Kulkutapojen käyttö Jalankulku ja pyöräily ,9 matkaa/henkilö/vrk. henkilöauto, matkustaja 12 % muu 17 % henkilöauto, kuljettaja 35 %

Transkriptio

1 HLT Helsingin seutu seutujulkaisu Pääkaupunkiseudun sisäiset: 1 matkaa/vrk 9 3 (%) KUUMA seudun sisäiset: 9 matkaa/vrk 9 3 (%) Pääkaupunki ja KUUMAseudun väliset: 193 matkaa/vrk 1 1 (%) matkat seudun ulkopuolelle: 9 matkaa/vrk 1 (%) MML HLT Helsingin seutu ASUKKAIDEN KOTIMAANMATKAT Henkilöliikennetutkimus : Helsingin seutu Helsingin seudulla kestävien liikkumismuotojen kulkutapaosuus on prosenttia. Kestävillä kulkutavoilla tarkoitetaan jalankulkua, pyöräilyä ja joukkoliikennettä. Keskimäärin seudun asukkaat tekivät vuorokaudessa,9 matkaa ja niiden keskipituus oli kilometriä. Keskimääräinen matkaluku on varsin tasainen eri puolilla Suomea. Sen sijaan kulkutapaosuudet ja matkojen keskipituudet vaihtelevat seudun maankäytöstä ja liikennejärjestelmästä riippuen. Pääosa seudun asukkaiden matkoista on vapaaajan matkoja. Työhön, koulunkäyntiin tai opiskeluun liittyviä on prosenttia. Matkoja, joilla jotakuta toista henkilöä saatettiin, haettiin tai vietiin, oli noin kymmenys kaikista matkoista. SISÄLTÖ Seudun väestö Kulkutapojen käyttö Kulkutapojen käyttö Jalankulku ja pyöräily henkilöauto, kuljettaja 3 %,9 matkaa/henkilö/vrk henkilöauto, matkustaja 1 % % Matkan tarkoitus jalankulku % joukkoliikenne 1 % pyöräily % WSP FINLAND OY Joukkoliikenne Henkilöautoilu Liikkuminen ja auton omistus Liikkuminen ja maankäyttö Liikkuminen alueittain Asuminen ja liikkuminen Eri väestöryhmien liikkuminen Matkan tarkoitus Luotettavuus Muunnoskertoimet Vertailu muihin seutuihin ja valtakunnalliseen tutkimukseen LISÄTIETOJA Tulokset perustuvat vuonna toteutettuun Valtakunnalliseen henkilöliikennetutkimukseen, johon Helsingin seutu osallistui lisäotoksella. Kaikkiaan 3 seudun asukasta vastasi tutkimukseen. Koko tutkimusaineisto kattaa yli 3 suomalaisen matkat. Tässä julkaisussa tarkastellaan Helsingin seudun asukkaiden kotimaanmatkoja vuoden keskimääräisenä päivänä, ellei toisin ole mainittu. KESTÄVÄT LIIKKUMISMUODOT % kulkutapaosuus ostos 1 % kyyditseminen %,9 matkaa/henkilö/vrk asiointi % % vapaaaika 1 % työ 1 % työasia % koulutus % vierailu % ulkoilu, liikunta 1 % Tutkimuksen määritelmistä ja toteutuksesta löydät lisätietoja verkko osoitteesta Samassa osoitteessa on myös kaavioissa esiintyviä lukuarvoja taulukoina. LISÄTIETOJA: Matleena Lindeqvist, HSL Helsingin seudun liikenne sähköposti: matleena.lindeqvist[a]hsl.fi puh. 9 3 PÄIVITYKSET Jalankulun ja pyöräilyn pituusjakaumatiedot päivitetty sivulla. Eri joukkoliikennemuotoja koskevia tietoja tarkennettu sivuilla 3 ja 19. Helsinkiä koskevia tietoja lisätty sivuille 3 ja 1.

2 HLT Helsingin seutu seutujulkaisu Seudun väestö Väestö alueittain Helsingin seudulla asui vuonna noin 1 henkilöä. Näistä tutkimuksen piiriin kuuluvia kuusi vuotta täyttäneitä oli noin 1 3. KOULUTUS JA TYÖSSÄKÄYNTI Helsingin seudun kuusi vuotta täyttäneen väestönosan koulutustausta ja työikäisen väestön työssäkäynti tutkimuksen mukaan. Alle kuusivuotiaita lukuun ottamatta tiedot perustuvat tutkimusaineistoon. Väestömäärät Helsingin seudulla. Väestötietojen lähteenä Tilastokeskus, vuoden keskiväestö. alue väestö Helsinki 31 9 perusjoukko 9 Espoo, Kauniainen työlliset % työttömät 3 % työvoiman ulkopuolella % alle vuotiaat % vuotiaat 11 % opiskelijat, koululaiset, varusmiehet % eläkeläiset 19 % Vantaa radanvarren KUUMAkunnat 1 t KUUMA kunnat 19 t 3 % 1 vuotiaiden työssäkäynti yhteensä vuotta täyttäneiden koulutustausta kokopäivätyö % Aineistolaajennuksen perusjoukko ja vuotiaat. osuus asukkaista, yhteensä % korkea aste 3 % perusaste kesken % perusaste % keskiaste 3 % osa aika/ satunnainen työ % lomautettu/ työtön % ei käy työssä % miehet % % naiset + 9 ASUNTOKUNTIEN AUTONOMISTUS ei autoa 1 auto autoa useampi auto koko seutu 3 Kantakaupunki 1 Helsingin esikaupunkialueet 3 prosenttia asuntokunnista AJOKORTIN HALTIJAT Espoo, Kauniainen 3 19 % Vantaa radanvarren KUUMA kunnat vuotiaat % t KUUMA kunnat vuotiaat 91 % vuotiaat % vuotta täyttäneet %

3 HLT Helsingin seutu seutujulkaisu 3 Kulkutapojen käyttö Tunnusluvut Liikkumisen tunnusluvut kulkutavoittain. Viereisessä taulukossa on esitetty eräitä liikkumisen tunnuslukuja. Matkaluvulla tarkoitetaan vuorokauden keskimääräistä matkojen määrää henkilöä kohti laskettuna. Matkasuorite taas kuvaa keskimäärin yhden vuorokauden aikana liikuttuja kilometrejä. Kokonaismatka aika on vuorokaudessa liikkumiseen käytetty aika. Vuorokaudessa keskivertoasukas liikkui kotimaanmatkoillaan kilometriä ja käytti tähän aikaa 1 tunnin ja minuuttia. Taulukossa tunnusluvut on esitetty myös joukkoliikenteelle. Pituuksia, suoritteita ja matkaaikaa koskeviin arvoihin kannattaa joukkoliikenteen osalta suhtautua varauksella, sillä tilastollinen vaihtelu on varsin suurta. Aineiston luotettavuus on kuitenkin riittävä kestävien liikkumismuotojen matkamääriin suhteutetun kulkutapaosuuden arviointiin sivulla 19 ilmoitettujen virhemarginaalien rajoissa. Kulkutapaosuudet alueittain Kestävien liikkumismuotojen käyttö kasvaa sitä suuremmaksi, mitä lähempänä seudun ydinalueita asutaan. Pääkaupunkiseudun asukkaiden kestävien liikkumismuotojen kulkutapaosuus on prosenttia. Luku poikkeaa valtakunnallisen tutkimusosiossa ilmoitetusta arvosta prosenttiyksikön ylöspäin. Ero on laskennallinen. Valtakunnalliseen aineistoon sisältyvä havaintoaineisto on pääkaupunkiseudun osalta suppeampi kuin seudullinen aineisto. Myös laajennustavassa on eroa. Kulkutapaosuudet matkan pituuden mukaan Kestävien liikkumismuotojen kulkutapaosuus on suurimmillaan lyhyillä matkoilla ja henkilöauton keskipitkillä matkoilla. Kaikkein pisimmillä matkoilla kulkutapaosuuttaan kasvattavat niin bussi, juna kuin lento ja laivaliikennekin. Kaksi viimeksi mainittua kuuluvat kuvissa luokkaan selitteet: henkilöauto, matkustaja henkilöauto, kuljettaja joukkoliikenne pyöräily jalankulku matkan ovelta ovelle kokonais Matkan matkaluku keskipituus matkasuorite matka aika matka aika pääkulkutapa (matkaa/hlö/vrk) (km/matka) (km/hlö/vrk) (min/matka) (min/hlö/vrk) jalankulku, 1, 1, 3 1 pyöräily,1,, bussi,, 3, 1 11 raitiovaunu, 3,,3 juna,11,1 3, metro, 9,, 31 kestävät yhteensä henkilöauto, kuljettaja henkilöauto, matkustaja 1, 9, 9 1, 19 19,3 3 9, 39, 9 3 kaikki,91 Kulkutapajakauma asuinalueen mukaan (prosenttia alueen asukkaiden matkoista). koko seutu Kantakaupunki Helsingin esikaupunkialueet koko Helsinki Espoo, Kauniainen Vantaa koko pääkaupunkiseutu radanvarren KUUMA kunnat t KUUMA kunnat 19 Kulkutapaosuudet matkan pituuden mukaan (prosenttia pituusluokan matkoista)

4 HLT Helsingin seutu seutujulkaisu Joukkoliikenteen käytön useus Joukkoliikenteen käytön useus yleensä ja työssäkäyvien joukkoliikenteen käyttö suhteessa työsuhdematkalippuun ja maksuttomaan pysäköintipaikkaan % % % % % % kaikki asukkaat 9 3 kaikki työssäkäyvät 3 etuisuutena työsuhdematkalippu etuisuutena maksuton pysäköintipaikka 11 3 päivittäin tai lähes päivittäin taman kerran viikossa taman kerran kuukaudessa vähemmän kuin kerran kuukaudessa ei koskaan Työssäkyvien työmatkaedut asuinalueen mukaan (%) Kantakaupunki Helsingin esikaupungit Espoo, Kauniainen Vantaa radanvarren KUUMAkunnat t KUUMAkunnat työsuhdeauto 1 3 maksuton pysäköinti maksullinen pysäköinti autoiluun liittyvä etu 1 työsuhdematkalippu 11 1 työmatkakuljetus polkupyörän pysäköintipaikka 3 suihku ja pukeutumistilat 9 9 pyöräilyyn kannustava etu 1 1 työajan joustot etä tai joustotyösopimus 11 9 jokin 1 1 ei mitään näistä yhteensä Työssäkyvien työmatkaedut työpaikan alueen mukaan (%) Kantakaupunki Helsingin esikaupungit Espoo, Kauniainen Vantaa radanvarren KUUMAkunnat t KUUMAkunnat työsuhdeauto maksuton pysäköinti 3 1 maksullinen pysäköinti 3 3 autoiluun liittyvä etu työsuhdematkalippu työmatkakuljetus polkupyörän pysäköintipaikka 3 suihku ja pukeutumistilat pyöräilyyn kannustava etu 1 työajan joustot 19 1 etä tai joustotyösopimus 11 3 jokin 1 ei mitään näistä 31 yhteensä

5 HLT Helsingin seutu seutujulkaisu OSUUS ASUKKAIDEN MATKOISTA MATKOJEN PITUUSJAKAUMA koko vuosi: % jalankulku % pyöräily (prosenttia kulkutavan matkoista) 3 9 MATKALUKU (MATKAA/HENKILÖ/VRK), kevät % syksy %,3 9 kesä % talvi %,,, 9 9 Jalankulku ja pyöräily Vuodenaikavaihtelut Ajallisia vaihteluja on tarkasteltu neljänä vuodenaikana. Vuodenajat on määritelty kaavioissa seuraavasti: kevät: maalis toukokuu kesä: kesä elokuu syksy: syys marraskuu talvi: joulu helmikuu Jalankulku ja pyöräily ovat osittain toisilleen vaihtoehtoisia kulkutapoja. Talvikuukausina jalankulku korvaa pyöräilyä. Muina vuodenaikoina jalankulun osuus taas pienenee ja pyöräilyn osuus kasvaa. Viikonpäivävaihtelut Arkisin Helsingin seudulla jalankulkuun käytetään aikaa keskimäärin 1 minuuttia ja viikonloppuisin 19 minuuttia Yli puolet jalankulkumatkoista on alle kilometrin mittaisia. Pyörämatkojen mediaani asettuu puolestaan alle kilometrin. MATKOJEN KESKIPITUUS (KM/MATKA) 3,1,, 3,,,,,,, kevät kesä syksy talvi koko vuosi,,,,,3,,,1,9,9,,,1,,, ma ti ke to pe la su koko viikko Pyöräily palvelee ennen ta arkiliikkumista. Pyöräilyn matkamäärät ja kokonaissuoritteet ovat arkena korkeammat kuin viikonloppuna. Arkena pyöräilyyn käytetään keskimäärin minuuttia ja viikonloppuna 3 minuuttia vuorokaudessa. Tuntivaihtelut Jalankulkumatkoista suurin osa alkaa puolenpäivän ja iltaseitsemän välillä. Näin myös arkena, vaikka työmatkat näkyvätkin piikkinä klo vaiheilla. Pyöräilyn huiput ajoittuvat arkena aan ja iltapäivällä koulujen päättymisajankohtaan. Viikonloppuna pyöräilemään lähdetään yleisemmin puolen päivän aikaan. 1, 1, 1, 1, 1, kevät kesä syksy talvi koko vuosi,,1 3,,1 3, 3, 1, 1, 1, 1, 1, 1,,, 1,, ma ti ke to pe la su koko viikko JALANKULUN TUNTIVAIHTELUT prosenttia matkoista 1 1 ma pe la su 1 1 matkalle lähdön tunti selitteet: jalankulku pyöräily JALANKULKU JA PYÖRÄILY Jalankululla tarkoitetaan kävelyä, juoksua ja jalankulkua erilaisilla apuvälineillä, kuten rollaattorilla, pyörätuolilla, potkukelkalla tai potkupyörällä, rullaluistimilla ja suksilla. Pyöräilyksi luetaan liikkuminen tavallisilla ja sähköavusteisilla polkupyörillä, joiden enimmäisteho on W ja maksimiavustus on km/h. Tarkastelu sisältää matkat, joissa jalankulku ja pyöräily ovat pääkulkutapana. 1 1 PYÖRÄILYN TUNTIVAIHTELUT prosenttia matkoista ma pe la su 1 1 matkalle lähdön tunti

6 HLT Helsingin seutu seutujulkaisu Jalankulun ja pyöräilyn matkakohteet ja matkojen tarkoitus Merkittävä osa jalankulku ja pyöräilymatkoista on kotoa alkavia lenkkejä. Tämän lisäksi jalan ja pyörällä liikutaan usein siirryttäessä vapaa ajan kohteesta toiseen sekä ostos ja asiointipaikasta toiseen. Keskimäärin seudun asukas teki vuodessa pyörällä matkaa ja ajoi kilometriä. Pääosa pyöräilijöistä on alle keski ikäisiä. Vuodessa Helsingin seudulla tehtiin henkeä kohti jalan keskimäärin matkaa ja yhteensä näistä kertyi kilometriä. Jalankulku ja pyöräilymatkojen suuntautuminen erityyppisten lähtö ja määräpaikkojen välillä, yhteensä 3 matkaa/ henkilö/ vuosi. lähtöpaikat: kotoa työ/ koulu/ opiskelupaikasta matkakohteet: kotiin töihin/ kouluun/ opiskelemaan vapaa ajan kohteeseen ostoksille, asioimaan, hun kohteeseen vapaa ajan kohteesta 33 1 ostos / asiointi tai sta kohteesta 3 11 JALANKULKIJAT Jalankulku ja pyöräilymatkojen tarkoitus (matkaa/ henkilö/ vuosi). osuus matkoista, yhteensä % työ 1 miehet % % naiset työasia + 1 koulu, opiskelu 3 1 vapaa aika saattaminen, 9 1 kyyditseminen 3 ostos PYÖRÄILIJÄT 11 osuus matkoista, yhteensä % asiointi, 1 henkilökohtainen 3 miehet % % naiset Jalan ja pyörällä kuljetut kilometrit vuodessa (km / henkilö/ vuosi) VUOSITUNNUSLUVUT matkaa/henkilö/vuosi jalan pyörällä työ työasia koulu, opiskelu vapaa aika saattaminen, kyyditseminen 9 km/ henkilö/ vuosi jalan pyörällä ostos asiointi, henkilökohtainen 3 selitteet: jalankulku pyöräily

7 HLT Helsingin seutu seutujulkaisu OSUUS ASUKKAIDEN MATKOISTA koko vuosi: 1% joukkoliikenne yhteensä JOUKKOLIIKENTEEN MATKALUKU (MATKAA/HENKILÖ/VRK),1 kevät 1% syksy %,, kesä % talvi %,, Joukkoliikenne Ajalliset vaihtelut Joukkoliikenteen kulkutapaosuus vaihtelee eri vuodenaikana. Matkamäärissä mitattuna kysyntä on suurinta syksyisin ja pienimmillään kesällä, kun lomakautena työmatkoja tehdään vähemmän ja opiskelu ja koulumatkat jäävät lähes kokonaan pois. Työ, opiskelu ja koulumatkojen merkitys näkyy viikonpäivävaihteluissa. Viikonloppuisin joukkoliikennematkoja on selvästi vähemmän kuin arkisin. Myös joukkoliikenteen tuntivaihtelun huiput jaksottuvat työn, opiskelun ja koulunkäynnin mukaan. Viikonloppuisin suurin kysyntä ajoittuu iltapäivään. Joukkoliikenteen käyttäjät Joukkoliikenteen suurin yksittäinen käyttäjäryhmä on nuoret naiset. Keski iän ylittäviä miehiä joukkoliikenteessä tavataan muita väestöryhmiä harvemmin. JOUKKOLIIKENTEEN KÄYTTÄJÄT JOUKKOLIIKENNEMATKOJEN PITUUSJAKAUMA MATKOJEN KESKIPITUUS (KM/ MATKA) osuus matkoista, yhteensä % ikäryhmä miehet % % naiset kevät kesä syksy talvi koko vuosi kevät kesä syksy talvi koko vuosi 1 1 1,1, ,9 JOUKKOLIIKENNEMUODOT ma pe la su koko viikko JOUKKOLIIKENTEEN TUNTIVAIHTELUT ARKENA prosenttia matkoista matkalle lähdön tunti juna % metro % raitiovaunu % bussi % Joukkoliikenteellä tarkoitetaan tässä bussilla, raitiovaunulla, junalla ja metrolla tehtyjä matkoja. Ylläolevassa kuvassa on esitetty eri joukkoliikennemuotojen pääkulkutapaosuudet Helsingin seudulla. Pääosa joukkoliikenteestä on seudun sisäistä lähiliikennettä. Kaikkiaan Helsingin seudulla tutkimusaineistossa oli 19 joukkoliikennematkaa. ma pe la su koko viikko JOUKKOLIIKENTEEN TUNNIN VAIHTELU VIIKONLOPPUNA prosenttia matkoista matkalle lähdön tunnin jakso

8 HLT Helsingin seutu seutujulkaisu Joukkoliikenteen matkakohteet Joukkoliikenteen käyttö on yleistä kotiperäisillä työ, koulu ja opiskelumatkoilla, mutta se on suosittua myös ostos ja asiointimatkoilla. Helsingin seudulla joukkoliikennematkoissa on havaittavissa kiinnostava epäsymmetrisyys. Aamulla matkat suuntautuvat pääsääntöisesti suoraan töihin, kouluun tai opiskelupaikkaan, mutta iltapäivällä monesti jonkin välikohteen kautta kotiin. Joukkoliikennematkojen suuntautuminen erityyppisten lähtö ja määräpaikkojen välillä, yhteensä 19 matkaa/henkilö/vuosi. lähtöpaikat: kotoa matkakohteet: kotiin töihin/ kouluun/ opiskelemaan vapaa ajan kohteeseen 1 ostoksille, asioimaan, hun kohteeseen työ/ koulu/ opiskelupaikasta 33 vapaa ajan kohteesta 3 ostos / asiointi tai sta kohteesta 1 3 Matkan tarkoitus Joukkoliikennematkojen tarkoitus (matkaa/henkilö/ vuosi). Viereisissä kuvissa on esitetty, millaisia matkoja Helsingin seudun asukkaat tekivät joukkoliikenteellä. työ työasia 9 Kaikkiaan vuodessa kuusi vuotta täyttänyt keskivertoasukas teki 19 ovelta ovelle matkaa. Pyöreästi arvioiden kilometrejä näistä matkoista syntyi vuositasolla henkeä kohti yli. Mukana arviossa ovat myös asukkaiden matkat seudun ulkopuolelle. Pitkillä seudun ulkopuolelle ulottuvilla matkoilla on jokseenkin pienehkö merkitys matkaluvun kannalta, mutta matkasuoritteessa nämä näkyvät. Koska osa joukkoliikenteen matkoista on varsin pitkiä ja suhteellisen harvinaisia, jäävät matkasuoritearviot epätarkoiksi. koulu, opiskelu vapaa aika saattaminen, kyyditseminen ostos asiointi, henkilökohtainen Joukkoliikenteellä matkustetut kilometrit (km /henkilö/vuosi). työ 1 3 Ovelta-ovelle matkaketjut työasia Alla olevaan taulukkoon on koottu yhteenveto Helsingin seudun asukkaiden joukkoliikenteen matkaketjuista. Tavallisimpia matkaketjuja ovat vaihdottomat yhteydet ja matkaketjut, joilla liityntämatkat onnistuvat kävellen. koulu, opiskelu vapaa aika saattaminen, kyyditseminen 1 11 ostos prosenttia joukkoliikennematkoista joukkoliikenne + jalankulku asiointi, henkilökohtainen yksi joukkoliikennevaihto + jalankulku useampi joukkoliikennevaihto + jalankulku 1 yksi joukkoliikenneväline + pyörä yksi joukkoliikenneväline + auto 1 t matkaketjut yhteensä %

9 HLT Helsingin seutu seutujulkaisu 9 OSUUS ASUKKAIDEN MATKOISTA MATKOJEN PITUUSJAKAUMA Henkilöautoilu koko vuosi: 3 % kuljettajat 1 % matkustajat (prosenttia kulkutavan matkoista) kevät % syksy % kesä % talvi % 3 3 Vuodenaikavaihtelut Henkilöautoilun matkamäärien vaihtelut ovat eri vuodenaikoina melko vähäiset. Kesäkautena matkoja on kuitenkin hieman muita vuodenaikoja enemmän. Kesäisin lomakausi näkyy erityisesti henkilöautolla matkustajana tehtyjen matkojen merkittävänä keskipituuden kasvuna MATKALUKU (MATKAA/HENKILÖ/VRK),3,,,, Viikonpäivävaihtelut Henkilöautolla liikutaan eniten arkisin, mutta viikonlopun matkat ovat pidempiä ja niillä kuljetaan useammin yhdessä. MATKOJEN KESKIPITUUS (KM/MATKA) , 1,1 1,1,9 1, kevät kesä syksy talvi koko vuosi kevät kesä syksy talvi koko vuosi,3,3,3 1, 1,3 1,1,3,,, 1,, 1, 1,,, Tuntivaihtelut Arkisin henkilöautoilun huiput ajoittuvat aamulla klo ja 9 ja iltapäivisin klo 1 ja 1 välille. Iltapäivän liikennemäärien huippu on selvästi aamua korkeampi ma ti ke to pe la su koko viikko ma ti ke to pe la su koko viikko KULJETTAJIEN MATKOJEN ALKAMISAJANKOHDAT prosenttia matkoista 1 1 ma pe la su 1 1 matkalle lähdön tunti selitteet: henkilöauto, matkustaja henkilöauto, kuljettaja HENKILÖAUTOILU Henkilöautomatkoihin on tutkimuksessa luettu henkilöautolla ja pakettiautolla kuljettajana ja matkustajana tehdyt matkat. Matkoissa ei ole mukana taksilla tehtyjä matkoja. Menettely vastaa Eurostatin henkilöliikennetutkimuksen harmonisoinnista antamia suosituksia. Pakettiautolla ja taksilla tehdyt matkat ovat tarvittaessa eroteltavissa itse aineistosta. MATKUSTAJIEN MATKOJEN ALKAMISAJANKOHDAT prosenttia matkoista 1 1 ma pe la su 1 1 matkalle lähdön tunti

10 HLT Helsingin seutu seutujulkaisu HENKILÖAUTON KESKIKUORMITUS HENKILÖAUTOMATKOJEN MATKAKOHTEET JA MATKAN TARKOITUS 1, hlö/ajoneuvo Henkilöautomatkojen suuntautuminen erityyppisten lähtö ja määräpaikkojen välillä koko viikko ma pe la su ( matkaa/henkilö/vuosi). kaikki 1, 1,,1 asiointi, 1, 1, henkilökohtainen 1, ostos 1, 1, 1,9 saattaminen,,,3 kyyditseminen, vapaa aika, 1,,3 koulu, opiskelu 1, 1, työasia 1,1 1,1 1, 1,1 työ 1,1 henkilöä/ajoneuvo (laskettuna ajokilometreistä) 1, lähtöpaikat: kotoa työ/ koulu/ opiskelupaikasta vapaa ajan kohteesta ostos / asiointi tai sta kohteesta matkakohteet: kotiin töihin/ kouluun/ opiskelemaan vapaa ajan kohteeseen ostoksille, asioimaan, hun kohteeseen HENKILÖAUTON KULJETTAJAT Henkilöautomatkojen tarkoitus (matkaa/henkilö/ vuosi). osuus matkoista, yhteensä % miehet % % naiset HENKILÖAUTON MATKUSTAJAT osuus matkoista, yhteensä % miehet % % naiset työ työasia koulu, opiskelu vapaa aika saattaminen, kyyditseminen ostos asiointi, henkilökohtainen + 1 Henkilöautolla ajetut ja matkustetut kilometrit matkan tarkoituksen mukaan (km /henkilö/vuosi) VUOSITUNNUSLUVUT matkaa/henkilö/vuosi kuljettajat 3 matkustajat työ työasia koulu, opiskelu vapaa aika saattaminen, kyyditseminen km/ henkilö/ vuosi kuljettajat matkustajat 3 ostos asiointi, henkilökohtainen 3 selitteet: henkilöauto, kuljettaja henkilöauto, matkustaja

11 HLT Helsingin seutu seutujulkaisu 11 Liikkuminen ja autonomistus Seudun asukkaat käyttävät sitä vähemmän jalankulkua, pyörää ja joukkoliikennettä, mitä useampi auto taloudessa on. Viereisessä kuvassa on esitetty kulkutapaosuudet sen mukaan, kuinka monen auton taloudessa henkilö asuu. Pääpiirteittäin autonomistus kasvaa asteittain, mitä kauempana seudun ydinalueista asutaan. Asiaa on tässä havainnollistettu kaupunki maaseutuluokituksen avulla. Luokituksen mukaiset vyöhykkeet on esitetty kartalla. ei autoa 1 auto autoa 3+ autoa Asukkaiden kulkutapojen käyttö kotitalouksien hallinnassa olevien autojen mukaan. 1 3 jalankulku joukkoliikenne henkilöauto, kuljettaja pyöräily prosenttia matkoista 39 henkilöauto, matkustaja Asuntokuntien hallinnassa olevien autojen vuotuinen ajosuorite yhden, kahden ja kolmen auton talouksissa. koko seutu sisempi kaupunkialue ulompi kaupunkialue kaupungin kehysalue maaseudun paikalliskeskukset kaupungin läheinen maaseutu Asuntokuntien autonomistus kaupunki maaseutuluokituksen mukaan ei autoa 1 auto autoa useampi auto prosenttia asuntokunnista MML, SYKE/YKR Kaupunki maaseutuluokitus sisempi kaupunkialue ulompi kaupunkialue kaupungin kehysalue maaseudun paikalliskeskukset kaupungin läheinen maaseutu ydinmaaseutu harvaan asuttu maaseutu

12 HLT Helsingin seutu seutujulkaisu 1 Liikkuminen ja maankäyttö MATKALUKU (MATKAA/HENKILÖ/VUOROKAUSI) MATKASUORITE (KM/HENKILÖ/VUOROKAUSI) selitteet: jalankulku pyöräily joukkoliikenne henkilöauto, kuljettaja henkilöauto, matkustaja koko seutu,9 sisempi kaupunkialue,9 3 ulompi kaupunkialue,9 kaupungin kehysalue,9 kaupungin läheinen maaseutu, Yllä olevissa kaavioissa on esitetty Helsingin seudun asukkaiden matkaluvut ja matkasuoritteet kulkutavoittain. Alla olevassa taulukossa ovat matkaluvut kaupunki maaseutuluokituksen ja ikäryhmän mukaan. Osalla alueista havaintomäärä jää pienehköksi. Jos jossakin ryhmässä matkojen määrä on jäänyt alle kymmenen, on lukuarvo jätetty ilmoittamatta. MATKALUVUT KAUPUNKI MAASEUTULUOKITUKSEN JA IKÄRYHMÄN MUKAAN (matkaa/henkilö/vuorokausi) jalan joukkoikäryhmä henkilöauto kulku pyöräily liikenne kuljettaja matkustaja kaikki sisempi kaupunkialue 1 1,,3,,, 3, 1 3,,,9,,3, 3, 3,,, 1,,,1 3,3,,,,9,,, +,,1,3,9,,, kaikki,9,,,9,3,1,9 ulompi kaupunkialue 1,9,, 1,,1 3, 1 3,,1, 1,,,, 3,,1,3 1,,3,1 3,1,,1,3 1,,3, +,,, 1,,,1, kaikki,,, 1,,,1,9 kaupungin kehysalue 1,,, 1,,, 1 3,,1 1,9,,1, 3,,1,1,, 3,3,,1, 1,, 3, +, 1,1,,1 kaikki,,, 1,,,1,9 kaupungin läheinen maaseutu 1,, 1,1,, 1 3,,3 3,,,3 3,1, 1,, +,, 1, kaikki,,1 1,,,, koko seutu,,, 1,,,1,9

13 HLT Helsingin seutu seutujulkaisu Liikkuminen alueittain Helsingin seudun asukkaat tekivät vuorokaudessa yhteensä 3 3 matkaa. Näistä alueiden sisäisiä oli 1, alueiden välisiä 1 ja seudun ulkopuolelle suuntautuneita. Helsingin seudun asukkaiden kokonaan seudun ulkopuolella tekemiä matkoja oli arviolta 19. Vuorokausitasolle laajennettuna noin 9 (~, %) matkaa jäi paikantumatta. (Luvut poikkeavat kansisivun tiedoista erilaisen aluerajauksen vuoksi.) ASUKKAIDEN MATKAT alueiden sisäiset matkat % alueiden väliset matkat % % ja % matkat seudun ulkopuolelle ja ulkopuolella MML Radanvarren KUUMA kuntiin kuuluvat Kerava, Järvenpää, Mäntsälä, Kirkkonummi ja Hyvinkää. alue sisäiset matkat vuorokaudessa, yht. 1 alueiden sisäisten matkojen kulkutapaosuudet: Kantakaupunki 9 3 Helsingin esikaupunkialueet 3 9 Espoo, Kauniainen Vantaa radanvarren KUUMA kunnat t KUUMAkunnat selitteet: jalankulku pyöräily joukkoliikenne henkilöauto, kuljettaja henkilöauto, matkustaja

14 HLT Helsingin seutu seutujulkaisu Matkojen keskipituudet Työasiamatkat ovat keskimäärin matkoista pisimpiä ja ostosmatkat lyhyimpiä. Mainittujen yleispiirteiden lisäksi keskipituudet vaihtelevat merkittävästi seudun eri osissa. Keskipituudet on ilmoitettu vain, jos havaintoja on ollut vähintään kymmenkunta. selitteet: koko Helsingin seutu Kantakaupunki Helsingin esikaupunkialueet Espoo, Kauniainen Vantaa radanvarren KUUMA kunnat t KUUMA kunnat työ työasia koulu, opiskelu vapaa aika saattaminen, kyyditseminen ostos km/matka Alueiden väliset matkat Seuraavassa taulukossa on arvio alueiden sisäisistä ja niiden välisistä matkoista kulkutavoittain. Jos matkamäärä on jäänyt vuorokaudessa alle :n, ei lukuarvoa ole esitetty. lähtöpaikat jalankulku ja pyöräily määräpaikat Kantakaupunki asiointi, Espoo, Kauniainen Kantakaupunki 9 1 kaikki Vantaa Helsingin esikaupunkialueet radanvarren KUUMAkunnat t KUUMAkunnat Helsingin esikaupunkialueet Espoo, Kauniainen Vantaa radanvarren KUUMA kunnat 9 1 t KUUMA kunnat yhteensä joukkoliikenne Kantakaupunki Helsingin esikaupunkialueet Espoo, Kauniainen Vantaa radanvarren KUUMA kunnat t KUUMA kunnat 3 yhteensä henkilöauto Kantakaupunki Helsingin esikaupunkialueet Espoo, Kauniainen Vantaa radanvarren KUUMA kunnat t KUUMA kunnat yhteensä

15 HLT Helsingin seutu seutujulkaisu 1 Kotimaanmatkat asuinalueen mukaan MATKALUKU (MATKAA/HENKILÖ/VUOROKAUSI) MATKASUORITE (KM/HENKILÖ/VUOROKAUSI) selitteet: jalankulku pyöräily joukkoliikenne henkilöauto, kuljettaja henkilöauto, matkustaja koko seutu,9 Kantakaupunki 3, 3 Helsingin esikaupunkialueet, 3 koko Helsinki,9 3 Espoo, Kauniainen,9 1 Vantaa koko pääkaupunkiseutu radanvarren KUUMA kunnat t KUUMA kunnat,9,9 3,, Matkaluku (matkaa/henkilö/vuorokausi). Matkasuorite (km/henkilö/vrk). yht. yht. koko seutu,,1,, 1,,3,9 1,,,9 19 Kantakaupunki 1,,3,9,9,, 3, 1,,, 1 3 Helsingin esikaupunkialueet,,19,,3,9,, 1,,9 9, 1 3 koko Helsinki,,,,,,,9 1,3,9 9,1 1 3 Espoo, Kauniainen,,,39, 1,,,9 1,,,9 1 1 Vantaa,,,, 1,11,,9 1,,, koko pääkaupunkiseutu,,1,,,93,3,9 1,,, 3 radanvarren KUUMA kunnat,,,1,9 1,, 3, 1,,, 9 t KUUMA kunnat,3,,, 1,9,, 1,,3,9 3 3 Asuminen ja liikkuminen Eniten Helsingin seudulla kestävillä liikkumismuodoilla matkustavat kerrostalovaltaisilla alueilla asuvat. Tämä pätee mitattaessa liikkumista sekä matkaluvulla että matkasuoritteella. Vastaavasti henkilöautoa käyttävät eniten omakotitaloalueella asuvat. Muu asumismuoto sisältää lähinnä seniorija palveluasumisen, asuntolat sekä laitokset. Väestörekisteritietojen mukaan laitoksissa asuvat eivät kuuluneet tutkimuksen piiriin. Asuntokuntien asumismuodon jakauma tutkimusaineistossa. asumismuoto 1 % omakotitalo 1 % rivi ja paritalo 1 % kerrostalo % Asuntokuntien autonomistus asumismuodon mukaan. Matkaluku (matkaa/henkilö/vrk) asumismuodon mukaan ja kulkutavoittain. koko seutu 3 1,9 kerrostalo 9,9 rivi ja paritalo 3,1 omakotitalo 3 1,9 asumismuoto 1 33, ei autoa 1 auto autoa 3+ autoa

16 HLT Helsingin seutu seutujulkaisu Eri väestöryhmien liikkuminen Tunnusluvut sukupuolen ja iän mukaan keskiarvo miehet naiset miehet kaikki kaikki ja naiset matkaluku (matkaa/henkilö/vrk),9,9 3,,,,,9 3, 3, 3,,, 1, 3, matkan keskipituus (km/matka) keskimääräinen matka aika (min/matka) matkasuorite (km/henkilö/vrk) matka aikasuorite (min/henkilö/vrk) 9 9 1,9 Matkaluku (matkaa/henkilö/vrk). Matkasuorite (km/ henkilö/vrk). miehet kaikki ikäryhmät naiset kaikki ikäryhmät miehet ja naiset 1,,9,9 3,,,,,9 3, 3,,, 3,,9 3, Pääasiallinen toiminta Matkaluku (matkaa/henkilö/vrk). Matkasuorite (km/ henkilö/vrk). v 1v täysi ikäinen opiskelija kokopäivätyö osa aika tai satunnainen työ eläkeläinen kaikki,,3,,9 3, 3,,9 9 3 selitteet: jalankulku pyöräily joukkoliikenne henkilöauto, kuljettaja henkilöauto, matkustaja

17 HLT Helsingin seutu seutujulkaisu 1 Ajokortin haltijat Seuraavissa kaavioissa on esitetty matkaluku ja matkasuorite iän ja ajokortin hallinnan mukaan kulkutavoittain. Ajokortilla tarkoitetaan tässä voimassaolevaa henkilöauton kuljettamiseen oikeuttavaa ajokorttia. Ajokortin hallinta on yksi selkeimmin väestön liikkumista erotteleva tekijä ja kytkeytyy työssäkäyntiin. Ajokortittomista varsin pieni osa käy ansiotyössä ja työssäkäyvienkin matkat ovat ajokortin haltijoita selvästi lyhyempiä. Ajokortittomien matkasuoritteet ovat pienempiä sekä työ että vapaa ajan matkoilla. Tulokset on esitetty ajokortin hallinnan ja ikäryhmän mukaan. Matkaluku (matkaa/henkilö/vrk). Matkasuorite (km/henkilö/vrk). kaikki täysi ikäiset,9 on ajokortti 1 3 3,1 3 3,3, +, kaikki ajokortilliset 3,1 ei ole korttia 1 3,3 3,, ,9 1 kaikki ajokortittomat, selitteet: jalankulku pyöräily joukkoliikenne henkilöauto, kuljettaja henkilöauto, matkustaja Matkan tarkoitus Tunnusluvut matkan tarkoituksen mukaan arkena (ma pe keskimäärin). matkan kokonaismatkaluku keskipituus matkasuorite matka aika matka aika (matkaa/hlö/vrk) (km/matka) (km/hlö/vrk) (min/matka) (min/hlö/vrk) työ, 9,1 3 työasia,, 33 koulutus,3 1,3 1 vierailu,19 31,9 1 ulkoilu, liikunta,33 1, 3 vapaa aika,1 19, 3 kyyditseminen,31 3,9 ostos,3, 9 asiointi, 1, 1, 1,9 kaikki 3,1, Tunnusluvut matkan tarkoituksen mukaan viikonloppuna (lauantaina ja sunnuntaina). matkan kokonaismatkaluku keskipituus matkasuorite matka aika matka aika (matkaa/hlö/vrk) (km/matka) (km/hlö/vrk) (min/matka) (min/hlö/vrk) työ, 11,9 työasia,3, 1 koulutus,, vierailu,3, ulkoilu, liikunta,3, 1 vapaa aika,9 9, 3 1 kyyditseminen,1 1 3, ostos,1, 1 asiointi,1 11 1, 3,,9 9 kaikki, 1 39, 33

18 HLT Helsingin seutu seutujulkaisu 1 Kulkutapojen käyttö matkan tarkoituksen mukaan vuositasolla Seuraavaan taulukkoon on koottu matkaluvut henkilöä kohti vuositasolla. Luvut on saatettavissa vuorokausitasolle jakamalla 3:lla, sillä vuosi oli karkausvuosi. jalankulku pyöräily joukko henkilöauto, henkilöauto, kaikki liikenne kuljettaja matkustaja kulkutavat työ työasia koulu, opiskelu 3 1 vapaa aika saattaminen, kyyditseminen ostos asiointi, henkilökohtainen kaikki matkaryhmät Matkan tarkoitus sukupuolen ja iän mukaan miehet kaikki ikäryhmät naiset kaikki ikäryhmät miehet ja naiset Matkaluku (matkaa/henkilö/vrk). Matkasuorite (km/ henkilö/vrk).,9,9 3,, 3, 3, 3,9 3, 3, 3 3, 9, 33, 1, 1 3, 3,9 Matkan tarkoitus pääasiallisen toiminnan mukaan Matkaluku (matkaa/henkilö/vrk). Matkasuorite (km/ henkilö/vrk). v 1v,9 täysi ikäinen opiskelija, 9 kokopäivätyö 3, osa aika tai satunnainen työ 3, eläkeläinen,3 3, kaikki,9 selitteet: työ työasia koulu, opiskelu vapaa aika saattaminen, kyyditseminen ostos asiointi, henkilökohtainen

19 HLT Helsingin seutu seutujulkaisu 19 Luotettavuus Seudun asukkaiden kotimaanmatkojen kulkutapaosuudet ja virhemarginaali. Tutkimusasetelmaa suunniteltaessa Valtakunnallisen henkilöliikennetutkimuksen päätunnusluvuksi seutukohtaisissa tarkasteluissa asetettiin kestävien liikkumismuotojen yhteenlaskettu kulkutapaosuus seudun asukkaiden kotimaanmatkoilla, joka Helsingin seudulla on prosenttia. Tunnusluvun tarkkuus on 1, prosenttiyksikköä 9 prosentin luottamustasolla. Tämä tarkoittaa, että 9 prosentin vardella seudun kestävien liikkumismuotojen todellinen kulkutapaosuus asettuu mainitun virhemarginaalin sisälle. kulkutapaosuus (%) 9% luottamusväli % yks. jalankulku,3 ± 1,3 pyöräily, ±, bussi,9 ±,9 raitiovaunu, ±, juna 3,9 ±, metro, ±, joukkoliikenne kokonaisuudessaan 1, ± 1, kestävät liikkumismuodot yhteensä,3 ± 1, henkilöauto, kuljettaja 3,1 ± 1, henkilöauto, matkustaja 1, ± 1, henkilöauto yhteensä, ± 1,,1 ±, Muunnoskertoimet Tässä julkaisussa esitetyt tunnusluvut ovat koko vuoden kaikkien päivien keskiarvoja. Monet aiemmat seudulliset liikkumistottumukset Suomessa on toteutettu rajattuna jaksona syksyisin tai keväisin. Usein liikkumista on tutkittu vain arkisin maanantaista torstaihin. Valtakunnallinen henkilöliikennetutkimus on taas ympärivuotinen ja kattaa kaikki viikonpäivät, myös lomakaudet. Vertailujen helpottamiseksi viereisiin taulukkoihin on koottu nnoskertoimet, joilla vuoden keskimääräisistä matkaluvuista päästään syksyn arkivuorokauden vastaavin lukuihin. Kertoimet on laskettu erikseen asukkaiden matkoille seudun sisällä ja kaikille asukkaiden kotimaanmatkoille. Kertoimet on esitetty niille kulkutavoille, joiden havaintomäärä on ylittänyt sadan koko aineistossa. Luotettavuussyistä kertoimia ei ole esitetty matkasuoritteille eikä keskimatkapituuksille. Seutukohtaisia arvoja luotettavamman yleiskuvan näistä saa tutkimuksen valtakunnallisesta osiosta. Tiedot on julkaistu tutkimuksen menetelmäjulkaisussa. Kulkutapakohtaiset nnoskertoimet koko vuoden keskimääräisistä matkaluvuista syksyn arkivuorokauteen. asukkaiden matkat seudun sisällä matkaa/hlö/vrk kerroin matkaa/hlö/vrk kerroin jalankulku,3 1,,,99 pyöräily,1 1,,1 1, joukkoliikenne, 1,, 1, henkilöauto, kuljettaja,9 1, 1, 1, henkilöauto, matkustaja,9,93,3,9, 1,1, 1, kaikki, 1,,91 1, Matkaryhmäkohtaiset nnoskertoimet koko vuoden keskimääräisistä matkaluvuista syksyn arkivuorokauteen. asukkaiden matkat seudun sisällä kaikki asukkaiden kotimaanmatkat kaikki asukkaiden kotimaanmatkat matkaa/hlö/vrk kerroin matkaa/hlö/vrk kerroin työ, 1,, 1, työasia, 1,,1 1, koulu, opiskelu,1 1,,1 1, vapaa aika,,9 1,,91 saattaminen, kyyditseminen, 1,, 1, ostos,9 1,, 1,3 asiointi, henkilökohtainen, 1,1, 1, kaikki, 1,,91 1,

20 HLT Helsingin seutu seutujulkaisu Vertailu muihin seutuihin ja valtakunnalliseen tutkimukseen Vuoden Henkilöliikennetutkimus on toteutettu valtakunnallisesti ja useilla kaupunkiseuduilla samanaikaisesti yhtenä tutkimuskokonaisuutena. Siten tulokset ovat vertailukelpoisia muihin seutuihin ja koko maahan nähden. Tätä julkaisua vastaava kooste on saatavilla kaikista tutkimukseen osallistuneista seuduista. Alla olevassa taulukossa on yhteenveto kotimaanmatkojen kulkutapaosuuksista koko maassa ja seuduittain. Valtakunnallinen otos kattoi yleispiirteisesti koko Suomen Ahvenanmaata lukuun ottamatta. Muita tutkimukseen osallistuneita alueita Helsingin seudun lisäksi olivat Joensuun ydinkaupunkiseutu, Oulun seutu, Turun seutu, Riihimäen seutu, Salo, Tampereen seutu, Päijät Häme, itäinen Uusimaa ja läntinen Uusimaa. Kotimaanmatkojen kulkutapaosuudet koko maa 1 Helsingin seutu Tampereen seutu 1 1 Oulun seutu 1 1 Turun seutu Päijät Häme 3 1 Joensuun ydinkaupunkiseutu Riihimäen seutu 1 3 itäinen Uusimaa läntinen Uusimaa Salo 1 selitteet: jalankulku pyöräily bussi raide henkilöauto, kuljettaja henkilöauto, matkustaja HLT Helsingin seutu Tutkimukseen osallistui eri puolilta maata kaikkiaan yli 3 suomalaista puhelimitse, verkkokyselynä ja kirjeitse. Tutkimuksen yksityiskohtien suunnittelusta ja toteutuksesta ovat vastanneet yhdessä WSP Finland Oy ja Kantar TNS Oy. Kantar keräsi tutkimusaineiston ja WSP analysoi aineiston ja raportoi tulokset. Koosteen laatija: WSP Finland Oy, Pastinen Virpi Muita julkaisuja: Valtakunnallinen henkilöliikennetutkimus Seutukohtaiset julkaisut Esite Faktakortit Valtakunnallisen henkilöliikennetutkimuksen asiantuntijaraportti Kaikki julkaisut ovat saatavilla verkko osoitteesta Lisäksi osoitteesta löytyvät tämän julkaisun kaavioiden lukuarvot taulukkomuodossa.