Riihimäen kaupunkiseudun maankäytön ja liikkumisen suunnitelma

Transkriptio

1 seudun maankäytön ja liikkumisen suunnitelma Yhteenveto vaiheista I ja II 6/2016 suunnitelma yhteenveto vaiheista I ja II 1

2 seudun maankäytön ja liikkumisen suunnitelma I vaihe keskittyi maankäytön ja liikenteen tilanteen ja kehittymisen selvittämiseen. II vaiheessa luotiin kaupunkiseudulle liikkumisen palvelutasotavoitteet vuodelle 2035, arvioitiin palvelutason nykyistä tilaa suhteessa tavoitteisiin sekä luotiin liikennejärjestelmän kehittämisohjelma ja kärkitoimenpiteet. Ohjausryhmän muodostivat: Heikki Pusa Hämeen liitto, (pj) Heimo Toiviainen Hämeen liitto Toni Haapakoski Jouko Lehtonen Aili Tuppurainen Seppo Itkonen Liisa-Maija Thompson Mirja Hyvärinta Seppo Nikkanen Rauno Penttinen Hämeen ELY-keskus Ilkka Korhonen Hausjärven kunta Pekka Säteri Lopen kunta Ismo Holstila Janakkalan kunta Kimmo Kiuru Hyvinkään kaupunki suunnitelma yhteenveto vaiheista I ja II 2

3 Kuntien arvio asukas- ja työpaikkamäärien kehittymisestä vuoteen 2035 Asukasmäärän kehittyminen vuoteen 2035 Työpaikkamäärän kehittyminen vuoteen 2035 Maankäytön kehittyminen kasvattaa liikenne-ennusteen mukaan matkamääriä Riihimäen seudulla ja asettaa haasteita liikennejärjestelmän toiminnalle. Kasvusta huolimatta liikenneverkon käyttöasteet eivät kokonaisuutena muodostu huolestuttavan korkeiksi. Uudet maankäytön kehityskohteet sijoittuvat suurelta osin kaupunkikeskusten laitamille. Kehittyvillä alueilla tullaan tarvitsemaan paikallisia toimenpiteitä. 3

4 Liikkumisen palvelutaso ja liikennejärjestelmän kehittäminen Projektin II-vaiheessa siirryttiin lähtötietojen keräämisestä palvelutasotavoitteisiin perustuvaan suunnitteluun. Työssä luotiin palvelutasotavoitteisto kaupunkiseudun liikkumiselle, määriteltiin nykyiset palvelutasopuutteet suhteessa tavoitteisiin ja tunnistettiin ja kuvattiin toimenpiteitä, joilla tavoitteet saavutetaan. Uuden liikennepolitiikan mukaisesti liikkumista tarkasteltiin kaikkien kulkumuotojen näkökulmasta. Yleisten seudullisten tavoitteiden lisäksi laadittiin yksilöidymmät matkaryhmiin ja palvelutasokohteisiin kohdistuvat palvelutasotavoitteet. Suunnitelman palvelutasokohteet ja merkittävimmät liikkumistarpeet tunnistettiin liikennemallien, liikennetutkimusten ym. I-vaiheessa tuotetun tiedon avulla. 4

5 Kärkihankkeet eli 1. hankekori Kärkihankkeet (aikajänne 0 5 vuotta) Toimenpidekokonaisuus Kortti nro Vastuutaho Turvallisen liikenneympäristön kehittäminen Hausjärven taajamissa Turvallisen liikenneympäristön kehittäminen Lopen taajamissa Kantatien 54 liittymien parantaminen ja rinnakkaiskatujärjestelyt Riihimäenportin työpaikkaalueen kohdalla Kevyen liikenteen yhteydet Riihimäenportin ja Silmänkannon työpaikka-alueille alueen jalankulun ja pyöräilyn verkon kehittämistoimenpiteet 1 Hausjärven kunta, 5 Loppi, Uudenmaan ELYkeskus 7 Riihimäki, Uudenmaan ELY-keskus 10, 15 Riihimäen keskustan liikennejärjestelyiden kehittäminen 16 Riihimäki Riihimäen Mattilantien kehittäminen henkilöliikenteen näkökulmasta Turvallisen liikenneympäristön kehittäminen Tervakosken keskustassa Janakkalan kunta, Liityntäliikenteen kehittäminen Riihimäen seudulla 22 Seudun kunnat, Liikkumisen ohjaus 23 Seudun kunnat, Uudenmaan ELY Maankäytön kehittymisen myötä ajankohtaiset hankkeet eli 2. hankekori Myöhemmin mahdollisesti ajankohtaiset hankkeet eli 3. hankekori 5

6 Kärkihankkeiden ja 2. hankekorin toteutumisen vaikutukset ajoneuvoliikenteen sujuvuuteen tavoitetilanteessa 2035 Toimenpideohjelman hankkeet edistävät monin tavoin seudun tavoitteita kuten kestävien kulkumuotojen suosiota sekä liikenneturvallisuutta. Vaikka maankäytön kehittymisen myötä liikennemäärä kasvaa nykytilanteesta, ajoneuvoliikenteen sujuvuus seudulla säilyy hyvällä tasolla vuoteen 2035 kärkihankkeiden ansiosta 6