Kulkutapojen käyttö Jalankulku ja pyöräily ,0 matkaa/henkilö/vrk. jalankulku. henkilöauto, 9 % matkustaja 18 % muu.

Transkriptio

1 HLT läntinen Uusimaa seutujulkaisu Lohjan sisäiset: matkaa/vrk (%) muiden kuntien sisäiset: matkaa/vrk (%) seudun kuntien väliset: matkaa/vrk (%) matkat seudun ulkopuolelle: matkaa/vrk (%) MML HLT läntinen Uusimaa.. ASUKKAIDEN KOTIMAANMATKAT Henkilöliikennetutkimus : läntinen Uusimaa Läntisellä Uudellamaalla kestävien liikkumismuotojen kulkutapaosuus on prosenttia. Kestävillä kulkutavoilla tarkoitetaan jalankulkua, pyöräilyä ja joukkoliikennettä. Keskimäärin seudun asukkaat tekivät vuorokaudessa matkaa ja niiden keskipituus oli kilometriä. Keskimääräinen matkaluku on varsin tasainen eri puolilla Suomea. Sen sijaan kulkutapaosuudet ja matkojen keskipituudet vaihtelevat seudun maankäytöstä ja liikennejärjestelmästä riippuen. Pääosa seudun asukkaiden matkoista on vapaaajan matkoja. Työhön, koulunkäyntiin tai opiskeluun liittyviä on prosenttia. Matkoja, joilla jotakuta toista henkilöä saatettiin, haettiin tai vietiin, oli noin kymmenys kaikista matkoista. Tulokset perustuvat vuonna toteutettuun Valtakunnalliseen henkilöliikennetutkimukseen, johon läntinen Uusimaa osallistui lisäotoksella. Kaikkiaan seudun asukasta vastasi tutkimukseen. Koko tutkimusaineisto kattaa yli suomalaisen matkat. Tässä julkaisussa tarkastellaan läntisen Uudenmaan asukkaiden kotimaanmatkoja vuoden keskimääräisenä päivänä, ellei toisin ole mainittu. KESTÄVÄT LIIKKUMISMUODOT % kulkutapaosuus SISÄLTÖ Seudun väestö Kulkutapojen käyttö Kulkutapojen käyttö Jalankulku ja pyöräily Matkan tarkoitus ostos % kyyditseminen %, matkaa/henkilö/vrk henkilöauto, matkustaja % % henkilöauto, kuljettaja % jalankulku % joukkoliikenne %, matkaa/henkilö/vrk asiointi % % vapaaaika % työ % ulkoilu, liikunta % pyöräily % työasia % koulutus % vierailu % WSP FINLAND OY Joukkoliikenne Henkilöautoilu Liikkuminen ja auton omistus Liikkuminen ja maankäyttö Liikkuminen kuntaryhmittäin Asuminen ja liikkuminen Eri väestöryhmien liikkuminen Matkan tarkoitus Luotettavuus Muunnoskertoimet Vertailu muihin seutuihin ja valtakunnalliseen tutkimukseen LISÄTIETOJA Tutkimuksen määritelmistä ja toteutuksesta löydät lisätietoja verkko osoitteesta Samassa osoitteessa on myös kaavioissa esiintyviä lukuarvoja taulukoina. LISÄTIETOJA: Pasi Kouhia, Uudenmaan liitto puh. + PÄIVITYKSET..: Jalankulun ja pyöräilyn pituusjakaumat on päivitetty sivulla...: Eritelty Raaseporin tiedot Inkoosta ja Siuntiosta sivuilla, ja.

2 HLT läntinen Uusimaa seutujulkaisu Seudun väestö Väestö alueittain Läntisellä Uudellamaalla asui vuonna noin henkilöä. Näistä tutkimuksen piiriin kuuluvia kuusi vuotta täyttäneitä oli noin. KOULUTUS JA TYÖSSÄKÄYNTI läntisen Uudenmaan kuusi vuotta täyttäneen väestönosan koulutustausta ja työikäisen väestön työssäkäynti tutkimuksen mukaan. Alle kuusivuotiaita lukuun ottamatta tiedot perustuvat tutkimusaineistoon. Väestömäärät läntisellä Uudellamaalla. Väestötietojen lähteenä Tilastokeskus, vuoden keskiväestö. alue väestö Lohja perusjoukko Hanko työlliset % työttömät % alle vuotiaat % vuotiaat % opiskelijat, työvoiman ulkopuolella % koululaiset, varusmiehet % eläkeläiset % Karkkila Inkoo, Siuntio Raasepori t % vuotiaiden työssäkäynti yhteensä vuotta täyttäneiden koulutustausta korkea aste % perusaste kesken % kokopäivätyö % osa aika/ satunnainen työ % Aineistolaajennuksen perusjoukko ja vuotiaat. osuus asukkaista, yhteensä % keskiaste % perusaste % lomautettu/ työtön % ei käy työssä % miehet % % naiset + ASUNTOKUNTIEN AUTONOMISTUS ei autoa auto autoa useampi auto koko seutu Lohja Hanko prosenttia asuntokunnista AJOKORTIN HALTIJAT Karkkila % vuotiaat % vuotiaat % vuotiaat % vuotta täyttäneet % Inkoo, Siuntio Raasepori

3 HLT läntinen Uusimaa seutujulkaisu Kulkutapojen käyttö Tunnusluvut Liikkumisen tunnusluvut kulkutavoittain. Viereisessä taulukossa on esitetty eräitä liikkumisen tunnuslukuja. Matkaluvulla tarkoitetaan vuorokauden keskimääräistä matkojen määrää henkilöä kohti laskettuna. Matkasuorite taas kuvaa keskimäärin yhden vuorokauden aikana liikuttuja kilometrejä. Kokonaismatka aika on vuorokaudessa liikkumiseen käytetty aika. matkan kokonaismatkaluku keskipituus matkasuorite matka aika matka aika (matkaa/hlö/vrk) (km/matka) (km/hlö/vrk) (min/matka) (min/hlö/vrk) jalankulku,,, pyöräily,,, bussi,, Vuorokaudessa keskivertoasukas liikkui kotimaanmatkoillaan kilometriä ja käytti tähän aikaa tunnin ja minuuttia. Taulukossa tunnusluvut on esitetty myös joukkoliikenteelle. Pituuksia, suoritteita ja matka aikaa koskeviin arvoihin kannattaa joukkoliikenteen osalta suhtautua varauksella, sillä tilastollinen vaihtelu on varsin suurta. Aineiston luotettavuus on kuitenkin riittävä kestävien liikkumismuotojen matkamääriin suhteutetun kulkutapaosuuden arviointiin sivulla ilmoitettujen virhemarginaalien rajoissa. Kulkutapaosuudet kuntaryhmittäin Kestävien liikkumismuotojen käyttö kasvaa sitä suuremmaksi, mitä lähempänä seudun ydinalueita asutaan. Kulkutapaosuudet matkan pituuden mukaan raide,, kestävät yhteensä henkilöauto, kuljettaja henkilöauto, matkustaja,,,,,, kaikki, Kulkutapajakauma asuinalueen mukaan (prosenttia alueen asukkaiden matkoista). koko seutu Lohja Hanko Karkkila Inkoo, Siuntio Kestävien liikkumismuotojen kulkutapaosuus on suurimmillaan lyhyillä matkoilla ja henkilöauton keskipitkillä matkoilla. Kaikkein pisimmillä matkoilla kulkutapaosuuttaan kasvattavat niin bussi, juna kuin lento ja laivaliikennekin. Kaksi viimeksi mainittua kuuluvat kuvissa luokkaan ''. Raasepori Kulkutapaosuudet matkan pituuden mukaan (prosenttia pituusluokan matkoista). selitteet: henkilöauto, matkustaja henkilöauto, kuljettaja joukkoliikenne pyöräily jalankulku

4 HLT läntinen Uusimaa seutujulkaisu Joukkoliikenteen käytön useus % % % % % % Oheisessa kaaviossa on esitetty joukkoliikenteen käytön useus eräiden taustattujien suhteen. koko seutu sukupuolen mukaan naiset miehet ikäryhmittäin + pääasiallisen toiminnan mukaan koululainen opiskelija yrittäjä toimihenkilö työntekijä eläkkeellä ajokortin hallinnan mukaan on ajokortti ei ole ajokorttia autonomistuksen mukaan ei autoa auto autoa + autoa kaupunki maaseutuluokituksen sisempi kaupunkialue mukaan ulompi kaupunkialue kaupungin kehysalue maaseudun paikalliskeskukset kaupungin läheinen maaseutu ydinmaaseutu vastausajankohdan mukaan kevät kesä syksy talvi päivittäin tai lähes päivittäin taman kerran kuukaudessa ei koskaan taman kerran viikossa vähemmän kuin kerran kuukaudessa ei tietoa

5 HLT läntinen Uusimaa seutujulkaisu OSUUS ASUKKAIDEN MATKOISTA MATKALUKU (MATKAA/HENKILÖ/VRK) Jalankulku ja pyöräily MATKOJEN PITUUSJAKAUMA koko vuosi: % jalankulku % pyöräily (prosenttia kulkutavan matkoista) kevät Vuodenaikavaihtelut kesä % % Ajallisia vaihteluja on tarkasteltu neljänä vuodenaikana. Vuodenajat on määritelty kaavioissa seuraavasti: kevät: kesä: maalis toukokuu kesä elokuu syksy: syys marraskuu syksy talvi talvi: joulu helmikuu Yli puolet jalankulkumatkoista on alle % % kilometrin mittaisia. Pyörämatkojen mediaani asettuu puolestaan alle kilometrin.,,,,,,,,,, kevät kesä syksy talvi koko vuosi Jalankulku ja pyöräily ovat osittain toisilleen vaihtoehtoisia kulkutapoja. Talvikuukausina jalankulku korvaa pyöräilyä. Muina vuodenaikoina jalankulun osuus taas pienenee ja pyöräilyn osuus kasvaa. Viikonpäivävaihtelut Arkisin läntisellä Uudellamaalla jalankulkuun käytetään aikaa keskimäärin minuuttia ja viikonloppuisin minuuttia. Pienehkön havaintomäärän vuoksi viikonpäivävaihtelussa on satunnaisuutta. Arkena pyöräilyyn käytetään keskimäärin minuuttia ja viikonloppuna minuuttia vuorokaudessa. MATKOJEN KESKIPITUUS (KM/MATKA),,,,,,,,,, kevät kesä syksy talvi koko vuosi,,,,,,,,,,,,,,,,, Tuntivaihtelut Havaintoaineisto on liian pieni tuntivaihtelujen arviointiin.,,,,,,,,,,,,,,, ma ti ke to pe la su koko viikko ma ti ke to pe la su koko viikko JALANKULUN TUNTIVAIHTELUT prosenttia matkoista ma pe la su matkalle lähdön tunti selitteet: jalankulku pyöräily JALANKULKU JA PYÖRÄILY Jalankululla tarkoitetaan kävelyä, juoksua ja jalankulkua erilaisilla apuvälineillä, kuten rollaattorilla, pyörätuolilla, potkukelkalla tai potkupyörällä, rullaluistimilla ja suksilla. Pyöräilyksi luetaan liikkuminen tavallisilla ja sähköavusteisilla polkupyörillä, joiden enimmäisteho on W ja maksimiavustus on km/h. Tarkastelu sisältää matkat, joissa jalankulku ja pyöräily ovat pääkulkutapana. PYÖRÄILYN TUNTIVAIHTELUT prosenttia matkoista ma pe la su matkalle lähdön tunti

6 HLT läntinen Uusimaa seutujulkaisu Jalankulun ja pyöräilyn matkakohteet ja matkojen tarkoitus Merkittävä osa jalankulku ja pyöräilymatkoista on kotoa alkavia lenkkejä. Tämän lisäksi jalan ja pyörällä liikutaan usein siirryttäessä vapaa ajan kohteesta toiseen sekä ostos ja asiointipaikasta toiseen. Keskimäärin seudun asukas teki vuodessa pyörällä matkaa ja ajoi kilometriä. Pääosa pyöräilijöistä on alle keski ikäisiä. Vuodessa läntisellä Uudellamaalla tehtiin henkeä kohti jalan keskimäärin matkaa ja yhteensä näistä kertyi kilometriä. Jalankulku ja pyöräilymatkojen suuntautuminen erityyppisten lähtö ja määräpaikkojen välillä, yhteensä matkaa/ henkilö/ vuosi. lähtöpaikat: kotoa työ/ koulu/ opiskelupaikasta matkakohteet: kotiin töihin/ kouluun/ opiskelemaan vapaa ajan kohteeseen ostoksille, asioimaan, hun kohteeseen vapaa ajan kohteesta ostos / asiointi tai sta kohteesta JALANKULKIJAT Jalankulku ja pyöräilymatkojen tarkoitus (matkaa/ henkilö/ vuosi). osuus matkoista, yhteensä % työ miehet % % naiset työasia + koulu, opiskelu vapaa aika saattaminen, kyyditseminen ostos PYÖRÄILIJÄT osuus matkoista, yhteensä % asiointi, henkilökohtainen miehet % % naiset + Jalan ja pyörällä kuljetut kilometrit vuodessa (km / henkilö/ vuosi). VUOSITUNNUSLUVUT matkaa/henkilö/vuosi jalan pyörällä työ työasia koulu, opiskelu vapaa aika saattaminen, kyyditseminen km/ henkilö/ vuosi jalan pyörällä ostos asiointi, henkilökohtainen selitteet: jalankulku pyöräily

7 HLT läntinen Uusimaa seutujulkaisu OSUUS ASUKKAIDEN MATKOISTA koko vuosi: % joukkoliikenne yhteensä JOUKKOLIIKENTEEN MATKALUKU (MATKAA/HENKILÖ/VRK), kevät % syksy %, havaintoja vähän, tämä aiheuttaa satunnaisvaihtelua tuloksiin,,, kesä % talvi %,,, kevät kesä syksy talvi koko vuosi Joukkoliikenne Ajalliset vaihtelut Joukkoliikenteen kulkutapaosuus vaihtelee eri vuodenaikana. Kysyntä on pienimmillään kesällä, kun lomakautena työmatkoja tehdään vähemmän ja opiskelu ja koulumatkat jäävät lähes kokonaan pois. Työ, opiskelu ja koulumatkojen merkitys näkyy viikonpäivävaihteluissa. Viikonloppuisin joukkoliikennematkoja on vähemmän kuin arkisin. Myös joukkoliikenteen tuntivaihtelun huiput jaksottuvat työn, opiskelun ja koulunkäynnin mukaan. Viikonloppuisin suurin kysyntä ajoittuu iltaan. Joukkoliikenteen käyttäjät Enemmistö joukkoliikenteen käyttäjistä on naisia. Länsi Uudellamaalla joukkoliikenteen käyttö on jokseenkin harvinaista, joten aineisto sisältää melko vähän joukkoliikennehavaintoja. Siten käytätjäprofiili on vain suuntaa antava. JOUKKOLIIKENTEEN KÄYTTÄJÄT osuus matkoista, yhteensä % ikäryhmä miehet % % naiset + JOUKKOLIIKENNEMATKOJEN PITUUSJAKAUMA MATKOJEN KESKIPITUUS (KM/ MATKA) havaintoja vähän, tämä aiheuttaa satunnaisvaihtelua tuloksiin kevät kesä syksy talvi koko vuosi ma pe la su koko viikko ma pe la su koko viikko JOUKKOLIIKENTEEN TUNTIVAIHTELUT ARKENA selitteet: JOUKKOLIIKENTEEN TUNNIN VAIHTELU VIIKONLOPPUNA prosenttia matkoista matkalle lähdön tunti havaintoja vähän, tämä aiheuttaa satunnaisvaihtelua tuloksiin joukkoliikenne yhteensä bussi erikseen JOUKKOLIIKENNE Joukkoliikenteellä tarkoitetaan tässä bussilla ja raideliikenteellä tehtyjä matkoja. Pääosa bussiliikenteestä on lähiliikennettä ja junaa käytetään pitkillä matkoilla. Kaikkiaan läntisellä Uudellamaalla tutkimusaineistossa oli bussimatkaa ja raideliikenteenmatkaa. Junamatkojen määrä jää varsin pieneksi aineistossa. prosenttia matkoista matkalle lähdön tunnin jakso havaintoja vähän, tämä aiheuttaa satunnaisvaihtelua tuloksiin

8 HLT läntinen Uusimaa seutujulkaisu Joukkoliikenteen matkakohteet Läntisellä Uudellamaalla joukkoliikennettä käytetään pääasiassa kodin ja työ/ koulu/ opiskelupaikan välisiin matkoihin. Muut matkakohteet ovat yksittäisinä tarkasteltuna jokseenkin harvinaisia. Yhteensä näistä muodostuu kuitenkin prosenttia joukkoliikennematkoista. Joukkoliikennematkojen suuntautuminen erityyppisten lähtö ja määräpaikkojen välillä, yhteensä matkaa/henkilö/vuosi. lähtöpaikat: matkakohteet: kotiin töihin/ kouluun/ opiskelemaan vapaa ajan kohteeseen ostoksille, asioimaan, hun kohteeseen kotoa työ/ koulu/ opiskelupaikasta vapaa ajan kohteesta ostos / asiointi tai sta kohteesta Matkan tarkoitus Joukkoliikennematkojen tarkoitus (matkaa/henkilö/ vuosi). Viereisissä kuvissa on esitetty, millaisia matkoja läntisen Uudenmaan asukkaat tekivät joukkoliikenteellä. työ työasia Kaikkiaan vuodessa kuusi vuotta täyttänyt keskivertoasukas teki ovelta ovelle matkaa. Pyöreästi arvioiden kilometrejä näistä matkoista syntyi vuositasolla henkeä kohti noin puolitoista tuhatta. Mukana arviossa ovat myös asukkaiden matkat seudun ulkopuolelle. koulu, opiskelu vapaa aika saattaminen, kyyditseminen ostos Pitkillä seudun ulkopuolelle ulottuvilla matkoilla on jokseenkin pienehkö merkitys matkaluvun kannalta, mutta matkasuoritteessa nämä näkyvät. Koska osa joukkoliikenteen matkoista on varsin pitkiä ja suhteellisen harvinaisia, jäävät matkasuoritearviot epätarkoiksi. Ovelta-ovelle matkaketjut asiointi, henkilökohtainen Joukkoliikenteellä matkustetut kilometrit (km /henkilö/vuosi). työ työasia Alla olevaan taulukkoon on koottu yhteenveto läntisen Uudenmaan asukkaiden joukkoliikenteen matkaketjuista. Tavallisimpia matkaketjuja ovat vaihdottomat yhteydet ja matkaketjut, joilla liityntämatkat onnistuvat kävellen. koulu, opiskelu vapaa aika saattaminen, kyyditseminen ostos prosenttia joukkoliikennematkoista bussi + jalankulku asiointi, henkilökohtainen raide + jalankulku yksi joukkoliikennevaihto + jalankulku useampi joukkoliikennevaihto + jalankulku yksi joukkoliikenneväline + pyörä yksi joukkoliikenneväline + auto t matkaketjut yhteensä %

9 HLT läntinen Uusimaa seutujulkaisu OSUUS ASUKKAIDEN MATKOISTA MATKOJEN PITUUSJAKAUMA koko vuosi: % kuljettajat % matkustajat (prosenttia kulkutavan matkoista) Henkilöautoilu kevät kesä Vuodenaikavaihtelut % % syksy % talvi % Henkilöautoilun matkamäärien vaihtelut ovat eri vuodenaikoina melko vähäiset. Kevätkautena matkoja on kuitenkin hieman muita vuodenaikoja enemmän. Kesäisin lomakausi näkyy erityisesti henkilöautolla matkustajana tehtyjen matkojen merkittävänä keskipituuden kasvuna. MATKALUKU (MATKAA/HENKILÖ/VRK),,,,,,,,,, kevät kesä syksy talvi koko vuosi Viikonpäivävaihtelut Henkilöautolla liikutaan eniten arkisin, mutta viikonlopun matkat ovat pidempiä ja niillä kuljetaan useammin yhdessä. Viikonlopun alkamista heijastelee perjantain hieman muita arkivuorokausia korkeampi matkaluku. MATKOJEN KESKIPITUUS (KM/MATKA) kevät kesä syksy talvi koko vuosi,,,,,,,,,,,,,,,, Tuntivaihtelut Arkisin henkilöautoilun huiput ajoittuvat aamulla klo ja ja iltapäivisin klo ja välille. Iltapäivän liikennemäärien huippu on selvästi aamua korkeampi. ma ti ke to pe la su koko viikko ma ti ke to pe la su koko viikko KULJETTAJIEN MATKOJEN ALKAMISAJANKOHDAT prosenttia matkoista ma pe la su matkalle lähdön tunti selitteet: henkilöauto, matkustaja henkilöauto, kuljettaja HENKILÖAUTOILU Henkilöautomatkoihin on tutkimuksessa luettu henkilöautolla ja pakettiautolla kuljettajana ja matkustajana tehdyt matkat. Matkoissa ei ole mukana taksilla tehtyjä matkoja. Menettely vastaa Eurostatin henkilöliikennetutkimuksen harmonisoinnista antamia suosituksia. Pakettiautolla ja taksilla tehdyt matkat ovat tarvittaessa eroteltavissa itse aineistosta. MATKUSTAJIEN MATKOJEN ALKAMISAJANKOHDAT prosenttia matkoista ma pe la su matkalle lähdön tunti

10 HLT läntinen Uusimaa seutujulkaisu HENKILÖAUTON KESKIKUORMITUS HENKILÖAUTOMATKOJEN MATKAKOHTEET JA MATKAN TARKOITUS, hlö/ajoneuvo Henkilöautomatkojen suuntautuminen erityyppisten lähtö ja määräpaikkojen välillä koko viikko ma pe la su ( matkaa/henkilö/vuosi). kaikki,,, asiointi,,, henkilökohtainen, ostos,,, saattaminen,,, kyyditseminen, vapaa aika,,, koulu, opiskelu,, työasia,,,, työ, henkilöä/ajoneuvo (laskettuna, ajokilometreistä) lähtöpaikat: kotoa työ/ koulu/ opiskelupaikasta vapaa ajan kohteesta ostos / asiointi tai sta kohteesta matkakohteet: kotiin töihin/ kouluun/ opiskelemaan vapaa ajan kohteeseen ostoksille, asioimaan, hun kohteeseen HENKILÖAUTON KULJETTAJAT Henkilöautomatkojen tarkoitus (matkaa/henkilö/ vuosi). osuus matkoista, yhteensä % miehet % + % naiset HENKILÖAUTON MATKUSTAJAT osuus matkoista, yhteensä % miehet % % naiset työ työasia koulu, opiskelu vapaa aika saattaminen, kyyditseminen ostos asiointi, henkilökohtainen + Henkilöautolla ajetut ja matkustetut kilometrit matkan tarkoituksen mukaan (km /henkilö/vuosi). VUOSITUNNUSLUVUT matkaa/henkilö/vuosi kuljettajat matkustajat työ työasia koulu, opiskelu vapaa aika saattaminen, kyyditseminen km/ henkilö/ vuosi kuljettajat matkustajat ostos asiointi, henkilökohtainen selitteet: henkilöauto, kuljettaja henkilöauto, matkustaja

11 HLT läntinen Uusimaa seutujulkaisu Liikkuminen ja autonomistus Seudun asukkaat käyttävät sitä vähemmän jalankulkua, pyörää ja joukkoliikennettä, mitä useampi auto taloudessa on. Viereisessä kuvassa on esitetty kulkutapaosuudet sen mukaan, kuinka monen auton taloudessa henkilö asuu. ei autoa auto Asukkaiden kulkutapojen käyttö kotitalouksien hallinnassa olevien autojen mukaan. prosenttia matkoista Autonomistus on pienimmillään sisemmällä kaupunkialueella. Autottomia on myös ta seutua vähemmän ulommalla kaupunkialueella ja maaseudun paikalliskeskuksissa. Asiaa on tässä havainnollistettu kaupunki maaseutuluokituksen avulla. Luokituksen mukaiset vyöhykkeet on esitetty kartalla. autoa + autoa jalankulku joukkoliikenne henkilöauto, kuljettaja pyöräily henkilöauto, matkustaja Asuntokuntien hallinnassa olevien autojen vuotuinen ajosuorite yhden, kahden ja kolmen auton talouksissa. koko seutu sisempi kaupunkialue ulompi kaupunkialue kaupungin kehysalue maaseudun paikalliskeskukset kaupungin läheinen maaseutu ydinmaaseutu Asuntokuntien autonomistus kaupunki maaseutuluokituksen mukaan. ei autoa auto autoa useampi auto prosenttia asuntokunnista MML, SYKE/YKR Kaupunki maaseutuluokitus sisempi kaupunkialue ulompi kaupunkialue kaupungin kehysalue maaseudun paikalliskeskukset kaupungin läheinen maaseutu ydinmaaseutu harvaan asuttu maaseutu

12 HLT läntinen Uusimaa seutujulkaisu Liikkuminen ja maankäyttö MATKALUKU (MATKAA/HENKILÖ/VUOROKAUSI) MATKASUORITE (KM/HENKILÖ/VUOROKAUSI) selitteet: jalankulku pyöräily joukkoliikenne henkilöauto, kuljettaja henkilöauto, matkustaja koko seutu, sisempi kaupunkialue, ulompi kaupunkialue, kaupungin kehysalue, maaseudun paikalliskeskukset, kaupungin läheinen maaseutu, ydinmaaseutu, Yllä olevissa kaavioissa on esitetty läntisen Uudenmaan asukkaiden matkaluvut ja matkasuoritteet kulkutavoittain. Alla olevassa taulukossa ovat matkaluvut kaupunki maaseutuluokituksen ja ikäryhmän mukaan. Osalla alueista havaintomäärä jää pienehköksi. Jos jossakin ryhmässä matkojen määrä on jäänyt alle kymmenen, on lukuarvo jätetty ilmoittamatta. MATKALUVUT KAUPUNKI MAASEUTULUOKITUKSEN JA IKÄRYHMÄN MUKAAN (matkaa/henkilö/vuorokausi) jalan joukkoikäryhmä henkilöauto kulku pyöräily liikenne kuljettaja matkustaja kaikki sisempi kaupunkialue,,,,,,,,, +,, kaikki,,,,, ulompi kaupunkialue,,,,,,,,,,,,,,,,,,,, +,,,,, kaikki,,,,,,, kaupungin kehysalue,,,,,,,,,,, +,, kaikki,,,,,, maaseudun paikalliskeskukset,,,,,,,,,,,,,,,,,,, +,,,,, kaikki,,,,,,, kaupungin läheinen maaseutu,,,,,,,,,,,,,,,,, +,,,, kaikki,,,,,,, ydinmaaseutu,,,,,,,,,,,,,,,, +,,,, kaikki,,,,,,, koko seutu,,,,,,,

13 HLT läntinen Uusimaa seutujulkaisu Liikkuminen kuntaryhmittäin Läntisen Uudenmaan asukkaat tekivät vuorokaudessa yhteensä matkaa. Näistä kuntaryhmien sisäisiä oli, kuntaryhmien välisiä ja seudun ulkopuolelle suuntautuneita. Läntisen Uudenmaan asukkaiden kokonaan seudun ulkopuolella tekemiä matkoja oli arviolta. Vuorokausitasolle laajennettuna noin (~, %) matkaa jäi paikantumatta. (Luvut poikkeavat kansisivun tiedoista erilaisen aluerajauksen vuoksi.) ASUKKAIDEN MATKAT kuntaryhmien sisäiset % kuntaryhmien väliset % % ja % matkat seudun ulkopuolelle ja ulkopuolella MML alue sisäiset matkat vuorokaudessa, yht. kuntaryhmien sisäisten matkojen kulkutapaosuudet: Lohja Hanko Karkkila Inkoo, Siuntio Raasepori selitteet: jalankulku pyöräily joukkoliikenne henkilöauto, kuljettaja henkilöauto, matkustaja

14 HLT läntinen Uusimaa seutujulkaisu Matkojen keskipituudet Työasiamatkat ovat keskimäärin matkoista pisimpiä ja ostosmatkat lyhyimpiä. Mainittujen yleispiirteiden lisäksi keskipituudet vaihtelevat merkittävästi seudun eri osissa. Keskipituudet on ilmoitettu vain, jos havaintoja on ollut vähintään kymmenkunta. selitteet: koko läntinen Uusimaa Lohja Hanko Karkkila Inkoo, Siuntio Raasepori työ työasia koulu, opiskelu vapaa aika saattaminen, kyyditseminen ostos km/matka Kuntaryhmien väliset matkat Seuraavassa taulukossa on arvio kuntaryhmien sisäisistä ja niiden välisistä matkoista kulkutavoittain. Jos matkamäärä on jäänyt vuorokaudessa alle :n, ei lukuarvoa ole esitetty. lähtöpaikat jalankulku ja pyöräily määräpaikat asiointi, Lohja Hanko Karkkila kaikki Inkoo, Siuntio Lohja Raasepori Hanko Karkkila Inkoo, Siuntio Raasepori yhteensä joukkoliikenne Lohja Hanko Karkkila Inkoo, Siuntio Raasepori yhteensä henkilöauto Lohja Hanko Karkkila Inkoo, Siuntio Raasepori yhteensä

15 HLT läntinen Uusimaa seutujulkaisu Kotimaanmatkat asuinkuntaryhmittäin MATKALUKU (MATKAA/HENKILÖ/VUOROKAUSI) MATKASUORITE (KM/HENKILÖ/VUOROKAUSI) selitteet: jalankulku pyöräily joukkoliikenne henkilöauto, kuljettaja henkilöauto, matkustaja koko seutu, Lohja, Hanko, Karkkila, Inkoo, Siuntio, Raasepori, Matkaluku (matkaa/henkilö/vuorokausi). Matkasuorite (km/henkilö/vrk). yht. yht. koko seutu,,,,,,,,,, Lohja,,,,,,,,,, Hanko,,,,,,,,,, Karkkila,,,,,,,,,, Inkoo, Siuntio,,,,,,,,,, Raasepori,,,,,,,,,, Asuminen ja liikkuminen Eniten läntisellä Uudellamaalla kestävillä liikkumismuodoilla matkustavat rivija paritaloissa asuvat. Tämä pätee mitattaessa liikkumista sekä matkaluvulla että matkasuoritteella. Vastaavasti henkilöautoa käyttävät eniten omakotitaloalueella asuvat. Muu asumismuoto sisältää lähinnä seniori ja palveluasumisen, asuntolat sekä laitokset. Väestörekisteritietojen mukaan laitoksissa asuvat eivät kuuluneet tutkimuksen piiriin. Asuntokuntien autonomistus asumismuodon mukaan. Asuntokuntien asumismuodon jakauma tutkimusaineistossa. asumismuoto % kerrostalo % omakotitalo % rivi ja paritalo % Matkaluku (matkaa/henkilö/vrk) asumismuodon mukaan ja kulkutavoittain. koko seutu, kerrostalo, rivi ja paritalo, omakotitalo, asumismuoto, ei autoa auto autoa + autoa

16 HLT läntinen Uusimaa seutujulkaisu Eri väestöryhmien liikkuminen Tunnusluvut sukupuolen ja iän mukaan keskiarvo miehet naiset miehet + kaikki + kaikki ja naiset matkaluku (matkaa/henkilö/vrk),,,,,,,,,,,,,, matkan keskipituus (km/matka) keskimääräinen matka aika (min/matka) matkasuorite (km/henkilö/vrk) matka aikasuorite (min/henkilö/vrk), Matkaluku (matkaa/henkilö/vrk). Matkasuorite (km/ henkilö/vrk). miehet + kaikki ikäryhmät naiset + kaikki ikäryhmät miehet ja naiset,,,,,,,,,,,,,,, Pääasiallinen toiminta Matkaluku (matkaa/henkilö/vrk). Matkasuorite (km/ henkilö/vrk). v v täysi ikäinen opiskelija kokopäivätyö osa aika tai satunnainen työ eläkeläinen kaikki,,,,,,, selitteet: jalankulku pyöräily joukkoliikenne henkilöauto, kuljettaja henkilöauto, matkustaja

17 HLT läntinen Uusimaa seutujulkaisu Ajokortin haltijat Seuraavissa kaavioissa on esitetty matkaluku ja matkasuorite iän ja ajokortin hallinnan mukaan kulkutavoittain. Ajokortilla tarkoitetaan tässä voimassaolevaa henkilöauton kuljettamiseen oikeuttavaa ajokorttia. Ajokortin hallinta on yksi selkeimmin väestön liikkumista erotteleva tekijä ja kytkeytyy työssäkäyntiin. Ajokortittomista varsin pieni osa käy ansiotyössä ja työssäkäyvienkin matkat ovat ajokortin haltijoita selvästi lyhyempiä. Ajokortittomien matkasuoritteet ovat pienempiä sekä työ että vapaa ajan matkoilla. Tulokset on esitetty ajokortin hallinnan ja ikäryhmän mukaan. Matkaluku (matkaa/henkilö/vrk). Matkasuorite (km/henkilö/vrk). kaikki täysi ikäiset, on ajokortti,,, +, kaikki ajokortilliset, ei ole korttia,,, +, kaikki ajokortittomat, selitteet: jalankulku pyöräily joukkoliikenne henkilöauto, kuljettaja henkilöauto, matkustaja Matkan tarkoitus Tunnusluvut matkan tarkoituksen mukaan arkena (ma pe keskimäärin). matkan kokonaismatkaluku keskipituus matkasuorite matka aika matka aika (matkaa/hlö/vrk) (km/matka) (km/hlö/vrk) (min/matka) (min/hlö/vrk) työ,, työasia,, koulutus,, vierailu,, ulkoilu, liikunta,, vapaa aika,, kyyditseminen,, ostos,, asiointi,,,, kaikki,, Tunnusluvut matkan tarkoituksen mukaan viikonloppuna (lauantaina ja sunnuntaina). matkan kokonaismatkaluku keskipituus matkasuorite matka aika matka aika (matkaa/hlö/vrk) (km/matka) (km/hlö/vrk) (min/matka) (min/hlö/vrk) työ,, työasia,, koulutus,, vierailu,, ulkoilu, liikunta,, vapaa aika,, kyyditseminen,, ostos,, asiointi,,,, kaikki,,

18 HLT läntinen Uusimaa seutujulkaisu Kulkutapojen käyttö matkan tarkoituksen mukaan vuositasolla Seuraavaan taulukkoon on koottu matkaluvut henkilöä kohti vuositasolla. Luvut on saatettavissa vuorokausitasolle jakamalla :lla, sillä vuosi oli karkausvuosi. jalankulku pyöräily joukko henkilöauto, henkilöauto, kaikki liikenne kuljettaja matkustaja kulkutavat työ työasia koulu, opiskelu vapaa aika saattaminen, kyyditseminen ostos asiointi, henkilökohtainen kaikki matkaryhmät Matkan tarkoitus sukupuolen ja iän mukaan Matkaluku (matkaa/henkilö/vrk). Matkasuorite (km/ henkilö/vrk). miehet + kaikki ikäryhmät naiset + kaikki ikäryhmät miehet ja naiset,,,,,,,,,,,,,,, Matkan tarkoitus pääasiallisen toiminnan mukaan Matkaluku (matkaa/henkilö/vrk). Matkasuorite (km/ henkilö/vrk). v v, täysi ikäinen opiskelija, kokopäivätyö, osa aika tai satunnainen työ, eläkeläinen,, kaikki, selitteet: työ työasia koulu, opiskelu vapaa aika saattaminen, kyyditseminen ostos asiointi, henkilökohtainen

19 HLT läntinen Uusimaa seutujulkaisu Luotettavuus Seudun asukkaiden kotimaanmatkojen kulkutapaosuudet ja virhemarginaali. Tutkimusasetelmaa suunniteltaessa Valtakunnallisen henkilöliikennetutkimuksen päätunnusluvuksi seutukohtaisissa tarkasteluissa asetettiin kestävien liikkumismuotojen yhteenlaskettu kulkutapaosuus seudun asukkaiden kotimaanmatkoilla, joka läntisellä Uudellamaalla on prosenttia. Tunnusluvun tarkkuus on, prosenttiyksikköä prosentin luottamustasolla. Tämä tarkoittaa, että prosentin vardella seudun kestävien liikkumismuotojen todellinen kulkutapaosuus asettuu mainitun virhemarginaalin sisälle. kulkutapaosuus (%) % luottamusväli % yks. jalankulku, ±, pyöräily, ±, bussi, ±, raide, ±, joukkoliikenne kokonaisuudessaan, ±, kestävät liikkumismuodot yhteensä, ±, henkilöauto, kuljettaja, ±, henkilöauto, matkustaja, ±, henkilöauto yhteensä, ±,, ±, Muunnoskertoimet Tässä julkaisussa esitetyt tunnusluvut ovat koko vuoden kaikkien päivien keskiarvoja. Monet aiemmat seudulliset liikkumistottumukset Suomessa on toteutettu rajattuna jaksona syksyisin tai keväisin. Usein liikkumista on tutkittu vain arkisin maanantaista torstaihin. Valtakunnallinen henkilöliikennetutkimus on taas ympärivuotinen ja kattaa kaikki viikonpäivät, myös lomakaudet. Vertailujen helpottamiseksi viereisiin taulukkoihin on koottu nnoskertoimet, joilla vuoden keskimääräisistä matkaluvuista päästään syksyn arkivuorokauden vastaavin lukuihin. Kertoimet on laskettu erikseen asukkaiden matkoille seudun sisällä ja kaikille asukkaiden kotimaanmatkoille. Kertoimet on esitetty niille kulkutavoille, joiden havaintomäärä on ylittänyt sadan koko aineistossa. Luotettavuussyistä kertoimia ei ole esitetty matkasuoritteille eikä keskimatkapituuksille. Seutukohtaisia arvoja luotettavamman yleiskuvan näistä saa tutkimuksen valtakunnallisesta osiosta. Tiedot on julkaistu tutkimuksen menetelmäjulkaisussa. Kulkutapakohtaiset nnoskertoimet koko vuoden keskimääräisistä matkaluvuista syksyn arkivuorokauteen. asukkaiden matkat seudun sisällä matkaa/hlö/vrk kerroin matkaa/hlö/vrk kerroin jalankulku,,,, pyöräily,,,, joukkoliikenne,,,, henkilöauto, kuljettaja,,,, henkilöauto, matkustaja,,,,,,,, kaikki,,,, Matkaryhmäkohtaiset nnoskertoimet koko vuoden keskimääräisistä matkaluvuista syksyn arkivuorokauteen. asukkaiden matkat seudun sisällä kaikki asukkaiden kotimaanmatkat kaikki asukkaiden kotimaanmatkat matkaa/hlö/vrk kerroin matkaa/hlö/vrk kerroin työ,,,, työasia,,,, koulu, opiskelu,,,, vapaa aika,,,, saattaminen, kyyditseminen,,,, ostos,,,, asiointi, henkilökohtainen,,,, kaikki,,,,

20 HLT läntinen Uusimaa seutujulkaisu Vertailu muihin seutuihin ja valtakunnalliseen tutkimukseen Vuoden Henkilöliikennetutkimus on toteutettu valtakunnallisesti ja useilla kaupunkiseuduilla samanaikaisesti yhtenä tutkimuskokonaisuutena. Siten tulokset ovat vertailukelpoisia muihin seutuihin ja koko maahan nähden. Tätä julkaisua vastaava kooste on saatavilla kaikista tutkimukseen osallistuneista seuduista. Alla olevassa taulukossa on yhteenveto kotimaanmatkojen kulkutapaosuuksista koko maassa ja seuduittain. Valtakunnallinen otos kattoi yleispiirteisesti koko Suomen Ahvenanmaata lukuun ottamatta. Muita tutkimukseen osallistuneita alueita läntisen Uudenmaan lisäksi olivat Helsingin seutu, Joensuun ydinkaupunkiseutu, Oulun seutu, Turun seutu, Riihimäen seutu, Salo, Tampereen seutu, Päijät Häme ja itäinen Uusimaa. Kotimaanmatkojen kulkutapaosuudet koko maa Helsingin seutu Tampereen seutu Oulun seutu Turun seutu Päijät Häme Joensuun ydinkaupunkiseutu Riihimäen seutu itäinen Uusimaa läntinen Uusimaa Salo selitteet: jalankulku pyöräily bussi raide henkilöauto, kuljettaja henkilöauto, matkustaja HLT läntinen Uusimaa Tutkimukseen osallistui eri puolilta maata kaikkiaan yli suomalaista puhelimitse, verkkokyselynä ja kirjeitse. Tutkimuksen yksityiskohtien suunnittelusta ja toteutuksesta ovat vastanneet yhdessä WSP Finland Oy ja Kantar TNS Oy. Kantar keräsi tutkimusaineiston ja WSP analysoi aineiston ja raportoi tulokset. Koosteen laatija: WSP Finland Oy, Pastinen Virpi Muita julkaisuja: Valtakunnallinen henkilöliikennetutkimus Seutukohtaiset julkaisut Esite Faktakortit Valtakunnallisen henkilöliikennetutkimuksen asiantuntijaraportti Kaikki julkaisut ovat saatavilla verkko osoitteesta Lisäksi osoitteesta löytyvät tämän julkaisun kaavioiden lukuarvot taulukkomuodossa.