Kevyen liikenteen laskentojen kehittäminen Esiselvitys

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Kevyen liikenteen laskentojen kehittäminen Esiselvitys"

Transkriptio

1 LIIKENNE- JA VIESTINTÄMINISTERIÖN MIETINTÖJÄ JA MUISTIOITA B 30/2003 Kevyen liikenteen laskentojen kehittäminen Esiselvitys Liikenne- ja viestintäministeriö Helsinki, 2003

2 ESIPUHE Tämä esiselvitys on ensimmäinen vaihe projektia Kevyen liikenteen laskentojen kehittäminen. Esiselvityksessä on selvitetty kevyen liikenteen tietotarpeet eri tasoilla ja määritelty menetelmiä, joilla tietoja kevyen liikenteen määristä voidaan hankkia tietotarpeiden täyttämiseksi. Selvitystyö on osa JALOIN-projektia. Tietotarpeita ja menetelmiä selvitettiin haastatteluin sekä järjestämällä seminaari, johon kutsuttiin sidosryhmien edustajia. Työryhmän puheenjohtajana on toiminut Ulla Priha Tiehallinnosta. Muut työryhmän jäsenet ovat olleet Harri Uusnäkki ja Riitta Viren liikenne- ja viestintäministeriöstä sekä Reijo Prokkola Tiehallinnosta. Selvitystyöstä on vastannut Tieliikelaitoksen Konsultointi, josta työhön ovat osallistuneet Harri Vitikka, Nina Mähönen ja Kimmo Saastamoinen. Tampereen teknillisestä yliopistosta työhön on osallistunut Hanna Kalenoja. Helsingissä 1 päivänä joulukuuta 2003 Kari Korpela Ylitarkastaja

3 SISÄLLYSLUETTELO 1 TYÖN LÄHTÖKOHDAT JA TAVOITTEET TIETOTARPEIDEN SELVITTÄMINEN Yleistä Haastatteluissa ja tutkimuksissa esiin tulleet tietotarpeet Kevyen liikenteen määriin ja kulkutapaosuuksiin liittyvät tietotarpeet Kevyen liikenteen matkoihin liittyvät tietotarpeet Kevyen liikenteen määrien vaihtelutekijöihin liittyvät tietotarpeet Kevyen liikenteen verkkoon ja väyliin liittyvät tietotarpeet Potentiaalisiin käyttäjämääriin ja matkatuotoksiin liittyvät tietotarpeet Muut tietotarpeet Tutkimusohjelmat ja niiden kehittämistavoitteet Kevyen liikenteen tutkimusohjelma JALOIN-hanke VAHA Laitosyhtenäiset tiedot -projekti ECMT YLEISTIETOA PYÖRÄILYN JA JALANKULUN LUONTEESTA Kevyen liikenteen matkatuotokset ja matkojen kysyntä Matkat ja osamatkat Väestöryhmäkohtaiset erot Matkojen tarkoitus Alueelliset erot Henkilöauton omistuksen vaikutus Maankäyttötyypit ja toiminnot jalankulku- ja pyöräilytuotosten selvittämisessä Jalankulku- ja pyöräilymatkojen ominaisuudet ja vaihtelutekijät Matkojen pituus, nopeus ja matka-aika Reitin valinta Kevyen liikenteen tuntivaihtelu Kevyen liikenteen vuodenaikavaihtelu Kevyen liikenteen sääriippuvuus Polkupyörien omistus LIIKENNEMALLIT JA PAIKKATIETOJEN HYÖDYNTÄMINEN Yleistä Esimerkkejä kevyen liikenteen malleista Pääkaupunkiseudun EMME/2 polkupyöräliikennemalli (KÄPY) Paikkatietojen hyödyntäminen kevyen liikenteen määrien arvioinnissa... 48

4 5 KEVYEN LIIKENTEEN LASKENNAT JA TUTKIMUKSET Poikkileikkauslaskentamenetelmät Kevyen liikenteen käsinlaskennat Koneelliset kevyen liikenteen laskennat Kevyen liikenteen koneellisten laskentojen kehittäminen Kevyen liikenteen laskennat kaupunkien katuverkoilla Kevyen liikenteen määrien arviointi haastattelujen ja kyselyjen avulla Kevyen liikenteen määrien arviointi pyöräpysäköintilaskentojen avulla JOHTOPÄÄTÖKSET JA KEHITTÄMISTARPEET Yleistä Haastattelu- ja kyselytutkimukset Kevyen liikenteen laskennat ja laskentatietojen kerääminen Jatkuvat laskennat Otoslaskennat Kevyen liikenteen mallintaminen ja paikkatietojen hyödyntäminen Kevyen liikenteen verkko- ja väylätietojen kehittäminen JATKOTOIMENPITEET Henkilöliikennetutkimuksen (HLT) tietojen kohdentaminen ja käytön tehostaminen Ohje kysely- ja haastattelututkimusten tekemiseen Laskentojen ja laskentatietojärjestelmän kehittäminen Polkupyörälaskentojen laajennuskertoimien määrittely Laskentaohje otoslaskentojen tekemiseksi Ohje paikkatietojen hyödyntämisestä kevyen liikenteen määrien arvioinnissa Kevyen liikenteen väylätietojen kehittäminen... 65

5 8 1 TYÖN LÄHTÖKOHDAT JA TAVOITTEET Kevyen liikenteen tietotarpeet ovat moniulotteiset. Liikennepoliittisella tasolla tarvitaan tietoa kevyen liikenteen edistämishankkeiden vaikutuksista kevyen liikenteen käyttäjämääriin ja - suoritteeseen sekä liikenneturvallisuuteen. Liikennejärjestelmäsuunnittelussa tarvitaan lähtö - määräpaikkatietoa kevyen liikenteen mallintamiseen. Hanketasolla halutaan selvittää hankkeiden tarve ja vaikutukset. Tietoa kevyen liikenteen määrästä ja sen kehityksestä on tällä hetkellä vaihtelevasti. Yksittäiset kaupungit ja kunnat laskevat pyöräilijöiden ja jalankulkijoiden määriä tärkeimmissä kohteissaan. Henkilöliikennetutkimus ja alueelliset liikennetutkimukset tuottavat arvioita kevyen liikenteen suoritteesta. Eri tahojen tiedot eivät useinkaan ole sisällöllisesti ja ajallisesti vertailukelpoisia. Kävelyä ja pyöräilyä koskevien tietojen tuottaminen tuleekin liittää nykyistä kiinteämmin osaksi muuta liikenteen perustilastointia sekä valtakunnallisesti että paikallisesti. Eri tietolähteiden, tärkeimpinä valtakunnallisten ja paikallisten liikennetutkimusten, tulisi olla vertailukelpoista keskenään. Tietojen tulisi myös olla nykyistä helpommin saatavilla, jotta niiden käyttö olisi tehokasta ja tarkoituksenmukaista. Kevyen liikenteen määrien laskeminen ja arvioiminen ei ole aivan yksinkertainen asia. Kevyen liikenteen kausivaihtelut ja muut vaihtelut ovat paljon suurempia kuin autoliikenteessä. Osin tutkimusmenetelmät ovat sovellettavissa perinteisen henkilöauto- ja joukkoliikenteen menetelmistä vain mittakaavaa muuttamalla. Osin sekä kävely että pyöräily edellyttävät selvästi nykyisistä tutkimuslähtökohdista poikkeavia menetelmiä. Sekä kävelyssä että pyöräilyssä liikkumisen säännönalaisuus eroaa selvästi autoliikenteestä ja yksilöllisellä päätöksenteolla, satunnaisuudella ja epäsäännönmukaisuudella on suurempi merkitys. Lisäksi erityisesti kävely on vahvasti sekä ympäristön ominaisuuksista että muista ihmisistä riippuva sosiaalinen ilmiö. Kävely ja pyöräily tarvitsevatkin tuekseen muita liikennemuotoja enemmän laadullisia menetelmiä. Uusista menetelmistä (esim. paikkatiedot, GIS, telematiikka) voidaan tarvittaessa kehittää omat sovelluksensa myös kevyen liikenteen infrastruktuurin kehittämiseen. Hyvä tietämys kävelyn ja pyöräilyn nykyisestä asemasta liikennejärjestelmässä on edellytyksenä kävelyn ja pyöräilyn suosioon tehokkaasti vaikuttavien toimenpiteiden valitsemiselle, oikeisiin kohteisiin ja oikeille kohderyhmille suuntaamiselle sekä toimenpiteiden vaikutusten arvioinnille. Eli kuka, missä, milloin ja mitä tarkoitusta varten liikkuu jalan tai pyörällä. Erilaisten käyttäjä-, matka- ja muiden viiteryhmien tunnistaminen sekä alueellisen vaihtelun tunteminen luo edellytykset arvioida, missä väestöryhmissä, minkälaisilla matkoilla ja millä alueilla on parhaat mahdollisuudet lisätä kävelyä ja pyöräilyä. Myös kävelyn ja pyöräilyn aika-, sää- ja muista olosuhdevaihteluista tarvitaan nykyistä kattavampaa tietoa. Näiden tekijöiden tiedostamisen jälkeen voidaan myös liikennelaskentojen tuloksia yleistää ja laajentaa.

6 9 Tämä esiselvitys on ensimmäinen vaihe 2-vuotista projektia Kevyen liikenteen laskentojen kehittäminen. Esiselvityksen tavoitteena on selvittää eri tahojen kevyen liikenteen tietotarpeet ja määrittää toimintatavat, jolla saadaan vertailukelpoista tietoa kevyen liikenteen määristä ja tunnusluvuista tyydyttämään havaitut tietotarpeet. Esiselvityksen perusteella tehdään päätös siitä, mitä tietoa kevyestä liikenteestä lähdetään hankkimaan ja millä tavalla tiedot hankitaan. Tavoitteena on siten luoda maahan yhtenäinen menettely kevyen liikenteen mittaamiseksi. Esiselvityksessä tavoitteena ei niinkään ole kevyen liikenteen laskentojen kehittäminen. Tärkeimpänä tavoitteena on arvioida, millä tavalla kevyen liikenteen määriä tulisi milläkin tasolla arvioida sekä miten paljon ja millä tavalla varsinaisesta kevyen liikenteen poikkileikkauslaskennasta saadaan lisäarvoa. Kevyen liikenteen laskentojen ja määrien arvioimisen kehittämisen yleisenä tavoitteena on liikennepolitiikan tavoitteiden toteutumisen arviointi. Liikennejärjestelmätason tavoitteena on esimerkiksi selvittää kevyen liikenteen järjestelyjen verkolliset vaikutukset. Hanketasolla tärkeä tavoite on kevyeen liikenteeseen liittyvien tienpidon tuotteiden tarkempi vaikutusten arviointi ja tehokkaampi kohdistaminen. Tällaisia tienpidon tuotteita ovat esimerkiksi kevyen liikenteen väylien ja eritasojen rakentaminen ja hoito. Kevyen liikenteen hankkeiden päätavoitteena on aina liikenneturvallisuuden parantaminen, mikä tukee hyvin yleisiä tienpidon tavoitteita ja linjauksia.

7 10 2 TIETOTARPEIDEN SELVITTÄMINEN 2.1 Yleistä Kevyen liikenteen tietotarpeet voidaan jakaa esimerkiksi valtakunnallisiin, seutu- ja kaupunkikohtaisiin sekä hanketason tietoihin. Tietotarpeet ovat erilaisia eri tasoilla ja hallinnonaloilla. Työssä on selvitetty mitä tunnuslukuja kevyestä liikenteestä tarvitaan eri organisaatiotasojen tietotarpeiden täyttämiseksi. Tavoitteena on myös selvittää tarvittavien tunnuslukujen käyttötarkoitus, eri tasoilla kerättyjen tunnuslukujen yhteismitallistaminen ja siirrettävyys tasolta toiselle. Tietotarpeiden selvittäminen on tärkeätä, jotta kevyen liikenteen laskentoja, määrien arviointia ja tilastointia pystyttäisiin kehittämään siten, että se palvelisi mahdollisimman hyvin eri käyttäjien tarpeita ja toisaalta ei tuhlattaisi resursseja sellaisen tiedon laajamittaiseen keräämiseen, jota ei hyödynnetä millään tarvetasolla. Tietotarpeet selvitettiin haastattelemalla eri osapuolia. Lisäksi selvitettiin millä tavalla kevyen liikenteen määrien arviointiin liittyvät tarpeet ja tavoitteet on otettu huomioon tietyissä käynnissä olevissa tutkimusohjelmissa ja projekteissa. 2.2 Haastatteluissa ja tutkimuksissa esiin tulleet tietotarpeet Eri tasoilla tarvittavat kevyen liikenteen tunnusluvut selvitettiin haastattelemalla puhelimitse LVM:n Tiehallinnon, YTV:n, Kuntaliiton, suurimpien kaupunkien ja JALOIN -projektin mallikuntien sekä muiden yhteistyötahojen kevyen liikenteen asiantuntijoita. Haastatteluilla pyrittiin kartoittamaan sekä nykyiset että mahdolliset tulevaisuuden tarpeet kevyen liikenteen tiedoille. Jotta kevyen liikenteen houkuttelevuutta ja edistämishankkeiden vaikutusta kevyen liikenteen kehitykseen voitaisiin seurata, tarvitaan luotettavaa tietoa jo nykytilanteen jalankulku- ja pyöräilijämääristä. Liikennemäärien arviointiin käytettävien menetelmien ja liikenteen vaihtelukertoimien määrittämismenetelmien tulee olla sellaisia, että eri vuosina kerättävä tieto on vertailukelpoista ja kuvaa näin ollen riittävän luotettavasti kevyen liikenteen kehittymisen trendiä Kevyen liikenteen määriin ja kulkutapaosuuksiin liittyvät tietotarpeet Kevyen liikenteen kulkutapaosuuden ja käyttäjämäärien jakaminen jalankulkuun ja pyöräilyyn todettiin haastattelujen perusteella tärkeäksi, koska kulkumuodot poikkeavat huomattavasti toisistaan matkan tarkoituksen, pituuden ja nopeuden sekä onnettomuusriskien suhteen. Yksityiskohtaisia vaikutustarkasteluja ja onnettomuusanalyyseja varten kulkumuoto-osuus ja käyttäjäryhmä toivottiin yksilöitävän nykyistä tarkemmin kevyen liikenteen tutkimuksissa ja tilastoissa. Kaikilla tarvetasoilla seurattavia kevyen liikenteen kehittymistä kuvaavia tunnuslukuja ovat kevyen liikenteen osuus koko liikennesuoritteesta (henkilökm/vrk) ja osuus tehdyistä matkoista. Kevyen liikenteen matkaluvun (matkaa/henkilö/vrk) sekä keskimääräinen kevyen

8 11 liikenteen matkan pituuden perusteella pystytään myös määrittelemään matkasuorite (km/henkilö/vrk). Suunnittelu- ja liikenneturvallisuushankkeiden tarpeiden arvioimiseksi, hankeperusteluiksi ja priorisoimiseksi tarvitaan kunta- ja tiepiiritasolla ajankohtaista tietoa yksittäisten tie- ja katuosuuksien kevyen liikenteen vuorokausittaisista (KVL) käyttäjämääristä ja suojatieylityksistä. Tietotarpeen vaikutus on kuitenkin hyvin paikallinen ja usein merkittävämpänä tekijänä hankkeiden tarpeiden arvioinnissa pidetäänkin kattavan ja turvallisen kevyen liikenteen verkoston luomista ja paikkatiedon käyttöä potentiaalisten käyttäjämäärien arvioinnissa. Työn aikana tuli esiin myös kevyen liikenteen väylien mitoittamiseen liittyen huipputuntiliikennemäärä erityisen vilkkailla väylillä. Suunnittelun tueksi tarvitaan ennen-jälkeen tutkimustietoa yksittäisten kevyen liikenteen hankkeiden vaikutuksista käyttäjämääriin ja liikenneturvallisuuteen erilaisissa liikenneympäristöissä. Esimerkkeinä haastatteluissa mainittiin alikulun tai kevyen liikenteen väylän vaikutus kevyen liikenteen määrän lisääntymiseen ja turvallisuuskehitykseen. Tietoa olisi mahdollista hyödyntää muun muassa perusteluna hankkeiden rahoitustarpeille sekä vaikutusten arviointiin Kevyen liikenteen matkoihin liittyvät tietotarpeet Matkaluvun ja suoritteen tilastointi sukupuolen ja ikäryhmän mukaan sekä matkan jaottelu matkan tarkoituksen mukaan työ-, asiointi- ja terveyttä edistävään liikkumiseen koettiin tarpeelliseksi. Joissakin haastatteluissa nousi esiin myös toive rullaluistelun ja -hiihdon erottamisesta jalankulusta, koska ne ovat luonteeltaan, esimerkiksi nopeudeltaan ja onnettomuusriskeiltään hyvin erilaisia ja niiden vaatimukset väylän kunnolle poikkeavat merkittävästi muusta kevyestä liikenteestä. Seutu- ja kaupunkitasolla kiinnostaa myös pitkämatkaisen, kuntien ja kylien välisen pyöräilyn osuus kokonaissuoritteesta. Lisäksi nähdään tarpeelliseksi vertailutiedon saaminen muiden kaupunkien kevyen liikenteen kulkumuotojakaumista, -suoritteista, ja näiden vaihteluista eri olosuhteissa ja eri vuodenaikoina. Tärkeä tietotarve kestävien kulkumuotojen kehittämiseksi on myös kävelyn ja pyöräilyn asema matkaketjun osana, esimerkiksi joukkoliikenteen liityntäliikennemuotoa Kevyen liikenteen määrien vaihtelutekijöihin liittyvät tietotarpeet Tietoa kevyen liikenteen määrien vaihtelutekijöistä tarvitaan kaikilla tarvetasoilla. Erityisesti pyöräilymäärien vaihtelu ajankohdan ja sään mukaan on merkittävä. Yksittäisten tutkimustulosten yleistämiseksi muihin ajankohtiin ja olosuhteisiin tarvitaan tietoa matkojen vuodenaika-, viikonpäivä ja tuntiriippuvuudesta sekä sään ja kelin vaikutuksista liikkumisaktiivisuuteen. Tämä tulee esiin esimerkiksi lyhyen laskentaotoksen laajentamisessa kuvaamaan vuorokauden kevyen liikenteen määrää tai vuosisuoritetta kyseisessä poikkileikkauksessa. Myös muiden olosuhdetekijöiden vaikutuksista kevyen liikenteen houkuttelevuuteen tarvitaan tietoa sekä kevyen liikenteen määrien arvioinnissa että liikennepoliittisella tasolla kevyen

9 12 liikenteen edistämistoimenpiteiden suunnittelussa. Pyöräpysäköinnin sijainti, turvallisuus ja kunto, työpaikkojen sosiaalitilojen viihtyisyys ja vaatteiden säilytyspaikkojen riittävyys sekä pyöräreitistön kunto ja ominaisuudet vaikuttavat todennäköisesti yksilön kulkutapapäätökseen Kevyen liikenteen verkkoon ja väyliin liittyvät tietotarpeet Kevyen liikenteen tietotarpeena liikenneverkko- ja seututasolla on luotettavan kuvauksen saaminen nykyisestä liikennejärjestelmästä. Uuden maankäytön ja kevyen liikenteen yhteyksien suunnittelua varten tarvitaan tietoa olemassa olevasta kevyen liikenteen verkosta, kevyttä liikennettä synnyttävistä ja vastaanottavista kohteista sekä liikenteen sijoittumisesta nykyiselle väylästölle. Kevyen liikenteen verkko on tärkeä tekijä myös liikenteen mallintamiseen liittyvissä kysymyksissä. Kevyen liikenteen väylien yksityiskohtaiset tiestötiedot, kuten leveys, päällyste ja erityisesti väylän kunto ovat tarpeen kevyen liikenteen verkon ylläpito- ja parannushankkeita suunniteltaessa. Monin paikoin väylien kunto rajoittaa jopa niiden käyttöä ainakin tietyiltä kevyen liikenteen ryhmiltä Potentiaalisiin käyttäjämääriin ja matkatuotoksiin liittyvät tietotarpeet Kevyen liikenteen käyttäjäpotentiaalia voidaan tarkastella kevyttä liikennettä synnyttävien kohteiden ja asukasmäärien perusteella. Tästä syystä kevyen liikenteen verkoston suunnittelussa on tarpeen tiedostaa myös potentiaaliset kevyttä liikennettä synnyttävät kohteet, joiden välille rakennettava kevyen liikenteen yhteys siirtäisi liikennettä pois muilta kulkumuodoilta ja edistäisi näin ollen kevyttä liikennettä. Tällainen tarkastelu perustuu matkatuotoksiin, josta ehkä yksinkertaisin tunnusluku on matkaluku (matkaa/henkilö/vrk). Kevyen liikenteen matkatuotosten määrittäminen koettiin tarpeelliseksi kaikilla tarvetasoilla. Maankäyttötyyppikohtaiset matkatuotokset palvelisivat maankäytön ja kevyen liikenteen verkoston suunnittelua sekä kevyen liikenteen määrien arviointia. Tarkasteltavia maankäyttötyyppejä voisivat kaupunkikoon mukaan määritettynä olla esimerkiksi haja-asutusalue, kaupunkikeskusta, hyvän palvelutason lähiö, virkistysalue, kaupan keskittymä ja yliopistokampus. Toimintokohtaiset matkatuotokset edesauttaisivat taas potentiaalisten kevyen liikenteen käyttäjien määrien arviointia kevyen liikenteen hankkeiden suunnittelussa ja priorisoinnissa sekä olisivat työkaluna kevyen liikenteen mallinnuksessa osa-alueiden sisäisten matkojen määrittämisessä. Tärkeitä kevyttä liikennettä aiheuttavia toimintoja ovat mm koulut ja työpaikat.

10 Muut tietotarpeet Haastatteluiden yhteydessä nousi esiin myös muita kuin suoranaisesti kevyen liikenteen määriin ja tilastointiin liittyviä tietotarpeita. Kevyen liikenteen onnettomuuksia seurataan sekä valtakunnallisella että kaupunkitasolla. Onnettomuustiedoista yleisimmin seurattavia tunnuslukuja ovat onnettomuustyypit ja vakavuusasteet sekä paikallisesti myös tapahtumispaikat. Kevyen liikenteen onnettomuuksien ja liikennemäärien perusteella laskettaville onnettomuusriski, -tiheys ja -vakavuusluvuille suhteessa kevyen liikenteen suoritteeseen, väestöön ja muihin vaikuttaviin tekijöihin todettiin olevan tarvetta osittain jo nykyään, mutta erityisesti tulevaisuudessa se koettiin erääksi tilastoinnin kehittämiskohteeksi. Kevyen liikenteen onnettomuustilastoinnissa todettiin olevan muitakin kehittämistarpeita. Tällä hetkellä rekisteröimättä jäävät usein esimerkiksi kahden pyöräilijän tai polkupyörän ja jalankulkijan yhteentörmäykset sekä kevyen liikenteen yksittäisonnettomuudet. Työmatkoilla tapahtuneet kevyen liikenteen onnettomuudet kirjautuvat nykyisillä menetelmillä työtapaturmiksi ja jäävät näin ollen kevyen liikenteen onnettomuustilastoinnin ulkopuolelle. Erääksi kehittämistavoitteeksi haastatteluissa esitettiin viranomaisyhteistyön lisääminen siten, että mahdollistettaisiin poliisin onnettomuusrekistereiden täydentäminen terveyskeskuksista ja sairaaloista saatavilla tiedoilla. Liukastumistapaturmien ohella toivottiin tilastoitavan laajamittaisesti myös kompastumistapaturmat. Myös tieto onnettomuuksien keliriippuvuudesta koettiin tarpeelliseksi. Polkupyörien nopeudet eri tyyppisillä väylillä ja erilaisissa liikenneympäristöissä sekä matkan tarkoituksen mukaan vaihtelevat merkittävästi. Tieto polkupyörien nopeusjakaumista eri tilanteissa olisi hyödyksi kevyen liikenteen reitistön suunnittelussa ja mitoituksessa sekä onnettomuuksien analysoinnissa. Esimerkiksi keskusta-alueiden läpikulkuväylillä, joissa sekoittuu työmatkaliikenteen, asiointiliikenteen ja liityntäliikenteen polkupyöräilijät, on konfliktien riski merkittävä. Pyöräilykypärän käytön aktiivisuus puhuttaa runsaasti kypärää koskevan lainsäädännön tultua voimaan. Lainsäädännön toteutumisen seurantaan ja kampanjoinnin oikeaan kohdistamiseen tarvitaan tietoa pyöräilykypärän käyttöasteesta eri tarvetasoilla, ikäryhmittäin ja matkan tarkoituksen mukaan.

11 Tutkimusohjelmat ja niiden kehittämistavoitteet Kevyen liikenteen tutkimusohjelma Liikenne- ja viestintäministeriössä on käynnissä kevyen liikenteen tutkimusohjelma, jonka tavoitteena on suunnata lähivuosien tutkimusresursseja kävelyn ja pyöräilyn edistämisen kannalta keskeisiin suuntiin, käynnistää jatkuva kävelyn ja pyöräilyn tutkimustraditio sekä integroida kävely- ja pyöräilynäkökulma tasavertaisena muuhun liikennetutkimukseen. Kevyen liikenteen tutkimusohjelman tehtävänä on tutkimuksen kautta edistää kävely- ja pyöräilypoliittisissa ohjelmissa kävelyn ja pyöräilyn edistämiselle asetettuja tavoitteita, jotka ovat (Somerpalo et al. 2001): Kävelyn suosio kasvaa sekä itsenäisenä kulkutapana että luontevana osana matkaketjua. Kävelyn turvallisuus paranee ja turvattomuuden tunne vähenee. Jalankulkuympäristöt ovat esteettömiä ja toimivia kaikille väestöryhmille. Jalankulkuympäristöt ovat viihtyisiä ja miellyttäviä paikkoja olla ja liikkua. Pyöräilyn laatu, houkuttelevuus ja turvallisuus paranevat ja pyöräilyn painoarvo yhteiskunnallisessa päätöksenteossa kasvaa. Pyöräilyn kilpailukyky henkilöautoon verrattuna paranee. Joukkoliikenteen ja pyöräilyn matkaketju on sujuva ja turvallinen. Pyöräilyn määrä kaksinkertaistuu vuosien tasosta vuoteen 2020 mennessä. Pyöräilyn turvallisuus paranee pitkällä aikavälillä yleisten liikenneturvallisuustavoitteiden mukaisesti. Kävelyyn ja pyöräilyyn liittyvä tutkimustieto on monilta osin vanhaa tai se perustuu ulkomaisiin tutkimustuloksiin, joiden soveltuvuus Suomeen on epävarmaa. Valtakunnan tasolla henkilöliikennetutkimuksesta on tulostettu keskimääräistä tietoa muun muassa kulkumuotoosuuksista ja matkan pituuksista. Paikallinen tietämys kävelyn ja pyöräilyn määrästä on pääsääntöisesti heikkoa. Niilläkin kaupunkiseuduilla, joilla on tehty alueellisia liikennetutkimuksia, pyöräily ja erityisesti kävely on jäänyt yleensä vähemmälle huomiolle autoliikenteeseen verrattuna. Lisäksi tutkimuksista saatavaa kevyen liikenteen tietoa ei ole riittävästi analysoitu. Kevyen liikenteen osalta alueellisten liikennetutkimusten suuri ongelma on myös ajankohta, sillä vaihtelut vuodenajan ja säätilan suhteen ovat suuria, jolloin yksittäisten tutkimusten liikenteen perusteella ei voida luotettavasti arvioida tilannetta muina ajankohtina. (Somerpalo et al. 2001) Kevyen liikenteen tutkimusohjelman päätavoitteena kevyen liikenteen perustietouden ja tilastoinnin osalta on kävelyä ja pyöräilyä koskevan perustiedon tuottaminen ja tilastoinnin kehittäminen sekä olemassa olevan tiedon kokoaminen, analysointi ja jalostaminen käyttökelpoiseen muotoon. Tärkeiksi tutkimuslinjan aihepiireiksi tutkimusohjelmassa esitettiin (Somerpalo et al. 2001): Kulkumuotojen väliset siirtymät ja kulkumuotojen käyttö rinnakkain Kävelyn ja pyöräilyn potentiaaliset lisäämisalueet Kävelyn ja pyöräilyn määrät (eri alueilla, eri matka- ja käyttäjäryhmissä). Matkaketjut, kävely ja pyöräily liityntäliikennemuotona Kattava kevyen liikenteen tietojärjestelmä Kävely- ja pyöräilymatkojen ominaisuudet

12 15 Tutkimus- ja suunnittelumenetelmiä ja ohjeita kehittämällä voidaan luoda parempia välineitä liikennejärjestelmän suunnitteluun ja päätöksenteon tarvitseman tiedon tuottamiseksi. Tärkeiksi tutkimuslinjan aihepiireiksi esitettiin (Somerpalo et al. 2001): Kevyen liikenteen kysynnän ennustaminen sekä mallinnus- ja simulointimenetelmät - Kevyen liikenteen ennustemenetelmien kehittäminen yhteismitalliseksi muun liikenteen ennustamisen kanssa. - Kävelyn ja pyöräilyn simulointi ja pyöräilijän liikkumisen mallintaminen. - Paikkatietojen hyödyntäminen kävelyn ja pyöräilyn suunnittelussa. Kevyen liikenteen hankkeiden vaikutusten arviointimenetelmät - Kevyen liikenteen hankkeiden hyötyjen ja kustannusten arviointimenetelmät. - Pyöräilyn ja kävelyn liikennetaloudelliset perusarvot. - Hankkeiden ennen-jälkeen tutkimusten yhtenäistäminen ja vakiinnuttaminen. - Vaikutusarviointien standardisointi. Pyöräilyn ja kävelyn hankearviointien yhtenäistäminen. Kevyen liikenteen laskentatietojen laajentamismenetelmät - Valtakunnalliset vaihtelukertoimet pyöräilyn ja jalankulun todellisen määrän arvioimiseksi aikavaihtelu ja säätila huomioon ottaen. Kevyen liikenteen laskentamenetelmät - Automaattisten laskentamenetelmien kehittäminen - Seurantajärjestelmän suunnittelu alueellisesti kattavan ja yhteismitallisen tiedon tuottamiseksi ja aikasarjojen keräämiseksi. - Kävelyaktiviteetin laskenta- ja arviointimenetelmät. Olosuhteiden, palvelutason, infrastruktuurin kunnon ja laadun arviointimenetelmät - Kävely- ja pyöräily-ympäristön laatukriteerit ja olosuhteiden arviointimalli. - Menetelmät ja käytännöt kevyen liikenteen väylien kuntoarviointiin ja perusparannustarpeen määrittämiseen. Suunnitteluohjeiden arviointi - Käytettävien suunnitteluohjeiden kartoitus, niiden käyttökohteet, sisältö ja uusimistarve. - Kaupunkialueille soveltuvien suunnitteluohjeiden laatiminen. - Rakennustyönaikaisten liikennejärjestelyiden ohjeistuksen laatiminen. - Valtakunnallinen ohje pyöräpysäköinnin järjestämisestä JALOIN-hanke Liikenne ja viestintäministeriö on käynnistänyt JALOIN -hankkeen kävelyn ja pyöräilyn edistämiseksi Suomessa. Hankkeen tehtävänä on LVM:n kevyen liikenteen tutkimusohjelman sekä Uutta pontta pyöräilyyn ja Kävely osaksi liikennepolitiikkaa ohjelmien toimeenpano. Yhteisenä tavoitteena on kävelyn, pyöräilyn ja joukkoliikenteen olosuhteiden ja toimintaedellytysten parantaminen siten, että niiden yhteenlaskettu kulkumuoto-osuus kasvaa ja yhteiskunnan sekä kansalaisten henkilöautosidonnaisuus vähenee. (Myllylä, 2003) Kävelyn ja pyöräilyn edistäminen edellyttää ajantasaista tietoa liikkumismuotojen ominaisuuksista ja määristä, eri tekijöiden vaikutuksista kulkumuotojen suosioon ja ihmisten liikkumispäätöksiin sekä erilaisten toimenpiteiden vaikutuksista. Tutkimusohjelman tarkoituksena on suunnata lähivuosien resursseja kävelyn ja pyöräilyn edistämisen kannalta keskeisiin suuntiin, käynnistää jatkuva kävelyn ja pyöräilyn tutkimustraditio sekä integroida kävely- ja pyöräilynäkökulma tasavertaisena muuhun liikennetutkimukseen. (Myllylä, 2003)

13 VAHA VAHA on vuosille ajoittuva Tiehallinnon tutkimusohjelma, jonka päämääränä on nykyistä parempi tienpidon yhteiskunnallisten vaikutusten hallinta. Tienpidolla tarkoitetaan yleisten teiden kunnossapitoa ja investointeja, vaikutuksilla taas näiden toimenpiteiden aiheuttamia muutoksia tienkäyttäjiin, muuhun yhteiskuntaan sekä luontoon. (Goebel, 2002) Tutkimusohjelma jakautuu neljään tavoitealueeseen, joista neljänteen kuuluu vaikutusten hallinnan lähtötietojen parantaminen, joka koskee myös kevyen liikenteen tietoja. Vaikutusten hallinnassa käytettävien lähtötietojen tulee olla määrältään ja laadultaan riittäviä. Lähtötietoja tarvitaan muun muassa tieverkon ja liikenteen tilasta, tienpidon kustannuksista ja erilaisista toimintaympäristön ominaisuuksista ja muutoksista. Vaikutusten hallinta edellyttää myös hyvää käsitystä asiakkaiden ja muun yhteiskunnan tarpeista. (Goebel, 2002) Tavoitealue 4 - vaikutusten hallinnan lähtötietojen parantaminen - on jaettu kolmeen osakokonaisuuteen, joissa osittain huomioidaan myös kevyen liikenteen tietotarpeet: Asiakkuustiedon tuottaminen: tavoitteena selvittää mitä asiakkuustietoa vaikutusten hallinnassa tarvitaan, kenen sitä tulisi tuottaa ja millaista sen tulisi olla. Kustannustiedon tuottaminen: tavoitteena viestiä vaikutusten hallinnan tarpeet Tiehallinnon kustannustiedon kehittämisestä vastaaville tahoille sekä ohjeistaa tuotetun kustannustiedon hyväksikäyttö vaikutusten arvioinnissa. Muiden lähtötietojen tuottaminen: vaikutusten hallinnassa tarvitaan tila- ja paikkatietoa liikennemääristä, tiestöstä ja onnettomuuksista. Osakokonaisuuden tavoitteena on viestiä Tiehallinnon erilaisten tiedon tuottamisjärjestelmien ylläpitäjille vaikutusten hallinnassa tarvittavista lähtötiedoista ja ohjata järjestelmien kehittämistä näitä tietoja tuottaviksi Laitosyhtenäiset tiedot -projekti LYTTI eli Laitosyhtenäiset tiedot -projektissa on selvitetty, mitkä ovat Tiehallinnon tarvitsemat, laitosyhtenäisyyttä edellyttävät tiestö- liikenne- ja paikkatiedot, niiden laatu- ja kattavuusvaatimukset sekä näiden hankkimisen edellyttämä rahoitustarve. Myös kevyen liikenteen laskentatiedot yleisten teiden osalta ovat kuuluneet projektin vaikutuspiiriin. Projektin yhteydessä on selvitetty karkealla tasolla tiepiirien tarve kevyen liikenteen määrätiedoille eri prosesseissa. Tiepiirit arvioivat kevyen liikenteen määriin liittyvän tiedon tarpeellisuuden prosesseittain asteikolla: välttämätön tarpeellinen hyvä tietää: Suunnitteluprosessissa kevyen liikenteen määrätietoa arvioitiin välttämättömäksi. Ohjausprosessissa tarpeellinen. Hankintaprosessissa vastaukset hajosivat välille välttämätön hyvä tietää. Liikenteen palvelut ja asiakkuusprosessissa pidettiin liikennemäärätietoa joko tarpeellisena tai hyvä tietää -tasolla. Keskushallinnossa lähinnä vain suunnitteluprosessissa tunnistettiin kevyen liikenteen liikennemäärätiedon tarve liikenneturvallisuustarkasteluiden yhteydessä. Kevyen liikenteen tietojen sisältöön ja tarkkuuteen sekä mahdollisiin tiedon hankintatapoihin ei LYTTI -projektin yhteydessä otettu kantaa. Lähes kaikilla prosesseissa oltiin kuitenkin valmiita sitoutumaan myös tiedon hankkimiseen osoittamalla siihen resursseja.

14 ECMT ECMT:n (European Conference of Ministers of Transport) eräänä liikennepoliittisena tavoitteena on integroida polkupyöräliikenteen suunnittelu kiinteäksi osaksi jäsenmaiden kansallista liikenteen- ja maankäytön suunnittelua. Jotta jäsenmaiden kevyen liikenteen edistymistä voidaan seurata, on tunnettava niiden liikenteen ja liikkumisen nykytila. Tämän johdosta ECMT on teettänyt selvityksen, jossa on vertailtu eri jäsenmaiden pyöräilyn nykytilaa, pyöräilypoliittisia ohjelmia ja kevyen liikenteen tutkimusta sekä tehtyjä toimenpiteitä pyöräilyn edistämiseksi. (Miyake, 2003) Tutkimuksen perusteella ECMT on asettanut suositukset kansallisille liikenneministeriöille (Miyake, 2003): Kehittää kansallinen pyöräilyn edistämissuunnitelma selkeine tavoitteineen ja toimenpiteineen. Pitää pyöräilyä tasavertaisen liikennemuotona sekä luoda saumaton pyörätieverkko ja hyvät liityntäyhteydet muihin liikennemuotoihin. Parantaa tiedon keräämistä pyöräliikenteestä ja pyöräilijöiden käyttäytymisestä. Valvoa pyöräilypolitiikan edistymistä. Parantaa pyöräilyn vaikutusten arviointia. Jatkaa työtä pyöräilyturvallisuuden edistämiseksi. Antaa tarvittaessa taloudellista ja lainsäädännöllistä tukea paikallisille toimijoille. Jakaa yleisesti tietämystä pyöräilypolitiikasta ja sen tavoitteista paikallisille toimijoille. Kevyen liikenteen politiikkojen seuranta ja vaikutusten arviointi eivät monissa jäsenmaissa ole jäsentäytyneet selkeiksi kokonaisuuksiksi. Näiden kehittäminen onkin haaste, joka toivotaan ratkaistavan tulevaisuudessa. (Miyake, 2003) ECMT:n tietotarpeet eivät poikenneet haastatteluissa ja muissa tarkasteluissa esiin tulleista tietotarpeista.

15 18 3 YLEISTIETOA PYÖRÄILYN JA JALANKULUN LUONTEESTA 3.1 Kevyen liikenteen matkatuotokset ja matkojen kysyntä Matkat ja osamatkat Jalankululla ja pyöräilyllä on tärkeä merkitys paitsi itsenäisinä pääkulkutapoina lyhyillä matkoilla, myös muiden kulkutapojen täydentäjänä. Lähes kaikkiin joukkoliikenteellä tehtyihin matkoihin kuuluu yleensä kävellen tehty liityntämatka. Myös henkilöautomatkan osana on yleensä ainakin lyhyt kävely lähtöpaikasta pysäköintipaikalle tai pysäköintipaikalta määränpäähän. (Rietveld 2000) Jalankulun ja pyöräilyn osuus tehdyistä matkoista ja matkustussuoritteesta riippuu siitä, miten matkan käsite määritellään. Jos tarkastellaan pääkulkutapaa, kuten matkoja ja kulkutapojen osuuksia laskettaessa usein tehdään, jäävät muilla pääkulkutavoilla tehtyjen matkojen esimerkiksi kävellen tehdyt liityntämatkat eli osamatkat huomioon ottamatta suoritteiden laskennassa. Suomalaisten tekemistä matkoista noin kolmannes on kevyen liikenteen matkoja, mutta suoritteella mitattuna kevyen liikenteen osuus on noin 5 %, jos tarkastellaan pääkulkutapaa. Valtakunnallisessa henkilöliikennetutkimuksessa on arvioitu, että ns. liityntämatkojen osuus koko kävelysuoritteesta on noin puolet. Hollannissa kävellen tehdyistä liityntämatkoista on arvioitu syntyvän noin 30 % koko kävelysuoritteesta. (Kalenoja ja Mäkelä 2001, Pastinen 1999, Rietveld 2000) Kevyen liikenteen matkatuotoksia ja suoritteita koskevia tietoja on kerätty haastattelututkimuksilla, joista tärkein on valtakunnallinen henkilöliikennetutkimus. Lisäksi eri kaupunkiseuduilla on toteutettu alueellisia liikennetutkimuksia erityisesti liikennejärjestelmäsuunnitelmien yhteydessä. Alueellisissa tutkimukset ovat olleet toisistaan poikkeavia, sillä niiden käyttötarkoitus on vaihdellut suunnittelualueittain. Haastattelututkimuksilla on voitu koota perustietoja liikenteen mallintamista varten tai koota liikkumista kuvaavia alueellisia tunnuslukuja suunnittelun perustiedoiksi. Alueellisten henkilöliikennetutkimusten yhtenäistämistä koskevalla suosituksella on pyritty yhdenmukaistamaan alueellisten haastattelujen suoritustapaa, jotta tuloksia voitaisiin hyödyntää valtakunnan tasolla ja tulosten vertailtavuus olisi parempi. Alueellisissa tutkimuksissa on yleensä päädytty määrittämään matkojen pääkulkutapa, sillä osamatkojen selvittäminen edellyttää laajaa ja työlästä haastattelututkimusta. (Kivari et al. 2000) Valtakunnallinen henkilöliikennetutkimus (HLT) antaa yleiskuvan suomalaisten liikkumisesta ja siihen vaikuttavista tekijöistä sekä matkojen väestöryhmittäisistä, alueellisista ja ajallisista vaihteluista. Henkilöliikennetutkimus on Suomessa toteutettu 6 vuoden välein. Tutkimusaineisto sisältää liikennesuunnittelun tarvitsemaa tietoa eri kulkutavoista, matkojen tarkoituksesta ja väestöryhmien välisistä eroista liikkumisessa. Henkilöliikennetutkimuksen tutkimusraportissa (Pastinen 1999) on esitetty tärkeimpiä liikkumisen tunnuslukuja. Henkilöliikennetutkimuksen perusteella on lisäksi laadittu alueellisia liikkumisen tunnuslukuja (Kivari et al. 2002).

16 19 Ruotsissa valtakunnallinen henkilöliikennetutkimus toteutetaan jatkuvana tutkimuksena, jonka perusteella laaditaan vuosittaisia arviointeja matkustuskäyttäytymisen muutoksista 1. Tuloksia käytetään liikennesuoritteiden kehityksen arviointiin, liikenneturvallisuuden ja liikenteen ympäristövaikutusten kehityksen arviointiin ja liikenne-ennusteiden laatimiseen. Vuosittain haastatellaan puhelimitse noin henkilöä. Vuonna 2001 haastatteluja tehtiin vuotiaille ruotsalaisille, joita oli vuonna 2001 yhteensä henkilöä. (Statens institut för kommunikationsanalys 2002) Suomen henkilöliikennetutkimuksessa jalankulku käsittää kävelyn, juoksun sekä potkukelkalla, potkupyörällä, rollaattorilla, pyörätuolilla, suksilla ja rullaluistimilla tehdyt matkat. Pyöräilyllä tarkoitetaan ainoastaan polkupyöräilyä. Muu kevyt liikenne sisältää mopedilla, skootterilla, veneellä, kanootilla ja hevosella tehdyt matkat. (Suunnittelukolmio ja LT-Konsultit 2000) Henkilöliikennetutkimuksen mukaan jalankulkumatkojen osuus on 24 % ja pyörämatkojen 11 % kaikista tehdyistä matkoista keskimäärin koko vuoden aikana, jos tarkastellaan matkaan pääkulkutapaa. Matkasuoritteesta sekä jalankulun että pyöräilyn osuudet ovat noin 2 %. (Suunnittelukolmio ja LT-Konsultit 2000) Suomalaiset tekevät keskimäärin 0,68 jalankulkumatkaa päivässä, jos kulkutapa määräytyy pääkulkutavan mukaan. Jalan kuljetaan keskimäärin 1,1 km/vrk ja jalankulkumatkoihin käytetään päivän aikana keskimäärin 17,6 minuuttia. (Suunnittelukolmio ja LT-Konsultit 2000) Pyörämatkoja tehdään keskimäärin 0,31 päivässä ja suomalaiset kulkevat keskimäärin 0,9 km päivän aikana pyörällä. Aikaa pyörämatkoihin menee päivän aikana keskimäärin 6,0 minuuttia. (Suunnittelukolmio ja LT-Konsultit 2000) Yleisimmät toissijaiset kulkutavat ovat henkilöauton kuljettaja tai matkustaja silloin kun pääkulkutapana on jalankulku. Pyöräilyn ollessa pääkulkutapana selvästi suosituin toissijainen kulkutapa on jalankulku. Muita toissijaisia kulkutapoja pyöräilyyn ei juurikaan liity. Jalankulku on kaikkien muiden kulkutapojen ylivoimaisesti suosituin toissijainen kulkutapa. Pyöräily sen sijaan ei valtakunnallisesti ole kovin suosittu toissijainen kulkutapa. Jonkin verran sitä käytetään jalankulun kanssa, mutta jo seuraavaksi yleisemmässä tapauksessa esim. raideliikenteen liityntäkulkumuotona pyörän käyttö on suhteellisen vähäistä koko maan tasolla. (Suunnittelukolmio ja LT-Konsultit 2000) Väestöryhmäkohtaiset erot Vuoden henkilöliikennetutkimuksessa on haastateltu yli 6-vuotiasta väestöä. Aineiston perusteella on mahdollista monipuolisesti arvioida matkustuskäyttäytymistä eri väestöryhmien ja erityyppisten alueiden välillä. Taulukoissa on esitetty henkilöliikennetutkimuksen mukainen vuorokauden matkaluku, suorite ja kokonaismatka-aika perhetaustan ja liikennemuodon mukaan jaoteltuna. 1 Ruotsin henkilöliikennetutkimuksesta vastaavat Statistiska Centralbyrån SCB, Banvärket, Verket för Innovationssystem (VINNOVA), Luftfartsvärket, Sjöfartsvärket, Statens Institut för Kommunikationsanalys (SIKA), Vägverket sekä Turistdelegationen. Turistdelegationen ja SIKA ovat tutkimuksen virallisia tilaajia sekä tietojen kokoajia.

17 20 Taulukko 3.1 Kevyen liikenteen matkaluvut perhetaustan ja kulkutavan mukaan jaoteltuna. (Pastinen 1999) Matkaluvut (matkaa/hlö/vrk) jalankulku polkupyörä muu kevyt liikenne 6-12 v v. pojat v. tytöt v. mies, ei lapsia v. nainen, ei lapsia v. mies, ei lapsia v. nainen, ei lapsia v. mies, ei lapsia v. nainen, ei lapsia yli 65-v. mies, ei lapsia yli 65-v. nainen, ei lapsia mies, kouluikäisiä lapsia nainen, kouluikäisiä lapsia mies, alle kouluikäisiä lapsia nainen, alle kouluikäisiä lapsia mies, yli kouluikäisiä lapsia nainen, yli kouluikäisiä lapsia 0,99 0,62 0,92 0,57 0,99 0,54 0,79 0,57 0,84 0,53 0,76 0,36 0,62 0,30 0,69 0,39 0,68 0,69 0,84 0,63 0,31 0,33 0,19 0,25 0,20 0,31 0,18 0,16 0,15 0,26 0,23 0,12 0,14 0,26 0,01 0,25 0,01 0,01 0,01 0,03 0,00 0,03 0,01 0,02 0,00 0,01 0,00 0,01 0,01 0,02 0,01 kaikki 0,68 0,31 0,02 Taulukko 3.2 Kevyen liikenteen matkasuorite perhetaustan ja kulkutavan mukaan jaoteltuna. (Pastinen 1999) Matkasuorite (km/hlö/vrk) jalankulku polkupyörä muu kevyt liikenne 6-12 v v. pojat v. tytöt v. mies, ei lapsia v. nainen, ei lapsia v. mies, ei lapsia v. nainen, ei lapsia v. mies, ei lapsia v. nainen, ei lapsia yli 65-v. mies, ei lapsia yli 65-v. nainen, ei lapsia mies, kouluikäisiä lapsia nainen, kouluikäisiä lapsia mies, alle kouluikäisiä lapsia nainen, alle kouluikäisiä lapsia mies, yli kouluikäisiä lapsia nainen, yli kouluikäisiä lapsia 0,8 0,7 1,2 0,9 1,7 1,1 1,5 1,3 1,5 1,1 1,0 0,7 1,3 0,9 1,0 1,1 1,2 1,2 1,9 1,7 1,1 0,9 1,0 0,8 0,8 0,9 0,7 0,4 0,8 0,7 0,7 0,4 0,6 0,8 0,1 1,4 0,1 0,1 0,0 0,3 0,1 0,2 0,0 0,1 0,0 0,1 0,0 0,2 0,0 0,3 0,0 kaikki 1,1 0,9 0,1

18 21 Taulukko 3.3 Kevyen liikenteen kokonaismatka-aika perhetaustan ja kulkutavan mukaan jaoteltuna. (Pastinen 1999) Kokonaismatka-aika (min/hlö/vrk) jalankulku polkupyörä muu kevyt liikenne 6-12 v v. pojat v. tytöt v. mies, ei lapsia v. nainen, ei lapsia v. mies, ei lapsia v. nainen, ei lapsia v. mies, ei lapsia v. nainen, ei lapsia yli 65-v. mies, ei lapsia yli 65-v. nainen, ei lapsia mies, kouluikäisiä lapsia nainen, kouluikäisiä lapsia mies, alle kouluikäisiä lapsia nainen, alle kouluikäisiä lapsia mies, yli kouluikäisiä lapsia nainen, yli kouluikäisiä lapsia 17,1 13,3 19,0 12,7 23,3 16,3 22,0 19,1 23,8 16,8 19,5 10,1 18,4 11,9 17,8 15,1 18,8 11,7 11,7 10,3 6,7 6,1 4,9 5,5 4,9 6,1 5,7 3,0 3,6 5,1 4,0 2,5 2,8 4,7 1,1 8,4 0,4 0,8 0,5 1,8 1,1 1,6 0,7 1,5 0,1 1,5 0,1 3,3 0,3 1,9 0,1 kaikki 17,5 5,9 1,2 Pyöräilyn kulkutapaosuus on suurimmillaan 6 17-vuotiailla, pojilla osuus on hieman suurempi kuin tytöillä. Vanhemmilla ikäluokilla pyöräilyn kulkutapaosuus on 5 12 %. Alle 35- vuotiaiden ryhmissä pyöräilyn kulkutapaosuus on suurempi miehillä, mutta tätä vanhemmissa ikäryhmissä puolestaan naisilla. Kokonaisuudessaan pyöräilyn kulkutapaosuus on naisilla (11 %) jonkin verran suurempi kuin miehillä (10 %). (Suunnittelukolmio ja LT-Konsultit 2000) Jalankulun kulkutapaosuus pyöräilyn tapaan on suurin 6 17-vuotiailla, tytöillä suurempi kuin pojilla. Naisilla jalankulun kulkutapaosuus laskee iän myötä alimmillaan 23 %:iin vuotiaiden ikäryhmässä, mutta kasvaa sen jälkeen ollen suurimmillaan yli 65-vuotiaiden keskuudessa 47 %. Miehillä jalankulun kulkutapaosuus puolestaan on pienimmillään aktiivisimmin autoilevassa vuotiaiden ikäryhmässä %:iin, mutta nousee vanhemmissa ikäryhmissä jälleen %:iin. Kehitys kulkutapaosuudessa johtuu siitä, että muilla pääkulkutavoilla tehtyjen matkojen määrä vähenee iän myötä. Kokonaisuudessaan jalankulun kulkutapaosuus on miehillä pienempi kuin naisilla. Taulukoissa on esitetty henkilöliikennetutkimuksen mukainen vuorokauden matkaluku, suorite ja kokonaismatka-aika perhekoon ja kulkutavan mukaan jaoteltuna. (Suunnittelukolmio ja LT-Konsultit 2000) Taulukko 3.4. Kevyen liikenteen matkaluvut perhekoon ja kulkutavan mukaan jaoteltuna. (Pastinen 1999) perhekoko (henkilöä) Matkaluvut (matkaa/hlö/vrk) jalankulku 0,87 0,67 0,61 0,62 0,64 0,57 polkupyörä 0,27 0,24 0,27 0,37 0,43 0,52

19 22 Taulukko 3.5 Kevyen liikenteen matkasuorite perhekoon ja kulkutavan mukaan jaoteltuna. (Pastinen 1999) perhekoko (henkilöä) Matkasuorite (km/hlö/vrk) jalankulku 1,4 1,3 1,1 0,9 0,8 0,8 polkupyörä 0,9 0,8 0,8 1,0 1,0 1,3 Taulukko 3.6 Kevyen liikenteen kokonaismatka-aika perhekoon ja kulkutavan mukaan jaoteltuna. (Pastinen 1999) perhekoko (henkilöä) Kokonaismatka-aika (min/hlö/vrk) jalankulku 21,5 19,3 16,4 14,8 13,6 13,3 polkupyörä 5,6 5,1 5,0 6,3 7,9 9,9 Naisten ja miesten välillä ei ole havaittu eroja polkupyörällä tehtyjen matkojen määrässä. Henkilöautolla tehdyissä matkoissa miesten osuus on suurempi ja joukkoliikenteessä puolestaan naisten osuus on suurempi. Alle 18-vuotiaiden pyöräilyn osuus on suuri. Muissa ikäluokissa pyörämatkojen osuudessa kaikista matkoista ei ollut eroja. Henkilökohtaisten tulojen kasvu vähentää pyöräilyn osuutta ja lisää henkilöautoilun osuutta kaikista tehdyistä matkoista. Kotitalouden yhteisillä tuloilla ei ole vaikutusta kevyen liikenteen määrään. (Pastinen 1999) Pyöräilyn ja jalankulun osuus on suurin koulu- ja opiskelumatkoilla, jota osaltaan selittää alle 18-vuotiaiden suuri osuus väestöstä. Muissa matkaryhmissä (kotiperäiset työmatkat, eikotiperäiset työmatkat, muut kotiperäiset työmatkat) pyöräilyn ja jalankulun osuudet ovat samansuuruisia kuin yleensä yli 18-vuotiaiden matkoilla. Ajokortillisuutta selvemmin kevyen liikenteen kysyntään vaikuttaa autonomistus ja se kuinka usein vastaajalla on ollut mahdollisuus auton käyttöön päivittäisillä matkoillaan. Autottomissa kotitalouksissa asuvien vastaajien kokonaissuorite on noin puolet pienempi kuin autollisissa talouksissa asuvien. Taulukossa 3.7 on esitetty henkilöliikennetutkimuksen mukaiset ajokortin haltijat ja vuorokauden keskimääräinen matkasuorite pääkulkutavan mukaan. Taulukko 3.7 Ajokortin haltijat ja vuorokauden keskimääräinen matkasuorite (km/hlö/vrk) pääkulkutavan mukaan. (Pastinen 1999) kulkutapa ei ajokorttia ajokortti polkupyörä 1,0 0,7 jalankulku 1,2 1, Matkojen tarkoitus Erilaisten toimintojen jalankulku- ja pyöräilytuotokset ovat erilaisia, sillä kävelyn ja pyöräillyn suosio vaihtelee eri matkaryhmillä ja maankäyttötyypeillä. Kuvassa 3.1 on esitetty päivittäisten jalankulku- ja pyöräilymatkojen jakautuminen eri matkaryhmiin henkilöliikennetutkimuksen mukaan. Matkojen määrää laskettaessa on tässä yhteydessä tarkasteltu pääkulkutapaa.

20 23 Yli puolet jalankulkumatkoista on vapaa-ajanmatkoja, toiseksi suurimman ryhmän muodostavat ostos- ja asiointimatkat. Pyörällä tehdyistä matkoista noin 40 % on vapaa-ajanmatkoja ja 36 % työ-, koulu- tai opiskelumatkoja. (Pastinen 1999) jalankulku polkupyörä 16.2% 1.5% 41.9% 35.5% 51.5% 30.9% 22.6% työ, koulu, opiskelu työasia ostos ja asiointi vapaa-aika Kuva 3.1 Jalankulku- ja pyörämatkojen (matkaa/henkilö, vrk) jakautuminen eri matkaryhmiin (pääkulkutapa). (Pastinen 1999) Vapaa-ajan jalankulku- ja pyöräilymatkat ovat keskimäärin henkilöliikennetutkimuksen mukaan jonkin verran pidempiä kuin muut kevyen liikenteen matkat. Lyhimpiä kevyen liikenteen matkoja ovat ostos- ja asiointimatkat. Kuvassa 3.2 on esitetty jalankulku- ja pyörämatkojen keskimääräinen pituus matkan tarkoituksen mukaan. (Pastinen 1999) työ, koulu, opiskelu työasia ostos ja asiointi vapaa-aika km/matka jalankulku polkupyörä Kuva 3.2 Jalankulku- ja pyörämatkojen keskimääräinen pituus matkaryhmittäin (pääkulkutapa). (Pastinen 1999)

UUTTA PONTTA PYÖRÄILYYN. Ehdotus pyöräilypoliittiseksi ohjelmaksi

UUTTA PONTTA PYÖRÄILYYN. Ehdotus pyöräilypoliittiseksi ohjelmaksi UUTTA PONTTA PYÖRÄILYYN Ehdotus pyöräilypoliittiseksi ohjelmaksi PYÖRÄILYN EDUT Terveys Ympäristö Liikennejärjestelmä Tasa-arvo ja inhimillisyys päivittäinen puolituntinen arkiliikkumisesta ei melua, ei

Lisätiedot

EKOLIITU - HÄMEENLINNAN SEUDUN KESTÄVÄN JA TURVALLISEN LIIKKUMISEN SUUNNITELMA LIIKKUMISEN TUNNUSLUKUJA NYKYTILAN ANALYYSIT I LIIKKUMISEN NYKYTILA

EKOLIITU - HÄMEENLINNAN SEUDUN KESTÄVÄN JA TURVALLISEN LIIKKUMISEN SUUNNITELMA LIIKKUMISEN TUNNUSLUKUJA NYKYTILAN ANALYYSIT I LIIKKUMISEN NYKYTILA EKOLIITU - HÄMEENLINNAN SEUDUN KESTÄVÄN JA TURVALLISEN LIIKKUMISEN SUUNNITELMA LIIKKUMISEN TUNNUSLUKUJA Sisältö Autoistuminen Hämeenlinnan seudulla Autonomistus vs. palveluiden saavutettavuus Autonomistus

Lisätiedot

Tampereen kaupunkiseudun ja Pirkanmaan liikennetutkimus 2012

Tampereen kaupunkiseudun ja Pirkanmaan liikennetutkimus 2012 Tampereen kaupunkiseudun ja Liikennetutkimuksen tarve ja käyttökohteet alueellisen liikenteen kysynnän perustietoaineisto merkitys kasvanut kaupunkiseutujenjaniidenja niiden kehysalueiden kasvun myötä

Lisätiedot

Jyväskylän seudun liikennetutkimus. Jyväskylän seudun liikennetutkimus

Jyväskylän seudun liikennetutkimus. Jyväskylän seudun liikennetutkimus Jyväskylän seudun Jyväskylän seudun A Henkilöhaastattelut noin 7 200 asukkaan otanta yli 14-vuotiaat Jyväskylän seudulla asuvat matkapäiväkirjatutkimus, jolla selvitetään asukkaiden liikkumistottumuksia

Lisätiedot

Rakennemalli / motiiviseminaari 28.4.2009. Markku Kivari

Rakennemalli / motiiviseminaari 28.4.2009. Markku Kivari - Jyväskylän seudun liikennejärjestelmäsuunnittelu Rakennemalli / motiiviseminaari 28.4.2009 Markku Kivari Jyväskylän kaupunkiliikennepoliittinen ohjelma (luonnos 2008) Jyväskylän liikennepoliittisen ohjelman

Lisätiedot

Jyväskylän seudun liikennetutkimus. Jyväskylän seudun liikennetutkimus

Jyväskylän seudun liikennetutkimus. Jyväskylän seudun liikennetutkimus A Henkilöhaastattelut noin 7 200 asukkaan otanta yli 14-vuotiaat Jyväskylän seudulla asuvat matkapäiväkirjatutkimus, jolla selvitetään asukkaiden liikkumistottumuksia puhelinhaastattelu internet-tutkimus

Lisätiedot

Liikkumispreferenssit ja yhdyskuntarakenne - liikkumisen ominaispiirteitä eri vyöhykkeillä

Liikkumispreferenssit ja yhdyskuntarakenne - liikkumisen ominaispiirteitä eri vyöhykkeillä Liikkumispreferenssit ja yhdyskuntarakenne - liikkumisen ominaispiirteitä eri vyöhykkeillä 13.6.2014 Hanna Kalenoja Tutkimuspäällikkö Tampereen teknillinen yliopisto, Liikenteen tutkimuskeskus Verne 1

Lisätiedot

Tulevaisuuden matkustuskäyttäytyminen

Tulevaisuuden matkustuskäyttäytyminen Ajatuksia teemasta: Tulevaisuuden matkustuskäyttäytyminen Mikä muuttuu, mikä pysyy? Projektipäällikkö, TkL Kati Kiiskilä Insinööritoimisto Liidea Oy kati.kiiskila@liidea.fi Liikennesuunnittelun paradigman

Lisätiedot

Liikennetutkimustieto seurannan apuna esimerkkejä valtakunnallisesta ja alueellisista liikennetutkimuksista

Liikennetutkimustieto seurannan apuna esimerkkejä valtakunnallisesta ja alueellisista liikennetutkimuksista Liikennetutkimustieto seurannan apuna esimerkkejä valtakunnallisesta ja alueellisista liikennetutkimuksista Hanna Kalenoja Tutkimuspäällikkö Tampereen teknillinen yliopisto, Liikenteen tutkimuskeskus Verne

Lisätiedot

Pirkanmaan maakuntakaava 2040

Pirkanmaan maakuntakaava 2040 Pirkanmaan maakuntakaava 2040 Tampereen kaupunkiseudun ja Pirkanmaan liikennetutkimus 2012 MAAKUNTAKAAVA 2040 Yleistietoa liikennetutkimuksesta Toteutettiin syksyllä 2012 Tietoa liikennesuunnittelun tueksi

Lisätiedot

Saavutettavuusanalyysit Helsingin seudun MAL-aiesopimuksen valmistelussa

Saavutettavuusanalyysit Helsingin seudun MAL-aiesopimuksen valmistelussa Saavutettavuusanalyysit Helsingin seudun MAL-aiesopimuksen valmistelussa 29.3.2012 Helsingin seudun liikenne -kuntayhtymä Saavutettavuus joukkoliikenteellä, kävellen tai pyörällä 2008 Vyöhyke: I II III

Lisätiedot

Matkustustottumukset Lahden seudulla - kävellen, pyöräillen vai autolla?

Matkustustottumukset Lahden seudulla - kävellen, pyöräillen vai autolla? Matkustustottumukset Lahden seudulla - kävellen, pyöräillen vai autolla? Päijät-Hämeen liikenteen tulevaisuus 15.11.2110 erikoistutkija Hanna Kalenoja Tampereen teknillinen yliopisto A Henkilöhaastattelut

Lisätiedot

Arjen matkapäätökset - Mitä liikennetutkimukset kertovat matkoihin liittyvistä valinnoista?

Arjen matkapäätökset - Mitä liikennetutkimukset kertovat matkoihin liittyvistä valinnoista? Arjen matkapäätökset - Mitä liikennetutkimukset kertovat matkoihin liittyvistä valinnoista? LIVE-tilaisuus 20.5.2014 Hanna Kalenoja Tutkimuspäällikkö Tampereen teknillinen yliopisto, Liikenteen tutkimuskeskus

Lisätiedot

Saavutettavuustarkastelut

Saavutettavuustarkastelut HLJ 2011 Saavutettavuustarkastelut SAVU Saavutettavuustarkastelut SAVU Helsingin seudun liikennejärjestelmäsuunnitelman HLJ 2011 jatkotyönä tehdyissä saavutettavuustarkasteluissa (SAVU) on kehitetty analyysityökalu,

Lisätiedot

Liikkumisen ohjaus väylähankkeessa -selvitys

Liikkumisen ohjaus väylähankkeessa -selvitys Liikkumisen ohjaus väylähankkeessa -selvitys Case Turun kehätien kehittämisselvitys Kaisa Mäkinen Sito Oy Ympäristösi parhaat tekijät 2 Tausta Liikkumisen ohjaus tarkoittaa viisaan liikkumisen edistämistä

Lisätiedot

Helsingin liikkumisen kehittämisohjelma

Helsingin liikkumisen kehittämisohjelma Helsingin liikkumisen kehittämisohjelma RIL Liikennesuunnittelun kehittyminen Helsingissä 25.9.2014 00.0.2008 Esitelmän pitäjän nimi Liikennejärjestelmällä on ensisijassa palvelutehtävä Kyse on ennen kaikkea

Lisätiedot

Helsingin kaupunki Pöytäkirja 3/ (5) Kaupunkisuunnittelulautakunta Lsp/

Helsingin kaupunki Pöytäkirja 3/ (5) Kaupunkisuunnittelulautakunta Lsp/ Helsingin kaupunki Pöytäkirja 3/2017 1 (5) 38 Helsinkiläisten liikkumistottumukset 2016 HEL 2017-000445 T 08 00 00 Hankenumero 0861_8 Päätös päätti merkitä tiedoksi tutkimuksen, jossa on selvitetty helsinkiläisten

Lisätiedot

EKOLIITU - HÄMEENLINNAN SEUDUN KESTÄVÄN JA TURVALLISEN LIIKKUMISEN SUUNNITELMA VÄESTÖ JA YHDYSKUNTARAKENNE

EKOLIITU - HÄMEENLINNAN SEUDUN KESTÄVÄN JA TURVALLISEN LIIKKUMISEN SUUNNITELMA VÄESTÖ JA YHDYSKUNTARAKENNE EKOLIITU - HÄMEENLINNAN SEUDUN KESTÄVÄN JA TURVALLISEN LIIKKUMISEN SUUNNITELMA VÄESTÖ JA YHDYSKUNTARAKENNE Sisältö Väestökehitys ja -ennuste Väestön ikärakenteen muutoksia Asutuksen sijoittuminen Asukasmäärän

Lisätiedot

Riihimäen kaupunkiseudun maankäytön ja liikkumisen suunnitelma

Riihimäen kaupunkiseudun maankäytön ja liikkumisen suunnitelma seudun maankäytön ja liikkumisen suunnitelma Yhteenveto vaiheista I ja II 6/2016 suunnitelma yhteenveto vaiheista I ja II 1 seudun maankäytön ja liikkumisen suunnitelma I vaihe keskittyi maankäytön ja

Lisätiedot

absoluuttisia matkustajamääriä havaitaan kuitenkin huomattavasti suurempi työssäkäyntiliikenteen kasvu Lahden seudun ja pääkaupunkiseudun

absoluuttisia matkustajamääriä havaitaan kuitenkin huomattavasti suurempi työssäkäyntiliikenteen kasvu Lahden seudun ja pääkaupunkiseudun PITKÄN MATKAN TYÖSSÄKÄYNTILIIKENNE HYÖTYY NOPEISTA RATAYHTEYKSISTÄ Liikennemäärät Turun seudun ja pääkaupunkiseudun välillä ovat kasvaneet huomattavasti vuodesta 2005. Myös Lahden ja pääkaupunkiseudun

Lisätiedot

Henkilöautokannan ennuste- ja hallintamalli Ahma 2

Henkilöautokannan ennuste- ja hallintamalli Ahma 2 1 Henkilöautokannan ennuste- ja hallintamalli Ahma 2 TRANSECO-tutkimusohjelma TransEco-tutkimusseminaari 3.11.2011 Hanna Kalenoja, TTY TTY & VTT Liikennevirasto, LVM, Trafi, VM, Tieliikenteen tietokeskus

Lisätiedot

TURUN RAKENNEMALLIALUEEN LIIKENNEJÄRJESTELMÄSUUNNITELMA

TURUN RAKENNEMALLIALUEEN LIIKENNEJÄRJESTELMÄSUUNNITELMA TURUN RAKENNEMALLIALUEEN LIIKENNEJÄRJESTELMÄSUUNNITELMA Esityksen rakenne 1. Suunnittelun tilanne ja tavoite 2. Liikennejärjestelmän kehittämistavoitteet 3. RM-alueen liikkumisen ominaisuuksia, kulkutavat

Lisätiedot

LIIKKUMISEN OHJAUS KUNNAN TYÖPAIKALLA

LIIKKUMISEN OHJAUS KUNNAN TYÖPAIKALLA LIIKKUMISEN OHJAUS KUNNAN TYÖPAIKALLA SUOMALAISET LIIKKEESSÄ Liikenne aiheuttaa viidenneksen (20%) Suomen hiilidoksidipäästöistä. Lentoliikenteen päästöt ovat viisinkertaiset junaan verrattuna Kaikista

Lisätiedot

Tuusulan yleiskaavaehdotuksen ennusteet

Tuusulan yleiskaavaehdotuksen ennusteet Tuusulan yleiskaavaehdotuksen ennusteet 22.12.2016 1 Ennusteiden taustat ja analyysit 2 Yleistä Tuusulan liikennemallilla on tuotettu yleiskaavaehdotuksen mukainen ennuste vuodelle 2040 Yleiskaavaehdotuksen

Lisätiedot

Liite 2: Avainasiakkuuden arviointi Kansalaiset asiakasryhmässä

Liite 2: Avainasiakkuuden arviointi Kansalaiset asiakasryhmässä Liite 2: Avainasiakkuuden arviointi Kansalaiset asiakasryhmässä Sisältö Tässä liitteessä esitetään kansalaiset ryhmän strategisten asiakkaiden arviointiprosessi ja siinä käytetty tausta-aineisto Liitteen

Lisätiedot

LIIKKUMISEN OHJAUS YRITYKSISSÄ

LIIKKUMISEN OHJAUS YRITYKSISSÄ LIIKKUMISEN OHJAUS YRITYKSISSÄ SUOMALAISET LIIKKEESSÄ Liikenne aiheuttaa viidenneksen (20%) Suomen hiilidoksidipäästöistä. Lentoliikenteen päästöt ovat viisinkertaiset junaan verrattuna Kaikista suomalaisten

Lisätiedot

Liikkumisen ohjaus kaupan alalla -esiselvityksen tuloksia

Liikkumisen ohjaus kaupan alalla -esiselvityksen tuloksia LISÄÄ KAUPPAMATKOJA PYÖRÄILLEN OVATKO PYÖRÄILIJÄT HYVIÄ ASIAKKAITA? Lähde: Cycle logistics Liikkumisen ohjaus kaupan alalla -esiselvityksen tuloksia Sara Lukkarinen, Suomi pyöräilee tietoisku 7.3.2014

Lisätiedot

Mäntsälän jalankulku-, pyöräily- ja ulkoilureittien verkoston kehittämissuunnitelma (KÄPY)

Mäntsälän jalankulku-, pyöräily- ja ulkoilureittien verkoston kehittämissuunnitelma (KÄPY) Tekninen lautakunta 102 13.08.2015 Kunnanhallitus 205 24.08.2015 Kunnanvaltuusto 83 31.08.2015 Kunnanhallitus 254 19.10.2015 Maankäyttölautakunta 125 28.10.2015 Mäntsälän jalankulku-, pyöräily- ja ulkoilureittien

Lisätiedot

Päijät-Hämeen liikennejärjestelmäsuunnitelma. Liikennejärjestelmän visio ja kehittämistavoitteet

Päijät-Hämeen liikennejärjestelmäsuunnitelma. Liikennejärjestelmän visio ja kehittämistavoitteet Päijät-Hämeen liikennejärjestelmäsuunnitelma Liikennejärjestelmän visio ja kehittämistavoitteet 2.6.2005 1 Päijät-Hämeen liikennejärjestelmän kehittämisen visio ja tavoitteet VISIO 2025 Päijät-Hämeen valtakunnallinen

Lisätiedot

Kasvusopimus / MAL-työpaja viisikkokaupungeille. Liikenteen kysymyksiä, Joensuu. Ari Varonen 23.11.2012

Kasvusopimus / MAL-työpaja viisikkokaupungeille. Liikenteen kysymyksiä, Joensuu. Ari Varonen 23.11.2012 Kasvusopimus / MAL-työpaja viisikkokaupungeille Liikenteen kysymyksiä, Joensuu Ari Varonen 23.11.2012 Joensuun seutu Joensuun seudun ljs valmistui v. 2007, jonka perusteella on tehty aiesopimus vuosille

Lisätiedot

Tampereen kaupunkiseudun ja Pirkanmaan liikennetutkimus 2012 27.3.2013

Tampereen kaupunkiseudun ja Pirkanmaan liikennetutkimus 2012 27.3.2013 Tampereen kaupunkiseudun ja Pirkanmaan liikennetutkimus 2012 27.3.2013 Hanna Kalenoja, Terhi Luukkonen, Harri Rauhamäki TTY, Liikenteen tutkimuskeskus Verne Kati Kiiskilä, Johanna Hätälä SITO Oy Kimmo

Lisätiedot

Liikenteellinen arviointi

Liikenteellinen arviointi Uudenmaan kaupan palveluverkko Liikenteellinen arviointi Tiivistelmä 7.5.2012 Strafica Oy/Hannu Pesonen Liikennearvioinnin sisältö ja menetelmä Uudenmaan kaupan liikenteellinen arviointi on laadittu rinnan

Lisätiedot

HELSINGIN KAUPUNKI KAUPUNKISUUNNITTELUVIRASTO LIIKENNESUUNNITTELUOSASTO Helsinkiläisten liikkumistottumukset 2013. Taloustutkimus Oy.

HELSINGIN KAUPUNKI KAUPUNKISUUNNITTELUVIRASTO LIIKENNESUUNNITTELUOSASTO Helsinkiläisten liikkumistottumukset 2013. Taloustutkimus Oy. HELSINGIN KAUPUNKI KAUPUNKISUUNNITTELUVIRASTO LIIKENNESUUNNITTELUOSASTO Helsinkiläisten liikkumistottumukset 0 Taloustutkimus Oy Marraskuu 0 Tuomo Turja 9..0 Pauliina Aho SISÄLLYSLUETTELO. JOHDANTO....

Lisätiedot

JYVÄSKYLÄN JOUKKOLIIKENTEEN YLEISKAAVALLISET TARKASTELUT YLEISKAAVAN UUDEN MAANKÄYTÖN ARVIOINTI

JYVÄSKYLÄN JOUKKOLIIKENTEEN YLEISKAAVALLISET TARKASTELUT YLEISKAAVAN UUDEN MAANKÄYTÖN ARVIOINTI JYVÄSKYLÄN JOUKKOLIIKENTEEN YLEISKAAVALLISET TARKASTELUT YLEISKAAVAN UUDEN MAANKÄYTÖN ARVIOINTI YLEISKAAVAN UUDEN MAANKÄYTÖN ARVIOINTI 2 1. KAAVOITETTAVIEN ALUEIDEN ARVOTTAMINEN JOUK- KOLIIKENTEEN NÄKÖKULMASTA

Lisätiedot

MAANKÄYTÖN VYÖHYKKEILLÄ VAIKUTETAAN MATKAKETJUJEN JA LOGISTISTEN RATKAISUJEN TEHOKKUUTEEN JA KILPAILUKYKYYN

MAANKÄYTÖN VYÖHYKKEILLÄ VAIKUTETAAN MATKAKETJUJEN JA LOGISTISTEN RATKAISUJEN TEHOKKUUTEEN JA KILPAILUKYKYYN MAANKÄYTÖN VYÖHYKKEILLÄ VAIKUTETAAN MATKAKETJUJEN JA LOGISTISTEN RATKAISUJEN TEHOKKUUTEEN JA KILPAILUKYKYYN 31.1.2012 Tuomo Pöyskö Ramboll Liikennejärjestelmät (ent. Liidea) LIIKENNEJÄRJESTELMÄSUUNNITTELU

Lisätiedot

kaupunkiseuduilla MAL verkoston pilottikauden päätöstilaisuus 24.11.2011 Liikenteen tutkimuskeskus Verne Tampereen teknillinen yliopisto

kaupunkiseuduilla MAL verkoston pilottikauden päätöstilaisuus 24.11.2011 Liikenteen tutkimuskeskus Verne Tampereen teknillinen yliopisto Liikkumistarpeet kaupunkiseuduilla MAL verkoston pilottikauden päätöstilaisuus 24.11.2011 Hanna Kalenoja Liikenteen tutkimuskeskus Verne Tampereen teknillinen yliopisto 1 Liikkumistarpeet yksilön näkökulmasta

Lisätiedot

Miten vastataan joukkoliikenteen kasvavaan suosioon? Joukkoliikennepäällikkö Mika Periviita / Tampereen kaupunki

Miten vastataan joukkoliikenteen kasvavaan suosioon? Joukkoliikennepäällikkö Mika Periviita / Tampereen kaupunki Miten vastataan joukkoliikenteen kasvavaan suosioon? Joukkoliikennepäällikkö Mika Periviita / Tampereen kaupunki Miten ruuhkaliikenteen laatuongelmaan joukkoliikenteessä tulisi suhtautua? ihmiset roikkuisivat

Lisätiedot

Liikkumisen ohjauksen integrointi liikennejärjestelmätyöhön

Liikkumisen ohjauksen integrointi liikennejärjestelmätyöhön Liikkumisen ohjauksen integrointi liikennejärjestelmätyöhön Anders Jansson, Tytti Viinikainen, Tapani Touru (HSL) LIVE-verkostotilaisuus 19.11.2013 Liikkumisen ohjaus osana liikennepolitiikkaa Liikkumisen

Lisätiedot

Ilmastoindikaattorit Kymenlaakson tuloksia

Ilmastoindikaattorit Kymenlaakson tuloksia Ilmastoindikaattorit Kymenlaakson tuloksia Ilmasto- ja energiastrategia työpaja Kotka 20.5.2011 Marja Jallinoja Ilmastoindikaattorit Liikenne Julkisen ja kevyen liikenteen kulkutapaosuus (% matkakilometreistä)

Lisätiedot

LIIKENTEEN KEHITYS TAMPEREELLA VUONNA 2011

LIIKENTEEN KEHITYS TAMPEREELLA VUONNA 2011 LIIKENTEEN KEHITYS TAMPEREELLA VUONNA 211 Liikennemääräraportti TAMPEREEN KAUPUNKI KAUPUNKIYMPÄRISTÖN KEHITTÄMINEN LIIKENTEEN KEHITYS TAMPEREELLA VUONNA 211 Liikennemääräraportti 11.9.212 TAMPEREEN KAUPUNKI

Lisätiedot

LIIKKUMISEN OHJAUS 28.9.2012

LIIKKUMISEN OHJAUS 28.9.2012 LIIKKUMISEN OHJAUS 28.9.2012 Liikkumisen ohjaus Tällä kalvosarjalla kuvataan liikkumisen ohjauksen vaikutusta liikenneturvallisuuteen sekä erilaisia liikkumisen ohjauksen keinoja. Liikkumisen ohjaus ja

Lisätiedot

Ilmastopaneelin suositteleman kävelyn ja pyöräilyn lisäämisen terveysvaikutukset. HEAT laskenta

Ilmastopaneelin suositteleman kävelyn ja pyöräilyn lisäämisen terveysvaikutukset. HEAT laskenta Ilmastopaneelin suositteleman kävelyn ja pyöräilyn lisäämisen terveysvaikutukset HEAT laskenta 29.6.2017 Tausta Suomen ilmastopaneelin raportti 2/2017 Liikenteen päästötavoitteiden saavuttaminen 2030 politiikkatoimenpiteiden

Lisätiedot

Kestävän liikkumisen asema kuntien poliittisessa päätöksenteossa. Kunta kestävän liikkumisen edistäjänä -seminaari Kuntamarkkinat 13.9.

Kestävän liikkumisen asema kuntien poliittisessa päätöksenteossa. Kunta kestävän liikkumisen edistäjänä -seminaari Kuntamarkkinat 13.9. Kestävän liikkumisen asema kuntien poliittisessa päätöksenteossa Kunta kestävän liikkumisen edistäjänä -seminaari Kuntamarkkinat 13.9.2017 Lähtökohdat Tutkimuksen laatija on Tapio Kinnunen, joka toimii

Lisätiedot

Hyvinkään kestävän liikkumisen ohjelma 2030 Tapio Kinnunen Hyvinkään kaupunki

Hyvinkään kestävän liikkumisen ohjelma 2030 Tapio Kinnunen Hyvinkään kaupunki Hyvinkään kestävän liikkumisen ohjelma 2030 Tapio Kinnunen Hyvinkään kaupunki Hyvinkään kaupunki 46 300 asukasta 90 % hyvinkääläisistä asuu alle 4,5 km keskustasta 52 % hyvinkääläisten matkoista on alle

Lisätiedot

Helsingin seudun liikennejärjestelmäsuunnitelma

Helsingin seudun liikennejärjestelmäsuunnitelma Helsingin seudun liikennejärjestelmäsuunnitelma Liikennetutkimus LITU 2008 Tutkimusalue ja haastattelumäärät Matkaluku asuinalueittain koko tutkimusalueella Matkaa/ hlö/ vrk 3,60 3,00 2,40 1,80 1,20 0,60

Lisätiedot

Liikkumistutkimukset ja liikenne- ennusteet tulevaisuuden

Liikkumistutkimukset ja liikenne- ennusteet tulevaisuuden Liikkumistutkimukset ja liikenne- ennusteet tulevaisuuden muutosten t haastamina Millaisia edellytyksiä nykyiset liikkumistutkimukset ja liikennemallit t arj oavat tu l evai suud en liikkumii smuot o j

Lisätiedot

LIIKKUMISEN OHJAUS OPPILAITOKSESSA

LIIKKUMISEN OHJAUS OPPILAITOKSESSA LIIKKUMISEN OHJAUS OPPILAITOKSESSA SUOMALAISET LIIKKEESSÄ Liikenne aiheuttaa viidenneksen (20%) Suomen hiilidoksidipäästöistä. Lentoliikenteen päästöt ovat viisinkertaiset junaan verrattuna Kaikista suomalaisten

Lisätiedot

Yleiskaavan liikenne-ennusteet on laadittu vuoden 2025 tilanteelle ja tilanteelle, jossa myös yleiskaavan reservialueet ovat toteutuneet Orimattilan

Yleiskaavan liikenne-ennusteet on laadittu vuoden 2025 tilanteelle ja tilanteelle, jossa myös yleiskaavan reservialueet ovat toteutuneet Orimattilan Lahden yleiskaavan 2025 liikenne-ennusteetennusteet Yleiskaavan liikenne-ennusteet on laadittu vuoden 2025 tilanteelle ja tilanteelle, jossa myös yleiskaavan reservialueet ovat toteutuneet Orimattilan

Lisätiedot

Millä keinoilla kestävään liikennejärjestelmään?

Millä keinoilla kestävään liikennejärjestelmään? Millä keinoilla kestävään liikennejärjestelmään? Matti Räinä tiejohtaja Oulun tiepiiri Näkökulmia aluesuunnittelun ja liikenteen tavoiteasettelu LPS 2008 Liikenne 2030. Suuret haasteet, uudet linjat hallinnon

Lisätiedot

Tampereen seudun liikennejärjestelmäsuunnitelma

Tampereen seudun liikennejärjestelmäsuunnitelma Tampereen seudun liikennejärjestelmäsuunnitelma 1 R 100 R101 R303 R301 R 303 R1 00 R305 R304 R304 R302 R302 R 101 R301 R 305 Rakennesuunnitelma ja liikenne Liikennejärjestelmän kuvaus (palvelutaso) Maankäytön

Lisätiedot

Länsi-Uudenmaan liikennejärjestelmäsuunnitelma. 3.10.2013 Riitta Murto-Laitinen Erkki Vähätörmä

Länsi-Uudenmaan liikennejärjestelmäsuunnitelma. 3.10.2013 Riitta Murto-Laitinen Erkki Vähätörmä Länsi-Uudenmaan liikennejärjestelmäsuunnitelma 3.10.2013 Riitta Murto-Laitinen Erkki Vähätörmä Mikä on liikennejärjestelmäsuunnitelma ja miksi sitä tehdään? Liikennejärjestelmä sisältää liikenteen kokonaisuuden,

Lisätiedot

Ojalan ja Lamminrahkan alueen yleiskaava

Ojalan ja Lamminrahkan alueen yleiskaava Ojalan ja Lamminrahkan alueen yleiskaava Liikenne-ennuste 1 1. Johdanto Tässä työraportissa esitellyt liikennemallitarkastelut liittyvät Ojalan ja Lamminrahkan alueen yleiskaavan vaikutusten arviointiin.

Lisätiedot

Maankäytön ja liikennesuunnittelun vaikutukset vapaa-ajan liikkumiseen (VAPAALLA-hanke)

Maankäytön ja liikennesuunnittelun vaikutukset vapaa-ajan liikkumiseen (VAPAALLA-hanke) 1 Maankäytön ja liikennesuunnittelun vaikutukset vapaa-ajan liikkumiseen (VAPAALLA-hanke) Raportti: http://alk.tiehallinto.fi/julkaisut/pdf2/3201142-v-liikkuminen_vapaa-ajalla.pdf Tekijöiden yhteystiedot:

Lisätiedot

JOUKKOLIIKENNE

JOUKKOLIIKENNE <PVM> JOUKKOLIIKENNE Joukkoliikenne 1. Miten joukkoliikenne palvelee liikenneturvallisuutta 2. Palveluliikenne 3. Joukkoliikenteen esteettömyys 4. Pysäkkijärjestelyt 5. Maankäyttö 6. Mikä on joukkoliikenteen

Lisätiedot

KEVYESTI LIIKKUVA LIMINKA

KEVYESTI LIIKKUVA LIMINKA POHJOIS-POHJANMAAN JA KAINUUN LIIKENNETURVALLISUUSSEMINAARI KEVYESTI LIIKKUVA LIMINKA 5.10.2017 Venanzia Rizzi Limingan kunnanarkkitehti RENESSANSSI 1490 HUMANISMI: mies on universumin keskipiste. Kaikki

Lisätiedot

Kävelyn ja pyöräilyn edistäminen Joensuun seudulla liikkumisen ohjauksen toimenpitein ( )

Kävelyn ja pyöräilyn edistäminen Joensuun seudulla liikkumisen ohjauksen toimenpitein ( ) Taulukko 1. Hankkeen yleiset tiedot. I Hanke: Hankkeen nimi ja kuvaus (mm. kesto ja tyyppi) Kävelyn ja pyöräilyn edistäminen Joensuun seudulla liikkumisen ohjauksen toimenpitein (2012-2013) Hanke on toiminnallinen:

Lisätiedot

Liite 1. Jaloin-arviointihankkeen ryhmähaastattelujen osallistujat

Liite 1. Jaloin-arviointihankkeen ryhmähaastattelujen osallistujat Liite 1 Jaloin-arviointihankkeen ryhmähaastattelujen osallistujat haastatteluryhmän teema osallistujat maankäyttö ja kaavoitus - Mirja Hyvärinta, Uudenmaan tiepiiri - Riikka Kallio, ympäristöministeriö

Lisätiedot

HELSINKILÄISTEN LIIKKUMISTOTTUMIKSIA KOSKEVA HENKILÖHAASTATTELU

HELSINKILÄISTEN LIIKKUMISTOTTUMIKSIA KOSKEVA HENKILÖHAASTATTELU LIITE 1 TYÖOHJELMA 5.5.2015/THe HELSINKILÄISTEN LIIKKUMISTOTTUMIKSIA KOSKEVA HENKILÖHAASTATTELU TUTKIMUKSEN TAUSTAA Helsingin liikennejärjestelmää kehitetään kestävien liikennemuotojen edistämiseksi. Sitä

Lisätiedot

Hyvinkääläisten matkat LÄHDE: WSP FINLAND OY, HELSINGIN SEUDUN LAAJA LIIKENNETUTKIMUS, MATKAPÄIVÄKIRJATUTKIMUS 2007 2008 VIRPI PASTINEN

Hyvinkääläisten matkat LÄHDE: WSP FINLAND OY, HELSINGIN SEUDUN LAAJA LIIKENNETUTKIMUS, MATKAPÄIVÄKIRJATUTKIMUS 2007 2008 VIRPI PASTINEN Hyvinkääläisten matkat LÄHDE: WSP FINLAND OY, HELSINGIN SEUDUN LAAJA LIIKENNETUTKIMUS, MATKAPÄIVÄKIRJATUTKIMUS 2007 2008 VIRPI PASTINEN 10.11.2010 Hyvinkääläiset tekevät syysarkena keskimäärin 3,4. Matkat

Lisätiedot

Sähkökäyttöisiin tai muihin energiatehokkaisiin ajoneuvoihin pohjautuvan liikennejärjestelmän vaihtoehtojen ja vaikutusten arviointi

Sähkökäyttöisiin tai muihin energiatehokkaisiin ajoneuvoihin pohjautuvan liikennejärjestelmän vaihtoehtojen ja vaikutusten arviointi SYÖKSY Päätösseminaari 21.9.2011 Sähkökäyttöisiin tai muihin energiatehokkaisiin ajoneuvoihin pohjautuvan liikennejärjestelmän vaihtoehtojen ja vaikutusten arviointi Tampereen teknillinen yliopisto Hanna

Lisätiedot

28.4.2010 SUUNNITTELUMENETELMÄT JA TIETOTARPEET MAANKÄYTÖN JA LIIKENTEEN SUUNNITTELUSSA

28.4.2010 SUUNNITTELUMENETELMÄT JA TIETOTARPEET MAANKÄYTÖN JA LIIKENTEEN SUUNNITTELUSSA EKOTULI+LINTU-SEMINAARI SUUNNITTELUMENETELMÄT JA TIETOTARPEET MAANKÄYTÖN JA LIIKENTEEN SUUNNITTELUSSA TAUSTAA Taustalla 2009 valmistunut selvitys Maankäyttö ja liikenneturvallisuus, ohjaajana Saara Toivonen

Lisätiedot

Urban Zone -kehityshanke ja vyöhykenäkökulman esittely

Urban Zone -kehityshanke ja vyöhykenäkökulman esittely Urban Zone -kehityshanke ja vyöhykenäkökulman esittely Mika Ristimäki erikoistutkija SYKE / rakennettu ympäristö ja alueidenkäyttö 20% 18% 16% 14% 12% 10% 8% 6% 4% 2% 0% Alue- ja yhdyskuntarakenteen tiedot

Lisätiedot

Urban Zone. Yhdyskuntarakenteen vyöhykkeet

Urban Zone. Yhdyskuntarakenteen vyöhykkeet Urban Zone Yhdyskuntarakenteen vyöhykkeet TUTKIMUSRYHMÄ Suomen ympäristökeskus SYKE, Rakennetun ympäristön yksikkö: Mika Ristimäki, Maija Tiitu, Ville Helminen, Antti Rehunen, Panu Söderström Tampereen

Lisätiedot

Henkilöautokannan ennuste ja hallintamalli Ahma 2

Henkilöautokannan ennuste ja hallintamalli Ahma 2 1 Henkilöautokannan ennuste ja hallintamalli Ahma 2 TRANSECO tutkimusohjelma TransEco tutkijaseminaari 18.11.2010 TTY & VTT Hanna Kalenoja, Tuuli Järvi, Kari Mäkelä, Juhani Laurikko Liikennevirasto, LVM,

Lisätiedot

HELSINGIN KAUPUNKI KAUPUNKISUUNNITTELUVIRASTO LIIKENNESUUNNITTELUOSASTO Helsinkiläisten liikkumistottumukset 2015. Taloustutkimus Oy.

HELSINGIN KAUPUNKI KAUPUNKISUUNNITTELUVIRASTO LIIKENNESUUNNITTELUOSASTO Helsinkiläisten liikkumistottumukset 2015. Taloustutkimus Oy. HELSINGIN KAUPUNKI KAUPUNKISUUNNITTELUVIRASTO LIIKENNESUUNNITTELUOSASTO Helsinkiläisten liikkumistottumukset 05 Taloustutkimus Oy Marraskuu 05 Tuomo Turja 09..05 SISÄLLYSLUETTELO. JOHDANTO.... Tutkimuksen

Lisätiedot

Hyvinkää - Tiivis paketti! Osallistaminen kestävän liikkumisen edistämisen kärkenä

Hyvinkää - Tiivis paketti! Osallistaminen kestävän liikkumisen edistämisen kärkenä Hyvinkää - Tiivis paketti! Osallistaminen kestävän liikkumisen edistämisen kärkenä Hyvinkään kaupunki 46 300 asukasta 90 % hyvinkääläisistä asuu alle 4,5 km keskustasta 52 % hyvinkääläisten matkoista on

Lisätiedot

TYÖPAIKKOJEN LIIKKUMISEN OHJAUS OPPIA MARKKINATUTKIMUKSESTA. Sara Lukkarinen, Motiva Oy

TYÖPAIKKOJEN LIIKKUMISEN OHJAUS OPPIA MARKKINATUTKIMUKSESTA. Sara Lukkarinen, Motiva Oy TYÖPAIKKOJEN LIIKKUMISEN OHJAUS OPPIA MARKKINATUTKIMUKSESTA Sara Lukkarinen, Motiva Oy AIHEET Tausta Markkinatutkimuksen tuloksia Kärkiviestit Tulosten hyödyntäminen TYÖPAJAOSUUTTA AJATELLEN: Kiinnostavimmat

Lisätiedot

Kestävää liikkumista Pirkanmaalla. Harri Vitikka, Pirkanmaan ELY-keskus, L-vastuualue

Kestävää liikkumista Pirkanmaalla. Harri Vitikka, Pirkanmaan ELY-keskus, L-vastuualue Kestävää liikkumista Pirkanmaalla Harri Vitikka, Pirkanmaan ELY-keskus, L-vastuualue PIRKANMAAN ELY-KESKUKSEN STRATEGISET PAINOTUKSET 2012 2015 1. Hyvän yhdyskuntarakenteen ja liikennejärjestelmän kehitys

Lisätiedot

PYKÄLÄ II KOHTI KONKRETIAA KAUPUNKIVERKOSTON VOIMALLA

PYKÄLÄ II KOHTI KONKRETIAA KAUPUNKIVERKOSTON VOIMALLA PYKÄLÄ II KOHTI KONKRETIAA KAUPUNKIVERKOSTON VOIMALLA Asialista 1. Kokouksen avaaminen, professori Jorma Mäntynen 2. Ohjausryhmän puheenjohtajan, varapuheenjohtajan ja sihteerin valinta 3. Esityslistan

Lisätiedot

Liikkumistutkimuksen tulokset

Liikkumistutkimuksen tulokset Liikkumistutkimuksen tulokset Lehdistötilaisuus Helsingin seudun liikenne -kuntayhtymä Pääkaupunkiseudun asukkaiden liikkumistottumukset: tehtyjen matkojen määrä ja joukkoliikenteen osuus pääkaupunkiseudun

Lisätiedot

Liikenneturvallisuustyö. Kirkkonummella

Liikenneturvallisuustyö. Kirkkonummella Liikenneturvallisuustyö Kirkkonummella Kalvosarjan sisältö 1. Liikenneturvallisuustilanne Liikenneonnettomuudet Koettu liikenneturvallisuus Koetut t liikenneturvallisuuspuutteet lli tt t 2. Liikenneturvallisuustyö

Lisätiedot

Jyväskylän pyöräilyn (ja kävelyn) tavoiteverkko TAVOITEVERKON MUODOSTAMISEN PERIAATTEET TAVOITEVERKON MUODOSTAMISEN PERIAATTEET 2013/03/05

Jyväskylän pyöräilyn (ja kävelyn) tavoiteverkko TAVOITEVERKON MUODOSTAMISEN PERIAATTEET TAVOITEVERKON MUODOSTAMISEN PERIAATTEET 2013/03/05 Jyväskylän pyöräilyn (ja kävelyn) tavoiteverkko TAVOITEVERKON MUODOSTAMISEN PERIAATTEET MISTÄ TAVOITEVERKOSSA ON KYSE? Tavoiteverkko korostaa pyöräilyverkon hierarkiaa. Liikenneverkon jäsennöinnillä tarjotaan

Lisätiedot

Liikkumisen ohjauksen integrointi liikenne- ja ilmastostrategioihin

Liikkumisen ohjauksen integrointi liikenne- ja ilmastostrategioihin Liikkumisen ohjauksen integrointi liikenne- ja ilmastostrategioihin Saara Jääskeläinen, liikenne- ja viestintäministeriö LIVE-tilaisuus 19.11.2013 LVM:n ilmastopoliittinen ohjelma ILPO (2009) Liikenne-

Lisätiedot

Marja-Vantaa arjessa Kehäradan varrella

Marja-Vantaa arjessa Kehäradan varrella Marja-Vantaa arjessa Kehäradan varrella projektinjohtaja Reijo Sandberg Marja-Vantaa-projekti Maankäytön ja ympäristön toimiala www.vantaa.fi/marja-vantaa Marja- Vantaa city ASUNTOMESSUT 2015 KESKUSTA

Lisätiedot

SEURANTA KÄVELYN JA PYÖRÄILYN EDISTÄMISEN TYÖKALUNA

SEURANTA KÄVELYN JA PYÖRÄILYN EDISTÄMISEN TYÖKALUNA SEURANTA KÄVELYN JA PYÖRÄILYN EDISTÄMISEN TYÖKALUNA Katja Seimelä, Tampereen kaupunkiseutu Tampereen kaupunkiseudun kävelyn ja pyöräilyn visio 2030 Tampereen kaupunkiseudulla kävellään ja pyöräillään merkittävästi

Lisätiedot

Yhteenveto. Liikenteen nykytila Jyväskylän seudulla. Jyväskylän seudun liikennetutkimus 2009. Yhteenvetoraportti

Yhteenveto. Liikenteen nykytila Jyväskylän seudulla. Jyväskylän seudun liikennetutkimus 2009. Yhteenvetoraportti Jyväskylän seudun liikennetutkimus 2009 Jyväskylän seudun liikennetutkimus 2009 Yhteenvetoraportti Liikenteen nykytila Jyväskylän seudulla Yhteenveto 1 2 3 4 Jyväskylän kaupunki Keski-Suomen ELY-keskus

Lisätiedot

SEURANTA JA INDIKAATTORIT KESTÄVÄSSÄ KAUPUNKILIIKENTEESSÄ Seuranta osana MAL-aiesopimuksia. Kaisa Mäkelä Ympäristöministeriö 16.9.

SEURANTA JA INDIKAATTORIT KESTÄVÄSSÄ KAUPUNKILIIKENTEESSÄ Seuranta osana MAL-aiesopimuksia. Kaisa Mäkelä Ympäristöministeriö 16.9. SEURANTA JA INDIKAATTORIT KESTÄVÄSSÄ KAUPUNKILIIKENTEESSÄ Seuranta osana MAL-aiesopimuksia Kaisa Mäkelä Ympäristöministeriö 16.9.2015 MAL aiesopimusmenettely PARAS-hanke, pääministeri Kataisen hallitusohjelma

Lisätiedot

Esimerkki muuttuvasta asemanseudusta: Kerasta 20 minuutin kaupunki. Ville Ahvikko ELIAS asemanseutuseminaari

Esimerkki muuttuvasta asemanseudusta: Kerasta 20 minuutin kaupunki. Ville Ahvikko ELIAS asemanseutuseminaari Esimerkki muuttuvasta asemanseudusta: Kerasta 20 minuutin kaupunki Ville Ahvikko ELIAS asemanseutuseminaari 28.1.2016 Leppävaara Vision keskeisin alue Keran juna-asema Keran alue kuvattuna kohti Leppävaaraa,

Lisätiedot

KouluSUMP koulujen kestävän liikkumisen edistämisen työkalu

KouluSUMP koulujen kestävän liikkumisen edistämisen työkalu KouluSUMP koulujen kestävän liikkumisen edistämisen työkalu Hankkeen tausta ja tavoitteet Tampereen kaupunkiseudulla on tavoitteena lisätä kestäviä liikkumistapoja arjen liikkumisessa Viime vuosikymmenten

Lisätiedot

Hankkeessa tutkittiin vähähiilisen liikkumisen mahdollisuuksia ja vaikutuksia. Liikennemalli pohjautui haastattelututkimukseen

Hankkeessa tutkittiin vähähiilisen liikkumisen mahdollisuuksia ja vaikutuksia. Liikennemalli pohjautui haastattelututkimukseen TEKES tutkimushanke, vähähiilinen liikkumismalli Hankkeessa tutkittiin vähähiilisen liikkumisen mahdollisuuksia ja vaikutuksia Työssä muodostettiin liikennemalli, jonka avulla tarkasteltiin eri skenaarioiden

Lisätiedot

Porin seudun liikenneturvallisuussuunnitelma. Aloitusseminaari 29.5.2013

Porin seudun liikenneturvallisuussuunnitelma. Aloitusseminaari 29.5.2013 Porin seudun liikenneturvallisuussuunnitelma Aloitusseminaari 29.5.2013 Asialista 1. Porin seudun liikenneturvallisuussuunnitelman sisältö 2. Liikenneturvallisuustyön haasteet ja tavoitteet 3. Kävelyn

Lisätiedot

Tuntevatko pyöräilijät ja autoilijat väistämissääntönsä? kyselytutkimuksen tuloksia. Liikenneturvan tutkijaseminaari Salla Karvinen 24.4.

Tuntevatko pyöräilijät ja autoilijat väistämissääntönsä? kyselytutkimuksen tuloksia. Liikenneturvan tutkijaseminaari Salla Karvinen 24.4. Tuntevatko pyöräilijät ja autoilijat väistämissääntönsä? kyselytutkimuksen tuloksia Liikenneturvan tutkijaseminaari Salla Karvinen 24.4.2012 Väistämisvelvollisuus pyörätien jatkeella muuttui vuonna 1997

Lisätiedot

Alustavia havaintoja seudun liikkumisvyöhykkeistä

Alustavia havaintoja seudun liikkumisvyöhykkeistä Seutufoorumi 9.6.2011, Pauli Korkiakoski Alustavia havaintoja seudun liikkumisvyöhykkeistä ja yhdyskuntarakenteesta Kaakon suunta -hanke Mistä vyöhyketarkastelussa on kyse? Suomen ympäristökeskuksen (SYKE)

Lisätiedot

LULEÅ OULU KÄYTÄVÄN MATKUSTAJAJUNALIIKENTEEN ALUSTAVA MARKKINASELVITYS. Haparanda Conference 4.11.2015 Marko Mäenpää, Ramboll Finland

LULEÅ OULU KÄYTÄVÄN MATKUSTAJAJUNALIIKENTEEN ALUSTAVA MARKKINASELVITYS. Haparanda Conference 4.11.2015 Marko Mäenpää, Ramboll Finland LULEÅ OULU KÄYTÄVÄN MATKUSTAJAJUNALIIKENTEEN ALUSTAVA MARKKINASELVITYS Haparanda Conference 4.11.2015 Marko Mäenpää, Ramboll Finland TYÖN TAUSTAA JA TAVOITTEITA Työn tilaajana oli RKM, Norrbotten Työstä

Lisätiedot

Porin seudun liikenneturvallisuussuunnitelma

Porin seudun liikenneturvallisuussuunnitelma Porin seudun liikenneturvallisuussuunnitelma Aloitusseminaari 29.5.2013 LIIKENNEONNETTOMUUSANALYYSI Nykytila-analyysi: Tieliikenneonnettomuudet Poliisin tietoon tulleet onnettomuudet: iliitu-paikkatietoaineisto

Lisätiedot

PÄÄKAUPUNKISEUDUN YLEISTEN TEIDEN PYÖRÄILYN JA JALANKULUN KEHITTÄMISOHJELMA

PÄÄKAUPUNKISEUDUN YLEISTEN TEIDEN PYÖRÄILYN JA JALANKULUN KEHITTÄMISOHJELMA ôö/o 3 /3 M PÄÄKAUPUNKISEUDUN YLEISTEN TEIDEN PYÖRÄILYN JA JALANKULUN KEHITTÄMISOHJELMA Al HALLINTAJÄRJESTELMÄN SUUNNITTELU JA TOTEUTUS A2 KEVYEN LIIKENTEEN VERKON NYKYTILAN ANALYYSI A3 TOIMINTA- JA RAHOITUSMALLIT

Lisätiedot

Lappeenrannan pyöräilyennuste. Lappeenrannan keskustaajaman osayleiskaava Huhtikuu 2015

Lappeenrannan pyöräilyennuste. Lappeenrannan keskustaajaman osayleiskaava Huhtikuu 2015 Lappeenrannan pyöräilyennuste Lappeenrannan keskustaajaman osayleiskaava Huhtikuu 2015 10.4.2015 1 Sisällysluettelo 1. TYÖN LÄHTÖKOHDAT... 2 2. PYÖRÄILYENNUSTEEN LAADINTA... 2 2.1 Yleistä... 2 2.2 Pyöräilyn

Lisätiedot

POHJANMAAN LIIKENNEJÄRJESTELMÄSUUNNITELMA 2040 SEMINAARI

POHJANMAAN LIIKENNEJÄRJESTELMÄSUUNNITELMA 2040 SEMINAARI POHJANMAAN LIIKENNEJÄRJESTELMÄSUUNNITELMA 2040 SEMINAARI VALTAKUNNALLISTEN ALUEDENKÄYTTÖTAVOITTEIDEN OHJAAVUUS JOUNI LAITINEN 23.1.2012 VALTAKUNNALLISET ALUEIDENKÄYTTÖTAVOITTEET (VAT) Valtioneuvosto päätti

Lisätiedot

Pyöräilyn lisääminen tuottaa miljoonien eurojen hyödyt

Pyöräilyn lisääminen tuottaa miljoonien eurojen hyödyt Pyöräilyn lisääminen tuottaa miljoonien eurojen hyödyt Suomi Pyöräilee tietoisku 7.3.2014 Helsingin Messukeskus, Auditorio Matti Hirvonen toiminnanjohtaja Pyöräilykuntien verkosto ry matti.hirvonen@poljin.fi

Lisätiedot

Liikennetekniset analyysit rakennetun ympäristön suunnittelussa Jouni Ojala

Liikennetekniset analyysit rakennetun ympäristön suunnittelussa Jouni Ojala Liikennetekniset analyysit rakennetun ympäristön suunnittelussa Jouni Ojala RYM-C2001 Projektityökurssi I, yhdyskuntien suunnittelu Liikennejärjestelmän analysointi Liikennejärjestelmän suunnittelun perustaksi

Lisätiedot

TYÖMATKA- JA TYÖASIAMATKAKYSELY

TYÖMATKA- JA TYÖASIAMATKAKYSELY TYÖMATKA- JA TYÖASIAMATKAKYSELY TAUSTATIEDOT Sukupuoli mies nainen Syntymävuosi: 1926 1927 1928 1929 1930 1931 1932 1933 1934 1935 1936 1937 1938 1939 1940 1941 1942 1943 1944 1945 1946 1947 1948 1949

Lisätiedot

Liityntäpysäköinti Pirkanmaalla

Liityntäpysäköinti Pirkanmaalla Liityntäpysäköinti Pirkanmaalla Pirkanmaan liikennejärjestelmäsuunnitelmassa tuotu esiin liityntäpysäköinnin kehittämistarpeet erityisesti rautatieasemilla Pirkanmaan maakuntakaavassa 2040 tavoitteena

Lisätiedot

Kyselytutkimus Itä-Suomen kuntatyöntekijöiden työmatkaliikkumisesta

Kyselytutkimus Itä-Suomen kuntatyöntekijöiden työmatkaliikkumisesta Kyselytutkimus Itä-Suomen kuntatyöntekijöiden työmatkaliikkumisesta Itä-Suomen liikennejärjestelmän tila Juha Heltimo, Strafica Oy 17.11.2014 Yleistä kyselystä Kyselytutkimus on osa Itä-Suomen liikennejärjestelmän

Lisätiedot

ROVANIEMEN LIIKENNETUTKIMUS 2012 KEVYEN LIIKENTEEN TUTKIMUS

ROVANIEMEN LIIKENNETUTKIMUS 2012 KEVYEN LIIKENTEEN TUTKIMUS ROVANIEMEN LIIKENNETUTKIMUS 2012 KEVYEN LIIKENTEEN TUTKIMUS Esipuhe Rovaniemelle laadittiin liikennejärjestelmäsuunnitelma 1990-luvun alkupuoliskolla. Suunnittelualue käsitti kaupungin lisäksi silloisen

Lisätiedot

Tampereen kaupunkiseudun ja Pirkanmaan liikennetutkimus 2012

Tampereen kaupunkiseudun ja Pirkanmaan liikennetutkimus 2012 Tampereen kaupunkiseudun ja Pirkanmaan liikennetutkimus 2012 Katsaus liikennetutkimuksen tuloksiin 19.4.2013 Hanna Kalenoja Tampereen teknillinen yliopisto, Liikenteen tutkimuskeskus Verne Yleistietoa

Lisätiedot

OTANTATUTKIMUS OY HELSINKILÄISTEN LIIKKUMISTOTTUMUKSET Marraskuu Helsingin kaupunki Kaupunkisuunnitteluvirasto/ Liikennesuunnitteluosasto

OTANTATUTKIMUS OY HELSINKILÄISTEN LIIKKUMISTOTTUMUKSET Marraskuu Helsingin kaupunki Kaupunkisuunnitteluvirasto/ Liikennesuunnitteluosasto Tämä raportti on tarkoitettu yksinomaan tilaajan käyttöön. Raporttia tai osia siitä ei saa edelleen toimittaa tai julkaista missään muodossa ilman Otantatutkimus Oy:n lupaa ja nimen mainitsemista. HELSINKILÄISTEN

Lisätiedot

Yhteistyöllä kohti viisasta liikkumista

Yhteistyöllä kohti viisasta liikkumista Yhteistyöllä kohti viisasta liikkumista Yleisötilaisuus 7.11.2013 Hausjärvi, Hyvinkää, Riihimäki, Loppi Liikennejärjestelmäasiantuntija Sonja Heikkinen, Uudenmaan ELY-keskus 7.11.2013 Liikenneturvallisuustyö

Lisätiedot

Pyöräilyä ja kävelyä kaavoihin kangistumatta

Pyöräilyä ja kävelyä kaavoihin kangistumatta Pyöräilyä ja kävelyä kaavoihin kangistumatta 8.12.2010, Oulu Bussiyhteyksiin perustuva joukkoliikenne -seminaari Pasi Metsäpuro Tampereen teknillinen yliopisto Tiedonhallinnan ja logistiikan laitos Liikennesuunnittelun

Lisätiedot

Helsingin seudun liikennejärjestelmäsuunnitelma (HLJ 2015) luonnos

Helsingin seudun liikennejärjestelmäsuunnitelma (HLJ 2015) luonnos Helsingin seudun liikennejärjestelmäsuunnitelma (HLJ 2015) luonnos Luottamushenkilöseminaari 26.8.2014 Toimitusjohtaja Suvi Rihtniemi Helsingin seudun liikenne -kuntayhtymä Liikenteen tavoitteet (HLJ-toimikunta

Lisätiedot

Yhteenveto. Liikenteen nykytila Oulun seudulla. Oulun seudun liikennetutkimus 2009. Yhteenvetoraportti

Yhteenveto. Liikenteen nykytila Oulun seudulla. Oulun seudun liikennetutkimus 2009. Yhteenvetoraportti Oulun seudun liikennetutkimus 2009 Oulun seudun liikennetutkimus 2009 Yhteenvetoraportti Liikenteen nykytila Oulun seudulla Yhteenveto 1 2 3 Oulun seutu Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus Liikenne- ja viestintäministeriö

Lisätiedot