Kulkutapojen käyttö Jalankulku ja pyöräily ,7 matkaa/henkilö/vrk. jalankulku. henkilöauto, 13 % matkustaja 20 % muu.

Transkriptio

1 HLT1 Riihimäen seutu seutujulkaisu Riihimäen sisäiset: matkaa/vrk 1 1 (%) muiden kuntien sisäiset: matkaa/vrk (%) seudun kuntien väliset: 1 matkaa/vrk 1 (%) matkat seudun ulkopuolelle: matkaa/vrk 1 1 (%) MML1 HLT1 Riihimäen seutu 1.. ASUKKAIDEN KOTIMAANMATKAT Henkilöliikennetutkimus 1: Riihimäen seutu Riihimäen seudulla kestävien liikkumismuotojen kulkutapaosuus on prosenttia. Kestävillä kulkutavoilla tarkoitetaan jalankulkua, pyöräilyä ja joukkoliikennettä. Keskimäärin seudun asukkaat tekivät vuorokaudessa, matkaa ja niiden keskipituus oli kilometriä. Keskimääräinen matkaluku on varsin tasainen eri puolilla Suomea. Sen sijaan kulkutapaosuudet ja matkojen keskipituudet vaihtelevat seudun maankäytöstä ja liikennejärjestelmästä riippuen. Pääosa seudun asukkaiden matkoista on vapaaajan matkoja. Työhön, koulunkäyntiin tai opiskeluun liittyviä on prosenttia. Matkoja, joilla jotakuta toista henkilöä saatettiin, haettiin tai vietiin, oli noin kymmenys kaikista matkoista. SISÄLTÖ Seudun väestö Kulkutapojen käyttö Kulkutapojen käyttö Jalankulku ja pyöräily , matkaa/henkilö/vrk henkilöauto, matkustaja % % henkilöauto, kuljettaja % Matkan tarkoitus jalankulku 1 % joukkoliikenne % pyöräily % WSP FINLAND OY Joukkoliikenne Henkilöautoilu Liikkuminen ja auton omistus Liikkuminen ja maankäyttö Liikkuminen kuntaryhmittäin Asuminen ja liikkuminen Eri väestöryhmien liikkuminen Matkan tarkoitus Luotettavuus Muunnoskertoimet Vertailu muihin seutuihin ja valtakunnalliseen tutkimukseen Tulokset perustuvat vuonna 1 toteutettuun Valtakunnalliseen henkilöliikennetutkimukseen, johon Riihimäen seutu osallistui lisäotoksella. Kaikkiaan seudun asukasta vastasi tutkimukseen. Koko tutkimusaineisto kattaa yli suomalaisen matkat. Tässä julkaisussa tarkastellaan Riihimäen seudun asukkaiden kotimaanmatkoja vuoden keskimääräisenä päivänä, ellei toisin ole mainittu. KESTÄVÄT LIIKKUMISMUODOT % kulkutapaosuus ostos %, matkaa/henkilö/vrk kyyditseminen 1 % asiointi % 1 % vapaaaika 1 % työ 1 % ulkoilu, liikunta 1 % työasia % koulutus % vierailu 1 % LISÄTIETOJA Tutkimuksen määritelmistä ja toteutuksesta löydät lisätietoja verkko osoitteesta Samassa osoitteessa on myös kaavioissa esiintyviä lukuarvoja taulukoina. LISÄTIETOJA: Kimmo Männistö, Riihimäen kaupunki sähköposti: kimmo.mannisto[a]riihimaki.fi puh. 1 PÄIVITYS 1.. Jalankulun ja pyöräilyn pituusjakaumat on päivitetty sivulla.

2 HLT1 Riihimäen seutu seutujulkaisu Seudun väestö Väestö alueittain Riihimäen seudulla asui vuonna 1 noin henkilöä. Näistä tutkimuksen piiriin kuuluvia kuusi vuotta täyttäneitä oli noin. KOULUTUS JA TYÖSSÄKÄYNTI Riihimäen seudun kuusi vuotta täyttäneen väestönosan koulutustausta ja työikäisen väestön työssäkäynti tutkimuksen mukaan. Alle kuusivuotiaita lukuun ottamatta tiedot perustuvat tutkimusaineistoon. Väestömäärät Riihimäen seudulla 1. Väestötietojen lähteenä Tilastokeskus, vuoden 1 keskiväestö. alue väestö Riihimäki 1 Hausjärvi, Janakkala, Loppi perusjoukko 1 työlliset % työttömät % alle vuotiaat % 1 vuotiaat 1 % työvoiman ulkopuolella % opiskelijat, koululaiset, varusmiehet % eläkeläiset % yhteensä 1 t % vuotiaiden työssäkäynti vuotta täyttäneiden koulutustausta korkea aste % perusaste kesken 1 % kokopäivätyö % osa aika/ satunnainen työ 1 % lomautettu/ työtön 11 % Aineistolaajennuksen perusjoukko ja vuotiaat. osuus asukkaista, yhteensä 1% keskiaste % perusaste 1 % ei käy työssä 1 % miehet % % naiset + 1 ASUNTOKUNTIEN AUTONOMISTUS AJOKORTIN HALTIJAT % vuotiaat 1 % vuotiaat % vuotiaat % vuotta täyttäneet % ei autoa 1 auto autoa useampi auto koko seutu 1 Riihimäki 1 Hausjärvi, Janakkala, Loppi 1 prosenttia asuntokunnista

3 HLT1 Riihimäen seutu seutujulkaisu Kulkutapojen käyttö Tunnusluvut Liikkumisen tunnusluvut kulkutavoittain. Viereisessä taulukossa on esitetty eräitä liikkumisen tunnuslukuja. Matkaluvulla tarkoitetaan vuorokauden keskimääräistä matkojen määrää henkilöä kohti laskettuna. Matkasuorite taas kuvaa keskimäärin yhden vuorokauden aikana liikuttuja kilometrejä. Kokonaismatka aika on vuorokaudessa liikkumiseen käytetty aika. matkan kokonaismatkaluku keskipituus matkasuorite matka aika matka aika (matkaa/hlö/vrk) (km/matka) (km/hlö/vrk) (min/matka) (min/hlö/vrk) jalankulku, 1, 1, 1 pyöräily,1,, 1 bussi,, Vuorokaudessa keskivertoasukas liikkui kotimaanmatkoillaan kilometriä ja käytti tähän aikaa 1 tunnin ja 1 minuuttia. Taulukossa tunnusluvut on esitetty myös joukkoliikenteelle. Pituuksia, suoritteita ja matka aikaa koskeviin arvoihin kannattaa joukkoliikenteen osalta suhtautua varauksella, sillä tilastollinen vaihtelu on varsin suurta. Aineiston luotettavuus on kuitenkin riittävä kestävien liikkumismuotojen matkamääriin suhteutetun kulkutapaosuuden arviointiin sivulla 1 ilmoitettujen virhemarginaalien rajoissa. Kulkutapaosuudet kuntaryhmittäin Seudun pienen otoksen vuoksi tarkastelu on jouduttu tekemään yhdistämällä Hausjärvi, Janakkala ja Loppi. Siten kuntakohtaiset erot eivät näy viereisessä kaaviossa. Kulkutapaosuudet matkan pituuden mukaan Kestävien liikkumismuotojen kulkutapaosuus on suurimmillaan lyhyillä matkoilla ja henkilöauton keskipitkillä matkoilla. Kaikkein pisimmillä matkoilla kulkutapaosuuttaan kasvattavat niin bussi, juna kuin lento ja laivaliikennekin. Kaksi viimeksi mainittua kuuluvat kuvissa luokkaan ''. Seudun sijainti näkyy poikkeuksellisen suurena junamatkojen osuutena 1 km pitkillä matkoilla. raide,, kestävät yhteensä henkilöauto, kuljettaja henkilöauto, matkustaja, 1,1 1,, 1 1 1, 1 1, kaikki, Kulkutapajakauma asuinalueen mukaan (prosenttia alueen asukkaiden matkoista). koko seutu Riihimäki Hausjärvi, Janakkala, Loppi Kulkutapaosuudet matkan pituuden mukaan (prosenttia pituusluokan matkoista). 1 1 selitteet: henkilöauto, matkustaja henkilöauto, kuljettaja joukkoliikenne pyöräily jalankulku

4 HLT1 Riihimäen seutu seutujulkaisu Joukkoliikenteen käytön useus seudulla eräiden taustattujien suhteen % 1 % % % % % % % % % 1 % koko seutu 1 sukupuoli naiset 1 miehet 1 ikäryhmä pääasiallinen toiminta koululainen opiskelija 1 1 yrittäjä toimihenkilö työntekijä eläkkeellä 1 11 ajokortin hallinta on ajokortti 1 ei ole ajokorttia kohdehenkilön talouden autonomistus ei autoa auto 1 autoa autoa 1 1 asuinalueen kaupunkimaaseutuluokka sisempi kaupunkialue ulompi kaupunkialue kaupungin kehysalue 1 kaupungin läheinen maaseutu 1 päivittäin tai lähes päivittäin taman kerran kuukaudessa ei koskaan taman kerran viikossa taman kerran kuukaudessa ei tietoa

5 HLT1 Riihimäen seutu seutujulkaisu OSUUS ASUKKAIDEN MATKOISTA Jalankulku ja pyöräily MATKOJEN PITUUSJAKAUMA koko vuosi: 1 % jalankulku % pyöräily (prosenttia kulkutavan matkoista) 1 1 kevät Vuodenaikavaihtelut kesä % % Ajallisia vaihteluja on tarkasteltu neljänä 1 vuodenaikana. Vuodenajat on määritelty 1 kaavioissa seuraavasti: kevät: maalis toukokuu kesä: kesä elokuu 1 syksy: syys marraskuu syksy talvi talvi: joulu helmikuu Yli puolet jalankulkumatkoista on alle % % 1 Jalankulku ja pyöräily ovat osittain toisilleen kilometrin mittaisia. Pyörämatkojen mediaani vaihtoehtoisia kulkutapoja. Talvikuukausina asettuu puolestaan alle kilometrin. jalankulku korvaa pyöräilyä. Muina vuodenaikoina jalankulun osuus taas pienenee ja MATKALUKU (MATKAA/HENKILÖ/VRK) pyöräilyn osuus kasvaa. MATKOJEN KESKIPITUUS (KM/MATKA),,,1,,,,,,, kevät kesä syksy talvi koko vuosi Viikonpäivävaihtelut Arkisin Riihimäen seudulla jalankulkuun käytetään aikaa keskimäärin 1 minuuttia ja viikonloppuisin 11 minuuttia. Pienehkön havaintomäärän vuoksi viikonpäivävaihtelussa on satunnaisuutta. Arkena pyöräilyyn käytetään keskimäärin minuuttia ja viikonloppuna minuuttia vuorokaudessa.,,1 1, 1, 1, 1, 1,, 1,, kevät kesä syksy talvi koko vuosi,, Tuntivaihtelut,,1,,,1,,,,,,,1,1,,, Havaintoaineisto on liian pieni tuntivaihtelujen arviointiin.,,,,,,,1 1, 1, 1, 1, 1, 1, 1, ma ti ke to pe la su koko viikko ma ti ke to pe la su koko viikko JALANKULUN TUNTIVAIHTELUT prosenttia matkoista ma pe la su matkalle lähdön tunti selitteet: jalankulku pyöräily JALANKULKU JA PYÖRÄILY Jalankululla tarkoitetaan kävelyä, juoksua ja jalankulkua erilaisilla apuvälineillä, kuten rollaattorilla, pyörätuolilla, potkukelkalla tai potkupyörällä, rullaluistimilla ja suksilla. Pyöräilyksi luetaan liikkuminen tavallisilla ja sähköavusteisilla polkupyörillä, joiden enimmäisteho on W ja maksimiavustus on km/h. Tarkastelu sisältää matkat, joissa jalankulku ja pyöräily ovat pääkulkutapana. PYÖRÄILYN TUNTIVAIHTELUT

6 HLT1 Riihimäen seutu seutujulkaisu Jalankulun ja pyöräilyn matkakohteet ja matkojen tarkoitus Merkittävä osa jalankulku ja pyöräilymatkoista on kotoa alkavia lenkkejä. Tämän lisäksi jalan ja pyörällä liikutaan usein siirryttäessä vapaa ajan kohteesta toiseen sekä ostos ja asiointipaikasta toiseen. Keskimäärin seudun asukas teki vuodessa pyörällä matkaa ja ajoi 1 kilometriä. Pääosa pyöräilijöistä on alle keski ikäisiä. Vuodessa Riihimäen seudulla tehtiin henkeä kohti jalan keskimäärin 11 matkaa ja yhteensä näistä kertyi kilometriä. Jalankulku ja pyöräilymatkojen suuntautuminen erityyppisten lähtö ja määräpaikkojen välillä, yhteensä matkaa/ henkilö/ vuosi. lähtöpaikat: kotoa työ/ koulu/ opiskelupaikasta matkakohteet: kotiin töihin/ kouluun/ opiskelemaan vapaa ajan kohteeseen ostoksille, asioimaan, hun kohteeseen vapaa ajan kohteesta 1 ostos / asiointi tai sta kohteesta 1 JALANKULKIJAT Jalankulku ja pyöräilymatkojen tarkoitus (matkaa/ henkilö/ vuosi). osuus matkoista, yhteensä 1% työ miehet % % naiset työasia + 1 koulu, opiskelu 1 1 vapaa aika 1 saattaminen, 1 11 kyyditseminen ostos PYÖRÄILIJÄT 1 osuus matkoista, yhteensä 1% asiointi, 1 henkilökohtainen miehet % % naiset + Jalan ja pyörällä kuljetut kilometrit vuodessa (km / henkilö/ vuosi) VUOSITUNNUSLUVUT matkaa/henkilö/vuosi jalan 11 pyörällä työ työasia koulu, opiskelu vapaa aika saattaminen, kyyditseminen 1 1 km/ henkilö/ vuosi jalan pyörällä 1 ostos asiointi, henkilökohtainen selitteet: jalankulku pyöräily

7 HLT1 Riihimäen seutu seutujulkaisu OSUUS ASUKKAIDEN MATKOISTA koko vuosi: % joukkoliikenne yhteensä Joukkoliikenne JOUKKOLIIKENNEMATKOJEN PITUUSJAKAUMA kevät % kesä % Ajalliset vaihtelut Havaintoaineisto on liian suppea, jotta tutkimus antaisi luotettavan arvion joukkoliikenteen ajallisista vaihteluista. 1 syksy % talvi % Kokonaisuus tutkimuksesta kuitenkin tulee selkeästi esille. Joukkoliikenteen kulkutapaosuus on arviolta %. Useimmista muista seuduista poiketen junan merkitys päivittäisessä liikkumisessa on jopa bussia suurempi. JOUKKOLIIKENTEEN MATKALUKU (MATKAA/HENKILÖ/VRK),,1 havaintoja vähän, tämä aiheuttaa satunnaisvaihtelua tuloksiin,,,1,11,1,1 kevät kesä syksy talvi koko vuosi Tuloksista on havaittavissa myös joukkoliikenteen käytön erot ilmiötasolla arkena ja viikonloppuna, vaikka itse lukuarvot ovat epätarkat. Joukkoliikenteen käyttö painottuu arkipäiviin. Joukkoliikenteen käyttäjät Joukkoliikenteen havaintomäärät jäävät Riihimäen seudulla varsin pieniksi, joten alla näkyvä arvio käyttäjäkunnasta on enintään suuntaa antava. Tuloksista näkyy kuitenkin, että naiset käyttävät joukkoliikennettä miehiä useammin. JOUKKOLIIKENTEEN KÄYTTÄJÄT osuus matkoista, yhteensä 1 % ikäryhmä miehet % % naiset MATKOJEN KESKIPITUUS (KM/ MATKA) havaintoja vähän, tämä aiheuttaa satunnaisvaihtelua tuloksiin kevät kesä syksy talvi koko vuosi ma pe la su koko viikko ma pe la su koko viikko JOUKKOLIIKENTEEN TUNTIVAIHTELUT ARKENA selitteet: JOUKKOLIIKENTEEN TUNNIN VAIHTELU VIIKONLOPPUNA prosenttia matkoista matkalle lähdön tunti havaintoja vähän, tämä aiheuttaa satunnaisvaihtelua tuloksiin joukkoliikenne yhteensä bussi erikseen JOUKKOLIIKENNE Joukkoliikenteellä tarkoitetaan tässä bussilla ja raideliikenteellä tehtyjä matkoja. Pääosa bussiliikenteestä on lähiliikennettä ja junaa käytetään pitkillä matkoilla. Kaikkiaan Riihimäen seudulla tutkimusaineistossa oli bussimatkaa ja raideliikenteenmatkaa. Sekä bussi että raideliikennematkojen määrä jää varsin pieneksi. havaintoja vähän, tämä aiheuttaa satunnaisvaihtelua tuloksiin

8 HLT1 Riihimäen seutu seutujulkaisu Joukkoliikenteen matkakohteet Riihimäen seudulla joukkoliikennettä käytetään pääasiassa kodin ja työ/ koulu/ opiskelupaikan välisiin matkoihin. Muut matkakohteet ovat yksittäisinä tarkasteltuna jokseenkin harvinaisia. Yhteensä näistä muodostuu kuitenkin prosenttia joukkoliikennematkoista. Joukkoliikennematkojen suuntautuminen erityyppisten lähtö ja määräpaikkojen välillä, yhteensä matkaa/henkilö/vuosi. lähtöpaikat: matkakohteet: kotiin töihin/ kouluun/ opiskelemaan vapaa ajan kohteeseen ostoksille, asioimaan, hun kohteeseen kotoa 1 työ/ koulu/ opiskelupaikasta 11 1 vapaa ajan kohteesta 1 ostos / asiointi tai sta kohteesta Matkan tarkoitus Joukkoliikennematkojen tarkoitus (matkaa/henkilö/ vuosi). Viereisissä kuvissa on esitetty, millaisia matkoja Riihimäen seudun asukkaat tekivät joukkoliikenteellä. työ työasia 11 Kaikkiaan vuodessa kuusi vuotta täyttänyt keskivertoasukas teki ovelta ovelle matkaa. Pyöreästi arvioiden kilometrejä näistä matkoista syntyi vuositasolla henkeä kohti yli. Mukana arviossa ovat myös asukkaiden matkat seudun ulkopuolelle. Pitkillä seudun ulkopuolelle ulottuvilla matkoilla on jokseenkin pienehkö merkitys matkaluvun kannalta, mutta matkasuoritteessa nämä näkyvät. Koska osa joukkoliikenteen matkoista on varsin pitkiä ja suhteellisen harvinaisia, jäävät matkasuoritearviot epätarkoiksi. koulu, opiskelu vapaa aika saattaminen, kyyditseminen ostos asiointi, henkilökohtainen Joukkoliikenteellä matkustetut kilometrit (km /henkilö/vuosi). työ 1 Ovelta-ovelle matkaketjut työasia Alla olevaan taulukkoon on koottu yhteenveto Riihimäen seudun asukkaiden joukkoliikenteen matkaketjuista. Tavallisimpia matkaketjuja ovat vaihdottomat yhteydet ja matkaketjut, joilla liityntämatkat onnistuvat kävellen. koulu, opiskelu vapaa aika saattaminen, kyyditseminen 1 ostos prosenttia joukkoliikennematkoista bussi + jalankulku asiointi, henkilökohtainen raide + jalankulku yksi joukkoliikennevaihto + jalankulku useampi joukkoliikennevaihto + jalankulku yksi joukkoliikenneväline + pyörä yksi joukkoliikenneväline + auto t matkaketjut yhteensä 1 %

9 HLT1 Riihimäen seutu seutujulkaisu OSUUS ASUKKAIDEN MATKOISTA MATKOJEN PITUUSJAKAUMA Henkilöautoilu koko vuosi: % kuljettajat % matkustajat (prosenttia kulkutavan matkoista) 1 kevät % 1 syksy % kesä % talvi % 1 Vuodenaikavaihtelut Henkilöautoilun matkamäärien vaihtelut ovat eri vuodenaikoina melko vähäiset. Syyskautena matkoja on kuitenkin hieman muita vuodenaikoja enemmän. Havaintomäärät ovat pienehköt vuodenaikavaihteluja ajatellen. Tämä tekee erityisesti matkojen keskipituusarvioista epätarkkoja MATKALUKU (MATKAA/HENKILÖ/VRK),,,,, 1, 1, 1, 1,1 1, kevät kesä syksy talvi koko vuosi Viikonpäivävaihtelut Henkilöautolla liikutaan eniten arkisin, mutta viikonlopun matkat ovat pidempiä ja niillä kuljetaan useammin yhdessä. Viikonlopun alkamista heijastelee perjantain hieman muita arkivuorokausia korkeampi matkaluku. MATKOJEN KESKIPITUUS (KM/MATKA) Havaintoaineisto pienehkö keskipituuksien vuodenaikakohtaisiin arvioihin kevät kesä syksy talvi koko vuosi, 1,, 1,, 1,,, 1, 1,,,,,, 1, Tuntivaihtelut Arkisin henkilöautoilun huiput ajoittuvat aamulla klo ja ja iltapäivisin klo 1 ja välille. Iltapäivän liikennemäärien huippu on selvästi aamua korkeampi. Tuntivaihtelun yksittäisten pisteiden sahaus johtuu pienestä havaintoaineistosta. Havaintoaineisto pienehkö keskipituuksien viikonpäiväkohtaisiin arvioihin ma ti ke to pe la su koko viikko ma ti ke to pe la su koko viikko KULJETTAJIEN MATKOJEN ALKAMISAJANKOHDAT prosenttia matkoista ma pe la su matkalle lähdön tunti selitteet: henkilöauto, matkustaja henkilöauto, kuljettaja HENKILÖAUTOILU Henkilöautomatkoihin on tutkimuksessa luettu henkilöautolla ja pakettiautolla kuljettajana ja matkustajana tehdyt matkat. Matkoissa ei ole mukana taksilla tehtyjä matkoja. Menettely vastaa Eurostatin henkilöliikennetutkimuksen harmonisoinnista antamia suosituksia. Pakettiautolla ja taksilla tehdyt matkat ovat tarvittaessa eroteltavissa itse aineistosta. MATKUSTAJIEN MATKOJEN ALKAMISAJANKOHDAT prosenttia matkoista ma pe la su matkalle lähdön tunti

10 HLT1 Riihimäen seutu seutujulkaisu 1 HENKILÖAUTON KESKIKUORMITUS HENKILÖAUTOMATKOJEN MATKAKOHTEET JA MATKAN TARKOITUS 1, hlö/ajoneuvo Henkilöautomatkojen suuntautuminen erityyppisten lähtö ja määräpaikkojen välillä koko viikko ma pe la su ( 1 matkaa/henkilö/vuosi). kaikki 1, 1, 1, asiointi, 1, 1, henkilökohtainen, ostos 1, 1, 1, saattaminen,,1, kyyditseminen, vapaa aika 1, 1,, koulu, opiskelu 1, 1, työasia 1, 1,1 1, 1, työ 1, henkilöä/ajoneuvo (laskettuna ajokilometreistä) 1, lähtöpaikat: kotoa työ/ koulu/ opiskelupaikasta vapaa ajan kohteesta ostos / asiointi tai sta kohteesta matkakohteet: kotiin töihin/ kouluun/ opiskelemaan vapaa ajan kohteeseen ostoksille, asioimaan, hun kohteeseen HENKILÖAUTON KULJETTAJAT Henkilöautomatkojen tarkoitus (matkaa/henkilö/ vuosi). osuus matkoista, yhteensä 1% miehet % % naiset HENKILÖAUTON MATKUSTAJAT osuus matkoista, yhteensä 1% miehet % % naiset työ työasia koulu, opiskelu vapaa aika saattaminen, kyyditseminen ostos asiointi, henkilökohtainen + Henkilöautolla ajetut ja matkustetut kilometrit matkan tarkoituksen mukaan (km /henkilö/vuosi) VUOSITUNNUSLUVUT matkaa/henkilö/vuosi kuljettajat matkustajat työ työasia koulu, opiskelu vapaa aika saattaminen, kyyditseminen km/ henkilö/ vuosi kuljettajat 1 1 matkustajat ostos asiointi, henkilökohtainen 11 selitteet: henkilöauto, kuljettaja henkilöauto, matkustaja

11 HLT1 Riihimäen seutu seutujulkaisu 11 Liikkuminen ja autonomistus Seudun asukkaat käyttävät sitä vähemmän jalankulkua, pyörää ja joukkoliikennettä, mitä useampi auto taloudessa on. Viereisessä kuvassa on esitetty kulkutapaosuudet sen mukaan, kuinka monen auton taloudessa henkilö asuu. Pääpiirteittäin autonomistus kasvaa asteittain, mitä kauempana seudun ydinalueista asutaan. Asiaa on tässä havainnollistettu kaupunki maaseutuluokituksen avulla. Luokituksen mukaiset vyöhykkeet on esitetty kartalla. ei autoa 1 auto autoa + autoa Asukkaiden kulkutapojen käyttö kotitalouksien hallinnassa olevien autojen mukaan. 1 1 jalankulku joukkoliikenne henkilöauto, kuljettaja pyöräily prosenttia matkoista 1 henkilöauto, matkustaja 1 11 Asuntokuntien hallinnassa olevien autojen vuotuinen ajosuorite yhden, kahden ja kolmen auton talouksissa. koko seutu sisempi kaupunkialue ulompi kaupunkialue kaupungin kehysalue kaupungin läheinen maaseutu Asuntokuntien autonomistus kaupunki maaseutuluokituksen mukaan ei autoa 1 auto autoa useampi auto prosenttia asuntokunnista 1 1 MML 1, SYKE/YKR Kaupunki maaseutuluokitus sisempi kaupunkialue ulompi kaupunkialue kaupungin kehysalue maaseudun paikalliskeskukset kaupungin läheinen maaseutu ydinmaaseutu harvaan asuttu maaseutu

12 HLT1 Riihimäen seutu seutujulkaisu 1 Liikkuminen ja maankäyttö MATKALUKU (MATKAA/HENKILÖ/VUOROKAUSI) MATKASUORITE (KM/HENKILÖ/VUOROKAUSI) selitteet: jalankulku pyöräily joukkoliikenne henkilöauto, kuljettaja henkilöauto, matkustaja koko seutu, sisempi kaupunkialue, ulompi kaupunkialue, kaupungin kehysalue, kaupungin läheinen maaseutu, Yllä olevissa kaavioissa on esitetty Riihimäen seudun asukkaiden matkaluvut ja matkasuoritteet kulkutavoittain. Alla olevassa taulukossa ovat matkaluvut kaupunki maaseutuluokituksen ja ikäryhmän mukaan. Osalla alueista havaintomäärä jää pienehköksi. Jos jossakin ryhmässä matkojen määrä on jäänyt alle kymmenen, on lukuarvo jätetty ilmoittamatta. MATKALUVUT KAUPUNKI MAASEUTULUOKITUKSEN JA IKÄRYHMÄN MUKAAN (matkaa/henkilö/vuorokausi) jalan joukkoikäryhmä henkilöauto kulku pyöräily liikenne kuljettaja matkustaja kaikki sisempi kaupunkialue 1 1,,, 1,,,,, 1,, + 1,1,, kaikki,,,,,, ulompi kaupunkialue 1,,,,,,,,,,,, 1,,, +, 1,, kaikki,,, 1,,, kaupungin kehysalue 1,,, 1,,, 1,1,,, 1,,,, 1,, +, 1,1,, kaikki,,, 1,1,,1, kaupungin läheinen maaseutu 1,,, 1,,,,,,,,,, 1,,, +,,,, kaikki,,1,1 1,,,1, koko seutu,,,1 1,,,1,

13 HLT1 Riihimäen seutu seutujulkaisu 1 Liikkuminen kuntaryhmittäin Riihimäen seudun asukkaat tekivät vuorokaudessa yhteensä matkaa. Näistä kuntaryhmien sisäisiä oli, kuntaryhmien välisiä 1 ja seudun ulkopuolelle suuntautuneita 1. Riihimäen seudun asukkaiden kokonaan seudun ulkopuolella tekemiä matkoja oli arviolta 1. Vuorokausitasolle laajennettuna noin (~, %) matkaa jäi paikantumatta. (Luvut poikkeavat kansisivun tiedoista erilaisen aluerajauksen vuoksi.) ASUKKAIDEN MATKAT kuntaryhmien sisäiset % kuntaryhmien väliset % 1 % ja 1 % matkat seudun ulkopuolelle ja ulkopuolella MML1 alue sisäiset matkat vuorokaudessa, yht. kuntaryhmien sisäisten matkojen kulkutapaosuudet: Riihimäki 1 Hausjärvi, Janakkala, Loppi 11 selitteet: jalankulku pyöräily joukkoliikenne henkilöauto, kuljettaja henkilöauto, matkustaja

14 HLT1 Riihimäen seutu seutujulkaisu 1 Matkojen keskipituudet Työasiamatkat ovat keskimäärin matkoista pisimpiä ja koulutukseen liittyvät matkat lyhyimpiä. Keskipituudet on ilmoitettu vain, jos havaintoja on ollut vähintään kymmenkunta. työ km/matka 1 1 selitteet: koko Riihimäen seutu Riihimäki Hausjärvi, Janakkala, Loppi työasia koulu, opiskelu vapaa aika 11 saattaminen, kyyditseminen ostos 11 1 Kuntaryhmien väliset matkat Seuraavassa taulukossa on arvio kuntaryhmien sisäisistä ja niiden välisistä matkoista kulkutavoittain. Jos matkamäärä on jäänyt vuorokaudessa alle :n, ei lukuarvoa ole esitetty. lähtöpaikat jalankulku ja pyöräily Riihimäki määräpaikat Hausjärvi, Janakkala, Riihimäki Loppi asiointi, kaikki 1 Hausjärvi, Janakkala, Loppi 1 yhteensä 1 joukkoliikenne Riihimäki 1 Hausjärvi, Janakkala, Loppi 1 yhteensä 1 henkilöauto Riihimäki Hausjärvi, Janakkala, Loppi 1 yhteensä

15 HLT1 Riihimäen seutu seutujulkaisu 1 Kotimaanmatkat asuinkuntaryhmittäin MATKALUKU (MATKAA/HENKILÖ/VUOROKAUSI) MATKASUORITE (KM/HENKILÖ/VUOROKAUSI) selitteet: jalankulku pyöräily joukkoliikenne henkilöauto, kuljettaja henkilöauto, matkustaja koko seutu Riihimäki Hausjärvi, Janakkala, Loppi,,, 1 Matkaluku (matkaa/henkilö/vuorokausi). Matkasuorite (km/henkilö/vrk). yht. yht. koko seutu,,1,1, 1,,, 1,,, 1 1 Riihimäki,,1,1, 1,,,,, 1, Hausjärvi, Janakkala, Loppi,,1,1,1 1,,, 1,,,1 Asuminen ja liikkuminen Eniten Riihimäen seudulla kestävillä liikkumismuodoilla matkustavat kerrostalovaltaisilla alueilla asuvat. Tämä pätee mitattaessa liikkumista sekä matkaluvulla että matkasuoritteella. Vastaavasti henkilöautoa käyttävät eniten omakotitaloalueella asuvat. Muu asumismuoto sisältää lähinnä seniorija palveluasumisen, asuntolat sekä laitokset. Väestörekisteritietojen mukaan laitoksissa asuvat eivät kuuluneet tutkimuksen piiriin. Asuntokuntien asumismuodon jakauma tutkimusaineistossa. asumismuoto 1 % kerrostalo % omakotitalo % rivi ja paritalo 1 % Asuntokuntien autonomistus asumismuodon mukaan. Matkaluku (matkaa/henkilö/vrk) asumismuodon mukaan ja kulkutavoittain. koko seutu 1, kerrostalo 1, rivi ja paritalo 1 1, omakotitalo, asumismuoto 1, ei autoa 1 auto autoa + autoa

16 HLT1 Riihimäen seutu seutujulkaisu 1 Eri väestöryhmien liikkuminen Tunnusluvut sukupuolen ja iän mukaan keskiarvo miehet naiset miehet 1 + kaikki 1 + kaikki ja naiset matkaluku (matkaa/henkilö/vrk),,,,1,,1,,,,,, 1,, matkan keskipituus (km/matka) keskimääräinen matka aika (min/matka) matkasuorite (km/henkilö/vrk) 1 matka aikasuorite (min/henkilö/vrk) 1 1, Matkaluku (matkaa/henkilö/vrk). Matkasuorite (km/ henkilö/vrk). miehet 1 + kaikki ikäryhmät naiset 1 + kaikki ikäryhmät miehet ja naiset,,,,1,,1,,,,,, 1,,, 1 Yksittäisissä ikäryhmissä voi olla pienestä otoskoosta johtuvaa satunnaisvaihtelua, jolloin tulos ei tältä osin ole luotettava. Pääasiallinen toiminta Matkaluku (matkaa/henkilö/vrk). Matkasuorite (km/ henkilö/vrk). v 1v täysi ikäinen opiskelija kokopäivätyö osa aika tai satunnainen työ eläkeläinen kaikki,,,,1,,, vähäinen havaintomäärä 1 1 selitteet: jalankulku pyöräily joukkoliikenne henkilöauto, kuljettaja henkilöauto, matkustaja

17 HLT1 Riihimäen seutu seutujulkaisu 1 Ajokortin haltijat Seuraavissa kaavioissa on esitetty matkaluku ja matkasuorite iän ja ajokortin hallinnan mukaan kulkutavoittain. Ajokortilla tarkoitetaan tässä voimassaolevaa henkilöauton kuljettamiseen oikeuttavaa ajokorttia. Ajokortin hallinta on yksi selkeimmin väestön liikkumista erotteleva tekijä ja kytkeytyy työssäkäyntiin. Ajokortittomista varsin pieni osa käy ansiotyössä ja työssäkäyvienkin matkat ovat ajokortin haltijoita selvästi lyhyempiä. Ajokortittomien matkasuoritteet ovat pienempiä sekä työ että vapaa ajan matkoilla. Tulokset on esitetty ajokortin hallinnan ja ikäryhmän mukaan. Matkaluku (matkaa/henkilö/vrk). Matkasuorite (km/henkilö/vrk). kaikki täysi ikäiset, on ajokortti,,1, +, kaikki ajokortilliset, ei ole korttia,,, 1 + 1, kaikki ajokortittomat 1, 1 selitteet: jalankulku pyöräily joukkoliikenne henkilöauto, kuljettaja henkilöauto, matkustaja Yksittäisissä ikäryhmissä voi olla pienestä otoskoosta johtuvaa satunnaisvaihtelua, jolloin tulos ei tältä osin ole luotettava. Matkan tarkoitus Tunnusluvut matkan tarkoituksen mukaan arkena (ma pe keskimäärin). matkan kokonaismatkaluku keskipituus matkasuorite matka aika matka aika (matkaa/hlö/vrk) (km/matka) (km/hlö/vrk) (min/matka) (min/hlö/vrk) työ, 1, 1 työasia,1, koulutus, 1, vierailu,1, ulkoilu, liikunta, 1, 1 vapaa aika, 1, 1 kyyditseminen,1 1, 1 ostos, 1,1 1 1 asiointi,1 11, 1,, 1 kaikki,1 1, Tunnusluvut matkan tarkoituksen mukaan viikonloppuna (lauantaina ja sunnuntaina). matkan kokonaismatkaluku keskipituus matkasuorite matka aika matka aika (matkaa/hlö/vrk) (km/matka) (km/hlö/vrk) (min/matka) (min/hlö/vrk) työ,,1 1 työasia, 1, koulutus,1, vierailu, 1, ulkoilu, liikunta, 1, vapaa aika,1 1, 1 kyyditseminen,1, ostos, 1, 1 1 asiointi, 1 1, 1 1, 1,1 1 kaikki,,

18 HLT1 Riihimäen seutu seutujulkaisu Kulkutapojen käyttö matkan tarkoituksen mukaan vuositasolla Seuraavaan taulukkoon on koottu matkaluvut henkilöä kohti vuositasolla. Luvut on saatettavissa vuorokausitasolle jakamalla :lla, sillä vuosi 1 oli karkausvuosi. jalankulku pyöräily joukko henkilöauto, henkilöauto, kaikki liikenne kuljettaja matkustaja kulkutavat työ työasia koulu, opiskelu vapaa aika saattaminen, kyyditseminen 1 1 ostos asiointi, henkilökohtainen kaikki matkaryhmät 11 Matkan tarkoitus sukupuolen ja iän mukaan Matkaluku (matkaa/henkilö/vrk). Matkasuorite (km/ henkilö/vrk). miehet 1 + kaikki ikäryhmät naiset 1 + kaikki ikäryhmät miehet ja naiset,,,,1,,1,,,,,, 1,,, 1 Yksittäisissä ikäryhmissä voi olla pienestä otoskoosta johtuvaa satunnaisvaihtelua, jolloin tulos ei tältä osin ole luotettava. Matkan tarkoitus pääasiallisen toiminnan mukaan Matkaluku (matkaa/henkilö/vrk). Matkasuorite (km/ henkilö/vrk). v 1v, täysi ikäinen opiskelija, vähäinen havaintomäärä kokopäivätyö, 1 osa aika tai satunnainen työ,1 eläkeläinen,, 1 kaikki, Yksittäisissä ikäryhmissä voi olla pienestä otoskoosta johtuvaa satunnaisvaihtelua, jolloin tulos ei tältä osin ole luotettava. selitteet: työ työasia koulu, opiskelu vapaa aika saattaminen, kyyditseminen ostos asiointi, henkilökohtainen

19 HLT1 Riihimäen seutu seutujulkaisu 1 Luotettavuus Seudun asukkaiden kotimaanmatkojen kulkutapaosuudet ja virhemarginaali. Tutkimusasetelmaa suunniteltaessa Valtakunnallisen henkilöliikennetutkimuksen päätunnusluvuksi seutukohtaisissa tarkasteluissa asetettiin kestävien liikkumismuotojen yhteenlaskettu kulkutapaosuus seudun asukkaiden kotimaanmatkoilla, joka Riihimäen seudulla on prosenttia. Tunnusluvun tarkkuus on prosenttiyksikköä prosentin luottamustasolla. Tämä tarkoittaa, että prosentin vardella seudun kestävien liikkumismuotojen todellinen kulkutapaosuus asettuu mainitun virhemarginaalin sisälle. kulkutapaosuus (%) % luottamusväli % yks. jalankulku 1, ±, pyöräily, ±, bussi, ± 1, raide, ± 1, joukkoliikenne kokonaisuudessaan, ± 1, kestävät liikkumismuodot yhteensä, ±, henkilöauto, kuljettaja, ±, henkilöauto, matkustaja, ±, henkilöauto yhteensä, ±,1, ± 1, Muunnoskertoimet Tässä julkaisussa esitetyt tunnusluvut ovat koko vuoden kaikkien päivien keskiarvoja. Monet aiemmat seudulliset liikkumistottumukset Suomessa on toteutettu rajattuna jaksona syksyisin tai keväisin. Usein liikkumista on tutkittu vain arkisin maanantaista torstaihin. Valtakunnallinen henkilöliikennetutkimus on taas ympärivuotinen ja kattaa kaikki viikonpäivät, myös lomakaudet. Vertailujen helpottamiseksi viereisiin taulukkoihin on koottu nnoskertoimet, joilla vuoden keskimääräisistä matkaluvuista päästään syksyn arkivuorokauden vastaavin lukuihin. Kertoimet on laskettu erikseen asukkaiden matkoille seudun sisällä ja kaikille asukkaiden kotimaanmatkoille. Kertoimet on esitetty niille kulkutavoille, joiden havaintomäärä on ylittänyt sadan koko aineistossa. Luotettavuussyistä kertoimia ei ole esitetty matkasuoritteille eikä keskimatkapituuksille. Seutukohtaisia arvoja luotettavamman yleiskuvan näistä saa tutkimuksen valtakunnallisesta osiosta. Tiedot on julkaistu tutkimuksen menetelmäjulkaisussa. Kulkutapakohtaiset nnoskertoimet koko vuoden keskimääräisistä matkaluvuista syksyn arkivuorokauteen. asukkaiden matkat seudun sisällä matkaa/hlö/vrk kerroin matkaa/hlö/vrk kerroin jalankulku,1 1,, 1, pyöräily,1,1 joukkoliikenne,,1 henkilöauto, kuljettaja, 1,1 1, 1, henkilöauto, matkustaja, 1,, 1,,, kaikki 1, 1,, 1,1 Matkaryhmäkohtaiset nnoskertoimet koko vuoden keskimääräisistä matkaluvuista syksyn arkivuorokauteen. asukkaiden matkat seudun sisällä kaikki asukkaiden kotimaanmatkat kaikki asukkaiden kotimaanmatkat matkaa/hlö/vrk kerroin matkaa/hlö/vrk kerroin työ,1 1,, 1, työasia,,1 koulu, opiskelu,1,,1, vapaa aika, 1,, 1, saattaminen, kyyditseminen,,,, ostos,,,, asiointi, henkilökohtainen, 1,, 1,1 kaikki 1, 1,, 1,1

20 HLT1 Riihimäen seutu seutujulkaisu Vertailu muihin seutuihin ja valtakunnalliseen tutkimukseen Vuoden 1 Henkilöliikennetutkimus on toteutettu valtakunnallisesti ja useilla kaupunkiseuduilla samanaikaisesti yhtenä tutkimuskokonaisuutena. Siten tulokset ovat vertailukelpoisia muihin seutuihin ja koko maahan nähden. Tätä julkaisua vastaava kooste on saatavilla kaikista tutkimukseen osallistuneista seuduista. Alla olevassa taulukossa on yhteenveto kotimaanmatkojen kulkutapaosuuksista koko maassa ja seuduittain. Valtakunnallinen otos kattoi yleispiirteisesti koko Suomen Ahvenanmaata lukuun ottamatta. Muita tutkimukseen osallistuneita alueita Riihimäen seudun lisäksi olivat Helsingin seutu, Joensuun ydinkaupunkiseutu, Oulun seutu, Turun seutu, Salo, Tampereen seutu, Päijät Häme, itäinen Uusimaa ja läntinen Uusimaa. Kotimaanmatkojen kulkutapaosuudet koko maa 1 Helsingin seutu 1 Tampereen seutu 1 1 Oulun seutu Turun seutu 1 Päijät Häme 1 1 Joensuun ydinkaupunkiseutu 1 1 Riihimäen seutu 1 itäinen Uusimaa 1 läntinen Uusimaa 1 1 Salo 1 selitteet: jalankulku pyöräily bussi raide henkilöauto, kuljettaja henkilöauto, matkustaja HLT1 Riihimäen seutu Tutkimukseen osallistui eri puolilta maata kaikkiaan yli suomalaista puhelimitse, verkkokyselynä ja kirjeitse. Tutkimuksen yksityiskohtien suunnittelusta ja toteutuksesta ovat vastanneet yhdessä WSP Finland Oy ja Kantar TNS Oy. Kantar keräsi tutkimusaineiston ja WSP analysoi aineiston ja raportoi tulokset. Koosteen laatija: WSP Finland Oy, Pastinen Virpi Muita julkaisuja: Valtakunnallinen henkilöliikennetutkimus 1 Seutukohtaiset julkaisut Esite Faktakortit Valtakunnallisen henkilöliikennetutkimuksen 1 asiantuntijaraportti Kaikki julkaisut ovat saatavilla verkko osoitteesta Lisäksi osoitteesta löytyvät tämän julkaisun kaavioiden lukuarvot taulukkomuodossa.