN VOUTILA Katri Eerola Suomen ympäristökeskus Aluerajaus ja aineistot Sijoittuminen liikkumisvyöhykkeille VÄESTÖMÄÄRÄ Koko Kohdealue

Lisätiedot

Esteetön liikkumisympäristö koulutus Oulu 23.2.2006. Riikka Kallio Elsa-koordinaattori WSP LT-Konsultit Oy

Esteetön liikkumisympäristö koulutus Oulu 23.2.2006. Riikka Kallio Elsa-koordinaattori WSP LT-Konsultit Oy Esteetön liikkumisympäristö koulutus Oulu 23.2.2006 Riikka Kallio Elsa-koordinaattori WSP LT-Konsultit Oy Tausta ja tavoitteet Viiden Elsa-kuntahankkeen esittely samassa julkaisussa Koottuna perustiedot

Lisätiedot

PARHAAT KÄYTÄNNÖT PYÖRÄILYN JA KÄVELYN EDISTÄMISESSÄ

PARHAAT KÄYTÄNNÖT PYÖRÄILYN JA KÄVELYN EDISTÄMISESSÄ D PARHAAT KÄYTÄNNÖT PYÖRÄILYN JA KÄVELYN EDISTÄMISESSÄ PYKÄLÄ-projektin tulokset Liikenteen tutkimuskeskus Vernen PYKÄLÄ-projektin tuloksista julkaistiin kaksi kirjaa: Parhaat eurooppalaiset käytännöt

Lisätiedot

Ylivieskan seutukunnan liikenneturvallisuuskysely Ylivieska

Ylivieskan seutukunnan liikenneturvallisuuskysely Ylivieska Ylivieskan seutukunnan liikenneturvallisuuskysely Ylivieska Kyselyyn vastasi sähköisesti 120 kunnan asukasta. Lisäksi saatiin 3 vastausta paperilla, joita ei ole huomioitu esitetyissä kuvaajissa. Saadut

Lisätiedot

Keskus- ja palveluverkko. UZ3 työpaja 1.6.2015 Ville Helminen

Keskus- ja palveluverkko. UZ3 työpaja 1.6.2015 Ville Helminen Keskus- ja palveluverkko UZ3 työpaja 1.6.2015 Ville Helminen Keskus- ja palveluverkko Keskusverkko muodostuu valtakunnantasolle sekä yhdyskuntarakennetasolle Valtakunnantasolla kyse on kaupunkiseutujen

Lisätiedot

SEURANTAMITTARIT Mitä tietoja kerätään? Mitä tekijöitä seurataan? Mitkä ovat keskeiset ulkoiset tekijät,

SEURANTAMITTARIT Mitä tietoja kerätään? Mitä tekijöitä seurataan? Mitkä ovat keskeiset ulkoiset tekijät, Taulukko 2. Hankkeen seuranta- ja vaikutusten arviointisuunnitelma. HUOM. Täytä ne tasot, jotka koet tämän hankkeen kannalta keskeisiksi. *) Ensisijaisesti täytettävät tasot ovat A, C, F ja H. Hanke: Hankkeen

Lisätiedot

Liikkumisen ohjaus ja liikenneturvallisuustyö käytännössä Tapio Kinnunen Hyvinkään kaupunki

Liikkumisen ohjaus ja liikenneturvallisuustyö käytännössä Tapio Kinnunen Hyvinkään kaupunki Liikkumisen ohjaus ja liikenneturvallisuustyö käytännössä Tapio Kinnunen Hyvinkään kaupunki Hyvinkään kaupunki 46 000 asukasta 90 % hyvinkääläisistä asuu alle 4,5 km keskustasta 52 % hyvinkääläisten matkoista

Lisätiedot

TURUN KAUPUNKISEUDUN JATKUVA LIIKENNEJÄRJESTELMÄTYÖ

TURUN KAUPUNKISEUDUN JATKUVA LIIKENNEJÄRJESTELMÄTYÖ TURUN KAUPUNKISEUDUN JATKUVA LIIKENNEJÄRJESTELMÄTYÖ työryhmä 19.11.2014 1. Kokouksen avaus, läsnäolijat ja järjestäytyminen 2. Edellisen kokouksen muistio 7.5.2014 3. Jatkuvan liikennejärjestelmätyön organisoituminen

Lisätiedot

Liikkumisen ohjaus olennainen osa uutta liikennepolitiikkaa

Liikkumisen ohjaus olennainen osa uutta liikennepolitiikkaa Liikkumisen ohjaus olennainen osa uutta liikennepolitiikkaa Saara Jääskeläinen, liikenne- ja viestintäministeriö Liikkumisen ohjaus ohjelman avajaistilaisuus 30.9.2010 Liikkumisen ohjaus Liikkumisen ohjauksella

Lisätiedot

Pohjanmaan liikenteen suuntautuminen ja saavutettavuus

Pohjanmaan liikenteen suuntautuminen ja saavutettavuus Pohjanmaan liikenteen suuntautuminen ja saavutettavuus Juha Mäkinen SITO POHJANMAAN LIIKENNEJÄRJESTELMÄSUUNNITELMA 2040 SEMINAARI 31.1.2012 POHJANMAAN LIIKENNEJÄRJESTELMÄSUUNNITELMA 2040, SEMINAARI 31.1.2012

Lisätiedot

16.0T-1 1 (5) VT 6 TAAVETTI LAPPEENRANTA, TIESUUNNITELMA LIIKENNE-ENNUSTE. 16.0T-1_Liikenne-ennuste.doc

16.0T-1 1 (5) VT 6 TAAVETTI LAPPEENRANTA, TIESUUNNITELMA LIIKENNE-ENNUSTE. 16.0T-1_Liikenne-ennuste.doc 16.0T-1 1 (5) VT 6 TAAVETTI LAPPEENRANTA, TIESUUNNITELMA LIIKENNE-ENNUSTE 16.0T-1_Liikenne-ennuste.doc 2 (5) VT 6 TAAVETTI - LAPPEENRANTA TIESUUNNITELMA LIIKENNE-ENNUSTE Yleistä Tiesuunnitelman liikenne-ennuste

Lisätiedot

Outlet-kylän liikenneselvitys

Outlet-kylän liikenneselvitys SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA HUMPPILAN KUNTA Outlet-kylän FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY 15.1.2014 P22086 1 (5) Miettinen Tuomas 15.1.2014 Sisällysluettelo 1 Kaava-alueen sijainti... 2 2 Lähtökohdat... 2

Lisätiedot

SISÄLLYSLUETTELO YHTEENVETO... 13

SISÄLLYSLUETTELO YHTEENVETO... 13 11 SISÄLLYSLUETTELO YHTEENVETO... 13 1 JOHDANTO... 18 1.1 Työn tausta ja tavoitteet... 18 1.2 Tutkimuksen vaiheet ja tutkimusmenetelmät... 20 1.3 Aluerajaukset... 21 1.4 Aineistot... 22 2 LIIKENTEEN KYSYNTÄ

Lisätiedot

Kauppamatkat kävellen ja pyöräillen

Kauppamatkat kävellen ja pyöräillen Kauppamatkat kävellen ja pyöräillen Sara Lukkarinen, Motiva Oy Arkiliikunnan olosuhdeseminaari 6.11.2014 OSTOS- JA ASIOINTIMATKAT Reilu kolmannes suomalaisten matkoista on ostos- ja asiointimatkoja, niistä

Lisätiedot

Pyöräilyn seurantamallin perustaminen Vantaalle

Pyöräilyn seurantamallin perustaminen Vantaalle Pyöräilyn seurantamallin perustaminen Vantaalle Pyöräilyn terveysvaikutusten taloudellinen arviointi HEAT-työkalulla 19.12.2014 HEAT-työkalu Vähenevän arkiliikunnan ja elintapasairauksien (lisääntyvän

Lisätiedot

Miten me kuljemme töihin? Keski-Suomen ELY-keskuksen työmatkaliikenteen henkilöstökyselyn tulokset

Miten me kuljemme töihin? Keski-Suomen ELY-keskuksen työmatkaliikenteen henkilöstökyselyn tulokset Miten me kuljemme töihin? Keski-Suomen ELY-keskuksen työmatkaliikenteen henkilöstökyselyn tulokset Ville Voltti 26.11.2014 Tutkimuksen perustiedot 174 vastausta, 706 työmatkaa Vastausaktiivisuus 68 % Tulokset

Lisätiedot

Työpaikkojen liikkumisen ohjaus LIVE -ryhmätyö 17.3.2011. Helsingin seudun liikenne, Anna Ruskovaara

Työpaikkojen liikkumisen ohjaus LIVE -ryhmätyö 17.3.2011. Helsingin seudun liikenne, Anna Ruskovaara Työpaikkojen liikkumisen ohjaus LIVE -ryhmätyö 17.3.2011 Helsingin seudun liikenne, Anna Ruskovaara 14.3.2011 Työpaikat aiheuttavat 27 % henkilökilometreistä 28 % 18 % 4 % työ koulu, opiskelu työasia 6

Lisätiedot

Strategiasta reunakiviin pyöräilyn edistämien Helsingissä

Strategiasta reunakiviin pyöräilyn edistämien Helsingissä Strategiasta reunakiviin pyöräilyn edistämien Helsingissä Reetta Keisanen 6.3.2015 Helsingin strategisina tavoitteina Edistää kestävää liikkumista lisäämällä kävelyn, pyöräilyn ja joukkoliikenteen osuutta

Lisätiedot

Liikenne- ja viestintäministeriön toimet kestävän liikenteen edistämiseksi

Liikenne- ja viestintäministeriön toimet kestävän liikenteen edistämiseksi Liikenne- ja viestintäministeriön toimet kestävän liikenteen edistämiseksi Saara Jääskeläinen, liikenne- ja viestintäministeriö Kestävän liikkumisen korttelit ja kiinteistöt työpaja 6.11.2009 Miksi toimia

Lisätiedot

KATU- JA PUISTOFOORUMIN KYSELYTUTKIMUS KORPILAHDELLA SYKSYLLÄ 2011

KATU- JA PUISTOFOORUMIN KYSELYTUTKIMUS KORPILAHDELLA SYKSYLLÄ 2011 KATU- JA PUISTOFOORUMIN KYSELYTUTKIMUS KORPILAHDELLA SYKSYLLÄ 2011 Kaupungin eri osien asukkaiden mielipiteitä ja kokemuksia katu-, puisto-, veneily- ja jätehuoltopalveluista sekä asukasyhteistyöstä on

Lisätiedot