Kulkutapojen käyttö Jalankulku ja pyöräily ,0 matkaa/henkilö/vrk. henkilöauto, jalankulku. matkustaja 16 % muu 12 % henkilöauto,

Transkriptio

1 HLT1 Päijät Häme maakuntajulkaisu Lahden sisäiset: matkaa/vrk 1 (%) muiden kuntien sisäiset: 1 matkaa/vrk (%) maakunnan kuntien väliset: matkaa/vrk (%) matkat maakunnan ulkopuolelle: matkaa/vrk 1 (%) MML1 HLT1 Päijät-Häme 1..1 ASUKKAIDEN KOTIMAANMATKAT Henkilöliikennetutkimus 1: Päijät-Häme Päijät Hämeessä kestävien liikkumismuotojen kulkutapaosuus on prosenttia. Kestävillä kulkutavoilla tarkoitetaan jalankulkua, pyöräilyä ja joukkoliikennettä. Keskimäärin maakunnan asukkaat tekivät vuorokaudessa matkaa ja niiden keskipituus oli 1 kilometriä. Keskimääräinen matkaluku on varsin tasainen eri puolilla Suomea. Sen sijaan kulkutapaosuudet ja matkojen keskipituudet vaihtelevat seudun maankäytöstä ja liikennejärjestelmästä riippuen. Pääosa maakunnan asukkaiden matkoista on vapaa ajan matkoja. Työhön, koulunkäyntiin tai opiskeluun liittyviä on prosenttia. Matkoja, joilla jotakuta toista henkilöä saatettiin, haettiin tai vietiin, oli noin kymmenys kaikista matkoista. SISÄLTÖ Maakunnan väestö Kulkutapojen käyttö Kulkutapojen käyttö Jalankulku ja pyöräily , matkaa/henkilö/vrk henkilöauto, matkustaja 1 % % henkilöauto, kuljettaja % Matkan tarkoitus jalankulku % pyöräily % joukkoliikenne % WSP FINLAND OY Joukkoliikenne Henkilöautoilu Liikkuminen ja auton omistus Liikkuminen ja maankäyttö Liikkuminen kuntaryhmittäin Asuminen ja liikkuminen Eri väestöryhmien liikkuminen Matkan tarkoitus Luotettavuus Muunnoskertoimet Vertailu muihin seutuihin ja valtakunnalliseen tutkimukseen Tulokset perustuvat vuonna 1 toteutettuun Valtakunnalliseen henkilöliikennetutkimukseen, johon Päijät Häme osallistui lisäotoksella. Kaikkiaan maakunnan asukasta vastasi tutkimukseen. Koko tutkimusaineisto kattaa yli suomalaisen matkat. Tässä julkaisussa tarkastellaan Päijät Hämeen asukkaiden kotimaanmatkoja vuoden keskimääräisenä päivänä, ellei toisin ole mainittu. KESTÄVÄT LIIKKUMISMUODOT % kulkutapaosuus ostos %, matkaa/henkilö/vrk kyyditseminen % asiointi % % vapaaaika 1 % työ 1 % työasia % koulutus % ulkoilu, liikunta 1 % vierailu % LISÄTIETOJA Tutkimuksen määritelmistä ja toteutuksesta löydät lisätietoja verkko osoitteesta Samassa osoitteessa on myös kaavioissa esiintyviä lukuarvoja taulukoina. LISÄTIETOJA: Tapio Ojanen, Päijät Hämeen liitto puh. 1 PÄIVITYS 1..1 Jalankulun ja pyöräilyn pituusjakaumat on päivitetty sivulla.

2 HLT1 Päijät Häme maakuntajulkaisu Maakunnan väestö Väestö alueittain Päijät Hämeessä asui vuonna 1 noin henkilöä. Näistä tutkimuksen piiriin kuuluvia kuusi vuotta täyttäneitä oli noin 1. KOULUTUS JA TYÖSSÄKÄYNTI Päijät Hämeen kuusi vuotta täyttäneen väestönosan koulutustausta ja työikäisen väestön työssäkäynti tutkimuksen mukaan. Alle kuusivuotiaita lukuun ottamatta tiedot perustuvat tutkimusaineistoon. Väestömäärät Päijät Hämeessä 1. Väestötietojen lähteenä Tilastokeskus, vuoden 1 keskiväestö. alue Orimattila, Hollola, Asikkala 1 1 Kärkölä, Hartola, Sysmä, Padasjoki väestö perusjoukko yhteensä työlliset 1 % työttömät % alle vuotiaat % 1 vuotiaat % opiskelijat, työvoiman ulkopuolella % koululaiset, varusmiehet % eläkeläiset % t % 1 vuotiaiden työssäkäynti Aineistolaajennuksen perusjoukko ja vuotiaat. osuus asukkaista, yhteensä % vuotta täyttäneiden koulutustausta korkea aste 1 % perusaste kesken 1 % keskiaste % perusaste % kokopäivätyö % osa aika/ satunnainen työ 1 % lomautettu/ työtön % ei käy työssä 1 % miehet % % naiset + 1 ASUNTOKUNTIEN AUTONOMISTUS ei autoa 1 auto autoa useampi auto 1 prosenttia asuntokunnista 1 1 AJOKORTIN HALTIJAT 1 % 1 vuotiaat % vuotiaat % vuotiaat % vuotta täyttäneet 1 % 1

3 HLT1 Päijät Häme maakuntajulkaisu Kulkutapojen käyttö Tunnusluvut Liikkumisen tunnusluvut kulkutavoittain. Viereisessä taulukossa on esitetty eräitä liikkumisen tunnuslukuja. Matkaluvulla tarkoitetaan vuorokauden keskimääräistä matkojen määrää henkilöä kohti laskettuna. Matkasuorite taas kuvaa keskimäärin yhden vuorokauden aikana liikuttuja kilometrejä. Kokonaismatka aika on vuorokaudessa liikkumiseen käytetty aika. matkan kokonaismatkaluku keskipituus matkasuorite matka aika matka aika (matkaa/hlö/vrk) (km/matka) (km/hlö/vrk) (min/matka) (min/hlö/vrk) jalankulku, 1, 1, 1 pyöräily,,1, 1 bussi, 1, Vuorokaudessa keskivertoasukas liikkui kotimaanmatkoillaan kilometriä ja käytti tähän aikaa 1 tunnin ja 1 minuuttia. Taulukossa tunnusluvut on esitetty myös joukkoliikenteelle. Pituuksia, suoritteita ja matka aikaa koskeviin arvoihin kannattaa joukkoliikenteen osalta suhtautua varauksella, sillä tilastollinen vaihtelu on varsin suurta. Aineiston luotettavuus on kuitenkin riittävä kestävien liikkumismuotojen matkamääriin suhteutetun kulkutapaosuuden arviointiin sivulla 1 ilmoitettujen virhemarginaalien rajoissa. Kulkutapaosuudet kuntaryhmittäin Kestävien liikkumismuotojen käyttö on korkein Lahdessa ja ssa. Kulkutapaosuudet matkan pituuden mukaan raide,, kestävät yhteensä henkilöauto, kuljettaja henkilöauto, matkustaja 1,, 1, 1, 1, 1 1, 1 kaikki, 1 Kulkutapajakauma asuinalueen mukaan (prosenttia alueen asukkaiden matkoista) Kestävien liikkumismuotojen kulkutapaosuus on suurimmillaan lyhyillä matkoilla ja henkilöauton keskipitkillä matkoilla. Kaikkein pisimmillä matkoilla kulkutapaosuuttaan kasvattavat niin bussi, juna kuin lento ja laivaliikennekin. Kaksi viimeksi mainittua kuuluvat kuvissa luokkaan ''. Kulkutapaosuudet matkan pituuden mukaan (prosenttia pituusluokan matkoista). selitteet: henkilöauto, matkustaja henkilöauto, kuljettaja joukkoliikenne pyöräily jalankulku

4 HLT1 Päijät Häme maakuntajulkaisu Kulkutapojen käytön useus eri alueilla työ- ja muilla matkoilla (prosenttia ryhmän vastauksista) jalankulku polkupyörä joukkoliikenne henkilöauto työ /koulu / opiskelumatkat t matkat työ /koulu / opiskelumatkat t matkat työ /koulu / opiskelumatkat t matkat työ /koulu / opiskelumatkat t matkat % % % % % % % % % % % Joukkoliikenteen käytön esteet ja ongelmat sukupuolen, ikäryhmän ja asuinalueen mukaan (%) koko maakunta miehet naiset ikä: Orimattila, Hollola, Asikkala ei esteitä/ongelmia heikot yhteydet t vaihtoehdot parempia aikataulujen sopimattos ei tottunut joukkoliikenteeseen matkalippu on kallis 1 hitaus 1 huonot liityntäyhteydet terveydelliset syyt 1 tavaroiden kuljetustarve 1 vaihdot huono täsmällisyys heikko tiedotus turvattos 1 istumapaikkaa vaikea saada 1 epäystävällinen henkilökunta 1 epäsiisteys muiden matkustajien häiriköinti 1 yhteensä päivänä viikossa päivänä viikossa yhtenä päivänä viikossa harvemmin ei käyttänyt kk aikana ei tietoa Kärkölä, Hartola, Sysmä, Padasjoki

5 HLT1 Päijät Häme maakuntajulkaisu OSUUS ASUKKAIDEN MATKOISTA MATKOJEN PITUUSJAKAUMA koko vuosi: % jalankulku % pyöräily (prosenttia kulkutavan matkoista) 1 kevät % syksy % kesä % talvi % MATKALUKU (MATKAA/HENKILÖ/VRK) Jalankulku ja pyöräily Vuodenaikavaihtelut Ajallisia vaihteluja on tarkasteltu neljänä vuodenaikana. Vuodenajat on määritelty kaavioissa seuraavasti: kevät: maalis toukokuu kesä: kesä elokuu syksy: syys marraskuu talvi: joulu helmikuu Jalankulku ja pyöräily ovat osittain toisilleen vaihtoehtoisia kulkutapoja. Talvikuukausina jalankulku korvaa pyöräilyä. Muina vuodenaikoina jalankulun osuus taas pienenee ja pyöräilyn osuus kasvaa. Viikonpäivävaihtelut Yli puolet jalankulkumatkoista on alle kilometrin mittaisia. Pyörämatkojen mediaani asettuu puolestaan alle kilometrin. MATKOJEN KESKIPITUUS (KM/MATKA),,,,1,,,,1,,,,,, kevät kesä syksy talvi koko vuosi Arkisin Päijät Hämeessä jalankulkuun käytetään aikaa keskimäärin 1 minuuttia ja viikonloppuisin minuuttia. Pyöräily palvelee ennen ta arkiliikkumista. Pyöräilyn matkamäärät ja kokonaissuoritteet ovat arkena korkeammat kuin viikonloppuna. Arkena pyöräilyyn käytetään keskimäärin minuuttia ja viikonloppuna minuuttia vuorokaudessa. 1, 1, 1,,1 1, 1, kevät kesä syksy talvi koko vuosi,,,,,,1,,,,,,,,,, ma ti ke to pe la su koko viikko Tuntivaihtelut Jalankulkumatkoista suurin osa alkaa puolenpäivän ja iltaseitsemän välillä. Näin myös arkena, vaikka koulu ja työmatkat näkyvätkin piikkinä klo vaiheilla. Pyöräilyn huiput ajoittuvat arkena aan ja iltapäivällä koulujen päättymisajankohtaan. Viikonloppuna pyöräilemään lähdetään yleisemmin puolen päivän aikaan.,,,, 1, 1, 1, 1, 1, 1, 1,,,1,, 1, ma ti ke to pe la su koko viikko JALANKULUN TUNTIVAIHTELUT prosenttia matkoista ma pe la su matkalle lähdön tunti selitteet: jalankulku pyöräily JALANKULKU JA PYÖRÄILY Jalankululla tarkoitetaan kävelyä, juoksua ja jalankulkua erilaisilla apuvälineillä, kuten rollaattorilla, pyörätuolilla, potkukelkalla tai potkupyörällä, rullaluistimilla ja suksilla. Pyöräilyksi luetaan liikkuminen tavallisilla ja sähköavusteisilla polkupyörillä, joiden enimmäisteho on W ja maksimiavustus on km/h. Tarkastelu sisältää matkat, joissa jalankulku ja pyöräily ovat pääkulkutapana PYÖRÄILYN TUNTIVAIHTELUT prosenttia matkoista ma pe la su matkalle lähdön tunti

6 HLT1 Päijät Häme maakuntajulkaisu Jalankulun ja pyöräilyn matkakohteet ja matkojen tarkoitus Merkittävä osa jalankulku ja pyöräilymatkoista on kotoa alkavia lenkkejä. Tämän lisäksi jalan ja pyörällä liikutaan usein siirryttäessä vapaa ajan kohteesta toiseen sekä ostos ja asiointipaikasta toiseen. Keskimäärin maakunnan asukas teki vuodessa pyörällä matkaa ja ajoi kilometriä. Pääosa pyöräilijöistä on alle keski ikäisiä. Vuodessa Päijät Hämeessä tehtiin henkeä kohti jalan keskimäärin matkaa ja yhteensä näistä kertyi kilometriä. Jalankulku ja pyöräilymatkojen suuntautuminen erityyppisten lähtö ja määräpaikkojen välillä, yhteensä 1 matkaa/ henkilö/ vuosi. lähtöpaikat: kotoa työ/ koulu/ opiskelupaikasta matkakohteet: kotiin töihin/ kouluun/ opiskelemaan vapaa ajan kohteeseen 1 ostoksille, asioimaan, hun kohteeseen vapaa ajan kohteesta 1 ostos / asiointi tai sta kohteesta 1 JALANKULKIJAT Jalankulku ja pyöräilymatkojen tarkoitus (matkaa/ henkilö/ vuosi). osuus matkoista, yhteensä % 1 työ 1 miehet % % naiset työasia koulu, opiskelu 1 1 vapaa aika 1 1 saattaminen, 1 kyyditseminen 1 ostos PYÖRÄILIJÄT 1 osuus matkoista, yhteensä % asiointi, henkilökohtainen miehet % % naiset + 1 Jalan ja pyörällä kuljetut kilometrit vuodessa (km / henkilö/ vuosi) VUOSITUNNUSLUVUT matkaa/henkilö/vuosi jalan pyörällä työ työasia koulu, opiskelu vapaa aika saattaminen, kyyditseminen 1 1 km/ henkilö/ vuosi jalan pyörällä ostos asiointi, henkilökohtainen 1 selitteet: jalankulku pyöräily

7 HLT1 Päijät Häme maakuntajulkaisu OSUUS ASUKKAIDEN MATKOISTA koko vuosi: % joukkoliikenne yhteensä Joukkoliikenne JOUKKOLIIKENNEMATKOJEN PITUUSJAKAUMA Ajalliset vaihtelut 1 kevät % kesä % Joukkoliikenteen kulkutapaosuus on jokseenkin tasainen eri vuodenaikana. 1 1 syksy % talvi % Työ, opiskelu ja koulumatkojen merkitys näkyy viikonpäivävaihteluissa. Viikonloppuisin joukkoliikennematkoja on selvästi vähemmän kuin arkisin. Myös joukkoliikenteen tuntivaihtelun huiput jaksottuvat työn, opiskelun ja koulunkäynnin mukaan. Viikonloppuisin suurin kysyntä ajoittuu puolenpäivän kuminkin puolin. JOUKKOLIIKENTEEN MATKALUKU (MATKAA/HENKILÖ/VRK),1,1,,1,1,1 kevät kesä syksy talvi koko vuosi,1 Joukkoliikenteen käyttäjät Päijät Hämeessä joukkoliikenteen käyttäjäkunta vaikuttaa poikkeavan jonkin verran tutkimukseen osallistuneista muista alueista. Maakunnassa joukkoliikenteellä matkustavat kohtalaisen tasaisesti kaikenikäiset naiset aina eläkeikään asti. JOUKKOLIIKENTEEN KÄYTTÄJÄT osuus matkoista, yhteensä % ikäryhmä miehet % % naiset MATKOJEN KESKIPITUUS (KM/ MATKA) kevät kesä syksy talvi koko vuosi, ma pe la su koko viikko ma pe la su koko viikko JOUKKOLIIKENTEEN TUNTIVAIHTELUT ARKENA selitteet: JOUKKOLIIKENTEEN TUNNIN VAIHTELU VIIKONLOPPUNA prosenttia matkoista matkalle lähdön tunti joukkoliikenne yhteensä bussi erikseen JOUKKOLIIKENNE Joukkoliikenteellä tarkoitetaan tässä bussilla ja raideliikenteellä tehtyjä matkoja. Pääosa bussiliikenteestä on lähiliikennettä ja junaa käytetään pitkillä matkoilla. Kaikkiaan Päijät Hämeessä tutkimusaineistossa oli 1 bussimatkaa ja raideliikenteenmatkaa. Junamatkojen määrä jää varsin pieneksi aineistossa. prosenttia matkoista matkalle lähdön tunnin jakso

8 HLT1 Päijät Häme maakuntajulkaisu Joukkoliikenteen matkakohteet Joukkoliikenteen käyttö on yleistä kotiperäisillä työ, koulu ja opiskelumatkoilla. Päijät Hämeessä joukkoliikennettä käytetään tavanomaista useammin myös ostos ja asiointimatkoilla. Vapaa ajan matkojen kokonaismäärään nähden joukkoliikenne on muita kulkutapoja harvinaisempi valinta. Koska vapaa ajan matkoja tehdään kuitenkin kaiken kaikkiaan paljon, näkyvät ne myös joukkoliikenteen kokonaisvolyymissä. Joukkoliikennematkojen suuntautuminen erityyppisten lähtö ja määräpaikkojen välillä, yhteensä matkaa/henkilö/vuosi. lähtöpaikat: kotoa työ/ koulu/ opiskelupaikasta matkakohteet: kotiin töihin/ kouluun/ opiskelemaan vapaa ajan kohteeseen 1 ostoksille, asioimaan, hun kohteeseen vapaa ajan kohteesta 1 1 ostos / asiointi tai sta kohteesta 1 Matkan tarkoitus Joukkoliikennematkojen tarkoitus (matkaa/henkilö/ vuosi). Viereisissä kuvissa on esitetty, millaisia matkoja Päijät Hämeen asukkaat tekivät joukkoliikenteellä. työ työasia 1 Kaikkiaan vuodessa kuusi vuotta täyttänyt keskivertoasukas teki ovelta ovelle matkaa. Pyöreästi arvioiden kilometrejä näistä matkoista syntyi vuositasolla henkeä kohti lähemmäs kaksi tuhatta. Mukana arviossa ovat myös asukkaiden matkat maakunnan ulkopuolelle. koulu, opiskelu vapaa aika saattaminen, kyyditseminen ostos Pitkillä maakunnan ulkopuolelle ulottuvilla matkoilla on jokseenkin pienehkö merkitys matkaluvun kannalta, mutta matkasuoritteessa nämä näkyvät. Koska osa joukkoliikenteen matkoista on varsin pitkiä ja suhteellisen harvinaisia, jäävät matkasuoritearviot epätarkoiksi. asiointi, henkilökohtainen Joukkoliikenteellä matkustetut kilometrit (km /henkilö/vuosi). työ Ovelta-ovelle matkaketjut työasia 1 Alla olevaan taulukkoon on koottu yhteenveto Päijät Hämeen asukkaiden joukkoliikenteen matkaketjuista. Tavallisimpia matkaketjuja ovat vaihdottomat yhteydet ja matkaketjut, joilla liityntämatkat onnistuvat kävellen. koulu, opiskelu vapaa aika saattaminen, kyyditseminen 1 ostos prosenttia joukkoliikennematkoista bussi + jalankulku asiointi, henkilökohtainen raide + jalankulku yksi joukkoliikennevaihto + jalankulku 1 useampi joukkoliikennevaihto + jalankulku yksi joukkoliikenneväline + pyörä yksi joukkoliikenneväline + auto 1 t matkaketjut yhteensä %

9 HLT1 Päijät Häme maakuntajulkaisu OSUUS ASUKKAIDEN MATKOISTA MATKOJEN PITUUSJAKAUMA Henkilöautoilu koko vuosi: % kuljettajat 1 % matkustajat (prosenttia kulkutavan matkoista) kevät % 1 syksy % kesä % 1 talvi % Vuodenaikavaihtelut Henkilöautoilun matkamäärien vaihtelut ovat eri vuodenaikoina melko vähäiset. Syyskautena matkoja on kuitenkin hieman muita vuodenaikoja enemmän. Kesäisin lomakausi näkyy erityisesti henkilöautolla matkustajana tehtyjen matkojen merkittävänä keskipituuden kasvuna MATKALUKU (MATKAA/HENKILÖ/VRK),,,,, 1, 1, 1, 1, 1, kevät kesä syksy talvi koko vuosi Viikonpäivävaihtelut Henkilöautolla liikutaan eniten arkisin, mutta viikonlopun matkat ovat pidempiä ja niillä kuljetaan useammin yhdessä. Viikonlopun alkamista heijastelee perjantain hieman muita arkivuorokausia korkeampi matkaluku. MATKOJEN KESKIPITUUS (KM/MATKA) kevät kesä syksy talvi koko vuosi,,,,, 1, 1, 1, 1, 1,,,, 1, 1, 1, Tuntivaihtelut Arkisin henkilöautoilun huiput ajoittuvat aamulla klo ja ja iltapäivisin klo 1 ja 1 välille. Iltapäivän liikennemäärien huippu on selvästi aamua korkeampi ma ti ke to pe la su koko viikko ma ti ke to pe la su koko viikko KULJETTAJIEN MATKOJEN ALKAMISAJANKOHDAT prosenttia matkoista ma pe la su matkalle lähdön tunti selitteet: henkilöauto, matkustaja henkilöauto, kuljettaja HENKILÖAUTOILU Henkilöautomatkoihin on tutkimuksessa luettu henkilöautolla ja pakettiautolla kuljettajana ja matkustajana tehdyt matkat. Matkoissa ei ole mukana taksilla tehtyjä matkoja. Menettely vastaa Eurostatin henkilöliikennetutkimuksen harmonisoinnista antamia suosituksia. Pakettiautolla ja taksilla tehdyt matkat ovat tarvittaessa eroteltavissa itse aineistosta. MATKUSTAJIEN MATKOJEN ALKAMISAJANKOHDAT prosenttia matkoista ma pe la su matkalle lähdön tunti

10 HLT1 Päijät Häme maakuntajulkaisu HENKILÖAUTON KESKIKUORMITUS HENKILÖAUTOMATKOJEN MATKAKOHTEET JA MATKAN TARKOITUS 1, hlö/ajoneuvo Henkilöautomatkojen suuntautuminen erityyppisten lähtö ja määräpaikkojen välillä koko viikko ma pe la su ( matkaa/henkilö/vuosi). kaikki 1, 1, 1, asiointi, 1, 1, henkilökohtainen 1, ostos 1, 1, 1, saattaminen,,, kyyditseminen, vapaa aika 1, 1, 1, koulu, opiskelu 1, 1, työasia 1,1 1,1 1, 1,1 työ 1,1 henkilöä/ajoneuvo (laskettuna ajokilometreistä) 1,1 lähtöpaikat: kotoa työ/ koulu/ opiskelupaikasta vapaa ajan kohteesta ostos / asiointi tai sta kohteesta matkakohteet: kotiin töihin/ kouluun/ opiskelemaan vapaa ajan kohteeseen ostoksille, asioimaan, hun kohteeseen HENKILÖAUTON KULJETTAJAT Henkilöautomatkojen tarkoitus (matkaa/henkilö/ vuosi). osuus matkoista, yhteensä % miehet % % naiset HENKILÖAUTON MATKUSTAJAT osuus matkoista, yhteensä % miehet % % naiset työ työasia koulu, opiskelu vapaa aika saattaminen, kyyditseminen ostos asiointi, henkilökohtainen + 1 Henkilöautolla ajetut ja matkustetut kilometrit matkan tarkoituksen mukaan (km /henkilö/vuosi) VUOSITUNNUSLUVUT matkaa/henkilö/vuosi kuljettajat matkustajat 11 työ työasia koulu, opiskelu vapaa aika saattaminen, kyyditseminen km/ henkilö/ vuosi kuljettajat matkustajat ostos asiointi, henkilökohtainen 1 selitteet: henkilöauto, kuljettaja henkilöauto, matkustaja

11 HLT1 Päijät Häme maakuntajulkaisu Liikkuminen ja autonomistus Maakunnan asukkaat käyttävät sitä vähemmän jalankulkua, pyörää ja joukkoliikennettä, mitä useampi auto taloudessa on. Viereisessä kuvassa on esitetty kulkutapaosuudet sen mukaan, kuinka monen auton taloudessa henkilö asuu. Autonomistus on pienimmillään kaupunkien ydinalueilla ja maaseudun paikalliskeskuksissa. Asiaa on tässä havainnollistettu kaupunki maaseutuluokituksen avulla. Luokituksen mukaiset vyöhykkeet on esitetty kartalla. ei autoa 1 auto autoa + autoa Asukkaiden kulkutapojen käyttö kotitalouksien hallinnassa olevien autojen mukaan. 1 jalankulku joukkoliikenne henkilöauto, kuljettaja 1 pyöräily prosenttia matkoista 1 henkilöauto, matkustaja Asuntokuntien hallinnassa olevien autojen vuotuinen ajosuorite yhden, kahden ja kolmen auton talouksissa. sisempi kaupunkialue ulompi kaupunkialue kaupungin kehysalue maaseudun paikalliskeskukset kaupungin läheinen maaseutu ydinmaaseutu harvaan asuttu maaseutu Asuntokuntien autonomistus kaupunki maaseutuluokituksen mukaan ei autoa 1 auto autoa useampi auto prosenttia asuntokunnista 1 1 MML 1, SYKE/YKR Kaupunki maaseutuluokitus sisempi kaupunkialue ulompi kaupunkialue kaupungin kehysalue maaseudun paikalliskeskukset kaupungin läheinen maaseutu ydinmaaseutu harvaan asuttu maaseutu

12 HLT1 Päijät Häme maakuntajulkaisu 1 Liikkuminen ja maankäyttö MATKALUKU (MATKAA/HENKILÖ/VUOROKAUSI) MATKASUORITE (KM/HENKILÖ/VUOROKAUSI) selitteet: jalankulku pyöräily joukkoliikenne henkilöauto, kuljettaja henkilöauto, matkustaja, sisempi kaupunkialue, ulompi kaupunkialue, 1 kaupungin kehysalue, maaseudun paikalliskeskukset, kaupungin läheinen maaseutu ydinmaaseutu,, harvaan asuttu maaseutu, Yllä olevissa kaavioissa on esitetty Päijät Hämeen asukkaiden matkaluvut ja matkasuoritteet kulkutavoittain. Alla olevassa taulukossa ovat matkaluvut kaupunki maaseutuluokituksen ja ikäryhmän mukaan. Osalla alueista havaintomäärä jää pienehköksi. Jos jossakin ryhmässä matkojen määrä on jäänyt alle kymmenen, on lukuarvo jätetty ilmoittamatta. MATKALUVUT KAUPUNKI MAASEUTULUOKITUKSEN JA IKÄRYHMÄN MUKAAN (matkaa/henkilö/vuorokausi) jalan joukkoikäryhmä henkilöauto kulku pyöräily liikenne kuljettaja matkustaja kaikki sisempi kaupunkialue 1, 1, 1,, 1 1,,, 1,,, 1,,, 1,,, 1,1,,1 1,,, +,,1,1,,,1, kaikki 1,,, 1,,,, ulompi kaupunkialue 1,,, 1,1,1, 1,,,1,,,,,1,1,,,1,,,,,,, +,,1 1,1,, kaikki,,,1 1,,,1, kaupungin kehysalue 1,,, 1,,, 1,,,,,1,1,,,1,1, 1,1,, +,,, 1, kaikki,,1,1 1,,,1, maaseudun paikalliskeskukset 1,, 1,1,, 1, 1,,,1,,,,, 1,,, +,, 1,,, kaikki,,,1 1,,,1, kaupungin läheinen maaseutu 1,,, 1,,, 1,,,,,1,,, 1,,, +, 1,,, kaikki,,1,1 1,,,1, ydinmaaseutu 1, 1,, 1,,,1,,,,,,,,,, +,,,,1 1, kaikki,,,1 1,,,1, harvaan asuttu maaseutu 1 1,, 1,, 1,, +,, kaikki, 1,,,,,,,1 1,,,1,

13 HLT1 Päijät Häme maakuntajulkaisu 1 Liikkuminen kuntaryhmittäin Päijät Hämeen asukkaat tekivät vuorokaudessa yhteensä matkaa. Näistä kuntaryhmien sisäisiä oli, kuntaryhmien välisiä ja maakunnan ulkopuolelle suuntautuneita. Päijät Hämeen asukkaiden kokonaan maakunnan ulkopuolella tekemiä matkoja oli arviolta 1. Vuorokausitasolle laajennettuna noin (~, %) matkaa jäi paikantumatta. (Luvut poikkeavat kansisivun tiedoista erilaisen aluerajauksen vuoksi.) ASUKKAIDEN MATKAT kuntaryhmien sisäiset % kuntaryhmien väliset 1 % % ja % matkat maakunnan ulkopuolelle ja ulkopuolella MML1 alue sisäiset matkat vuorokaudessa, yht. kuntaryhmien sisäisten matkojen kulkutapaosuudet: Orimattila, Hollola, Asikkala Kärkölä, Hartola, Sysmä, Padasjoki 1 selitteet: jalankulku pyöräily joukkoliikenne henkilöauto, kuljettaja henkilöauto, matkustaja

14 HLT1 Päijät Häme maakuntajulkaisu 1 Matkojen keskipituudet Työasiamatkat ovat keskimäärin matkoista pisimpiä ja ostosmatkat lyhyimpiä. Mainittujen yleispiirteiden lisäksi keskipituudet vaihtelevat merkittävästi maakunnan eri osissa. Keskipituudet on ilmoitettu vain, jos havaintoja on ollut vähintään kymmenkunta. selitteet: koko Päijät Häme työ työasia koulu, opiskelu vapaa aika saattaminen, kyyditseminen ostos km/matka Kuntaryhmien väliset matkat Seuraavassa taulukossa on arvio kuntaryhmien sisäisistä ja niiden välisistä matkoista kulkutavoittain. Jos matkamäärä on jäänyt vuorokaudessa alle :n, ei lukuarvoa ole esitetty. lähtöpaikat jalankulku ja pyöräily määräpaikat Orimattila, Hollola, Asikkala 1 asiointi, kaikki Kärkölä, Hartola, Sysmä, Padasjoki Kärkölä, Hartola, Sysmä, Padasjoki yhteensä 1 1 joukkoliikenne 1 Kärkölä, Hartola, Sysmä, Padasjoki yhteensä 1 henkilöauto Kärkölä, Hartola, Sysmä, Padasjoki yhteensä 1 1

15 HLT1 Päijät Häme maakuntajulkaisu 1 Kotimaanmatkat asuinkuntaryhmittäin MATKALUKU (MATKAA/HENKILÖ/VUOROKAUSI) MATKASUORITE (KM/HENKILÖ/VUOROKAUSI) selitteet: jalankulku pyöräily joukkoliikenne henkilöauto, kuljettaja henkilöauto, matkustaja,,1,,, 1 Matkaluku (matkaa/henkilö/vuorokausi). Matkasuorite (km/henkilö/vrk). yht. yht.,,,1, 1,,, 1,,, 1,,,1, 1,,,1 1,,, 1 1,,1,, 1,,, 1,,,,,1,, 1,,,,,,,,1,, 1,,1,,,, 1 1 Asuminen ja liikkuminen Eniten Päijät Hämeessä kestävillä liikkumismuodoilla matkustavat kerrostalovaltaisilla alueilla asuvat. Tämä pätee mitattaessa liikkumista sekä matkaluvulla että matkasuoritteella. Vastaavasti henkilöautoa käyttävät eniten omakotitaloalueella asuvat. Muu asumismuoto sisältää lähinnä seniorija palveluasumisen, asuntolat sekä laitokset. Väestörekisteritietojen mukaan laitoksissa asuvat eivät kuuluneet tutkimuksen piiriin. Asuntokuntien asumismuodon jakauma tutkimusaineistossa. asumismuoto 1 % omakotitalo % rivi ja paritalo 1 % kerrostalo % Asuntokuntien autonomistus asumismuodon mukaan. Matkaluku (matkaa/henkilö/vrk) asumismuodon mukaan ja kulkutavoittain., kerrostalo, rivi ja paritalo , omakotitalo, asumismuoto 1 1 1, ei autoa 1 auto autoa + autoa

16 HLT1 Päijät Häme maakuntajulkaisu 1 Eri väestöryhmien liikkuminen Tunnusluvut sukupuolen ja iän mukaan keskiarvo miehet naiset miehet kaikki kaikki ja naiset matkaluku (matkaa/henkilö/vrk),,,,1, 1,,,,,,, 1,, matkan keskipituus (km/matka) keskimääräinen matka aika (min/matka) matkasuorite (km/henkilö/vrk) matka aikasuorite (min/henkilö/vrk) 1, 1 Matkaluku (matkaa/henkilö/vrk). Matkasuorite (km/ henkilö/vrk). miehet kaikki ikäryhmät naiset kaikki ikäryhmät miehet ja naiset,,,,1, 1,,,,,,, 1,,, Pääasiallinen toiminta Matkaluku (matkaa/henkilö/vrk). Matkasuorite (km/ henkilö/vrk). v 1v täysi ikäinen opiskelija kokopäivätyö osa aika tai satunnainen työ eläkeläinen kaikki,,1,,,,, selitteet: jalankulku pyöräily joukkoliikenne henkilöauto, kuljettaja henkilöauto, matkustaja

17 HLT1 Päijät Häme seutujulkaisu 1 Ajokortin haltijat Seuraavissa kaavioissa on esitetty matkaluku ja matkasuorite iän ja ajokortin hallinnan mukaan kulkutavoittain. Ajokortilla tarkoitetaan tässä voimassaolevaa henkilöauton kuljettamiseen oikeuttavaa ajokorttia. Ajokortin hallinta on yksi selkeimmin väestön liikkumista erotteleva tekijä ja kytkeytyy työssäkäyntiin. Ajokortittomista varsin pieni osa käy ansiotyössä ja työssäkäyvienkin matkat ovat ajokortin haltijoita selvästi lyhyempiä. Ajokortittomien matkasuoritteet ovat pienempiä sekä työ että vapaa ajan matkoilla. Tulokset on esitetty ajokortin hallinnan ja ikäryhmän mukaan. Matkaluku (matkaa/henkilö/vrk). Matkasuorite (km/henkilö/vrk). kaikki täysi ikäiset, on ajokortti 1,,,1 +, kaikki ajokortilliset, ei ole korttia 1,, 1,1 + 1, kaikki ajokortittomat 1, 1 selitteet: jalankulku pyöräily joukkoliikenne henkilöauto, kuljettaja henkilöauto, matkustaja Matkan tarkoitus Tunnusluvut matkan tarkoituksen mukaan arkena (ma pe keskimäärin). matkan kokonaismatkaluku keskipituus matkasuorite matka aika matka aika (matkaa/hlö/vrk) (km/matka) (km/hlö/vrk) (min/matka) (min/hlö/vrk) työ, 1, 1 työasia,1,1 koulutus,1 1, vierailu, 1, ulkoilu, liikunta,, 1 vapaa aika, 1, kyyditseminen,, 1 ostos,, 1 asiointi,1, 1, 1, kaikki,1 1,1 Tunnusluvut matkan tarkoituksen mukaan viikonloppuna (lauantaina ja sunnuntaina). matkan kokonaismatkaluku keskipituus matkasuorite matka aika matka aika (matkaa/hlö/vrk) (km/matka) (km/hlö/vrk) (min/matka) (min/hlö/vrk) työ, 1 1, työasia, 1, 1 koulutus, 1, vierailu,, 1 ulkoilu, liikunta,, 1 vapaa aika, 1, 1 kyyditseminen,, ostos,, 1 asiointi,1 1, 1, 1, kaikki, 1,

18 HLT1 Päijät Häme maakuntajulkaisu 1 Kulkutapojen käyttö matkan tarkoituksen mukaan vuositasolla Seuraavaan taulukkoon on koottu matkaluvut henkilöä kohti vuositasolla. Luvut on saatettavissa vuorokausitasolle jakamalla :lla, sillä vuosi 1 oli karkausvuosi. jalankulku pyöräily joukko henkilöauto, henkilöauto, kaikki liikenne kuljettaja matkustaja kulkutavat työ työasia koulu, opiskelu 1 1 vapaa aika saattaminen, kyyditseminen 1 ostos asiointi, henkilökohtainen 1 kaikki matkaryhmät 11 1 Matkan tarkoitus sukupuolen ja iän mukaan Matkaluku (matkaa/henkilö/vrk). Matkasuorite (km/ henkilö/vrk). miehet kaikki ikäryhmät naiset kaikki ikäryhmät miehet ja naiset 1,, 1,,,,,1,,,,,,,, Matkan tarkoitus pääasiallisen toiminnan mukaan Matkaluku (matkaa/henkilö/vrk). Matkasuorite (km/ henkilö/vrk). v 1v,1 täysi ikäinen opiskelija, kokopäivätyö osa aika tai satunnainen työ,, eläkeläinen,, kaikki, selitteet: työ työasia koulu, opiskelu vapaa aika saattaminen, kyyditseminen ostos asiointi, henkilökohtainen

19 HLT1 Päijät Häme maakuntajulkaisu 1 Luotettavuus Maakunnan asukkaiden kotimaanmatkojen kulkutapaosuudet ja virhemarginaali. Tutkimusasetelmaa suunniteltaessa Valtakunnallisen henkilöliikennetutkimuksen päätunnusluvuksi seutukohtaisissa tarkasteluissa asetettiin kestävien liikkumismuotojen yhteenlaskettu kulkutapaosuus seudun asukkaiden kotimaanmatkoilla, joka Päijät Hämeessä on prosenttia. Tunnusluvun tarkkuus on prosenttiyksikköä prosentin luottamustasolla. Tämä tarkoittaa, että prosentin vardella maakunnan kestävien liikkumismuotojen todellinen kulkutapaosuus asettuu mainitun virhemarginaalin sisälle. kulkutapaosuus (%) % luottamusväli % yks. jalankulku, ± 1, pyöräily,1 ± 1,1 bussi, ±, raide 1, ±, joukkoliikenne kokonaisuudessaan, ±, kestävät liikkumismuodot yhteensä, ±, henkilöauto, kuljettaja, ±, henkilöauto, matkustaja 1, ± 1, henkilöauto yhteensä, ±,, ±, Muunnoskertoimet Tässä julkaisussa esitetyt tunnusluvut ovat koko vuoden kaikkien päivien keskiarvoja. Monet aiemmat seudulliset liikkumistottumukset Suomessa on toteutettu rajattuna jaksona syksyisin tai keväisin. Usein liikkumista on tutkittu vain arkisin maanantaista torstaihin. Valtakunnallinen henkilöliikennetutkimus on taas ympärivuotinen ja kattaa kaikki viikonpäivät, myös lomakaudet. Vertailujen helpottamiseksi viereisiin taulukkoihin on koottu nnoskertoimet, joilla vuoden keskimääräisistä matkaluvuista päästään syksyn arkivuorokauden vastaavin lukuihin. Kertoimet on laskettu erikseen asukkaiden matkoille maakunnan sisällä ja kaikille asukkaiden kotimaanmatkoille. Kertoimet on esitetty niille kulkutavoille, joiden havaintomäärä on ylittänyt sadan koko aineistossa. Luotettavuussyistä kertoimia ei ole esitetty matkasuoritteille eikä keskimatkapituuksille. Seutukohtaisia arvoja luotettavamman yleiskuvan näistä saa tutkimuksen valtakunnallisesta osiosta. Tiedot on julkaistu tutkimuksen menetelmäjulkaisussa. Kulkutapakohtaiset nnoskertoimet koko vuoden keskimääräisistä matkaluvuista syksyn arkivuorokauteen. asukkaiden matkat maakunnan sisällä matkaa/hlö/vrk kerroin matkaa/hlö/vrk kerroin jalankulku, 1,, 1,1 pyöräily, 1,, 1, joukkoliikenne, 1,,1 1, henkilöauto, kuljettaja 1, 1, 1, 1, henkilöauto, matkustaja,,1,,,,,, kaikki, 1,1, 1,1 Matkaryhmäkohtaiset nnoskertoimet koko vuoden keskimääräisistä matkaluvuista syksyn arkivuorokauteen. asukkaiden matkat maakunnan sisällä kaikki asukkaiden kotimaanmatkat kaikki asukkaiden kotimaanmatkat matkaa/hlö/vrk kerroin matkaa/hlö/vrk kerroin työ, 1,, 1, työasia, 1,1,1 1,1 koulu, opiskelu,1 1,,1 1,1 vapaa aika,, 1,, saattaminen, kyyditseminen, 1,1, 1,1 ostos, 1,, 1,1 asiointi, henkilökohtainen, 1,,1 1, kaikki, 1,1, 1,1

20 HLT1 Päijät Häme maakuntajulkaisu Vertailu muihin seutuihin ja valtakunnalliseen tutkimukseen Vuoden 1 Henkilöliikennetutkimus on toteutettu valtakunnallisesti ja useilla kaupunkiseuduilla samanaikaisesti yhtenä tutkimuskokonaisuutena. Siten tulokset ovat vertailukelpoisia muihin seutuihin ja koko maahan nähden. Tätä julkaisua vastaava kooste on saatavilla kaikista tutkimukseen osallistuneista seuduista. Alla olevassa taulukossa on yhteenveto kotimaanmatkojen kulkutapaosuuksista koko maassa ja seuduittain. Valtakunnallinen otos kattoi yleispiirteisesti koko Suomen Ahvenanmaata lukuun ottamatta. Muita tutkimukseen osallistuneita alueita Päijät Hämeen lisäksi olivat Helsingin seutu, Joensuun ydinkaupunkiseutu, Oulun seutu, Turun seutu, Riihimäen seutu, Salo, Tampereen seutu, itäinen Uusimaa ja läntinen Uusimaa. Kotimaanmatkojen kulkutapaosuudet koko maa 1 Helsingin seutu 1 Tampereen seutu 1 1 Oulun seutu Turun seutu 1 Päijät Häme 1 1 Joensuun ydinkaupunkiseutu Riihimäen seutu 1 itäinen Uusimaa 1 läntinen Uusimaa Salo 1 1 selitteet: jalankulku pyöräily bussi raide henkilöauto, kuljettaja henkilöauto, matkustaja HLT1 Päijät-Häme Tutkimukseen osallistui eri puolilta maata kaikkiaan yli suomalaista puhelimitse, verkkokyselynä ja kirjeitse. Tutkimuksen yksityiskohtien suunnittelusta ja toteutuksesta ovat vastanneet yhdessä WSP Finland Oy ja Kantar TNS Oy. Kantar keräsi tutkimusaineiston ja WSP analysoi aineiston ja raportoi tulokset. Koosteen laatija: WSP Finland Oy, Pastinen Virpi Muita julkaisuja: Valtakunnallinen henkilöliikennetutkimus 1 Seutukohtaiset julkaisut Esite Faktakortit Valtakunnallisen henkilöliikennetutkimuksen 1 asiantuntijaraportti Kaikki julkaisut ovat saatavilla verkko osoitteesta Lisäksi osoitteesta löytyvät tämän julkaisun kaavioiden lukuarvot taulukkomuodossa.