LIIKENTEEN KEHITYS TAMPEREELLA VUONNA 2011

Transkriptio

1 LIIKENTEEN KEHITYS TAMPEREELLA VUONNA 211 Liikennemääräraportti TAMPEREEN KAUPUNKI KAUPUNKIYMPÄRISTÖN KEHITTÄMINEN

2 LIIKENTEEN KEHITYS TAMPEREELLA VUONNA 211 Liikennemääräraportti TAMPEREEN KAUPUNKI KAUPUNKIYMPÄRISTÖN KEHITTÄMINEN Liikenteen kehitys Tampereella Tampereen seudulla liikennemäärät ovat viime vuosikymmenten aikana kasvaneet seudun kasvun, autoistumisen ja työssäkäyntialueen laajenemisen myötä. Kuvassa 1 on esitetty seudun asukasmäärän kasvu vuosina Väestön määrä on tällä tarkastelujaksolla kasvanut Tampereella 23 % ja Tampereen seudun ympäryskunnissa (Kangasala, Lempäälä, Nokia, Pirkkala, Vesilahti ja Ylöjärvi) 3 %. Seudulla asui vuoden 211 lopussa noin 351 asukasta. Tampereen kaupungin väkiluku kasvoi 199 luvulla,7 1,9 % vuodessa ja 2 luvulla,6 1,2 % vuodessa. Ympäryskuntien asukasmäärä kasvoi 2 luvulla suhteellisesti enemmän kuin Tampereen, 1,4 2,5 % vuodessa. % 2 % 6 % 8 % 1 % Tampereen seudun asukkaiden liikkumistarvetta on seurattu 1 15 vuoden välein tehtävillä liikennetutkimuksilla. Viimeisin liikennetutkimus on Tampereen seudulla tehty talvella Parhaillaan kerätään tietoja vuoden 212 tilanteesta, tiedot ovat käytettävissä alkuvuodesta 213. Kuvassa 2 on esitetty kulkutapajakauman kehitys Tampereella viime vuosikymmeninä toteutetuissa liikennetutkimuksissa sekä arvio vuoden 21 jakaumasta. Arvio perustuu joukkoliikenteen nousijamäärän kehitykseen, asukasmäärän vyöhykkeittäiseen kehitykseen ja päätieverkon liikennemäärien kehitykseen. Hieman yli puolet tamperelaisten matkoista tehtiin vuonna 21 henkilöautolla. Jalankulun ja pyöräilyn osuus matkoista oli noin kolmannes ja joukkoliikenteen osuus 16 %. Joukkoliikenteen kulkutapaosuus on kasvanut,3 prosenttiyksikköä vuosina Liikennemäärä päätie ja pääkatuverkolla Tampereella liikennemääriä seurataan liikennevaloliittymissä olevien ilmaisimien sekä liikenteen automaattisten mittauspisteiden avulla. Liikennemäärien seurantapisteitä on yhteensä yli 7. liikennetutkimus 1969 liikennetutkimus 1996 (TALLI 2) liikennetutkimus 25 (TASE 225) arvio % 5 % 5 % 51 % 52 % 27 % 28 % 27 % 6 % 18 % 17 % 16 % 16 % henkilöautolla kuljettajana kävellen polkupyörällä linja autolla muulla kulkutavalla Kuva 1. Asukasmäärän kehitys Tampereella ja ympäryskunnissa (Tilastokeskus, Altika) Kuva 2. Kulkutapajakauma Tampereella eri vuosikymmeninä tehdyissä liikennetutkimuksissa (TASE 225) ja arvio vuoden 211 kulkutapajakaumasta. Kuvassa 3 on esitetty keskimääräinen vuorokausiliikenne Tampereen seudun päätie ja pääkatuverkolla vuonna 21 ja kuvassa 4 vuonna 211. Kuvassa 5 on esitetty päätieverkolla tapahtuneet liikennemäärien muutokset. Suurimat liikennemäärien kasvut on havaittavissa Kekkosentiellä ja läntisellä kehätiellä.

3 KVL vuonna 21 (ajon./vrk) alle ei tietoa Kuva 3. Liikennemäärä (KVL) Tampereen seudulla vuonna KVL vuonna 211 (ajon./vrk) alle ei tietoa Kuva 4. Liikennemäärä (KVL) Tampereen seudulla vuonna 211.

4 Liikennemäärän muutos (%) yli 1 % 5-1 % 1-5 % -1-1 % % % enemmän kuin -1 % Kuva 5. Liikennemäärien muutos (%) Tampereen seudulla vuosina ajoneuvokm/v + 2,5 % + 4,1 % Liikenne on vuosina vähentynyt Hämeenpuistossa, Teiskontiellä ja Kangasalantiellä. Läntisen kehätien lisäksi liikenne on kasvanut itäisellä kehätiellä, Kekkosentiellä ja Paasikiventiellä, Ratinan sillalla ja Hatanpään valtatiellä Liikennesuoritteen kehitys Liikennemäärän kehitystä koko katuverkolla kuvaa liikennesuorite, eli päätie ja pääkatuverkon yhteenlaskettu ajoneuvokilometrien määrä. Kuvassa 6 on esitetty kuvissa 4 5 kuvatun tie ja katuverkon yhteenlaskettu liikennesuorite keskimääräisen vuorokauden aikana vuosina Kokonaisliikennesuorite kasvoi vuonna 211 noin edelliseen vuoteen verrattuna Kuva 6. Päätie ja pääkatuverkon ajoneuvokilometrien määrä vuosina Pispalan kannaksen ja Rajasalmen sillan liikennemäärät Pispalan kannaksen ja Rajasalmen sillan ylittävän liikenteen määrä on kasvanut viime vuosien aikana selvästi. Vuonna 211 kasvua oli noin 2 % edelliseen vuoteen verrattuna. Liikennemäärä ei Pispalan kannaksella kuitenkaan ole enää vähentynyt edellisen vuosien tapaan läntisen kehätien avaamisen vaikutuksesta. Kuvassa 7 on esitetty Pispalan kannaksen ja Rajasalmen sillan liikennemäärien kehitys vuosina

5 Paasikiventiellä liikennemäärä kääntyi ensimmäisen kerran kasvuun kehätien avaamisen jälkeen. Liikennemäärä kasvoi,6 %. Pispalan valtatiellä liikennemäärä väheni 1,5 % edelliseen vuoteen verrattuna. Rajasalmen sillalla liikennemäärä kasvoi puolestaan noin 5 %. KVL, ajoneuvoa/vrk ,5 %,6 % +9, +3, +,6 % 2,9 % 5,7 % 1,3 % +,6 % +16,3 % + 1,9 % + 5,2 % 7,9 % +,5 % 1,5 % +2, +,1% +,3% +3,2% + 1,9 % Rajasalmen silta Paasikiventie Pispalan valtatie Kuva 7. Pispalan kannaksen ja Rajasalmen liikennemäärä vuosina Prosenttiluvut kuvaavat muutosta edellisvuoteen. Itä länsi suuntaisessa liikenteessä työnjako kehätien ja Pispalan kannaksen välillä on muuttunut pysyvästi kehätien avaamisen jälkeen. Ennen kehätien avaamista Rajasalmen kautta kulkevan liikenteen osuus oli 27 % itä länsi suuntaisesta liikenteestä. Vuoteen 211 mennessä osuus on kasvanut 38 %:iin. Kuva 8. Tampereen sopimusliikenteen matkustajamäärien kehitys vuosina (vuosi 1992=1). Pyöräilijöiden määrän kehitys Jalankulkijoiden ja pyöräilijöiden määrän seurantaa on Tampereella kehitetty viime vuosien aikana. Vuonna 211 käyttöön on otettu uusia polkupyörien ja jalankulkijoiden laskentapisteitä. Lisäksi pyöräilijöiden määrää lasketaan liikennevalojen ilmaisinsilmukoiden avulla, joita on ollut käytössä noin 15 eri puolilla kaupunkia. Kuvassa 9 on esitetty pyöräilijöiden määrän kehitystä kuvaava indeksi kesäkausina Pyöräilijöiden määrä on laskentapisteissä pysynyt suurin piirtein samana vuosina Tulevina vuosina myös pyöräilyn kehityksestä on saatavissa luotettavampi kuva, kun uusien laskentapisteiden tietoa voidaan hyödyntää seurannassa. Joukkoliikenteen matkustajamäärien kehitys Joukkoliikenteen matkustajamäärä on Tampereella vähentynyt kaupungin asukasmäärän kasvusta huolimatta 199 luvun alkuun verrattuna, mutta viime vuosien aikana joukkoliikenteen nousijamäärä on kääntynyt uudelleen kasvuun. Kuvassa 8 on esitetty Tampereen kaupungin sopimusliikenteen matkustajamäärien kehitys vuosina Matkustajamäärä väheni vuosina Myös 2 luvun alkuvuosina matkustajamäärä väheni hieman, mutta vuonna 26 matkustajamäärä kääntyi kasvuun. Vuonna 211 matkustajamäärä oli 4,5 % suurempi kuin vuonna 21. Matkojen määrä on kasvanut vuonna 211 nopeammin kuin asukasluku. Matkustajien määrä oli vuonna % suurempi kuin vuonna 25, jolloin matkustajamäärä oli alimmillaan. Vuonna 211 nousuja oli 28,8 miljoonaa Kuva 9. Pyöräilijöiden määrän suhteellinen kehitys kesäkausina (vuosi 2=1). Lisätietoja: Liikenneinsinööri Mika Kulmala Tampereen kaupunki, Kaupunkiympäristön kehittäminen Frenckellinaukio 2 E PL 487, 3311 TAMPERE puh sähköposti: mika.kulmala@tampere.fi